Vapaus, September 20, 1952

              - J A —
TÄTÄ
•VnJNNBLLA
•afliUa on mm piäj
pää o n m i n kauhean
uxuniista.
I E N K E S K EN
^ i n valaanpyjBti-
O. oh saapunut Göte-
>teenia harmitti, kan
i^ät suhtautuvan tä-sti
hänen erikoiilaj.
isa. K u n alus attcn
ota-jokea. päätti kajj.
aikutuksen ja huua
i r i u n kalastajalle: =
täaxä on Kosmos m,
i n valaanpyyntialus.
)tasi veneestään:
i on iCersti Hönöstä.
S O S tuUut yhtään ka.
na? •
•san suuret potentiaa-
N i m Alfried Knipp
vankilasta ja hänen
alautettiin.
a nousi sjTttaoiään
Se oli. liittolaisten
alaisuudessa "kaittij
Kansallissosialistisen
en hyokkayssuunniJ
n omistamasta hiili-ästeoUisuuden
perui-ta
oli päästävä, Jos
Jille antaa laillinen
issaän. Oli löydel-
\ voidaan "sivuuttaa"
j a terästeollisuuden
teko sitä? — liitti),
iloneri löysi ielnon
siasta itse Kruppto
tuntuu uskomatto,
ähän mennessä on
merikkalalset voiTil
mUiin tahansa hul-vissi
määrä viek­in
"5lvuuttäalls*si"
o n jaettu neljäSn
iii, konerakennus Ja
hän pitää hallus-set
kolme ryhmää
iistä Krupp saa $80
laksuna ja $3 mii-voitto-
osingoista,
naaralla Ja sellai-i
siitä miten aslol-aisi
olla Kru;>pille
tialtuunsa (peitelty
tksan kivihUli- Ja
}vat antaneet hä-takaism
siksi kun
ineet, että Kruppit
»ksi "sovinnollisia"
emiehiä". ;
A l f r i e d Knn)p ei
Jjooniaan takaisin
Ikkioksi jotakin.,
»sti arvata. Krup-
Ikänsä tekevät uu-r,
uroopan suurim-ollaan.
AmeriK-aksalaisia
rii&a^
kiki ilmaan.
K r u p p i n aivojen
ko on todellinen,
ehkä voi pelastua
tarikollisla pitäisi
tsensa, vaan mei-insi-
Saksassa cm
.amerikkalaista
n pitäisi olla täs-
0 Kosonen. Ai-tnantapaisella
hu-
, A K : n enslnunäi-
Aku Sumu ja
teeri O. Lindblom,
äkäisin Suomeen
Isestikin Setä Sf-ista
taivaaseen ja
entistä luotetU-lin
imperialismin
i j a j i k s i Suomen
1 keskuudessa r
niollista Suomen
n etujen kannal-
)sen huvimatka
leidänkin ofevan
ill Streetin^ mle-
•oillen nyrkkiään |
_ kuinkas muo-tehdä
isantiea-tus.
käyttää ta­en
palvelijainsa
irvatenkin nrnl-lattiyhdishcrrol-mmehan
vanin
nglannin uniol-ristareiksi
kapl-jalvelusten
joh-
Tidysvalloissa ei
tä, mutta sielK
maksetuksi hn-uiset
lahjat 6 «
n on edistytty
lUa kun hyrälf-ttiybdistysväo
nmia ihan jaj-1
lä. yksi pybiJ"'
ammattlybdu-t
meille, ett»!
alismi yn«*»l
keinoja i
mielipidettä » - 1
c n e d u l l l r f s^
[ torventcki^!
. K a l l e Terä-raroBio:
— Tänääa c i k u u l u r a -
'iosta muuta, k u i n että Boyd-gängi
ja ^ a t u k i i n n L Heddaa kuvansa
jnyöskin täyttävät päivälehtien e t u -
'.ijTiL K a i k k i jännitys o n lauennut,
jöliisit j a tavalliset kansalaiset s a a ­vat
asettua normaaliseen m i e l e n t i -
jjjji. onnelllnfin se. j o k a pääsee
(galliseksi siitä mOOOrsta, j o k a on
luvattu tiedoista j o t k a johtavat n ä l -
ies. miesten ikiinni saamiseen elävinä
1^ kuolleina. F,lävänäpä tietenkin
jie nyt joutuivat k i i n n i — nälkäishaä
jji likaisina.
Soitin aamulla (keskiviikkona) p o ­liisilaitokselle
j a t em seyraavat k y -
'syroykset j a s a i n seuraavat vastauk­set:
_ Miten kohteUttl Boyd-gängiä?
_ Täydellä kohteliaisuudella p i -
dlofflie heistä huolta»
^ Saivatko he '^paatin" J a k a l k -
kunaillalHsen?
_ Peseytyä h e s a i v a t , m u t t a •*paa-
Ua" emme voineet h e i l l e antaa, kos­ka
poliisilaitoksella ei ole paatlamr
mettä. Hyvän i l l a l l i s e n h e s a i v a t J a
tänä aamuna m a t a i o p aamiaisen . . .
Ja boy, kyllä he s o i v a t k i n ,
— K u i n k a monta vilttiä j a tyyjxy&
'beillä oli vuoteessa?
_ Viisi vilttiä j a hyvät tyynsrt.
- E i h ä n ! Nyt laskette leikkiä.
— En, se on tosi.
' — H e l k k a r i . . . O l i s i n m i e l u u m m in
kuullut, että he s a i v a t n u k k u a s e l l in
lattialla ihnan vilttejä jatiyynyjä;
'Mavuoren Heta'
Toronton osaston
SO-vuotisjuhj^ssa
Toronto. — K a i k k i sen t.etävät. että
H e l l a Wuolijoen Jtöiani Tervapään^
k i r j o i t t a m a t näytelmät" ovat hyviä
V i i m e k s i ilmestyriyi j a " a i v a n äsket­täin
Canadaan saptianut "Niskavuo­r
e n H e t a " k u u l u u niistä olevan i n i l t e n -
kin kaikkein p a r h a i n . . , •
: Tämä N i s k a v u o r i - s a r j a n viimeinen
t u l l a a n esittämään ensimmäisen k e r ­ran
Canadassa Toronton D o n - h a a l i l la
lokakuun 4 pnä. s i ; s l a u a n t a i n a . E s i - ^
tys tapahtuu illalla.:. Seuraavana päi­vänä
o n haaUUa juhlapäivällinen s en
k u n n i a k s i , että S J : n T o r o n t o n osas­to,
joka aloitti toimintansa F i n n i sh
Socletynä, tulee toimineeksi 50 d u o t ­ta.
— ' M e hgiw«;<wfTnf fcn?idfUfl beitä
b y v i n . . . M u t t a s e n ininä sanon,
että olemme ääxettamän k i i t o l l i s ia
k u n he o v a t n y t hallussamme.
— Sen minäkin uskon.
K U U n haastattelusta, mutta s a ­m
a l l a tuli mieleeni se nuori mies,
Joka täällä Torontossa vuosi sitten
keräsi nimiä rauhanvetoomukseen.
Hänet p o l i i s i t - pidättivät J a p a h o i n -
pitelivät poliisiasemalla. Taasen o i -
keuskäsitteet eivät tuntuneet m i n im
järjelläni ymmäixettäviltä. — M e r i T .
Maanjäristysten
ennustaminen
mahdolliseksi
. MbBkova. — Venäläiset tiede­miehet:
ovat valmistaneet mene-tehnSn
» Jonka a v o l l a o n m a b d o l -
Ibtä ennustaa maanjäristyksiä, i l ­m
o i t t a a U t t e r a t n m a j a Gazeta.
Seismologit kartoittavat p a r h a l l.
l a a n aineita. Joiden h a l k i kulkee
T m b m e n l n kanaali. Ja he ovat
m e r k i n n e e t kartalle palkat, j o i l la
maanjäristyksi» o n odotettavissa.
K a n menetelmä o n s a a t u täydeUl.
seksi, voidaan Ilmoittaa myös
maanjäristyksen tapabtnmlsaika.
: Samanlainen maanjärlstyskart-t
a , on valmistettu aikaisemmin
Asjäkafaadin ainetta vi^ten, ja
k a k s i maanjäristystä s a t t n l i l m o i ­t
e t u l l a p a l k a l l a.
PäivalliseuL jälkeen o n o h j e l m a l l i n en
J u h l a i l t a m a , j o h o n y a r a t a a n p a l j o n s l -
sältörikasta ohjelmaa, v S i l l o i n k u u ­lemme
myöskin- m o n i a tervehdyksiä
j a näemme 'kutsuvieraita^ t o i m i n t a m ­me
alkniunpannelta jäseniä. s T e r v e t u -
l o a j u h l i m a a n läheltä, j a kaukaaI
— Minä.
Nehru kiirehtii aselepoa
New D e l h i . — Pääministeri N e h ru
k e h o i t t i yleisintialaisessa kongressi­puolueessa
hyväksymään päätöslau­selman,
jossa v a a d i t a a n ^pikaisen ase­levon
solmimista K o r e a s s a l J o k a a v a i.
8 i tien rauhalliselle r a t k a i s u l l e K a u ­koidässä.
K
R n n ; H d [ d n f l n o l ^ p l a U s e l b i n osallistoneet miehet j a naiset palasivat Mos^
kovaan, o U v a t n b s k o v a l a l s e t s n o r l n . j o u k o i n Ja k u k k a k i m p u i n heitä vastaan­ottamassa.
. E t u a l a l l a kuvassa k i s o i h i n osallistuneet N i n a Dumbadze j a D .
Tsimaknridze.
anska v o i t t i 104--101
lorja hävisi 113-99
Pariisissa loistotuloiksia -^Norjassa
Strandli moukaroi komeasti 61.25
S Y Y S -M TALVIKAUDEN LUKEMISTA VARTEN
J A R O S L A V H A S H B K IN
KUNNON SOTAMIES
SHVEIKIN SEIKKAILUT
on oman vuosisatamme k u u l u i s i m p i a h u m o r i s t i s ia
romaaneja. Sen tekijä, J a r o s l a v H a s h * , kuuluu
nykyisin tshekkiläisen khrjallisuudien k l a s s i k o i h i n . -
"Hasheknn kunnon sotamies tulee ikuisesti elä­mään
k i r j a l l i s u u d e n henkilöhahmojen r i n n a l l a . " —
Arvo T u r t i a i n e n .
3 O S A A Sldottana koko teos
A R A G O N :
KAUNHT KAUPUNGINOSAT
587 sivua Hinta s i d . f 3 J ! 5 ;
Louis Aragon, Joka n y t esittäytyy suomalaiselle
lukijalle ensimmäistä k e r t a a , o n nykypäivien R a n s ­kan
huomattavin lyyrikko j a r o m a a n i U r J a i l i j a.
" K a u n i i t kaupunginosat" vyöryttää silmienn e eteen
suuren t a i t e i l i j a n v a l t a v a n näkemyksen kfupltallsti^
sen yhteiskunnan r i s t i r i i d o i s t a . Yhtieskunnan
parempiosaisten asuinsijojen, " k a u n i i d e n k a u p u n ­ginosien",
l o i s t o n - n a u t l n n o n j a n o i n e n elämä m o n e n -
kirjavine , lemmenseikkailuineen, alkoholihöyryn
kyllästämine huvlttelupalkkohieen muodostaa vä-^
rikkaasti valoitetun taustan. Jota vasten synkkien
työläiskortteleiden ahdistanra kurjuus j a n i i d en
asukkaiden heräävä voimantunto nousevat i d i k a a -
van myrskypilven t a v o i n . • '
P E T E R V E R E S :
203 sivua
KOETUS
H l i i t a s i d ; $3.00
. Peter Veres on nykypäivien U n k a r i n p a r h a i ta
r o m a a n i k i r j a i l i j o i t a . "Koetus" sisältää neljä kerto­musta,
jotka muodostavat n i i n eheän kokonaisuu-
. d e n , että teo$ta o n syystä sanottu romaaniksi. Niissä
k u v a i l l a a n sitä valtavaa käännettä U n k a r i n m a a -
laisväestön elämässä, jofka a l k o i m a a n vapauttami­sen.
Jälkeen Saksan fasistien ikeestä. \ '•
Hänen teoksiaan on käännetty monille kdelille.
A R K A D I P E R V E N T S E V :
VARJELE KUNNIAA
NUORESTA PITÄEN .
433 sivua H h i t a $2.50
I . K O Z L O V :
MAANALAINEN KRIM
471 sivua Hinta sId. ^.00
Tämä muistelmateos. Joka o n s a a h u t S t a l i n - p a l -
k<:nnon kertoo neuvostokansalaisten : pelottomasta
maanalaisesta toiminnasta saksalaisten selustassa
v. 1941-^4. K i r j a n tekijä I v a n Ko2dov o n m a a n ­alaisen
työn mestari.
" M a a n a l a i n e n K r i m " o n e n n e n k a i k k e a n u o r i s o n.
k i r j a . Sen s a n k a r i t ovat pääasiassa Neuvostomaan
"nuorta k a a r t i a " , p o i k i a j a tyttdjä, j o i d e n teoista
Ja kohtaloista K o z l o v kertoo k o r u t t o m a l l a , m u t ta
Eita lumoajvammalla tavalla. ^
AATELISKOTI
edustaa I v a n T u r g e n j e v ' i n (18ia—1883)
suuren venäläisen k e r t o j a n tuotannossa heridntä J a
runollisinta. l i n j a a . Tekijä osoittaa siinä m e s t a r i l ­lista
kykyään Venäjän l u o i m o n j a venäläisen naisen
sielunelämän k u v a a j a n a . Teoksen päähenkilö, L a v -
retskn, on a i t o turgenjevllalnen "tarpeeton ihminen"^
lahjakas, i h a n t e e l l i n e n / s u u r i a haaveileva, mutta
heikon tahtonsa vuoksi kykenenätön hedelmälliseen
työhön j a vastustamaan ympäristönsä soviimaista
vaikutusta.-
Paäjuonen kehyksenä levittäytyy h i k l j a n eteen
venäläisen m a a l a i s a a t e l i n elämä 1800-luvun p u o l i ­välissä
mitättömyydessään j a tyhjyydessään. v K h : -
jailtja on totuuden lahjomaton paljastaja, mutta
kaikista hänen teoksistaan h u o k u u lämmin rakkaus
Ihmistä kohtaan. "Aateliskodissa" o n T u r g e n j e v i l le
ominaista lempeää, h i l l i t y n kalvavaa surumleM-syytta,
veitsenterävää, h i e n o a i v a a j a suuren t a i t e i ­lijan
erehdymätöntä muotovarmuutta.. Se k u u l uu
maailmanbirjallisuuden i h a n i m p l l n rakkausromaa-neihln.
• ;, - • .
200 sivua Hinta s l d . $1.75
A N N I K K I M A R U N A :
MURROSAJAN IHMISIÄ.
232 sivua Hinta i i d . $2.75
Oletteko kiinnostunut psykologiasta? Taiteellinen
Ihmiskuvaus opettaa l u n t e m a a n J a ymmärtämään
Kanssaihmisiänne J a Itseänne p a r e m m i n k u i n psy­kologian
oppibirja j a lisäksi se t a r j o a a t a l d e n a u t h i -
non. A n n i k k i M a r u n a o n luonut s a r j a n k u v a u k s i a'
ihmisistä j a heidän oloistaan teoksessaan " M u r r o s ­ajan
ihmisiä",
..Luettuanne k i r j a n huomaatte, että ymmpärlstöe-sanne
o n m o n i a . Joiden voisitte l u u l l a olleen k i r ­j
a i l i j an henkilöiden esikuvina. K i r j a s s a k u v a t a an
nimittäin suomalaista todellisuutta.
V I L J O V E U O :
SINISTEN SILMIEN TÄHDEN
u i s i v u a HInIs s l d . 92.50
, V i l j o Veijo o n ennestään t u t t u inonUle t u h a n s i l le
lukijoille Suomessa esikoisromaanistaan " L o t t a H i l -
pelainen", j o k a herätti v i l k a s t a väittelyä, näritästys-ta
eräissä, riemua useimmissa, mutta et Jättänyt
ketään välinpitämättömiksi, mitä todistaa tämän
muutaman v i i k o n kuluessa Suomessa loppuunmyy-ayn
r o m a a n i n ennätysmäinen menekki,
^ . " f / n i s t e n sihnleh tähden" Jatkaa edeltäjänsä
a o i t t a m a a latua sikäli, että s e U n käy. räiskyvän
huumorin j a kirpeän s a t i i r i n asein a r m o t t a käsiksi
ajankohtaiseen, päivänpolttavaan kysymykfieen: Se
tl' 1,°]^^^ olemaan " t a i d e t t a taiteen vuok­si
. V i l j o V e i j o n uusi romaani kertoo lystikkään,
mutta^ v a h v a s ti todelllsuudentuntulseil t a r i n a n n l l s -
]^ vastoinkäymisistä. J o l t a eräs byvänahkalnen mies,
t"?"?a'a^en kh-jalUJa. s a i k o k e a a l l e U r j O i t e t t u a an
rauhanvetoomuksen — s h i i s t e n s U m l e n tähden.
Tämä k i r j a , j o k a o n saanut toisen-asteen S t a l i n in
p a l k i n n o n , on omistettu sankarilliselle neuvosto-nuorisolle.
Joka jätti r a u h a l l i s e n työnsä, o p l ^ e l u n sa
Ja muut harrastuksensa,, lähtien ase kädessä- puo-^
lustamaan synnyinmaataan. Todella vaikuttava
romaanL •.
P E N T T I HAANPÄÄ:
ISÄNNÄT JA ISÄNTIEN VARJOT
180 slvna Hinta °nid.(. $1,35
. Nykypälvien'parhaan suomalaisen kansanelämän-k
u v a a j a n j a s u u r i m m a n huumoriatin-huomattavin
romaani, m e s t a r i l l i n e n kertomus Isosta, Herneisestä
Ja hänen pojistaan 1930-luvun pulavuosilta.
J O N N E P H P P O :
MUUDAN JUNTUNEN
158 s i v n a Hinta' s l d . $2.25
••• " M u u d a n Juntunen o n mieluisa yllätys Ivaikille
."kipeän J a m a k e a n " h u u m o r i n ystäville. M u t t a asia
ei pysähdy-peUäkään huvittamiseen.. Muudan J u n ­tunen
kertoo t a r i n a n , joka perustuu omaan a i ­kaamme,
etsii r a t k a i s u a kysymykseen^ J o n k a j o k a i ­nen
tuuntistaa olevan olemassa, mutta j o n k a n y k y i -
>sen kaunokirjallisuutemme ns. " k l a s i U i s e t " k a n -
sankuvauktset visusti kiertävät — nimittäin kysy­mykseen
siitä, eikö ihmisyksilö ole y h t e i s k u n n a l l i s ­ten
olojen tuote, eikö j ^ t e i s k u n t a ole : vastuussa
jäsentensä kohtaloista.
HeisiidtC — Syysk. Ii3-'14 pnä o l ir
v a t Suomen y l e i s u r h e i l i j a t ottamassa
maaottelumittaa^. sekä P a r i i s i s s a että
Oslossa. Huolimatta kahteen Jouk^
kueeseen jakaantumisesta, o l i s u o m a ­l
a i s t e n menestys yleensä hyvä. V a r ­s
i n k i n P a r i i s i s s a . o l i tulostaso korkea,
m u t t a myöskin Oslossa t ä i t i in toisia
suorastaan loistavia tuloksia. P a r -
hahrunasta tuloksesta vastasi iNorjan
S t r a n d l i , Joka moulcaroi uuden nuta-ilmanennätyksen
61.25, saaden sen
ensimiAälsellä heitollaan.
P a r i i s i s s a Johti Suom i ensimmäisen
kUipaiauipäiivän Jälkeen 47-44. m u t ta
seuraavana päivänä muuttui tilanne
j a R a n s k a voitti 104-^101^ Oslossa
oli asiat päinvastoin. Ensimmäisen
pälyän k i l p a i l u j e n Jälkeen Johti N o r ­j
a 55—&1, m u t t a o l i p a k o i t e t t u Jää­mään
seuraavana päivänä Ja t y y t y ­mään
Suomen hyvälcsi o l e v i i n 113—
99 numeroihin. v
P a r i i s i n kilpailuissa tapahtui s e l -
l a h i e n ihme 5,000 m. juoksussa, että
suomalaiset J u l i n Ja T a i p a l e v o i t t i ­vat
itsensä M l m o u n . v a i k k a ajat e i ­v
ä t . olleetkaan erinomaisia. Julin
v o l t t i a j a l l a 14.27.4, T a i p a l e e n ajan
ollessa 14.27,8. Mimoun aika 14.29,0!
Huomattavasti parempi o l i v o i t t a ­j
a n a i k a samassa-juoksussa Oslossa:
A n k a r a l l a loppukirillä v o l t t i Juoksun
Tuomaala, a j a n tullessa n i i n hyväk­si
k u i n 14.19,6, mikä m e r k i t t i i n myös­kin
norjalaisen S a k s v l k l n a j a k s i . \
Estejuoksussa Pariisissa saavutti
Rinteenpää loistoajan, parhaan mitä
kukaan suomalainen on koskaan
juossut, nimittäin 8.54,4, joka tieten­k
i n r i i t t i voittoon. M u i s t a m a i n i o i s ta
tuloksista mainittakoon, että rans­kalaisen
voittoaika 110 aidoissa o li
14,6 j a 100 metrillä 10,6. V a l k a m a p u o .
leataan hyppäsi p i t u u t t a 7.24 j a M ä b -
rouk .1,500 3.^,2. 400 m . Juoksussa
käytiin tiukka kamppailu, jossa S u p -
men toivo B a c k jäi kolmanneksi a j a l ­la
48,2, mikä m e r k i t t i i n myöskin t o i ­seksi
sijoittautuneen ranskalaisen a -
Jaksi.
10,000 m. juoksun v o l t t i P a r i i s i s sa
M l m o u n j a Oslossa Saksvik, viime­m
a i n i t u n ajan ollessa niin hjrvän
l ^ l n 30.01,8, P o s t i j ä i toiseksi 30.40,6.
Keihäänheitossa Oslossa isännöi­vät
Hyytiäinen j a N i k k i n e n , Hyytiäi­sen
voittaessa tuloksella 73.38. N i k k i -
sen paras heitto oli 70.93. ^
Ullll^iiLiJOISTA SUURIN
T. L E H E N :
TYÖVÄENLUOKAN.
MAAILMANKATSOMUS
(Luentoja dialektisesta materialismjsta)
127 sivua Hinta . . n i d , $1.50
••• Tämä teos koskettelee k a i k k i a kansalaisia k i i n ­nostavia
maailmardcatsomuksellisia pfruslu^^ymyl»-
siä työläisten näkökulmasta. : Tekijä sanoo p y r k i ­vänsä
heittämään osaltaan löylyä s i i h e n "suoma­laiseen
saunaan", Jonlka maassamme nykyään v a i ­kuttavat
f i l o s o f i a i i p r o f e B S o r i t j a heidän opetuslap­sensa
ovat ansainneet . levittäessään p o r v a r i l l i s ta
l u o k k a v l i s a u t t a omien kättensä työllä elävien i h ­misten
keskuuteen.
E R K K I S A L O M A A :
AMMATTIYHDISTYSTIEDON
PERUSKIRJA
300 s i v u a Hinta s l d . $2.50
• E r k k i Salomaa tunnetaan useiden ammattlyhdls-tyslUkkeen
teoriaa, h i s t o r i a a j a käytännöllistä t o i ­mintaa
käsittelevien teosten j a a r t i k k e l i n ' k i r j o t t a -
Jana. Hänen aikaisemmat teoksensa ovat levinneet
l a a j a l t i ammattiyhdistysväen keskuuteen j a t y ö -
väenllikkten ulkopuolellekin. Ne ovat muodostu­neet
pidetyiksi opintokirjoiksi e r i l a i s i l l a k u r s s e i l la
Ja opintokerhoissa. K a k s i niistä, " A m m a t t i y h d i s t y s -
tiedon k i r j a I " j a . " N e u v o s t o l i i t o n ammattlyhdistys-
Uike o n hyväksytty y l i o p i s t o l l i s i k s i k w s s i k i r j o i k s i k i n .
Nyt lukijalle esittäytyvä "Ammattyhdistystiedon
peruädrja" eroaa aikaisenxmista vastaavista teok­s
i s t a m m . siinä, että se selvittelee perusteellisesti
ammattiyhdistysliikkeen olemusta, kansainvälistä
ammattlyhdlstyäliikettä. Suomen a m m a t i l l i s e n l i i k ­keen
h i s t o r i a a meidän päiviimme s a a k k a j a valaisee
ansiokkaalla tavalla kysymystä ammatillisen l i i k ­keen
yhtenäisyydestä.
TILATKAA OSOITTEELjLA:
P.O. Box 6» SudbtuT, Ontario
B m i l Zatopek ei viime jkevätajan$>
k i l p a i l u i s s a esittänyt mitään erikois­ta.'
AngUnasairaus o l i Jättänyt jäl­kensä.
Eivät vielä K i e v i n kUpaUut-k
a a n kertorieet mltÄän.
K y m p i n Juoksu Helsingissä k u i t e n ­k
i n antoi rjovälähdiyksen Zatopekin
kunnosta, sillä. i v a i k k a . maallmanen-''
natystä e i syntynytkään,, n i h i Juoksi
hän 8 ^ n i i n lujaer v a u h t i a , e t t e i k u ­k
a a n häntä, itseään lukuunottamatta
o l l u t koskaan juossut. Ranäkalals-arabi
M i m o u n t a i s t e l i v i m m a t u s t i p y ­syäkseen
m e s t a r i n a m u k a n a . ^ m u t ta
k a k s i kilometriä'm^alista teki 2^to-pek
k o e n y k ä ^ e n Ja M i m o u n <tipahti
kantapäiltä/ . K y m p i n - k u l t a o l i r a t ­k
a i s t u . . , '•' .
E m i e n 5,000 m e t r i n kamippailua o l i
ilmassa sähköä.' Ääuttäin maaU-manenätystä
/sivunnut S a k s a n Sohade
oli koiikeassa kuimossa. J a o l U i an
m u k a n a B e l g i a n ReifHkln. J o k a L o n ­toossa
yllättävällä. loppukUrillä voltti
Zatopekin. . Zatc^pefle o n l i i a n hidas
p u o l e l l a p e n i k u l m a l l a . . . kyinppi
p a i n a a vielä hänen Jaloissaan, p u h e l ­t
i i n yleisesti, sillä o l i v a t h a n Schade
j a Rem säästäneet itseään Juuri tätä
kamippailua «varten. .
6,000 m. j u o k s u . o n r i e m u k u l k ua
k i l p a i l i j o i l l e , ^illä yleitö h u u t a a i t ­sensä
käOieäksi Innostaessaan suosi-k
e i t a a n . . IKäridrySunä o n kasassa Ja
johtaija v a i h t u u vähän väliä. V i i m e i ­sen
kierroAcsen alkaessa on Zatopek
johdossa j a R e i f i f 'Ikatkennut", m u t ta
t a k a s u o r a l l a p a i n u u kolme k u l l a n t a ­v
o i t t e l i j a a hänen ohitseen. "Zatopek
o n lyöty", huutavat innostuneimmat.
M u t t a n i i n e i o l e k a a n a s i a . V i i m e i ­sessä
kaarteessa se t a p a h t u u . E t u j u o -
k o n viimeisenä ollut Zatopek vetää
hirvittävän k i r i n , o h i t t a a toiset >
£äisimmäinen s i j a o n selvä. " I k u i ­n
e n itakkonen'.', M i m o u n , Joka Jo
Lontoossa ija £IM«kilpailulS8a B r y s ­selissä
k a t s e l i Zatopekin kantapäitä,
k i r i taas toiseksi.
P i l v i n e n pouta muuttui k a u n i i k si
auringonpaisteeksi , t u o n a heinäkuun
lofppupuolen sunntmtaina. Jolloin y l i
60 m a a i l m a n vaUomaratoonaria lähti
42.195 metriä pitkälle taipaleefle, Joka
valkeine nousuineen o n eräs m a a i l ­man
raskaimmista maratonmatkois­ta.
L o n t o o n kisojen v o i t t a j a Cahrera,
kesäkuussa ihmeellisen a j a n juossut
E n g l a n n i n Feters, R u o t s i n Johnson.
Suomen Blarvonen, Neuvostoliiton
V a n l n , Zatopek j a , m u u t kuuluisuudet
o l i v a t mukana. JMopek. joka n yt
enebnmäisen k e r r a n ktikeOi marato­n
i a , juoksi h e t i alussa kärkiryhmään
j a puolivälissä o l i J i d m s o n l l l a j a Z a -
t o p e k l l l a johto käsissään. 30 k m .
ko(hdalla f^mU j o j o h t a a giulnään J a
. . . s i t t e n saapuu Zatopek, u i t i e i l i -
j o i s t a suurin^ ylhäteessä yfcslnäisyy-dessääa
voictaja stadionille.
Mahtava! tanssit
Hontrealissa
'Okakuun 4 p:nä
MontreaL — Täällä n i i n k u i n m u u ­a
l l a k i n a l k a a olla'kesä Ja l o m a - a j at
ohitse Ja ihmiset alkavat katsella
muuttoa t o i s e n l a i s i a toimhmoihln.
puhua- menneinä muistoina kesän
k a u n ' i s t a retkistä Ja t a i p u a luonnon
mukaisesti viettämään synkkiä syys­i
l t o j a sisällä. E t t e i elämä k u i t e n k a an
kävisi synkäksi: Ja yksitoikkoiseksi.
Järjestetään eri p a i k k a k u n n i l l a k a i -
k e n l a i s t a ajanvietetolmintaa vallitse­v
i e n olosuhteiden puitteissa.
> M o n t r e a l i s s a C S J : n osaston h u v i t oi
m i k u n t a aloittaa syystoiminnan val­t
a v i l l a tansseillOi^^jotka pidetään l o ­k
a k u u n 4 pnä kello 8.30 l p . 710 (Pul-l
o r d S t . O l i s i toivottavaa, että k a l k ki
ympäritön suomalaiset ottaisivat tä­män
huomioon j a l i n n u s t a i s i v a t päi­vää
ennen t a i päivä Jälkeenpäin; m t i t .
ta tulisivat s i l l o i n h a a l i l l e tansseihin.
Siellä o n varmasti hauska t a v a t a k e ­sän
(Jälkeen: ija l u j i t t a a vuosUqymme-n
l e n a i k a i s i a yhdyssiteitä. Jotka ovat
meitä kannustaneet toimintaan y h ­teisten
pyrinnölden puolesta. .
Levittäkää tätä viestiä laajemmiUe-k
i n suomalalsplhreiUe, n i i l l e k i n uuftll-le
suomalaisille, Jotka mahdollisesti
eivät vielä ole tietoisia suomalaisten
toiminnoista paikkakunnallamme.
K u l u n u t kesä o n m u u t e n mennyt
täällä suotuisasti, mikäli suomalaiset
ovat kysymyksessä. Kesä on ollut
kaunis Ja työmarkkinat kohtalaiset,
j o t en k a i k i l l a on ollut työmahdolli­suuksia.
Sairaustapauksia täällä on ollut
muutamia. V a k a v a m m i n o n o l l u t s a i ­r
a a n a A n n a Haapalainen, j o k a Joutui
viettämään sah-aalasaa suurinunan
osan kesästä, käymään l ä p i i i s e a m -
man leikkauksen. Nyt hän o n Jo k o ­t
i u t u n u t . Kaino N i i t t y m a a Joutui
s a i r a a l a a n pari päivää s i t t e n Ja h ä ­nessä
s u o r i t e t t i i n p i e n i leikkaus. T o i ­votamme
s a i r a i l l e p a r a n t u m i s t a . — O .
Lauantaina, syysi. 20 p. — Saturday, Sept. 20, 195JS - Sivu S
iiniraniioiiniiiiiiiniioiiiiniiniUQiiiiQaiiiiniiM
Tervehdyksiä Vapauden
35-vuotisniimeroon
saapuu eri puolilta maata : « .
I. BENTTI Cochranesia lähetti listan lahjatervelidykBia-
35-VuotlaaUe Vapaudelle ja.kaikki tervehtijät olivat mer*^. ''..^.^.^
kinneet dollarin Ja kaksi nimestään.. ' . , ' /'-"/^
HELMI Ja OTTO ISOMÄKI Pictiire Buttesla. Älbertaslal > A
Lähes kolmasosa
on Canadan itsenäi­syyden
kannattajia
Toronto. — Yhdeksän vuoden k u ­luessa
on canadalaisten äänestäjien
keskuudessa yhtäällä voimistunut k ä ­sitys
C a n a d a n täydellisen itsenäisyy­den
puolesta Ja t o i s a a l l a o n vähenty­nyt
niiden lukumäärä. Jotka olisivat
halukkaat näkemään; että Canada
liitettäisiin Y h d y s v a l t o i h i n , todetaan
C a n a d i a n Iivstitute of P u b l i c O p l n l o n -
n l m i i i e n ' l a i t o k s e n s u o r i t t a m i e n m i e l i ­pidetutkimusten
perusteella.
Vuonna 1043 suoritetussa t u t k i m u k ­sessa
o l i 49 prosentti a sitä mieltä, ^ t
tä C a n a d a n pitäisi edelleenkin pysyä
brittiläisten kansojen liitossa, vuoteen
1950 mennessä o l i prosenttimäärä v ä ­hentynyt
44 :n, mutta kohosi tänä
vuonna 63 prosenttiin, kuningatar
E l i z a b e t h i n valtaistuimelle nousemisen
Johdosta, k u t e n anvellaan.
Y h d y s v a l t o i h i n liittymistä k a n n a t ti
vuonnan 1943 k a i k k i a a n 21 prosent­tia
äänestäjistä, m u t t a tämän a j a t u k ­sen
k a n n a t t a j i e n lukumäättt o l i vä­hentynyt
yhdeksään p r o s e n t t i i n tähän
vuoteen mennessä.
C a n a d a n täydellistä Itsenäisyyttä
(eroamista brittiläisten kansojen l i i ­tosta
Jne.) Ibannatti V . 1043 yhteensä
24 prosenttia äänestäjistä J a vuoteen
1952 mennessä dl heidän lukumää­ränsä
koihonnut 31 p r o s e n t t i i n , m i l t ei
kolmasosaan maan asukkaista. ^
Mitään mielipiteitä näistä asioista
omaamattomia oli vuosina 1943, 1947.
1950 Ja 1952 toimitetuissa t u t k i m u k ­sissa
6 ^ prosenttia. On k i i n n o s t a ­vaa
iodeta. että Canadan täydellisen
itsenäisyyden k a n a n t t a j i e n lukumäärä
oli lisääntynyt tasaisesti vuosi vuo­delta,
lukuunottamatta yhden prosen­tin
vähentymistä tänä vuonna t o i m i ­tetussa
tutkimuksessa.
lähettivät myös tervehdyksensä lehdelleen.;
OLGA LIEVONEN Matachewan!sta lähetti oman jä puo^~
llsonsa sekä naapurinsa tervehdykset. ' •? v
EINO LEHTOLA. Sudburynasiainies< jätti konttorliiäxU
listan tervehdyksiä Vapauden 35-vuotisnumeroa varten.,
WM. MURTO perheineen McKenzie Islandista läheitr '
lahjatervehdyksen 35-vuoliaalle. >- ^-
Lehtemme pitkäaikainen asianties VILHO PUTILA Petv^-. ''
gen Trout Lakelta lähetti paikkakuntansa' lehtemme tilaat',
Jlen Ja ystävien tervehdykset; jossa suurin osa oli dbllaHirf''^^^
tervehdyksiä. '^-"^
ONNI HAKALA. L. K. W. K. kämpältä Reganista, lähetli'^ ,
kaksi listaa tervehdyksiä. Joiden joukossa oli Irahdeksan'. ^
loista dollarin la loput puolen "poksan" tervehdyksiä* '
Kiitämme kaikkia yllämainittuja tovereita' arvokkaidetl^-^^^^^
tervehdysten hankinnasta sekä kaikkia lehtemme ystäviä^
Jotka ovat yllämainituille tovereille antaneet tervehdyksen^,. '
sä. Samalla toivomme, että kaikkialla seitfattaisiinedellä^^^
mainittujen paikkakuntien Ja kämppien :osoittaniäa^m^^
merkkiä tervehdysten hankinnassa lehtemme 35-vuötlshu-meroon.
— Liikkeenhoitaja.
Ihhtiset elävät
vanhemmiksi
M i c h e l B . C . — t 7 M W A : n osasto
7292 ( C C L ) hyväksyi kokouksessaan
päätöslauselman, jossa tuomitaan l a ­kiehdotus
" B i l l H- 8 " k a i k k i e n c a n a d a ­l
a i s t en s l v l i l i v a p a u k s i a vaarantavana.
V i i m e vuonna toimitetun väenlas-k
u n tulokset osoittavat, että canada-laiset
elävät vanhemmiksi butn esim,
30<vuotita t a k a p e r i n . Vuonna 1021 t o i ­m
i t e t u n väenlaskun tulokset osoittivat
7.6 prosenttia maan asukkaista olleen
yli 60 vuoden ikäisiä; mutta viime
vuonna o l i heitä 11.4 prosenttia m a an
väestöstä.
K a l k k e i n huomatuin vanhojen maan
asukkaiden lisääntyminen oli y l i 70
vuoden Ikäisten keskuudessa sillä h e i ­tä
o l i v u o n n a 1921 ainoastaan 2.8 p r o ­s
e n t t i a mutta viime vuonna: 4.7 pro­s
e n t t i a maan väestöstä.
O n t a r i o n maakunnassa oli viime
vuonna y l i 60 vuoden Ikäisiä 13.7 p r o ­s
e n t t i a Ja T o r o n t o n kaupungissa vielä­k
i n runsaammin, 15,6 prosenttia, k u m -
massabin tapauksessa huomattavasti
enemmän k u i n koko maan keskimää­räinen
prosenttiluku.
Väenlaskun yhteydessä t o d e t t i in T o ­rontossa
olleen,viime vuonna k a i k k i ­a
a n 803 y l i 90 vuoden ikäistä asukasta
eli yksi j o k a i s t a 841 k a u p u n g i n asu­k
a s t a kohden. Näistä 803 :sta o l i 548
p a i s i a j a v a i n 255 miehiä, mikä t o ­d
i s t a a v a r s i n selvästi ,että naiset elä*
vät yleensä vanhemmiksi k u i n miehet.
ILepoa ja virkistystä
varten ei: o le olemassa -mItS&n
parempaa k u i n o n VALTAMEttt<«
M A T K A suosituissa nuitsalalsbksiak
moottorillnjalalvoissa . ^ G B I F S '
H O L M " j a " S T O C K H O L M S . ^ 1
Hyötykää "Säästämiskaudeita^
M a t k u s t a k a a syksyllä t a i talV^l&i^
j o l l o i n matkaliput J a m u u f m a t ^.
k a k u l u t ovat h a l p o j a ; , , ^ ^ ^
P a r h a i t a p a i k k o j a saatavlsisaseu^
raavissa laivavuoroissa N e w ' Y c i r^
k l s t a Göteborgiin:
Uusi voimakas radio­asema
Itä-Berliinissä
B e r l i i n i . — - S y y s k u u n 14 pnä a l k o i
Itä-Berliinissä toimia uusi voimakas
radioasema. Uusi asema on n i i n v o l^
makas, että se saattaa lyödä y l i
Länsi-Berliinissä toimivan R i e s - r a -
dioaseman, Mynchenissä tblmivan
A m e r i k a n äänen J a B a i j e r i n r a d i o a ­seman
lähetykset. Yksi osa o h j e l ­m
a s t a vorataan erikoisesti 'Länsir
S a k s a n isänmaan ystävien avustami­seen
B o n n i n h a l l i t u s t a vastaan. '•
— Suomen ensimmäinen kirjasto
p e r u s t e t t i in 1802 A n j a l a n pitäjään.
~ l Suomen ensimmäinen papcri-tefhdas
perustettiin 1764 järvenojan
kylään P r u n k k a l a n kappelissa.
G R I P S H O L M Syyskili
S T O C K H O L M SyysfcM»
G R I P S H O L M Lokäk. 9
S T O C K H O L M LokalL' il
G R I P S H O L A I Manasbf7
S T O C K H O L M Marmsk. 17
G R I P S H O L M Jonlok. 6
S T O C K H O L M SotatOb^lt*
• H a l l f a x l s t a seur. pnä . [
Vählmmälshllnnat: '
Ensimmäinen l u o k k a •9185; i f
T o r l s U l u o k k a |U^5
T E R V E T U L L E I N L A t i JA
, S A L : n P A H J A P A K E T I N *a-»
l u a a jokainen; ; V a l i t t a v a n a 3
pakettia h i n t a a n $6,10. $7.75^ jä>
$10,75 m i h i n sisältyy 'perUlö
toimitus määräpalkkoim. TO
D E L L I N E N L a h j a . <•
T i l a l k f t («ivipiILat nulIu>'aitamtcbeIiilDa«;r
Minm pslr«lun*a ja kofcemuaperllMt BeBTOCUt
M eiirat raaku Teille mlläko. .A '-''V''''V^:I.?
|Swedisb American Uni
1255 P h i l l i p s Square, ^Mbntreal.^^
470 M a i n Street, l V i n n i p e g , Älätfjl
U n i o n B a n k BIdg, Calgary, A K o .
|71 Uppcr Water S t , H a l i f a x , N.<S.
Unkari, Jugoslavia, Neuvostoliitto
jalkapallon parhaimmat taitajat
O l y m p i a k i s o j e n jalkapallo-ottelun
suhteen kävi n i i n , että jo ensimmäi­sessä
kierroksessa käytiin todelliset se­m
i f i n a a l i o t t e l u t . Arpajärjestelmä o l i
asettanut a i n a k i n neljä l o p p u k i l p a i -
l u j o u k k u e t t a vastakkain, nimittäin
N e u v o s t o l i i t t o — B u l g a r i a j a U n k a r i—
R<miania.' K u n kisojen sääntöjen n i u -
k a a n alkUk^Jpailujen yhdestä häviöstä
putosi pois pelistä, oli selvää, että
k a h d e n loppukilpailujoukkueen o l i p u ­dottava.
Neuvostoliitto p u d o t t i . B u l ­g
a r i a n t i u k a n ottelun jälkeen, sillä
v a r s i n a i n e n p e l i a i k a meni t a s o i h i n Ja
j a t k o a j a l l a s a i B u l g a r i a j o j o h t o m a a ­l
i n . Romania puolestaan tarjosi U n ­k
a r i l l e lujemman vastuksen k u i n m i ­kään
m u u kisoissa eitä vastaan otellut
joukkue, kovemman k u i n hopealle
p ä ä s e t Jugoslavia, sillä yihden m a a ­lin
tappiolla ei mikään muu U n k ar
r i n / t a i t u r e i t a vastaan otellut Jouk­k
u e ' s e l v i n n y t ,
Blaikesta h u o l i m a t t a voidaan k u i -
t e o k l n sanoa; että U n k a r i Ja J u g o s ­l
a v i a olivat kisojen parhaat, mutta
p r o n s s i n s a i R u o t s i kokonaan arpa­o
n n e n ansiosta. Ruotsin r u s e n t l U n ­k
a r i kokonaista 6 - 0 j a ruotsalaiset
o l i v a t pelissä v a i n statisteja. Seuraa
Jat sanoivatkin U n k a r i n esittäneen
tässä ottelussa n i i n k a u n i s t a J a tek-^
nlllistä Jalkapalloa, että koko m a a i l ­man
JalkapaUon t u n t i j a t olivat pol­v
i l l a a n . I t a l i a sortui U n k a r i n kanssa
0—3, T u r M r i t—l.
Niinpä onkin pakko päätyä siihen
lopputulokseen^ että o-Jalkapallon
pronssi olisi toisenlaisen Järjestelyn
vallitessa mennyt Neuvostoliitolle Ja
seuraavat tilat Romanialle Ja B u l ­g
a r i a l l e J a R u o t s i todennäköisesti p u ­donnut
kokonaan p i s t e t i l o i l t a . M u t ta
säännöt ovat säännöt vaikka ne
o l i s i k u i n k a huonot — Ja a r p a on
a r p a . . . • •^•••••i •
Hintoja korotetaan
Englannissa
Lontoo. — Englannissa korotettiin
«yyskuun 13 p n ä ukelden tärkeimpien
e l i n t a r v i k k e i d e n iUntoJa. M m , k o r o ­t
e t t i i n h a l l i t u k s e n määräyksestä r a ­vintorasvan,
k a l a n , m a r g a r i i n i n j a s o ­k
e r i n vähittäishintoja.
KIITOS
' Sydämellinen kiitoksemme teille k a l k i l l e . Jotka 5,
otitte osaa meille järjestettyyn yllätykseen muut-taessamme
uuteen kotiimme syyskuun 14 p.:nä. ?; -
K i i t o s l:^iytiCnndllisistä l a h j o i s t a ; j o i t a saimme:-<i
sekä-kaikesta tarjoilusta mainittuna päivänä, i
K i i t o s myös n i i l l e j o t k a osallistuivat y h t e i s l a h r^
j a a n , vaan elvdt voineet o l l a mukana.
E r i k o i n e n kiitos homman alkuunpanijoille
Meeri Viitasaarelle j a I d a K a r j a n m a a l l e . ' K i i t os
soitosta Jussi Niemelle. ,
Teitä k a i k k i a k i i t o l l i s u u d e l l a muistaen, '
A I N O J A VÄINÖ J U O LA
H O Y L E , P . O . ONTARIO
M A A T A L O U D E N
E L Ä I N U Ä K Ä R I K I R M
754 sivua - Hinta sid. $8.00
" M a a t a l o u d e n elälnlääkärlklrja"; jonka ensimmäinen painos U - i i '
mestyl v. 1949, o n m a a l a l s k o t l e n valtava neuvo- J a tietoteos — t u p - £^
n e t t u j e n elälnlääkärlemme yhteistyötä. Se sisältää perlnpohjaise^lfr'^
tiedot kotieläinten taudeista j a pätevät hoito-ohjeet — selkeät n e U - '*
vot tapaturmien j a äklllteten sairaustapausten varalle — ohjeet kotlrss^iff
eläinten terveydenhoitoon — opastusta kotieläintuotteiden .aalalll--i^;Ä
seen käsittelyyn. Teoksen toinen painos o n k a u t t a a l t a a n tarldstettu^/t^'
j a täydennetty eläinlääketieteen uusimpien.saavutusten mukaisek^ll^^
Tämän teoksen neuvot j a ohjeet esitetään sanoin Ja k u v i i t i^^^^^^^
'^^^
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED''"
Box 69 o Sudbury,.Oiiiario. K»?'