Vapaus, January 19, 1965

              ETELÄPÄÄN KUULUMISIA Il •_• VUODENAIKANA...
Oikarainen rikkoi Kaukolovon
tuiHjpuksen - löi Nin parhaat
•.: L e n i n g r a d . " ^ K i i l e v i Oikarainen I lustusvoimien viidennen maaotte-
- t e k i historiaa viime k ö s k i v l i k k o n a i lun ensimmäinen_kilpailu, peri voi-
•Kaukolovossa jatkjxneiSSa kansain-j ton Neuvostoliiton Nikolai_Puzanov.
välisi$sä~hiihtokisoissa: hän rikkoi j Hän hiihti 20 km taipaleen ajassa
tähän :.^sti järkkymättömänä pysy-j 1.20,57 ja ampui kaikki 20 lauTtäus-neen'kumouksen
isäntien voittamat-i ta tauluun. '-»^
tomuudesta näissä kauden suurissa I —
avdusKj^oissa lyömällä kaikki Neu­vostoliiton
parhaat 30 kmn hiihdos­sa
Ja j ä t t ä e n jälkeensä myös kisoi­hin'osallistuvat
ulkomaalaiset.
Oikarainen ratkaisi voittonsa vas-tal
viiitteisillä kilometreillä kehittä­mällään
hirmukirillä, joka vei hä­net
ohi siihen asti: johdossa oUeit-
;ten venälaishiihtäjien. Arto Tiai-
Vera ja Rita
ylivoimaisia
B e r l i i n i . — Neuvostoliiton kak­soisvoittoon
päättyi viime perjan­taina
hiihietty naisten kymmenen
kilometriä Kllngenhalin >kansainvä-lisissä
hiihtokilpailuissa. Suomalais­tyttö
Senja Pusula sijoittui seilse-nenkin
oli kärkiryhmässä,, mutta s i - i n^änneksi.
joittui lopputuloksissa kuitenkin I Tuloksia-vasta
yhdeksännelle tilalle.'* | haisten 10 km: 1) Vera Tsherno
'SIMONOV PARAS " iva N L 34.20, 2) RiUi Atkina, N L
YJtlÖlisTETYSSÄ ' 134.40, 3) Toini Gustafsson, Ruotsi
35.30, 4) Nina Domina, N L 35.37,
5) Chri-stine Nestler, 6) Barbro Mar
Olli Mäki luopui
Rudhaf-attelusta
'24-vuotias leningradilainen yliop­pilas
Jfiri Simonov voitti ylivoimai­sesti
Kaukolovon kisojen yhdiste­tyn.
H ^ e n tililleen noteerattiin, yh­distetyn
mäenlaskun pisin hyppy;
73 metriä ja kun hän o l i hiihdossa
kolmas, kokosi hän ylivoimaisesti
suurimman pistesaaliin 478,26.
NL VOITTI AMPUMAHIIHDON
Ampumahiihdossa, joka samalla
oli Neuvostoliiton ja Suomen puo- i kuun 22. päivänä peruuntuu lääkä-
— L . — — • •• • • ———-— I :-in antaessa Mäelle ainakin kuu^
' kauden oteliikiellon.
Olli Mäki joutui viikko sitten
käymään leikkauksessa, jolloin hä-j
nen jalastaan poistettiin paise. Mie-
I iien yrittäessä kuntoutua tämän
i jälkeen MM-ottelua vartien leikl<aus-
South Porcupine. — Terveisiä
t ä ä l t i ylämaista, jossa tammikuu
näyttelee ankaria tapojaan. Muuten
kiiikki on täällä vain sellaista hil­jaiseloa.
Illan pinjentyessä ei ka­duilla
näe j u u r i minkäänlaista lii­kettä.
Ne joulun ja uudenvupden
riemut ovat takanapäin. Kpristeet ja
ylos heitetyt joulukuuset ovat hä­vinneet
kyläkuvasta. Olemme astu­neet
•'velanmaksuaikakauteen".
Eräs tuttavanikin ^anoi; että "nyt
on raha tyyristä ja dollarit tuhan­sia".
Kaikin puolin on tämä elämäm-
^iTie muuttunut. Ennen'kun lähdet­tiin
aamuisin työhön,' oli kauppa­lamme
yllä savuverbOi' joka peitti
tienoot kummallisesti' kangastellen.
Siihen__jiikaali' käytettiin polttoai­neena
kivihiiltä ja kuuluisan- kovia !
'tämräkki"-puital Nyt antaa lämpöä
kaasu ja T^V sitä henkistä ravintoa.
Näin ovat ajat muuttuneet ja kaikki
tämä on tapahtunut meidän muis­timme
aikana.
ö il a
Tammikuun 10 päivän iltana pi­dettiin
osastomme kokous, joka oli
ensimmäinen tämän vuoden aikana.
Mustonen pisteli
1500 m 2.21,3 - SE
:Kirjeenvaihtoa oli laajasti, aina
Suomesta asti. Suomi-Seura on ryh­tynyt
• sellaiseen suureen ; toimeen,
että kerätään historiallinen arkisto
kaikista Suomesta tulleista siirtolai­sista
Eikä tämäkään riitä, sillä hei­dän
muistolleen pystytetään kuu-iemma
patsaskin.
Osastomme päätti ottaa osaa tä­män
työn tekemiseen, ainakin mi­käli
järjestömme lähellä olevat suo-tnalaiset
ovat kygyn^.yksessä. Teh­tävä
on suuri ja se ottaa monta kuu­kautta
aikaa tai voi siinä mennä
vuosiakin. Sinä lukija voit olla: apu­na
tässä tehtävässä antamalla au­liisti^
henkilötietosi,^ että kerääjä
pääsee toiseen palkkaan nopeam^ \
min. Näistä asioista ei väitellä vaan !
teemriie. työn kuin miehet.
Kirje,-r^joka koski" näytelmäjuhlia i
luettiin myös. Tämä kysymys on;
kiusallinen meidän kylässämme, j
Tälle matkalle on a i n a ollut vaikea |
saada osanottajia Asia j ä t e t t i in kui-lenkin
henkilöille, jotka tulevat te-;
kemään parhaansa tämän asiani
edistämiseksi.
Osaston vuosikokous päätettiin pi­tää
helmikuun 14 päivänä; alkaen
kello 3 iltapäivällä; Tilit päättyvät
kuluvan kuun loppuun, joten jos
esiintyi pontevasti
South Porcupine. ~ Uh Huh",
kylläpä tääUä ylämaissa on saatu
''kärvistellä'^ viime viikon aikana,
koska nämä Pohjolan pakkaset
nc^usivat maineensa kukkuloille.
Melkein joka-aamu ovat lämpö­mittarit
näyttäneet yli 40 astetta
pakkasen puolcUa. Mutta tällais­ta
se on ollut joka talvi ja tulee
olemaan niin kauan kunnas ra*
kennetaan se. Bering salmen pato
ja pumpataan Tyynen valtame­ren
länuöointä vettä Jää|nerelLet
joka sulattaisi j a lämmittäisi näi­tä
pohjolan alueita.
Tällaisen suunnitelman Neuvosto
insinöörit laativitt jo joitakin vuosia
sitten eikä sitä ole kukaan voinut
hylätä, vaikka se aikoinaan herätti:
kin suurta puheenaihetta.
' • . «. o c . ': •
Paikkakuntamme poliisivoimat
olivat aivan ihmei.ssään erään nlio
ren miehen kanssa viime toretalna.
Nuorimies Elwood Tonner oli kai
ken todennäköisyyden mukaan saa­nut
mielenhäiriön ja uhk<isi äitiään
ja muita perheen jäseniä heiluen
teräaseen kanssa kodissiian. Äiti
soitti poliisit hätään, mutta heidän
saavuttucen ci miehen pidättäminen
Tiistaina^ tammik, 1.9 p,_ - - Tuesday, Jan: 19, lOfiS Sivu ^
PORT mmm KUULUMISIA
lOdefioiltana ihminen Vuotien mVam pjhulr.»
lyttoa nukkumlsop.ril ton rnaKv.tjnne rv
: Vft^itendiknpä kehittää kehqnne_!^liaisr-n„,'
', rtplämmitldrr.iseen ki<>huriiap!'-toe3etn. •.
Jaata veturia. k/i)V!n
Vucdtritjil<ona^.ii';-
VQtfa'.vJI scrtniTtiO
••.0 20cjfiiriuiMcr'
«oltensoänyH
[jtroo iltnoa.
Ruuan!•
p(jlfWVJt"ifi II;un
onyntt'1-n'iri iJ/UJ'J ,
'"Tunnen suuresti pettymy.siä ja i
pien .huolissani sen johdosta, etta j
Y h ä y s v a l t a i n •.presidentti .I«hnion j
ä s k e i s e s s ä puheessaan konHressille
; ei mainiuniit a.seistariisiiiniH(;si;i,
• vaan• .sen silaan katseli- i n a a i l n i a i'
selhiisenii mis^a jatkuu asoistii.-ikil-
I p a i l i r " , sanoi 'Canadan Uaiiiiankon- •
i {.'rcs.sin puheenlolita ja t n Kniiicotl
{ puhiiHs.-iäan .Jiirvienpaan n u i l K i n k o -
rpitean j.u ic-lämä-^-a /i('i-,i'--<i pn
ho ilaisuiuitvs.'-:! Pori A i - l i i i i r i i i v l e i y:
s(,Mi kirja.sloil. aucli(oi:iiiiniS:-a v i i mo
, p o r i a i i l a i - j i l a i i a . . -
, ' l T a i i i l i •merkitsoo sita. elia mci-
(Iän Oli i . i u i ^ t i i t e i t a v ' . ;),•'Mf! M l i ' ! .!
. ja-^v;''iiliirava~l.o))('l.iajiia;iii sula: \ l e l - •
a'Uiil;--sa. i.rdsi; (.•nili. ,l(jlii;Mm M •
- v o i \oi'la*t sola 1 V a l p Mini i , i ' i i -i
vafcl^n L ' . S . \ i i ka-k1^ai,li j l i l i lk
.iien Lai )OJll.iiii.,->lj I.MIOII la ' K I K II
. mplui KansallJi.e!i vaiKin.snnlaniaii
• hälJjIijs kontrolloi ja halliisui.' iioin :
80'pio.^^enttia ma.i-ta.
" A l l i a eroa on .silla uilniaihi. epa
i i i i i u j i i D j S e l l a ja
Oulu. ^— Oulun Tarmo ITUL)
järjesti viime viikon tiistaina kan­salliset
luistelukilpailut keskusken­tällä
erinomaisissa olosuhteissa.
Pakkasta oli vain 4 astetta ja j ää
joillakin henkilöillä on saatavia tai , ^„^,^^,^,„ yl..inkertaindfi asia, .sillä
maksamattomia laskuja csaslollem- , _ . . . . «o t . i i h . .
rusanoma kylässämme kertoen, että j koislaaluisella
paikkakunnallamme yli kolmekym
mentä vuotta asunut kansalaisem
mc, kaivosmies Antti Kangas o l i
•ril;9lii.-;t"lia : ••eri-sotatoiminnalla";
verrattuna Hjtlcriii sotatoimiin?
Tuhaasia kyliä on poltettu nnpal-kansulla."
suuria alueita täytetty
e t t ä KöngoHia on vedc>tlilvä.>ppis
p a l k k a - a r m e i j a l ; . .. Lopfbett^ya
Kuul)aa va.staan va.slaVallankumqijk-s
e l l i s t i vehlccilyl j a pipvo'soin^iit."'
Va->tale->-a.in kysymyk--een,. In
!^n(l'f'0(l .fi-tii . M. i l c M . i n ol{'v'an
t ) r i l l i i ; . i . s e i i : .sutiiasaseman, tpimieu
Iniione.siaa vaslaan, joka .tekee'Ma­l
e s i a l l e paikan anhimisen'. •YK:n
iiir\'al!is;iii-rn('i.ivo.slossa- • toinie{)^i-
'ee!v.-;i Jni.lone.siaa va.iUian. Tii,'SKä
xvsymviv.^essa on' estetUiVa: Vasta-
A-all,inku!iio-j!Coon 'liei.sr>!i)inen , . j a
aseislanunen .sekä ( e l i l ä v a m a h d o i l i -
• A k - i i . a i h a i i o i n a i i M - i i r i n n a k k a in
elon uiLflcinnnm, ) i i l i , t i häp
- \T11
St, Catharinesissa
pHiUauii bifigpa
S I . ( athapncs, Out. — V- j a u-i
d i i ; a .Starin huoneustolla pelataan
l>i)):;oa t:vmmikuun 23 päiväq ilta-
Da: Voiiiolahjoitukset tervctiUleita;
- U.H.
nnsson. Ruotsi 35,47, 7) Senja Pu-1 oli erinomaisen luistavassa kunnos-me,
niin heitä pyydetään suoritta-
.'naan ne heti lähitulevaisuudessa.
Kuten jokainen tietää, alkaa tam­mikuun
loppupuolella aurinko läm­mittämään
mustalaisen kprvallista
niin nämä kaikki ilmastolliset .sei-
Tonner heilui talossaan 22-kalibe-rin
pienoiskiväärin k^in.ssa ja uhkasi
ampua jokaisen, joka yrittää talon
si.säilc. :
Poliisit laativat suunnitelman,
jonto/mukaan he päättivät saada
; miehen-^^iilos ampumalla kyynelkaa
siirtynyt rajan toiselle puolelle, myrkkykemikaaleilla, tappaen sato
Antti Kangas o l i huonossa voinnissa ; ja ihmisiä, miehiä, naisia, lap.sla ja
Miia Suomi J5,57, 8) Galina B o i o d j s a . Jo goo metrillä Pentti Kiiskisen j k a f otettiin huomioon ja päätettiin ,.,jpon Mutta 9 ja puoli tuntia
.litshexa 36.03. 'luistelema 43 8 osoitti, että lujaa järjestää o.sastomme haalille sellai- "j^^j^j,;,.^.,, (..i^t^j^m jjjj^een oi an
S.C.A. UrheiluIiUon
Tlrkailiioiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
-90 Neville Park Blvd.
Puhelin O X 1-6195
Toronto Ontario
•Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont.
, Puhelin HO. 6-8815
Rahastonhoitaja: Len Bo£trom
58 McNairn Ave., Toronto 12, Ont.
Puhelin HU 1-3551'
LIITON NAISJAOSTO
Elsie Jokinen
21 Granlea Road. WinowdaIe, Ont.
' Puhelin BA. 1-1489
LIITON HIIHTOJAOSTO
Poheenjohtaja: Antti Ranta,
Jehu A.C. — Puhelin 674-9251
1535 Paris St. Sudbury, Ont.
. . i K V M i i i i f u i i u i i M e i i i i i jälkeen
tullaan menemään myös toisella nen rupatteluhetkinen tammikuun ; tautumisesta ollut tietoakaan. Täl-i
matkalla. 1.500 metrillä. Tällä pi-| viimeisenä sunnuntaina.-.alkaen; kel-j,jgjn,-paikkakuhta,hiÄie ••.M"sip28lii-
1 lemmällä matkalla oli Kiiskisen pa-[!o 3 iltapäivällä Tervetuloa kahvi- ; köii sisu kiehahti ja hän päätti men
HpUJnki _ nili MäPn i-, s - , k « n ' '"'"^ 17-vuotias Raimo Mustonen ' i-istilaisuuteen, jossa saa samalla ^j, ,,,.,,1^ (04,1^0 Jaioituksi.sta huo-
Pm^nv RnHhnfin S , knl , v ^ n ' " " " ' " ^ erinomaisella ajal- pelata seurapelejä ajan kuluksi ' , i ^ . „ ( . , Pdllikön taloonmeno meina-
Conny Rudhofin ottelu kuluvan , , g ^änen vanavedsssään , . . . s, muo.lostua hänelle kohtalokkaak
1 Raimo Mustonen teki ajan 2.21,7,, Kauppalamme valtuustokin aloit-i>i. sillä Tonner ampui häntä kohti
joka alittaa poikien entisen Suomen i toimintansa tk 12 päivänä: joi- i laukauksen, mutta luoti: osui tnsiksi
löin se vannoi virkavalansa.- Tätä i^etokotjuun ja vyön solkeen aiheut-
I'oimitusta oli seuraamassa suuri i taen vain lievän haavoittumisen. Pö
^joukko paikkakuntamme-jatkokou- j liisipäällikkö Hugh Douglas, joka
jo pitemmän aikaa j a lääkärin ah
taman lausunnon mukaan hän kuö'
li sydänhalvaukscen kotonaan lau
antaitii vasten yöllä/
! Edesmennyt Ä;ntti KangJis oli .syn­tynyt
Suomessa, Kauhiijöen pitäjas-
I sä. Hän o l i kuolle.s.saan 62 vuoden
I ikäinen. Lähinnä suremaan jäi hä-
! nen vaimonsa Elmi ja yksi tytär
kotieläimiä. Te olette no.staneet
Ausohwltzln ja Buchenwaldjn hir-1
miunenetelmät "tieteelliseksi eri 1
koi.ssotatoimiksi". Kuolleiden, haa­voittuneiden
ja poltettujen määrä
on jo miljoonassa", totesi hän.
Nämä kerivitaan presidentti
Johnsomllb lähetetyssä päätöslauH
seessa joka hyväksyttiin kokoukses-
I haava oli auennut ja tulehtunut
I niin pahasli, että lääkäri antoi eh
dottoman ottelukiellon.
I Eeron sUkset 1
I luistivat •
( orcbro. — Suomen hiihtokunin
gas Eero Mäntyranta osoitti keski
viikkona suksien.sa , jälleen luista­van
viime talven malliin voitettuaan
örebron puistohiihdot lähes minuu
tin erolla Norjan Harald Grönnin
geniin. Paras ruotsalainen. .lanne
Stefansson- oli /kolmas. 1.700 m
{.'•ata kierrettiin seilseman,kertaa.
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
ennätyksen 2.24,0, joka : oli .Jorma
Sinkkosen ja Reino Niemelän ni­missä.
Kehäkuolema
Ohiossa USAssa
Youngstown, Ohio. — 17-vuotias
a m a t ö ö r i n y r k k e i l i j ä .Jerry Como
jonka .sydän lakkasi hetkeksi lyö
m ä s t ä hänen karsitt.vään tyrmäys-h
ä v i ö n v i i m e v i i k o n t i i s t a i n a . ' k u o l i,
torstaina; i
S y d ä m e n toiminta saatiin palaute-'
lulaisia ja lehdistön .sekä muun jul­kisen
sanan edustajia.
Kauppalan esimio.s G. M . Shields,
ioka tuli valituksi ilman vastaehdo­kasta,
astui tähän • pielysmiehen"
virkaansa .yhdeksännen kerran. Val­tuustolle
pitämässään alustavassa
puhee.ssaan hän mainitsi niistä suu­rista
mahdollisuuk.<;ista, joita on o i - ' KI-'OI'«N SAALISTA
lut näkyvissä viime aikoina. Suuret
toiveet ovat olemassa kaivosteolli­suuden
laajentumisesta; josta kaup
Hilkka Tuuri sekä poikans, Albert' V^fy^^.vetoomukseen: "Ih.
ta«Mla South Porcupmessa ra kaksi
veljeä sekä laaja tuttavapiiri kiiivo.s-mie.
sten keskuudessa, sillä hän työs­kenteli
kaivosalalla lähes 4u vuotta.
— H .
Sitä ja tätä
ml-syyden nimessä mr: presidentti,'
lopettakaa tämä epäinhimillinen
.sota. kutsukaa uudelleen koolle:
1954 Geneven konferenssi ja (sii- i
i hen nojaten) neuvotelkaa sovinnol­linen
ja oikeudenmukainen rauhan-
, ratkiiisu."
' Nyt t r i Endicottin matkan oli j ä r -:
jestänyt maailmjm rauhanneuvosto,
J o t e n hän mainitsi erinäisistä toi-;
minnoista ja rauhanvoimien liikeh-'
j timisestä käyntinsä yhteydessä e r i;
paikoissa Kuubassa, Kambod.shas-muutaman
kuukauden kuluttua
siirtyy eläkkeelle, sanoi tämän ol­leen
ensimmäisen kerran hänen
.}5 vuotta kestäneen poliisiuransa
aikana, jolloin häntä kohti on am- J"^'- Itävallassa ja
mutlu. Siis mies pääsi tässä asiassa
maineensa kukkuloille
— Tarjoilija, olen F;<lioinani,: ^a, Vietnamissa, N,euvoistoliitos«a,
' j Ranska.ssa, Saksassa, j a,
mutta 1 Intiassa; Erikoisesti häin selosti j
Viime viikon lauantaina levisi su-
! kyllä maksaa tämän laskun
1 minulla ei ole pc-nniakaaii
rahoik.si . . .
— Hetkinen herra, nuiia
:tan laskun vielä kerran.
iiioma-1 New Delhissä, Intiassa pideltyjä j
i "Rauhan ja kansainvälisen yhteis-tarkis-
toiminnan konlcrenssin" työtä.
F'äätöslausunnoissa vaadittiin,
CBCn kuvaus
Auchwitziii leirin
elämästä Z4
Toisen maailmansodan histoi^ia?*
sa on y k s i nimi johon kaikkein voi­makkaimmin
yhdistyy 'Sana "hä­peä",
ja se on Auschwitz. ; ;, •
Juuri tällä vankileirillä Etelä-
Puolassa, päättäväinen valloittaja
v r i l t i hävittää erään ihmisrodun
niin ihmisten elämän kuin hei^^h
henkllöllisyytensäkin. -
Sunnuntaina, tk.- 24 pnä, -CBCm
radioverkosto esittää kaksi ja puoli
tuntia kestävän draamäversion Pri­mo
Levin kirjoittamasta "If This Is
A Man"- (.Jos tämä ori ihminen) ^ni­misestä
kirjasta. •.';
Vuonna 194t Euroopassa juUdMs^
tussa kirjassaan mr. Levi uudistaa
elämän Auschwitzin keskitysleirillä;.
Hän oli yksi niistä joka ei lannistu­nut
ja jolla oli r i i t t ä v ä s t i henkistä
voimaa säilyttääkseen henkilöllisyy,-
teasä kahden talven läpi tällä natsi-
Saksan keskitysleirillä. Primo Levi,
Italian juutalainen, lähetettiin vuoh-pa
1944 Au.schwitzin keskitysleiril­le
mistä neuvostoliittolaiset vapaut­tivat
h ä n e t V. 1945.:
tuksi hieromalla, mutta lääkäreiden; palammekin pääsisi hyötymään. V i i -
ponnisteluista huolimatta Como ei
palannut tajuihinsa. H ä n s a i ottelun
aikana vastustajaltaan
koukun ohimoonsa.
Comon;isä, joka toimi poikansa
valmentajana; oli kehän ulkopuo
iella kun hänen poikansa iskettiin
maahan.
Como ei käyttänyt pääsuojustin
CSJ:n Wanopln osaston kunkau-flikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun-tallaa
klo 1 ip. osaston haalilla..
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R. R. 3, Sudbury. Ont. .
CSJ:n Sanit Ste. Marien osaston
«ääntömaaraineri kokou.s pide­tään
joka kuukaudfii; ensimmäi­senä
tiistain;) kello .8 ilIallR
omalla talolla, 321 J o h n St.
CSJ:n. Vancooverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clm-
: - ton-haalissa Jokaisen - kuukauden
toisena eunnuntaina, alkaen klo
2 lp. Kirjeenvaihto sihteerillä:
Mräi Hilda Saari, 4005 Eton St.,
I North Bumaby. B. C.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu<
kaufiikokous pidetään joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 p&ivällä osaston ha^Ulla. Kir­jeenvaihtajan
osoite: N . Piispa­nen.
RA. l i Wortbingten,'Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsina^
nen kuukausikokous pidetään Jo­ka
kuukauden enshnmätsenä
maananaina klo 8 illalla Don-haalUla
CSJ :nJLlmminalii oaaitton kuukau-
' sikokoukset pkletään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 Illalla.
CSJ :n Port Artbnrin osaston kun-kauslkokoukset
"pidetään Joka
kuukauden ensimmäisenä tors­taina
kello 8 Illalla Ja Johto-T
kunnan kokous samana iltana
tuntia aikaisemmin eli klo 7
illalla. Kirjeenvaihto osoite 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
CSJ:n Sudbnryn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
Johtokunnan kutsusta; Johto­kunta
icokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee­rille:
Lyyli Pärssinen, Box 354,
Sudbury, Ontario.
me vuoden aikana rakennettiin
kauppalamme, alueelle yain 10 per- i
vasemman j heasuntoa. mutta tältä viipdelta ödoU
tetaan' suurempia numeroja laken- '•,
. n u s ä l a l l a . - : .. '•'•'••;\^y .
Kauppalan esimies mr. Shields j
mainitsi puhees.saan; että ver
tulee tapahtumaan : pientä nousua •
I tänäkin vuonna, kosl<a menot ovat.i
j jatkuvasti kohoneet. KiinnaUishal-;!
I linnoiden ka.ssat näyttävät olevan j
I tyhjinä, koska valtuusto päätti heti 1
j ensimmäisessä ;kpkoukse.ssa lainan '
I ottamisesta, joka maksetaan sitten
> kun on peritty tämän vuoden vero-
--Vkspihlaja. _ Ykspihlajan Rei Samanlainen tilanne näyttää ole­ta.
TULn hiihtäjiä
N-Iiiton ladulle
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
KEVÄINEN JUHLAMATKA
S U O M E E N
_ Toukokuun 1 päivänä 1965
IVLS. GRIPSHOLlVr
New Yorkista Göteborgijtu
S. A. L. ERIKOISJUNA Göteborgista Tukholmaan
" Erikoislaiva S/S BIRGER JARL- ^
_ Tukholmasta Helsmkiih
Lippujen hinnat: New York — Göteborg, alkaen US $ 275.00
' Göteborg — Helsinki, alkaen US ? 45.00
Liput ja paikkavarauJtset suoraan Helsinkiin.
Liittykää mukaan tähän Ruptsin Amerikan Linjan Järjestämään
nopeaan Ja keskeytymättömään "läpikulkumatkaan" Ruotsin kautta
Suom-2en. Matka alkaa toukokuun 1 paivanä 1965 New Yorkista
8-päiväisellä virkistävällä merimatkalla loistolalva ORIP3HOL-MILLA
teillä on erinomainen tilaisuus rentoutuaja viettää "lomaa"
hyvien ystävien Ja kanssamatkuitajlen seurassa. Hytit ovat tilavia
Ja mukavia, ruoka erinomaista Ja palvelu kohtella.sta. Suomalaista
ohjelmaa Ja ajanvietettä koko matkan.
'juhlamatkan kokeneena matkanjohtajana tulee toimimaan SALn
Montrealhi konttorin Johtaja CARL E. VVASELIUS.
Tehkää paikkatllauksenne heti, o.soitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
100 Elm St. West P. O. Box 69 — Sudibury; Ont.
man. (TUL) vahvistettu hlihtojouk
kue matkustaa kilpailumatkalle
Neuvostoliittoon 3. 2. j a ottaa osaa
Smolenskissa 5—10 2. pidetläviin
kansainvälisiin kilpailuihin, Matkal­le
lähtevät Ykspihlajan Reiman
hiihtäjien Paavo Saarenpään ja
Antti Hietikon lisäksi Raimo Ilo­mäki
ja Toivo Hielii. Johtajana toi­mii
Eino Mäenpää Ykspihlajasta.
NeuvostoliitoiJta tulee hiihtäjiä
vastavierailulle Ykspihlajan Reiman
kilpailuihin 6-^7 .3.
•, ,,
Olli ei vaaranna
EM-titteliään
Helsinki. — Olli Mäki ei ottele
Conny Rudhofia vastaan oma.s:sa
painoluokassaan, koska se ei ole­kaan
virallinen EM-ottelu, vaan sar­jaa
ylempänä, kerrottiin lehdellem­me
asiantuntevista lähteistä viime
viikolla.
Kuten tunnettua, Euroopan am-mattinyrkkeilyliitto
EBU on nyt­temmin
päättänyt, ettei Rudhof-ottelu
ole Mäen virallinen titteliot­telu,
vaan määrännyt Jiänen haasta­jakseen
Willy Quatorin. EBUn ris­tiriitaisten
määrysten mukaan Mäki
saattaisi kuitenkin menettää E M -
arvonsa, jos hän häviäisi Rudhofil-le,
jo.sla syystä Ollin ei kannata
esiintyä omassa sarjas.s.'ian. Rud­hofin
Olli kohdannee "nykyisten tie­tojen
mukaan Frankfurtissa tammi­kuun
22. päivänä. Sarjarajana täl­löin
tulee ilmeisesti olemaan 64 ki-
.•oa. •
VarsinaLsesta EMottelusta Qua-toria
vastaan on saksalaisten jär-je.
stäjien taholla Mäelle tarjottu jo
2.5 miljoonan vanhan markan .sum­maa,
jota suomalaiset järjestäjät ei­vät
pystyne ylittämään. Myös seu­raavista
Mäen vastustajista on jo
alu.stavasti keskusteltu ja ranskalai­set
tarjoavat Ollille ottelua Nollefn
kanssa, jonka Mäki kohtasi Helsin­gissä
1962 joutuen tyytymään rat­kaisemattomaan
kuten Quatorinkin
kanssa. Jos Olli selviää Quator-ot-telusta
voittajana lieneekin juuri
Nollet hänen seuraava vastustajan­sa.
•
van naapurikaupuneis.sa Timminsis
;;äkin, koska sielläkin puhutaan ai- i
na suuremmista summista.
Lumensiirtokin on kallista hom-j
maa näis.sä pohjoisen kyli.ssä, vaik-1
ka tämä talvi ei olekaan ollut kaik- 1
kein pahimpia lumen puole.sta. Vii­me
vuoden loppukuukausina siirret­tiin
kauppalamme kaduilta 829
kuormaa lunta ja Schumacherista
830 kuormaa. Schumacher sijait.sec
saman kunnan alueella. Viime vuo-1
den tilastoista katselin, että lumi-1
kuorman hinnaksi tuli noin kaksi
dollaria, joten vcronmäk.sajien har­tioille
kertyy lumestakin maksamis­ta.
— H .
Clarke rikkoi
M-ennätyksen
llobart, Tasmania. — Ron Clarke
paransi 5,000 metrin maailmanennä-tyiiaikaa
viime lauantaina, juostuaan
matkan 13 minuutis.sa, 34,6 sekun­nissa.
Tämä australialainen juoksija pää­si
maaliin noin 400 metriä edellä
toisista kilpailijoista, l l ä n paransi
neuvostoliittolaisen Vlatfimir Kuts-
_ui nimissä ollutta maailmanennälys-tä
4/10 sekunnilla. Kut.s teki maa-llmanennäfyksensä
Roomassa loka
kuun 13 päivänä vuonna 19.57— _^
Clarke paransi myös australiassa
tehtyä para.sta aikaa, joka oli
Kutsin juok.sema vuoden 1956 Mcl-bournen
olympiäSaisissa. Kutsin
aika oh silloin 13.96,6.
— • —
Sixten Ruotein
paras urheilija
Göteborg. — Sixten .lernberg ni­mettiin
vuoden 1964 parhaaksi ruot­salaiseksi
urheilijaksi. Valinnan te­kivät
Ruotsin urheilutoimittajat,
joita oli mukana yhteensä 203. Heis­tä
103 äänesti Jcrnbergiä, 41 antoi
äänensä Assar Rönnlundillc, 21 kat­soi
Jan E r i k Lundkvistin parhaaksi,
15 oli Kjell Johanssonin, 10 Rolf
Petters.sonin .sekä neljä Stig Pet­terssonin,
ja neljä Tom Tranan kan­nalla.
LÄNSIVALTOJEN AIKEET
Länsivaltojen taanlumuspiirien
pyrkimys sysätä Suomi sotaan
Neuvostoliittoa vastaan on selitet­tävissä
sillä, että ne laskelmoivat
sekä käyttävänsä tätä sotaa neu-vostovastai.
sen propagandakampan
J a n .sytyttämiseen että myös muut­tavansa
sen lähtökohdaksi impe­rialistiselle
"ristiretkelle"' Neuvos­toliittoa
vastaan.
Tällä .sodalla oli tärkeä sija Eng­lannin,
Ran.skan ja US.Vn jotka
myös antoivat pääasiallisinta apua
Suomelle, strategisissa suunnitel­missa.
Tämä ei suinkaan ollut ris­tiriidassa
Saksan etujen kanssa,
vaan päinvastoin täysin vastasi
Hitlerin päämääriä. Suomen puo-.
lustusministeri Niukkanen kirjoit­ti,
että "Saksa olisi mielellään näh­nyt
Ruotsin ja länsivaltojen avus­tavan
meitä tehokkaasti ja siten
liittyvän rinnallemme sotaan Neu­vostoliittoa
vastaan . . . .Saksalle
ei voinut olla mitään niin toivot­tavaa
kuin .se, että Englanti olisi
a.sennoitunut Neuvo.stoliittoa vas­taan".
Saksa oli silloin sidottu so­taan
lännessä. Sen vuoksi .se ei
Neuvostoliiton ja Suomen selkka­uksen
aikana ryhtynytkään anta­maan
Suomelle laajaa apua vaikka
toimittikin sille aseita, luovutti
Suomen käyttöön yhteysllnjojaan,
koulutti vapaaehtoispataljoonan
Suomeen lähetettäväksi jne. "Va-
V litan kovin, ettemme mc —,- Ju-
•jmala olkoon Suomen kansalle ar-mollinen^—
voineet ensimmäisel­lä
kierroksella auttaa, mutta se ei
ollut mahdollista", sanoi Hitler
Mannerheimille helmikuus.sa 1942.
Englanti ja Ranska toimittivat
jo ennen .sodan syttymistä Suomel­le
40 m i l j ^ clollärin arvosta sota­tarvikkeita.
Sodan alettua ne Il­moittivat
olevansa . valmiit anta­maan
Suomelle nopeaa ju teho­kasta
apua lentokone- ja asetoimi­tusten
muodossa, mitä ne ryhtyi-välkin
toteuttamaan 20. 12. 1939
alkaen. Samanaikaisesti Ranskan
ylipäällystö lähetti edustajansa
Mannerheimin luo ottamaan selvää
Ranskan armeijan sotaan osallis-tumusen
mahdollisuuksista. Kaik­kiaan,
epätäydellisten tietojen mu­kaan,
Suomi sai länsivalloilta y l i
600 lentokonetta, 1,500 tykkiä, y l i
6,000 konekivääriä lähes 100,000
kivääriä, 2,5 miljoonaa ammusta
ja' !(!(). iiiiljooiKCi 1:
m c i i ^ 1 in I -
pa;iohtoi.st;i Skand;
pjnglannisf.-i. l s A s ; ,
ke.sta rahall:-csi.-i
ministeri L.ri; i : ( ' ;c
mukaan USAslii
Samanaikaisesti
Ranska ryhlyiv.-ii >
niisen varjolla k m .
suunnitelmia aso< :
yksoslä Ncuvostolii
mistautuivat iini,-!;i.,
vostolntolle |)oliin"
vian ja Suomen •,
Iästä.
" I Suo-i!
i);,-iisl.;i,
'I I k . ii
i'uli pä;i.:'
;in:ituicstMi
i.n'!i'l i: r y
M!
' ( K l t ! ; '.Vi;,' V;i .
•-r'..i S l s J i n i i i i i ; ! -'
a.scistani.siiinisc^la. Sopinuikscn
.•iino;iiKi t;irkoitiik.scii;i o l i ;\t'u\()s-t
o l i i l c in liiolr;isr;i)ou''ii. l.eiiiii-
; i i ; i ( i i i ; ; M i i i i n ; m s k i n i a M i i r . i n ; i i i -
s i i in :';iii(,-!li(.'i5 tiii-v;!!lisui;ilvn l;i
: k . i ; i n u ! i ( - i i ; ' j ' ; ; ! ] ; ! : n i ; ^;uiu'^ iiio-^ki^
•lys s i ' i i : ; ! ; i \ viin>ji-a '1 aidih-Jv'".
l.-a-ssa - .\'i-u\'0s((jliii(<ii oiki';i.-i .•.•i\-us-i
. i a liiti (.;i'i Uiist ä;-. a y ifc.o.ssio '-ts V a s -
l.-iaii. Sita paitsi l a i i l u i / t soli;'.iii-?--
n u i .'-^iiomen |a X c i ' o - l u l . i h n . KC^
kcii kiimo.ii k i ! i s i \ a i i w i ( : i i . l U i i i i i i ) -
;i-:n.lain;ili. niiioilo^-^i.niivcsla: ; Sii(i-a-
,1 :ii:;IMi!a 1^1, 'las!!-:
VÄLIRAUHAN SOLMiMI-Nl-.V
Neuvostoliiton i;a;tiii:'; kaaiityi
sodan aikan uscian i-r-ri iii saanu-ii
hallituksen p i i o l t f i i i-iuloti JCM i . i i i -
han solmimista Suomalainen yh­teiskunnallinen
toimihenkilö Hel­la
Vuolijoki, joka esiintyi välit­täjällä
neuvottelu i8.sa tästä kysy­myksestä,
toteaa, että Neuvostolii­ton
edu.stajat osoittivat "ainoas­taan
syvää ymmärtämystä ja ystä­vällisyyttä
. meidän kansaamme
kohtaan ja valittelua asioiden ti­lasta
sekä mitä inhimillisintä pyr­kimystä
edesauttaa rauhan synty^
misessä", Kuitenkjn Tanner, joka
siihen aikaan oli ulkoministerinä,
ja uusi pääministeri Ryti u.seissa
tapauksissa salasivat Neuvostolii­ton
rauhanehdotuksetjnuilta hal­lituksen
ja eduskunnan jäseniltä.
Länsivaltojen paino.sjiiksesta ja
luottaen niiden aputin Suomen
hallitus pyrki'pitkittäiiiään sotaa.
Va.sta PunaLsen Armeijan suorit­taman
Manncrheim-liniaiv läpi-murro/
i jälkeen .so-suostiii rauhan-neuvotteluihin.
12. 3. 1940 a l l e k i r i o i l e l t i in Mos-kovas.
sa r<iuhansopinuis Neuvosto­liiton
ja Suomen välillii. Se mää­ritteli
Neuvostoliiton ja Suomen
välisen uuden rajan. Koko Karja­lan
kannas Viipuri mukaanluettu­na
sekä osa Kalasta lasaarentoa
siirtyi Neuvostoliitoin!. .Suomi
vuokrasi Hankoniemtui iNuuvosto-liitolle
30 vuodeksi.
Neuvostoliiton jolulonnuikaincn
rauhantahtoinen politiikka ilmeni
selvästi myös tässä tapauksessa.
Solmittu sopimus i ) ( i u ; ; im Suo­men
täydellisen itsoiiäi.vyvdon tun­nustamiseen,
sokaantmvaltomuu-toon
seu sisäisiin •a.sKiiluii.,Suo­niolle
oi osileily n i i l a a i r \ a a l i m u k -
,siii .sdiakorvaiiksisla lai armr^iian •
•loi. :k;jikki crlbl-
'ii( n , i i i l l a i i i " - ( ' ii
r i ' t K ( ' i r aloillaii;
i i i U o a vastaan.
Itaiihansopiinu;
Ivl,\ kset Uiloiuic-lii.^icii la; i)oiiiUi.s-
If.n \ht('y!;si( a - p;;lau!laniis-cil('
A c i i v o s t o l u t o u la >;!Oin(--iv v a i i l la
ja hyvien naapuruu.ssuhteidon ke­hitystä
varten kummankin maan
kesken. Mutta Suomen hallitus ci
käyttänyt tätä" mahdollisuutta ei­kä
luopunut ajatuksesta liittoutua
jonkun aggre.s.sorin kanssa Neu-ve.
stoliittoa vastaan. Suomen taan­tumukselliset
hallitsevat polliti-kpt,
Tanner, Ryti ja Mannerheim
alkoivat heti rauhansopimuksen
solmimisen jälkeen valmistautua
uuteen .sotaan Neuvostoliittoa vas­taan
pitäen rauhaa vain hengäh­dystaukona.-
' Puolustusministeri Niukkanen
sapoi, että rauha merkitsee "siir-
"ty;niistä Saksan puolelle". Poliitti­nen,
taloudellinen ja .sotilaallinen
lälientyminen "Saksaan voimistui
jälleen, mikä sitten johtikin mo­lempien
maiden .sotilaalliseen liit­toon
sodassa Neuvostoliittoa vas­taan.
, —
SUOMI SQDAN JÄLKEEN - -
Suomen Neuvostoliittoa vastaan
vuosina 19.3»—1940 sekä 1941—
19f4 käymien sotien tulokset pal­jastivat
läydcllisesti Suomen hal­litsevien
piirien sotien edellä ja
sotavuosina harjoittaman politii­kan
vahingollisuuden ja kansan-vastaisen
luonteen. Vain Neuvosto­liiton
fasismista saavuttama voitto
pelasti Suomen kansan hitlcriläi-son
orjuutuksen ja maan Saksan
maakunnaksi muuttamisen uhkusv
ta josta Hitler haaveili. Suomen
kansan laajat piirit, vakuutuliuaaii
omasta kokemuksestaan, « t t ä Neu­vostoliitto
haluaa vilpittömästi
elää rauhJi.s.sa ja ystävyydessä riip-piimjittoman
Suomen k;inssa, csnn
( v i \ a t maan raiihantahloi.^on uiko?
lK)!;iiti.scii siiuniaukren puole.st.i
Suonion ii!l<opoilliikaii lolifiuat k;i-
. s i i l i \ a l . his(on:ilI)S(;n . v a l l t i n n ä t t ö -
.inv-','(i.?ii inntillaa pon.isl.('clIi,scstr
. .siiiiKii:.-! .NcuivostoliiiiooA. i'orva-
. lohiaiai enkoi.^e.sli .iMa.si-ki->
i. i!>sia mvolieinmiii tiili iasa-vaJi.
in i i r e s K l i i n . ! ! ! : olivat pakok'l-l
u i a 'iiiiiiii.-ilamaa.M. ett.a Suoman
v i r a l l m r n u l k o p o l i t i i k k a oli osoiL-i
. - i n l i j i i i i l vnliLTlli.-^cksi jmiri sen
ii(Uivo.'^io\'asiai.'^on : .smintatikson
v u o k s i . l o l e s i Siionuui kommunis-.
ii.-iM! iiiiokioen p:i::.-;iliU'(u-i: V i l lf
i.'(^^.^l. : • • ' :
\ . 1,948 allekirjoitettiin Suomen
ia .Neuvostoliiton välillä ystävyys-,
> l i t t i s l o i m i n t a r ja avunantosopi-imiÄ
1 amän sopimuksen solmlmi-
MLUi j a sen V. 1955 tapahtunut jat­kuminen
heijastivat molempien
maiden kaasojen pyrkimykset oi-:
la sallimatta sellaista tilannetta;
jolloin taantumusvoimat voisivat
uudelleen käyttää Suomea rauhal­le
vihamielisiin tarkoituksiin. T i -
mä sopimus lujitti Suomen turval­lisuutta
ja löi edellytykset, joiden
vallitessa on mahdollista harjoit­taa
todella riippumatonta ulkopo­litiikkaa,
joka vastaa s e k ä Suomeen
kansan omia etuja etta rauhan
-etuja Pohjois-Euroopassa. Suomen
kansa on vakuuttunut s i i t S j e t ti
Neuvostoliitto on sen vilpitön ys-tävarNeuvostoliiton
ja Suomen; ra­jasta
on tullut rauhan raja. I^eu-vostoliiton
yhteiskuntapiirit otti­vat
eritTain. tyytyväisinä vastaan
-Suomen ta.savallan presidentin Ur-
_ h o Kekkosen Neuvostoliiton nui-nistcrincuvo.
ston puheenjohtajalle
Suomen j a Neuvostoliiton väjirap-
- hansopimukscn allekirjoittamisen
20-vuotispäivän johdosta lähettä­mässä
tervehdyksessä esitetyn lau­sunnon,
että "Suomen j a Neavop-toliiton
hyvät naapurisuhteet tule­vat
edelleen lujittumaan ja kehit­tymään.
Rauhanomaiselta tieltä,
jolle mc astuimme 20 vuotta sit<
tcn, me emme milloinkaan poik­kea".
Hyvien naapuruussuhteiden lu­jittamisen
politiikka Neuvostolii­ton
kanssa, joka nauttii Suomen
kansan valtavan enemmistön tu­kea,
koht:i:i täyden ymmärtämyk­sen
kaikkien neuvostoihmisten ta^
holta
1. o p |) u