Vapaus, June 22, 1968

              ' n
Sivu 2 Lauaritai, ikesäk, 22 p. — Satuirday, Junle 22, 1968
TAPAUS N O E P E N O E N T l J \ B O R O R O AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
• L I B E R T Y ) Bstabllshed Nov. 6. 1917
EDITORI W . E K L U N D , , MANAOBRI B. SUKSI
1- TELKPHONBI O m C B A N » E P I T O R I A L 674-4204
- '.• ••••r'.'-'.: V ; ' ' -'^ r'. ••''•'A ••••.i • -V: .•
Published thrice weekly: Tuesdays, Tbiirsdays and Saturdays by Vai>au»
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St, Weat,Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing addressf Box 69
Adi öTilsing rätes upon appllcatlon, translation. Xree of charg« :
A uihorlzed a» seconä class mall by the( Post Office JDepartment. Ottawia,
and for payment of poatage In cash
- CANADIAN LANGUAGE-PRESSi' l 'CLUB
liHiiHansM) > «TK $10.00. 6 tdc. $9.25 , ; USA:n.
3 kk. 3.00 Suomeen:
i.vik.9U.00.8klc. 15.75
I v k . 11.60. 6 kk.'6.25
DDRin RAJALIIKENNERATKAISU
Toinen osa, SudbuTTn osa, Canadan päävän numerosta,
Alnsstyy tuslaina, I^äkuun 25>äivänä.
IQL syntyiimi;NMyä
Buiisaan viikoin k u l u t a ^«i*;emm^ maanaintadna
hieiraäkuun 1 päivänä, tulee kijai«iee(ksi 101. vulobta Canadan
iLykyisen peruStiu^^ British North Aniierica Actini voimaan--
astumisesta. Heihäkaim ensiminäinen on siis Canadam synuty-miäpäivä
jä sitä vietetään kautta maan suoiarin juihlallisuuiksin,
milhin njyös^^^C^ 3^
mahdotUisuulk^ien mukaisella' tavalla.
Osallistai^saain inpiden canadalaisten rimnalla uuden kpti-maarasa,
Gian^an itsenäisyyspäivän viettdon ja (juhlintaan, tä­käläiset
!kansalaiseimimfihaW että tämän maan
asulkfcaina ja kamBalaisina, he pitävät Canadaa mitena kotimiaa-naanjcmka
nykyisyys ja ttulevai^^ erottannattoanasti liit­tynyt
meidän fcailckien.' nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
' * • «
Canadan 101. syntymäpäivää odoteltaessa eletään kansalli­sesti
vaalitaistelun merkeissä ja se lyö voimaJdcaan (leimansa
nytkyihetken elämään. Se heijastuu, luormollisesti myös tämän
juihlanumörarame palstoilta. Vaim me, jotka qyat välinpitämät­tömiä
tämäiiniaiain ja ikansan asemasta ja tuHevaisuiudesta, voi­vat
vaalien aikana ja yhteydessä oBa ikäänkuin miltään vaa­leja
ei olisikaan.
Meidän^^^^l^^ suomalaisista,
lukeutuu kuitenMn niihin canadalaispiire joita kiinnostaa
erittän suurtst kesäkuun 25 päivän vaalit ja niiden tuloksiet.
Meiltä kiinn-ostaa äe siksi, kun vaaleissa tapahtuva vailkuttaa
meihin kaikkiin, sillä hallitus ja politiikka yleensä, koskee
yhdyähuntamnie kaakkia osia, myös meitä Canadan suomalairv
sia. Se kxjskee meitä kaikkia ja me fkaifciin olemme siinä mu-ikana,
huolimatta lainkaan, siitä olemmeko tietoisia tästä tosi­asiasta
tai emmekö die.
Meitä Minnostaa Caoiadan 101 vuosipäivää odoteltaessa
vaalit siksi kun uskomme Canadan suureen tulevaisuuteen
ja kun kesäkuun 25 päiväin vaalituloksilla voidaan auttaa tä­män
tulevaisuuden muokkaamista. OsaUistumaUa vaaleihin,
ilmaisemalla ehdokkaille ja pudhieiUe oman mielipiteemme, ja
antamalla vaikaumusteramie mukaan äänemme työyäen ehdok­kaille,
me Canadan suömaladset voimme osaltamme auttaa ei
vain "voi ja leipälkysymysten" ratkaisua oikeaan suuntaan, mi-kiä
cm peruattelkijänä meidän jokapäiväisessä elämässämme,
viaan myös maamme itsenäisyyttä irihlkaavien vaikeuksien voit-
.tamista — ulkomaisen päälom^maahanitunlkeuituimisen^
semistä, perustuslain liusimista siten, että tädnä kahden kansan
ja monien fcansallisuusryhmän maa säilyy ja voilmistuu yhte­näisenä
liittovaltiana todeHisen tasa-am/Oisuuden perusteella ja
eittä maamme voi antaa eoaltistä suuremman panoksen kansain­välisen
rauhan säilyttämiseksi. ^
Vaikka Canada on edistynyt taloudellisesti ja poliittisesti
seitsemän peninlfcuimian saappailla viameksikulimiöen 101 vuo­den
aikana, niin tosiasia on iiuitenkin, että maaanme edessä
on viteläkin suurempia edistymisen maJhdollisuuksia.
Mitään ei tule kuitenkaan itsestään. Liittovaltion peausta-jlaan
historia osoittaa, että edisiyksen, kasvun ja voimia
sen hyväksi on tehtävä peräänantamatonta työtä.
Samoin on huomioitava tämän merkkipäivän yhteydessä,
että Canada ei ole suinkaan "valmis" maa, missä kansalaiset
ja asukkaat voivat ilman muuta jäädä laakereillaan lepäämään
Päinvastoin on todettava, että maaanme voimistuttamista ja
edistystä auttaisi suuresti nyt vallitsevien heikkouksien ja
puutteelHsuuiksien korjaaminen. .
Ottaikaamme yksi ainoa esimerMd: Jos nyt vastoin omlaai
tahtoaan työttömänä olevat miehet ja maiset sijoitettaisiin
tuottavaan, työhön, siitä koituisi yhteis^mnalle- kaksjnkentai-nien
hyöty: loppuisi työttömyysvaikuiultuksen ja muim avus­tuksen
jako samaEa kun kansallistulolt nousisivat kädenkään­teessä
uuteen ennätystasoon. Jos saataisiin voimaan kail^fcilkä-sittävä
kiansallinen sairauähuolto, se vähentäisi sairauden ai-heuitltamia
työpäiviten menietyiksiä, auttaisi yksilöitä ja heidän
perfieitään ja lisäisi osaltaan kansallista tuotanitoa. Jos saaltai-stln
lopetetuksi mJeietönvarustelukillpaiiu, siitä saadut säästöt
aulttadsiveft suuresti kansaUista edistystä. Jos saataisiin este-tyiksi
ulkomaisen! pääonian tunkeutiiminen maahanune ja pa­lautetuksi
nyt ulkomaisteni pääoman hallinnassa olevat tuo­tantolaitokset
Canadan kansan ja valtion feonitrolliin, siiltä Jvoi-misluisi
tuntuvasti kansainvälinen valuutta-asemamme.
Työtä, tehtävää ja taialtdluaparanmilkisien puolesta on siis
paljion. Ja jos tämä Canada-päivä — kansallinien itsenäistymis-päivä
— merkitsöe mitään, niin se velvoittaa työskentelemään
ja toimimaan vafiitsevien heikkouksien ja epäkohtien korjaa-miseifcsi^
maan ja katisan hötikohitaistein) olosuhteiden ja tule­vaisuuden
palrantamisen hyväksi.
Tässä mielessä xxsaUistumimeCanada-^äiv^ toi­vottaen
"päivän sankarille", Canadan valtiolle ja kansalle^
hyvää onnea ja menestystä itämä 101 inäsynltymäpäivänä.
Saksan demokraattisen tasavallan
kansankamari on tehnyt päätöksiä,
jotka kohoavat lehdistössä' melkein
Ranskan ja Yhdysvaltain tapwsten
i-iimaile •— nuutta vain. melkein, sillä
voidaan san<fa, ett^ S a ^ a n demo­kraattisen
tasavallan; toimenpiiie o l i
kan9aiiwälispoUiUis«sti olQceaan a i '
kaan suoritettu: länsiliittoutuneilla
ori kädet täynnä omissakin asiois­saan
«ikä- yWenäistä esiintymistä
DI^Brn päätöstä "vastafln saada ai--
kaaii vallan heti, - vaikka s e l l i en
syntymistä ei tietenkään sovi epäiUä
Edellä oleva ei kuitenkaan tar-kijdta.
ejtä PDR:p tpinienpiteiden
ajankohdan olisivat määritelleet tip«k-t!
§9t näkökohdat. Jos ajatellaan, mit­kä
tekijät ovat säädelleel passi- ja
viisuii{nil^»^i|i voimaansaattamisen,
uusnatsilaisten painotuotteiden kul­jetuskiellon
nDR:n alueeUa>Jia Län-jsUBerÖinin
aseman korostamisen
DDRcn taholta, niin aiyan selyä?ti
päätöksen ajankohdan juuret on löy­dettävissä
LänsirSaksassa. Juuri siel­lähän
o n va^fikään hyväksytty hä*ä-tilalaki,
joka antaa Bonnin hallituk­sen
käsiin ainutlaatuisen potentiaaT
iisen vallan, siellä toistellaan jatku­vasti
vaatimusta yksinedustusoikeu-desta
Saksan kansaan nähden, siellä
uusnatsilaisuus etenee vaaleista vaa­leihin
j a myös Länsi-Berliinin ase­maa
muka Länsi-Saksan osavaltiona
on korostettu tuhkatiheään paitsi
puheissa myös erilaisilla mielenosoi­tuksen
luonteisilla akteilla, mm. jär­jestämällä
Länsi-Berliinissä Länsi-
Saksan valtiollisten elinten viralli­sia
kokouksia.
Kehityksessä on nähtävissä myös
toinen tendenssi: vaatimukset kah­den
saksalaisen valtion reaalisen ole­massaolon
tunnustamisesta ja DD-R:
n diplomaattiselta virallistamises­ta
ovat viime kuukausien aikana
saaneet yhä laajempia mittasuhteita.
Vaikuttavin osoitus siitä o l i kenties
toissa viikonvaihteessa Helsingissä
pidetty 15 maan edustajien konfe­renssi.
Vaikka konferenssi oli epä­virallinen
luonteeltaan, siihen osal­listuneiden
parlamentaarikkojen
määrä todistaa kuitenkin DDR:n
lunnustamisajatuksen levinneisyyttä
eri valtioiden virallisissa piireissä.
Näitä kehitystendenssejä vastaan
on katsottava DDR:n kansankamarin
pUätöksä. E i ole tietenkään mitään
UimeellistH siinä, että ne Länsi-Sak-sassa
selitetään uhitteluksi j a "tyr-määiviksl
päälökJiik§i'\. mutta 'täiffiän
syyttelyn ei pidä antaa peittää pää­tösten
tosiasiallista luonnetta: ne
np^ki1i9fiy(pt ratkaisuja., jotka jo^a^
nen itsenäinen valtio on pikeqtettu
tekenjpn i a erityisesti silloin; ^ u n
sp|?»i^tee jännityksen raijOJensalä-
^fläjsyydessä tihentyvän. Pa«si)P#ko
on ^^nsainvälise^ä mat^ajlijsisa
täysin normaali ilmiö, ja esimerkiksi
sellainen maantie- ja vesitievero,
joka nyt säädettiin DDR:8säi on ollut
kauan voimassa - Länsi-Saksan puo­lella.
Näiden ratkaisujen suhteen ei
Länsi-Saksa voi myöskään vedota
mihinkään neljän vallan päätöksiin
Saksan e n vyöhykkeiden miehitys-kaudelta^/
sillä ainoat sodanjälkeisil­tä
vuosilta peräisin olevat liikenne-määräykset
koskivat sotilaskuljetuk­sia.
Sen sijaan DDR voi vahvasti ve­dota
sodanjälkeisiin yhteisiin pää­töksiin:
uusnatsilaisuuden suhteen,
sillä kaikissa tärkeimmissä päätök­sissä,
mm. Potsdamin sopi|^uksis9a
vaaditaan saksalaisia j a liittoutunein
ta eat?imPn natsismin elpyminen.
Miten länsiliittoutuneet ovat leivis­känsä
omalta osaltaan hoitaneet
lJSn»^$akssMsa, siitt^ o^at yfiq^isim-,
pien v^a^en tuloksje^. n^urlie0llisefl§
to(|i5|u]^pna. DEjll tprj^u entisiin
pä^^t^Vl^min uusnatsilaisten pai.,
notu<i|te|^en kqljettapiisenkin alu­eensa
balki. Samalla tietysti'pyri­tään
estämään Länsi-Berliinin muut­tuminen
natsilaisuuden tukikohdak­si
itse DDR:n alueen sydännessä.
Niin jyrkiltä kuin tällaispt pää­tökset
saattavat tuntuakin kansain­välisen
kanssakäymisen ja matkailun
Icaienemisen jaiihelpottamisen aika­na,
ne epäilemättä tulevat kypsyt­tämään
'käsitystä Saksan demokraat­tisesta
. tasavallasta itsenäisenä,
omista asioistaan j a rajoistaan päät­tävänä
valtiona.
PYSra KOMITEA PERUSTElttlN
AJÄMÄÄr0DR;n TUNNUSTAMISTA
Helsinki. — Kaksi päivää Hei-singilBfiä
koolla ollut kansainväli-^
nen, f)Bfi;p ^em^a käsitellyt
kofif^fensq) i»p|H viimeisenä ko-t<
q^8^8iv^^ään perustaa ijysyvän ko
mitean työnsä jailliajaksi.' Komitea
tulee koordinoimaan niitä pyrki-mym^
^ tilltäävät Dmn
(meman Ij^imptiniseen ja pj^yvä^
rgqfaantil^. lu(^niseen Euipoopa».
9|L ^ t t i B i ^ ^ t^lee edustiiJia l^ai-
Idsta ko^f^eiv^Un osalUstunei«^a
maista^ i^H||i»qi;|f<^i]pLui|l»m^^Ila
on mahdollisnus Hittyä siihen jä^
seneksi Komitea suunnittelee itse
toimintansa.
Dmitri Gudkov:
USA haluaa
korvauksen
Bonn. — Bonnissa aloitettiin
viime viikolla Länsi-Saksan ja Y h ­dysvaltain
väliset neuvottelut Läiv
si-Saksan osallistumisesta amerikka­laisten
Länsi-Saksassa olevien jouk­kojen
ylläpitokustannuksiin. Kuu­kausi
sitten molempien maiden e-dustajat
neuvottelivat asiasta Was-hingtonissa,
mutta, neuvottelut päät-tyivät
tuloksettomasti.
Yhdysvaltain hallitus vaatii ame­rikkalaisten
joukkojen Länsi-Sak-sassa
pitämistä aiheutuvien kustan­nusten
täydellistä hyvitystä. Nämä
kulut ovat 3,4 miljardia P-markkaa
vuodessa. Bonn on halukas hankki­maan
Länsi-Saksassa liittopankin
välityksellä .amerikkalaisia arvopa
pereita 2 miljardin D-markan ar­vosta
ja ostamaan amerikkalaisia
aseita Bundeswehrin tarpeisiin 40&
miljoonan D-markan arvosta. Nyt
alkaneissa neuvotteluissa pyritään
löytämään kompromissi.
Lomakauden alkaessa
Heinälcuun alussa #kaa varsinaiin^ besälomallOausi Cana-das^
jft lomien yhteydessä vie cmatkailu njykyääni entistä siuu-rei^
npaa osaa
'rB/^ym canadalaisia, lälräläiset kamsaladseran^^ mukaan-luelttuna,
vierailevat loma-adl^a ulkomailla. "Matkojen pituu
det" ovat lyhentyneet, lomiat pidentyneet ja elintasokin paran­tunut.
JfSJaikki täm$ ai^tt^a l o i r^
ftfj MeiM ei luionnollisestikaani die onitään ulkomailla inat- kin, seurata siten imaallman menoa,
fcust^ta vastaan). Päinvaöfcoin suomme mielihyvin esilmer- tutustua kotimaan nähtävyyksiin ja
Mesi, l^läisiUe kansalaismemme tilaisuuden vierailla jdko ' . T k f k a f f rrta^Är,^^^^^
Sawii9.e^ tai 30issalkm maussa maissa. myksiämme ja lähentävät meitä
V vanankin..«jilloin kun Jcanssaihmi.stcm1nckans.9a.
varojen j a työolosuhteiden pakosta
e: voida tehdä pitempiä ulkomaa­matkoja,
monella meistä on kuiten­kin
tilaisuus tehdä tutustumismat­koja
eri puolille laajaa Canadaa.
Tässä maassa on todella paljon näh­tävyyksiä,
on luonnonkauneutta, ret­keilypaikkoja
j a historiallisia muis­tomerkkejä,
joiden näkeminen antaa
sekä iloa että maailmankatsomuksen
avartumista, olematta silti kovin ko­vakourainen
rahakukkarollemme.
Vaihtelu tietenkin virkistää ja
tällainen lomamatkailu virkistää.
Mutta pelkkä "vaihtelu" ei riitä ny­kyaikaiselle
ihmiselle sillä se voi
jättää tunnelman, että j o t a k i n muu­takin
olisi pitänyt lomamatkalta
saada. .Lomamatkoja suunniteltaessa
ei siis tulisi unhoittaa ihmisiä j a yh­teyksien
saantia ihmisiin yleensä se­kä
täkäläisiin kanssaihmisiimme eri­koisesti.
Tässä yhteydessä voimme erikoi­sesti
suositella lomamatkojen yh­teyteen
vierailua Sudburyssa ja Wa-nupissa
elokuun alussa pidettäviin
S C A U L : n j a C S J : n yhteisiin urhei­lu-
ja musiikkijuhliin, missä on ti^
laisuus tavata ystäviä ja sukulaisia­kin
todella pitkien matkojen takaa-
Samalla kortaa niissä aiTOjuhlissa
on siksi hyvä j a monipuolinen oh-^
jclmisto, että siitä on saatavissa " s i ­tä
jotakin erikoista", mitä aina hy­vin
onnistuneilta lomamatkoilta odo­tamme.
Lomia järjestettliessä kannattaa
siis suunnitella myös matkustelua
j a matkojen suunnittelua niin, että
voidaan osallistua tqlevan suurjuh­lan
viettoon täällä Sudburyssa. Ko­kemuksesta
tiedämme, että kotona
oleminen ja loikoileminen ei vastaa
lomatarvetta. Kesämökit vetävät
tietenkin puoleensa, mutta nekin
tuntuvat entistä antoisemmiUa lo-imamatkan
jälkeen. Sitäpaitsi on
muistettava, että ei kotona eikä ke­sämökilläkään
eläminen ole nyky­oloissa^
ilmaista.
Kannattaa siis vähän matkustella-
Neuvostoliiton ministerineuvosto
on hiljattain vahvistanut päätöksen
toimenpiteistä; joilla voidaan saada
viime aikoina Siperiasta j a muualta
Aasian puolelta löyde^t suuret
kaasuesiintymät nopeammin käytr
töön. Tämä Neuvostoliiton kansan­taloudelle
tärkeä päätös kiinnostaa
myös huomattavasti Neuvostoliiton
naapurimaita.
Neuvostoliitto, jolla on hallussaan
käytännöllisesti katsottuna rajatto­mat
luonnonkaasuvarat (kolmannes
koko maailnias.sa tavatuista kaasu­esiintymistä),
on jatkuvasti lisännyt
tämän sinisen polttoaineen vientiä
ulkomaille. Kaasujohtoa pitkin luon-nonkaasua
viedään Tshekkoslova­kiaan.
Lähikuulcausina kaasua tulee
.«•aamaan Itävalta. Puolan ja D D R :n
kanssa on solmittu vastaavat sopi­mukset.
Parhaillaan kaasun toimi-:
tiiksesta neuvotellaan Japanin, Ita­lian,
Ruotsin ja Suomen kanssa.
Neuvostoliitoa ka^^suteoUisuuden
kehityksen voi sanoa' alkaneen nol­lasta-
Vielä vuonna 1945 Neuvosto­liitossa
saatiin kaasua ainoastaan
hieman yli 3 miljardia kuutiomet­riä.
Multa hyvin nopeasti alettiin
sravuttaa" tällä alalla parempia tu­loksia
kuin muissa maissa, poik­keuksena
vain Yhdysvallat. Viime
vuonna kaasun tuotanto kasvoi 160
miljardiin kuutiometriin. Kaasu­teollisuuden
kehityksessä näytteli
huomattavaa osaa sinisen polttoai­neen
suhteellinen halpuus sekä
luonnonkaasun tarve kemianteolli­suudessa^
jolle se on ensiluokkaista
raaka-ainetta.
Vielä hiljattain tärkeimmät kaasu-alueet
olivat Ukraina ja Pohjois-
Kaukasia. Nyt kaasukeskukseksi
muodostuvat maan itäiset alueet,
vaikka entiset esiintymät eivät ole-'
kaan' kadottaneet merkitystään.
Moskova ja Leningrad saavat luon-nonkaasunsa
Keski-Aasiasta maail­man
suurinta, yli 3,000 kilometrin
pituista kaasujohtoa pitkin. Mutta
lakenteilla on jo suurempi kaasu-johto
Tjumenista keskusalueilta.
Sen pituudeksi tulee 4,500 kilomet­riä.
Kaasujohdon rakentaminen on
vaikea, sillä johto kulkee taigamet-sän
soiden ja ikuisen roudan aluei­den
kautta. Sen rakentajilla on to­sin
jo laajaa kokemusta.
Näin jättiläismäisten kaasujohto-j
cn rakentaminen vaatii tietenkin
maan terästeollisuudelta valtavan
määrän putkia. Ministerineuvoston
päätös edellyttää teollista kokeilua
halkaisijallaan suurten, noin 2.5 m
putkien käyttämiseksi kaasujohtoi-hin,
kun nykyisien putkien halkaisi­ja
on 1022 ja 1220 millimetriä. Ole­tettavasti
jokin osa teräsputkiti-lauksista
annetaan ulkomaisille y h ­tymille
Itävallan karissa on asiasta
JO tehty sopimus.
Tällä alalla on laajat mahdollisuu­det
yhteistyöhön Euroopan maiden
kesken, ja mitä laajempaa yhteistyö­tä
syntyy, sitä luotettavampi pohja
on Euroopan turvallisuudella;
Kastitan tuomia
Trudeau-vasfaisen
muslama^lauläen
Toronto, — Puhuessaan York West
vaalipiirin veronmaksajain yhdis^
tyksen kokouksessa kommunistipuo.
lueen johtaja j a vaalipiirin ehdokas
VVilliam Kashtan esitti toivomuk-
:sen:' •
"Että demokraattinen yleinen
mielipide vetää oikeat' johtopäätök­set
nykyisestä mr. Trudeauta vas-
1{;an kohdistuneesta mustamaalauk­sesta,
jcika on suunnattu lietsomaan
ennakkoluuloja ja työntämään po­litiikkaa
kauemmaksi oikealle";
'Ensimmäinen johtopäätös on, et­tä
anti-kommunismin täytyy tulla
poistetuksi poliittisesta elämästä.
Toinen johtopäätös on, että sosialis­mi
on todellinen j a laillinen pu­heenaihe
sekä demokraattinen vaih­toehto
kapitalistisen monopolin
Vallanalaisuudelle. Kolmas johto­päätös
on, että yritetystä kommunis­tipuolueen
syrjäyttämisestä po­liittisessa
elämässä . täytyy tulla
loppu."
"Kaikkien poliittisten puolueiden
ohjelmat ovat laillisesti avoimena
arvostelulle, mutta sen tulisi olla
järkevää ja hai'kittua eikä ennakko­luuloihin
-tai mustamaalaukseen pe­rustuvaa."
'Kukaan ei voi taistella musta-maalausmenetelmiä
vastaan kylmän
sodan ohjelmilla, jalostetulla anti-,
kommunismilla tai syrjinnällä kom-munistipuoluetta
ja muita demok­raattisia
järjestöjä sekä toiminta­muotoja."
Mr. Kashtan sanoi myös, että
Trudeau ei ole koskaan ollut kom­munisti,
kanssamatkustaja tai va­semmistolainen,
ja että "meillä on
pohjimmiltaan eriävät periaatteet
mr. Trudeaun kanssa maamme tä­mänhetkisten
vaikeuksien ja niiden
ratkaisemiseksi tarvittavien toimen­piteiden
suhteen.
.-.Konferenssi hyväksyi myös vetoo­muksen,
j(W3a se; toteaa, että e r i
maiden kiettäytyminen _solmimasta
normaaleja suhteita molempiin Sak
soihin on vakavana uhkana Euroo­pan
ja koko maailman turvallisuu­delle
ja vetoaa kaikkiin valtioihin,
jotta ne tunnustaisivat molempien
Saksojen rajojen loukk^amattomuu--
den. Konferenssi vaatii, että mor
lemmat Saksat hyväksytään Y K : n ja
muiden kansainvälisten järjestöjen
jäseneksi sekä vetoaa kaikkien mai­den
hallituksiin, parlamentteihin,
poliittisiin puolueisiin ja muihin jär:
jestöihin jotta nämä solmisivat nor­maalit
suhteet molempiin Saksoihin
ja siten edistäisivät rauhantilan säi­lymistä
Euroopassa;
Konferenssi hyväksyi periaattees­sa
myös ylcsityiskohtaisenunan jul­kilausuman
jonka se luovutti perus­tetun
komitean työn pohjaksi. Julki­lausumassa
todetaan mm., että mah­dollisuudet
Saksan yhdistämiseen
ovat olemassa vain sellaisessa E u ­roopassa,
missä turvallisuus on tac^t-tu,
ja missä valtiot ovat yhteistyös­sä
myös DDR:n kanssa. Tämä edel­lyttää
DDR:n tunnustamista. Myös
muut päätöslausclmatoimikunnan
istunnoissa esitetyt yksityiskohtaiset
ehdotukset konferenssi päätti siirtää
perustetun komitean käsiteltäväksi.
Konferenssin eilispäivän istun­noissa
käytettiin kaikkiaan y l i 20
varsinaista puheenvuoroa sekä lisäk­si
suuri joukko puheenvuoroja ve­toomuksen
sananmuotoa hyväksyt­täessä.
Konferenssissa oli edustajina par-
Irmentaarikkoja, kirjailijoita ja am-mattiyhdistysmiehiä
viidestätoista
Euroopan valtiosta. Poliittisilta kat­somuksiltaan
he edustivat -erilaisia
liäkemyksiä. Lauantaina pitämäsr
m-sääri
puheenvuorossa Hollannin
edustaja D'66 puolueen puheenjq9>-
taja J , H . Moekerk totesi, että Itä­nen
puolueensa ei ole sosialistinen,
mutta siitä huolimatta se kannattfti(i
DDR:n tunnustamista, koska PDIlS,;n
tunnustamisen ei tarvitse merkijtä
sdisialisnityn t^ n n u s t a s a i^
Konferenssissa oli myös tarkkaijli-joita
Euroopan ulkopuolisista mai§f
ta pim. Yhdiatynee;5tä Afabitasav^;
lasta, Sudanilta, USA:«!la ja Cana-dasta.
Sudanin tar^t^ilija ilmoitiji,
että parhaillaan ori harkittavana d v
dotus vastaavanlaisen DDR: n as;^
maa käsittelevän konferenssin pitM;
misestä joko Afrikassa tai lähi-idässä.
Konferenssin päätöjkseksi pitämäs­sään
puheessa konferenssia valniis-telleen
toimikunnan puheenjohtaja
ruotsalainen kansanedustaja .Stella^
Arvidson totesi, että vetooanufita-hyr
väksyttäessä syntynyt vilkas jä ajoit;
tain kiivaskin keskustelu on anoitiikl
sena siitä, että konferenssia on pi­detty
erittäin tärkeänä. ^ *
— Näinä kahtena päivänä olemme
monipuolisesti käsitelleet DDR:n
asemaa ja hyväksytty asiakirja on
erinomainen pohja työllemme tule­vaisuudessa.
Konferenssi on alku
iollekin uudelle, joka voi merkitä
paljon koko maailmalle,, sanoi A r ­vidson.
Boraiin lähelttiläs
kutsuttu kotiin
Bonn. — Bonn kutsui Moskovan
suurlähettiläänsä kotiin, viime vii­konlopulla
kun arveltiin, että Län-äi-
Saksa aikoo ryhtyä vastatoimen­piteisiin
Itä-Saksan asetettua, uusia ' l a maksettava sairaushuolto on ta n-rajoituksia
Länsi^Berliiniin kulke- peeton ja liian kallis Canadalle. He
Thatcher hyökkäsi
fäähärikokouksessa
Medicarea vastaan
Regina.—- Kohtuuttomat terveys-ja'
huoltomenot voivat aiheuttaa Ca­nadan
taloudellisen kaaoksen, sanoi
Saska'chewanin pääministeri Ross
Thatcher tiistaina Canadan Medical
Associationille pitämässään puhees­sa-
Tämä on sellaista varojen käyttöä
mikä aiheutti Englannille rahalli­sia
huolia ja se "voi tapahtua täällä­kin",
sillä ihmiset vaativat liiallista
huolenpitoa, josta johtuu valtava
verojen taakka, mikä voi puolestaan
surmata liiketoiminnan, väitti libe­raalien
puhemies Thatcher.
Hän sanoi, että hallituksien pitäi­si
"ponnistella" paremman sosiaali-^,
huollon saavuttamiseksi, mutta on
merkkejä siitä, että ns. sosiaalihuol­to
on mennyt humaanisen objektii­vin
ohitse.
Lääkärit vastaanottivat Thatcherin
lausu nnot hurraahuudoini Lääkärit
ovat taistelleet liittohallitusta vas--
taan kansallisen sairashuoltolain ky­symyksessä
väittäen, että veforahoil-van
liikenteen suhteen; Eräissä pii­reissä
epäiltiin, että Bonn aikoo kiel­täytyä
allekirjoittamasta ydinasei­den'leviämistä
vastaan tehtyä sopi­musta.
Länsi-Saksan hallituksen puhe­mies
Conrad Ahlers sanoi, ettei hän
liedä aikooko Bonn liittää ydinase-sopimusky^
ymyksen Itä-Saksan nyt
tekemiin uusiin kulkurajoituksiin.
MoOarthy ei välitä
uhlkaulksiista
Albuquerque. Huolimatta hen­keään
vastaan tehdyistä uhkauksis-ta
senaattori Eugene McCarthy kä­veli
Albuquerquen lentokentällä
odottamassa olleeseen ihmisjouk­koon
kätellessään heitä saavuttuaan
New Meksikoon Phoenixista.
Salamurhauhkaus oli kujoitettu
postikorttiin, j o k a oli solutettu M c -
Carthyn paikallisen vaalikampan-janhuoneiston
oven alitse viime vii­kolla.
Uhkauksen eräs kohta kuu­lui,
'-McCarthy on seuraava."
haluavat hallituksen sairasvakuu­tuksen
ulottuvan vain niihin hen­kilöihin,
jotka eivät pysty itse sitä
maksamaan. • - •
Liberaalipääministeri sanoi, että
Saskatchewan koettaa vähentää maa
kunnan kahden — sairaala ja lää-
!vintäpa]v3lun — snirashuoltovakuy-tuksen
liiallista käyttöä asettamalla
niille "hyväksikäyttömaksut".
Sairaalapotilaat maksavat nyt $2.50
päivä ensimmäisen 30 päivän ajalta
ja doliiiria vähemmän seuraavan 60
piiivän fiJalta. Tämän jälkeen sai­raalahoito
on vapaa ylimääräisistä
majtsuista.- Lääkärin vastaanotolla
käyvät potilaat joutuvat maksamaan
$1.50 vierailusta ja lääkärin kotorikr;
käynnistä $2.00.
Saskatchewanin sairaushuoltoa y l ­lämainituilla
"hyväksikäyttömaksuil-l
a " huonontanut pääministeri That-_
cher-väitti, että viiden tai kuuden
kuukauden kuluttua joutuvat kaikki
maakunnat liittämään sairausvakuu-tuKsiinsa
samanlaiset pidättävyyttä
edistävät maksut.
P Ä I V Ä N P A K I NA
P O L I I T T I S T A VÄLISTÄVETOA
• Kolmenkortin heittäjät j a muut
ikorttfhuijarit joutuvat usein kor­kean
raadin eteen vastaamaan te­oksistaan.
Mutta porvarien politiikanteki-jöitä
pidetään siksi edesvastuut­tomina
suuruuksina, ettei näppa-liberaalipuolueen
johtajanvaaliko-
Jcouksen alkupuolella Trudeau-ikampanjan
johtaja, Jean-Pierre
Goyer on joutumassa vaikeuksiin.
Meille kerrottiin, että N D P : n kan­sallinen
varapresidentti Charles
Taylor näyttää olevan siellä l i -
irästi tehtyjä välistävetoja, aistm^^beraalien"niskan päällä",
yli potkaisuja ja muita pelisääntö- -Sieltä pääministeri mfinee Du-
•jen rikkomuksia pidetä odes syn- vernayn vaalipiiriin, missä NDB:n
tinä, puhumattakaan nyt siitä, ct- quebecilaisjohtaja Robert Cliche
Mä niistä vedettäisiin korkean raa- uhkaa Davidin-lailla'iskeä lingoU
din otecn selityksiä antamaan. _ l a maahan liberaalien yhden gol-
Mikäli muistimme ei petä, niin jätin, E r i c Kieranstn.
entisen teollisuusministeri Robort;
Wintersin poika sanoi liberaali­puolueen
johlajanvaalikokoukses-sa
yhdelle televisiohaastattelijal­le,
lettä tässä ensimmäisessä kan-sallisessj^
puoluekokouksessa hän
on saanut paljon ikokemusta j a op­pia
politiikanteosta-- niin sen hy­vistä
kuin huonoistakin puolista.
Ja viime keskiviikkona Mont­realista
saapuneissa uutistiedoissa
•kerrottiin, että " i t e " pääministeri
Pierre Elliott Trudeau vierailee
maanantaina lielikopteria hyväksi­käyttäen
neljässä quebecilaisossa
vaalipiirissä, - missä liberaaleilla
näyttää olevan vaikeuksia.
Tämä tuulispäinen vierailu a l -
!kaa — näin kerrottiin uutistiedo.s-
-sa — Dollafd-vaalipiirksä, mlsaix
Muilla vaaranalaisilla paikoilla
on kuulema Jean-^Luc Pepin, joka
on nyt resurssiministerinä j a mct-säasiain
ministeri Maurice Sauvo,
joita kumpaakin vastassa on pe-loittavassa
määrässä kannatusta
saaneet konservatiiviehdokkaat;
Pinnallisesti katsoen tässä ei ole
sellaisenaan mitään kummaa. Ker-ranko
sitä niin tapahtuu, €ttä"po-liittisia
voimamiehiäkin". joutuu
vaaleissa vaikeuksiin.
Mutta otta'kaamm.e esimerkiksi
liberaalien edellämainittuja volnpa-miehiä
nyt uhkaavat konservatii­vit.
Heistä saattaa tulla kuninkait­ten
tappaja siksi kun heidän kerr
rotaan saavan hyvää sivi^.statukca
pääministeri Daniel Johnsonin joh
tann.ilta Union NationalopuohmcU
ta, mikä virallisten tietojen mu­kaan
on täysin"puolueeton" eikä
osallistu lainkaan vaalikampan­jaan!
Tässä tapauksessa on kuitenkin
ilmeistä, että yleensä konservatii­vien
Union Nationale-puolue t u -
Jkee omia sukulaisiaan, varsii:uiisen
konservatiivipuolueen ehdokkaita.
Mutta sitten on huomioitava vie.
lä pääministeri Trudeaun oikean-käden
mies, miesvoimaministeri
iJean Marchand, jonka poliittisen
"uran katkeaminen" olisi eräitten
tietojen mukaan hyvin mieluinen
tapahtuma Union Nationale puo­lueelle.
Hänen vastaehdoJckaanaan oleva
Rodrigue Pageau, on sattumoisin
Union Nationalen pääsihteeri
siis puoluepoliittisesti Quebecin
manikuntahallituksen läheinen ve­risukulainen.
Lisäksi Marchandia
vastaan tämän vaalikampanjan a i ­kana
on noussut kokonainen liu­ta
Union Nationalen silmänteke-viä.
Kuten huomataan, politiikan
tie on vanhojen puolueiden koh­dalta
varsinkin vaalien aikana k i ­perä
j a kapera kuin pukin sarvi.
Se palauttaa mieleemme aiem.
min eräässä liittohallituksesta an­netun
arvion:
''Meillä on poliittinen valta, m i ­hin
yhdistyy plutokratia omin
eduin siteillä: ensinmainittu on
nähtävissä olevan - auktoriteetti,
jälkimmäinen hallitseva j a johtava
voima valtiossa. Meillä on halli­tus,
mikä on muodoiltaan demok­raattinen,
mutta menettelytavoil­taan
ilsevaltainen ja sen hallitufo-sen
takana, monella tavalla sitä
suuresti ylempänä ^meillä on rlk-^
kaitten ja^aikutusvaltaisten mies­ten
suljettu seura . . . mikä ei tyy-
~dy: teollisuuden ja valtion kontrol­liin
ja jakoon, vaan yrittää hallita
niifä molempia."
Tämän, lausunnon esittäjä ei ol­lut
mikään "komu" eikä "punikki'?
yleensä, vaan William Lyon Mac-kenzie
King.
Hän esitti tämän määritelmän
Canadan hallituksessa alahuoneen
istunnossa Ottawassa v. 1921 —
toisin sanoen sitä ennen kun hä­nestä
itsestään leivottiin maamme
pääministeri.
Kun vanhojen puolueiden poli­tiikantekoa
katsellaan ylläolevien
tapausten valossa ,niln pakosta tu-lee
mieleen, että kirnupiimää on
helpompi naulata navetan seinäänj
^ k u i n on saada selville mitä kot­kotuksia
porvareilla kulloinkin ori.
Mutta k u n tiistaina äänestetään
työväenehdokkalta, niin silloin an­netaan
ääni uudistusten, korjausi
ten j a parannusten puolesta. -
KäiLsUkoura.