Vapaus, June 23, 1956

              Ml
4
lauantaina, Iseaäk, 23 p. — Saturday, June 23, ^
p i l i
HiiMiiiii
Offlcfr O m t a i e n t , O t t f v s . Pot»-
Jttbed tlul0» «ceiEljr: TDCKtojs,
mumMlij* «sMi Satuntojnt fqr vtfwiw
rPuUKfalng Conipaor VtO^ « t 100'102
' E lm St. W^ Bnäbm, OnU CM»a»
l^Mephmt»: Bm. OUiae OS. 4-42»t;
EdttoztoJ Office 4WC»$. tfUKca'
jB.SaksL Sd}torW.CHiu)tf. ««»iliiia
«ddnm: Box 0Hi»Nvy> Ontofte. Advertltix» » t e s tQxm S A p i^
TnuMlation f » e « f eharge.
tlLAVBHTmfAT:
7$>»6afes'' . > i K . 740 6 ide. 3,75 ;
3 kk. 225 1
TbdjvvaHolBss; 1 vk. 8JOO e kk, 430 1
Sitomtasa: l vk. 8 ^ e kk, 4.75 1
PÄIVIÄ .
Victor TuomiBen, Bruce Hines,
O u t , täytti iorsUum, kesäkuö» 21
päivänä 79 vaotta. '
Yiidyninu! sukulaisteo j a tutta-
Ukraiiubinen
jvalhiuskunfa
Canadaan
M-Nouseeko
korkokanta
JTorstaiha Torontosta julkaistut utltistiedot viittaavat voi'
jnakkaasti siihen, että tarkoituksena-on korottaa National
Hoiising^in (MK|Ä) perusteella l«)tien rakentamista varten
annettavien lainojen korkokantaa.
Mainitussa uutistiedossa kerrotaan.etta viimeksikuluneit-ten,
viikkojen:aikana on hyljättynä palautettu miljoonien dol­larien
.arvosta NHA:n kiinnity;5laina«anomuksia. Bakennus-
; u "tilanne on paha ja huone-neeyhä."
^
^'Esimerkkinä mainitaan, että lainavaikeuksien takia on
Suur-Torontossa aloitettu toukokuun aikana puolta vähem-män
uusien kotien rakentamista kuin vastaavana aikana viime
TVUomuL Tilamietta pahentaa vielä se, että yksityisten kiin-
' teimlstolainoja/ joista joudutaan maksamaan huomattavasti
Ico^keampi korko/ön myös vaikea saada sen takia kun otaksu-
.taan, ettäNHAm perusteella annettavien lainojen korkokanta
kohoaa lähitulevaisuudessa.
. ' ' ^Kuinka .vakava kysymys tämä on kodittomille, se^näkyy
.seuraavasta. NHA;n kiirirtityi^ainoista joudutaan nyt jo mak- ;
' samaan 5 % prosentin !lcorko. Tämä tarkoittaa, etta uiiden,
'noin $10,000 maksavan kodin rakennuttaja saa 20-yuotisen
maksuajan perusteella kannettavakseen $68.44 suuruisen^
kuukausimaksun asunnostaan. Mutta, jos korkokantaa koho-hietaan
sanokaamme vaikka puolella prosentilla, samanlaisen
>^ kodin rakennuttaja joutuu maksamaan 20 vuoden ajan ta-
'iostaan $71.22 kk., ollen maksujen korotus siis lähes $3 kuu-
: kaudessa., , , '
I. Asia on sitäkin vakaampi kun muistetaan, että maassam-l
me vallitsee huutavan'lkova asuntopula ja tämä asuntopula
onkaikkein suukin ^uuri.pienituloisten työläisten keskuudes-
; sa. Noin vuosi, sitte^ tekivät asiantuntijat arvion maamme
; asuntotilanteestapa päättyivät siihen toteamukseen, että Ca-nadassa
on nyt yhtä^paljon asunnon tar\nltsevia pei^eitä tai
• ehkä,enemmänkin kuin toisen maailhiansodan edellä jä heti
i sodan, päätyttyä Tpijta tietenkin on että viimevuosina on ra-keonettu
asuintaloja )nelko paljon. Mutta samanaikaisesti on
; tullut maahamme satojatuhansia uusia siirtolaisia jotka yh-
Jdessä "luonnollinen väestölisäyksen kanssa" tarvitsevat pään-
';.sä suojaksi rakenne^t asunnot. Tästä kroonillisesta äsuntopu-
' lasta pohtuu, että tuhansia canadalaisia perheitä asuu yhden ja
\ kahden huoneen kellarihuoneistoissa ja ihmisasunnoiksi kel-j
jpaaiinattomissa vanhoissa ja rappeutuneissa liökkeleissä.
j , Käkkein pahin i>upli tässä asiassa on se, että tästä asun-
^ töpulasta joutiiyat kärsimään ennenkaikkea yhteiskuntamme
< vähempiosaiset, joiden,tilanne näyttää käyvän entistä tuka-
V lanii?iaksi sen pijaan, että se paranisi.
; Jyfeiilebn puhuttu suurin otsikoin siitä, että NHAmperus^
teellä annettujen suhteellisen halpakorkoisten kiinnityslaino-i
jen avulla on rakennettu^$odan jälkeen :läbes 800,000 asuinta-
[ id^ V L . että miljoonas asuntotalo valmistunee johonkin ai-
» kaan tänä vuonna. Tamä^sbllaisenaan bii tietenkin hyvä. Se
i on huojentanut jossakin määrin asuntopulaa ja antanut^uo-vaa
työtä sekä rakenustyoläisille että rakennustarpeita tuotta-j
ville teöUisuuslaitoksille.
\ ' Mutta vähänkin läheisempi tutkimus osoittaa, että nämä
uudet asuintalot eivät lämmitä lainkaan alenipipaikkaisia
" öläisiä ja heidän perheitään. ^
Virallisten^ilastotietojen mukaan Canadan palkkatyöläi­sistä
on koijmannes ^iis yksi kolmesta) sellaisia, joiden vuosi-
' ansiot eivät liousef kolmeen tuhanteen dollariin (3,000). Mutta
t rakennustoimintaa-koskevat; tilastotiedot osoittavat, että NH
perusteella;;kiinteimistölainoja ^asuntotalojen rakentamis-varten^^
saaneiden^henkilöideh keskinkertainen vuosiansio^v^
viime vuönnai$5,000i; Tämä sellaisenaan osoittaa, että pie^
f^nltulöiset työläiset eivät voi käyttää hyväkseen NHA:n perus-"
teellä vannettavia lainojaa vaikka alunperäinen tarkoitus oli
juuri heidän asuntotilanteensa: parantaminen.) Sitäpaitsi on
muistettava ettätämänlainan saannin ehtona on se^ että asun-j
non rakennuttajalla ''on riittävän suuret ansiot voidakseen
'maksaa säännöllisfestl kuukausimaksunsa — ja vajaa $3,000
. _ x,-t_. kelvolta -heitä lainan saajiksi. .
kuten esimerkiksi Torontossa, on
rakennettu ns. halpavuokraisia 'asun-
> töja pientuloisia varten, mutta näiden "halpavuokraistenkin"
' 'm vuokra ori $58 kuukaudessa. • ^
nyt korotetaan kiinteimistölainojen korkokantaa, mi-tunnutaan
voimaperäisesti pyrittävän, se lopettaa kaikki
puheetkin ^'halpavuokraisista" asuinnoista ja nostaa asuinrar
kennusten hinnat siihen tasoon, että jierheen "päältä'.' vaadi­taan
vähintäin $6,000 vuosiansiot, ennenkuin hän voi raken­nuttaa
itselleen asuintalon.
Selvästikin tässä bn siksi vakava kysymys, että valtioval­lan
sietää harkita asiaa kahdesti ennenkuin NHA:n kiinnitys­lainojen
ko^ : vaatii kork^
kokannan alentamista, nukä kyllä Voidaan tehdä jos lakataan.
haaskaamasta
' koltusta varten. Vallitsevan asuntopulan aikana ja huo^'
mioonottaen nykyiset varustelumenot, ei voida ketään saada .
vakuuttuneeksi siitä; että kiinteimistölainojen korkokantaa on
korotettava. .
Mitä muut sanovat
lehtiiiiieliet olleet
ivaltievalbn Yieraiea
- A... - 1 M « ' ' ? Bebftikf.Ope^ousaiiJisteri Ja rouva
S I Ä * ' ' ^ ' U ?yy^^ iiri^isU^ vartaanoton VaJtfoneu-lähettää
vaUuuskunta vierailaUe juWahwneteto6sa OtaiilemeȊ
O I K E I N H A A S T E T TU
lodustrialisti on julkaissut vuosi-kdkbusraporfin,
missä arvioidaan
kansainvälistä tilannetta ni.ni. seu­raavasti:
"yidsmaailmaUinen rauhaton ja
epävarma tUanne ei ole kuluneen
vuodeii ajalla tullut yhtään, rau-balliserooiaksi
tai varmennnaksi e i ­kä
voi tullakaan. Takaperoisten
maitten kansat ovat alkaneet l i i ­kehtiä
j a vaativat vapautusta ulko­maiden
painostuksesta. Tät4 lii­kehtimistä
on mahdofoin pysäyttää,
joten näiden kansojen taistelut tu­levat
jatkumaan kunnes; ovat saa­neet
täydellisen f itsenäisyytensä
Canadaan, tiedoitettiin Neuvosto­l
i i t on täällä olevan lähetystön j u l ­kaisemassa
bulletiinissa. Valtuus­kunta:
saapuu tänne ukraijialalsen
k i r j a i l i j a n Ivan Frankön^Oa;; syn­tymäpäivän
juhlille.
Kutsun lähettivät Canadan uk­rainalaiset
järjestSL
Pulp and Sirlphfte
ja IWA neuvotteie-maan
yhfymisestä
Tilaisuudessa olivat kokouksen
osanottajat runsaslukuisina Jäsnä.
Hddät toivotti hallituksen niinissä
tervetulleeksi opetusministeri V i r o l a i ­nen.'
Joka totesi tällaisen lehtimiesko^
Vancouver. — B r i t i s h Columbiai
s u u r f n ^ ^^
workers of America, j a Pulp;änd
Suphite Workers-unio suunnittele­vat
neuvotteluja yhtynuseksl j sa-h
i i n poliittisesti kuin taloudellises- mansuuntaisesti kuin niiden^ kan-t
i k i n . 'Vielä senkin jälkeen tulee
taisteluja jatkumaan^ mutta ne o-vat
luokkataisteluja työläisten ja
työnantajien välillä, jollaista taiste­lua
'sivistysmaissakin' jatkuvasti
käydään".
Palaneen miehen
ruumis löydet­tiin
Hamiltonista
Hamilton. Nuori mies, jonka
pahasti palanut :niumis löydettiin
ojasta Hamtltoiiin hautausmaan ta­kaa
sunnuntaina, on voinut joutua
"kostomurhan uhriksi'* arvelevat
poliisit. Hamiltonilaiset etsivät
tarkastaja Walt'er Hagan ja ker­santti
Willidm Homer tutkivat
murhaa.
Miehen arvellaan olleen noin 25
vuoden ikäinen. Poliisi on sitä
mieltä; että murhatun - miehen pääl­le
o l i kaadettu gasoliinia taikka jo­tain
muuta tulenarkaa ainetta ja
sytytetty palamaan tarkoituksella
hävittää tuntomerkit. Kaikki vaat­teet
olivat pahasti palaneef; paitsi
pientä'osaa ruumiin alapuolelta.
Kuumiissa ei ole havaittu min­käänlaisia
väkivaltaisuuden merk­kiä
j a kysymyksessä ei ole ryöstö
sillä r u u m i i n luota löydettiin kallis
raiinekello sekä osittain palaneesta'
löinpakosta $135'rahaa.
sainväliset järjestöt - suunnittele­vat
Yhdysvalloissa.
Vaikka Pulp and Sulphitella ei
ole kuin 5,500 jäsentä maakunnas­sa
verrattupna I W A : n 34,000,:een; se
on kuitenkin kansainvälisenä suu­rempi
järjestö sillä olletv 160,000
jäsentä verrattuna I W A : n 95,000:
een.
Näiden kansainvälisten unioiden
välillä aloitetaan yhtymisneuvotte-lut
Chicagossa heinäkuun 12 päivä-.
nävANeuvotteluissatuleö; olemaan
läsnä molempien unioiden canada
laiset, edustajat.
Kun IWA:n kansainvälinen pre­sidentti
A I Harting kävi Vancouve­rissa
aikaisemmin tänä yuonnavhän
kertoi f suunnitelmista koko putita-varatuotannon2;
500^000 jäsenen-^Yh­distämiseksi
loppukädessä.
Peuran ruho aiheutti .
väärän hälyytyksen;
Ottawa. — MaakuntapoUisi, am­bulanssi
j a kuolemansyiden tutkija
kiiruhtivat nopeasti viime maanan­taina
Dunrobblniin,. josta ^ilmoitet­tiin,'
että siellä olevassa järvessä
on: nähty ruumis kellumassa vedes­sä.
Samalla paikkakunnalla ilmoitet­tiin
viime viikolla, että siellä on ka­donnut
mies, j o l l a o l i ollut ruskea
puku.
Järvessä kellumassa ollut ruumis
oli ruskea. Poliisit toivat ruumiin
rantaan, mutta se ei' ollut miehen
eikä edes ^ naisenkaan ^ r u u m i s . ^ ^ ^ ;
oli kuolleen' peuran ruho.
koiäcsea suTuren merkityksen Suomen
kannalta^ koska sen Jälkeen lebtimie-biUä'
on* tilaisuus kertoa fV^'*i^vfTnf
asiantuntevasti.: EdeHeen hän^toivoir
että. lehtimielUIIä olisi tilaisuus tutus­tua
suomalaisen yhteiskunnan e ri
puoliin Suomessa olonsa aikana.'
Lehtimiesten puolesta kiitti- optus-ministeri
Virolaista intialainen l e h t i ­mies
B a i u t J a n g Bahadur Singh.
Suomen tasavallan presidentti Urho
Kekltonen kutsui tiistaina; icesäkuun
12 pnä Juokseen kansainvälistä lefati-r
mieslconferenssia edustavan^ e-henklr
sen valtuuskunnan.?
otto tapahtui torstaina, ]cesäkuunl4r
pnä. KaDiermsi valitsi «8nrt»J«k-seeo
tasavallan presidentin l o o tnasf-
IDaisen' Luis Ferraira OnimarBesin.
kiinalaisen Cbin Cbung-buin, intia*
laisen FoQiaR Josephin, ranskalaliyn
Jean Bfauriee B e m a n n i n . meksikko-laisen
Martinez de l a Vegan J a nett-vostoliittoIsSEen
D . BEnuntDOvin. SOn»
ferenssfn^ pubeenjoihtaja kiitti presi­denttiä
bänen buomlonosc^tuksestaan
konferenssia ivbtaan.
Pörkkailaii rajavartiosto
puretaan syksyn tullen
B e l s i n k L — (S-S) — Porkkalan
rajavartiosto puretaan Uuden Suo­men
saamien tietojen mukaan ensi
syksynä; j o l l o in upseerit j a miehis­tö
siirtyvät toisiin tehtäviin. V a l -
m i s ^ l e v i a töitä tätä silmäUapitäen
on suoritettu, jo: j o n k i n aikaa:^ Täl­löin
on m m . : purettu piikkilanka­esteitä-
ja tähystystorneja Porkka­lan
rajalta. (US) . '
Canadalb ei sano-nisfa
ydinlnykeilun
Mfflisessa
0ttam9. — Tenreysmbiisteri Haf'
iin sanoi tiallä viikon alujva. eta
Canadan hallituksella e i o l e mitään
sanomista sen suhteen josko ydin­aseiden
kokeiTu kielletään tai e i .
Bfartinin lausunto o l i vastaus ccf:•
läisro' Burnaby^Coquitlaininv^aali-pifrin
edustajalle Erbart B e g i e r i l l e ,
l o k a o l i kysynyt. että,lnilca o l i s y y l ­l
i n e n radioaktiiviseen sateeseen
Vancouverin' saarella n o i n vukko
aikaisemmin.: BA». Bei^er kertoi er
r^esanomalehtimiebeOe, että hän
viittasi' Victoriasta tulleeseen uuti­seen,
jossa kerrottiin, että saarella
sataneen'sateen säteilyvoima^ o li
jokseenkin ybta suuri kuin mitä
saadaan X-säde kuvasta.
Suomesta ^S3rtään
Kotimaassa kysytään Mr. Juho
Köykkä-nimistä benkOö^ ^ asunut
K i r k l a n d Lake, O n t -^'Pyydetään
ottamaan yhteys Suomi-Seuraan os.
Mikonkatu 6, Helsinki, Finland.
Kaikki tiet johtavat Toronton Ta rmolaän CSJ:n 10. laulujuhiUe!
Kiintymys kauppavaihtoon
NL:n kanssa kasvaa US:ssa
Moskova. — IPraVdassa käsitel­lään
yksityiskohtaisesti neavosto-
:lais>amerikkalatsta kauppaa-otsl-koUa
''NenvMiolals^anierikkalal-sen
kanpan normalisoitumista
häiritsevät seikat". Klrjoltoksessa
: todetaan alofcsi,: että toisen maa- -
Umanisodan päättymisen jälkeen
avautuivat: nenvostolals-amerik-kalatselle
kaupatikäynnllle suuret
: mahdollisuudet Mutta sen sijaan,
etta se oUsl alkanut kehittyä el se
päässyt edes alkamaan.: Tähän
olivat' syynä lukuisat rajoltnstol-
' meuplteet, Jolhtn 1ISA:n hallitus
' ryhtyi viime yiioslen aikana. Nyt,'
kun Neuvostoliitosta- on tullut k e -
r-} hittynyt teollsuusmaa; olisi kalkki
mahdollisuudet olemassa tavaran-vaihdon
kehittämiselle'huomatta- :
vaksi N L : n JaUSA-.n välillä.
Neuvostoliitolla, joka eräiden mui­den
maiden kanssa muodostaa sosia­listisen
markkina-alueen on useita
tavaroita, loita se voisi toimittaa U
SA:lle. Sosialistisen-leirin maat voi­sivat
puolestaan ostaa tuotteita sUS
Arsta. Nykyisin vallitseva kansainvä­linen
työnjako edellyttää tuotteiden
vaihtoa eri kansalsuntien välillä. K u i ­tenkaan
ei U S A ole tähän mennessä
aloittanut tätä tavaranvaihtoa.
Analysoidessaan USA :ssa keinote­koisesti
aikaansaatuja;esteitä, jotka
häiritsevät neuvostolals-amerikkalais-ta
kauppaa; kirjoittaja' viittaa . New
York Timesin lausuntoon, että "poliit­tiset
syyt estävät jatkuvasti kauppa­suhteiden
kehittämisen Neuvostdlil^
toon". Kylmän sodan kannattajat.
Jatkaa Pravda laskevat idän Ja lännen
kauppasuhteiden puuttumisen lisää­vän
kansainvälistä kireyttä. Tällöhi
on erikoisia toiveita kiinnitetty siihen,
että kaupankäjmnln lopettaminen
Neuvostoliiton Ja kansandemokraaV
tisten maiden kanssa vaikeuttaisi däi-:
den maiden- talouden kehitystä. Elä­mä
itse on kuitenkin osoittanut, että
tällaiset laskelmat ovat olleet vääriä;:
^Edelleen kirjoittaja jatkaa, ettäiUS
A :ssa tunnetaan klinostusta kaupan­käynnin
laajentamiseen NL :n kanssa.
USA :n kauppaminlsteriö on viime a i ­koina
saanut kaksinkertaisen määrän
lisenssianomuksia demokraattiseen
leiriin suuntautuvaa vientiä varten
kuin mitä yhtymät olivat muutamia-kuukausia
sitten pyytäneet.
Kauppasuhteiden kehittyminen
Neuvostoliiton ja U S A J I välillä vas­taisi
molempien kansojen etuja ja l u ­jittaisi;
kansainvälistä: yhteistyötä.
Tällainen kehitys saattaa muodostua
todella laajaksi vasta silloin. kun se
rakentuu jokaisen maan etujen kun­nioituksen
pohjalle. Mitä tulee Neu-,
vostollittoon, niin se kannattaa kau­pankäyntiä
kaikkien. maiden kesken;
myös Amerikan Yhdysvaltojen. Neu­vostoliitto
on vakuuttunut siltä; 'rttä
kaupan alalla on olemassa laäjat
mahdollisuudet normaalien suhteiden
aikaansaamiselle maitten välllläi
W O O D B R I D G E
d
z
g
W E S T O N
WILSON AVE
®
TÖkONTO
S I TA
JA
T Ä I
' d TCUUTT 4MST0KSIULE
Pikku, Helkki ryntää kauppaan
«aUa Wxtt&& Ja «ikoo heti ry
tolmltfffmaan asiaansa. Kauppia
boittaa poikaa oft>ttamaan vaon
Pari kerta Heikki yrittää puhua k
piaaSe/mutts tämä sanoo vain:
t a vuoroasi, n i i n kuin toisetkin."
dobi tulee H e i k i n vuoro.,
— No njJtäs säle pikkubätäboti
sitten s a U oHa? kauppias.
— E n minä mitään osta. Tulin
sanomaan, että teklän Ville p
äsken Jäibto. >
Neitoset keskustelevat.
—•OnkO^jsinua koskaan suudell
— E i koskaan. Entä onko sini
— O n Ttoussa.
-r- Jaa Turiissa! Onhan mini
siellä.
Taraiolaan
T o r o n t o .— CSJ:n kymme
laulu- ja'^soittojuhla on nyt
aivan nurkan takana.. V a m
della voimmekin •:• odottaa oik
arvojuhlla,' missä ' on juhläj
soUä-saatavana parasta mahi
lista. : Jokatapauksessa tied
mey että laulajat, soittajat, 1
santanhujen esittäjät j a muut
jelman - suorittajat ovat harjo
leet ^viikko--ja kuukaustkaup;
: sitä: ohjelmaa^: minkä he tule
tässä isuurjuhlassa;.esittämääi
Tällarnen suurjuhla antaa j
sen nautinnon: lisäksi : myös
teenkunluvaisunden j a veljeyf
tunnettarsekä uusia>voimia.k
tuuritoimlnnan: ^edistämisen>
vaksi j u h l i e n jälkeen.
; ' Torontolaisten puolesta laui
juhlavieraat Jäheltä ja .kani
tervetulleeksi :'tänne Toronto
Tarmolassa tavataan kesäkuun
ja heinäkuun 1 pnä.^— Bassc
Suuria muutoksici
Neuvosfoiiitossa
:vLonfoo.i--r Intian: varapreside
Sir Sarvapalli jRadhakrishnan 5i
maanantaina ^ Moskovan radiola;
luksen:.yhteydessä:'pitämä
heessaan,': että Neuvostoliitossa
tapahtunut:'huomattavia muutol
"Menneiden, erehdysten rol
.tunnustaminen ja . tämän Us
rauhansopiniuksen f) tekeminen^;
vallan kanssa, erimielisyyksien
p i m i n e n : Jugoslavian kanssa, P<
k ^ a n palauttaminen Suomeller
minformin lakkauttaminen, -ast
mieu: vähentäminen i j a ehdota
seistariisumisesta ovat merkl
muutoksista",v sanoi hän. ^-
Kuten ylläolevasta kartasta näkyy; torontola^^
kuluttua pidetään Canadan Suomalaisen Järjestön 10. laulur ja soittojuhla, sijaitsee lähellä
uutta valtamaantietä No. 400, jota pitkin pohjoisesta,mennään Torontoon. Helpoin keino
^ löytää Tarmola on kääntyä maantie No: 400 Steeles Avenuelle, joka johtaa suoraan Tarmo-laan.
Steeles Avenue on helppo löytää, sillä se on ainoa yli maantie 400 kulkeva katu
maantie No. 7 ja 401 välillä ja on n. 2 "mailia No. 7 ja n. 4 mailia No. 401. Steeles Avenue on
soralla päällystetty tie, jota on kuljettava n. 2 mailia ja päättyykin Tarmolaan. Kaupun­gista
on parhain ajaa maantielle No. 401, joka kulkee poildd Toronton pohjoisosan ja jolle
johtavat monet Toronton pohjoiseen kulkevat valtakadut, kuten Yonge St. (maantie No. 11
: ja Bathurst St; Kun muistaa suunnata autonsa pohjoista kohti, niin kyllä maantie No. 401
, löytyy; Tarmolaan pääsee myös Westonin kautta, vanhaa tietä, joka mubd
pääkadun. ^ - - > '
Intiassa taistelua
orjuutta Tastaan
Kalkutta, Intia. — Intian baJ
tovirkailijoille .heimokuntien:.i
e i l l a Assamin valtiossa Intiaa
pohjoisessa on : annettu^ määi
jouduttaa toimenpiteitä Icampaii
sa saada heimopäälliköt niillä
e i l l a vapauttamaan orjansa. ^::
Tiedotuksessa Assamin päal
pungisfa Shillongista sanotaan, i
Intian vapauttamisen jälkeen j
tannian alamaisuudesta itäpo]!
sen rajahallitus on käjmyt kamj
j a a heiiholaisten keskuudessa on
den poistamiseksi.
A8wan pato Egyptissä
As"wan pa^ösuumiltelma: o^
etusivun suiuruutisten aiheena,
uutistiedoissa kerrottu, tämän suunnitelman
j|taytettaväkseen suureÄ^; kö^
yesiyarastdn, minkä perusteella Egypti voisi li-maanviljelysmaata
1.300,000 eekkerinalaa ja sen lisäksi
i keinokastella koko vuoden 700,000 eekkerinalaa sellaista maa-i
ta, jota nyt voidaan vedenpuutteen takia kastella vain visseinä
" vuodenaikoina.
Tämän suunnitelman toteuttamisen hyväksi on Britan-ja
Yhdysvaltain toimesta luvattu Egyptille $70,000,000
t lahjoitus ja työn edistyessä 80-150,000,000 dollarin lainan L i -
I saksi on maailman pankki luvannut 200^250,000,000 dollarin
: lainan, jättäen tämä EgypUn maksettavaksi $760,000,000.
J ^ Nyt tietävät uutistiedot kertoa, että N-liiton hallitus on
t luvannut rahoittaa koko ^suunnitelman toteuttamisen, ts. lai-nata
^Egyptille tämän suunnitelman toteuttamista värtim $1,-
: 120,000^000.
Vaikka Neuvostoliiton avuntarjoukseen ei sisälly mitään'
"lahjoitusta", niin AP:n tiistaisessa uutistiedossa kerrottiin
länsimaille myötämielisten egyptiläisten virkailijain olevan
' "huolissaan siitä, kun Neuvostoliiton tarjous on niin hyvä, et­tä
Egyptin on ehkä pakko: hyväksyä se"! Tässä yhteydessä oh^
kerrottu, että Neuvostoliiton avuntarjoukseen ei liity min­käänlaisia
ehtoja ja korko on ainoastaan 2 prosenttia. Ei siis (
ole ihme, vaikka tämä avuntarjous "pakoittaisikin" Egyptin
sen hyväksymään.
Washingtonista keskiviikkona tulleessa AP:n uutistiedbsl-sa
tehtiinkin jo yleisen mielipiteen muokkausta sen hyväksi,,
että Yhdysvallat voi kohdata tässä tapauksessa "suuren dip-lomaa
ttisen tappion". Samalla tässä uutistiedossa ilmaistiin
sekin miksi "ei imperialistinen" Yhdysvaltain hallitus on ha­luton
parempaa avustustarjoustatekertiään: Vissit yhdysval­talaiset
piirit pielkäävät, että Aswan padon rakentamisen avul- :
la voi Egypti lisätä suuresti puuviUantuotantoar-ja se ei sövi^^
lainkaan yhdysvaltalaisten puuvillakapitalistien purustuksiin.
Huolimatta siitä kumman avuntarjouksen Egyptin halli- '
tus hyväksyy, tässä on kysymys sosialistisen ja kapitalistisen'
maailmanosan välillä sellaisesta rauhanomaisesta kilpailijal­ta,
mikä koituu ihmiskunnan hyväksi ja tässä tapauksessa eri­koisesti
teknillisesti jälellejääneen Egyptin hyväksi.
Juhannus eli mfttumaari
Sunnuntaina on siis juhannus, suvi-
Juhannus. Jolloin kokkotulet loimua -
vat tuhansien Järvien Ja Jokien ran­noilla.
Oikeammin nämä koldcotulet. J u ­hannustanssit
Ja muut. hilpelmmät
riemut tapahtuvat Jo lauantai-iltana,
sillä vanhan Ja hyvän suomaiden t a ­van
mukaan on: "aatto juhlaa parem­pi".
Kristillisessä mielessä on tätä suur­ta
kansanjuhlaa vietetty pohjoismais­sa
Ja siis Suomessakin Jo ajanlaskum­me
neljänneltä vuosisadalta alkaen.
Mutta sitä ennen ovat "pakanat", viet­täneet:
Juhannusta. ;mittumaaria e li
keski-kesän Juhlaa Jo ammoisista
ajoista alkaen.
Juhannus, eli mittumaari .(paikoin;
k a i k e t i : "metttunaari") onkin luon­non
kauneinta aikaa. Siksi se lienee
nuorten lemmen sekä - •'Vanhanajan-taikojen
luvattua a&aa.
vVanlnmi kansan keskuudessa on l u ­kemattomia
muistoja niistä keinoista
miten: JuhahnusySnä voidaan kohot-:
t a a ' tuntemattoman - ' tulevaisuuden
verhoa j a nähdä mitä on tulevaisuu­delta
odotettavissa.
Juhannusyönä'"'^ voidaan" ennustaa
rukiin orsista Ja kuten vanhat' i l u n l -
set tietävät kertoa^ Juhannusyönä v a ­eltaa
itse piru metsis^; pureskälen
•TpirunpuremanT: (kasvin) Junrii£,
.johannusyfinä: tapahtuu sellainen.^
kin Ihme^ että sananjalka -ktdckii^Sar:
nanjalkapensaastat nimittäin { n ^ ^
notkea varsi.^Jonka päässä'on
kaanpUmdnen hohtava knUcal ' : ^
Juhannusyönä on tietysti otollisin
aika ihmisten Ja eläinten tauteja lää-:
kitsevien yrttien keruulle.
Mutta tärkein on Juhannus kuiten­kin
nuorten ^lemmelle.:siHä l u k m a t -
tomia ovat Juhannuksena sobnltut
liitot Ja tässäkin suhteessa on v a n ­han,
kansan keskuudessa ollut omat
taikansa.
Mutta: vaikka Juhannus o n kesän
suloisinta aikaa, t a i mahdollisesti Jttu-i
l sen vuoksi; Juhannusjuhlien viet­toon'
liittyy sdcä kotimökin Ja pihan;
etUi Juhlapaikkojen toristelUi
v-i-Sssäsiihteessa on' onut toisistaan
polkk^via' tapoja eri 'puolffla' maata.
Lounais-Suomessa' oU: tapana • tuoda
kukkien Ja lebUen avulla kesä aina
kamariin asti' Ja myös pihamaa !ko-^:
ristettiin,
:: Kautta Suomen on ollut tapana
panna hoikkia; pitkiä: koivuja poiras-i
pälhbt' kahden puolen^ ulko-ovea.
Länsi-Ja Pohjois^omessaon dllut
tapana tehdä plhaHe nuorista koivuls^
t a erityisiä lehtimajoja,tai -tarhoja.
Esimerkiksi' liuvlalta' saadussa eiääsä
vanhassarnniistilnpanossa' kerrotaan:
"Talo ;koristetaan •lehtimajoilla' • Ja
kukkaisseppelillä; kahvi Juodaan I d i -
timajoissa.:Ja::oIIaan iloisia suven'su-loisnndesta.
nuoret Ja vaiihat' kiittä­vät
jumalaa hänen hyvyydestään;;.
'/BSeskl^ Ja PohJois-tehJanmaalla on
ennenvanhaan: oDnt t^yana; pystyttää
keskelle pihaa pitkä, iudkka kmisl —
juhannitsknusL Vain sen latvaan on
Jätetty vähän oksia j a keddpaOdcefl-le
pari oksaa. Se o l i erikoisesti p o i ­kien
suosima, sillä mahlaisena: kiiori-:
tun ktnisen p l n ^ kuivui - kiiltävän
luistavaksi J a o l i siten mitä parhain
väline kilpakiipeilyyn; yritettiin ke-n6n
koura- Ja kinnervoimät kantoivat
koriceammnlle, kertovat asiantuntijat.
Juhannuksena tuotiin huoneiden
lattioille lehtiä,.pääasiassa haavan Ja
pihlajan lehtiä. Jotka muodostivat lat­tialle
kaunibi Ja värikkään "lättiaxna-ton".
Huoneiden seinille ripustettiin
kukkia sekä; pihlajan Ja tuomen oksia;
Sydän-'^meen eräässä ' v a n h a s sa
muistelmassa selitetään:
"Juhannus on kaikki kaikessa. S i l ­loin
on aattona £ hommaa. Pestään
huoneet. laiskempikin rsiUoln pirttinsä
kuuraa.. Iltasella tuovat miehet Ihno-
Ja eli-koivuja pihamaalle. . . Tuovat
pirtteihin haavan Ja pihlajan oksia Ja
lehtiä latttoibln. Akkunolbin asete^
taan lanka yläreunaan Ja siihen: pan­naan'
lehmänkieloja riippumaan k<&o
a k l ^ a n leveydelle. 'Aamulla on niin
kun lapset Ja vanhemmat he-
. kukkien keskeDä."'
Juhannusjuhlien viettoon liittyy:
vanhofltaajoiltaluonnonisesti paljona
muutakin;- kuten' esimerkiksi'' karjan
Ja paimenten kukittaminen; Ja moni­naiset
taikatemput terveyden/ hyvän
saddn;v-naimaonnen Ja: noonen muun
hyvän asiaa puolesta.
Rajoitetun tilan vuoksi.on kuiten­kin
< tyydyttävä toteamaan v a i n tämä:
On erittäin ilahduttavaa kun täkä­läiset
^maanmiehemme Jatkavat v a n -
Imja Juhannusperinteitä siten, että ne
siir^rvät: vanhemmalta sukupolvelta
nuoremmille. On ilahduttavaa näh­dä.
: että: Jnbanntiisperinteidenkln. Lvaa-
Ifanisfssa . r i e i CSJ: Ja: sen yhtqrdes^
tofanivat seurat Ja: oxgaanit Johtavaa
osaavtäkäBistenmBanmtestanmekes-i
kmidessa Järjestäen toisinnaan val­keissakin
olosuhteissa : Jiihannuskok-kojen
polttoja; Juhannusaaton tans­seja
Ja atvokkaita Juhannusjuhla-
Osallistumalla ^näihin JuhamuisJ
Uin me saamme henkilökohtais
nauttia.hauskoista Ja piristävistä
laisuuksLsta Ja samalla autamme
vanhojen' ' kulttuuriperinteiden
vaalimista.
Mutta tässäkin yhteydessä mi
on vielä paljon, tehtävää.
Ksimerkkinä voinune mainita er
Sudburyssa. kasvaneen suomalai
nuorukaisen Joka päivänä muutam
kysyi aUekirjoitteneelta: " Ä ÖÖ
Juhannus englanrdksi?" Ja tämäo,
symyks^ esittäjä on nuorukainen
ka on itse osallistunut Juhannnsi
köjen valmistamiseen Ja polttamis
sekä juhannusjuhlien viettämlseei
- Kuultuaan, että se on täällä Ca
dn.«agft|ffin hyviii tunnettu juhla •
John theBaptist) nuorukainen^
mahti Jä lausahti itsetoruvasti: '
mänkö verran miiiä asioita tun»
Luonnollisesti asia: on siten, etS
vanliemman polven ihniiset oltf
paljon enemmän ^Hisiä siitä,
lapsemme saa kalkkia niitä
Ja. mitä me voisimme heille antaa,
ei tietenkään: Johdu meidän
destamme- fai «välinpitämättön
destämme", vaan' siitä laajalle fe»
neestä harhakäsityksestä, että b l
saavätkoulusta^kaikki tarpeeffis^j
dot; Ja että he ovatihnan muntaf
tietoisia vanhoista kansallistav^
me' Ja peiinteistäinme, kuin vf »
k i n . • - ^
IStä seikkaa sihnäilä Pi*ä«öd«
me suoraan sanoen tämän p a l ^
hasen laatineet sibiä toivossa.
k u vanhemmista katoisi s e n ^
tseaä> kouluiässä oleville lap**
vanhoista Juhännustavoista.
'mnyts^an jilbannusta t o i v o i^