Vapaus, January 16, 1923

              Osoteilmotukset Vapauteen
OMttojen virkaiUjoita pyydetään ottamaan taman- aiian e»iUe heti
osaaton kokouk»e»8a.
* Meidän BJt** aU"* vnoii eri tavalla kuin mita täällä C«»na-
Jassa on viimeaikoina totuttu alkamaan. Meillä bn täällä yli kuutikym-ntä
«uomalaiita Worker» puolueen osaatoa ja leoko tasU «uureita fou-koiU
vain noin kolmatota piti oiqteilmotu«taan Vapaudessa viime vuoden
kana- Tällainen menettely synnyttää sen, etta koko tuon suuren osasto-
""ärän olemassaolosta tusikin tiedetään muualla kuin järjestömme Kes*
hfsvirastossa ja näinollen sangen monet erittäin tärkeät asiat menevät
Uiken muun maailipsan tietä, matta eivät sellaisiin osastoihin jotka tuoU
pinieydesa vaeltavat. Esim^ täältä Vapauden konttorista on sangen
vaikea saada monille osastoille lähetettyä mitään, heidän osotteitaan kun
Ii ole Vapaudessa ja kun yksi ja toinen aina muuttaa psotettaan siitä
meille mitään mainitsematta. Toisebeen näyttäisi meidän toimintamme
paljon voimakkaammalta jos jokaisella osastollamme olisi lyhyt osoteil-ootos
lehdessämme. . ; .; •
Ja Vapauskin saisi jonkun dollarin enemmän silla etta jokainen osas-to
tasaväkisesti aniaisi osoteilmotuksensa Vapauteen. Yhdysvaltain puo­lella
pitävät kaildki pienimmätkin osastot velvollisuutenaan antaa edes
osoteilmotuksensa ja sangen suuri joukko niistä, muutenkin ilmottaa puo-laelehdissä.
Mika on syynä ciihen että; meidän täällä Canadassa on kai­kessa
oltava jälessa?
Ottakaa siis asia esille hetv ja päättäkää siitä kuin miehet ja naiset
päättävät. Mutta laittakaa iimotus niin että se on ainoastaan lyhyt, mutta
silti asiallinen. .
Toverillisesti, VAPAUDEN KONTTORI.
$15.00 $8.00
3.00 1.50
: T A L I N S A ' T I L A U K S I A . • . .
V A P A U D EftyKlRJAKXiipykf^^
Kunaijotte tilata Suomen iyos^äenlehtiä, valitkaa lehti allaolevasta .
luettelosta, liittäkää tilausraha mukaan ja lähettäkää konttoriimme,
josta se toimitetaan perille viipymättä.
Suomea Työmies, Helsinki, 6 kertaa viikossa
Sosialistben Aikakauslehti, Helsinki, 2 kertaa kk.
Sanaa Tuoja, Kuopio, 3 kertaa viikossa
Pohjan Kansa, Oulu, 6 kertaa viikossa
Vapaa Sana, Vaasa, 3 kertaa viikossa
Työn Valta, Kajaani, S kertaa viikossa
Työväen Urheilulehti, Helsinli
Nnori Työläinen, Helsinki
Paukku, Sosialistinen pilakhti, Helsinki
Ylläoleva on luettelo "Suomessa ilmestyvistä Sosialistisen Työ­väenpuolueen
lehdistä. Lehtien nimet usein muuttuvat, mutta leh­det
eivät lakkaa, koska työväenjoukköjen valtayoimät alkavat olla
niiden takana. Tilauksia tehdessä on tärkeää ilmottaa minkä paik.
kakunnan lehti halutaan, koska lehtien nimet eivät ole seisovia.
Asiamiehille myönnämme näistä hinnoista 10 pros. alennuksen.
r^- • . •
Tilatkaa osotteella: ••
VAPAÖS, Box 69iSudhury, Ont.
6.00
10.00
,6.00
6.00
3.00
3.00
2.50
3.50
6.00
3.50
3.50
1.50
1.50
1,25
missä on sotaorpoja, näitä varojia
niiden hyväksi käytettäisiin.
Ed. Sillanpää (tp.)
yhtyi pääasiassa ed. Lehtokosken
lausuntoon. Lausui ihmettelynsä sen
johdgsta, • että . poryarillinen::,eneni-misftÖ
valtiovarainvaliokunnassa on
käynyt supistamaan sitä pientä, 8
milj. sotaorpoje^n avustusmäärää,
mikä tähän asti on; talrkoitukseeri'
iuyönnetty. Jokainen tietäia, että
näitä orpoja bn paljon. Että kur­juus
on tavatt-omanlmiri,tässä fiuh-
^jteessaj sen ovat pormitkin useia
Ikllect pakoitetut tunnustamaan-iMeillä
on se käsitys, että murhaa-
Jija on velvollinen turvaamaan uh-
Jmnsa jälkeenjättämien orpojen toi-
:pneeiitnlon. Tässä tapauksessa oj
?allaBsaoleva luokka velvollinen
''lolelitimaan näistäkin punaorvois-siUä
juuri vallassaoleva luokka
*||n syypää siihen, että näitä sota-
>rpoja on niin paljon olemassa.
Bekin määräraha, minkä ed. Lelito-pski
esitti, on riittämätön, jofe
|vustasta aiotaan jakaa vähänMa
asapuolisesti ja,siinä mielessä, että
Juo orvot todella tulisivat Tossain
Häärin autetuksi.
Puheja ehdotti että määräraha
lorotetaan 15,000,000 markkaan,
että perusteluissa mainitaan; et-
* ^llJtuksen on tämän määrära-
- an jakamiseksi; järjestettävä niin,
||tS se kuntien viranomaisista' riip-
I ^"atta tulee jaetuksi sotaorvome
«llä missä niitä on niin, että kaik-sotaorvot
tulevat siitä osallisiksi.
I Sosialiministeri ehdotti määrära-korotettavaksi
7,700,000 mark-au.
Ed. FageAolm (tp.) .
^yysi puheenvuoroa kannattaak-
Rosa Sillanpään ehdotusta,
sen sitä suuremmalla syyllä,
^^"'''•"kohtaisesti Helsingin
"~7" köyhäinhoitohaliituksen
«isjako-osastossa olen tullut
*nöän, että valtion avustus
or\-oille
Ini
80-
iiko
on va)n nimellinen, tai
nsä
itt33 eduskunnan jäsenistä
että avustus äidille, jolla
^ neljä, pientä alaikäistä "lasta
,0'eMittavanaan ja jonka keski-
'««fiffien avustus on.450 mk. kuu-
•]^essa, olisi riittävä. Tämä on
« t ä niin pieni, että on il»
«la sotaorpomme vielä elävät,
ne^eivätolfj nälkään kuolleet,
heidän Uänsä vankileireillä,
jotka taistelivat luokkansa
^^^^""^ onnen
r^Mom sotaorpomme ravin.
Jännitteessä on sortunut ennen-
^en hautaan -ja toiset ovat
^tt.^eet Sen todistavat heidän
kasvonsa, ja kuihtuneet ruu-olemr"''^^'"
lakastuminen
^^««»men oh tosin oDnt^v^^^^^
dni^^J^-^^^t ia vihan jär-j
^ i ° h t ^ . joka lapsfltÄ riis-Ä
t r t f " ^ ? ; - * ^ ^ ' ^ ^
ovati siortuneel /näl^ j^^ vilusta
Eräskin äifi Söörriäisteh -perukoilla
di liädässä ja niin suuressa tus­kassa,
että päätti lopettaa itsensä
ja neljä lastaan. Päätöstä ei kui­tenkaan
pannut toimeen, sillä ar­meliaat
ihmiset yksityisellä avustuk­sella
pelastivat hänet. Ruoka-aivUs-tukset
ovat siis olleet aivan mität­tömiä
ja, sanm 'voidaan sanoa vaa
te- ja .kenkäavu^tuksista. Vilussa
ovat sotaorpomme saaheetjVärjötel-'
lä ja\, kuij joskus ,pn - jotakin • köy­häinhoidosta
öryöijle tippynut, ovat
vaatteet , ja kengät sen näköiset,
että jokainen lapsikin kadulla, pi-halla
ja koulussa voi osottaa sor­mellaan
orpoja,'että tuö, on niitä
vaivaisten kakaroita. Etenkin puu­kengät
ovat, synnyttäneet työläis-
• äideissä suurta katkeruutta. Köy­häinhoitohallituksen
johtajalle teh­dään
niistä lukemattomia katkeria
huomaatuksia. Tästä on ollut seu.
rauksena, et'tä Helsingin köyhäin­hoitohallituksen
johtaja lähetti köy-häinhoitotyön
virkailijoille, diako-nissoiUe
ja kaitsijoille kirjeellisesti
vastattavan kyselyn, missä kysytään
heidän kokemuksiaan puukengistä.
Diakonissojen ja kaitsijoiden vasta­ukset
ovat olleet pääasiallisesti seu­raavat:
1) punkengät ovat tavat-töniän
heikkoja nahkakenkiin ver­raten;
2) kuluttavat tavattomasti
sukkia; 3) aiheuttaiyat lasten jalkoi­hin
veri- ja hierrehaavoja; 4) ovat
liukkaita ja niistä on seurauksena
lastan jalkojen nyrjähtyminen.
Köyhäinhoitohallituksen Keskus­lautakunta
sai tämän tietoonsa köy-häirihoitohallituksen
johtajan kaut.
ta. Keskuslautakunta, jossa porva­rit
ovat enemmistönä, päätti, vaik­ka
nämä kyselyjen tulokset puuken­kien
ominaisuuksista olivat näin
murhaavia, edelleen jakaa sotaor­voille
ja muille ayunpyytäjille puu­kenkiä,
sillä syyllä, että jös lap­sille
ja sotaorvoille annettaisiin nah­kakenkiä,,
(vaikka ne lautakunnan
tietämän mukaan eivät tulisi ollen­kaan
kalliimmaksi,) niin avunpyy-täjäin
lukumäärä tulisi huomatta­vamman
sunremmaksii Tämä päätös
pidetään edelleen voimassa Helsin­gissä
niinkuin kaikissa_^muissakin
paikoissa maassamme. Nämä toHis.
tnkset puukenkien turmiollisuudes­ta
eivät ole tyoväenhenkilöiden lau­suntoja,
vaan niinkin porvarillisten
henkilöiden, kuin diakonissojen j'
köyhäinhoitohallituksen kaitsijain
lausuntoja^ - ^jtfiinkuin huomaamme,
on eduskunnan myöntämiä sotaor­pojen
avustusrahoja käytetty tähän
saakka saidasti.
Ensim'. yariapuhemies: (koputtaa)
Initstin puhajaa jäijestykseen.
Pohuja: kuntien köyhäinhoitolai-toset
eivät ole huolehtineet syystä
tM toiset suures^kaan sotaorvois­ta.
Tämä laiminlyönti on lopetetta.
va ja eduskunnan on kyettävä osoit­tamaan
' kunnille kaissoja, joista so^
taoryoille voidaan jakaa riittävään
rtäärään saakka raokaa,, vaatteita
se kanssarikollinen monen ihmislap­sen
tuhoutumiseen. Tänä päivänä on
meidän kunnille osoitettava rahas­to,
josta sotaorpojamme varten on
myönnettävä 15 milj. markkaa ja
vaadittava myöskin, että eduskun.
nan .myöntämät varat köyhäinhoito­hallitukset
tulerat käyttämään ja ja
kamaan tunnollisesti kaikille sota­orvoille.
"
Ed. Pulkkinen, (ed.) kannat­ti
sosialiministeriön ehdotusta. -
Ed. Seppälä (sd.) kannatti ed.
Lehtokosken ehdotusta.
Ed. Toppanen (tp.)
huomautti sen johdosta, kun porva­riston
taholta tahdotaan aina väit.'
tää että n.s. kapinan puhkeamiseen
oliisivat työläiset olleet syypäitä, ja
että sen seurauksista näin ollen
olisi vastuu kuuluva sosialistien nis­koille,
että kyllä se on kieltämätön
tosiasia, että kansalaissota täs.sä
maassa puhkesi aivan samoista syis­tä
kuin muutkin sodat; nim. kapi­talistisesta
järjestelmästä. Puhuja
«huomautti porvareille, että jos te
tahdotte olla vähänkään rehellisiä,
niin teidän täytyy myöntää, • että
työväestön olot kansalaissodan edel­lä
olivat kurjat, ja että porvariston
ylimielinen suhtautuminen työläis­ten
vaatimuksiin aiheutti kuohun,
nan työväestössä, eikä tuholaisten hu^
-linoiniishalu. Samoin huomautti pu­huja,
että- jos porvaristb todella
tahtoisi; että kansalaissodan iskemät
vielä vertavuotavat -haavat paran­netaan,
niin on sen vihdoinkin suh­tauduttava
tällaisiin asioihin toisel­la
tavalla kuin he tähänasti ja ku.
ien näyttää, tälläkin kertaa — ovat
suhtaötuneet.. -
Ed. Sillanpään ehdotus hylättiin
huutoäänestyksellä sekä tämän jäl­keen
ed. Lehtokosken ehdotus 101
äänellä 82 vaataan. Lopuksi; tuii
sosialiministeriön ehdotus hyväksj-tyksi
104 äänellä 74 vastaan.
Lastenkodin hoitajattarien ja
-johtajien valmistamiseksi merkit­tyä
määrärahaa ehdotti sosialimi-nisteri
korotettavaksi 105,000 raark.
kaan.
Ed. Pennanen (kok.) kannatti eh
dotusta.
Ehdotus tuli 96 äänellä 72 vas-taan
hyväksytyksi.
Väittelyä Gopper
Cliffissä
. Mielenkiintoinen väittely sukeusi
Copper Gliffin haalilla keskiviikko
iltana,. Cliffin osaston huvitoimikun-nan
järjestämässä keskustelu- ja
esiintymisharjoitus t i 1 a i suudestä.
Koska edeltäpäin olimme^ saaneet
kuulla että sanottuna iltana tul­laan
jatkamaan viime sunnuntaina
kesken jäännyttä kysymystä: Kol­mannen
Kansainvälisen periaatteis­ta
ja ohjelmasta, niin vetäytyi mei­tä
jokunen äijän jollildca täältä
Sudburystakin 'TJiffin haalille kuu­lemaan,
missä määrin siellä olövat
«veljeb ovat jaksaneet seurat ajan
virtausten mukana.
Puheenjohtajana sanotussa tilai­suudessa
toimi E. Jouppi, pöytäkir-jurina
Mrs. Elli Jouppi. Yleisöä sii­tä
huolimatta vaikka tilaisuuden
tärkeyden kyllä moni olikin tiennyt,
ei ollut muuta kun noin 12-13 hen­kilöä.
Ensimäisen, keskustelua kos­kevan,
varsinaisen puheenvuoron
käytti tov. Terho, tehden lyhkäseB-ti,
mutta asiallisesti, selkoa Kolman­nen
Kansainvälisen periaatteista
kuin myöskin «ohjelmasta. Sanoen:
K. Ki ei suinkaan eroa päämäärään­sä
nähden muista työväen järjestöis­tä,
enempi kuin l. W. W:kään, mut­ta
taktiikkaansa nähden se on suu­resti
eroava, 'niinhyvin h W. W atä,
kuin noskelaisista, oikeistososialis­teistakin
K. K :n sanoi olevan suur­ten
joukkojen puolueen joka tunkee
kaikkialle, koettaen saada suuret
työväenjoukot puolelleen, vallanku­mouksellisiksi
1 u ok kataistelijoiksi,
jotka vallankumouksen syttyessä
ovat valmiit taistelemaan koyhälis-töluokan
puolesta kaikilla niillä
aseilla mitkä vihollinen, 8.o- kapita-listiluökka
silloin valitsee taistelu-välineikseen.
Valtiovallan valtaa­misen
merkitys on kieltämättä tär­kein
tehtävä, sillä mitäpä raerkifys-tä
olisi työläisille voittonsa saavut­tamiseksi
ja sen säilyttämisentueksi
pelkästään teollisuusaloilla" ellei
omistavan kapitalistiluokan voima
välinettä. Valtiota, valtaa työväestö
kasinsa, jpnk^ avulla se voi tehok­kaasti
käydä kontrolloimaan saa­vutettuja
voittojaan. —
Jouppi sanoi olevansa Terhon
«kanssa yhtämieltä päämäärään näh­den,
mutta sitte erimieltä taktiikas­sa,
ja luullen kai että joukossa olir
si joku sellainen I joka häntä epäi-leisi,
vakuutti he^i alussa että mitä
hän tulee sanomaan, niin sanoo hän
sen rehellisesti, vakaumuksensa pe­rusteella.
K- K:n ohjelma on kehno
sentähden että siihen pääsee kaikki
pikkuporvarit ja epäselvät prole­taarit.
Siinä on niin hirveän pal­jon
«muita ihmisiä>, että se menet­tää
proletaarisen luonteensa. Toi­sin
on I W. W. Siihen ei kertakaik­kiaan
pääse muut kuin puhtaat te-tee^
on'ollisnustyoläiset I W. W'JIä on
aina ollut selvä vallankumoukselli­nen
ohjelina. Sitä ei ole tarvinnut
sitten V. 1905, jolloin se perustet­tiin,
yhtään muutella, kuten esim.
on laita S S. Jäpestön. Ei sano­nut
myös Venäjällä tapahtuneen
minkäänlaista työväen vallankumo­usta.
Siellä on anoastaan ryhmä
itsekkäitä miehiä valtion peräsimes­sä
(!), jonka hallituksen kanssa ei
työväestöllä ole mitään tekemistä.
Se, hallitus, teke^ kaikellaisia so­pimuksia
ja myönnytyksiä ulkomais­ten
kapitalistien kanssa, kuten por­varit
konsanaan. Toiseltapuolen
näki näiden myöhnytystenj. olevan
Venäjän teollisuus-työväestölle kui­tenkin
siunaukseksi, sillä saadaan-
)ian niiden avulla kohoamaan Ve­näjän
teollisuus, joka vasta tulee
nostamaan Venäjälle todellisen te­ollisen
teollisuustyöväestön, nykyi­sen
maatalousväestön sijalle, joka
vasta suurteollisuuden^ huippuunsa
kehityttyä on oikeutettu ja kyke­nevä
suorittamaan «oikean» vallan­kumouksen,
teollisuuksittain järjes­täytymällä,
puhtaasti taloudellisella,
alalla, jossa vallankumouksessa ei
tarvitse ottaa lukuun valtiota eikä
valtion sotavoinjaa,- kuten bolshc-viikkien
on täytynyt tehdä. ,
'Nurminen s.anoi että kyllä'se on
sillä; lailla, jotta, jos oikein tahdo-taah-
muista?i niin kyllä sitä' ön i
W; -Frssäkii^ tehty periaatekeika-uTcsia
ja ompa tehty oikein tujtfuvas-ti.'
Esimerkiksi niiden taktiittomuu-desta
johtui sekin että kun Venä­jällä
otti. työväestö vallan, ki|sij"8ä
1917, niin silloiir L. W W:läiset
huusivat täyttä kurkkua että kat­sokaa:
mitä Venäjällä työväestö te­ki,
se teki siellä vallankumouksen
aivan meidän periaatteemme mukai­sesti.
«Industrialistin» nimi se on
ollut myös vaikka kuinka monena,
saadakseen aina kulloinkin näyttäy­tymään
tilaisuuden mukaan sopi-vialta.
Luhtanen todisteli samaa
kuin. Nurminenkin
Korpela surkutteli sitä seikkaa et­tä
meille taalla tyrkytetään sellai­sen
puolueen ohjelmaa joka ei ole
tahtonut mitään tehdä työväestön
hyväksi sielläkään missä sillä jo kai
olisi valtakin, kuten Venäjällä. Ve­näjän
työväestö ei ole hyötynyt ny­kyisen
bolsheviikkisen hallituksen
aikana muuta kuin saanut mitä ras­kaimman
orjan kahleen harteilleen.
Terho todisteli että Venäjällä kyl­lä
tehdään sopimuksia ulkomaisen
pääoman kanssa, mutta todistaako
set.efctä Venäjällä ei ..olisi -työväestö
vallassa; todistaako se että Venä­jällä
olisi huono hallitus? Eipä suin­kaan.
Venäjällä täytyy tehdä täl-flaisia
myönnytyksiä saadakseen kan­san
taloudellinen asema kohotettua
mahdoUisimma nopeaan, teollisuu­den
ja maanviljelyksen avulla. Mut
ta, näillä myönnytyksillä ei tulla
koskaan kuristamaan Venäjän työ-
Iäistä, sillä se on työväenluokka, jo­ka
tänäpäivänä Venäjällä hallitsee,
ja hallitsee niin että setjintuu; ja
se hallitseminen on tuntuvaa juuri
sen vuoksi, että siellä on työväestö
vallannut, tubn tuplajuulaisille pel-jätyn,
vaikka «heijastavan», valtio­vallan
ja sille kuuluvat välineet, se
ei ole jättänyt niitä porvariston ei­kä
vastavallankumouksellisien käy­tettäväksi
En läikkakimnilta
TROCHUKALTA.
Osaston kokous vihdoin viimein­kin
saatiin pidettyä jouluk. 31 p.
joka oli samalla vuosikokouksen ta­painen.
Vikailijat tulivat entiselleen,
paitsi sanomalehtimieheksi tuli en­tisen
tilalle Antti Mattson. Olkoon
onneksi vaan uudelle asiamiehelle,
sillä toivolla että työväenlehti joka
mökkiin ja vaikkapa useampiakin.
Se on paras keino meille kehittää
tietokoppaamme ja seurata yleis­maailmallista
työväenliikettä. Ilman
tiedonvälinettä me pysymme aivan
entisellään. Paljon puhutaan ja tou­hutaan
yhteiskunnan nurinkurisuu-desta,
mutta ilman tiedonvälineitä
emme pääse' selville "mitä sille teh­dään.
Ja yksi tiirkeä tehtävä meil­le
vanhemmille on nuorison kasva­tus
oman luokkamme ymmärryk­seen.
Pois utopistiset ajatukset. Työ­läisten
jälkeläisillä ei ole muuti
edesottoa kuin käydä työn rinta
maan. Ja työnetsintään. Nuoret kun
hajoilevat maailmalle aivan tiedot­tomina,
niin he ovat alttiit kaiken­laisille
porvarillisille pimityslaitok-sille,
jotka näyttävät eritoten ny­kyään
ottaneen asiakseen' nuoison
pimittämisen, vaikkapa'' se sitten
tapahtuisi ihan jumalan nimessä.
P. S. I Olisi suotavaa, että Eteen­päin
ja Työmies ottaisivat tämän
H. Erkkilää koskevan kohdan pals­toilleen'.
Vaati Jöupin todistelemaan miksi
Venäjän Neuvostohallitus ei ole työ­läisten
hallitus. Vaati edelleen Jou-pin
tuomaan esiin teesin tai pää­töksen,
joka edellyttää, että IWW
iitto olisi hajotettavaksi jos §e liit­tyy
K. P. T. K:liseen. Seiitys ei
kuitenkaaii saanut Osoitti kuinka
Neuvostohallitus uuden .talouspoliit-kansakin
kautta tahtoo auttaa Ve­näjän
työtätekevän luokan aseman
parantamista siitä alennus^asta jo­jon
se on vuosisatojen kuluessa pol­jettu,
selittäen kuinka kapitalistiset
ympärysvallat eivät anna ' «hyvästä
tahdosta» Venäjälle muuta kuin
kutilia kalloon, joten'siis on pakko
antaa myönnytyksiä ulkomaiselle
pääomalle talouden uudelleen raken-nustyöh
edistämiseksi. On surkutel­tavaa
että työläisten joukossa ja
jnuka niiden asiaa ajavat henkilöt
alentuvat mustimpien vastavallanku­mouksellisten
tavalla mitä sikamai-semmilla
valheilla parjaamaan ensi­mäistä
työläisten tasavaltaa.
Keskustelu oli kokolailla johdon­mukaista,
jospa joskus vähän pakka­si
menemään pois asiastakin, mutta
'sitähän ei nyt juuri aina voitane
välttää. Entistä enemmän tulim­me
vakuutetuksi että Cliffissä on
henkilöitä, kuten jossain muualla­kin,
jotka yhdessä porvariston, ja
oikmtososialistien kanssa ei näe
Venäjällä tapahtuneen muuta kuin
jonkinlaisen «vallankaappauksena,
jättäen työväestön edelleen kaikkö.i
v^toa ja oikeuksia vaille. On sur-kui^
Itavaa että tällaiset henkilöc
työväenaatteen nimessä, tyrkyttä­vät
työväestölle jotain menettelyta­paa
jonka avulla muka joskus voitai
siin tehdä yhteiskunnallinen vallan­kumous,
vaikkapa se siirtyisi sitte.'i
niin kauas tulevaisuuteen kuin us­kovaisten
tuhatvuotinen valtakunta.
I M I M VAPAUS!
WHITE FISH, ONT.
Näin vuoden vaihteessa lienee pai­kallaan
mainita muutamalla sanalla
yleensä paikkakuntamme jij erit­täinkin
osastomme toiminnasta.
Osastomme toiminta on tällä kel­taa
hiljaista, johtuen se siitä että
jäsenistömme innokkaimmat ja toi­mivimmat
ovat poistuneet työmar!:-
kiiioille ja toinen osa entisiä jäse­niämme
. ovat laskuissaan tillle^t
huomaamaan että 10 Ib voita viikos­sa
vietynä Sudburyyn ja pari kuor­maa
perunoita myytynä vuodessa ta­kaa
heille varman toimeenttaloh' il-'
man ii|\itään yhteistä, rintamaa. Ja
kolmas osa on saanut jonkunlaisen
herätyksen aivoihinsa ja -riivenneet
katumaan entisiä sjtnnillisiä töitään
liittyen rakkaan pjJ^torirame' seura-^
kuntaan, siinä vahvassa uskossa että
sittenkin on Canadässä turvallisem­pi
rappailla seurakunnan verokuitti
taskussa, joo. Mutta tästä huoli­matta
on jälellä oleva jäsenistö
päättänyt entistä voiniakkaammin
toimia Canadan vallankumoukselli­seen
köyhälistön yhteisrintaman etu­riveissä
osoittamalla nyt erossa ole­ville
luokkatovereillemme,' että yh­teinen
rintama on ls(5ttenkin' se voi­ma,
jonka avulla voimme ny^,
kyisen järjestelmän puristuksesta J^;
siitä johtavista kauhunkuvisiä pelas­tua.
^
Osastomme kokouksessa t.k. 7 p.
valittiin virkailijat tälle • vuodelle.
Pöytäkirjuriksi tuli K. Lindala, ra­hastonhoitajaksi
Mrs. Lindala, jä-senkirjuriksi
K. Salmi, kirjeenvaih­tajaksi
A. Kannakko, Vapauden
asiamieheksi edelleen K. Salmi, jol­le
hyväksyttiin 25 dollarin takau.^.
T. k. 21 päivä päätettiin viettää
perhejuhla toveri J. Luukkcsen far­milla,
alkaen kello 10 aamupäi­vällä,
johon on kaikki jäsenet ja
jäseniksi aikovat tervetulleita. Ra­vintola
on jäsenille vapaa. Ohjel­massa
on urheilua y.m. Siis terve
näkemiin. — Jästipää.
Tiekomissionereiksi vuodelle 1923
tuli valituiksi Louise towshipin tie-komissionin
yleisessä kokouksessa t.
k. 2 päivä seuraavat: K. Salmi, E.
Siipola, T, Jutila, i). Goutheir ja
John Penttinen, joitten puoleen tar­vittaessa
voitte kääntyä.
LADYSMITH, B, C
Näin vuoden vaihtue«(a, vanhasta
uuteen toivotaan että uusi toi;
si siedettäviä muutoksia, niin myö.s
Ladysmithin S. S. osasto puolivuo-sikokouksessaan
teki joitain ; muu­toksia,
nimittäin virkailijain valin­nassa
(jotka muuton tässä yksi-tyiskphtaisesti
on tarpeeton maini­ta),
jossa toisille myönnettiin lepoa,
joitain jäi entiseen virkaansa, aina
sikäli kuin mahdollista, silmälläpi­täen
yhteistoiminnan kaikin puolis­ta
menestymistä.
Nyt edellämainittu sanamuoto ei
saisi missään suhteessa edellyttää
sellaiseen ajatukseen, että vanha vir­kakunta
ei olisi menestyksellisesti
toiminut, vaan päinva.stoin. Ensinnä­kin
mitä tulee aineellisten varojen
kartuttamiseen, eri toimikunnat
(yksilönä tohdin sanoa) ovat olleet
tarkotustaan vastaavia, koska juu­ri
sattumalta ku61in puolivuositulo-jen
olevan toista tuhatta dollaria ja'
josta tullaan ensi kokoukselle tuo­maan
selvä tilitys.
Muuten toiminta viimeisten kol­men
kuukauden ajalla on ollut hy­vin
vilkasta, on henkisen kehitykfien
ja aineellisten varojen kartuttami­seksi''
vietetty monioita eri illat-suja,
nimittäin vapaita phjelma-il-tamia,
lasten näytös- ja ohjelma-iltamia,
isompia ja pienempiä näy­töskappaleita,
.Sitten on toiminnalle
kunnallista nurinkurisuutta kuvaava
Suomen suuriakon ajoilta kirjoitettu
5-näyt näytelmäkappale, nimeltä
«Kansan tuomio» esitettiin, jonka
suuren vaivannäön taas paikkaku.i-talaiset
ja 'yinpäristöläiset palkitsi­vat
saap^umalla niin suurilukuisena
ja vilpittömällä mielellä, koska vii­meisten
kahden näjtöksen aikana
vesihelhiet vyöryivät naisten ja vie­läpä
miestenkin poskipäille. Ja sit­ten
se Ladysmithin soittokunta (m.
m. fsaan tJissä mainita .sanotusta
soittokunnasta, että sen jäsenet ovat
englannankielisiä, lukuunottamatta
paria suomalaista ja sitten se ikä­vämpi
puoli oli tässäkin asiassa,
ovat kaikin vain työläisiä, eivät
kuulu minkään nimiseen työläisten
järjestöön) vaan siitä huolimatta
soitto antaa juhlallisen tunteen juh­lille.
Huvitoimikunnan puolesta toi­vomus
olisi että jaksaisitte vasta
valitulle toimikunnalle luoda yhtä
virkistävää toimintaintoa.
Voin tässä mainita että uusi toi­mikunta
astuu heti toimeen että ei
masiinaf pysähdy, päätettiin nim.
panna toimeen iltamia heti kahdet,
ensim. 3 viikon ajalla, joista en täs­sä
enempää mainitse, ko.ska tämä
kirjotus ei ehdi kyllin ajoissa leh­teen.
Vaan- suunniteltiin .osaston
vuosijuhlan viettoakin A, Hf^utamä-en
puhetilaisuuden yhteyteei'i "tule­van
helmikuun alkupuolella. Miiuteri
olisi toivottavaa että työläistbverit
ja toverittaret näkisivät yhtä vsuu;
rcn tarpeellisuuden antamaan kan­natuksensa
edessä olevalle toiminta­kaudelle.
Jäsenluku paitunut. Niin, nsiasti
toiseen nyt koska on kohta vuosi
siitä kun osasto perustettiin noin
40 jäsenellä jn se on kasvanut ja
näyttää kasvavan, koska jäsenluku
on 70 vaiheilla. Olevat olot lienee
tekijöinä sen kasvamiseen. Muuten
puolivuosikokouksessa ilmeni paljon
keskustelua aiheuttavia asioita, niin
sisäisiä kuin ulkonaisiakin, vaan yk­si
joka sai mieltä kiinnittävän
luonteen oli se järjestyksen valvon­ta
haalilla iltama-^ ja tanssitilaisuuk-sissa.
Tuntuu siltä, että yleisö on
ruvennut väsymään niin lasten kuii
paljaspäistenkin ja harmaahapsisien
joutaVaan hiiiritsemiseen, joten pää­tettiin
ottaa käytäntöön niitä kei­noja
jotka ovat 'siveyden kannalta
katsottuna kunkin tapahtuman' sat­tuessa
käytännöllisiä käyttää. Muu­ten
en lialua tässä yksityiskohtai­sesti
niitä epäjärjestyksen kohtia ru­veta
nimittclemäiu), koska! oletan
a5)ian kaikille olcväH' yhtä selvän,
joten välttääkseen pahempaa koite­taan
jokainen itse kohdaltamme teh­dä
itsessärtimc pieni siveellinen pa­rannus
niin samalla säilyy keskuu­dessamme
toveruus.
Jokaisen tilattava Vapaus. VieVi
pyydän huomauttaa 'yhden asian,
koska tulin valittua Vapaud^flle asia­mieheksi
ja silmätessäni luetteloa,
huomasin siitä vielä useita nimtä
olevan pois, nimittäin niiden joille
ei tule Vapaus-lehteä. Miten voitte
Työläispuolueen jäseninä osaston
kokouksessa ottaa osaa keskuste­luun,
yleisluontoisiin asioihin, kos­ka
ette ole niistä vähääkään tie­toisia,
vaan lehteä seuraamalla voi
niihin vähin erin tutustua, Joten
on parasta tehdä tilaus ensi ker­ralla
kun tulen kiertämään ympäri
ja vielä pyydän huomauttaa että äl­kää
kovin asiattomasti asettuko vas­tustavalle
kannalle, sillä voinhan mi­näkin
kaivaa hampaanikolot puh­taaksi.
Ja lopuksi^ parhainta asiam­me
menestystä uudella vuodella,
toivoo uutisten kirjoittaja.
• O. S~nen.
WEBSTERS CORNERS, B.C. ,
Porvarit pelottavat lahapösöjään
olemaan erillään bolshevististen pis-
.nesmiesten seurasta, I>ainaan tähän
pieneii palan Amerikan puolustuslii­ton
varotuksia liikemiehilleen. Sii­nä
kuuluu; älkää sijoittako raho­janne
Venäjälle. Ei kuulu olevan
mitään takeita .siitä, että sijoituk­set
kommunistiscHsa maassa olisi
turvattu. Ulkomaan enempi kuin ko­timaankaan
yksityinen omaisuus ti
kuulu olevan Venäjällä nyt sen pa­remmin
turvattu kuin se on ollut
ennenkään työväestön vallassa olles­sa.
Itse Leninkin, bolshevismin ark-kiapostoli
on hiljattain julkisesti sa­nonut,
että hän kannattaa ulkomaa­laisen
pääoman sijoittamista, mutta
että neuvostohallitus aikoo ottaa
huostaansa kaikki ulkomaalaisten
omistamat ja kehittämät laitoksc-:
milloin valtio sen katsoo viisaaksi.
Toisin «anoen, tämä kauluu tarket­tavan
sitä, että pääoma on Venä­jälle
tervetullut, mutta niin pian
kuin se alkaa tuottaa se päkkoluo-vutetaan.
Näin lausuu Amerikan
(porvarien) puolustusliitto raharuh­tinailleen.
Ja mitä sanovat näiden
rengit, nämä indiootit, jotka koetta­vat
olla kaikille mieliksi ja sentäh­den
eivät uskalla liittyä mihinkään
Järjestöön, peläten järjestyjnistä yh­tä
paljon kuin meidän nimi iw:liit-tolaisemme,
jotka ovat valmiit räy­häämään
järjestyneiden toiminnasta,
mutta itse eivät tunne vielä aakko­siakaan,
enempää unionistisesta ku!»
poliittisestakaan järjestäytymisestä.
Eivät niuuta osaa kuin huytaa, että
antanut huomattavaa virikettä ym­päristöllä
asuvat farmarit, jYhtei»-'porvarit, n?hän siellä Venäjällä nyt­kin
ov9t vallassa; Ei se ole mi­kään
työläistep tasavalta. Ihme ja
kumma kun nuo rengit eivät viit­si
lukea isäntiensä tViskanbuudah-duksia,
vai eikö ole hyvä antaa
työläisille oikojta tietoja porvarie:i
mielipiteistäkääi». Sekin taitaisi olh
sopimatpnta. On ?hkl parasta kun
sotkee kaikki mitä eriyäriseramiksi^
Niinhän nykyään on, laita IWW-liiton
puhujien, joista toinen keski-valtiossa
huutaa kuinka Venäjä on
luisumassa kapitalismiin, kuinka Ve­näjällä
työläiset ovat kaiken ah­taammalla
kuin missääTi sillä Venä­jällä
imee omanmaan kapitaali ja
vielä ulkomaan kapitaali kynii kai*
ken mitä ikinä venäläisen työläise a
nahasta liihtee ja toinen saman lii­ton
puhuja juttelee lännellä, etta
nyt meillä työläisillä on Venäjäl­lä
työläisten tasavalta, jossa työ-iiiset
itse ovat ohjaksissa ja josä.i
kerran tulee toteutumaan sellainen
valtiomuoto mikä takaa työläisille
täydellisen työnsä tuloksen. Eikös
olekin sekavat asiat. Mutta vielä
sekavammat sen selittäjät. Ja nilt l
tällä kaikella koetetaan saada ai>
kaan? Pysymään työläiset ^lyvin eri­puraisena
keskenään ja mahdolli-simmah
tietämättöminä. Täten ren­gin
• palvelukset menestyvät ja puu-rpkugin
vieressä olijoille on taattu
joksikin ajaksi vielä täyteläiset vat­sat.
Huoli siitä, mitä työläiset saa­vat,
kiin nbskut vaan pysyy puUei-ha,
että voivat kä-yttää masiinaki-vääriä
silloin kun työläiset alkavat
napista noita Juudaksia vastaan.
Ja sitten siitä Vcnäjiille siirtymi­sestä.
Siitä on ollut vaikka kuinka
paljon puhumisen aihetta kuinka ne
kaikki jotka ovat sinne menneet
olisivat halukkaita tulemaan takai­sin,
mutta eivät., pääse. Täilaisi-i
huhuja kiertää ainaisesti • tälläkin
ympäristöllä. Eikä ollenkaan luote­ta
mitä sieltä kirjottaa ne jotka
siellä olevat. Minä myönnän, että"
sinne meni alussa sellaisia aineksia,
jotka eivät siellä viihdy eikä tule -
koskaan viihtymäähkään ' missäun
kommunistisessa ryhmässä. Tämä o:i
johtunut siitä, että ei alussa pidet­ty
kyllin tarkkaa huolta millaiset
olivat .sinne monijöitten käsitykset
Venäjän ylösrakentamisesta ja mit»
uhraavaisuuksia siellä joutuu teke­mään.
Meidän seurasta täältä lähti
sinne Matti Karttu, josl^ on ollut
kulkupuheita kaikenlaisia, Nyt oi
tosiasia, että hän ori sieltä lähte­nyt
ja kuuluu nykyään olevan Suo­messa.
Tämän miehen suhteen ^ei
täällä i llenkaan ollft ihmeissäkään,
että hän ei siellä viihtynyt. Tääl­lä
aina ovat sellaiset henkilöt; jot­ka
ovat olleet hänen kanssaan yh­dessä
kymmenenkin vuotta, , ovat
odottaneet kpska hän tulee takai­sin
ja sanoneet, että se mies ei tule
siellä menestymään. Täällä eräassj,
väittelykokouksessa vuotta ctmcn
hänen lähtöään, sanoi erä? hane»i
paanarinsa suoraan, että tjos sinä
menet Venäjälle noilla tiedoilla mi­tä
sinulla nyt on, niin sinut aje­taan
sieltä pois,» Ja sattuu että
on niin käynytkin. Ei ole ollen-kaan
ihmettelemistä. Minä luulen
että ihminen joka ei «äily missään
työväen jäj-jestössä ja joka lukee
«New Yorkin Uutisia», niin sieltä
saa ihan vastakkaiset opetukset mi­tä
liitäisi omata ennenkuin luulee
onnistuvansa t})öläisten tasavallan
ylösrakentamisessa. Tästä asiasta
olisi paljonkin puhumisen aihetta,
mutta jätän sen tuonnemmaksi ja
olen halukas näkemään ja kuule­maan
mitä siitä on «anottavaa Ve­näjän
mustaajilla. Ehkä saavat lois-tonumeron
ohjelmaansa. Tässä taas
selvä totuus siitä järjestymisen tar-kotuksesta.
Jäjestymätön ei alistu
minkään järjestön kurin alle. Ja
sellaisten ihmisten on turhaa ajatel­la
mennä rakentamaan työntasaval-taa.
— J. L.
Prokuraattori Daug-herty
pesty puh­taaksi
Wa8hlngton. — Edustajahuoneen
oikeuskomitea, joka on «tutkinut*
minnesötalaisen edustajan Kellerin
syytöstä virkarikoksesta prokuraat­tori
Daughertya vastaan, antoi tiis­taina
lausunnon, että komitea on
huomannut syytökset aiheeettomik-si
— kuten oli odotettavakin.
Pankkiiri painostaa
siirtolaisuuden
tärkeyttä
Montreal, — Royal Bank of Ca­nada
vuosikokouksessa täällä Sir
Herbert Holt sanoi liikemailmaa pa­himmin
häiritseväii Europan epävar­muuden.
Mutta hän sanoi olevana..*
kuitenkin toivehikas .Canadan tule­vaisuuteen,
toivoen ulosviennin kas­vavan,
ja koska ei ole olemassa yli­tuotantoa,
jja koska pankkien asema
on hyvä, ehkä parempi kuin mil­loinkaan
ennen.
SSir Herbert painosti /voimakkaasti
siirtolaisuuden lisäämistäkoska- si­ten
saadaan inaalle; l i k i t^
kuluttajia :ja^^v^^^