Vapaus, July 15, 1971

              S i v u 2 Torstai, heiinäk. 15 p . — Thuirsday, July 15, 1971
VAPAUS INDEPENDENT UABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Sbtoidlabed Nov. 8,1917
Bdltar: W. EaCLUND Miaaiager: E. SUSSI
Telephflno: Olflce affid B(iW<^
£»ub»ä»iBd twjce weödyr^ by Viapaua PubMstoIns
Co. Umlted, 100-102 EJtai St. West, Sudibury, OotHtorio, Canada.
Maiaing address: Boat «9.
Adverttolng rates upoo appUcatUm. tiraiisllatton Iree oi ctoairBe.
Seoond Class Mali reglstratton Nuanber 1078
TILAUSHINNAT:
Oaaiadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.2S DSA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Jll.OO, e kk. $5.76
1 vk. $11.50, 6 kk. $8.25
Maaaiialainen komm. puolue:
Nova Scotian työväki pafckopaltaaii
Nova Scotian maakunnan iainlaatijäkunta hyväksyi viime^
v i i k o n lopulla pitkän erikoisistunrion'lopussa lain, jö
lakkojen j a lakkovähdinnan lopettamiseen, v a r s i n k i n rakennuBteol-lisuudessa.
Tämän l a i n laatiminen o l i ennenkuulumaton toimenpi­de,
jonkalaista eivät novaäcotiaiäiset ole joutuneet ennen koke-.
maan.
Tämän työväenvastaisen lainlaadinnan takana näyttää olevan
suuren rahan miehet, j o i t a maakunnan liberaalinen pääministeri
Gerald Regan on kosiskellut tekemään suurempia j a p i d e m p i a i k a i - .
s i a sijoituksia maakuntaan. Sanomalehtiuutisissa on k e r r o t t u pää­ministerin
joutuneen tällaisen painostuksen kohteeksi äskettäin
suorittamansa Euroopan-mätkan aikana, mistä hän y r i t t i etsiä
• uusia sijoittajia. Palattuaan takaisin Nova Scotiäan Regan oli
valmis tekemään hyökkäyksen järjestäytynyttä työväkeä vastäa^^
j a niin laadittiin liberaalien toimesta l a k i , j o k a asettaa maakun­nan
työläiset pakkopaitaan j ä muuttaa työläiset palkkaorjiksi,
j o t k a työskentelevät ulkomaalaisille pohatoille. -
Nova Scotian työ^^^^^
linen l a k i koskee kaikkia" järjestäytyneitä työl^^^^ pienessä'
maakunnassa, irmttä; rakennustyöläiset, jbutuiy^^ erikpis-hyökkäyksen
kohteeksi. Rakennusalan työläisiä koskeva pakko-paitalain
pykälä määrittelee, että ammattiyhdistysten j a yhtiöiden
on tehtävä sopimukset ennen k i i i n rakennustyöt aloitetaan. Lakon
sattuessa työmaiden ympärille ei voida järjestää lakkövahdintaa,
vaan on alistuttava pakolliseen sovinto-oikeuteen. Laki koskee
erikoisesti rakennustyömaita, joiden kokonaiskustannusarvio ylit­tää
5 miljoonaa dollaria. Pakköpaitaläin rikkomisesta voidaan
tuomita ammattiyhdistyksen jäsen $1,000 j a ammattiyhdistys
$10,000 päiväsakkoon.
Nova Scotian hyväksymää lakkovastaista .lakia tarkkaillessa
on helppo tunnistaa se teräväkärkiseksi k i i l a k s i , jota isketään
syvemmälle j a syvemmälle Canadan järjestäytyneen työväenliik­keen
liiveihin: Kiistämätön tosiasia on, että kollektiivisen palkka­neuvottelun
yksi pei^isoikeus on, oikeus lakköutua j a järjestää
lakkoyal}dinta. Ilman tätä perusqikeutta kollektiivinen palkka­neuvottelu
ön k u o l l u t t a k i n kuolleempi. / . :
alutta ttämä ei. koske, aiijoaptaan.;Nova Scotian ,järjestäyty-neitä-
byciläisiä, vaan koko Canadan työväenliikettä^ sillä vastaa­v
a n l a i s i a työläisten oikeuksia r a j o i t t a v i a pakkopaitalakeja on l a a ­d
i t t u mnissäEiSTBiäiäkunm^ on korkea aika,
että Canadan feoko järjestäytynyt työväenliike r y h t y y yhdistynein
r i v e i n toimimaan kalkkien työläisten vapauksien i)uplustamiseksi
j a tällaisten lakien kumoon saattamiselcsi. .
T u r k i s s a on huhtikuun 28 päi­västä
lähtien vallinnut avoin f a ­sistinen
diktatuuri. J u l i s t a m a l la
poikkeustila kumottiin perustus­l
a i n voimassaolo j a t e r r o r i levisi
koko maahan. Kreikan fasistisen
sotilasdiktatuurin mallin sovelta­misella
T u r k k i i n on p y r i t t y tukah
auttamaan maassa nopeasti kehit­tynyt;
vastarintaliike Amerikan
imperialismia, Natoa j a Centp:a
vastaan.
Vallankumouksellisia ammat­t
i y h d i s t y s t o i m i t s i j o i t a T u r k i n työ
väenpuolueeh johtohenkilöitä, sä-tpja
profeBSoreita, k i r j a i l i j o i t a ja
lehtimiehiä on vangittu, todetaan
maanalaisena toimivalta Turkin
kommunistiselta puolueelta saa-äuissa
tiedoissa. Armeijassa on
vangittu, karkotettu etäisilliB a l u ­eille
tai erotettu tuhansia upsee­reja;,.
K a i k k i demokraattiset j a edis­tykselliset
järjestöt, mm. sosia­listiset
nuörisojä,rjestÖt, sosiali-deniokraattiset
yhdistykset j a so­sialidemokraattinen
l i i t t o o n l a k ­kautettu!
Samoin on v a n g i t t u työ
yäenpuolueen johtajia j a sen p u ­heenjohtaja,
entinen kansanedus­t
a j a B e h e i e B o r a n . Beheie Boran
pii sillpln T i i r k i n : kielletyn r a u -
hanpuplustajien yhdistyksen p u ­heenjohtaja.
Hän on ollut monia
vuosia vankilassa j a p o l i i s in p a i ­nostuksen
alaisena.
V a n g i t t u j e n professorien jou­kossa
on tunnettuja tiedemiehiä
j a tiedekuntien dekaaneja, mm,
professori Cahit Talas, entinen
ministeri j a A n k a r a n yliopiston
valtiotieteellisen tiedekunnan de-komlsesta
rangaistaan ankarasti.
P o l i i s i j o u k o t ovat hyökänneet
j u l k i s i i n j a y k s i t y i s i i n k i r j a s t o i ­h
i n , sekä kirjakauppoihin, taka­varikoineet
edistykselliset impe­r
i a l i s m i n vastaiset j a vallanku ­moukselliset
teokset j a polttaneet
ne heti kadulla. K u n ediatykselli-set
kansanedustajat on pakotettu
vaikenemaan, bn parlamentista
t u l l u t tottelevainen väline fasis­min
pystyttämiseen. Tuhansia
isänmaanystäviä pn Jnterroitu
kasarineihln j a leireille.
Vielä armottomampana j a v e r i -
sempänä riehuu terrori ItärAria-toliassa
kurdeja vastaan. E r i k o i s ­joukot
ovat hyökänneet satoihin
k u r d i k y l i i n j a pikkukaupnnkeihin
missä ne ovat polttaneet asutuk­s
i a j a panneet toimeen joukoit­t
a i n k i d u t u k s i a j a teloituksia.
Musftat listat
leviäväitU6A:sisai
Waöhlngton. — yhdysvdltoln
hallitiiksen tarkdituksetia on
elvyttHtt "tihutyön valvontahal-linnon"
toiminta. Tämän hallin­non
tiirkeimpänä tchtilviinii tu­lee
presidentin antamien ohjei­den
mukaan olemaan "hallituk­seen
pyrkivien tihutyöjärjestö-jen
paljastaminen ja luette­lointi".
IJSA:n kai^salaispitreissä kat­sotaan
toimenpiteen merkitse­vän
jälleen uutta askelta edis­tyksellisten
järjestöjen vainoa»
niisen alalla.
Hallinto tulee entjscen la­paansa
iaatiniaan mustia Hsto)-
jav jotka tunnetaan ''oik^usini'
nisterin luetteloiden" hiraellä.
Nämä luettelot edlötyk^^lHsista
järjestöistä lähetetään kaikille
hallituksen laitoksille jä yksi-tyisyhtiöille
varustettuna jyr­källä
vaatimuksella olla anta­matta
luettelossa mainituille
henkilöille työpaikkoja.
ivams
Y h d y s v a l t a i n hallituksen sa­laisten
Indokiinan sodan historiaa
selvittävien asiakirjojen julkaise-miseflta
syntynyt skandaali todis­taa,
että Yhdysvaltain yhteiskun­nan
kaikkein korkeimmissa p o l i i t ­tisissa
piireissä käydään Taistelua
k i r j o i t t a a Pravdassa Georgi R a ­t
i a n i . Hän tarkastelee artikkeJis-saan
Pentagonin salaisien asia­k
i r j o j e n julkaisemisen yhteydiessä
kärjistyneen johtoportaan sisäi­sen
taistelun syitä.
. Artikkelissa todetaan, «^ttätais-kaani
professori Aksoy, sanoma- telu ei tietenkään syntynyt siitä,
Kauppaministerin viera
Canada lähetti äskettäin ensimmäisen ministeritason kauppa­valtuuskunnan
K i i n a a n kauppaministeri Jean-Luc Pepinin joh­dolla.
Tämä oli erittäin tervehdittävä teko, sillä valtuuskunnan
nelipäiväisen vierailun aikana ilmoitettiin edistytyn huomatta­vasti
K i i n a n kansantasavallan j a Canadan välisissä kauppaneu­votteluissa.
Kauppavaltuuskunnan vierailu K i i n a s s a oli toinen h i s t o r i a l ­linen
käännekohta maittemme välisissä suhteissa/ Ensimmäiseksi
j a laajalle maailmaan vajkuttanieeksi käännekohdaksi Canadan jä
K i i n a n v.äiisissä suhteissa voidaan sanoa sitä, k u n Cäiiada ; a K i i n a
solmivat viime lokakuussa diplomaattisuhteet j a päättivät vaihtaa
suurlähettiläitä.
N y t tapahtuneen historiallisen v i e r a i l u n aikana k?iydyis|tä
neuvotteluista on hyötyä molemmille maille, mutta myöskään ei
pitäisi Canadan hallituksen aliarvioida K i i n a n hallitusmiesten lau­suntoja,
joissa esitettiin toivomus, että Canadan kansa onnistuisi
yrityksissään vapautua U S A : n talouskontrollista. -
Lehtemme lukijoille on tunnettu se tosiasia, että U S A : n t a ­loudellinen
kontrolli teollisuus- j a tuotantoiaitoksissämme on a i ­heuttanut
menneisyydessä suuria vaikeuksia-käydessään kauppaa
sosialististen maiden kanssa. Tämän vuoksi Canadan hallituksen
o l i s i huomioitava tämä erittäin tärkeä tekijä jä taattava kauppa-suhteidemme
kehittyessä, esim. K i i n a n kanssa, että U S A : n emä-yhtiöt
eivät vöi sanella canädalaisille tytäryhtiöilleen minkään­l
a i s i a r a j o i t u k s i a kun tulee kysymys niiden tuotteiden myynnistä
sosialistisiin maihin oman kansamme etujen mukaisesti.
l e h t i - i n s t i t u u t in johtaja j a do­sentti
Cetin özek maailmankuulu,
fasisminvastustajä jä oikeustie­teen
t u t k i j a . .
Vangittujen joukossa ovat myös
k a i k k i a l l a maailinassa tunnettu
k i r j a i l i j a Daglarca, sanomalehti­mies
Selciik j a työväenpuolueen
entinen kansanedustaja tunnettu
k i r j a i l i j a Cetih A i t a n . Cetin AIta-nia
on raa'asti kidutettu eikä hän
voi tulla oikeuden eteen; K a i k ki
yliopistot ovat sotaväen miehittä
miä. Vangittujen lähiomaiset ja
sukulaiset ovat joutuneet p o l i i s i -
t e r r o r in kohteiksi, k a i k k i e n i m ­perialismin
vastaisten julkaisujen
painaminen, levittäminen j a l u k e ­minen
on kielletty j a k i e l l on r i k ­että
j o l l a k u l l a muka olisi oma­tunto
hei-ännyt. Todellinen syy on
siinä, että monta vuotta sitten
laadittu suunnitelma i m p e r i a l i s t i ­sesta
hyökkäyksestä Kaäklcois-Aa-siaan
on hallitsevan p i i r i n erään
osan näkökannalta osoitt«tutunut
kelvottomaksi. Eikä pelkästään
kelvottomaksi vaan myös v a a r a l l i ­seksi
Yhdysvaltain eduille. Indo­k
i i n a n sodan aikana muuttunees­sa
maailmassa liian k a l l i i k s i maan
sisäisissä poliittisen j a sosiaali­sen
k r i i s i n olosuhteissa j a sodan
taloudellisten seurausten valossa.
K i i s t a a käydään siitä, mika on
Yhdysvaltain iraperialistisen po­l
i t i i k a n tase yleensä globaalisesti
katsottuna, sitä, miten Indokii-
Helsinki huömibn kohteena
Viime v i i k o l l a alkoi Helsingissä Yhdysvaltojen j a Neuvosto­l
i i t o n välinen strategisten aseiden rajoittamisneuvottelujen, S A L T,
viides kierros. Tätä ennen näitä neuvotteluja on käyty kahdesti
aikaisemmin Helsingissä j a kaksi k e r t a a VVieniasä.
N y t bn maailman huomio taas kääntynyt kohti Helsinkiä
SALT-neuvottelujen johdosta. Näitä neuyptteluja sanotaan käy­tävän
erittäin optimistisen mielialan vallitessa. Diplomaatti- ja
muista arvovaltaisista lähteistä tulleet tiedot viittaavat siihen, että
näissä neuvotteluissa voidaan saada ensimmäinen kerta aikaan
jonkinlainen konkreettinen sopimus uusien. ydinaseiden -— sekä
puolustus' että hyökkäysaseiden — rajoittamiseksi.
Meidän lehtemme Vapaus l i i t t y y rauhaa rakastaviin j a k i l p a ­varustelua
vastustaviin canadalaisiin sekä maailman kansoihin,
j o t k a : toivovat näiden Helsingissä meneillään olevien S A L T - n e u ­vottelujen
tuottavan tuloksia, mitkä lopulta johtaisivat ydinasei­den
maan päältä hävittämiseen.
Pariisi. Vallankumpushälli-tuksen
seitsemän kphdan rauhan­ehdotus
hahmottaa Vietnamih
sodan tärkeimpien sotilaallisten
j a poliittisten ongelmien ratkai­sut,
se on järkevä j a r e a l i s t i ­nen,
totesi" vallänkumöushallituk-sen
päävaltuutettu Ngujen T h i
Binh P a r i i s i n neuyottelujen J.20-
istunnossa. Yhdysvaltain päävaP"
tuutettu David Bruce sanoi, et­teivät.
vastapuPlueen perusvaati­mukset
ple muuttuneet. Hän eh­dotti,
että seuraava istunto pidet
täisiin osittain salaisena, jotta
amerikkalaiset voisivat tutkia
vielä ehdotusta.
Bruce torjui heti ehdotuksen,
että U S A ilmoittaisi joukkojen­sa
vetämisestä ilman neuvottelu­j
a vastapuolen kan.ssa. Hän t o ­tesi
ehdotuksen; sisältävän "eräi­tä
uusia asioita".
T h i Binh korosti, että Yhdys­v
a l t a in on annettava Etelä-Viet­namin
p o l i i t t i s i l l e j a uskonnolli­sille
ryhmille, mahdollisuus mtip-dostaa
Saigonissa uusi hallitus,
j o k a on rauhan, poulueettomuu-den
j a kansa,nvallan kannalla. V ä
liaikäinen .vallänkumoushallitus
ei pyri monopolisoimaan valtaa
itselleen ,hän lausui.
Pohjois-Vietnamin päävaltuu­tettu
Xuan Thuy sanoi h a l l i t u k ­sensa
tukevan täysin 7 kphdan
ehdotusta.
Ainerikikalainen suurlehti N ew
Y o r k Times, joka sai p a r i päi­vää
sitten haastattelun Pohjois-
Vietnamin neuvotteli jäin neuvon­antajalta
Le Duc T h o l t a , totesi
torstaina, että ehdotus tarjoaa
käytännöUisimmän tavan irrot­taa
USÄ:n joukot sodasta. Seit­semän
kohdan ehdotuksen ydin­kohtia
on se, että amerikkalaiset
sotavangit vapautetaan, jos Y h ­dysvallat
poistaa joukkonsa Viet­namista
vuoden loppuun mennes­sä.
"
New York Timesin a r t i k k e l i s ­sa
sanottiin mm!: "Rauhan viet-namisointi
tuo mukanaan monia
riskejä; Se tarjoaa kuitenkin käy
tännöHisimmän j a kunniakkaanri-inan
tavan irrottaa Yhdysvaltain
joukot tästä viheliäästä taiste­lusta.,
"Kommunistien selvennetyt eh-nan
hyökkäys ori tuntunut j a t u n ­tuu
Yhdysvaltain asemissa Länsi
EuroopasBä, lähi-idässä, Aasiassa
j a A f r i k a s s a sekä latinalaisessa
Amerikassa.
K i i v a s taistelu johtoportaassa
s y n t y i myös siksi, että Yhdysval­t
a i n joukkojen vähittäistä pois­tumista
j a yietnamispimiBta kos­keneiden
jiiikisteh puhci-Ien rin­nalla'
kaikkein aggressiivisimmat
p i i r i t ovat edelleen uskollisia t u n ­netuksi
tulleille sodan t a v o i t t e i l ­leen
j a yhä toivovat uiideh aske­len
voivan johtaa lopulta:kin toi­v
o t t u i h i n tuloksiin. -
Ne, jotka näkevät nykymaail­man
tilanteen realistisemmin, vä^
kuuttuvat yhä enemmän riitä, et­tä
on löydettävä järkevä ulospää­sy
Indokiinan hetteiköstä, jotta
ei oikeutettaisi korjaamatonta va­hinkoa
imperialistisen Amerikan
uiko- j a sisäpoliittisille eduille.
Lopuksi k i r j o i t t a j a toteaa, että
t a i s t e lu ori edennyt ratkaisuhet-keeri
asti. Taifltelussa on otettu
käyttöön kaikki keinot ja j u u ri
siksi se t u l i julkiseksi. Taistelun
osanottajat ymmä,rtävät hyvin,
että Yhdysvaltain his;torias8a en­nen
näkemätön imperialismin s a ­laisten
lankojen paljastus aiheut­taa
suuria tappioita, mutta p a ­nokset
ovat l i i a n suuret jotta ne
voisivat havaita taistelussa rikot­t
u j a astioita.
Bonn. — Länsl-Säksan hallitus
i l m o i t t i viime lauantaina olevan­sa
pettynyt sen vuoksi, että
ToVipfi oli päättänyt tunnustaa
D D R : n
' Länsi-Saksan ulkoministeriön
edustaja Ilmaisi valittelunsa sii­tä,
että Tshad, johon maalia o l i
siihen menneissä ollut hy/ät suh­teet,
o l i osoittanut sellaista " y m ­märtämyksen
puutetta" Länsi-
Saksaa kohtaan.
E d u s t a j a n mukaap hallitus tut­k
i s i seurauksia, jotka Tshadin
hallituksen päätös aiheuttaisi m a i ­den
välisiin suhteisiin J a yhteis­työhön,
r
Alemmin Tshadin Länsi-Saksan
suurlähettiläs sanoi, ettei D D R : n
tunnustaminen vaikuttaini Tsha­d
i n j a Länsi-Saksan suhteisiin.
Hänen mukaansa Tshad p y r k i h y ­v
i i n suhteisiin kalkkien maiden
kanssa. • .' , .
Länsi-Saksalla el ole ollut lä-;
hettllästä Fort Lamyssa, Tsha­din
pääkaupungissa, sen jälkeen
kun lähettiläs Hans-Oskar Heu-selerin
toimikausi päättyi 5. kesä­kuuta.
Heuseler. b n määrätty p a -
laamiaan Bpnnlln tekemään selon-tekoa
ulkoministerille.
DDR:llä on nyt diplomaattiset
suhteet 30 maahan. 32 muuhun!
maahan sillä on k o n s u l i - t a i muut
virallisluontoiset hallitusten väli­set
suhteet. Viime viiden vuoden
aikana DDR:n tunnustaneiden
valtioiden määrä on käksinkertals
tunut.
Mtiriiien luku ' k a ^ i
30 pros. New Yoridssa
New York. — Murhien luku­määrä
on lisääntynyt New Yor­kissa
kuuden viime kuukauden
aikana 30 prosentilla verrattu­na
samaan aikaan viime vuon­na,
ilmenee virallisista tilastois­ta.
Yli puolet murhista — 367
— oli suoritettu tuliaseella.
New Yorkin pormestarin John
Lindsayn mukaan tämä johtuu
siitä, että vaikka pistoolien
myynti - onkin kielletty New
Yorkissa, niiden hankkiminen
on helppoa muista valtioista.
Murhatilaston kärjessä on New
Yorkin keskusta —- Manhattan.
Kongressi häiluaa
valvoa CIAin puuhia
Washington. ~ Eräät yhdys­valtalaiset
kongressimiehet pyat
ryhtyneet yrittämään C I A inibpe-ratloiden
alistamista valvontaan.
Senaattori George liIcGovem
on esittänyt lakiluonnoksen, jossa
va:aditaan C I A i l l e myönnettävien
määrärahojen ilmoittamista j u l ­kisesti.
Senaattori John Sherman Coo­per
orii ehdottanut korjausta v.
1947 hyväksyttyyn l a k i i n C I A : ri
perustamisesta, EhdotukGen m u ­kaan
kongriessin eri valiokunnille
annettaisiin mahdollisuus päästä
käsiksi järjestön informaatioon.
Ehdotusta ovat kannattaneet
W i l l i am Fulbrlght, C. M a t h i a s j a
Jacob J a v l t s , j o t k a ovat. j p kauan
olleet mukana vaatimassa kon­gressille
suurempaa osuutta ulkp-p
o l i t i i k a n j a kansallisen t u r v a l l i ­suuden
kysymysten ratkaisemi­sessa.
F i n n a i r Oyin, F r a n k f u r t i n t o i -
riiistossa viime vuonna sattunut
matkälippupetos aiheutti yhtiöl­le
noin 500,000 maritan tappiot.
F r a n k f u r t i n toimisto myi luotol­la
Atla.ntin liikenteen lippuja
eräälle järjestölle j a maksut jäi­vät
suureksi osaksi-saamatta.
Nyt Finnair on ryhtynyt toimen­piteisiin
saatavansa perimiseksi
oikeuden kautta.
Yhtiön Frankfurtin toimisto
myi viime vuonna berliiniläisel­le
Internationaler Austauschdi-enst
( l A D ) - n i m i s e l l e - härjoitte-lijaiTi-
j a opiskelijainvaihtojärjes
töUe A t l a n t i n liikenteen lippuja.
F i n n a i r i n Saksan piirin päällik­kö
myönsi järjestölle^ omavaltai­sesti
luottoa lentolippujen mak­samiseksi:
dotukset, joihin tosin ehkä l i i t ­t
y y vaarojakin, ovat erittäin l u ­paava
pohja Pariisissa käytä­ville
keskusteluille." .
Yhdysvaltain senaatin demo­kraattisen
enemmistön johtaja
Mike Mansfield sanoi Washingto-riissä
rauhanehdotuksesta, että
se avaa suuret mahdollisuudet
Vietnamin tilanteen poliittiseen
ratkaisuun kompromissin pohjal­t
a . - . , . . / ; • •
Washington. — Yhdysvaltain
senaatin ulkoasiainvaliokunnan
jäsen Frank Church sanoi viime
v i i k o l l a , että maan hallitus oli
yhä aikeissa lähettää noin 35
miljoonan dollarin edestä, soti-,
l a s t a r v i k k e i t a P a k i s t a n i i n . Churc
hiin mukaan presidentti Nixon
kie-ltäytyy /pysäyttämästä tätä
äsevirtaa.
Church sanoi senaatissa, ettei
N i x o n i n hallitus olliit tukenut
Itä-Pakistanin itsesuojelupyrki-myksiä
niin kuin se o l i tukenut
samoja pyrttimyksiä Etelä-Viet­namissa.
Yhdysvaltojen ulkoministeriö
on myöntänyt, että neljä tai v i i ­si
uutta aselaivaa saattaa läh­teä
Pakistaniin kahden seuraa­van
kuukauden kuluessa.
Viranomaiset sanoivat kuiten­kin,
että lisenssit oli myönnetty
ennen kuin maa k i r i s t i asennet­taan
25. maaliskuuta, jolloin
Itä-Pakistanin taistelut alkoivat.
Church sanoi hallituksen ole­van
niin välinpitämättömän P a ­kistanin
tapahtumista, samoin
k u i n Intiaissa esitetyistä k i i v a i s ­t
a vastalauseista j a lehdistön ja
y k s i t y i s t en kansalaisten protes­teista,
että se jatkoi, asetoimi­t
u k s i a hyökkääjille " l i i k e t o i m i n ­t
a jatkuu nottriaalina"-pohjalla.
New York. •—. U S A : n entinen
varaulkoministeri Chester Bowl-1
. E l o — s y y s k u u s s a 1970 alkoi-,
vat maksut tulla epäsäännöllises­ti
j a lopulta loppuivat kokonaan.
Piiripäällikkö ei riiissään vai­heessa
ilmoittanut pääkonttoriin
maksuhäiriöstä. Nämä tulivat i l ­mi
tilintarkastajan ryhdyttyä t ut
kimaan asiaa. Samalla saatiin
todeta ,että Frankfurtin toimis­ton
toiminnassa pii omavaltaisen
luotonannon lisäksi muutakin
huomauttamista.
Kansainvälinen lentokuljetus-järjestö
I A T A ja F i n n a i r ovat
tutkineet samalla, onko F i n n a i r in
r e i t t i l i p p u j a myyty alihintaan,
mikä on I A T A - n sopimusten vas
talsia. I A T A ei p]e tehnyt asias­t
a vielä lopullista päätöstä ;
F i n n a i r bn todennut, että I A
D : : l l e myj'dyt liput on k i r j o i t e t ­tu
normaalihintoihin, Sen sijaan
eräissä lipunkirjoitustekniikan
muodollisuuksissa on havaittti .Toi
t a k i n virheitä, b n ilmeistä, että
petollisesti toiminut I A D pn m y y
nyt l u a t p l l a p s t a m i a a n lippuja
eteenpäin alihintaan.
F r a n k f u r t i n piirikonttorin t o i ­mintaa
koskevat tutkimukset
osoittavat, että kyseessä on i K
meisesti kovan kilpailun houku­tuksesta
tapahtunut hyväuskoi­nen
j a omavaltainen luotonanto,
mitä ostaja on käyttänyt petol­lisesti
hyväkseen. Oh ilmeistä,
että Finnairin saatavat jäävät
saamatta j a tappio on kärsittä­vä
itse, F i n n a i r i s t a k e r r o t t i i n .
es toteaa New Y o r k Timesissa,
että "Itä-Pakistanin tapahtumien
alkamisen jälkeen maaliskuun l o ­pulla
on Yhdysvallat lähettänyt
P a k i s t a n i i n kolme sotavaruste-erää.
Aluiksi tämä käsitettiin jäl­leen
yhdeksi byrokraattiseksi
erehdykseksi, joka ei heijasta
U S A :n politiikkaa. Muutamana
viime päivänä on kuitenkin i l ­mennyt
todisteita siitä, ettei k y -
sessä ollut sattuma, vaan har­k
i t t u päätös,"!
CANATDALAISiMRMA KANSAIXISTETTIM
Guyanan kaivosmlnisteri Hubert Jack i l m o i t t i äskettäin, että
canadalaisten omistama Demerara Bauxite-yhtiö, kansallistetaan
(tänään) heinäkuun 15 päivänä. Yhtiön Guyanan kansan haltuun
ottamisesta tehtiin lainlaadinnallinen päätös j o kaksi j a puoli kuu­kautta
sitten. '
Muutama tunti sen jälkeen kun kaivoaministeri oli i l m o i t t a ­nut
yhtiön kansailistamiseata Guyanan^ pääministeri Forbes B u r n -
ham sanoi kansallisessa radiopuheessaan, ettei hänen h a l l l t u k -
.sönaa tule lepäämään ennen kuin ulkomaalaisten määräysvalta
j ä kontrolli on lopetettu hän^n maassaan. Hän kuvasi yhtiön kan­sallistamista
"huomattavaksi v a l -
lankumpukselllseksl askeleeksi —
Se edustaa meidän julistamaam­me
todellista ohjelman, jonka pe­rustana
on luorinonrikkauksiem-mo
itsenäisesti omistaminen ja
kontrolloiminen".
Guyanan päätös kansallistaa
canadalaisfirnria voisi olla hyvänä
esimerkkinä canädalaisille, sillä
Canädassa olisi paljon kansallis­tamista
joa aiotaan päästä pois
U S A : n talouflkontroilin ikeen
alta.
PÄIVÄN PAKINA
Suur-Toronton poliisilaitos il-^'
moitti viikonvaihteessa, ettei
teini-ikäisiä nuoria pidätetä
enää irtolai3UUS-"rikos"-pykä-län
nojalla. Hyviä uutisia sel­laisenaankin
kuultuna!
Suomen kiblessä määritellään
Irtolaiseksi vain 18 vuotta täyt­täneet,
j o t k a ovat työhön kyke­neviä
j a jotka "toimettomana,
riittäviä elatusvaroja Vailla k u l
jeksiyat paikkakunnalta toisel­le.
iBllleivät asianha:arat osoita
kyseisen henkilön hakevan työ­tä
j a joutuu hän muiden huol­lettavaksi
tai tulee ylivoimai-
.seksi kuormaksi toiselle henki­lölle,
n i i n silloin hän on ' i r t o ­lainen!
Canadan irtolaisuuslakipykä-lällä
on pitkä historia, joka u -
lottuu 14-vuosi3adalle Englan­t
i i n .
Irtolaisuuslakia käytettiin
keskiaikana orjien palauttami­seksi
omistajilleen j a talonpoi­kien
t i l o i l t a an häätämiseksi se­kä
mii iden " j u u r i l t a a n " i r t i ole­vien
henkilöiden, joita pidettiin
vallassa olevalle luokalle vaa­r
a l l i s i n a , "leireille" kokoami­seen.
Myöhempinä ajanjak.soina i r ­tolaisuuslakia
on! käytetty eri­näisissä
maissa mm. l a k k o l a i s ­ten
häiritsemiseksi i a työttö-micrf.
paikkakunnilta pois pelöit
telemiseksl, ettei heistä tulisi
s o s i a a l i h u o l t o v i r k a i l i j p i l l e lisä-taakkaa..
Vupnna 1968 Suur-Toronton
poliisi pidätti erään 8-vuotiaän
pojan, jonka vanhemmat aaiul-vat
toisistaan erossa j a nosti­vat
häntä vastaan syytteen Ir-tolaisuudesta
täten muka poi­kaa
auttaakseen.
V i i m e kesänä tprontolainen
tuomari hylkäsi 17 nuorta vaa­taan
nostetut Irtolalsuussyyt-teet.
Näitä nuoria s y y t e t t i i n sen
vuoksi irtolaiauudesta kun he
o l i v a t nukkuneet erään tyhjä­nä
olleen talon kellarissa.
Yllä on esitetty j o i t a k i n lau­suntoja
Irtolaisuudesta j a n i i s ­tä
toimenpiteistä, joihin Cana­dan
viranomaiset ovat maini­tun
lakipykälän npjalla ryhty­neet
t a i plleet ryhtymättä.
N y t täällä Canädassa tuntuu
olevan luvattoman paljPri " i r -
t p l a i s l l t a " näyttäviä nuoria i h ­misiä.
Näitä nupria ei vpi o l la
kukaan tavallinen kansalainen
huomaamatta liikkuessaan maan
tiellä. Canädassa on tänä ke­sänä
maantiellä satojatuhansia
nuoria, mutta irtolaisuuspykä^.
Iän heihin soveltamisesta voisi
tuillä vaikeuksia.
Suurin osa näistä nuorista on
joutunut maantielle "Canadaa
katselemaan" koska heillä oi
ole kotipaikkakunnillaan mah­dollisuutta
työntekoon. Toiseksi
syyksi voitanee sanoa sitä kun
maamme l i i t t o h a l l i t u s järjesteli
jo vuoden "alusta lähtien ns.
"nuoriso-ohjelmaa", joka onkin
saanut suurta mainositusta osak
seen j a jonka nimissä nämä
työtä vailla- olevat nuoret sit­ten
"katselevat Canadaa".
Surkealta näytti katsella täs­sä
muutama, päivä sitten. eräs­täkin
tällaista nuorta, j o k a o l i
Sudburyn Elm-kadun kautta
m a t k a l l a Itä-Canadasta Länsi-
Canadaan. Tällä nuorella mie­hellä
oli jalassa kenkäpari ja
toisesta kengästä oli pohja puo­l
i t t a i n lri;i, Paljas iho l o i s ti
myös housuntakamuksessa ol­leesta
suuresta repeämästä ja
ilmeiseltä näytti, että nuoru­kainen
oli v a i l l a alusvaatteita­k
i n . Sopisiko yllä kuvattu nuo­rukainen,
joka vielä pyysi a l ­lekirjoittaneelta
kymmentä sent
tiä, irtolalspykälän puitteisiin?
Tämä on v a i n yksi täsmälli­semmin
:. k u v a t t u nuorukainen
niistä sadoista tuhansista, jot­ka
ovat. nyt maantiellä j a käy­vät
heistä toiset " r i p o i h i n k in
kilnnlV, koska kyydinsaanti
maanteillä alkaa olla heikohlaia
ta. Lehtitalomme välittömässä
läheisyydessä on sitten yksi
niistä "'hallituksen hoötolleista",
j o t k a kuuluvat nuoriso-ohjel­maan,
minkä puitteissa "Cana­daa
katsellaan". Tämän hostcl-l
l n edustalla on j p k a i l t a k y m -
meriiä nupria loikomassa ja
odottelemassa sisäänpäätyä voi­dakseen
nukahtaa muutaman
tunnin katpn alla ennen maan­tielle
palaamista.
Näissä Sudburyn mittasuh­teissa
asioita katseltaessa olisi
varmaan paikalliselle poliisille
mahdotonta soveltaa "irtolai-suuspykälää"
näihin nuoriin
y l i 18 vuotiaisiinkaan, sillä h a l -
keisivat siinä putkan seinät y l i -
kansoittumisen johdpsta.
E i siis ole ihme, että Suur-
Toronton p o l i i s i - o n kieltäyty-
"~hyt nostamasta nuoria vastaan
irtolaisuussyytettä kun kerran
•nuoret saavat muuallakin olla
. vapaasti ja kaiken lisäksi l i i t ­tohallituksen
siunauksella. E i '
näiltä nuorilta kysytä rahaa­kaan,
näyttää siltä, että nuo­ret
kysyvät rahaa, koska ei heil
lä ple toimeentulpn mahdplli-suuksia!
P a l j p n parempi olisi ollut kuri
nämä sadattuhannet nuoret oli­sivat
pysytelleet kotikonnuil­l
a a n koulujen päätyttyä j a vaa­tineet
työtä, niin el olisi voi­neet
hallitusherrat silloin ke­hua,
kuinka työttömyys laski
toukokuussa.
Lopuksi voidaan kysyä, että,
tuleeko kenenkään mieleen 30-
luku. kun ajattelee nykypäivän
nupria Canädassa, siliä i r t p l a i'
s i k s i heitä ei vei nimittää, kos­ka
olemme vakuuttuneita suu­rimman
osan heistä olevan val­m
i i t a työhön työpaikan s a a t u -!
aan. — N y r k k i.