Vapaus, December 17, 1959

              Sivu 2 Torstaina, jouluk. 17 p. — Thursday, Dee. 17, 1959
y A P A u s
(UBERTT) — Independent Labor
Onfan ^df Finnish Canadians Es-tabushed
Nov. 6, MIT/Authorlzed
8^*iecond.\lass'maU by the Post
OfUce» Department, s Ottava • Pub-llshed
thrice ^ weekly; Tuesdays,
Thursdays andv Saturdays by Vapaus
Publishing. Company Ltd., at 100-102
Elm St; .W^, Sudbury^ Ont.; Canaaa.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editonal Office QS. 4-4265. Manager
E.? Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
address::Box:69;.Sudbury,;Ontario: Advertising rates i; uponapplicatlon.;.
Translation free of'^charge.
TILAUSHINNAT.
Canadassa: 1 vk 8 00 6 kk. 4 25
S kk. 2 50
Thdvsvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 0.50 6 kk. 5.25 :
Kiersi kuin kissa kuumaa puuroa
Pääministeri Diefenbaker antoi Toronton yliopiston pro^
fessorien ja -oppilaiden edustajille monta hyvää ja terveh-
_dittavaa vastausta aseistarnsumisesta-ja muista paivan tär­keistä
asioista, mutta kiersi kuin kissa kuumaa puuroa tä­män
lähetystön esitysten ydmta — etta amerikkalaisia ydin­aseita
ei saisi sijoittaa Canadan maan kamaralle.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Toronton yliopiston ar=
vovaltainen lähetystö vieraili Ottawassa ja esitti liittohalli-ukselle
630 opettajan ja 2,545 opiskelijan, allekirjoittaman
vetoomuksen, minlcä sisaUo~lyhyesti kertoen-oli-seuraava:-—
Siinä pyydetään liittohallitusta painostamaan hetikoh-taista
ja pysyvää ydinasekokeiden kieltoa ja ydinaseiden val­mistamisen
lopettamista, sekä toimenpiteitä ydinaseiden le-vittämiseu
ehkäisemiseksi niihin mrihin, missä niitä ei vielä
ole. Lausunnossa sanotaan lopuksi: "Me uskomme, että näi­den
rajoitettujenkin tavoitteiden saavuttaminen panisi esteen
maailmansodan vaaran pahenemiselle ja muodostuisi samalla
ensiaskeleeksi aseistariisumista kohti, mikä on ajnoa pelastu­misen
toivomme ydinasekaudella."
Uutistiedoissa kerrotaan, että ko. valtuuskunta oli noin
puolitoista tuntia pääministerin puheilla. Pääministerin sa­notaan
olleen hyvin avomielisen ja puhuneen suurimman
osan tästä kokousajasta. Vastauksessaan pääministerin viit­tasi
siihen myönteiseen tosiasiaan, että Canadan valtuuskun­ta
YK:n yleisistunnossa vei johtavaa osaa radioaktiivisen
sateen tietojen keräämistä koskeivan kansainvälisen yhteis­ymmärryksen
saavuttamiseksi, että Canadan hallitus kan­nattaa
aseistarisumista yleensä, ja että Canadan äänesti Rans­kan
atomipommikokeita vastaan Saharassa;
Kaikki tämä on tietenkin hyvä ja Canadalle kunniaksi.
Mutta kuten sanottu, ydinaseiden sijoittamisesta Cana-daan
pääministeri Diefenbaker väitteli peruskysymystä kuin
kissa kuumaa puuroa. Hän joutui myöntämään, että ns.
bomarc-ohjusasemille Pohjois-Quebeciin jä North Bayhin on
tarkoitus tuottaa — Yhdysvaltain strategisten ilmavoimien
tueksi — amerikkalaisia ydinaseita. Hän myönsi, että näitä
vaarallisia ja kalliita leluja on tarkoitus varata myös Sak­sassa
oleville canadalaisjoukoille ja Canadan merivoimille.
Mutta vaikka kaikki asiantuntijat myöntävät, että ydinaseet
ovat perusolemukseltaan hyökkäysaseita. pääministeri Die­fenbaker
yritti "oikeuttaa" amerikkalaisten ydinaseiden si­joittamisen
Canadan maan kamaralle sillä perusteella, että
ne ovat jotenkin "puolustusvälineita".
Tosiasia tietenkin on, että Canada joutuu "heti vaaravyö­hykkeeseen,
jos amerikkalaiset sotaiset kenraalit provosoivat
joko vahingossa tai muuten atomisodan — jos nimittäin ame­rikkalaisia
ydinaseita on silloin maamme kamaralla. Juuri
tämän vuoksi ovat canadalaiset kovin huolissaan amerikka­laisten
ydinaseiden sijoittamisesta maahamme. Juuri tämän
vuoksi pääministeri Diefenbakerin välttelevä vastaus ei tyy­dytä
yhtään ainoata ajattelevaa canadalaista.
Greenin "harkittu riski"
' Ajan merkkinä — ja hyvänä sellaisena — voidaan pitää
sitä, että kun Canadan valtuutetut YK:ssa ovat määritelleet
kantansa kylmän sodan jatkamista vastaan (esim. turvalli-suusjäsenen
äänestys) ja yleensä demokraattisen maailman-kaljsomuksen
(Etelä-Afrikan rotusyrjintävastainen päätös­lauselma)
puolesta, ne toimenpiteet ovat saaneet täällä ko­tona
kansan suuren enemmistön yleisen hyväksymisen.
Mutta kun valtuuskuntamme ryhtyi yhdysvaltalaisten
kylmän sodan sankarien kenttätyön tekijäksi n.s. Unkarin
kysymyksen johdosta, niin asian johdosta esitettiin ulkomi­nisteri
Greenille niin suurta yleisen mielipiteen kannatusta
nauttiva kysymys, että ulkoministerimme joutui heti puo­lustuskannalle.
Ulkoministeriltä kysyttiin erään sanomaleh­timiehen
toimesta, että eikö hänen YK:ssa esille ottamansa
Unkarin kysymys ollut epäviisas eli harkitsematon teko aika­na,
jolloin, idän ja lännen välinen jännitys on helpottunut ja
jolloin suunnitellaan korkeimman portaan neuvottelujen jär­jestämistä?
, :V asialliseen kysymykseen ulkominis­teri
Green sanoi, että "me otimme harkitun riskin".
Ja minkä hyväksi? Olettaen argumentin vuoksetta
;n.s.,Unkarin, kysymys olisi todella olemassa/mihi
Green pääsevänsä tällä "harkitulla riskillään", Hän ei tie­tysti
luullutkaan; että tämän , kysymyksen - e.silleotlaminen
vaikuttaa edes hiuskarvan vertaa Unkarin sisäisiin asioihin,
puhumattakaan nyt neuvostoliittolaisten joukkojen Unka­rista
poisviemiseen, mistä Yhdysvaltain valtuutettu, mr.
Lodge yritti tehdä niin suuren jutun.
Juuri tämä Neuvostoliiton ,sotilaidea__kotiuttamisvaati-muspaljastaaldn
tämän propagandatempun surkeuden' Ylei­sesti
tunnettu tosiasia on, että-juuri'Neuvostoliitto ja muut
sosialistiset maat ovatjesittäneet täydellistä aseistariisumis­ta;
kaikkien ulkomailla olevien sotatukiasemien purkamista
ja kaikkien ^otaliittojen hajoittamista Ja kaikkien ulkomaa­laisten
sotajoukkojen kotiuttamista — niin Unkarista "kuin
Länri-Saksastakin ja kaikista muista maista. Ja kun-Yhdys-valtain
hallitus oifTkaikenlaisten-tekosyiden varjossa torju-,
nut tähän asti kaikki esitykset ulkomailla olevien sotajouk-kojensa
kotiuttamisesta, niin Washingtbnilla ei ole pienin­täkään
moraalista oikeutta vaatia miltään toiselta maalta
sellaisia tekoja, mistä se itse kieltäytyy! Ja ottaessaan tällai­sessa
tilanteessa "harkitun riskin" kylmän sodan propagan­distien
hyväksi ulkoministeri Green lähenteli todella arve­luttavassa
määrässä Yhdysvaltain edesmenneen valtiosihtee­ri
John Foster.Dullesin kerskumaa "sodan partaalla" seik-kailemisen
ohjelmaa. ~ • \ ,
Onneksi kaikki oikeamieliset canadalaiset, kansakuntam-
^me suuri enemmistö tuomitsee niin tällaiset "harkitu^; riskit"
kuin sodan partaalla seikkaileniisetkin yleensä, ja vaatii päät­tävää'
esiintymistä kansainvälisen jännityksen lieventämi­seksi
ja yleisen aseistäriisumissopmiuksen saavuttamiseksi.
Oikeuden nimissä on syytä kulienkin todeta, että Cana­dan
valtuuskunta YK:ssa omaksui juuri päättyneen istunnon
aikana entustä suurempaa itsenäi-syyttä ja voi sen johdosta '
Mitä muut sanovat
"MATALAMELISTÄ POLUT-TISTA
KIIHOITUSTA"
Talvisodan "yksimielisyyteen" ve­toaminen
nykyisen tilanteen vasta­kohtana
on oikeastaan matalamielis­tä
poliittista' kiihoitusta, toteaa
Suomen hallituspuolueen (mv. I:n).
äänenkannattaja Maakansa ja selos-,
t a a : • .. .•
"Muitta kun talvisodan aikaista yk.
simielisyyttä ryhdytään ruinasta-maan
rtormaaleissa olosuhteissa i l ­meneviin
puolueiden keskeisiin eri­mielisyyksiin
]a selitetään kohta­lokkaiden
hetkien valaman yksimie­lisyyden
puuttumisen olevan osoi­tus
silta, miten kehnosti asiat task
maassa ovat ja kuinka vasti^uttomis-ca
kasissa on asioiden hoitorsillom
ollaan tekemisissä laskelmallisen,
matalamielisen poliittisen kuhoi-tuksen
kanssa.
Työväestöä kehbitetaan yhtymään
Gaitskellin jDikeistojohtoa vastaan
Meiltä ei ole puuttunut aikaisem-minkaanJyytymattoiTiyyden
ja epa-
"Blackpool ei ratkaissut mitään.
Taistelu oikeistosiipea ; vastaan on
täydellisesti: käynnissä. Liittyköön"
kaikki sosialistit yhteen taatakseen
voiton." Tällaiseen lopputulokseen
tulee Lontoossa ilmestyvä Daily
Worker kirjoittaessaan Britannian
Labor,-puolueen marraskuun 28 ;ja
29 pna pidetystä puolueen konfe­renssista
Blackpoolissa.
Toimituskirjoituksessa analysoi-^
daan Labor-puolueen johtajan
Hugh Gaitskellin ja hänen luut-nanttinsa
Aneurin Bevanm pbliit-tista
linjaa. Vahan lyhennettynä
julkaisemme toimituskirjoituksen
oheellisena:
Jos Gait-kellin linja voittaa, mm
Labor-puolueen asema tuJee päätty­mään
työväenluokan* voimana Bri­tannian
politiikassa. Mutta Britan-uskon
kylvöä. Sitä ilmeni räikeissä~nian~työväenliikkeessä—on_Jtoiniia,
muodoissa 1930-luvulla, jolloin ää­rimmäinen
oikeisto yritti kaivaa
maata kancainvaltaisen järjestel­mämme
alta. Sitä on esiintynyt so­danjälkeisinä
vuosina aika ajoin, ni­menomaan
vaalien edellä. Erityises­ti
taloudellisia kysymyksiä ön käy­tetty
aseena tyytymättömyyden nos-tattelussa.
Viime aikoina ovat myös
eräät ulkopoliittiset seikat ja halli­tuskysymys
saaneet palvella mieli­alan
muokkaajien välikappaleina.
Ja nyt on talvisodan aikaisen yksi­mielisyyden
puuttuminen keskuu
destamme pantu todistamaan, kuän-ka
heikolla kannalla tämän maan
asiat ovat. Eipä näköjään eräiden
piirien piittaamattomuus poHittiston
keinojen laadusta tunne rajaa."
Talvisodan aikainen "yksimieli­syys"
oli sekin varsin suhteellista.
Joka uskalsi olla erimieltä sotapoli­tiikasta
pääsi vankilaan, ellei pääs­syt
vallan hengestään. Tällaista
"yksimielisyyttä" oikeisto kaipaisi
tänäänkin.
Hall valittiin USA:n
kommunistien johtoon
New Y,ork. — Viime maanantaina
USA:n kommuiiistinen puolue va­litsi
uudeksi johtajakseen Gus Hal­lin.
Aikai:emmin mr. Hall toimi kes­kilännen
alueen puheenjohtajana ja
nyt hänet valittiin sairaaloisen Eu-jotka
voivat saattaa tappiolle Gaits­kellin
politiikan ja estää onnetto­muuden.
Blackpoolin Labor-puolueen koi-fercnssi
antaa kaksi opetusta.
Kaukana siitä, että hän olisi "kä­vellyt
oikeiston ja vasemmicton vä­lisellä
narulla", kuten eräät sano­malehdet
olettivat, Gaitskell asettui
lujasti äärimmäisen oikeiston kan­nalle.
Lopulla Bevan sanoi päästyä
yksimielisyyteen koska Barbara
Castle ja Gaitskell olivat samaa
mieltä hänen kancsaan. Mutta jos
Gaitskell yhtälöi Bevanin, silloin
Bevan yhtälöi Gaitskellin. Mitä
Gaitskell sanoi?
Hän sanoi, että ajatus muuttaa
puolu''en nimi, tehdä sopimus libe­raalien
kanssa taikka eroaminen
Umoista täytyy heittää ikkunasta
ulos. Mutta hän myöskin heitti
ulos ikkunasta kansallistamisen.
Labor puolueen sääntöperiaatteet,
luokkataistelun ja kaikki sellaiset
aatteet joilla on vähänkin yhteyttä
sosialismiin.
Todellakin Gaitskellin puiie oli
parhainta torien propagandaa mitä
on kuultu vuosikausiin. Oikeuttaak­seen
sosialismista luopumisen hän
hettiin kansalli.sea puheenjohtajan
tehtävään.
Edustajakokouksessa oltiin sitä
mieltä, että puolueen jäsenyys on
laskenut viimevuo:ien aikana ja täl-gene
Dcnnisin tilalle, joka aikai-'lä kertaa on noin 10,000 henkeä,
semmm toimi yleissihteerinä. Mr. Puolueessa oli eniten jäseniä vuon
Dennis, joka on joitain vuosia toi­minut
piMlueen johtajana nyt siir-na
193a—39,
nom 7.5.000.
jolloin jäsenyys oli
Terveydenhuolto-toiminta
Karjalassa
Kirj. V. Mustonen
Ennen lokakuun sosialistista val­lankumousta
Karjalassa ei ollut oi-keartaan
minkäänlaista väestön ter­veyden
h u'oltöa. Vuonna 1913 oli ko­ko
Karjalassa ainoastaan 8 sairaa­laa
ja 24 lääkäriä. Väestön keskuu­dessa
raivosivat sellaiset kulkutau
dit kuin isorokko, lavantauti, mala­ria,
sukupuolitaudit, keuhkotauti ja
trakooma . . .
Lokakuun vallankumous avasi la­vean
tien terveydenhuoltotoimen ke­hitykselle
•Karjalassa. Elokuun 23
pnä 1918 kokoontui Petroskoissa
läänin saniteettineuvoston ensim­mäinen
istunto, jossa pohdittiin ter­veydenhuollon
tärkeitä kysymyksiä.
Jo neuvostovallan alkuvuosina alet­tiin
Karjalassa rakentaa uusia sai­raaloita
ja kuunnostaa entisiä, lis-sääntyi
lääkärien luku ja suoritet­tiin
suuria töitä kulkur ja sukupuoli­tautien
likvidoimiseksi. :
Ensimmäisten viisivuotissuunni­telmien
toteuttamisen aikana sai
terveydenhuolto Karjalassa erikoi-;
.sen suuren laajuuden. Vuonna
1940 oli Karjala.ssa 290 lääkäriä ja
1744 muuta lääketieteellisen keski-koulusivistyksen.
saanutta lääkintä-työntekijää.
Mainittuun . aikaan mennessä oli
tasavallassa .tehty; täyydellinen lop­pu
sellaisista kulkutaudeista kuLi
lavantauti; malaria ja syyhelmä.^
•-Söta^ aiheutti suuren vahingon ta-savallan"
xterveydenhuoltolaitoksell£^
Vihollinen tuhosi täydellisesti mo:
netjääkintä- ja profylaktiset laitok­set,
siinä,luvussa Petroskoin, f yysi-
"oteräpeuttisen parantolan sekä Kou-typohjan
ja -Karhumäen kaupunki-sairaalat.
Mutta sodanjälkeisinä
vuosina on tasavallan terveyden-huoltoverkosto:
rakennettu jälleen
täydellisesti ja vieläpä laajennettu­kin
huomattavasti.
Tällä hetkellä on Karjalassa 130
hyvin varustettua lääkintä-; ja: pro­fylaktista
laitosta, joissa on yli .4 5
tuhatta lääkintälyöntekijää;.siinä:lu-paljon
rakentavampaa osaa
kuin ajkaisemmi.n Annella-koon
tunnustus siitä. Mutta pa-renipi
olisi ollut jos ei tätä ra­kentava
rekordia olisi tahrattu
moisella "harkitulla riskillä"
kylmän, sodan lietsojien hy­väksi.
vussa 800 lääkäriä. Kolmellekym­menelle
lääkärille on annettu tasa­vallan
ansioituneen lääkärin kun­nianimi.
116 on palkittu Neuvosto­liiton
kunniamerkeillä ja mitaleilla
ja 309 on palkittu terveydenhuollon
mainion työntekijän rintamerkillä.
Tasavallassa tunnetaan laajalti an-
.sioituneet lääkärit V. Baranov, S.
Vishnevski, V. Tihomirov, K. Gud-kova
ja monet muuit.
Tasavallan poliklinikoissa ja sai-raalois
a-, on väestöllä mahdollisuus
saada aina pätevää ja maksutonta
lääkärinapua. Lääkintälaitokset on
varustettu kaikilla uusimmilla väli^
neillä. • Suurta huomiota kiinnite­tään
teollisuuslaitosten työntekijäin
lääkintäpalvelukscen.
Viime vuosina on rakcnncttui pal­jon
lääkintälaitoksia mctsätyöläis-ten
asutuksiin. Otettakoon esimer­kiksi
vaikkiipa Trhalnan mcLsätyö-läisten
asutu.s. Siellä on uudenai­kainen;,
sairaala, jossa on 35 .sairas­paikkaa
ja kolme lääkäriä. Sairaa-la.
ssa on :rönlgenkabinetti, diaknos-tinen
laboratorio sekä; tilava ja hy­vin
kalustettu leikkaushuonc.
Tasavallan ; terveydenhuoltolair
tos kiinnittää suurta huomiota myös
maascutuiväestön lääkintäpalveluk^
secn;; Tasavallan.maaseudulla on;
yli 150 välskäri-kätilöasemaa ja
noin 30 piirisairaalaa.
; 'Tasavallan terveydenhuoltomenot
valtion ; budjetista ,k^
vuodella mikä sallii laajentaa lää-:
kintälailostenverkostoa lakkaamat-ta^
Kuudenncn viisivuotiskauden lo­pulla
tulee-tasavallan vsairäaloissar
olemaan sairaspaikkoja _33 5 pro­senttia
enemmän kuin; tällä hetkellä;
j a hoidokkipaikkojeni luku; lasten-seimissä
lisääntyy 66,3- prosentilla.
Tasavallan terveydenhuioUoministe-riön
: pääomasjioitukset;; terveyden-huoltolaitok.''
ecn kasvavat 1956—
1960 yli 2,6-kertaisesti viidenteen
viisivuotiskauteen verraten.
••• - Lähimpien vuosien aikana raken-
^netaan-.uudct., sairaalat .tasavallan
moneen; kaupunkiin.];;;; Uudet.sairaa^
lal rakennetaan Petrovskin,Puudo-sin,
Rukajärven ja Louhen piirin
metsätyöläisten asutuksiin.
Viime vi'i0sien aikana on tasaval­lan
alueelle avattu: 7 parantolaa ja
4 lomakotia.;' Vuonna 1960 tulee;.ta­savallassa
olemaan 9"parantolaa ja 5
lomakotia,:joissa tulee;olemaan;yh-loonsii
yli 1200, paikkaa.
maalasi kuvan: kapitalistisesta parar
tusista,-;slummeista vapautetusta; j a
TV-vastaanottajilla ja pesukoneil­la
hukutetusta yhteiskunnasta; joka
jatkuvasti tulee entista enemmän
hyvinvoivaksi. >
Macmillan sanoo: " E i koskaan ole°
ollut niin hyva." Gaitskell ei ole
vain samaa mieltä, vaan Iisaksi han
sanoo? että toryjen alaisena se tulee
paremmaksi ja paremmaksi. Hänel­lä
on suurempi luottamus kapitalis­tiseen
järjestelmään kuin torjen ta^
lousmiehilla itsellään.
Han sanoi, etta työväen paamaära-na~
on luokaton yhteiskunta, mutta
han ^ sanonut sanaakaan- puhees­saan
— enempää kuin Bevanikaan
— yhteiskunnan jakautumisesta
kahteen luokkaan, niihm, joiden
käsissä on tuotantovälineet ja hii-hin,
joilla ei ole niifä. Luokkia ei
voida hävittää ellei tuotantovälinei-denyksityisomistusta
poisteta ja
siirrytä yhteisomistukseen. Gaits­kellin
sosialismin määrittelyssä ei
sanota mitään tästä. Jos sosialismi
merkitsee jotain niin se tarkoittaa,
että lopetetaan miljoonien työläis­ten
riisto muutamien harvojen ri­kastuttamiseksi.
Ilman tätä puheet
"sosialistisista periaatteista" on tyh­jää
tuulta ja tekopyhyyttä. Työ­väenliikkeessä
ei saa olla harhaku­via.
Gaitskell ja hänen oikeistonsa
aikoo säälimättä ajaa politiikkansa
läpi.
He käsittävät, että konferenssin
jälkeen nousee rivijäsenistön kes­kuudessa
ankara vastarinta. Ei ole
ensinkään epäilystä etteikö sadat
edustajat suhtaudu vihamielisesti
Gaitskellin linjaan. Mutta halu tar­mokkaaseen
toryvastaiseen taiste­luun
täytyy ohjata, järjestää ja yh-dictaa
jos mielitään- saattaa, gaits-kellismi
tappiolle.
Lopettajaispuheessaan Bevan tun­nusti
vasemmistolaisen; mielialan :• or:
lemassaolon. Tasta huolimatta hän
kehöitti yhdistymään oikeistosiiven^
politiikan taakse j a nain tunnusti
ettei hänellä ole mitään tätä poli­tiikkaa
vastaan.
Gait:kellm linja ei ole vain sosia­lismin
pettämistä se saattaa vaar
leissa tappiolle^ Jos se tullaan hy-lessä
kuollettava. Jos se tullaan hy­väksymään,
niin ei olisi toryjen
vastustajia nyt eika vaaleissa. Ky­symyksessa
ei ole sosialistiset peri­aatteet
"vaikkapa se aiheuttaisi tap­pion
vaaleissa". Vaalit voidaan
voittaa ainoastaan politiikalla, joka
perustuu sosialistisiin periaatteisiin.
Tuskin löytyy amoatakaan torya,
liberaaleista puhumattakaan, joka ei
V
KODIN PIIRISTÄ
TOEVIITTANUT EEVA
Silitystila olohuoneessa
-•...-o
''.e
o
o
t
O
••o
;:?ö
tekisi huulipalvelua mr. Gaitskellin
"sosialistisen periaatteen" määrit­telylle.
Varmasti he kannattavat
hänen "sekatalouden" — sie on ka­pitalistisen
— ylistelyä.
Vaistomaisesti sadat edustajat i l ­maisivat
vastustavansa Gaitskellin
puhetta; mutta' vuosia kestänyt oi-keistoprOpaganda,
jonka tarkoituk­sena
on ollut estää luokka- ja sosia­listinen
tietoisuus, oh vaikuttanut
heihin. Kapitalistisen yhteiskunnan
luokkaluonteen ja sosialismin saa­vuttamisen
keinojen käsittämisen
sekavuus aiheutti sen, että vasem­miston
keskuudessa oli hajanaisuut­ta
ja selvyyden puutetta.
Blackpoolin konferenssi osoitti sa­takertaisesti
kuinka tarpeellista on
voimakkaampi kommunistinen puo­lue,
joka voisi antaa johtoa toryvas-taiselle
taistelulle ja ihmisten^ sosia­listisen
tietoisuuden tason kohotta­miselle.
Tuklcinosturien rakentaja
Neuvosto Karjalassa
Silitysvalineet sailytotaän^^useim^'
missa perheissä-keittiössä,"^ mis:ä;:si:
littaminenkin suoritetaan: ; Usem
on kuitenkin vaikeata mahtua keit­tiössä
tekemään tata melko paljon
tilaa vaativaa työtä, eivätkä valaiS;
tussuhteetkaan ole aina parhaat
jnahdollicet.
Itse asiassa silittäminen on niin
siistiä työtä että sen^ aivan hyvin
VOI suorittaa muuallakin kuin keit^
tiossa. Pulmana on vam työväli­neitten
hankala kuljettaminen huo
nsesta-toiseen.-
Eräs perheehemäntä on ratkais­sut
asian kätkemällä silityslaudan
sekä silitycraudan langan olohuo­neen
seinälle ikkunaverhon taaköo.
saivat
öjäf
seuraa
Saimme äsken sanomalehtileikke-leen
mikä suomenkielisenä oli lä­hetetty
Neuvosto Karjalasta ja mis­sä
käsitellään kuinka entinen Cana-dasta
Nef.vostoliittoon lähtenyt
mies Walter Anderson, jolla on su­kulaisia
Canadsasa, oli keksinyt tu-kinnosturin
ja muita metsätuotan­nossa
tarvittavia koneita, joita ale­taan
nyt tuottamaan.
Kirjoituksessa sanotaan mm. seu­raavasti:
"Kun Karjalassa tulee pu­he
"Andersonin nosturista", niin ei­pä
meillä taida löytyä montakaan
sellaista metsätyöläistä, joka ei tie­täisi
kysymyksen olevan tukkinostu-rista.
Viime aikoina saman nostu­rin
nimi on vilahdellDt tasavaltam­me
ulkopuolellakin ilmestyvien sa­nomalehtien
palstoilla. Tämä täl­lainen
huomio onkin varsin käsitet­tävää,
sillä puutavaran lastauksen
parempi koneistaminen on metsä­töissä
tämän päivän polttopisteessä.
Jokaisella hakkuualueella tarvitaan
sellainen lastauslaite, jolla voidaan
kuormata nopeasti ja mahdollisim­man
vähällä lihasvoimain ponnis­tuksella
sekä tukkeja että täysimit­taisia
runkoja ja tarpeen tullen
siirtää lastauslaite vaivattomasti
paikasta toiseen. Sellaiseksi on o-ron
metsätyömaalla työskentelevän
soittautunut Aunuksen piirin Kove­ron
metsätyömaalla työskentelevän^
Walter Andersonin suunnittelema
nosturi."
Kirjoituksessa osoitetaan, että
WaUer Anderson ei ole koneita ra­kentava
insinööri, vaan että aikoi­naan
hän aloitti "rasvapoikana" ja
opetteli auton sekä traktorien ohjaa­miseen.
"Sodan jälkeen Aunuksen piirin
Koveron metsätyömaaUa huomioi­tiin
jääteiden etui:uus talviajossa
. . . Anderson kysyi itseltään: Eikö
tuota tyota voisi järjestää parem­min.
Ratkaisua hän ei siihen löytä­nyt
heti, muitta lopulta se tuli: hän
suunnitteli autoon metallisen tan­kin
josta pumpataan ilma pois au-tomoottorin
imuvoimalla ja ilma-tyhjä
säilö täyttyy helposti vedellä.
Sellaisia "Andersonin tankkeja" on
nykyisin käytännössä ympäri Neu­vo;
toliittoa."
Sen jälkeen on Anderson suhtau­tunut
parantamaan autonosturia ja
on jo päässyt siihen vaiheeseen, et­tä
näitä nostureita on päätetty val­mistaa
Karjalassa kuluvan talven
aikana.
180 neliökilometriä suu-ja
sorkkatautimotissa
Helsinki; — Suu- ja sorkkataudin
etenemissuunta on kaiken todennä­köisyyden
mukaan pohjoinen ja täs­tä
syystä aloitettiin viime lauantai­na
vastarokotukset rataosasta Lahti-
Kouvöla etelään olevilla alueilla ja
toisaalla länteen linjasta Myllykos­ki-
Kouvola. Eristetyn alueen pin­ta-
alaa on samalla lisätty noin 180
neliökilometriin. Tällä "motitetul­la"
alL-rella työskentelee kolmisen­kymmentä
eläinlääkäriä. Perjantai-iltaan
mennessä oli rokote ttull,500
eläintä.
- Alueelta on tähän mennessä ta­pettu
12 karjaa. Tarkkailun alaisia
tiloja on tällä haavaa kymmenkunta.
Ottawa. — Rotusyrjinnästä kaut­ta
maailman tuomittu Etelä-Afri­kan
hallitus osaa vetää siitä nuo­rasta,
mikä teohaa kommunistivas­taista
hysteriaa potevien piirien
keskuudessa.
Etelä-Afrikan tiedonantotoimis-ton
täkäläinen neuvonantaja, Wynd
van Eyssen sanoi torstaina, että
apartheid — hänen jnaansa paha­maineinen
ohjelma rotusyrjinnän
toteuttamiseksi — on vankkana ta­keena
siitä, ettei Etelä-Afrikka
käänny kommunismin tielle?
Puhuessaan Kiwanis Clubin illal-listilaisuudessa
mi*. Eyssen valitti
sitä kun Canadassa tuomitaan Ete­lä-
Afrikan rotuvainot. Hän korosti
ettei Etelä-Afrikalla ole tässä suh­teessa
mitään häpeämisen syytä,
sillä kuten hän sanoi, "mustaihoi­set
voivat hänen maassaan parem­min
kuin missään muualla Afrikas
sa". Hän puolusti apatrheidiä myös
sillä, että se on muka "yhtä vanha
elämäntapa kuin itse Etelä-Afrik­ka".
Kaiken kukkuraksi hän sanoi
apartheidin saavan kaikkien, nnn
sorrettujen, riistettyjen ja köyhdy­tettyjen
neekerien, kuin heidän
herrojensakin, valkoihoisten kan­natuksen.
Alkuaan hanella öli aivan tavalli­nen,
vaatimaton ^silityslauta,- mel-;
koisen vaappera seka tyolas ottaa
esille; ja : panna pystyyn. .Lisäksi ;i
raudan johto oir aina tiellä. Mutta j
vähällä vaivalla, ja -pienin kustan­nuksin
suoritetun uudistuksen avul-4
la saatiin silityspaikka siirretyksi,
pois keittiosta.-lauta tanakaksi ja
raudan johto pois tieltä.
Entinen silityslauta oli edelleenS
käyttökelpoinen, mutta sen jaloista'^
käytettiin vaan toinein. Seinään'
-kiinnitettiin"tänäkkä"'poiklapuu TUU-veilla,
jonka varassa laudan toine.i
pää on. Jalka on saranoilla kiinni
laudasa ja putoaa oikeaanasentpoaj
kun iautä taivutetaan vaakasuoraaiL
Seinään kiinnitetään koukku, jon­ka
varaan pannaan raudan johto että
se silittäessä tulee ylhäältä päin ei­kä
lolC' esteenä silittäessä. Johtoa
pidetään koukun varassa sekä sili-tettäes;
ä että väliaikoina. iPieni ha­ka,
joka on samassa silmukassa ku>n
koukku pitää lautaa paikoillaan sei­nää
vast-n sen ollessa pystyasen­nossa.
Näin sijoitetun silityslaudan esil­le
otto kestää muutaman sekunnin^
ja yhtä nopeasti se kätketään takai­sin
ikkunaverhojen taakse pois ke­nenkään
näkyvistä. ,
JA
IIIIIIIPÄTÄ
PITI SALAILLA
Säännöstelyn aikana pysäyttivät
tarkastavat pohisit kerran erään
raskasta viljakuormaa ajavan mie­hen.
Kun asianomaiset lupapaperit
kuitenkin näyttivät olevn hyvässä
kunnossa, pääsi ajoneuvo jatka­maan
matkaansa. Mutta hetken pe­rästä
muuan konstaapaieista ajoi
polkupyörällä miehen perään ja ta-voitettuaan
hänet kysyi:
— Mitäs teillä taas olikaan
kuormassanne?
— Kaurojahan siinä on niinkuin
äskenkin, vastasi ajomies . hiljaa
kuiskaten.
— Mutta miksi te tuolla tavalla
kuiskailette, kun kerran on lupapa­perit
ja kaikki, tiukkasi epäilevä
konstaapeli.
— Se ön nähkääs pakko puhua
hiljaa kauroista, ettei hevonen kuu­le,
tuli vastaus entisen kuiskaavaan
tapaan.
tuli yllätetyksi
MRMirjasesta
Helsinki. — (DLP) — Suomi-
Neuvostoliitto seruan puheenjohta­ja,
maisteri. Sylvi Kyllikki Kilpi se­kä
s-uran puhemiehistön jäsenet,
professori Göran von Bonsdorff,
taiteilija Tapio Tapiovaara sekä toi­minnanjohtaja
Alpo Lääperi ovat
käyneet pääministeri V. J. Sukselai^
sen luona keskostelsmassa postin
välityksellä parhaillaan levitettä­vä
tä MR An julkaisusta "Ideologia
ja rinnakkaiselo", jossa vääristellyin
sitaatein ja uskonnollista kiibbitus-ta
hyväksikäyttäen hyökätään Neu­vostoliittoa
vastaan väittäen sen
pyrkivän maailman valloitukseen
kaupankäynnin. kulttuuriyhteyksien
solmimisen ym. toiminnan avulla.
Kun" kirjanen sisältää räikäetä
ulkopoliittista kiihoitusta ja niiden
yksityisten henkilöiden järjestöjen
ja virallisten elinten häpäisemistä,
jotka sekä idässä että lännessä toi­mivat
kitosainvälisen jännitykse.i-poistamiseksi
ja sovinnollisen rin­nakkaiselon
mahdollisuiuksien luo­miseksi,
toivoi Suomi-Neuvostoliit­to
Seuran keskusjohto* että hallitus
kiinnittäisi tähän maatamme var
hingoittavaan painotuotteeseen huo­miota
ja estäisi samantapaisen kir­jallisen
toiminnan jatkamisen. Pää­ministeri
Sukselainen vastasi, että
hallituksen piirissä oli todettu tä^
män valitettavan painotuotteen i l ­mestyminen,
mutta kun MRA on ai-;,
kaisemmin esiintynyt toisenhenkt-senä,
ei sen julkaisemaan kirjaseen
osattu ajoissa kiinnittää huomiota.
Posti on voiuDt ohjeitten mukaan
ilman osoitettakin postimaksun saa,-
tuaan Jakaa lähetyksiä, mutta sa­manlaista
maallemme vaarallista
upoliittista kiihotusta ei luonnoilla
sestikaan sallita jatkaa — sanoi,
pääministeri Sukselainen.
PÄIVÄN PAKINA
Ainoastaan protestiäänistä on nyt liyötyä
Sudburyn kaupunginyaalitkiin- lannetta ei voida korjata sen pa-
/
nittävät ansaittua huomiota vähän
joka puolella kaupunkia. Ja yleen­sä
önväestöuikfeskuudessa havaitta­vissa
vissinlaista pettymystä', vii­meistelyvaiheessa
; olevan; kuntien
yhteenliittämisen johdosta.
SudbL.ryn ja lähiympäristön asuk­kaat;
ovat vaatineet nikkelialueen
kuntien yhdistämistä siinä nimenoi:
maisessa mielessä; että suuret kai­vosyhtiöt
tulisivat myös kunnallises-i
ti verovelvollisiksi —-että nekin jou­tuivat
maksamaan: osan niistä palve­luksista
mitä kaupungin ja kuntien
on ylläpidettävä nikkcliyhtiöiden
palveluksessa oleville henkilöille.
Mutta suuret toiveet saivat jäl­leen
antaa tietä Suuren Rahan; öyk-kärimäisyydelle.
,
Me saimme tosin ,nikkeliauleen
tärkeimpien kuntien yhteenliittämi­sen
— mutta sivuun jäi kuitenkin
Incon suuret laitokset Copper Clif-fissa.
Tämä tarkoittaa samaa jos
annetaan kesäkuumana pikkupojal­le;
lupa mennä uimaan —-, mutta sa­malla
«stetään pääsemästä häntä
jiirven rannalle!
Nikkelialueen kuntien kurjaa li-remmin
yhdistetyn kaupunkin puit­teissa
kuin erillisinä osinakaan niin
kauan kuin kieltäydytään, korjaa­masta
suurinta vikaa ' — k u n kiel­täydytään
.tekemästä ; sellaisia.; jär­jestelyjä,
«ttänikkeliyhtiötkintule-vat
kunnallisverotuksen alaisiksi.
; Ontarion kaikissa teollisuuskau­pungeissa
erinäiset: teollisuuslaiton-,
set maksavat 50—75 prosenttia kun­nallisveroista
— mutta täällä :;nikke-
;lialueella;suuret yhtiötpääsevät a-siollisesti
puhuen kuin 'koira verä­jästä
tarvits?matta^. mak-saa ijuuiri
lainkaan kunnallisveroa.
' Meille on puhuttu tosin suurielei­sesti
siitä, että kuntien yhteenliittä­misen
yhteydessä on maakuntahalli-tu5
luvannut meille; suurempaa ra­ha-
avustusta. ;;Muitta raha-avustus
(grants) on verrattavissa armopaloi­hin,
joita .voidaan antaa; jos yleisen
mielipiteen .painostus;on kyllin voit
makas,;tai voidaan kieltää antamas­ta*
kuten tapahtuu uudessa kouluju-pakassa.
Toisaalta' ei ole mitään
järkisyitä, miksi meidän täytyisi
tyytyä tällaisiin "armopaloihin",
}{illäkaivo.syhliöidon kuMiiallincn VO.
rovelvollisuus pitäisi olla ilman mi­tään
nnurta .selvä a.sia. Mikäli siinä
on; yhtiöitä puolueellisesti suosivia
lakeja, niin näihin lakeihin pitäisi
tehdä pikamarssissa: uudistuksia ja
muutoksia niin että lain;edessä olisi
tasavertaisia niin suuret ja rikkaat
kuin köyhät ja varattomatkin.
Monessa mökissä on; tämän yh­teenliittämisen
johdosta; kysytty,
että mitä pahaa olemme me sudbu-rylaiset
tehneet kun meitä näin ko:
vakoiiraisesti rangaistaan?
Tosiasia tietenkin on, että sudbu-rylaisten;
e^^
mutta äärettömän voimakas j a vai­kutusvaltainen
-mahtitekijä yh­dysvaltalainen
suurpääoma. 'Samal-:
la kertaa kun Sudburyn asukkaat
jättivät kunnallislautakunnan yksi­tyisasiaksi;
liitoskysymyksen jäjes-tämiscn;;
hallitusta painostettiiny.il-meisesti
äärettömän :Voimapecä|se3-
ti vissiöri yhtiöiden "toimesta, v.
. Toisaalta, ivarsinki
tuosto oli.joko;tietoisesti tai.tietä-mättäniidsn-
apuna, jotka vastusti:
vat kaikkea demokraattisia ratkaisu.-;
ja niin, että yhtiötkin joutuisivat
maksamaan osansa kunnallisme-noista.;
Mahdollisesti McKiminkunr
nanvaltuusto ei tietänyt eikä ,kä-sittänyt,
että vastustaessaan kunti-emme
yhteenliittämistä, se asialli­sesti
avusti tämän sepäedullisenirat-kaisuh
tekoa. Tältä .pohjalta kat­soen
McKimin' nykyinen kiinnan-valtiMislo
on osasyylliuoi^ liihän opii-eduUiseen
- ratkaisuun. Jos McKir
min valtuusto (ja Sudburyn) kau­punginhallinto
olisivat aktiivisesti
taistelleet demokraattisen yhteön-?
liittämisen puolesta, niin tilanne
olisi epäilemättä nyt vallan toinen.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut,
joko syystä tai toisesta. Mahdolli­sesti
meidän kaupunginisämme ovat
niin lyhytnäköisiä politiikkoja, et­teivät
näe nenäänsä - pitemmällä.
Mahdollisesti tähän munauJcseen ei
sisälly mitään sen pahempa^j.
Mutta ,siinäkin tapauksessa .he
ovat. ansainneet ' veronmaksajain
tuomion ja arvostelun.
V^ilitettavasti tämän kaupungin
työväenliike on vedetty tarkoituk­sellisesti
sellaiseen; ristituleen, ettei
se voi tässä vaikeassa tilanteesi;a
antaa; sellaista panosta yhteenliittä-;
niisseka^otkun ratkaisemiseksi, mi-;
kä olisi muuten mahdollista.
Mutta tämä ei tarkoita, ettei va­litsijoilla
ole - mitään. mahdollisuuk-'
sia.' Päinvastoin on korostettava,
että; nyt jos koskaan tuntu.vat pro­testiäänet.
Annettakoon siis kannat
tus. ja tuki niille ehdokkaille'; jotka
ovat .aktiivisesti^ vaatineet ja edel­leen
vaativat .kuntiemmedemokraat-;;
tista yHteenliittämi:tä niin^ että kai-~
vosyhtiötkin joutuisivatvmaksamaah;.
kunnallisveroa! Tällaiset protesti­äänet;
ovat ny t itarpeellisia yhteisen f
edun vuoksi — ja niiden vaikutus
tuntuu aina Queen Parkia myöten.
Kän.<iäkouva.