Vapaus, December 3, 1964

              Sivu 2 Torstaina, jouluk. 3 p. — Thursday, Dec; 3, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
Established Nov. 6. 19ir VAPAUS
(LIBERTY)
Editor: W. Eklund Manager*: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265
PubUshed tbrice »reekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbuiy. Ontario. Canada.
•Mailing address: Box 69
; AdverUsing rates upon application, translations free of charge.
Autborlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottava,
and for paymentof postageln cash.
ICANADIÄNilfÄNGUAGElPRESS
TILAUSHINNAT
Caoaäassa: 1 vk. 40.(K>. 6 kk. $4.7.'> USA:ssa 1
' • • . - 3 kk. 2.75 Suomessa: 1
vk. $10.00 6 kk. $5.25
vk 10.50 6 kk. 5.75
Suomen 47. itsenäisyyspäivänä
Sunnuntaina, joulukuun 6 päivänä vietetään Suomen itsenäisty­misen
47. vuosipäivää. ~
Tätä historiallista tapahtumaa ja merkkipäivää vietetään perin-tellisin
juhlamenoin erikoisesti Helsingissä ja kaikkialla Suomessa
sekä Suomen rajojen ulkopuolellakin. Suomessa tämän merkkipäivän
viettoon liittyy virallisia juhlatilaisuuksia, sotilasparaateja ylioppi­l
a a n , soihtukulkueita jne. Itsenäisyysjuhlien järjestäjinä toimivat
hallitus ja kunnallishallinnot sekä erinäiset yhteisöt ja kansalaisjär­jestöt.
Kohokohdaksi tavallisesti muodostuu maan pääkaupunjji.ssa, pre­sidentin
linnassa pidettävä suuri vastaanottojuhla, mihin osallistuu
suuri määrä vieraita. Juhlan kunniaksi liehuvat siniristiliput julkis­ten
talojen ja yksityisasuntojen yllä.
Myös ulkomailla — Moskovassa, Tukholmassa. Washini;toni.ssa,
, : Ottawassa ja monissa muissa pääkaupungeissa — järjestetään Suomen
suuVlähettiläiden ja muiden viranomaisten toimesta itsenäisyyspäivän
kunniaksi vastaanottotilaisuuksia.
...... Meillä täällä Canadassa järjestetään Canadan Suomalaisen .Jär­jestön
ja eräitten muidenkin kansalaistemme koskuude.s.sa toimivien
järjestöjen toimesta juhlatilaisuuksia Suomen itsenäi.syyspäivän kun­niaksi.
• Tässä yhteyde.ssä meitä kiinostaa erikoisesti täkäläisten kansalais­temme
keskuudessa toimivien vapaiden kansalaisjärjestöjen toimesta
suunnitellut ja järjestettävät Suomen itsenäisyysjuhlat.
Ilahduttavana ja lämpimästi tervehdittävänä .seikk'ana on pidet­tävä
sitä. että kaikissa kansalaispiireissämme .suhtaudutaan myöntei­sesti
Suomen itsenäisyyteen yleensä ja samalla myös Suomen it.senäi-syyspäivän
viettoon. Valitettavana eli kieltei.senä seikkana on huo-
,mioitava se. että suhteellisen pienestä lukumäärästämme huolimatta
Canadan suomalaiset viettävät Suomen itsenäisyysjuhlaakin vielä pie­nissä
erillisissä ryhmissä ja keskenään toraillen. Seurauksena on,
että itsenäisyysjuhlat eivät saa lähestulkoonkaan niin suurta ja yleis­tä
kannatusta, mitä ne saisivat toisin, nimenomaan yhteisin: voimin
järjestettyinä. Tosiasia on; että yhtenäistymisen avulla muuttuisi
tässäkin asiassa "laatu määräk.si", tahtoo sanoa, yhteisiin itsenäisyys­juhliin
O-sallistuisi satoja ja tuhansia sellaisia kansalaisiamme, jotka
eivät kerta kaikkiaan halua mennä eripuraisuuksien rikkirepimiin.
erillisiin itsenäisyysjuhliin.
MITEN SE OLISI MAHDOLLISTA?
Väliotsakkkeessa esittämäämme kysymykseen haluamme avoi­mesti
sanoa, että Vapaus ei edes väitä, että meidän lehdellämme olisi
yleispätevä ja täysin valmis vastaus siihen. Toisaalta uskomme kui­tenkin
vakaasti, että jos kaikki hyvää tarkoittavat kansalaisemme ryh­tyvät
järjestö- ja ryhmäyhteyksistään välittämättä etsimään keinoja
niin silloin on mahdollista voittaa kaikki e.steet ja järjestää todella
suuria sekä kaikkia kansalaispiirejämmc yhdistäviä ja sytyttäviä itse­näisyysjuhlia
täällä Canadassakin.
Lähtökohtana voitaisiin meidän käsittääksemme pitää rehtiä ja
avointa tunnustusta siitä, että kansalaistemme ja heidän yhdistys-tensä
välillä on vissejä aatteellisiin katsantokantoihin ja historialli­siin
tapahtumiin perustuvia erimielisyyksiä — ei Suomen itsenäisty­misestä
ja sen tärkeydestä sellaisenaan, vaan siitä, minkälaisen kehi­tyssuunnan
juuri itsenäistynyt Suomi sai vuonna 1918 ja välittömästi
sen jälkeen.
Mutta emmekö voi.si yhtci.sesti sopia, kuten esimerkiksi Canadan
Suomalainen J ä r j e s t ö ehdottaa, ja jota katsantokantaa meidän leh­temme
Vapaus lämpimästi kannattaa, että jätettäisiin puolin ja toisin
pois yhteisistä itsenäisyysjuhlista nämä aatteelli-siin ja historiallisiin
tapahtumiin perustuvat kiistakysymykset ja että ruvettaisiin järjestä­mään
yhteisiä itsenäi-syy.sjuhlia tämän historiallisen merkkitap-iuksen
todellisessa merkityksessä — Suomen itsenäistymisen kunnioittami­sen,
sen puolustamisen ja edelleen lujiltami.senhenye.ssa.
Tällainen sopimus — sopimus siitä, että vis.seistä aatteellisesta ja
historiallisista erimielisyyksistä huolimatta voimme yhteisesti järjes­t
ä ä mahdollisimman hyvin onnistuvia it.senäisyy.sjuhlia — ci luonnol­lisestikaan
vaatisi mitään o.sapuolta luopumaan 'omista' käsityskan­noistaan.
Väitöksen vuoksi, ja nimenomaan .sen vuoksi, voi.simmee.si-merkiksi
sanoa näinkin: Jos joku ryhmä tai järje.stö haluaa erikoisesti-propa
«oida "vapaussotakäsitystä". sillä olisi yhteisistä itsenäisyy.sjuh-lista
huolimatta täysi oikeus ja vapaus järjestää erillisiä "vapau.ssola-juhlia".
Mikäli jotkut loi.set järjestö! haluaisivat järje.stää 'iuokka-sodan"
muistojuhlia, niillä myös olisi täysi oikeus järjestää erillisiä
julilia tä.s.sä hengessä. Kaikki mitä yhteisten it.senäisyy.sjuhlienyhtey-
'deKsä tapahtuisi, olisi se, että pidätytään niin puolelta kuin toi.selUi-
•kin toisten osakumppanien loukkaamisesta ja keskitytään yksinomaan
pääasian ja -tapahtuman — Suomen itsenäistymisen ja sen merkityk­sen
käsittelyyn.
: Tällainen sopimus tai yhteisymmärrys muutUiisi luonnollisesti
--monen nyt. järjestettävän it.senäisyy.sjuhlan olemu.sta ja luonnetta.
|Esimerkik.si juhlapuheissa ci käsiteltäisi sivuseikkoja — huolimatta
siitä kuinka tärkeitä ne ovat — vaan pääky.symystä, eli sitä, mitä itse-
__näistyminenJiuomen kansalle ja valtiolle tarkoittaa, mitä sc merkit-
:see nyt ja tulevaisuudessa. Muu ohjelmisto seuraisi luonnollisesti .sa­lamaa
suuntaa, ""^
•MITÄ ITSENÄISTVMINEN MERKITSEE?
: Ylläkuvatussa henge-ssä järjestettävissä yhteisissä itscnäisyysjuh-
'lis.sa voitaisiin paneutua varauksettomasti itsemääräämisky.symyksen
•käsittelyyn yleensä ja erikoisesti Suomen it.senäislymistm merkityk­sen
koro.stamiseen. Se olisi hyödyksi Canadaan siirtolaisina tulleille
•kaasalaisillcmmc yleensä ja erikoisesti tässä maassa syntyneelle ja
.kasvaneelle sukupolvellemme, joka kieltäytyy kerta kaikkiaan kun-
• nioitUimasta eripuraisuutta lietsovia, itsenäisyysjuhlia.
Silloin olisi meillä tilaisuus osoittaa tä.ssä maassa syntyneelle ja
••kasvaneelle sukupolvellemme, että Suomenkin itsenäisyyden toteutu­minen
avasi kehityksen ja edistyk.sen portteja. Yleisesti puhuen kan-
|sakuntien vapautuminen ja itsenäistyminen tarkoittaa taloudellista
nou.sua ja kansakunnan hyvinvoinnin sekä sivistyksen kukoistuksen
alkua. •. •. :
Selvää tietchkin on että itsenäistyminenkin voi johtaa erilaisiin
'kehityssuuntiin, jotka joko nopeistuttavat tai hidastuttavat saavute­tun
vapauden antamia mahdollisuuksia— mutta kun asian tämän puo­len
käsittely johtaisi aatteellisten kysymy.slen puntarbimiseen, niin
SYNTYA/\Ä-
PÄIVIÄ ^
John Edward Filpus, Sudbiiry;
Ont, täyttää tänään, torstaina, jou
lukuun 3 pnä 65 vuotta.
.'Tuomas yiiuQci, Sudbury, Ont.
täyttää .perjantaina, joulukuun 4
pnä 84 vuotta.
Krifito > WUta. Sudbury. Ont, täyt'
tää lauanlaina, joulukuun 5 pnä,
74 vuotta.:
Kalle Ojala, Mokomon. H.Il.I
Kakabeka Falls, Ont, täyttää maa
-lantaina, joulukuun 7 pnä 60 vuot
'.a.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
ITALIAN K(>:n SUHDE
Luigi Longon haastattelu "Stern"-lehdeUe
mää sotaa, mutta mitään rauhan
Myös =11161 toivomme, jjetUi<Ber-_
liinin inuuri reviltäisUit.^^ MoUa se
voi tapahtua vasta silloin kun
Bonn aloittaa DDRcääii nähden
uuden politiikan, sanoi Italian
kommunistisen puolueen pääsili-teefi
Luigi Longo äskettäin lähsi-saksalaiselie
: aikakauslehdelle
Stcrnille ahtaniassaah haastatte­lussa.
Lqngo käsitteli mielenkiin­toisessa
haastattelussa myiis Sak­san
komntunistisen puolueen kiel­toa,
jonka. kumoamisesta nykyisin
puhutaan sekä : LänsiSalufaissa'
että muualla. EuroopassäT^Julkai-
. semnie oheisena tämän osan haias-tatteliia
sekä^Löngoh jy§|t>'ksiä
yleensäkin Saksan kysymyksen
ratkaisuista.
STERN: 1'yytäisimmo lopuk.si kä
sityksonne Saksan ky.symyksesta?
Voittetko sanoa siitä jotakin?
LONGO: Mielelläni. Kaiitammt
Saksan kysymyksit^ssä perustuu
kahden saksalai.sen valtion, liitto
tasavallan ja Dl)R:n tiinnustami
VIII edustajakokou.s. johon ottaa o-! "^t'^*"- Käsityksemme mukaan nii
saa 380 edustajaa noin .sadasta maas- kehittyä yhteis
ta. Edustajakokouksen p ä ä a l u s t u k - » ' I l e on edellytyksen;-
.se.s.sa järjestön puheenjohtaja Shi- i Peiu-stfcllinen muiitos politiikas.-^a.
nek Vokruhlitski totesi, että kan- i J"^'' liittotasivaita nouda.ti Aden myös nämä kysymykset.
"YanlLenemiMi
in
I
mistosuuntaincn, -ryhä useammin gama natsirikosten vanhenlumi
korostaa DDR:n tunnustamisen ongelma, joka on parhaillaan
välttämättömyyttä. Lehden mu i esillä Länsi-Saksassa, on ajankoh-kaan
olisi vihdoin jo oltava sei-; teinen myös Itävalla.^^sa. Maan rikos-viUä
siitä, että Hallsteinin opin; laj^ mukaan sota- ia natsirikok.set
pahjalla ehkä voidaan käydä kyl ; vanhenevat kesäkuuhun 1965 men
Yii 7 mifjoonaa
ylioppilasta itlS:ssa
vSofia. — Viime lauantaina aloitti
Sofias.sa lO-päiväisen työnsä Kan-sainväli.
sen ylioppilasliiton lUSn
politiikka sille ei voi raltcntaa.
STERN: Herra Longo, te puhutte
vain liittotasavallan politiikasta ja
virhei>!ä. On kuitenkin tosiasia.
3ttä Ulbrichtin järjestelmää pide
tään jopa kommunistisessakin lei
rissa stalinistisena. Missään muus
^a itäblokin maassa ei enää: ole
niin paljon poliittisia vankeja kuin
i)DR:ssa. Joitakin satoja armah
detliin äskettäin. Poliittisia vunke
ja on kuitenkin violä aivan tar
peeksi DI)R:ssa. Uskotteko sen pai
»'elevan jännityksen laukaisemista?
LONGO: Niin. tiedän. Näistä ky­symyksistä,
joita en tietenkään voi
.ä.vsä muodossa hyväksyä, olisi pai
jan sanot avaa. Mutta uskokaa yksi
isia: jo.s molempien saksalaisten
.aitioiden keskon tapahtuisi lähen
ymistä ja syntyisi erilaisia sopi-nuksia.
jcko kaunan tai kulttuurin
lialla, silloin voitaisiin ratkaista
nessä. Itävallan oikeusministeri
sainvälinen- ylioppilasliitto yhdistää
nykyisin 75 kansallista järjestöä
jäsenmäärän kohotessa yli 7 miljoo-'
nan. -
:iuerin aikiiMa ja jota oleellisilta
piirteiltään muodostetaan myös nyt
liittokansleri Erhardin aikana.
Kieltävlvininen Oder—Neisselin
Tässä kokouk.se.ssa hyväksytään
jälleen uusia ylioppilasjärjestöjä I- • «'^'^ä
.US:n jäseniksi Kreika.sta. Pakista- 'S'^'''
nista. Sambiasta. Israelista. -Surina­mista
ym. ruheenjohtaja totesi, et­tä
paitsi ylioppila.songelmien käsit­telyä
Kansainvälinen ylioppilasliit­to
esiintyy aktiivisesti rauhan ja
kansallisen itsemääräämisoikeudi>n
puolesta imperialismia ja kolonialis-
'j mia vastaan.
I Kansainvälinen ylioppilasliitto ja-i
kaa myös stipendejä ennen kaikkea
I Aasian. Afrikan ja lafinal;iisen A-I
merikan maiden ylioppilaille.
ja l)lJR:n tunnustamisesta
yritys. .sa;;(la tavalla ta| toi-halluuns:
i atomiaseita ovat
politiikkaa, joka on vain vaik"astl
yhdis^te:Iävi•;.^ä pyrkimyksiin rau­hanomaisen
I innakkainolon järjcs-tolaiä:!
aika.insaamiseksi rikkinäi
>(.'llä manterecllamnu'.
Haluaisin nuuien korostaa; ett;<
.älä näkemystä eivät lt:ilia.ssu
o,.ust;i yksuionii.aii komniuiiistir
v;i:iii nuös muut demokraattiset
voimat. Ki olo iniolc-täni merkityk
seiönth. kim l.a Stampan kaltainen
lehti. Joka t-i varmasti ole v;:sem
•1 • KEHITYSOPPIKIN
KUMMITTELEE V. 1964!
-Washington. ^ .Nuorille tc.xiisi-j l.yn ^onia) l('vitottiin lulvittam;illa
laisille saa nyt opet:aa kehitysoppi:!. viinio vaalien ;iikan:i.. Kennialinviju-koulussa.
Mutia ei Kaikille nuorille i ri Kd\vin AValker. joka niitti surul
texasilaisille.
Tämä näyttää olevan tilanne k i r -
jataistelu.ssa mikä on ollut kkyMnis
.sä useammilla alueilla Vhdysvaliois
•iii äärioikeiston nousun jälkeen.
Tex:>s-in koululautakunta on äänin
14—6 hyväk.synyt. että o.sav;il»ion
kouluissa .saa käyttää viittä biolo
gian käsikirjaa, mitkä fundamentaa
listit ovat tuominneet I)ar\vinismi:i
3petlavak^"i. mutta ei niiden sisältöä
saa silti esittää tosiasiana: vaan ai­noastaan
yhtenä teoriana; Knime
näistä viidestä kirjasta on National i
Science Foundationin kustantamia
Nämä samat ääriuskonnolliset
ovat yhtyneet John Biich Societyn
ja muiden super patrioottien k;:nss;>
vastustaakseen kahdeksaa kirj;i;i ;
joit.;i on ehdotettu käytettäväksi i
kan.sanMedetunnille. koska ne hei •
dän väitteensä mukaan ov;it sisäl !
löilään va.semmistosuuntaisia ja |
koska niistä puuttuu amerikkiilai-•
suiiden henki.
Mutta o.savaltion koululaut:ikun !
nan päätös ei yksistään ratkaise tä!ä i
oppikirja-asiaa. On vielä itse kun- i
kin piirin kouluiautnkunnan asia j
lis'.'n kuuluisaa mainetta roska­joukkojen
mellakointien yhteydes
sä .Vlivsi.^sjppin yliopistolla 1962.
oli kovin äänekä.s sinä vuonna. v
Kräs tämän lautakunnan jäsen on
sanonut e t t ä aänoikci-;ton ja John
Birch Societyn jäsenet hallitsevat
STERN: Varmaa on kui'enkin
i'ttä sak-salaisfen cn.^ nmisiö hyl­kää
l)I)R:n kommunistisen järjes
leiman. Miten selitätte sen. e.ts
päinvastoin kuin Italia.ssa ja Rans'.
.v;i.N-a kommunistit muodostivat
l/änsi Sak.sass;i, myös ennen/ puo
luecn kieltämistä, vain t^ienen lah
kon?
LONGO: Tahtoisin puhua Teille
niin relkcästi kuin suinkin mah-dolli;;
a. Kun Saksassa puhutaan '
kommunistisesta puolueesta, ei voi- j
d:i eikä saa käyttää ilmaisua "pieni ;
iahko". Ei saa unohtaa, miten an !
kaiasti Sak.san kommunistinen i
puolue joutui kärsimään natsien |
va i nosi a. E i saa u noh taa, e 11 ä puo-1
lueen johtaja Ernst Thälmann ja i
suurin osa puolueen johdosta mur
hattiin keskitysleireillä.
Ja sodan jälkeisestä ajast.-i ,pu-huttae.
ssa: aina liitota.savallan pe ,
rustair.iicsta lähtien — ja myös
sitä ennen vuosina I » 4 5 — I 9 4 ! r—
.Vdcnaueri" kritillisdemokraatit !
saarnasivat kommunisminvastaista |
ristircikcä käyttämällä ilmaisuja i
ja aij^umenlteja. jotka eivät suu i
restik-ian poikenneet vuoden 193:^!
jälkeen käytetyistä. Tänä päivänä!
on vähemmän ky.symys sen . totea
misesta — ,eikä se ole minun teh
ävänikään — miksi: Saksan kom
munistinen puolue ei ole Ranskan
Broda on kehottanut hallituspuolu­eita
käsittelemään tämän vuoden
•<uluessa vanhentumisajankohdan
jatkamista natsirikosten kohlalla ^
Sosialidemokraattinen: Bruno Pi ter |
man on ilmoittanut kantanaan, e t t ä]
vanhentumisajankohdan siirtämi ;
nen olisi suoritettava. Asia riippuu'
kuitenkin viime kädessä maan par I
lamenJlsla. j
! Wienis.sä on parhaillaankin kä-
.-siteltävänä oikeu.sjuttu natsirikok­sista.
Syytett:^'nä on Adolf Eich-männin
kuljetuspäällikkö, SS-up
se^ri Franz Novak, joka pidätettiin
vuonna 1961 hänen osuutensa pai
lastuttua Auschwitzin juutalaismur
hiin Eichmennin jutun käsitielyn
/hteydessä Ori käynyt ilmi, että
Auschviitziin karkoitettujen miljoo
-lien juutalaisten kuljetuspa perit
jJivat Novakin, ja häni;n alaistensa
.{irjoi'tamia. Ilman •rahtikirjoja"
ji vankeja otettu vastaan ke.^kilys
leirille, sillä vasta ne vahvistiva'
vankien mu. haamisen tapahtuvan
"'juutalaisky-symyksen ratkaisun"
yleisten suuntaviivojen mukaisesti.,
Syytekirjelmässä tähdenne;ään
3ttä asiakirjojen laatijana ja luo
vuttajana Novakia on syytettävä
joukkomurhien alkuunpanosta
Koska Novakin juttu pantiin vi
.eille ennen natsirikosten vanhene
mismääräaikaa, se käsitellään lop
puun. vaikka tuomion langettami-
: nen lykkäytyisikin määräajan jäi-
I .teen tap:ihtuvaksi.
;H%8YMYS EI Q|>|: }|^:ft||A&TA
;Aina silloin ilyinjipiperialisfisfet valtiot ovat-j^^ifltti^imassa tai sutio-
.nittelevat ^«päjlyttäviä ' ^ n s a i n v ä i i s i ä toim^t^jf\i/^im^,no»Uitaan jostakin
asiasta valtava pröpagandakohu sosialismin m a i t a .yj^taan. Kongossa'^n \
nyt suoritettu katala hyökkäys, jossa" osallisina Befeian ohella aivan^ll- ;
meisesti ovat USA:n ja eräiden muiden läntisten valtojen määrätyt pii- -
r i t Kuin tilauksesta on nostettu kohu NLn .suorittamattomilta maksuista
YK:lle, joka tämän seurauksena muka on joutunut vararikon partaalle,
kuten U S A : » jo 8 päivänä lokakuuta julkaisemassa kirjelmässä väitet-„^
Asiallisesti kysymys on ensiksikin menoista, jotka ovat aiheutuneet
Y K : n laittomista toimista Keski-Idässä ja Kongossa..Toiseksi on k y s y m y s -
toimenpiteistä, jotka on suoritettu sen periaatteen YK:i^ säännön yas» .
läisesti, että turvallisuusneuvosto päättää Y K : n toimenpiteistä rauhan jä
turvallisuuden suojaamiseksi eri puolilla maailmaa. N L on ilmoittanut,
että se ei voi hyväksyä tätä. Maksamalla esitetyt laskut N L joutuisi s^,,,.,
maila tunnustamaan laittomuuden. Marraskuun 7 päivä^ä NLn.;YI?;n^;,
valtuutettu ilmoitti, että asia ei ole kiinni rahoista. Kysymys on suurista- .
poliittisista asioista joista hyvin paljon riippuu Y.K:n tulevaisuus yX^}S- „
maailmallisena järjestönä. — Uusi Päivä, Suomi, r " -
SEKIN . H U L L U T U S L O P P U \ ' .
Koko typerä .siviilipuolustusvitsi olisi lopullisesti hylättävä. Kaikki
mitä se on koskaan saanut aikaan, lukuunottamatta joitakin tyhjäntoi-niittajalyöpaikkoja
yksilöille, joita olisi voitu käyttää hyödyllisempään v
työhön muualla, on se, e t t ä joitakin helpommin huiputettavia canada-laisia
on pfetetty uskottelemalla heille, että he voivat suojata itsensä -r
tai hankkia suojan itselleen — ydinaseita vastaan, ja että he voivat istua-,
ydinase-sodan ajan mukavasti lujitetussa kellarissa; juoda siellä kannii-tettua
vettä ja syödä hätätila-annoksia. Tämä on vaarallinen harhakuva.
Vieläpä nykyhetken Yhdysvalloissa — missä nämä typerät ajatuk­set
aikanaan kukoistivat — pommisuojayhtiöt, jotka itivät ja kukoistivat
Berliinin hysterian seka Kuuban ja muiden kriisien aikana, ovat joko >.
lopettaneet toimintansa tai ruvenneet valmistamaan uima-altaita.
Ihmisten enemmistö on tähän mennessä tullut käsittämään että r a - ' !
dioaktiivista sadetta vastaan rakennetut suojat ovat tosiasiassa etukä­teen
valmistettuja hautoja, jotka eivät d e yhtään .sen tehokkaampia vety­pommeja
vastaan kuin on silkkinen sateenvarjo konekivääritulta yas-laaii
. . . Ainoa puolustuskeino ydinasesotaa vastaan on se, etta estetaart
sen syttyminen. — Maclean's Canada^s Natjonal Magazine.
nama kiiuhiMeluI heti alusta pitäen, t-'' kommunististen puoluei
Todistajat tuomitsevat kaikki kir den tavoin kehittynyt suureksi
jat missä v;!in mainitaankaan Yhdis ! joukkupuolueeksi. Mahdollisesti on
:ync.cl Kan,:.kunnal (YK) komnui ''t'h|y virheitä. Ratkaisev.ui on
ni.siisiKsi ja sosialistisiksi kirjoiksi, i kuitenkin
.\c v;;stu^tavat samoista syistä k:iik i
Esitys Saksan
konferenssista
In:;olstadt, Länsi-Saksa. —
Länsi-Saksan varakansleri, tri
Erich !\Iendc ehdotti lauantai-iltana,
että Yhdysvallat, Neuvos
toliitto. Ranska ja Englanti kut
suttaisiin koolle keskustelemaan
Saksan kysymyksestä.
Konferenssi voitaisiin järjes-tiili
suurlähcitili'.s-, ulkominis­teri-
tai huipputasolla, hän sa
noi Baijerin vapaiden demo
kraaltien puoluekokouksessa In
golstadtissa.:
"iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiuiiiiiiitiiitiiiiiniiiiiiiiitiiiiiu^
PRAVDA YAROIITAA YOIMÄ-
POtlTilKAN BUMERANGISTA
ke;'. "Tiainintaa lUiden jaon (.\ewi
I)c:il) chjclm.ista kiilen esimerkiksi '••
•social sccurityeläkettä. Kolmannek !
- i "jo-; mikä tahansa koulukuja e i ;
mainit.-c tai ylistä .-Xnicrikan var i
h:'is-histoii;in urhoja, niin .M- on '
taas uusi o.>oitus kommunisticii ai
kecsta tehdä myyrän t.vötä mei
dän nuori.sommc keskuudessa".
Todistajat eivät välitä lainkaan
vaikka kyseessä olevat kirjat eivät
käsittcli.si lainkaan US.\:n""^ histo
:i'ia;i. . • • ' • • ^ ' •
Tcxis ci ole .linoa osavaltio mis-s-
T tai-itclu kirjoista on käynni.ssä.
Eräis>ä ctciäv.iltiois.ia sen taistelun
se. että liittot;i.savalta on)
ainoa maa Länsi-Euroopassa, joka j
on julistanut kommuninstisen puo :
lueen laittomaksi. Tämä tosiasia i
on häpeäpilkku Länsi-Sak.^an öomo i
krat iälle. i
STERN: Herra Longo; mc ; .
LONliO: .-Vnnamnic täyden kan !
natuksemme .M:ix Rcimannin ;
vaatimukselle Saksan kommunisti i
• -1
sen puolueen kiellon kumoami--esta.
Mikäli olen asioista oikein perillä
on täslä vaatimuksesta kehittymäs
i s ä Länsi-Saksan yleisen mieli­piteen
keskuudessa keskustelua. Jo-tilHsdemokraattinen
hallitus sen pa:
kotiaa elämään.
STERN: Älkäämme kiislelkö sii
tä. Mutta koska tuli puhe häpeäpil-kasta.
nii n pidättekö Berliinin
muuria kommunistiselle maailmalle
jnnelliscna .symbolina? .
LONGO: En tunne ketään, joka
josku.s olisi antanut ecies mieleen
sä juolahtaa, etlä Berliinin muu-
Moskova. — Paluu voimapoli­tiikkaan
voi osoittautua bumeran­giksi,
joka kostautuu harjoittajil­leen,
varoittaa Pravda laajassa
viimepäivicn tapahtumia koske­vassa
kansainvälisessä katsaukses­saan.
Artikkelissa todetaan että sekä
LSAn eitä Englannin valitsijat
ilmaisivat vaaleissa kyllästymisen­sä
kylmään sotaan ja ilmaisivat
haluavansa rauhaa. Nyt vaalien
jälkeen länsivaltojen politiikan
pyörä on alkanut pyöriä kuumei­sella
kiireellä. Ministerit eivät
ainoastaan neuvottele, vaan myös
toimivat, huomautetaan artikke­lissa
ja mainitaan tapahtumat
Kongossa, Vietnamissa, Kuuban
ympärillä ja monenkeskisten y-dinasevoimien
muodostamissuun-nitelmat.
I tamiseen länsi-saksalaisille rcvans-
Ihisteille. Sen nimissä toteutetaan
IKuuban poliittista ja taloudellista
: saartoa.
S Monien maiden yhteiskuntapiirit
1 ja myös monet amerikkalaiset seu­raavat
kasvavalla levottomuudella
i tapahtumien kehitystä. Sotapolitiik-
1 ka on kuitenkin nykymaailmassa it- •
i semurhapolitiikkaa. USAn voima­politiikka
on. jo kauan sitten kärsi-i
nyt vararikon, eivätkä yritykset pa-.
Iata tähän politiikkaan tuo mitään -
hyvää niille jotka siihen pyrkivät
palaamaan. Artikkelissa huomau­tetaan,
että imperialistien nyt aloit-.
tamat seikkailut tulevat kärsimään;,
täydellisen romahduksen. Eiköhän
olisi parempi heittää hyvästit van­hoille
myyteille ja astua realistisen
politiikan tielle? kysyy Pravda. :
— Qnko tämä paluuta voimapoli­tiikkaan,
kysyy Pravda ja toteaa, et
j tä sbttatarvikkeita tuottavat möno-i
polit ja aimeijan koneisto painos­tavat
voimakkaasti USAn hallitusta
.ia olisi pidettävä kommunistiselle ja presidenttiä. Lehti huomauttaa,
maailmalle "onnellisena .symboli- ; että tällainen painostus kohdistet-n;
i\ On kysymys rajasta, jonka 1 tiin myös Kennedyyn, joka puolusti
kaltaisia maailina.ssa on monia mm. USAn ja Neuvostoliiton nor-t
l ä m ä raja pystytettiinkin siitä
syystä, että Länsi-Saksan . taholta
käytettiin Länsi-Berliiniä. joka
oikeudellisesti ei kuulu liittotasa­valtaan,
monenlaiseen DDR:ää
vastaan tähdättyyn toimintaan.
DDR turvautui sen tähden apukei
hallituspuolueidenkin poliitikot [noihin pystyttäessään riippumatto
ovat selittäneet, että tä.ssä on ky muutcnsa turvaksi erottavan muu
päättää tästä k.v.symyksestä. Ne p i t ä - ; ovat taantumukselliset jo voitta- joka on
vät usein kuulusteluja ja .on todet ; „,.i.t,i.oui.siana.ss;V esimerkiksi on jo
tu. että ii-seinkin vain fanaattisenp.,koiii,5y„ oncttaa kommunismia
äärioikeistolaiset o.sallistuvat niihin.
Kuuiustelut. mitkä on Texasin
valtion koululautakunnan toimesta
j ä r j e s t e l ty vastaväitteiden kuulemi­seksi
koulukirjojen suhteen ova!
muodostuiuit kla.ssilliseksi viiittc
lytilaisuuksiksi edistysmielisten ja
äärioikeistolaisten välille. Yksi. jo
ka on säännöllisesti kunnioittanut
näitä kuulusteluja läsnäolollaan, on
suurtilanomistaja ja amatöörihisto
rioitsija J. Evett.s Haley. jonka vii
liä presidentinvastaista häväistys-kirjasta
" A Texan Looks A t Lyn.
don", (Texasilainen Tarka.staa
.se olisi jätettävä yhteisistä juhlista
sivuun, eli eri ryhmien ja järjestö­jen
sekä niiden lehtien käsiteltä­väksi.
Historian kehitys on lahjoma­ton
opettaja — ja niinmuodoin voi­simme
jättää aalleclliselle pohjalle
rakentuneiden historiallisten tapah­tumien
selvittelyn historialliseksi,
pitkäaikaiseksi piobleemiksi.
Täten menetellen voitaisiin mei­dän
käsittääk.semme melko kivutto­masti
päästä yhteisten itsenäisyys­juhlien
järjestämiseen, mistä .saisi­vat
nauttia kaikki täkäläiset kansa-laispiirimmc.
Siten menetellen voi­simme
antaa oman vaatimattoman
panoksemme Canadan kansalli.selle
kulttuurille.
Mahdollisesti joillakin toisilla
ryhmillä ja .sanomalehdillä on toi­sia
ehdotuksia, tai tämän esityk.sen
täydennyksiä. Mc ; puolestamme
olc.nmc valmiit kesku.stclcmaan
niistä ilman mitään ennakkoluuloja
tai ennakkopäätöksiä, kuten toivom­me
suhtauduttavan myös CSJ:n ja
Vapauden ehdotuksiin tässä a.sia.ssa.
kiihko kommunismi vastaisesta
jallisiiudesta.
kir
•symys 'poliittisesta erehdyksestä",
mahdollisimman pian
oikaistava; Muuten: kaikesta huo
limatta Saksan kommunistinen
puolue elää j.i kchitt.vy jopa maan
:il:iisuiidt»ss;i. jo.ssa Erhardin kris
rin.
Myös me toivomme kuitenkin,
että muuri revittäisiin. Mutta se
voi tapahtua vasta silloin kun Bonn
I aloittaa DL)R:ään nähden uuden
i politiikan.
maalien suhteiden luomista ja sai
muutaman kuukauden kuluttua
maksaa tämän suuntauksen hengel­lään.
Artikkelissa huomauteUian
kuitenkin, että kun Amerikan kan­sa
vaaleissa selvästi hylkäsi seik­kailupolitiikan,
USAn presidentti
voisi, jos haluaisi, harjoittaa ajan
hengen vaatimaa tervettä ja realis­tista
politiikkaa. Antikommunismin
nimissä näyttää USAn hallitus kui^
lenkin olevan valmis jatkamaan vaa-rallisUi
seikkailuaan Indo-Kiinassa.
Sen nimissä USA painostaa liittolai­siaan
taipumaan ydinaseiden luovut-
Kumma räjähdys
Kreikassa
Lamia, KeskirKreikka. — Seitse­män
ihmistä sai surmansa ja 39
loukkaantui lähellä Lamiaa Keski-
Kreikassa tapahtuneessa räjähdyk­sessä,
jonka syytä ei vielä viime
sunnuntai-iltana tiedetty.
Räjähdys tapahtui juhlallisuuksis­sa,
jotka oli j ä r j e s t e t ty vuonna 1942
tapahtuneen sillanräjäytyksen muis­toksi.
Ruotsissa taas
uusi naispappi
Yhdeksännen naispappinsa saa •
Ruotsi joulukuun 20 päivänä jolloin-
Ruotsin arkkipiispa vihkii Upsalan.
tuomiokirkossa Margit Kolfeldtin^
Rosundasta papiksi. Hän on synty- '
nyt V. 1915 ja opiskellut teologiaa
mm: Hermodin kirjeopistossa.
PÄIVÄN PAKINA
VERISEN VAPAUSSSODAN JATKOSTA
Ennen muinoin, tosin vähän
sen jälkeen kun i.soisä oli jo sen
öljylampun ostanut, laulettiin .se­kä
.sopivissa että sopimattomi.s.sa
paikois.sa että "Toiveet on turhia,
vaikka . . ."
Jotta näin lohduton mielentila
ci pääsisi kehittymään "veristä
vapaus.sotajuhlaa" puuhaaville pii­reille,
me yritämme ilman mak-
.sua, siis pelkästään inhimillisistä
auttamuusmotiiveista. rientää hei­dän
avukseen.
Kaikkein ensiksi on .syytä kui­tenkin
sanoa näin: Allekirjoitta­nut
lukeutuu niihin kan.salaisiim-mc.
jotka toivovat, että väittely
"vapau.ssoda.sta" ja "luokkasod;is-t'a"
siirrettäisiin yhteisten sopi-muten
tai vaikkapa vain ' herras-mie.
s.sopimu.sten" perusteella pois
Suomen it.senäisyyspäiväjuhlicn
vietosta täällä Canadassa.
Me lukeudumme niihin hyvää
tarkoittaviin kansalaisiimme, jot­ka
katsovat, että Suomen kansal­le
ja valtiolle tärkeiltä historial­lista
tapahtumaa, maan itsenäisty­mistä,
kunnioitettaisiin yhteisin
voimin, vetämättä korkeimmalle
pukille näkyviin niitä historialli-.
sia ja aatteellisia kysymyksiä, joil­la
ön vain välillinen, mutta ei vä-lilöntä
vhtevttä varsinaiseen ifse-näistymiskysymykseen.
Valitettavasti tätä kiisityskantaa
ei ole vielä omaksuttu kaikissa
kansalaispiirei.s.sämme.
Ja siitä johtuu, että esimerkiksi
Toronto.ssa on taas mainostettu,
että sikäläisen "Edist.vsliiton" toi­mesta
on j ä r j e s t e t t y Suomen itse­näisyyspäiväksi,
siis joulukuun
kuudenneksi, "verisen vapau.s.so-dan"
hengessä pidettävä ruljan.ssi
minkä taustana on Suomen työtä­tekevistä
V. 191B saatu valkoisten
voitto, sekä toisen maailman.sodan
aikainen 'jatkosota" tälle voitol­le,
kuten on selitetty.
Kun tätä "verisen vapau.s.sodan"
henge.s.sä pidettäväksi mainostet­tua
riekujaista on mainostettu sil­läkin
perusteella, että"jatko.sota-kin"
uhkasi Suomen itsenäisyyttä,
kuten mainoskirjoillaja. .sanoo
myös Suomen työläisten, talonpoi­kain
ja keskiluokan maan itsenäi-
.syyttä uhanneen V. 1918, niin mei­dän
.sallittanee tarjota näin ulko­puolisena
sopivaa ainehistoa ju­tun
varmemmaksi vakuudeksi.
Vaikka perustelumme ilmeises­ti
eroavat, niin voimme yhtyä täy­dellisesti
siihen, että esimerkiksi
jatkosota uhkasi; vakavasti Suo­men
itsenäisyyttä, sillä Suomesta
olisi voinut tulin Natsi-Saksan osa­valtio,
alusmaa tai torppari, jos
Hitler liittolaisineen ei olisi hä­vinnyt-
Kysymys ei ole liioin mistään
"kommunistien", "sosialistien'' ja
muiden "kansanvillitsijäin" pur
heistä; Ky.symys ei ole edes tä­män
parjatun ja panetellun Va­pauden
kirjoituksista ja kannan-
T^näärittelyistä.
K.vsym.vs ei ole .sen enemmästä
eikä vähemmästä-kuin Englannis­sa
valtion virallisen kustantamon
äskettäin julkaisemista salaisistjr
asiakirjoistar-joiden mukaan. Suo­men
itsenäisyys oli todella vaara.s-sa
toisen maailmaiLsodan aikana.
Kuten on u'utistiedoissa kerrot­tu.
Englannissa nyt julkaistut sak­salaiset
asiakirjat joutuivat loisen
maailmansodan päättyessä englan­tilaisten
.sota.saaliiksi. Ja näistä
asiakirjoista näemme, minkälaista
oli todellisuudessa esim. se :R.vtin
ja kumppanien "erillis.sota". Otta- .
kaammc joitakin poimintoja näis­tä
Englannissa nyt julkaistuista
sodanaikaisista asiakirjoista, jois­sa
.selitetään, että Suomen presi­denttinä
silloin ollut Risto Ryti
kävi usein ja melko tiiviitä neu­votteluja
Saksan natsijohtajien
;^ kanssa,. ' [ :i „ ,: •
Rytin kerrotaan vaatineen näis­sä
neuvotteluissa, että Suomen ra­ja
piti saada kulkemaan Vienan­meren
rannikkoa Äänislahteen,
Äänisen kaupungista Ryti osoitti
linjaa Äänisjärven eteläiselle ran­nalle
sieltä Syväriä myöten Laato­kan
eteläranalle ja sieltä Nevaa
pitkin Suomenlahteen.
Leningradia ei Ryti halunnut
vaan esitti, että tästä suurkaupun­gista
olisi tehtävä saksalaisten
kauppa- ja tavaroiden kauttakul-kupaikka.
Koillisessa Ryti hallisi
— näin puhuvat edelleen Englan­nissa
nyt julkaistut viralliset asia­kirjat
— Kuolan niemimaan liitet­täväksi
Suomeen. Lisäksi hän ehr
dotti, että Suomen rajalinjan itä­puolelle
jäävää aluetta, ns. Ark­angelin
hallituspiiriä, tulisi Sak­san
käyttää metsäsiirtomaa-aluee-na.
Tämän alueen Väestön (ja tä­mä
on kaiketi "heimorakkautta"
K) hän sanoi olevan n. 3 miljoo­naa
ja koostuvan mordvalaisista,
tsheremisseistä ja syrjääneistä.
Näiden heimojen hän sanoi kuu­luvan
suomalais-ugrilaiseen ryh­mään,
ilmoitti niiden olevan hy­vin
primitiivisiä, mutta samalla i l ­moitti
heidän kuitenkin sopivan
erinomaisesti siirtomaatyövoimak-si
Arkangelin valtaville saloille.
Asiakirjoissa sanotaan Hitlerin
suhtautuneen myönteisesti näihin
suomalaisten . esityksiin, joskin
toisaalta saksalaisilla itsellään on
ollut paljon intro.s.sejä Kuolan nie­mimaan
malmivaroihin ja noyös'
Suomeen. Saksassa on nimittäin
suunniteltu Suomen liittämistä
Saksaan federatiivisella pohjalla,
siis jonkinlaisena liittotasavalta­na,
mikä olisi merkinnyt Suomen
itsenäisyyden loppua.
Se asiakirjoista.
Korostettakoon uudelleen kahta
seikkaa:
L Ylläesitetyt lausunnot on ,
lainattu Englannin virallisen kus­tantamon
julkaisemista asiakir­joista.
Ne eivät siis ole allekir­joittaneen
eikä Vapauden puheita.
2. 'MuttiLJsun-"verisen vapaus-
_ sodan" hurmassa vietettävissä To­ronton
Rekkkereissä halutaan il­meisesti
näitä "sotavaarojakin".
muistella, niin allekirjoittanut tar-"
joaa yllälainatut lausunnot pelkäs­tä
lähimmäisenrakkaudesta niiden'
käyttöön, joilla saattaisi ilman nii­tä
olla joitakin vaikeuksia todis­taa,
kuinka suuri. vaara^. Suomen
itsenäisyydelle siitä jatkosodasta­kin
oli. • -
Valitettava.sti on meidän sanot­tava,
e t t ä emme voi kehottaa ke­tään
menemään "verisen vapaus­sodan"
hengessä vietettävään ruU.
janssiin. Mutta sitä lämpimämmin
suosittelemme annettavaksi yksi­mielisen
kannatuksen j a tuen kai­kille
niille juhlille jotka on jär­jestetty
Suomen itsenäisyyspäivän
kunniaksi ilman mitään "verisiä"
sivupyytcitä, .—. Käasäkoura: