Vapaus, June 11, 1955

              as
I .Sf
VAPAUS
O J B C R T y ) — Independent hebor
OrKBnot:Finnish CanädJans. JBs-tatdiBbed
Jfpv. 6,1917; Authorized
as Mcond cla£8 maU bv tbe Post
Ofi3ceO(q>aitment, Ottava. Pub-
Tburvdajv and SaturdaTS by Vapaus
Publishing Company Xid., a i 100«}02
Elm 6t. VA. Budjnuy, Ont, Canada.
9 Telephon»: Bus. Office O0.4*4264;
: Editorial Office oe. 4-4285. Mana«er
; E. Suksi, Editor W. Eklund. Mailing
vaddress: Sox €9, Sudbury. Ontario.
Advenlslng rates upoo »pplication.
Translation free 4tf cfaaise.
TJLAUSBJNNAT:
Canadassa: 1 vk. 74X> 6 kk. 3.75 3 kk. 225
ybdysvalloSssa: 1 vk. 8JOQ 6 kk. 4.S0
Suomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk, 4.75
Publustusimnuteriön VaDcoinen kirja
Puolustusministeri Campney esitti tii-staina alahuoneen istun-noHe
maamme puoIustusasir;rita koskevan, erittäin tärkeän Valkoisen
kirjan, mikä antaa ajattelemisen aihetta kaikille canadalaisille. Sen
luulisi velvoittavan parlamentin jäseniä — ja TOyös hallitusta ~
tarkistamaan kantaansa ja keskittämään kaiken voimansa rauhan
säilyttämiseen ja ennenkaikkea atomi- ja muiden joukkotuhoaseiden
kieltämiseen kaikkialla maailmassa.
Tässä \^lkoisessa kirjassa sanotaan, että jos Canada joutuu
milloinkaan atomiasehyökkäyksen kohteeksi—- ja se vaara on ole­massa
silloin jos luovutetaan Canadan alueita Yhdysvaltain sotaisten
kenraalien käytettäväksi, kuten on maan puolustuksen nimissä mene­telty
-^r-niin .silloin on ky.symys kansallisen olemassaolon säilymisestä
tai kansallisesta tuhosta.
i Entisien sotien aikana, jolloin Canada lähetti sotavoimia meren
taakse, tuhoultri ja haavoittui joitakin .satojatuhansia canadalaisia,
mikä sellaisenaan aiheutti jo suurta surua ja tuskaa, uhrien omaisille.
Mutta atomisodan alkaessa joutuisi koko kansakunta sodan jalkoihin
ja muutaman sadantuhannen .sotilaan asemesta joutuisi vaakalaudalle
kaikkien canadaiaisten elämä ja omaisuudet!
Tässä valkoisessa kirjassa korostetaan, että nyt voidaan valmistaa
niin suuria vetypommeja, että yksi sellainen voi hävittää suurkau­pungin
ja surmata sen kaikki asukkaat. Lisäksi vetypommin rä-vjähdystä
seuraisi niin voimakas radioaktiivinen säiteily, että pommi­tuksen
kohteeksi joutuva alue - 'olisi vuo.sikausia" niin myrkyllinen,
etteivät ihmiset voLsi siellä elää, ja kuten tässä Valkoisessa kirjassa
selostetaan edelleen, tuuli voi kuljettaa tätä radioaktiivista säteilyä
sadan mailin etäisyyteen räjähdyspaikasta siinä määrin, että se tap­paa
tai vaarallisesti polttaa sillä alueella olevat ihmiset. Valkoisessa
kirjassa sanotaan:
; ".Aikaisemmissa sodissa on tuhottu perheitä, kauppaloita ja vie­läpä
isohkoja yhdyskuntiakin (tosin ei Canadassa — Vapaus), mutta
vetyaseiden vuoksi on edessämme mahdolli.suus, että tulevaisuuden
sotien vuoksi voidaan pyyhkäistä pois suurempiakin valtakuntia ja
^ ehkä koko ihmiskunta.
'"Siksi tulee entistä tärkeämmäksi, että me emme säästä mitään
ponnisteluja kansainvälisen jännitystilan huojentamisek.si ja lopulta
sodan poistamiseksi.
'"Samalla kertaa meidän tulee huolehtia, että yhdessä liittolais­temme
kanssa meillä on riittävä sotilaallinen voima imahdollisen
hyökkäyksen ^dättämiseksii V^alkka tehokkam pidätysväline tällä
keilaa on vetyaseiden vastaisku, me katsomme, että lopullisen rau­han
täytyy olla kestävämmällä perustalla . . i "
Kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset tervehtivät suurella
lämmöllä ajatu-sta, että nyt vallitsevan kansallisen itsemurhavaaran
torjumiseksi on Canadan tehtävä kaikki mitä tehdä voidaanV kan­sainvälisen
jännitystilan lieventämiseksi ja rauhan vakiinnuttami­seksi.
Tosiasiassa canadaiaisten enemmistö on sitä mieltä, että atomi-ja
vetysodan.välttämiseksi on ainoastaan yksi puolustusmahdollisuus
—-atomi- ja kaikkien muiden joukkotuhoaseiden pannaan julistami­nen
ja kansainvälisen rauhan säilyttäminen. .Alahuoneen istunnolle
e.sitetty Valkoinen kirja tunmistaa tämän tosiasian; vaikka se ei situ
suoraan sanokaan.
Puheet vetyaseilla tehtävästä vastaiskun annosta ovat silkkaa
pötyä. Niiden tarkoituksena on oikeuttaa nykyinen varusteUivilli-tys,
mikä on perussyynä kansainväliseen jännitystilaan,
; Ensinnäkin on muistettava, että Canadalla ei ole kansakuntana
vetyasetta, millä voisimme mitään 'vastaiskuja-.antaa". Toiseksi
on muistettava, että Canadaa ei uhkaa mikään sota —- elleivät yh­dysvaltalaiset
kenraaliiX)litiikot sitä aloita. Ja .suoraan sanoen,
tässä piileekin kansallinen vaaramme, Canada ei halua eikä voikaan I
aloittaa uutta maailmansotaa. Mutta vis.sit yhdysvaltalaiset piirit
voivat ja haluavat aloittaa"atomisodan, kuten ilmatoimiemme varar
marsalkka John L , Plant äskettäisessä, paljon maino-stetussa puhees­saan
mainit.si. Ja kun yhdysvaltalaisia sotavoimia on annettu pesiy­tyä
Canadan maan kamaralle, ,niin vaara, on, että me joudumme
kansakuntana "ei-kenenkään maaksi", kuten on rajan eteläpuolelta
useampaan kertaan vihjailtu.
. Me emme voi siis turvautua atomi- ja vetypommeihin — jo.ita
meillä kansakuntana ei ole. .Me emme voi sallia sitä, että jokin
muu maa. olkoon se sitten vaikka Yhdysvallat, voi päättää edesotta-misillaan
siitä, tuleeko Canadasta sotatanner tai eikö tule. Taman
vuoksi omat kansalliset etumme vaativat, että Canadan tulisi keskit­tää
kaikki voimansa sen hyväksi, jotta atomi- ja muut joukkotuho­aseet
Julistettaisiin laittomiksi kaikissa maissa, että sotavoimien luku­määrää
vähennettasiin yhteisten sopimusten mukaisesti kaikissa mais­sa,
Ja että sodan vaara yleen.sa torjuttaisiin kansainvälisten .sopi­musten
avulla.
Alahuoneen istunnolle nyt esitetty V^alkoinen kirja korostaa, asiaa
näin esittämätti». että kansakuntaamme uhkaavan tuhoutumisvaaran
torjumisen ehtona on päättävä toiminta rauhan säilyttämisen hv'\'aksi.
Toisaalta tämä valkoinen kirja osoittaa, että vaikka liittohallitus
joutuukin yleisen mielipiteen painostuksesta Jo tunnustamaan peri­aatteessa,
etta kansallisen olema.ssaolomme ehtona on kan.sainväHsen
jännitystilan lieventäminen ja rauhan vakiinnuttaminen, käytännössä
on kuitenkin tarkoitus edelleen laahustaa Yhdysvaltain sotaisen ulko­politiikan
vanavedessä.
Tämä sellaisenaan vaatii rauhanpuolustajia jatkaniaan kesäkuu-muudesta
huolimatta yleisen mielipiteen painostuksen kehittämistä
siihen pisteeseen, että liittohallitus suimtaa ulkopolitiikkaamme yksin­omaan
rauhanomaisille vesille. ;
Ja paras keino tässä on se. että tehostetaan toimintaa Helsin­gissä
juhannuksen tienoissa kokoontuvan fMaailman rauhankokouk­sen
onnistumisen hvn-äksi. On jatkettava nimien keräämistä atomi-sotavastaisen
vetoomuksen tueksi. On autettava niitä järjestöjä ja
yhdistyksiä, jotka aikovat lähettää edustajiaan tähän suurimerki-tykselliseen
ja tärkeään Helsingin kokoukseen.
Kaikki tämä auttaa yleisen mielipiteen painostuksen kehitystä
sen hy\'äksi, että kansainväliset riitakysvinykset on ratkaistava rau­hanomaisin
keinoin, neuvottelupöytien ääressä.
^ Ja muuta keinoa ei ole maamme pelastamiseksi atomisodan kau­huilta
kuin se, että esitetään yleisen riiielipiteen painostuksella atomi-sodan
sUtyminenI ^
1 Sc«IaJid«nokraawJsten ihmisten
i keskuudesea valJitsee tällÄ kenaa
I kumma tunneJma. Kukaan ei uedä,
rolnkäJaluen tilanne ptiolueesaa itse
asiassa on, ei tiedetä edes. kuka tai:
kutka puoluetta oiieeJn' johtavat, ey
j o l l a seJvillä siltä, mibln päin men-
\ nMn eikä siiW^&n;mlkJi. on se paik-j
ka Jossa nyt ollaan.
; Sii» sosialidemokraattisessa puo-j
lueessa on aUcanut suuri kriisi, pula.
j Joka on Jo kobnas Järjestyksessä. E n -
j siromainen seurasi luokkasotaa, johon ;
i sosialidemokraattinen puolue tosi­asiassa
pääsemättömästi haaksirik-i
koutul — se oli sen ratkaisevin k r i i - I
si. kuolemanpula. Biitä Jäi tosiastas- i
sa vain nimi Jälelle- .
Toinen kriisi seurasi viime sotia.
1 le öaKsan ynaisramiseen
ei ole militarismin tie Hzksati iuisBaht» vapasttiuni-
' K n J«-vootisp»ivao JoJiJaJstiio-poiäi
BerUinim» toekokonn 7.
päivänä esitti 9>eov<»ftt«liiton Jial-litusTsltaoskiimun
Jofitaja, soi
nisterineavotUm eosiaunäinen va-rapuheenjolitaj
» Ja .NKP:n kes-fciiskoniitesn
pohemtehiston Ja-jten
M. O. P«r*'ahin tervehdyspu­heen,
ff än lausoi imn.:
suunnifeilaan atomi-vetureita
ja iaivoja
JA
TÄI
OLISI wnxswT t i a i i i t K
Vaimo: — Ennen kuin men
? /-je.T^oia-atlan ja sosiaJ^min voLToas-- set samoin kuin haju saada zikzan , J^g„gJ^ff^ _ To-akokuuiJ 22 päivänä 1 •nÄunislin. oJit niin jakastunut
, /.«an leirin .Tiuodosiuromen on tar- Länsi-Saksan ja .N'euvostoliiton ku!t- ^^gj-^-j^ ^^^^i^ >i^iryiskohtaisla tie-| Jjalusit ^ ö d ä »inut.
, vaihe koko ma a i lma n J y ö t a i e k e - tuunyötej-det saavat ofakseen JJeu-' toja "aZtoammiivvooi.mmazaa siäanytätviiäenn e n vveeddeenn -I — -«tt»
taistelussa vapautensa puolesta, vostoliiton täyden y.'n.Ttiartam>ksen aj^jsten, laivojen. lentokoneiden Ja
, b o d a n p ä ä t y t i y a ilmeni suhtautu-1^ Huo.Tiau:ettua3n, että - kun.'ijak-| ^etureiden rakennussuunnitel^
jjnjsessa sodanjälkeiseen Saksaan sel-ikaassa. taistelussaan isän-Tiaansä yh-<
... n kakFi vastakkaista poliittista cistanuseksi de.-nokraattjsella pohjal-
.etien t
sitä.
i ii.ijaa. Neuvostoliitto on johdonmu-i
£-äi5^u kannattanut ja kannattaa
i y.T.enaisen, demokraattisen, rauhan-
' 'ariioisen Saksan luomista.
.•.'euvostoliuio on jatkuvasti ollut
. Professori: Vladimir: I^shkovstevj• /.^ •..
i k e n o i Moskovan radioiv vaHtykseim^ j —Ei «aa hätfitä isää, sillä
la Saksa voi luottaa neuvostokansan | matkustajalaiva, joka käyttää «n o"ut hyvin rasittava yö,,,
j a demokiraatti.'i3n leinn k&ikketn in-, a^^^^^ vettä" "gräphite-tiilien" murtovarkaan vaimo lapsilleen,
iceen .puhuja jatkoi:. ^— j af*e mesta, joita käyt e t ä än atomivöi^ '
Neuvostoliitto ja "Euroopan kan-^san- , jnajja fcäyvissa^tehtaisisa.. voi kulkea
. . demokraattiset maat, joita vastaan i maailman ympäri puolellatoista pau-rnielta.
etta S a ^ n kysymyksen; p ^ „ ^ ^ sopimukset ensJcadessa on i n^na uraani 235 tai plutoma.
•/:ai:5emiseksi on, ainoa oikea tie' »,.„„^ „ , „ -
Tällä käyttövoimalla toimiva vve-
Toi-sen .iiaailmaasodan ali:*Jtti im- i
perialistlen fasistinen kopla, joka s
Hitlerin avulla p>Tki orjuutta-maan [
FEuu-rooooopaann skaa.nnssaatt jlaa pPJy*s^tyy>t -t'ä-*m"ä''^ä"n ' *c?' ":i'a*.s*e"n" S" "a'k;s"a' n nfuodostamm""e^n--,^, j suunnattu, pä ä t t ivä t Moskovassa so- j o - . , o , , . o ^ , . „ « ! , = , ira,i-v.,n
monopolikapitali-stien maailmanher-' .,._3^ n „ nmoumattomara 1 " ' kaiiciun _ ,^
ruuden. i .'^ ,i^.^^u--^^ntz^ZZ^^rS^ to.jnenpiteisun ^-a^nlStaakseen tur- j , , , . , ^ p , , , , ^ ^^den alla yhtä-impexial^
t^t johtajat eivät tuol- f ^moll^Zi^TyalU^. MuL ^'^"^""^«"^^^ vaL-nistelu- \ mittaia3sti. Sellaista vedenalaista voi-denalainen
on kykenevä kulkemaan
talvi- Ja ns. Tlemuscllalsta. Tällöin ' loin .salannee: aikovansa suunnata!
EI LÖRPÖTELLÄ
Kaverulcset olivat pari tuntia
humatta "ahertaneet" ravinto
Vihdoin toinen sanoi lasiaan ki
taessaan. — Heipä hei, veli!
— Mitä lörpöttelet! vastasi tc
— Olemme tulleet tännie ryyj
ja ystavrys-, yhteistyö- ja, keskinai^ j ^aan käyttää myöskin . PohjoiseUa 1 m ä ä n emmekä liaaskaamaan i
äänestäjiä. Pakenivat, pois useimmat
niistä. Jotka pitävät rauhasta enem­män
kuin sodasta ja sasiallsmista
enemmän kuin kapitalismista. S K D L '
liiton kansojen näännyttäminen tais­telussa
keskenään ja sitten toteuttaa
valloitussuunmtelmansa.
Toinen maailmansou ei kuiten-tuksiaan.
Suuria taitekohtia nykyisessä por/a-rillisessa
elämänmenossa seuraa siis
kriLsi sosialidemokraattisessa^ puo­lueessa.
Näin on ollut t ä t ä ennen kak­si
kertaa. Ja nyt alkaa olla — on jo
alkanut olla — edessä kolmas. Toisin
sanoen, porvarillistunut sosialidemo-^
kraattmen puolue ei voi olla joutu­matta
pulaan, omaan pulaansa, aina
kun ihmiskunnan kulku eteenpäin,
kehitys. Järisyttää kapitalismin lahoa
ruumista . , . — J u s s i Lisäjuuri. Sa­takunnan
Työ. Pori.
on sen jfclkeen vastannut heidän odo-i kaan kulkenut imperialististen johta­jien
toivomusten mukaisesti. Demo­kraattisten
voimien Voitto fasismista
muutti perustcelliaesti kansaihyäli-seii
tilanteen. Imperialistisen laah-tumuksen
suurmitel.mat Neuyostolii-ton
eristämisestä romahtivat lopulli­sesti.
Piiolan, .Tahekkosloyakian, U n ­karin,
Bulgariah* suuren : K i i n a n ja
muiden maiden kansat lähtivät van­k
a s t i ; kulkemaan sosialistisen kehi­tyksen
tietä. Tälle tielle lähtivät niyös
Saksan demokraattisen tasavallan
työtätekevät aloittaen uuden aika­kauden
Saksan historiassa. Rauhan.
ii ON KORKEA AIKA
ASTUA RAUHAN TIELLE"
'•KriatiUixen Ja InhlmilUsen ih-mljen
on korkea aika astua rau­han
tielle", lausuu kultaisen Maa-
'hman Rauhankokousmerkin toi­minnallaan
lunastanut suomalai­nen
pastori Aleksius Tuukkanen;
— Allekirjoituksia kerätessäni olen
joutunut monien kysymysten eteen,
suurin osa niistä. Joiden kanssa olen
keskustellut ovat suhtautuneeet hy­vin,
mutta on myös vällnpitämättd-miä,
kylmäkiskoisia ja epäluuloisia.
Jotkut ovat esittäneet, että tarvitaan
muita keinoja, mutta eivät ole silti
esittäneet, mitä keinoja tuliaä .käyttää.
Eräät uskonnolliset ihmiset ovat
sanoneet, jo.s uskoo ja asian puolesta
rukoilee, n i in se riittää. Olen sanonut,
rukous ei yksin auta. Jos se auttaisi
n i in riittäisi Jo se, kun Kristus, tus­kien
nUes rukoili
On rukoiltava, on askottava, mutta
on tehtävä myös työtä. Kun pyritään
aikaansaamaan, atomiaseiden .kielto,
on meidän -4- rauhan kannalla ole­vien
— ojennettava sovinnollisesti
kätemme — allekirjoituksemme riita­puolten
vallin; Pyrimme sovintoon
oikeudenmukaisuuden periaatteen
pohjalta.
Pastori Tuukkanen on Lauritsalan
—Lappeenrannan rauhahyhteistyo-toimlkunnan
puheenjohtaja. Tama
rauhaa rr
Kabne Ikadonnut
kalastusmatkana
Churchill, »Un. ~ Yhdysvaltain
armeijan everatiliiUtnantti C, W. Carr
Ja luutnantti H. A. Snellings sekä ca-nadalainen
koidun yliopettaja C, Mor-den
katosivat viime sunnuntaina Ica-lastusmatkalla
noin kuusi mailia ete­lään
täältä, Yhdysvaltahi ihnavoimien
lentokoneet Ja helikopteri etsivät ka­donneita.
"Me tahdomme
sanoi
nilainen pappi
Maailman Rauhankokoukseen .
Helsinkiin kesäkuun lopulla saa­puvien
ulkomaisten vieraitten
Joukossa nähtäneen myös Oslon
tuomiokirkon ensimmäinen kap­palainen,
pastori Ragnar For-beck.
Joka varsinkin pohjoismais­sa
hyvin tunnetaan väsymättömä­nä
rauhanpuolustajana. Han on:
kehoittanut eri kirkkojen edusta­jia
osallistumaan Maailman
Rauhankokoukseen seuraavia sa-
' ^noin:
— Ollako vai eiko olla? Tama ky­symys
on nykyLsm suuremmassa mää­r
i n aiheellinen kuin aikaisemmin,
koska meita kaikkia uhkaa tuho ato-miaseitten
taholta, Nayttaa silta kuin
eivät poliittiset johtajat voisi löytaa
mitaan ratkaisua. Ihmiskunnassa on
kuitenkin mahtavia voimia. Jotka
tahtovat estää sodan, mutta Jolla ei
tohön mennessä ole ollut tilaisuutta
kokoontua saattaakseen julki vaati­muksensa.
Tästä syvstä Maailman Ratihanko-kouksella
Helsingissa on mita suurin
merkitj-s. koska maailman kaikkien
kansojen edustajia on kutsuttu osal­listumaan
siihen.
toimikunta, jossa ovat edustettuina
erilaiset maailmankatsomukselliset
ja uskonnolliset purit, on järjestänyt
lukuisia tilaisuuksia, joissa on keskus-,
teltu atomiaseiden kieltoa koskevasta
j a muista nykyhetken rauhantyöhön
liittyvistä kysymyksistä.
— Olemme järjestäneet tilaisuuksia
rukoushuoneissa, järjestöjen toimita­loissa
ja yksityisasunnoissa, kertoo
pastori Tuukkanen.
— Erittäin hyvm onnistui luterilai-en
kirkon rukoushuoneessa järjestet­ty
tilaisuus, mukana oh 400 osanotta­jaa.
Taman tilaisuuden järjestimme
yhdessä Kristillisen tyovaenyhdistyk-r
sen kanssa
•Olen näyttänyt monissa tilaisuuk­sissa
ensimmäisen maailmansodan
hävityksiä kuvaavia varjokuvia. Olen
ne valmistuttanut englantiiais-amer
rlkkalaisen historiaseuran julkaise^
man teoksen kuvista. }
Lukemattomat ovat ne tilaisuudet, i
joissa pastori Tuukkanen on,puhunut
ihmisten perusoikeuden — rauhafr>a
elämisen oikeuden puolesta.
— Kristuksen ja inhimillisen ihmi­sen
on korkea aika astua rauhan |
tielle väkivallan tieltä. KristiUmen |
maailmankatsomus velvoittaa meita!
siihen. Rauhan esitaistelija on sano- j
nut: 'Autuaita ovat rauhantekijät'. j
Ja Paavali sanoo: . "Edistäkää rau-[
haa'V • I
Helpointa on edistää rauhaa" alle- i
kirjoittamalla atomisodanvastainen [
vetoomus, lausuu pastori Aleksius f
Tuukkanen lopuksi, )
Myöskin USA:n ihmiset
haluavat rauhaa
Jos USA, Englannin ja Rans­kan
liallitukset osoittaisivat faa-luavan&
a noudattaa Saksaa kos­kevia:
kansainvälisiä sopimuksia,,
niin tanaan olisi koko Saksan
kansa voinut viettää vapautumi­sensa
10-vuotispaiväa yhtenäise­nä
valtiona. Saksan kysymyksen
ratkaisu on pitkittynyt länsimais­ten
imperialistien sekä Lansi-Sak- I
sa n militarististen piirien vuoksi. 1
Saksan demokraattisessa, tasaval- i
läs.sa on kansa ensimmäisen kerran !
Saksan historian aikana ottanut vai- I
la n kasiinsa. Saksan D T : n menestyk-
.set. jotka ovat kaikkien demokraat-ti.~
ien voimien yhteistyön tuloksia,
liittävät purunsa demokraattisen
Sas-san kansallisen rintaman taiste­lussa
rauhan ja Saksan yhtenäisyy­den
puolesta, kansantalouden nousun
ja kulttuurin kehittämiseksi työläis­ten
etujen,Jiyvaksi
Huomautettuaan Pariism sopimuk-
.sien merkitsevän Euroopassa vaka­vaa
unkaa Pervuhm lausui:
Kestävä rauha voidaan Euroopassa
aiicaansaada vain sellaisen kollektu-visen
turvallisuusjärjestelmän puit-teeissa,
jonon kaikki Euroopan maat
liittyvät niiden yhteiskunnalhsten ja
valtiollisten järjestelmien eroavai­suuksista
huolimatta ja jossa aluksi
Saksan molemmat osat olisivat mu­kana
ja myöhemmin yhtenäinen Sak­sa
Juuri tähän tahtaa Neuvostolii-
;on suunnitelma kollektiivisen tur­vallisuusjärjestelmän
muodostami­seksi.-
• , :•, '•• •
Neuvostokansalle ovat Euroopan
turvallisuuden edut kallat, ja tasta
syystä Neuvostoliitto vastustaa jyr­kästi
Saksan militarismia.
Neuvostoliittolai!}-itavaltalais-ten
Moskovan neuvottelujen esi­merkki
on selvänä osoituksena:
siitä, että riidanalaiset kansam-valiset
kysymykset voidaan rat­kaista
. i neuvottelutietä, mikäli
asianomaiset todella vilpittömästi
haluavat Ja pyrkivät sopimuksen
solmimiseen. Tämän käsittävät
yllä laajemmassa mitassa Lansi-
Saksän reaalipoliitikot. Saksan
kansalle avautuisivat, jos Lansi-
Saksan hallituspiirit noudattalsi-
\-al Saksan . jalleenvarustamispo-iiliikan
sijasta rauhanomaisen
yhteistyön linjaa muihin maihin
nähden, rauhanomaisella ja de­mokraattisella
perustalla tapah­tuvan
Saksan yhdistymisen mah­dollisuudet.
tuu kahdek.san demokraattLsta valtio- i viikossa,
ta. tullaan käsittelemään yhtenäisen puhuessaan
sotilasjohdon luomista koskevaa ky-
I .sj-mj-stä. Nämä toimenpiteet tahtaa-
I vat yhtenäisen puolustusjärjestelmän
! luomiseen kansainvälisen L-npenalis-
! mm hyökkäysvoimia vastaan, jotka
rakenteilla olevasta
johtavat kilpavarustelua ja uhkaavat; xoa£netta_
atomiveturista sanoi professori Lesh-kovstev
etta se on 165 jalkaa pitka
ja painaa 189 tonnia ja etta se voi
kulkea 50 miljoonaa mailia tarvitas-matta
pysähtyä ottamäfan uutta, polt-rauhaa
atomia
töllä.
ja vetyaseiden k a y - j j a n sanoi, että on vielä hiukan
ennenaikaista puhua atomiautoistä.
Meidän maittemme kansat ei­vät
halua sotaa, mutta ne eivät
myöskään pelkää uhkauksia ja
ovat päättäneet ehdottomasti
puolustaa sosialistisia saavutuk-vaikkakm
niiden rlkentamiseksi oh
olemassa kaksikin en suimiutelmaa.
Tavaran kuhitus
lisääntyy Unkarissa
Unkarin tilastollisen k^ushs
non antamien tietojen mukaan
kariasa on ensimmäisen kansanU
delhsen viisivuotlsuunnitelman
nestyksellisen täyttämisen tulok
lisääntynyt elhitarvikkeiden ki
kutakin asukasta kohden. Vuc
1949 verrattuna viijatuotteideh 1
tus on henkilöä kohden lisäänt
keskimäärin 8 prosentilla, sokeri
prosentilla, lihan lähes 20 proser
ja rasvan 20 prosentilla.. Myös i
kahvin j a kondltoriotuotteiden k
.iiS3ryden' periaatteita,. Olemme , vä-kuuttuneita
sata, etta nama suhteet
^aarklTkilTaTJi^kkrajiriuhöa. 1 ^"^^^^^ vastaisuudessakm lujittumaan ; tus on lisääntynyt. Ravintoloid^
misyrityksiltä Ne tulevat lujitta- f -"^ kehittymään molempien maiden ruokaloiden liikevaihto on v. 1949
maan taloudellista mahtiaan ja 1 ^^^'^"^^ nauhan j a Euroopan rattuna nyt puolta suurempi,
maittensa puolustusvalmiutta. ^ ^^^^ maailman turvallisuuden Väestölle on entistä enemmän r
! hyväksi. ty jalkineitai trikootuotteita. sil
Pervuhinm . puhetta kuunneltiin: kankaita jrm; tuotteita. Vähitt
mS'ynnissä myytiin v. 1854 — M
vuotLssiiuimitelman viimeisenä vu
na — 31 prosenttia enemmän ti
raa kuin edeilisenä vuotena.
Lopuksi -Perhuvm lausui:
Chicago. — Vume viikolla paatti.
taalla 19 järjestön edustajat osallistua i
tukemaan aseistanisumiskampanjaa.,
Y K : n yhdityksen johdolla nama 19;
jarjestoo päättivät aloittaa kampan- s
Jan. Joka tulee kestämään kesa-syk-;
sykauden.
• Monien jarjeatojen johtohenkilöt!
esittivät mielipiteenään, etta: kylmä f
sota voidaan saada loppumaan yhteis- j
ten ponnistelujen avulla.
i Tässä yhteydessä on syytä kimnit-
' t ä ä huo.-nio Lansi-Saksan liikemies-;
! piirien pyrkimyksiin taloudellisten
i suhteiden solmimiseksi Neuvostolii-
• ton kanssa. Nama järkevät pyrsimyk-
Neuvostoliiton ja Saksan demok-j erittäin kiinnostuneina ja sen kes-raattisen
tasavallan ystavallia:en j xeyttivat alinomaa myrskyiset suo-suhteiden
lujittaminen vastaa taj'sini sionosoitukset. '
lenmilaisia proletariaatin kansainva-i SIB.
Miltsi Neuvostoliitossa ei
ole lainkaan työttömyyttä
Neuvostoliitossa ei ole enaa
työttömyyttä lähes 25 vuoteen.
Tsaarinvallan aikana työttömyys
oh Venäjällä joukkoluontoista ja
kroonillista. Neuvostovallan aikana se
alkoi nopeasti vähentyä j a loppui en-nenpitkaan
kokonaan, Tama tapah­tui
v; 1930, jolloin neuvostokansa a l ­koi
laajan sosialistisen teollistamisen.
Neuvostoliiton teollistamisohjelma
ollut; Kansa omistaa ne kollektiivisesti.
! Tuotantovälineiden yhteiskunnal­linen
omistus on sosialistisen talous­järjestelmän
perusta, mikä ahtaa
mahdollisuuden kehittää taloutta
suunnitelmalliEesti. yhtenäisen, en­nakolta
'laaditun suunmtelman. mu­kaan.
Valtio suunnittelee talouden
kaikki puolet, snna luvussa myöskin
) väestön tyoUtsyyden, Esimerkiksi val-ilmeni
konkreettisesti vusivuotissuun- j tiolllisten suunnitelmien mukaisesti
sodanjalkeisma vuosina on rakennet­tu
ja kunnostettu nom 8.000 suurta
teoilisuuslaitcsta. Suunnitelmissa on
huomioitu myöskin naiden tuotanto­laitosten
turvaaminen työvoimalla.
Yhteiskunnallisen omistusmuodon
talouden vallitessa muuttuu myoskm
tuotannon tai-Koitus. Tuotannon
omistaja — kansa —- ei ole kimnos-mtelmissa.
Neuvostoliitossa tuotetaan ny­kyään
teollisuustuotteita 34—35
kertaa enemmän kuin koko Venä­jällä
ennen vallankumousta. Teol­lisuuden
kasvaessa nain nopeasti
lisääntyy lakkaamatta työnteki­j
ä i n luku kansantaloudessa.
I tunut voiton k.sltomisesta yksilöiden
Tiedot työntekijäin luvun kasvusta i rikastuttamista varten, vaan se dn
kansantaloudessa vuosittain (miljoo-! kijnnostimut koko yhteiskunnan, Jo­nissa)
osoittavat seuraavaa:. i kaisen työntekijän eämän parantami-
V.1913V. 1932 V. 1940 v. 1950 V. 1954 rsesta. Siksi Neuvostoliitossa, Josa
11,4 22,8 31.5 39,2 47.0 I valta on työtätekevillä, valtio huo-
I lehtii kansan tarpeiden mahdoUisim-
I man täydellisesti tyydyttämisestä,
j Tämän päämäärän saavuttamisen
! Yälikappaleena on tuotannon herkeä­mätön
kohcttaminen korkeimman
tekniikan pohjalla, ts, korkeastikehit-
Työllisyyden kasvu ja työttö­myyden
puuttuminen on sosialis­tisen
talousjärjestelmän lainmu­kainen
ilmiö.
Neuvostoyhteiskunnassa on tar-1
keimmat tuotantovälineet (tehtaat,
kaivokset, liikennelaitos; maa j a sen;
uumenet) yhteiskunnallistutettu.
\ tyneen raskaan teollisuuden pohjalla.
Raskaan teollisuutensa mahtiin
nojaten neuvostovaltio kehittää
nopeasti kaikkia moltakin talou
aloja. Tänä vuonna ^envostoli
ton teoUisuustaotanto ylittää s
danedellisen tuotantotason j
kolminkertaisesti.
Sosialistisen tuotannon jatku
kasvun pohjalla kasvavat väestön
lot lakkaamatta. Lisäten tavai
tuotantoa neuvostovaltio alei
ahnomaan niiden vählttaishmt
mika kohottaa Järjestelmälli:
väestön reaalituloja ja sen ostc
kya. Esimerkiksi NeuvostoUiton 1
Iäisten ja virkailijain reaalipalkka
nyt miltei 3/4 suurempi kuin en
sotaa; Väestön ostokyvyn jatk
kasvu työntää eteenpäin tuotan
vaatii sen herkeämätöntä laajei
mistä Ja siiojeee sitä kriiseiltä
työttömyydeltä. Tästä johtuu tyo
man tarpeen lakkaamaton kasvu
työntekijäin luvun lisaantymi
vuosi vuodelta.
Neuvostoliiton talous kehittyy r
hanomaiseen suuntaan. Maassa ei
talouden militarisohitia eika khli
aseistautumista. Rinnan raskaan t(
lisuuden kasvim kanssa lisääntyy
peastl kulutustavarain tuotanto, k
vaa maatalous, kauppa, asuntot
tanto sekä kulttuurirakennustoiir
ta. Talouden rauhanomainen kehit
suunta on myöskin työllisyyden J
kuvan kasvun tärkeä lähde.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Harry Bridges
presidentii(si
"Nainen vaiefkoon seurakunnassa
Maailman yleisen mielipiteen
mahtavan äänen Jtulee huutaa
valtiomiehille: ">Ie ^tahdomme
rauhaa!" "Me Taadimme neuvot-telaja!"
"Me vaadimme kalkkien
atomlaseitten viipymätöntä kiel-
•'^timlstär '
Jumalan tahto;on. että maailma
olisi hyvä koti ihmisten perheelle —
e t t ä ihmiskunta eläisi rauhassa, oi­keudenmukaisuudessa
ja veljeydessä.
Minä toivon, että Maalliman Rau­hankokous
Helsingissä palvelisi tätä
tarkoitusta ja että'suiiri Joukko kU-k-kojen
ja raulianjärjestöjen edustajia
tulisi kohtaamaan siellä toisensa:
San Francisco. — Presidentti Harry
Bridges ja kolme muuta entista johr
tavaa virkailijaa International Long-shoremen's
«S: Warehousemen's umos-sa
julistettiin viime keskiviikkona
tulleen valituksi uudelleen kahden
vuoden ajaksi toimiinsa union.yleis-aanestyksessa.
Kenelläkään kyseessä
olevista neljästä ei ollut vastaehdo­kasta
ja kaikki nelja saivat ihyvan
! aanimaaran.
I Toiset kolme virkailijaa, jotka n i -
t niitettiin ILWU:n yhdennessatoista
j kaKsivuotisiconvc-ntlossa Long Beac­hilla.
Cail., huhtikuun alussa, ovat
seuraavat: J . R. Robertson, ensim­mäinen
varapresidentti^ Germaiii
Bulcke. töinen varapresidentti ja
.I^uiS Goidblatt. sihteeri-rahästonhoi-taja.
-\
Bridges aloittaa järjestyksessä
kymmehehhen virkakauter»sa järjes­tön
presidenttinä. Robertson yhdek­sännen.
Buicke kuudennen ja Gold-blatt
seitsemännen,
Yleisääneisty^ssä välit tim myös
toimeenpane\;an • komitean jäöenet,
jotka ovat eri alueilta Califoi-nian ete­läosasta
Hawaiilie j a .•\laskaan asti. ;
Allekirjoittanut on ollut pitkän ai- .kirkoissaan samanlaista naisten syr-kaa
sitä mielipuolta, että rkukin us-j jintaa. mihhi tama "vapaa yhteiskun-kollaan
autuaaksi tulkoon", kuten ; tammekin" on syyllistynyt — jotta
sanotaan.
• Toisin sanoen, ken uskoo jumalaan
ja haluaa häntä palvella johonkin
valtiokirkkoon, yksityiskirkkoon tai
lahkoon kuulumalla, se olkoon hänen
oma asiansa, mista ei ole muilla "no­kan
koputusta."
sosialistiset pirut ja heidän aatteensa
ei vat saisi mitaan uudistuksia Ja pa­rannuksia
toteutetuksi.
Mutta alkakaamme alusta.
Torontosta keskiviikkona tulleen
uutistiedon mukaan on Canadan pres-byterisen
kirkon johtoportaissa
Toisaalt.T,. jos ken e l halua uskoa j tarkemmm sanoen mainitun kh-kon
mihinkään '•henkiolentoihin" eika
kuulua mihmkaan kirkkoon eikä lah-
81. Yleiskokouksessa keskusteltu siita.
etta voidaanko mainitussa kirkossa
koon. niin se olkoon myös "uskomat-j vihkia naisia papm tehtäviin,
toman" yksityisasia, mihm ei. ole | Mamitun uutistiedon mukaan kysy-muilla
"nokan koputusta." jmys naisten tasa-arvosta miesten r l n -
Tämän — todellista omantunnonva- jnalla;— papiksi vihkimisen yhteydes-pautta
kunnioittavan katsantokannan < sa — on ollut taman kuicon kasitelta-perusteella
emme tapaa sekaantua
sen paremmin kirkkojen kuin lahko­kuntienkaan,
eikä pappien eikä saar^
namiesten asioihin silloin kuin he pu­huvat
hengellisistä asioista.
arvon professori riensi lisäämään, t ä ­hän
ukaasiinsa 33uraavan takapor­tin:,.-
"Mutta mina esitän, etta me avaam­me
papm paikan naisille sillä ehdolla,-
etta he antavat vakaan lupauksen
naimattomuudesta,"
Papin virka riippuu siis näistä
maallisista, naima-asioista.
Ja Globe and Mailin uutistiedon
mukaan tama korkeasti "rajähdyspi-tolnen
naiskysymys' tai. paremminkin
su ta annettu raportti, "hyväksyttiin
tuskm munnaa kuulumatta" mami-tussa
kirkkokokouksessa.
E l i kuten vanha ukaasi kuuluu,
"nainen vaietkoon seurakunnassa".
Taman naisten naimattomuuslu-paukseen
perustuvan pappisluvan r a ­portin
esitti Rev, Louis H, Fowler,
Harristonista selittäen, että hänen ko­miteansa
tulee tutkimaan naiskysy­mystä
viela toisenkin vuoden."
Vaikka emme ole nähneetkään t ä ­tä
naiskysymystä käsittelevää raport­tia
kokonaisuudeessaan, sen sisältöä
selostavasta uutistiedosta saa sellaiasn
käsityksen, että Presbyteerisen kirkon
vänä viimeiset 60 vuotta — sillä seu­rauksella,
että asiaa ei ole vielä peri­aatteessakaan
ratkaistu, puhumatta- j viisaat papit j a muut johtajat eivät
kaan siitä, että olisi naisia hyväksytty | kiellä naisilta . ainoastaan papplsol-papin
virkaan, V jkeuksia — jos heidän kutsumuksensa
Mutta kun papin puvussa esiintyvät i Viimeksi pn Canadan Presbytedri- j velvoittaisi naisia siihen — vaan myös
* ' 1.-- tasa-arvoiseh oikeuden kirkkonsa hal-linasta,
koska mainitulle kirkkpkouk-selle
esitettiin yllämainitussa räportis-henkilöt
rupeavat politikoimaan Ja j kirkon nimittämä komitea tutkinut
sortamaan heikompia, silloin <KI kysy- yUoden päivät tätä ongelmaa ja mon-mj;
s näistä maallisista — ja niistä trealilaisen St.,Ahdrew's kirkon edus-olemme
valmiina väittelemään sekä j taja prof, David W, Hay esitti tiistai- isä, että kirkon hallintaa koskevista
pappien että sarvipäisten s . . . . . . . . n ;na, kesäkuun,? ;3äit-änä herran vuon-josioista tiedusteltaisiin naisten mleli-kanssa.
; : | na 1955 Canadan Presbyteerisen ku--i pidettä, mutta päätösten teko— se on
Ja nyt sitten eräitten papplsmies-^ kon Yleiskokouksen 400:lie komissio- miehisten pappien ja muiden silmän-ten,
melko. "suurten" sellaisten v ä ä - j n e r i l l e harkittuna kantanaan, että tekevien asla. ;
rämielisj-yteen^ Näyttää nimittäUi ["naimisissa olevia naisia ei voida hy- Oppinut professori F, Scott Mac-sUtä,
että eräät papit pitävät Jonkin-! väksyä papin \'irkaan" — mutta 11- kenzie selitti tässä kokouksessa, että
laisena "velvollisuutena" ylläpitää | melsesU peläten naisten'suuttumusta uskonpuhdistaja John Calvin ei"une-sunutkaan
siitä, että naisista tu
pappeja" ja h ä n (prof, Mackenz
puolestaan palautti kuulijalnsa tn
leen Jumalan "huomaamattomuudf
kysyen:
"Eikö naisen luominen tapahtui
alunperin Jumallisen Jalkiajatuto
Johdosta" — Eva k u n tehtihi "luodt
Aatamin kylkiluusta, koska Aatai
paran el ollut yksin hyvä olla, ts. £
tehtiin tämän arvon professorin v;
Jeen mukaan miestä huononnuna
Ja miehen apulaiseksi — eikä sul
kaan tasa-arvoiseksi Ihmiseksi,
Kuinka omahyväisia — ja tyhn
pässmpaitä voivatkaan oppini
papit Ja Jumaluusopin professont o
näissä maaUlkon mielestä yksinkf
täisissä asioissa. Mutta pahm ajii
on kuitenkin tämä — eivät he n
suuria pässinpäitä taida olla, kun o
t ä heidän puheistaan voisi pääte
— vaan ovatkin papm kaapua kant
via mustia politiikkoja, jotka yntt
vät oikeuttaa naisten sorretun M
man yhteiskunnassamme ja ylläpit
vät sitä kasvatusmielessa omassa ID
kossaankin.'
Heille, jos keneUekään, sopii vähi
lisättynä fariseuksen tekohurskaat s
n a t i - Jumala, minä kiitän SUiua, e
tä minä en ole kuin muut ihmi*
riistäjät, väärämieliset, huorintddj
enkä myöskään kuin tuo publikaai
tuo suuri synttaen ja huonompaan ff
kupuoleen kuuluva nainen.
.Mutta mihin joutim tämä syntini
kansa. Joka kompuroi J<*o sitä k»
täistä polkua tai l e v e i t ä tiet*.
"kynttilöissä" on valon asme*
vain n ä i n nokiseksi Ja mustaksi P«H
nut sydän? — Känsäkoura.