Vapaus, October 8, 1960

              Si^Sivu §" A , t''Lauantaina/Iokak..8 p.^—^Saturday, Oct. '8,4960
I S
n (UBEBTT) Independent'Labor.
"Organ»^ of vFlnribh'^ Canadiaris.' E s -
tablished Nov. 6.-. 1917.: Authodzed
as second.plass m a i l i b y the Post;
omctf'iDepartinent> ".Ottavra;: Hub-i
,Ushed vthrice f-weekly: STjuesdays,;
.Thutsdays and Säturdaysby Vapaiis
' Publishing Company Ltd.^ at 100-102
Elm St.,W., Sudbury, ,Ont., Canada.
Telephones:' Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
K.Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:>: Box ^; 69;iSudbury;''Ontario;:
•Ad ver tismgrates ;^ upon.'S7applicationv;
Tratfslation free^of charge. '
Canadassari^- -1 vk.'8.00'6]1tk. 4.25
Yhdysvalloissa: 1 vj^. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
i , . SYNTYMÄ-:
PÄIVIÄ _
o
e <
o
Vai|cka YK:n' menettelytapakomitea hyväksyi Yhdysval-
" ' tain, vaatimuksesta äänin 12—7 ehdotuksen, että Kiinan Kan­santasavallan
'jäsenkysymyskeskustelua ei oteta tänä vuonna
YKrri' Yleiskokouksen työjärjestykseen, niin asiasta keskus-.
tallaan kuitenkin täyttä päätä niin"YK:ssa kuin maailman
sanomalehdistössäkin. ' . ,
Kuten on liutistiedoissa kerrottu, Kiinan kansantasaval-
\ lan -jäsenoikeuksien palauttamisesta käytiin Yleiskokoukses­sa*
erittäin kärkevä keskustelu viime lauantaina. Yhdeltä
puol'Äi Yhdysvallat haluaa keinoja l?5ihtamatta' saada pää-tql^
seksi,^että Kiinalle ei palauteta sen jäsenoikeuksia YK:ssa,
Tpisaalta on Neuvostoliitto puolestaan korostanut että mi­tään
tärl^eämpiä asioita ei voida, ratkaista huomioonottamat­ta
"neljännestä "maailman ihmiskunnasta ja siksi on Kiinalle
varattava sille laillisesti kuuluva paikka YK:ssa.
Kuinka heikoilla perusteilla Yhdysvallat vastustaa^ K i i ­nan
laillistipn oikeuksien palauttamista YK:ssa se näkyy en­nenkaikkea
yhdysvaltalaisten omista lausunnoista. Näytti
oikeastaan siltä, että Yhdysvalta n päävaltuutettu James J .
' "W|;adJsworth antoi joko tarkoituksellisesti tai ymm'ärtämättö-myydessään
Neuvostoliitolle kovan lyömäaseen kun hän
Washingtonin hallituksen nimissä sanoi vastustavansa Kii­nan
laillisten oikeuksien palauttamista sillä perusteella, että ,
Kiiriä on muka syyllistynyt ."ihmiskunnan omaatuntoa louk­kaaviin"
tekoihin. Kun tällaisen lausunnon esittää mies, joka
e^diistaa maata, mikä muutama vuosi sitten raiskasi Guate-"
malan itsenäisyyden ja vasta muutama kuukausi'sitten lä-hetti
U-2 vaikolukoneensa syvälle toisen maan alueelle, niin
ei olelainkaan ihme vail^ka Neuvostoliiton pääministeri Hru-shtshev-
tyrkkäsi vastusta3ansa nenän omaan oksennukseensa
palauttamalla kuulijakunnan mieleen, että Yhdysvaltain
hallituksen "omaatuntoa" ei' näytä lainkaan vaivaavan lähei­nen'
kanssakäyminen Espanjan hirttomiehen, diktaattori
Francon kanssa. . '
' Vastustaessaan epätoivon vimmalla Kiinan laillisten oi­keuksien
palauttamista YK:n jäsenyydessä, Yhdysvallat on
kaikkialla muualla, mutta ei "voima-asemissa"'. Tämä sitten­kin,
vaikka Kiina ei saisi vielä Yleiskokouksessa tarvittavaa
kahden kolmanneksen enemmistöä.
Yhdysvallat yrittää NATO- ja muine liittolaisineen pitää
YK:n edelleen sellaisena mukavasti kontrolloitavana kapi­talististen
maiden^ "johtokuntana", mitä voidaan mielin
määrin käyttää sosialistista maailmanosaa vastaan.
Mutta ne ajat ovat olleet ja menneet. YK.sta on kehit­tymässä
valtavan.nopeasti koko maailmaa edustava järjestö
• sellaisena kuin'tämän hetken maailmamme on. Se ei ole enää.
kapitalistinen maailma. Eikä se ole ainakaan vielä sosialis­tinen
maailma. Edellämainittujen voimakkaiden maailman-osien
lisäksi on vielä kolmaskin suurtekijä, puolueettomat
vallat. Ja vaikka nämä puolueettomat vallat eivät esiinny-kään
läheskään kaikissa asioissa yksimielisesti, niin ne ovat
pääpiirteissään yksimielisiä siitä, että kylmä, sota olisi lope­tettava
jotta sodan jumalalle nyt uhrattavat suuret rikkaudet
V -voitaisi
. seksi ja kehittämiseksi. Nämä puolueettomat maat eivät näe
lailliset oikeudet YK:ssa.
Siksi saimme kuluneen viikon aikana nähdä, että ihmis­kunnan
valtavaa enemmistöä, runsaasti kahta kolmannesta
Koko ihmiskunnasta edustavat voimat puhuivat Kiinan jä-senoikeuksien
palauttamisen puolesta. Neuvostoliiton,- Euroo­pan,
kansandemokraattisten maiden, Kiinan ja Intian kansat
muodostavat noin toisen puolen ihmiskunnasta. Ne kannat-
; tavat YK:n jäsenoikeuksien palauttamista Kiinalle. Kiinan
jäsenoikeuksien palauttamisen puolesta puhui YK:n istun­nossa
viime viikon aikana myös Ghanan presidentti Nkru-mahT
Yhdistyneen Arabitasavallan presidentti Nasser, Jugo­slavian
presidentti Tito ja Indonesian presidentti Sukarno. '
Mensaamme olla aivan varmoja, että useat vasta vapautu­neet
Afrikan maat tulevat myös puhumaan ja äänestämään
Kiinan laillisten oikeuksien palauttamisen p"uolesta. Suuri ja
yhä kasvava osa kapitalistisen maailmanosan väestöstä, mu-kaa^
ilukien Canadan ja Yhdysvallat, kannattaa lämpimästi
Kiinan oikeuksien palauttamista YKissa'
'Selvää siis on, että on vain ajan kysymys jolloin on
kuultava järjen ääntä, t.s. maailman yleisen mielipiteen vaa- ^
timusta Kiinan laillisten oikeuksien palauttamiseksi YKssa.
. Tosiasiassa Washingt6nista nyt tulevissa uutistiedoissa vih­jaillaan
jo siihen, että kummatkin uudet presidenttiehdok-
' kaät katsovat, jotta tätä kysymystä ei voida~ paljoa pitem-
~ mäile nykyisellään ajaa.
Kuten näkyy, Yhdysvaltain kielteinen asenne tässä asi-.
' assa johtuu heikkoudesta ja ennenkaikkea siitä pelosta, että
YK:ta ei voida enää käyttää porvarillisen maailman mieli­johteiden
mukaisesti.
"Ottakaamme esimerkiksi YK:n Turvallisuusneuvosto,
jonka sääntömääräisenä tehtävänä on huolehtia rauhaa kos-
- kevieh asioiden käsittelystä* Turvallisuusneuvostossa on viisi
""vakituista^ paikkaa. Yhdysvalloilla, Britannialla, Ranskalla,
„Kiinalla ja Neuvostoliitolla. "Voimasuht-eet tässä ovat, kuten
nähdään melko toispuoliset sikäli, että vakituisista paikoista
f'^on kolme;kapitalistisella.^^
' maailmanosassa, eikä yhtään paikRaa puoliTeettomalla maa-
, ilmanosalla^ . " - fmm
' , Mutta''-asiallisesti tilanne on vieläkin pahempi — sillä
Kiinalla ei ole lainkaan paikkaa YK:ssa. Sen tilalla on Yh- •
,idysvaltain armosta Chiang Kai-shekin mies, joka ei asialli­sesti'puhuen
edusta ketään muuta kuin Yhdysvaltoja. Tä­ten
"näemme, ettänSO miljoonaisella-Yhdysvalloilla on Tur-:Ji
vallisiiusneuvostossa '2 ääntä, 200 miljoonaisella Neuvosto­liitolla
yksi ääni ja 650-miljoonaisella Kiinalla ei ole lainkaanfs
äänioikeutta, ' , mm
t " ^' Luöhnbllisesti on ymmärrettävää, että maailmanher- m.
- ruutta-tavoitteleva Yhdysvaltain hallitus pitää kynsin jak
jl;'^'-' hainpain-kiinni tästä etuasemastaan. Miitta oikeuttaa ei sei-'
^^-p-^laista-^asia^^ voida millään tavalla.'Varmaa myös on, että
'^ct " 'Kiina;ei.voida millääni^voimalla pitkää aikaa t)itää pois sille
kuuliivalta paikalta YK:ssa. ^ ^ '
^ 8
m
i l
Tom Kopra, Beaver Lake, Ont.,
•täyttää • tänään\ - (perjantaina) 72
'vuotta. - ~ ' ' " ' \
Yhdymme 1 sukulaisten ja tutta:
vain onnentoivotuksii/i.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Saako Ontariossa men­nä
dollarin:. maksa van i : pyssynkanto-luvanivikanssa-
i metsään; metsästyski­väärin
(.22 kaliberista suuremman
pyssyn) kanssa peurojen ja muu­sien
rauhoitusaikana? — "Iluntta-r
i " . ~ ^ _ _ _
- ,;Yastaus::Saai^ja:e
sotte pyssynkantolupaanne niin sii-i^aa, ja Englantiyoli pakotettu vuon
nd sanotaan, että se on voimassa
Ontarion "pohjoisalueella" syys­kuun
1 pstä 1960 kesäkuun lö päi­vään
1961 ja Ontarion -'eteläosassa'.'
syyskuun 1 pstä 1960 helmikuun 28
päivään 1961." Tällä pyssynkanto-luvalla
ei siis saa viedä minkään­laista
asetta metsään kesäkuukau­sien
aikana Pohjois-Onlariossa' j a
kevät- ju kesäkuukausien aikana
Etelä-Ontariossa.
: Toisaalta pyssynkantolupa, oi­keuttaa
mainittuma /aikoma kanta­maan
mitä tahansa, metsästyspyssyä
Ontarion metsissä (sns syyskuusta
kesäkuuhun pohjoisella .alueella ia
syyskuusta helmikuun loppuun ete­läisellä,,
alueella), paitsi peurojen
ja muusien metsästysaikanasSE- E l
OIKEUT.\ K.ANTAM.AAN .22 K A -
L I B E R I N PYSSYÄ SUUREMPAA
KIVA.AIUA NIILLÄ A L U E I L LA
MISSÄ TIEDETAAN PEUROJA
.JA MUUSIA O L E V A N . H.ii;likkoj
Nigeria, Länsi-Afrikassa' sijaitse-
.va Englannin,yksi tuottoisimmista
siirtomaista,' julisUutui^ lauantaina,
lokakuun 1 päivänä itsenäiseksi, Sa­malla
'se merkitsee, että ' A f r i k an
itsenäisten valtioiden lukumäärä li­sääntyy^
25:een'. \ ^ . -
Nigeria onralueeltaan kolme ker­taa
suurempi kiiin Suomi. Seiii pin­ta-
ala on 967,000 neliökilometriä. A -
sukkaita:oni34>miljoonaa;'joista val­koihoisia
12.000. 'pääkaupunkina
on Lagos, 'Jonka asukasmäärä on
35G 000. Huomattavimmat tuot­teet
ovat k i v i h i i l i , kumi, tina, kulta,
volframiv' maapähkinät;-palmuöljy,
kaakao ja jalopuut.'^
Nigeria kuuluu niihin Afrikan'
alueisiin, jotka Englanti-tulella ja~
miekalla valloitti 'ISOÖ-Iuvunaikana;^^
AnastettuaaniiKultarannikon? vuon­na
1821 Englanti alkoi laajentaa
valloitusalueitaan Afrikan länsiran­nikolla;.*'
Alkuiisunkasheimot s teki^
vät kuitenkin päättäväistä vastarin-|-jäijeste'y tapajitui 1900, kun Nige-na:
1831' solmimaan: ashantiheimon
kanssa sopimuksen, jonka mukaan
englantilaiset saavat jäädä ranni­kolle^'
mutta .tunkeutuminen sisä­maahan
Oli kielletty. Kaksikym­mentä
vuotta: myöhemmin Englanti
rikkoi antamansa lupauksen ja a-loitti
uudet hyökkäystoimet-;ashan-tihelmoa
vastaan. Muttavtallöinkin
ashantiheinvo teki kovaa vastarintaa
ja englantilaisten: v a l l o i t u s r e t k i o -
sittain epäonriistui.. Vuonna 1861
brittien; onnistui: kuitenkin: petok­sella
anastaa Lagos, josta tuli Iso-
Britannian ensimmäinen siirtomaa-panoksia
Mennäkseen metsästys­kautena,
niille alueille missd tiede­taan
olevan peuroja 'ja muuseja
eränkävijän on hankittava;: pyssyn-kanioluvan
lisiksi myösj joko peu­ran
tai muusin kaatoluvan. Mutta
kun naiden riistaeläinten ••vpyynti
on päättynyt, niin sen jälkeen voi
saa kantaa esteettomästi, mutia'mennä jälleen esimerkiksi 5uden-alue'Nigeriassa.
Englantilaiset lU;
paatuivat lopettamaan' orjakaupan-
Lagosissa, vaikka''olivatkin ränska|
laisten~''ja hollantilaisten rinnalla
suurimpia orjakauppiaita. Tätä
kään^ lupausta englantilaiset ^ eivät
'pitäneet,'f vaem orjakauppa - jatkur
edelleen^] mukaan bliUiittynyt vain
yksi .kilpailija, lisää Englanti.
Vuonna 1879 perustettiin englanti­lainen
yhtiö United African Com­pany,
joka 7 vuotta myöhemmin,
vuonna -1886; - sai i nimekseen Royal
Niger Company Yhtiö keskitti toi­mintansa
Nigeriann sisäosien valtaa­miseen
ja luonnonrikkauksien anasr
tamiseen:^^^! M
pailijakseen ranskalaiset; jotka: kui­tenkin
joutuivat siirtymään syrjään
englantilaisten tieltä: 'V
Royal African Companyn suurim­maksi
osakkaaksi tuli Englantij^kun
hallitus päätti ostaa yhtiön. En­simmäinen
suurempi hallinnollinen
metsästäjällä ei saa olla peuiojon
metsastysaikana .r; "pallopanoksia''
eikä liioin No 2 suurempia hauli-pyyntim
"näille alueille '"ison ki
vahrinl' kanssa ko,; pyssynkantolu-van
perusteella.
ISÄNMAAN JA IHMISEN
PUOLESTA JA VASTAAN
: : Ilelsingissä^:^^!^
rlaaj.mmini leviävä työväenlehti,
Kansan Uutiset, julkaisi ^iinic
sunnuntaina kirjallisuusosastos-saan
yllaolevalla otsikolla varus­tetun
katsauksen erään >liop|)i-
; lasnuoren pamfletista joka on 11-.
meiscsti aiheuttanut siellä: era^n-,:
laisen myisk>n vesila.si«.sa. .Mai-n.
ttu kirjoitus on kokunaisnudes-
.saan seuraava:
Elämme pamflcttomanian aikaa
Te elätte, samoin he. Jos' halua^t
sanoa j ot a i n,- kirj o 11 a pa m f 1 et l i . . J os
kirjoitat .jotain sita sanotaan;: pam-flet'iksi.
.Ellet sano etka kiijoita
mitaan; sinun epäillään; hautova
mielessäsi pamfletin julkaisemista.
Ellet julkaise, sinun väitetään it­sekkyydestä
pitävän ajatuksesi oma.
na tietonasi, jos julkaiset, sinua
haukutaan. Otapa sitten muka\a
asento tällaisina aikoina!
Pentti Linkola on eräiden muit­ten
ylioppilas- y.m. nuoiukaiston
kanssa .jutellut sodasta j a rauhasta
ja laatinut sitten kirjasen "Isan-maan
ja ihmisen puolesta" Joh­donmukaisesti
ja psykologi-sesti
han todistelee, kuinka hyvin .meille
sopisi nyt: Suomeen pasifismi. :Luiii
kujan erittäin kiinnostuneena ja
nyokyttelin päatani jatkuvasti
Mutta kun olin lukenut kirjan, en
kuitenkaan voinut olla ;;tdysintyyt3'-
vainen. Mielen pohjalla nakeiteli
vakava kysymys: Miksi en mmä
huomannut kirjoittaa tätä''
Tähän mennessä kirjasta on jo
keskusteltu tie missä. Laineet
ovat käyneet korkeina vesilasissa.
Ja koska harras aikomukseni on pi­tää
lukijat aina hieman aikaansa
edellä; julkaisen; tässä - tärkeimmät
tähän asti julkaisemattomat kan-nanmäärittelyt
ja mielipiteet. >
"Suomalaisten kunnia on poljet­tu
lokaan. Suomalaisuuden ikuis­ta,
pyhintä sisältöä on häväisty. Va­kiintuneita
arvoja yritetään.-fdrkyt-.
tää. isänmaallisuus ei iiitäkaän
enää sotavalmiuden, mie.sten kou­lun
teräksi-sen kurin, maanpuoUis-hallituksen,
tarkistaa kantaan­sa
tässä yhteydessä. Me uskom­me,
että" jos asiaa tutkitaan-huolella,
niin silloin selviää,
että mikään mahti maalimassa
ei voi enää pitkää aikaa pelas­taa
Yhdysvaltain härkäpäistä
asennetta," joten sitä parempi
on, mitä pikemmin Kiinalle
myönnetään. ^ sille laillisesti
kuuluva paikka YK:ssa. -
Maamme, omat edut,, kuten
koko, maailman yhteinenkin
etu, vaativat sitä, että liittohal­litus
tarkistaa asenteensa ja ää­nestää
puolueettomien"'maiden
mukana Kiinan- laillisten oi-,
keuksien palauttamisen-' piio-t
u s i n n o s l u k s c i r , ; : laskuvarjo
r ien ei ka V11 m o j o n t i ppumisen: pe-.
liisteeksi Talvi.söta ei ole enaa his­toriamme
rknkkain. helmi. . Nuoret
kiijukaet ovat heittäneet vetensä
sankarivainajien niskaan.; Suora­selkäisten
suomalaisten on: nytotet-tava
ohiatskasiinsdi. ;:Maanpeiturei-la
on lan^aistava, kansamme yhte
naisyy.s on: peia.<jtettavai sotiemme
jumalallinen oikeutus on taas tois-tetta\
a Pasifistien vihkot on hu­kutettava
sotamuisleim ien /tulvaan.-
Vaalassa on isänmaan ja armeijan
sdilyminen.''
; .. Kollaa ci unohdu-toiniikunta
"Linkolan kirja on nostanut tär­keän^
kysymyksen : pohdittavaksi.
Sund on vain unohdettu, etta pasi­fistit
jaavat sodanhaluisten; armoil­le
heitettyään aseensa pois. Kir­jaa
on silti tervehdittävä ilolla, o-soittaahcin
se nuoren sivistyneis­tömme'
taas: kiinnostuvan yhteis­kunnallisista
ongelmika." S
Ojennus .oikealta
"Linkolan kirja on nostanut tär­keän
kysymyksen pohdittavaksi. S i i ­na
önv vain unohdeltu; etta pasifisr
tit; jaavat sodanhaluisten-armoille
heitettyään aseensa- pois. Kirjaa on
silti tervehdittävä ilolla; osoittaahan
se nuoien sivistyneistömme taas
'kiinnostuvan yhteiskunnallisista on­gelmista
'
Vhlihuuto vasemmalta
' Sitten vielä yksi asia. kiltit op-pilaskuilat.
Alkdä antako kaiken­laisten
kirjoitelmien viedä teiltä
uskoa isienne ihanaan maahan.
Luottakaa \ain minuun, Raamat­tuun
ja Mantere-Sarvan historiaan,
niin te kasvatte oikeiksi Suomen
miehiksi, sellaisiksi, joita suuri
kanScilliskirjailijqmme Johan Lud­vig
Runeberg kuvasi nerokkaissa
"Vänrikki Stoolin tarinoissaan".
/Ettekö lunnekin- sydämenne :värähr
tdvän kiitollisuudesta j a uhrialttiu-desta
j a luonnollisesta seikkailunhaT
Uista kuullessanne: Mun isän' oli
sotamies-.-. . Mut viisitoista vuot­ta
vaan ' . .? Minä ainakin tunnen.
Tamd tunne on~pyhä ja jalo. Sen
minä vielä tahdon teille sanoa, et­tä
jokainen, joka kirjoittaa ^yhden­kään
myönteisen lauseen Sprengti
porienisla, jää luokalle."
Valistunut historianopettaja
"Vastausta saamatta olemme jo
kauan kyselleet Sinulta, oi Jumala,
miksi, annat rankaisematta .solvata
siunaamiasi aseita., Sinä olet hy­vyys,
todista se j a anna ^ salamasi
iskeä herjaajiin. Ellet katso itse
voivasi lehdä likaista työtä ja tuho­ta
vastustajiasi, neuvo ainakin mei­tä,
kuinka me.voimme sen Sinun
mahtiisi, armoosi ja oikeudenmu­kaisuuteesi
luottaetf tehdä," Katso
valitun kansasi puoleen j a ^ i i n a oh-'
jeet. Lopusta huolehdimme me jä
Suomen Armeija. Amen. Heijaa!"
r i a y a e t t i i n ; kahteen: suojelualuee
seen — läntiseen ja eteläiseen.
Vuonna-1914 molemmat suojelualue
eet -ja Lagosin:-siirtomaa?yhdistet-;
tiin: yhtenäiseksi .Nigerian - siirto­maaksi.
Ensimmäisen maailmansodan jäl­keen
Nigeriassa alkoi muodostua
imperialismin vastainen;yliike,\ joka,
oli leviämässä y l i Afrikan.v Vuonna
1922 englantilaiset laativat Nigeri­alle
perustuslain, joka ei kuitenkaan
antanut; minkäänlaisia; oikeuksia :>al-kuasukkaiUe,
vaan se oli tehty tar­koituksella
hajottaa voimistuva va­pausliike:
j a turvata englantilaisten
kapitalistien etuoikeudet Nigerias­sa::
Lujittaakseen valtaansa siirto­maassaan
.englantilaiset ^^^,:j
Nigerijjn: kolmeen: hallinnolliseen
alueeseen: .eteläiseen, .Itäiseen ja
pohjoiseen
Tojsen maailmansodan jälkeen
itsenäisyysliike, jolla oli JO.joukko-luonne;
yhä- v o i m i s t u i ; Nigeriassa;
Varmistaakseen heikentyvää ase­maansa
siiitomaa.ssaan Englanti
liitti Kamerunin Nigeriaan ' j a sa:
maila muodostettiin: naiden maiden
yhteinen kansallinen: neuvosto. Mut­ta
tallaa toimenpiteellä englantilai­set
eivät; saavuttaneet: toivamaansa
tylo^ta'. silla vapauden aate oli
vallannut myös Kameuinin A l ­hainen
palkkataso-ja. k u r j a t työolo­suhteet
synnyttivät lakkoja; en puo-liMa
maata:; Vuonna 194.5; ne johti­vat
yleislakkoon, johon- ottivat osaa
myös ta 1 on pojat. - Vuo11a: myohem-min::
perustettiin Nigerian keskus­ammattiliitto
sanjoin naisten ja
nuorten, voimakkaat jhrjestot.: Eng-,
lantilaiset:siirtomaaherrat ryhtyivät
ankaraan ; hyökkäykseen n a i t a j h r - ;
jestöjä vastaan, niiden lakkautta­miseksi.
Vuonna .1949 brrttilaisel
sotilaat .komennelliin: ampumaan
Idkkoon ryhtyiieita; kaivostyoldisiäv
Tdman verilöylyn tarkoituksena oli
voimistuneen vapausliikkeen - ha­jottaminen.
Tallakin keilaa oli tu­los
päinvastainen. ; Kun Englanti
jarjestdmillaan joukkoteloituksilla
ei kyennyt heikentämään v o i i n i s t U"
vaa vapausliikettä, niin vuonna
1951 säädettiin uusi pei ih>tuslaki.
Nigeiiasta muodostettiin liittovaltio
jonka kolme aluetta saivat oman
"parlamentin" ja "hallituksen",
j o i s s a määräävässä: asemassa olivat
silti englantilaiset Itsendisyysliike
naista toimenpiteistä huolimatta
maassa heikeainattd voimistui ja
Englantr oli. pakotettu suostumaan
itsenäisyyden myöntämiseen Nige-iialle
lokakuun 1. päivästä 1960.
Joulukuun 20 paiväna 1959 Poh­joinen:
:; kansankongressi - nimisen
piiolueen> johtaja v:Abubakar.;=Baleva
muodosti; kokoomushallituksen, . j o ­hon
tuli s 10 ministeriä :hanenpuo-:
lueestaan ja 7 ministeiia Nigerian
ja: Kamerunin: kansallinen neuvosto-nimisestä
puolueesta, jonka, :johta-.
jana on t n Azikiwe.
Maan tärkeimmät rikkaudet ovat
edelleen. ulkomaisen ^>pääoman| hal­lussa.'
Suhtautumisesta niihin päät-v
tää/NigerTanfhallitusf \Engl^^^
hoilantilaineh yhtiö UnitecT Africa
Company! l a ' on hallussaan' kaakaon^
'ja'polinuöljyn tuotanto^^
^ti,''englantilainen yhtiö' London T in
Corporation omistaa tinakaivokset.'
Myös'amerikkalaisella pääomalla on:
suuria sijoituksia Nigeriassa,
Valtansa päivinä Englanti ei olC'
lainkaan huolehtinut Nigerian kan­san
sivistystason kohottamisesta.
Y l i 90; prosenttia väestöstä, on luku-.,
taidotonta. Elintaso on hyvin a l ­hainen.
Kuolleisuus on suuri.
Puolet lapsista ennen kuin hev täyt­tävät
kuusi vuotta kuolee. Lääkin-täpafvelu
maassa on ;alkeellinen.
Maassa on vain yksi lääkäri 70,000
asukasta kohti. ^
, Kun Englannin valtakausi nyt
päättyi Nigeriassa, ei se tapahtunut
hyväntahtoisuudesta; vaan afrikkaT
laisten vaatimuksesta. Englantilai­set
eivät;poistu maasta ; hyvänteki­jöinä,
vaan Nigerian kansan sorta­jina,
ja sen rikkauksien, anastajina.
— A. K.
Siipikarjan
super-kynijä
Unkarissa
Budapest. — Unkarissa on'kehi­tetty
kone, mikä ottaa yhdeltä puo':
Ien vastaan elavaä siipikarjaa ja
antaa ne toisesta päästä pois val­miiksi-
pataan; pantavaksi; kynittynä
Ja : puhdistettuna, selittää maata-lousa.
siöita käsittelevä: viikkolehti
S^abad Fold.
: Mainitun.uutistiedon mukaan.ka­nat,
hi.nhet tai ankat tainnutetaan
ensin; sähköiskun avulla : i a : sitten
.avataan verisuonet j a : h n t i i j e n . k u l -
kies<:.i liukuhihnalla eteenpäin,
niistd poistetaan: suuremmat, höyhe­net
Sen jälkeen ne menevät raoni-m
111 k a isom paa n ky n i m isosaan; imu-laitteel
vetävät sisukset pois ia kä-
1 islainisosa-sa poistetaan loput
höyhenet j a : karvat::;minka jälkeen
iinnvt menevr.t kuumaan kylpyyn,
mi.ssa ne puhdistetaan valmiiksi pa­taan
pantavaksi
S/dbad Told-lehden keitoman
mukaan tämä kone; puhdistaa 900
lintua lunnissa
pnnnnnnrinnnf
mm
V/TOIMITTANUT EEVA
Lattioiden hoitoa
m>mms
Nykyinen tervetullut lattiapäällys-taessa,. että kiinteätä öljyvahaa
Turvallisesta
autonajosta
: Syyspimeiden lähestyessä 1 isädn-lyvat
nopeasti monenlaiset:, voarat
autoilijoille Tiot ovat kosteuden
ja yöpakkasten vuoksi liukkaita.
.Nakyvajsyys; 1 on varsinkin illan
suussa ja aamuhämärästä huono
j . n e
Meille varoitetaan eiikoisesti et­tä
hamytunneilla pitäisi panna
parkkeerausvalojen asemesta ajo­valot
paalle, sillä niiden avulla au­toilija
nakce itse paremmin^: ja mi­kä
taikeintd. myös'jalankulkijat,
pyoiailijdt ja muut näkevät pa­remmin
auton — eikä se maksa au­toilijalle
sonttidkhän enempää,
\aikka han kdjttaakin ajovaloja
El as hjvin huolellinen autoilija
sei lilaa autonajoansa seuraavasti:
Ollessani liikkeellä-autolla mi­nun
ajatukseni on ;auton: ajossa. Mi?
nun huollettavani on äärettömän
voimakas voimanlähde 3» se vaatii
minulta mahdollisimman suurta
tarkkuutta.
Mina en puhele ajaessani. Ajuri,
joka yrittää muovailla vastausta ky­symykseen,;
ei keskitä : huomiotaan
ajamiseen.
,Minä luen kaikki'tiemerkit ja us­kon;
nuhin;
teiden :laj ir unsaus; o n ' tuonut > muka­naan
perheenemänlien' ratkaista­vaksi
myös pulman: miten hoidan
uusia lattioita niin,' että ne: arkielä­män:
kulutuksessa .pysyisivät ^kun­nossa?
Lattiapäällysteen kauneus
on,lisäksi saatava esille ja-se ta­pahtuu
pinnan voikealla: käsittelyllä.
Hyvin hoidetun lattian päivittäinen
puhtaanapitokin vaatii vain vähän
työtä. ' '~ ~
Olipa lattiapinta-, mitä ainetta ta­hansa
niin se kärsii: ajan mittaan
jaloissa kulkeutuvasta hiekasta.V;-:U-seimmat
pinnat ;vaurioituvat;v.myös
vedestä. Tehokkaaksi suojaksi ku­lumista
vastaan on; yhä edelleenkin
osoittautunut: vahaaminen,; on - k y ­symyksessä
sitten uusi tai vanha
lattia. Lattiavahoja^ on kahta eri'
tyyppiä: öljyvahoja:/ja vesivahoja:
Edelliset ovat kiinteitä- tai neste-:
maisia ja aina; ;kiilloitettavia;Jäl^
kimäiset ovat aina nestemäisiä ja
itsekiillottuvia.
ÖLJYVAHA on useitten vahojen
ja tärpätin tai lakkabensiinin se­koitus.
Käytettyjen ::kiinteitten;ai-
; neitten laadun perusteella :tuotta-j
a t j a o i t t e l e v a t : vahat: kovavahoihin
j i i r a s v a v a h o L h i n ; . Niitä vahoja , on
suurkuluttajille: myyty myös liuos-,
maisina; jotka vastaavat kokoomukr
seitaan kiinteitä: vahoja, mutta on
saatettu liuosmaiseen-tilaan lisää­mällä
niihin liuotin. Liuosvaha on
erittäin hyvä puhdistusaine ja:sei-:
laisena myös erittäin tervetullut
perheenemäntien käyttöön. ; Tällai­nen
juoksevassa: muodossa oleva va­ha
on .ehdottomasti erpitettavaiive-sivaha&
ta, jotta ei sattuisi valitet­tavia
erehdyksiä. Koska liuosvaha
sisrltää; liuotinta :kuten; esim: tär­pättiä,
ei se sovi kumi-, muovi- ja
'asfalttilaltioitten hoitoon: Vesiva-ha
puolestaan ei ole lattioitten
;puhdistus- vaan suoja-aine.
: VESI V A H A on vahan rvesiemul-sio.
v. Sen itsekiillottuvuus on saatu,
aikaan siten, että kiinteät;aineet;oh
sekoitettu ; veteen erittäin hienoja­koiseen
muotoon. : ItsekuUoittuvat
vahat .saattavat sisältää myös shel^
lakkaa,: jota käytetään osittain :kor-vaamaan
;vahoja^: Mainittua ainet­ta
sisältävä vaha on-kovakiiltoinen
ja kovaa kulutusta: kestävä, mutta
vahausla uusittaessa on kulumatto­miin
kohtiin jäänyt vahakerros vai­kea
poistaa
Mitä vahaa kullekin lattiapinnal­le?
Edellä mainittiin että öljyva-hojen
sisältämät .tärpättr tai lakka-bensiini
liuottaa kumi- ]a asfaltti-lattioita
sekä muovilaattalattian l i i ­mauksessa
• käytettävää liimaa.:: L i ­säksi
on muistettava vahoja valit-turin
.vihellystä j a huomioin ylikäy-:
tavdt JO ennen niille tuloani.
: 'Minä, kyselen itseltäni: Kuinka
nopeasti ajaa vastaan .tuleva auto?
Tuleekö; ehkä mitään ajokkia tien
tuolta: puolen? Voiko mitään tulla
eteeni ;tiepuoleen jätetyn heinä­kuorman:
takaa?-;: Onko lähestyvän
maantiesillan ; kohdalla - kuoppa vt
hyppyri? Mitähän lienee piilossa
edessaolevan mäkitöyrään ;takana?;:
:- Jos tiellä näkyy jotakin tungosta,
mina--hiljennan : vauhtia.: Sitähän
varten jarrut ovatkin, että vauhtia
sädnnöstellaänniin;: jotta; voin kai­kissa::
tilanteissa ; kontrolloida: täyr
Kuuntelen rautatieve-" dellisesti ajokkini.
käytettäessä saumatonkin muovi-lattia
tulee liukkaaksi. Tällaisten (•: ^
lattioiden hoitoon soyeltuu sifs ^' ^
vain vesivaha. i'
Kovanpuun, parkettilattioitten " ^ '
hoitoon käytetään ainoastaan öljy-vahaa.'
Vaikka parketti lakattuna
sietää vesivahaakin, oh silti maini­tun
lattianjioidossa syytä käyttää
kiinteää vahaa. Se suojaa parera-mii
ja päästää parketin kauneuden
tehokkaammin esille.
Uuden korkkimattolatlian vaha-uksessa
käytetään aina kiinteätä
vahaa. Mutta siitä on ensin pestä­vä
pois parafiinikerros joka suojaa
uusia^ korkkimattoja. Korkkimat­to-,
sementtimosaiikki- ja magne-siamassalattioitten
pinta on huokoi­nen,
ja kiinteässä muodossa oleva
suoja-aine täyttää pinnan huokoset
ja tasoittaa sen. Käyttövahaksi voi
perusvahauksen jälkeen valita sit­ten
joko kiinteän tai nestemäisen
vahan. " ^
Kumi- ja muovilattiat kiiltävät
itsestäänkin. Aivan uuteen ja ku­lumattomaan
pintaan on hyödytön­tä
levittää minkäänlaista vahaker­rosta.
Pinnan kuluttua jonkin ver­ran'helpottaa
ohut vesivahasuojaus
lattioiden puhtaanapitoa. .
Lattian tulee olla ehdottomasti
puhdas, ennen kuin vahakerros le­vitetään
Tahrat poistetaan kevy­esti
teiäsvillatupoUa hangaten
puun syitten suuntaan. Vettä sie- '
tdmdttömät lattiat pestään liuos-vahaa
ei siis vesivahaa käyttäen [
pieni ala kerrallaan. Likaantunut l
vaha kerätään pois ja pmta pyyhi­tään
puhtaaksi pehmeällä rievulla.
Mikäli liuosvaha sellaisenaan ei ole ^
riittävän tehokasta,' lisätään siihen
esim. tärpättiä tai lakkabensiiniä,
vhtd suin et erät vahaa ja liuotinta. ^
Pintaan jdänjt pöly kerätään pö­lynimurilla
ja lattia on valmis va- '
hallavaksi. Lattioiden vahauksessa
on hyvä muistaa että useampi ohiit
kerros vahaa antaa paremman tu­loksen
kuin yksi paksusti vahattu. I
M A U S T E H A U D E K A L A
750 g painoinen siika, hauki t a i
kuha
150 g Kultanauhaa
persiljaa, tili ä, ruohosipula, suo­laa,
valkopippuria, sitruuna-nanmehua.
Kala fileroidaan, mutta selkänah­kaa
ei tarvitse poistaa Toinen f i -
leistä asetetaan' alymipaperille
(nahkapuoli paperia \asten). K a ­lan
sisäpinnalle hierotaan suolaa- j a /
valkopippuria. Notkistetusta K u l -
tanauhasta j a hienonnetuista maus-tevihanneksista;:
maustekurkusta j a '
sitruunanmehusta valmistetaan tah-;
na, jota sivellään paksulta filen
päälle;:Toinenfile maustetaan: suo-:
lalla sekä: valkopippurilla j a noste­taan
toisen päälle.: ..Muodostetaan;
alumipaperinyytti j a , pannaan ka­la:
kypsymään; n. 45 min.;.ajaksi 250 •
asteen (Celsiusta) lämpöiseen . u u ­niin.
: : : ^ Lontoossa:oleva pääministerin:
asunlo Do\vning-katu 10 ovet voi­daan
avata vain sisältäpäin.
— Amerikkalaiset naiset ostavat
yli satatuhatta peruukkia vuosit­tain,
sanoo philadelphialainen pe-ruukintekijä.
PÄIVÄN PAKINA
Eläisimmeköhän ilman noitajahtla
Vaikka torontolaisen Vapaa Sanan
tpimittajat hekumoivat torstaisessa
toimituskirjoituksessaan; pelkästään
siitä ilosta kun Ontarion liberaali­puolueen
johtaja järjestäisi täällä
.sellaisen noitavainon,- jotta McCar-thykin
kalpenisi, niin me rohke­nemme
epäillä" kuitenkin, että on-lariolaiset
eivät mitään ::noitajahtia
halua.
Kaikki mitä Ontarion liberaalien
nykyinen johtaja, mr. Wintermeyer
noitajahtiesityksillään saavutti oli
se, että hän teki liberaalien valin­nan
entistä vaikeammaksi. Puna-kauhunlietsontaan
perustuva noita-jahti
bn' aina ollut "aatteellisena"
köyhyydentodistuksena ia siinä;suh-:
teessä mr. VVintcrmeyer . suomen­kielisine
"äänenkannattajineen" on
kyllä valttia. ' ' ^
Kuten on meidänkin lehdessäm-me
kerrottu, mr. Wintermeyer-rai­vostui
' kuin^ konsanaan vihainen
sonni pijnaista nähdessään, ja häh
näkee punaista hirvittävässä mää­rässä
äiksi,^ kun tunnettu'kapitalis­timme,
Ontario *Hydron puheenjoh-
Neii\ostoliitossa, Kiinassa ja viimek­si
eiäiden suurkapitalistien kanssa
niiljoonamies Cyrus Eatonin lou­naalla
New Yorkissa, mikä oli jär­jestetty
Neuvostoliiton pääministe­ri
Ilrushtshevin kminiaksi. - s
Punaisen vdrin ärsyttämä liberaa­lien
Mooses XVintermeyer esitti tä-mänäjbhdosta
;;ku vaannollisesti' :pu|
huen. että mr. Duncan olisi poltet­tava
noitana roviolla, eli että pää-
-ministeri Frostin tulee heti erottaa
hänet Hydro-komissionin puheen­johtajan
toimesta. _
Tällainen "väärien ajatusten"
vuoksi: suoritettava: erottaminen; oli-:
SI tietenkin pahinta lajia McCart-hysmia
amerikkalaisittain puhuen
jalapualaisuutta suomalaisittainjse-kä
häpcämätöntä noitajahtia taval-r
lisella kansankielellä. '
Kuten muistetaan, keskiaikana::
poltettiin jhmisiä roviolla — Suo|
Hiessäkin kuutisenkymmentä ihmis-|
poloista -— sillä perusteella 'kun|
heidän sanottiin,tehneen "liiton'pa-|
holaiscn ^ kanssä".^'lSf'oiaälfei {odistaf
misen syyksi riitti keskiaikana jonl
Taivaalliset'viililysuiieliet la ja JamesMDunciin on vieraillut uin joutavat kuulopuheet, väärät to-distukset
ja myös kidutuksella ja
pimauksella kiristetyt "tunnustuk­set"
— sekä tarpeen tullen pelkkä
"jumalantuomio".
: Tällaiset keskiaikaiset: nfienettely-muodot
—^: jonkun hurahtaneen poli
tukon hourailut - - näyttävät nyt
riittävän myös 'Vapaa Sanalle, kos­ka
mainittu lehti sanoo, torstaina
pitkän toimituskirjoituksensailopus-sa;
"Siksi ymmärrämme hyvin mr.
Wintermeyerin suuttumuksen ja
vaatimuksen, että mr. Duncanin p i ­täisi
erota Hydron puheenjohtajan
ioimesta." '
Julistautuen siten noitavainojen
äänenkannattajaksi heri-an vuonna
1960, Vapa Sana .on jopa Toronton
suuria porvarilehtiä mustempi: ^ .
E i edes liberaalien äänenkannat-toja,
Toronto Daily Star saanut nie­laistuksi
kakistelematta.mr. Winter;
meyerin ulostusta,, vaan kehoitti
toimituspalstallaan :mr;BWinterme-yeria
pysymään hieman asiassa. -
Ja Toronton aamulehti, Globe and:
Mail, kirjoitti asiasta toimituspals­tallaan
mm. seuraavaa: -
". . . Jos edesmennyt senaattori;
Joseph McCarthy yritti leimata syyl-r
liseksi "yhteyksien perusteella, mr.
Wintermeyer yrittää.todistaa syylli­syyden
matkustelun pei^usteella.:
Hän on vihoissaan, mr. Duncan illej
siitä, että iiän on' ollut kuukausi-li;
kaupalla (Venäjällä ja Kiinassa sen^
sijaani 'että olisi; hoitaiiut Ilydronf
asioita Ontariossa."
"Tosiasiassa mr. Duncan on ker-'
tonut. että hän vietti kolme viikkoa
viime vuonna Kiinassa ja'ne kolme
viikkoa .lolivat: hänen;; kesälomaviiks
kojaan. Tänä vuonna hän o l i Hyd­ron
asialla kaksi ja puoli viikkoa
Venäjällä . . . saaden sieltä ainehis-'
toa arvokkaaseen raporttiinsa. Me -
uskomme, että.mr.::Duncan ja-kuka ;
tahansa julkisuushenkilö on oikeu-:;
tettu' tekemään sellaisia matkoja;
me toivommei: että: useimmat cana--;
dalaiset, jotka ovat tunnettuja j u l ­kisuus-
tai liikemiehiä, tekisivät
tällaisia matkoja. , ^ „ , ,
"Viimeisenä 'loukkauksena' m r . '
Wiiitermeyeriii mielestä on se, että
mr. Duncan — yhdessä muiden-joh-
-tavien canadalaisen kanssa —^"osal­listui
viime -viikolla New Yorkissa
lounastilaisuuteen minkä mr. Cy­rus
Eaton järjesti pääministeri
Ilrushtshevin kunniaksi. Selostaes­saan
miksi hän osallistui, mr. Dun­can
sanoi, että hän e i ' ole koskaan .
aikaisemn^in tavannuj, mr. Hrush- ;
tshevia, ja että hän halusi tutustua
häneen todetakseen > minkälainen r,
mies hän^ on. Kuinka moni I h m i - i
nen torjuisi tällaisen mahdoUisuu- -;
d6n? . . , ' / ^ ' r i
Juttuun on nyt pantava piste k u n - :
latojat ja "toimitustoverit.- • sanovat •;
ettei pakina saa olla mikään'.jatkO; 1
kertomus. Lukija saa s i i s , o l l a , n i in '\
hyvä että hän vetää omat johtopSä
tökseusä. Känsäkom-'a. ' ;
m
m
aas