Vapaus, February 23, 1960

              ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ --^ ••: ' •. /. - '... - .'j
. -s
liiasi;
tr Sivu'2 \" ' Tiistaina, helmik. 23 p. — Tuesday, Feb. ,23, 1960
i
to
I'-
?(jLlBERTY)' —..Independent Labor,
Organ^of iPinnish ,Canadians.„ Es-
"täblldied. Nov/ 6,-ä917. Authorized
as-secönd~class maU-by the Post
Office Department, Ottawa. Pufa-lished
,thrlce weekly:'/Tuesdays,
;rThurs^ys':and!Saturdaysby Vapaus.'
sPublishingGompany Ltd., at-lOa-102^
Elm Sr'W.7 Sudbury. Ont.. Canada.
Telpphonesf Bus. Office OS. 4-4264;
Sditonal Offic|'Og. 4-4265. Manager
E"^Suk:-i. Editor W.-Eklund., Mailing .
adäuess: Box'69, 'Sudbury,/Ontario.;!
Adyertising' rateS' upon.appllcatlon.
a'i'anslationSfree;:;of::'charge. ' <
TILAUSHINNAT: ' 7 ' .
Canadassa: ' ' 1 vk.' 8.00 6 kk. 4.25
> 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissavk.-9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: , - -1 vk. 9.50 6 kk. 5JI5
I ^ ^
-
m
m
m mi
"Hyvä aika" — ja työttömyys
Vaikka Suuren Rahan lehdet, sekä"politi;kot j a muut pro­pagandistit
puhuvat suurieleisesti kansallistulojemme suu­resta
noususfa"- talouselämän _yleisestä vilkastumis^ta ja
suuryhtiöiden, onnatysmääräisistä voitoista, niin .hallituksen
viralliset tilastotiedot o^oIUavat kuitenkin, että työkansan
kannettava nn tänälcin talvena joukkomittainen työttömjry.Q
kaikkine kurjine s-euraamuksineen.
Kanballisen' työnvälitystoimiston tilastojen mukaan työ­tä
etsivien, lukumäärä hsäaatyi 206,303:11a hengellä viime
joulukuun 15 p:i ja,kuluneen tammikuun 15 pn välisenä ai­kana,
ollen maassamme tammikuun' puolivälissä kaikkiaan
755,387.rekisteröityä *^ön etsijää". Vaikka valtiovallan ta­pana
on lohdutella itseään' sillä, että työttömien luku ei ole
.vallan näin suuri, sillä "työnetsijäin" joukossa..on mjuka jo­kin
määrä "parempaa työtä" etsiviä — ehkä tiskarina olevia
ammattitaitoisia muurareita — niin yleinen käsitys kuiten-lÄn
on, että nämä tilastot ovat lähempänä todellisuutta kuin
hallituksen viralliset arviot työttömien määrästä, sillä "työn
hakijoita" on paljon 'sellaisiakin, jotka eivät vaivaudu rekis­teröimään
itseään työnvälitystoimistoissa.
.Toisaalta hallituksen omatk=n työttömyystilastot osoitti­vat
mainitulta kuukaudelta nousua 134,000:113 hengellä, o l ­len
työttömien määrä tammikuun 15 pnä. 504,000. Näidenkin
tilastojen mukaan on työttömyysprosentti äärettömän suuri
cli 8.1 prosenttia verrattuna 8.9 prosenttiin vastasCvana aika­na
viime vuonna. - -
Todellisuudessa tilanne on vieläkin pahempi, sillä työt­tömyyttä
on lisääntynyt poikkeuksellisen paljon miesten
keskuudessa ja vähemmän naisten keskuudessa, mikä tar­koittaa
käytännössä sitä, että työläisten yhteenlaskettu palk­katulo
on laskenut vastaavasti enemmän. Mainittakoon vielä
se tosiasia, että kaikkein kovimmin on työttömyystilanne is­kenyt
rakennusalan työläisiä, mutta siitä huolimatta liitto­hallitus
aikoo "tiukalla rahapolitiikalla" vähentää tänä vuon­na
rakennustoimintaa vielä viimevuotisestakin!
Näiden työttömyystilastojen perusteella on helppo ve­tää
sellainenkin johtopäätös, että puhe "lamakauden - sivuut-^
tamisesta" ja tuotannon "suuresta kohoamisesta" on vallan
pötyä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Kyllä
kansallistuotannon määrä on tuntuvasti lisääntynyt. Suur­yhtiöiden
taivaita hipovat voitto-osingot ovat siitä kouraan-tuntuvana
esimerkkinä.
Mutta tämä tuotannon nousu on saavutettu automatisoin­nin
ja teknillisen kehityksen sekä työn kiihdyttämisen avulla;
mistä' suuret kansanjoukot .jäävätmiltei kokonaan osatto­miksi.
Juuri lisääntyvät voitot ja jatkuva joukkotyöttömyys
osoittavat, että työläisten ja farmarien tuloja on jyrkästi
saatava nousemaan ja työpäivää lyhenemään, jotta saadaan
ostajia„lisääntyväl^ tavaratuotannolle ja luovaa tyÖtä työt­tömille.
MMön lähettiläs
koliiii Pariisisi
rr ff
o)
"Sänaii" vahingonilo — typeryyttä
Vaikka suomalainen sananlasku sanookin, että "vahin-_
,gonilo,,on aidointa iina'". nui\ Torontossa ilmestyvän Vapaa
Sanan^ ke:notokoine*n iiciitclu Ranskan Saharassa suoritta­man
atomipomiT!ir<:i^jiyi\k=;on johdosta m.uistuttaa sangen
paljon väkivaltainen kunlpir.an edessä "hymyilemään pyrki-
" väli uhnn irvistelyä, Samalla kertaa Vapaa Sanan hurskas­telu
Siitä, että Suomikin saisi "atomipommin salaisuudet" on
eräänlainc-ri köyhyydentodistus, sillä atomipommin valmis­taminen
sellaisenaan ei ole asiantuntijain selostusten mu-
"kaaa enää mikään konsti.'Kysymys on,vain siitä, haluaako'
joku' maa haaskata siihen tarkoitukseen suunnattoman suu-
- ria rahasummia — ja samalla uhmata ihmiskunnan yleistä
mielipidettä. Suomen atomifyysikot ovat varmasti siksisedis-'
tyneitä, että voisivat atomipommin tehdä, mutta eri asia on,
haluaako Suomen kansa kaventaa siitä "ilosta" leipäänsä ja
kaiken lisäksi vaarantaa vielä maailman rauhaa!
Kuinka yksinäinen onkaan Vapaa Sana ilakoidessaan
Ranskan atomipommikokeesta, se näkyy ehkä kaikkein par­haiten
siitä, jos lainaamme summamutikassa joitakin muita
asiaa, koskevia kannanmäärittelyjä. Ottakaamme ensimmäi­seksi
Suomen Sosialidemokraatti joka arvelee, että atomi-
; ponun muiden kor-
. yissa siinä on»rumaa käheyttä. Lehti kirjoittaa:
• ' i "Eilen tapahtunut,:r;äjähdys Saharassa on nyt tämän so-
;tilaaUisen;maineentavoiUelun kohokohta; ja v
mipommi ei vielä teekään Ranskasta "atomiklubin" jäsentä,
on se kuitenkin katsottava jo sisäänpääsyanomukseksi.
"Mutta tämä on vain toinen puoli mitalista, jota muu
osa maailmaa tuskin myöntää Ranskalle. Maailman enem­mistön
mielipide on jyrkästi ydinasekokeita vastaan, ja kun '
monen vuoden vitkuttelun jälkeen muut suurvallat ovat lo-pulta-
omakohtaisesti keskeyttäneet niiden~suorittamisen, täy­tyy
Ranskan kokeiden merkitä vakavaa rikosta maailman­rauhan
henkeä vastaan. Ja samalla kun Ranska nyt on rikko-
•-nut muiden suurvaltain sanattoman sopimuksen olla-teke­mättä
näitä ihmiskunnalle vaarallisia'kokeita, se on - myös
vierittänyt suuren kiven sille tielle, mitä pitkin on uskottu
voitavan päästä koko ydinaseiden riisuntaan."
'^Länsi-Saksan sosialid^mqkraattisen puolueen puoluetoi­mikunnan
lausunnossa Ranskan atbmipommikoe leimataan
, viime vuosienhuolestuttavimmaksi,uutiseksi. Maailmankuu­lu
länsi-saksalainen ^atomifyysikko, prof. Max Born lausui*
/"Loputtoman epäröinnin jälkeen" kolme suurta atomivaltaa
ovat'lopettaneet kokeilunsa; ja nyt tulevat ranskalaiset . . "ML
. . On tieteellisesti todettu, että Saharasta saapuu pilviäi^s
, tuulen mukana Keski-Eurooppaan, totesi, Frankfurtin y l i fl
K opiston professori Schopper. ^
Joukko liänsi-Berliinin ylioppilaita kokoontui lauantain^ff
heti-^Ranskan atomipommi kokeen jälkeen Länsi-Berliinissäs
^„ ; olevan Ranskan konsulaatin eteen osoittamaan' mieltään.
lie''{.';"Hapeärnme "Ranskan puolesta" julistiyat; nämä länsi-|berlii- '
Pariisi. — Marokko on kutsu­nut
\ kotiin Pariisin-suurlälietti-'
läänsä ja sanonut irti Ranskan ja;
Marokon välisen' sopimuksen.
M a r o k o n h a l l i t u s o n l o u k k a a n t u ­nut
syvästi sen j o h d o s t a ; e t t e i Rans­kan
h a l l i t u s öle o t t a n u t huomioon
s e n ; esittämiä vastalauseita ranska­laisten.-
Saharassa V s u o r i t t a m a n : ato-
' m i k o k e e n j j o h d o s t a / s M a r o k o n :h'allir
tus meni n i i f f pitkälle,iettä se e s i t t i
a s i a n Y K U e . Y l e i s k o k o u s keskusteli
pitkääniasiasta-ja hyväksyi päätösr
lauselman, jossa Ranskaa kehoitet-'
t i i n luopumaan kokeesta.
Suurlähettiläs B e n J e l o u l i n k o ­t
i i n : k u t s u m i n e n ei -m
maattisten' suhteiden katkeamista.
M a r o k o n j a R a n s k a n välillä, sanot­t
i i n ' P a r i i s i s s a , myöhemmin t i i s t a i n a.
Marokon-suurlähettiläs k u t s u t t i in
k o t i i n vastalauseeksi ranskalaisten
Saharassa -suorittaman atomipom-mikokeen
takia.
Algeria suosittelee
eurooppalaisilleen
"tasa-arvoisuutta"
T u n i s . — T u n i s i a n tiedonantomi-nisteriön:
torstaisessa -lausunnossa
sanotaan; että A l g e r i a a n sijoitetut
r a n s k a l a j s e t .lentokoneet ; p u d o t t i v a t
useita "suurikokoisia pommeja"
Ben A i n i n e - n i m i s e e n tunisialaiseen
kauppalaan. ' T i e d o n a n n o s s a ' p u h u ­taan
"aineellisista vahingoista",
muttei mitään kuolemantapauksista
eikä loukkaantumisista.
Ranskalaiset eivät hetikohtaisesti
sanoneet . a s i a s t a ' mitään. Ranskan
A l g e r i a s s a oleva sotapäällystö; k i e l ­tää
t a v a l l i s e s t i tällaiset; T u n i s i a n t a :
h o l t a tulevat syytökset. -
A l g e r i a n väliaikaisen h a l l i t u k ­sen
pääministeri Ferhat Abbas
e s i t t i vähän aikaisemmin, että
m i l j o o n a > : e u r o o p p a l a i s t a , . j o t k a;
asuvat Algeriassa, luopuisivat
e t u o i k e u M s t a n j a r u p e a i s i v a t ta-^
sa-arvoisuuden p e r u s t e e l l a yhteis­työhön
A l g e r i a n 9,000,000 mosle-i
m i l a i s e n kanssa;muodostaakseen .
itsenäisen A l g e r i a n tasavallan.
\
— Alkuperäinen Wellandin k a ­nava
Ontarion järven j a Erie-jär-ven
välillä avattiin l i i k e n t e e l l e V.
1829
, Toi:en , maailmansodfanJälkeen
Puolan matalons on kokeniit jyik-j
"kiä) muutoksia., ^aiirUlaUIstni
V preiusilaistenjmikkerienvTalta. k M
tui, toteutettiin maareformi, 90'%
maataloustnotteiden kaupasta siir­tyi
valtion ja osnuskunUen liäsiin,'
ylituotannon ongelma el enää o l ­lut
olemassa.
' Uudet «ilosuhteet ovat merkittä­vällä
tavalla vaikuttaneet koko
maataloustuotantoon.' Tänä päivä­nä
puolalainen talonpoika tuottaa
hehtaarilta 45 % enemmän tuot­teita
kuin ennen .sptaa ja saman­aikaisesti
työntekijäia lukumäärä
r hehtaaria kohden on kuitenkin vä­hentynyt
kolmanneksella. Esim.
slanhöitotaloia on kehlttynyt-erit-::
täin voimakkaasti. Nykyisin on
• Puolassa kutakin peltohehtaaria
kohden 100 kg sianlihaa (elävää
painoa).
Vastaavasti on myös sianlilian
kulutus ' huomattavasti kasvanut.
Kulutus on nykyIsinM|u»in 40 kiloa
sianlihaa henkeä Itohdeh vuodessa,
joka on 2,S kertaa enemmän kuin
ennen sotia. Pekonia viedään myös
paljon _ulos. Myös sokerijuurikkaan
'viljelyllä on osoltettavanaansuuria.
tuloksia. Sokeria kulutetaan nyt
Puolassa lähes kolme kertaa enem­män
^kuin ennen sotaa (28 Uloa
henkeä Iiohden vuodessa) ja myös
sitä viedään ulos.
Tällainen maatalouden kohdalla
•apahtunut edistyminen. e r olisi o l ­lut
mahdollista ibnan teollisuuden
kehitystä. : .Puolalainen : ; talonpoika
käyttää nykyisin / hehtaaria.;kohden
yteinolannoitteita kuusi • kertaa enem^
män kuin ennen sotaa. Edelleen on
Iconeiden käyttö yleistynyt huomattar;
vasti ja 50 % kaikista talonpoikais­taloista
on jo sähkövirran piirissä.
Kuitenkaan; e i ; mätalouden j kehitys
ole ollut kaikilla aloilla tyydyttävää
ja tiettyinä ajanjaksoina epätasaista,
Ensimmäiset-vaikeudet ilmaantuivat
VV, 1951—1953. Talle ajalle loi l e i ­mansa
py.sahtyneisyys;ja tietyillä
maatalouden haaroilla koettiin taka­iskujakin.
Puolan teoUistamisen tem­po
vaati uhiauksia kaikista vaesto-piireistäi
myös maaseudulta. Kasva­nut
taakka ei voinut olla vaikutta­matta
: myös .maatalouden.;; kehitykr
seen : Niinpä .teollisuus rnieli raken­nusaineet,
joten niiden puute jar­rutti
kehity-sta, Lisaksi tehtiin tuo­na
aikana.: itse maatalouspohtiikasr
sa joukko virheitä Perustettaessa
tuotanto-osuu-skuntia .Mvuulattiin
usein ;-vapaaehtoisuudön ... periaate:
Tämäntapaiset virheet vaikuttivat
mm:; siihen; että ;vuoteen 1954 men-r.
r7:,3;:^.j5g-^;;f^yt.-,::;,^
Pieni piiyenhattara
''kaikkien hyvinvoinnissa
N e w Y o r k CTyömies-Eteenpäin)^-
Maiamme työläisten korkeata: e l i n t a ­soa
ylistetään kautta maailman. E i ­kä
kukaan kielläkään etteikö osall-i
lyoväenluokasta olisi vorrattain
k o i k e a elintaso. ^ ^
:Mutta ottakaamme esimerkiksi
!)ostinkantaja Peter Petrocellin
perhe.
P e t r o c e l l i , h a l l i t u k s e n työläinen,
vakituisessa työpaikassa oleva pos
l i n k a n t a j a , 41-vuotias, saa p a l k k aa
$4,875 vuodessa — 40 t u n n i n työvii­kossa
yhd' ksän VDotta kestäneen
p a l v e l u s a j a n jälkeen; o n $5,175 vuo­dessa.
Hänen v i i k o t t a i n e n k o t i i n tuo­mansa
p a l k k a o n $84.18 Hänellä on
vaimo ja k u u s i lasta.
" K u u s i lasta eikä m i n u l l a m i l -
sellä voidaan saada.Ranskalle
lisää arvovaltaa ja arvonantoa^
Koko Afrikan manner kuo­huu
tämän atomipommikokeen
johdosta ja arabimaat voivat
vedota asiasta YK:hon. Suuri
New York Times kirjoitti että
pienemmätkin maat kuin
Ranska voivat nyt tulla ato-mivaltioiksi
ja lehti toteaa, et­tä
Ranskan koe tekee ydinasei­den
valvontaa ja eliminoimis­ta
koskevan pikaisen sopimuk­sen
entistäkin tarpeellisem­maksi.
" - '
Näin koko maailma! Mutta
Toronton Vapaa Saria pitää so­keassa
"ry ssäläis vihassaan"-ih­misten
terveyttä ja elämää
vaarantavaa Ranskan atomi-pommikoetta
jonkinlaisena e-päonnistuneena
pilailun aihee­na.
^
Mahdollisesti kenraali de
Gaulle, joka nyt menetti kai­ken
sen'kansansuosion, minkä
hän Algerian taantumusvoimi-en
kapinayrityksen tukahdut-;
tamisella. itselleen , saavutti,
tuntee olonsa -mukavammaksi
ja varmemmaksi saatuaan pik-;
kulinnuilta kuulla, että Toron-!
tonyapaa Sana ön hänen ato-j
~m ipommikokeistäan"ilakoinut
i torstainäi^ helmikuun 18pnä
"herran vuonna 1960!^ ' ^ "2^
l o i n k a a n ole o l l u t varoja daipperi-p
a l v e l u k s e e n ' ' , sanoo M r s . P e t r o c el
U, 36. ' Meidän ei kannata. T u l e m ­me
juiTri j a j u u r i toim- en. Samana
iiäivänä kun t u l i n k o t i i n .viimeistä
'asta saumasta . p e s i n kolme koneel-l
i s ' a pyykkiä En päässyt vuotee­seen
e n n e n k u i n kello; 11 . i l l a l l a " . ;;.
; ' P e t r o c e l l i e n ainoa. h u v i p u o l i . . o .T
t e l e v i s i o j a " v i e r a i l e m i n e n " , kerto­vat
sanomalehdet. Heillä e i o l e v a ­r
o j a :matkustamiseen -loma aikanzsv
Heidän täytyy j a t k u v a s t i •lainata rar.
haa sukulaisiltaan. "Minä äina
p a i k k a a n vaatteitamme", kertoo
M r s . P e t r o c e l l i . " J o k u toinen heit­täisi
ne menemään. Minä vaan jat-;
k a n niiden paikkaamista siihen
saakka kunnes niitä e i enää voida
o m m e l l a " .
J a s i t t e n k i n P e t r o c e l l i e n sanotaan
Olevan onnellisemmassa asemassa,
k u i n monien muiden postityöläisten
perheiden. Vaimon äiti jätti h e i l le
perintönä ^ k o l m i k e r r o k s i s e n ; k o d in
B r o o k l y n i n 60 k a d u l l a . Mutta hei­dän
täytyy maksaa $552.24 vuodessa
m o r k e t t i a j a k o r k o j a ; $475 menee
öljyyn lämmityslaitosta varten, 72
d o l l a r i a v a k u u t u k s i i n , 50 d o l l a r ia
käytävien v a l o i h i n j a 40 d o l l a r i a ve-s
i l a s k u u n . Mutta he saavat yläker­r
a n huoneista vuokraa 64 d o l l a r ia
kuukaudes.sa.
Koska elinkustannukset yhä n o u ­sevat,
n i i n h e . a i k o v a t ; p u r i s t a u t ua
viiteen.» huoneeseen ja vuokrata
nniut :kustannusteivripeittämistä;^r-
- t c n , - ' ' -
" S u u r i m m a l l a o.salIa postityöläi-sistä
on t o i n e n työpaikka tai s i t t en
heidän- vaimonsa käyvät työssä",
sanoo P e t r o c e l l i . "Heidän täytyj.-
Se on ainoa keino, j o n k a a v u l l a m i ­tään
saa elämästä . . . s en välttä­mättömyyksiä.
Mutta koska meillä
o n l a p s i a ; ei v a i m o n i voi;mennä, työ­hön",
• -
' Kun v a k i t u i s e s s a työssä oleva h a l ­l
i t u k s e n työläinen, j o k a ' t u o k o t i in
t i l i n joka viikko, joutuu valitta­maan
p u u t t e e l l i s t a elämää, n i i n m i ­tä
s i t t e n voidaan sanoa niistä työ­läisistä,
j o i d e n p a l k k a on vieläkin
pienempi j a J o t k a joutuvat olemaan
suuiien osan "vuodesta, työttömänä?
'Mi.ssä on se " k a i k k i e n h y v i n v o i n t i ' !,
j o s t a presidentti Eisenhower n i in
usein puhuu? Sitä e i näytä o l e v an
edes hallitustyöläisillä, j o t k a eivät
k u u l u huonorimmirt '\ p a l k a t t u i h in
työläisiin, t T i l a s t o j e n - m u k a a n New:
Y o r k i s s a on 325 000, srellaista p e r -
Kettäi^joiden-huoltajan k o t i i n t p o ma
Puolan talonpoikia eilen ja nyt
nessä\ e i , v o l t h havaita sanottavaa
nousua"ijrilja^ tuotannossa,"'Nauta­kannan'.'
määrä k i i t a k h i - s a t a a hehl
t a a r i a kohden ei- kertaakaan ylittä-|
nytv aotaav': edeltänyttä/;ta8oa;^TSokerl^^
'juurikkaan sadon- nousu . t a p a h t ui
pääasiassa viljelysalaa ~t lisäämällä.
Maaseudun .^'rakennustoiminnassa ;. 11-;
meni laiminlyöntejä.
Jo vuoden 1953 lopulla alkoi y h ­tynyt;
työväenpuolue klhmlttää^huo-
,mion näihin virheisiin. J o 1954 p i ­detty
puolueen tphien edustajako­kous
päätti joukosta toimenpiteitä,
joiden tarkoituksena oli maatalous­tuotannon
kohottaminen. V Maatalour
dsn käyttöön balettiin.;toimittaa-e
tistä enemmän koneita, maatalous­tuotteiden
myyntijärjestelmää tehos-;
ipitiln tietyssä määrin;
Nämä toimenpiteet eivät kuiten­kaan
vielä olleet riittäviä. NUnijä
tammlkuusba 1957 laskettiin koko
mat^ouspolltllkka-vuudelle .•pohjalle;
MälSon luovutusvelvollisuus i lopetet­tiin,;
viljani-kohdalla sitä .vähennet­tiin
kolmarmeisella, talonpojille ryhri
dyttiin -suuressa mittakaavassa; toi-;
inittamaan;koneita;'Samalla • tehtihx
kerta kalkkinen loppu niistä; vlrheelr
'lisistä menetelmistä, joita oliv esiin­tynyt
matalousosuuskuntien vperus-tamisenyhteydessä;
Tilalle astui eh­doton
vapaaehtoisuus j a tilojen itse­hallinta.
Naiden;. toimenpiteiden myönteisiä
tuloksia - e l tarvinnut kauan odottaa.
Verraten;. lyhyen .pysähtyneisyyden
kauden jälkeen alkoi maataloustuo-.
tanto vuodesta 1954 lähtien jälleen
kohota;- J a mikä tärkeintä: myös j a
nimenomaan: vlljanv tuotanto. Vuor;
teen 1954 mennessä viljan tuotanto
pysytteU ~ 12 sentnerin '(sentneri (T^
100 ; kg) valheilla. hehtaarilta; laski
jo erääseen otteeseen 11 sentrieriin
ja on vuodesta 1955 lähtlfen pysy­tellyt
14-^15 sentnerin: vaiheilla.
Verrattuna eräisiin muihin: sosialis­tisiin
maihin kuten Tshekkoslo-'
vaklaan ja Saksan demokraattiseen
tasavaltaan—T tämä ei ole paljon, sil-r
la nausä: maissa päästiin: jo ennen
sotaa paremilntuloksim,-mutta.Puo­lan
kohdalla on huomioitava,, että
ennen ;sotaa sadot :5iellä tuskin ylit-.
tivat 11 sentneria hehtaarilta; Soke­rijuurikkaan
sadot ovat vuoden 1956
Jälkeen kä.svaneet; erityisen • voimak­kaasti.
.Vuonna 1957: saatiin Puolas­sa-
toistaiseksi kalkkein parasvsokeri-j;;
j uurika ssa to y---.^' keskimäärin ••: 230
sentneria hehtaarilta,
: Kaikkein ;epatydyttayimpina .pide­tään
Puolassa-karjanhoidon antamia
tuloksia. Tosin maa.ssa tuotetaan nyt^
kutakin sataa .hehtaaria kohden e-,
nemmän maitoa kuin ennen sotaa,
mutta se johtuu karjan lypsavyyden
noususta. Maidon ituotanto; asukasta;:
kohden .vuodessa: on - Puolassa nyt
391 litraa; mikä on enemmän < kuin
USA;:sa ja useimmLssa Eurpopan
kapitalistisissa mais.sa, mutta silti on
karjakanta kutakin ;sataa hehtaaria
kohden pienempi kuin- ennen sotaa;
Naudanr: j a vasikanlihan puute . h a ­vaitaan
hyvin markkinoilla, sillä tar-,^
jonta ei vastaa kysyntää.
. Vume vpoden lokakuussa hyväksyi
Puolan yhtyneen v;; työväenpuolueen;
ke-skuskomitea laajan ohjelman maa­talouden
;kehittämiseksi, .jonka kes-toajaksi
on laskettu seuraavat seit-,
seman vuotta.Tuona aikana edelly­tetään
tuotannon kasvavan noin 34%;
Taman: suunnitelman täyttäminen: ei
tuie olemaan helppoa,: silla tietyillä
maatalouden haaroilla (esim.; sian­hoito)
tuotanto. on jo erittäin kor-^
kea,. ja mahdollisuudet 1
lyplnta.-alaa ovat; erittäin rajoitetut..
Koko kehityk5en^ ydin rakentuu: tä­ten-
satoisuuden: lisäämiselle, :.::
Lähtökohtana on tällöin maata­loustekniikan
kehittyminen;v ja var­oinkin:
koneellistumisen: nopea edis­tyminen.
Tätä kautta päädytään
myös siihen, etta osuustouninnalli-sen
viljelyn tulee nopeasti laajentua;
Sillä itsenäiset tilat eivat pysty; r i i t ­tävässä
määrin astumaan koneellis­tumisen
j a :tekmikan tielle;:Tata var--
ten on suurmiteltu erilaisia osuustoi-iminnalllsia.
muotoja,: joiden puitteet
ovat sekä suppeita, etta laajoja ja
jotka tahtaytyvät eri aloille.
"On"^kuitenkin selvää, että_ Puolan
maatalouspolitiikka ei yoi'ottaa a i ­noaksi
lähtökohdakseen tuotannon
kehittämistä. On„ muistettava;,' että
talonpoikalsto on luokkapohjaisesti,
jakaantunut, j a hallitus on asettanut
tehtäväkseen auttaa ^mahdollisimman
paljon plentalonVolkla ja rajoittaa
mahdollisimman paljon heihin " r i k ­kaiden
talonpoikien taholta kohdte-vtuvaäv
riistoa; -Maassa .volmassav ole­vat
verotus- ja luovutusjärjestelmät
ovat progressiivisia. Mitä „ suurempi
on talonpolkalstila, mitä parempia
sillä ovat vilyjelysmaat,::sltä:suiu-em-mikisi
nousevat valtiolle' lankeavat
osuudet:- Ylärajana kahden? hehtaa'^
rln~tllat ovat/kokonaan vapaita v i l ­jan
luovutusvelvollisuudesta, yhden
hehtaarin tiloiUa ei ole mhikäänlai-sla
luovutusvelvollisuuksia, 1—2 heh­taarin
tilojen kohdalla pudotettiin
karjataloustuotteiden.: luovutusvelvolr
llsuutta hiljattaui 50%.
: Pientalonpojan-: tukemiseen
vä maatalouspolitiikka ei kuitenkaan
sinänsä:;voli poistaa niitä rlstlriitoja,-
Jolta -itsenäisten talonpolkalstllojen
olemassaolosta nousee. 'Ne voidaan
poistaa ;valn ^kehittämälläiosuiistbi-minnallista
.'Viljelyä;; Osuustohnlnta-;
tUoja on Puolassa tällä hetkellä 1,800
j a niiden käytössä .on jotakuinkin
merkityksetön osa maan .viljelyalas­ta.
Kuitenkin näiden'tilojen kehittyr
misellä. on ensiarvoisen ; tärkeä: mer-kftys.
Ne. ovat niitä esimerkkejä,, jot­ka
voivat .saada itsenäiset talonpo­jat
vakuuttuneiksi sosialistisen maa­talouden
ja: osuustoiminnallisen vil­jelyn
paremmuudesta;, Ja enemmis-^
tb osuustoimintatllolsta käy jo n y t
esimerkkina tehokkaasta maatalou­desta,
Esim. niiden viljantuotanto: on
kauttaaltaan nohi 2 sentneria heh­taarilta
suurempikuin itsenäisten t a ­lonpoikien.
:Ike:lähti- eilen ristiretkelleen Etelä-Amerikan; maihini
— Canadassa valmistettiin v.
1957 naisten sukkia noin 5,260,000
p a r i a e l i neljä prosenttia enemmän
k u i n edellisenä vuonna.
Kuoli viiden vuoden
tajuttomuuden- jälkeen
Göteborg. — Maanantnaina, hel­mik.
15 pnä k u o l i 18 v u o d e n ikäise-näiBenny.
Lindskog, j o k a joulukuus-"
sa 1954 o l i ? l i i k e n n e o n n e t t o m u u d e s ­sa
s a a n u t p a h o j a . vammoja päähän­sä
j a j o k a ; e i kertaakaan sen -jälkeen:
p a l a n n u t : täysin tajuihinsa. :Yli;. 5
vuoden ajan hänelle on o l l u t put­k
e n a v u l l a annettava ; nestemäistä
r a v i n t o a ja.: k o k o ajan hän on o l l ut
lääkärin valvonnassa. Alkuvuodet
hänen koko . j u u m i i n s a o l i k o u r i s ­tuksenomaisessa;
tilassa mutta s en
jälkeen hän saattoi l i i k u t t a a kä­siään
j a j a l k o j a a n . Hänen silmänsä
o l i v a t a v o i n n a ; ; m u t t a niistä e i nä-;
kynyt mitään elon merkkejä.
ASEISTARIISUNNAN
NEUVOTTELUPÄIVÄT
ALKOIVAT MOSKOVASSA
IVfoskova. — Neuvostoliiton
r a u h a n p u o l u s t u s k o m i t c a n : ; pu^^
h c e n j o h t a j a k i r j a i l i j a N i k o l a i T i -,
honov l a u s u i sunnuntaina K r e m ­l
i n teatterissa pidettävillä aseista­r
i i s u n t a a käsittelevillä Neuvosto­l
i i t o n e r i k a n s a l a i s p i i r i e n neuvot­telupäivillä
; pitämäsään alustuk-scssar
että k o k o . m a a i l m a n odpttaa
P a r i i s i s s a pidettävältä: k o r k e i m ­m
a n - t a s o n n e u v o t t e l u l t a ratkaise­vaa
tulosta: j a ensimmäistä ' m e ­nestystä
aseistariisunnan asiassa
sekä :::kansainvälisen: jännityksen'
lievittämisen jatkamista. Hän . l i ­säsi;:
että ; maailmassa odotetaan
myös kymmenen : ma,an a s e i s t a n i -
. s u n t a k o m i t e a n i^htyvän; p i k a p u o ­l
i i n ;. käsittelemään rakentavassa:
mielessä : k o n k r e e t t i s i a aseistarii-suntaehdotuksia.
j a valmistamaan;
sopimusta' \aseiden:. r i i s u m i s e s ta
k a i k i s s a maissa.
SITÄ
JA
TÄTÄ
SUURTA IMARTELUA
, — K u u l e h a n , k u n o l i n - l a u l a n u t ,
sanoi - h e r r a K o p o n e n ; toivovansa,
että hänellä o l i s i minun ääneni.'
K u k a tuo h e r r a Koponen muuten,
on?
— Hän on huutokaupanpitäjä.
SUURTA TUHLAUSTA
A i t i ja p o i k a olivat kävelyllä.^
P o i k a huomasi tien vierellä-kuol­leen
kissan ja toimekkaasti hän
huomautti äidille: - - ^
— A j a t t e l e äiti, j o k u on heittä-'
nyt tuonne i h a n kokonaisen j a hy-v
vän kissan.
t o n e r i k a n s a l a i s p i i r i t olivat pahoil­l
a a n saadessaan; tietää. R a n s k a n a t o ,
m i p o m m i n räjäyttämisestä Sahaias-, ^^^j)"^^^^";
s a : Saharan atomiräjähdys on e-d
u k s i k a i k i l l e ' H i i l l e ; j o t k a k a i k in
v o i m i n yrittävät estää^sopimuksen
s o l m i m i s e n ydinasekokeiden lopet­tamisesta.
Tämä tosiasia on sitä
v a l i t e t t a v a m p i ; : k u n ' O t t a a huomi­oon
että - y d i n a s e k o k e i d e n lopetta.;
mistä käsittelevässä Geneven koko­uksessa
on j o päästy sopimukseen
muutamista tärkeistä kysymyksistä;;
N Y K Y A J A N VOIMAKKAIN LIIKE
P r a v d a o m i s t i maanantaisen i; pää­k
i r j o i t u k s e n s a myös näille aseista^
r i i s u n t a a : .käsitteleville neuvottelu-päivilleija
lausuurneuvottelupäivien
julistavanrvielä kerran neuvostoih­misten.-
päättäväisyyttä taistella a.
seettoman j a : s o d a t t o m a n m a a i l m an
p u o l e s ta
N y k y a j a n voimakkain l i i k e , rau­h
a n p u o l u s t a j a i n liike^ laajenee jat­k
u v a s t i sekä E n g l a n n i s s a , missä h i l -
jattain:pidettiin:tärkeä.''idän j a län­n
e n " kokous että Ranskassa; Italias­sa
j a m u i s s a E u r o o p a n : maissa; Se
v o i m i s t u u myös Latinalaisessa. Arne-,
r i a k s s a j a U S A : s s a .
Pidätysaalto
Espanjassa
M a d r i d . — Espanjassa on v i i me
v i i k k o j e n aikana: pidätetty, p a r i k y m -"
mentä henkilöä epäiltyinä kumoukr::
s e l l i s e s t a : toiminnasta, kerrotaan
Nykyisissä olosuhteissa sodat e i ­vät
enää o l e kiertämättömän väistä­mättömiä;
Kansat vakuuttuvat y h d
enemmän siitä;-::että s o d a t : v o i d a an
j a täytyy sulkea;' a i n i a a k s i pois . i h ­m
i s k u n n a n elämästä. ' S e l v ä t i e i h ­m
i s k u n n a n vapauttamiseen sotien
vitsauksesta o n y l e i n e n j a täydellir
nen aseistariisunta.
P u h u j a totesi edelleen neuvosto-^ Ruotsin vanhin mies
h a l l i t u k s e n raivaavan:, r o h k e a s t i ; . ja
päättäväisesti tietä kohti yleistä
rauhaa j a k a i k k i e n sodankäynnin
välineiden hävittämistä.
A i n o a oikea toimenpide o l i s i m a h .
d o l l i s i m m a n . p i a n solmia kansainvä­l
i n e n , sopimus, ydinaseiden; lopetta­misesta
k a i k k i e n nykytieteen :edel-lyttämien.'
i l a a j o j e n : 'mahdollisuuk':
s i en puitteissa.
A l u s t a j a m a i n i t s i että Neuivostolii-:
on 103-vuotias
T u k h o l m a . — Ruotsin vanhin
mies on Styrnäsissä': asuva Petrus
Näslund, j o k a maaliskuun 24 pnä
täyttää 103 vuotta.
R u o t s i n v a n h i n a s u k a s :täytti.mar­r
a s k u u n 20 pnä: 106 ivuotta. Hän on
Maluddenissa Jönköpingin lääni.ssä
asuva; . L o v i s a V i l h e l m i n a Svensson-
E n s i n alkoi l i i k k u a h u h u j a , , etä
n u o r i k i r j a i l i j a ' L u i s Goytisalo^ o n
pidätetty: ' B a r c e l o n a s s a : ' ; M u u t a m i a.
päiviä: s i t t e n .-saivat u l k o m a a l a i s et
l e h t i m i e h e t nimettömän K k i r j e e n;
jossa s a n o t t i i n , että 11 henkilöä on
pidätetty. T i i s t a i n a i l m o i t e t t i i n ; e t ­tä
kolme henkilöä, j o t k a : a i k a i s e m ­m
i n ovat olleet Neuvostoliitossa, on:
otettu turvasäilöön San S e b a s t i a n i s ­sa,
Niemöller todisti
Dysseldorfissa
B e r l i i n i . — V i i m e v i i k o l l a esiin­tyivät
Dysseldorfissa Länsi-Saksan.
rauhanpuolustajia ;vastaan;nostetus-sa.
oik-DUSjutussa t o d i s t a j i n a Hesscr.:
n i n . j a Nassaun evankelisen- k i r k on
päämies:pastori M a r t i n Niemöller j a ; :
sosialidemokraattisen v j valtiopäivä-ryhmän
puheenjohtaja Gustav H e i - :
neman. He i l m o i t t i v a t , ettei Länsi-
Saksan rauhanpuolustajain komitea;
o l l u t harjoittanut -perustuslain vas^.:
taista" toiiftintaa.
• T i e t o t o i m i s t o A D N n mukaan H e i - ;
nemann i l m o i t t i , ettei hän n ä e Länr
s i - S a k s a n s r a u h a n p u o l u s t a j a i n komi-:
tean toiminnassa mitään;; s e l l a i s t a;
mikä antaisi aiheen syytteeseen.
P a s t o r i Niemöller lausui puoles­t
a a n -pitävänsä rauhanpuolustajain
maailmanjärjestöä erittäin hyödyl-A
lisonä järjestönä kansojen.;yälisten'
suhteiden lyhentämiseksi. " M i n u l la
ei:Ole; mitään huomauttamista maar
i l m a n - rauhanneuvoston ;päämääriäv
vastaan enkä näe mitään aihetta
epäluuloisuuteen"; sanoi ;:NiemÖllerw
!
PÄIVÄN PÄKINÄ
Mysteerion mysteerioita
SuojTieksi sanottuna otsikossa esi­tetyt
sanat ^tarkoittanevat kaiketi
salai,suuksien • s a l a i s u u k s i a i t a i -jota-'
- k i n ''käsittämättömyyttä" yleen.sä.
M u t t a kun^ S u u r e n R a h a n ' lehdet
' r u p e a v a t puhumaan "mysteeriois­t
a " , n i i n se t a r k o i t t a a t a v a l l i s e s t i .si­tä,
että ne ovat joutuneet k i i n n i o i ­keasta
emävalheesta, m^tä e i v o i da
mitenkään salata! .
Meidän mielessämme on k a k s i k in
tällaista viimepälvien "mysteerio­t
a " . Ensimmäinen niistä tapahtui
A r g e n t i i n a s s a e l i t a r k e m m i n sanoen
A r g e n t i i n a n aluevesillä., ^
K u t e n aikaansa seuraavat kansa­laisemme
tietävät, , A r g e n t i i n an
aluevesillä,, suhteellisen kapealla
G o l f o N u ^ v o - l a h d e l l a o n o l l u t s u u r i -
su.untainen "salaperäisten" veden­a
l a i s t e n j a h t i . - ' . , -
^ N o i n kolmen v i i k o n ' a i k a n a m e i l ­l
e , k e r r o t t i i n k i r k u v i n ' o t s i k o i n i m L -
jseti ovat;auttamattomasti :''molissa";
miten Argentiinan laivasto on saa­nut
Yhdysvalloista ehdottomasti pä­teviä
syvyyspommeja omiensa-avuk?
si, miten amerikkalaiset • meri.sota-upseerit
ovat auttaneet Argentiinaa
näiden "vedenalaisten" jahdissa, ja
miten asiantuntijat pitivät aivan
mahdottomana sitä, ,että ne "pus­siin"
tai "mottiin" saadut veden'
alaiset pääsevät, pakenemaan avo-yesille.
Kaiken kukkuraksi kerrot­tiin,'
että koko Argentiinan laivasto
oli taistcluvalmiina, ja että sille oli
annettu määräys ampua nämä
/'mysteeriset vedenalaiset" upok*
siin heti kun ne näyttVtyvät.
Mutta kauniit laultft eivät ole
koskaan pitkiä./Niinpä nyt saam-i
mekin lukea, että nämä "varmasti"';
motitetut vedenalaiset 1 ovat kuiten-kin,^
kadonneet teille tictymättömil-lev^
jasettäfar
syötettiin t i e t o i s e s t i J a kovapanei-sesti
pajunköyttä — ' että mitäään
v e d e n a l a i s i a , sen;-paremmin:mystee­risiä
kuin muitakaan, e i o l e A r ­g
e n t i i n a n aluevesillä o l l u t . >
M i t e n Suuren Rahan lehtlet tä­män
ilmeisesti vississäT^arkoituk-sessa
leipomansa uutisankan selit­tävät,
se e i meitä tässä yhteydessä
k i i n n o s t a . Mutta se e i - v a r m a a n k a an
lisää kansan luottamusta Suuren
Rahan uutispalveluun.
Vissiä asiaa sillä k i i i t e n k i n pal­v
e l t i i n j a meistä, t u n t u u , .että y h ­tenä
tarkoituksena oli kiinnittäiä
A r g e n t i i n a n kansan huomio pois
t o d e l l i s u u d e s t a , johonkin vähem-män-
varaalliseen asiaaii e l i - s u u r v a l -
heeseen;;:Kuten;,tledetään;>Argentiir
nan n y k y i n e n hallitus i l m o i t t i o l e -
ivansa n i i n heikoissa kantim'issa, et­tei-
siellä voida antaa k o m m u n i s t e i l ­l
e j u l k i s t a toimintaoikeutta. Tämä
kansalaisvapauksien , r a j o i t t a m i n e n;
j a s i i h e n sisältyvät seikat ovat epäi­lemättä
s e l l a i s i a epämiellyttäviä k y ­symyksiä,
joiden pohtimisesta o l i '
käännettävä kansan huomio j o n n e ­kin^
m u u a l l e j v a i k k a p a vain mj^stee-i
r i o r i mysteerioon, mitä c i missään;
pieiÄÄIl^^KSiEBiS^^^l'
x i il
m
on tullut m u i t a k i n ihmeellisiä t i e ­toja.
'
H e l m i k u u n 8 pnä k e r r o t t i i n u u -
tistledoissa esimerkiksi siitä, että
Y h d y s v a l t a i n seitsemän sotalaivaa
o l i lähetetty kovalla kiireellä D o -
minican^tasavaltaan, j a että siellä
l a s k e t t i i n maihin nelisentulwfta
a m e r i k k a l a i s t a merijalkaväkTsbtilasr:;
tä e l i m a r i i n i a . J a tätä D o m i n i c a n in
miehitystä p u o l u s t e l t i i n " s e l i t y k s e l ­lä",
että Y h d y s v a l t a i n hallitus o l i
muka kovasti huolissaaniDominican-tasavallan
tapahtumista.
J a mitä siellä sitten tapahtui?
K a i k k i merkit viittaavat siihen, e t ­tä
Dominicanin väestö on saanut-enemmän
k u i n tarpeekseen T r i i j i l -
l o n d i k t a t u u r i s t a -,koskav.-siellä o l i
n i i h i n a i k o i h i n v a l t i o v a l l a n toimes- ,
ta v a n g i t t u noin 5,000 ihmistä. W a l l
S t r e e t i n rahapohatat ehkä pelkäsi­vät,
että T r u j i l l o n ' d i k t a t u u r i l le
käy yhtä kalpaten, k u i n tapahtui
Kuuban v e r i s e l l e B a t i s t a n d i k t a t u u ­r
i l l e . . . . ' . " X
O l i näiden asiain kanssa miten
tahansa,---nuitta tosiasia - k u i t e n k i n •
oh, että' m y s t e e r i o i d e n mysteerioita , > • < 1
näyttää riittävän, siellä missä" tans- }. •! s''11
m
\ -H
I 4
Ä
I M I