Vapaus, August 7, 1924

              • • välittää •
' VAPAUDEN KONTTORL
tiiytyy »enrato ralui aralHui*.
---«.iriMtSjen TiedoBÄBtoia. Helanld, 3 fcerfcäa viikossa.
Xyötien UrHeUaleliti, HelsinH, k u n k a t t s i j i i l k a i s i u 1 vk. |3.00,
^ SunokSallinen v i i k k o l e h t i ^ HelsinkL 1 v k l ?2.00. %
^^7|^l|^;f" työväen kpvalehti, 2 kertaa kk.^ Helsinki. 1 vk.
^ L l i i l S h ^ ' H ^ k i i d d ; 1 v t f2.00; %• v k , n.25. r'
J J ^ J y VVorker, Chicago, päivälehti, h i n t a $6.00 vk., $3.50
. . ^Rn^jia PicioruJ, CJiieago, kuvitettu k u u k a u s i j u l k a i s a , h i n ta
hoo vk., $1.00 % - v k . - ^ . ^ •
r«mar' Labo»- Voice, Chicago, 2' k e r t a a kuussa ilmestyvä, h i n ta
*• 5105 vk., 65c % vk- .:' j " ' '
« f knr Herald. Chicago, k u u k a u s i j u l k a i s u , h i n t a $1.50. ^ W o r k e r C W c a g o , k u u k a u s i j u l k M S U , hinta tl.00 v k.
^ L i b e r a t o r . Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
? * T : J ruSainen viikkolehti, Chicag», hinta $2.60 v k . . ^ . 25
Y Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
TkT Liberator. Chia
Ny Tid, ruotsalainen
fl. Workcr. Toronto..viikkolehti,_.liiflta:^2.00 vk., ^$1.00 % vk.
S ^ g i i k e r V Toronto, kuuto^^ hinta 50c vk. -
^ ' ^ X r Sisten viikkolehti hinta- $2.00 vk., $1.75 % vk.
? T w kuukausittainen pUalehti. hinta $1.75 vk., $1.05 % vk. V°jiS'3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
Otakossa n ä i p i t t a kyesmss on
Suomen ammatillisten järjestöjen
keäcuudessa r"**si71wan «sillä. K a ­pitalismi
on y o i m i s t u s B t , pääoinat
ovat keskittyneet j a työnantajat o-v
a t jäijestyneet teollisuukattain
tukemaan toisiaan lakkojen y j a s.
häiriöiden aikana. Nämä liitot
muodostavat Suomen Työnantajain
Yhdistyksen,- joka johtaa kaikkej
työnantajain taistelua työläisiä vas-taan.
Kapitalistit ovat siis ehtiBeet jär­jestäytymisessään
paljon pitemmäl­le
kuin työläiset Edelliset ovat
teollisuusliitoissa mutta jälkimäiset
vielä suureksi osaksi "ammatillisen
iärjestäytymisen puitteissa.
.Työväestölle ominaisena' piirtee­nä
kaikissa maissa on se, että ne
tahtovat lujasti kiinni pitää van­hoista
järjestömuodoistaan vaikka
i
Katuu* varhaisempaan jarjestay-tymueen.
Työväen ammatillinen-liike Suo­messa
on kokonaisuudessaan ver­rattain
nuori. Se ön kapitalistisen
tnotantojäf jestelmän synnyttämä,
täällä kuten muuallakin. , ,'
Ensimäiset ammattiosastot perus­tettiin
Helsingin Työväenyhdistyk­sen
yhteyteen v. 1888. Nämä o l i -
vk: leipurien, kbnetyöläisten • ja
- ounintekijäin osastot. Sen jälkeen
alkoi nopeasti muillakin paikkokun-nilla^
ty5väenyhdis);yst€n yhteyteeii
maodostua ammattiosastoja,. ^kuiii
;^öskin itsenäisiä ammattiyhdistyk-^'
Kun tällä tavalla alkoi . y l i maan:
muodostua ammatillisia . perusjätjes-
/^jä, niin ne alkoivat kehittää I t ­selleen
yhdyssidettä,, joka. vähitellen
tai amniattiliiton muodon. . Sitten
oli jokaj^lla ammatilla «ma -r l i l t -
tonsa^ Tähän asti sujuikin työväen:
. ammaällinen järjestäytyminen BUU;i'
remmittä eHmielisyyksittä. ^ ' : ,"
• Mutta heti kuin tuli kysymys itsje^
i naisen ammattijärjestön perustami­sesta,
joka yhdistäisi yhden johdon
rfaisnuteen kaikki amm. liito.t/ n i in
silloin ei enään jaksettu olla yksi­mielisiä
työväen johtomiesten kes-vkttudessa.
Varsinainen• jäsenistö ei
silloinkaan ollut erimielisjryttä kär­jistämässä,
vaikkakin he proletaari­sen
vaistonsa avulla kannattivat nie;
_saliinilaista suuntaa, joka' vaati
«nm. järjestöjen perustanliöta. . S i ­tävastoin
silloisen, työväenpuolueen
intelligenttiset teoreetikot aluksi
»yhtyivät jyrkästi vastustamaan öw
perustamista.
I Erimielisyydet .alkoivat ilmetä he-knn
Salin herätti tämän kysy-
•njyksen Turun puoluekokouksessa,
JFbsyllä V. 1899. 'Alustuksessaan
Jän osoitti, että "Nuoren tyoväön-
«ijöceen ilmeinen heikkous ön ha­janaisuus
ja johdon y^puute,. jne."
Tämän johdosta Salin sai kanha-
^ sekä vastustusta. ^. " E n s i m ^ ,
sai hän syytteitä ^hyvältä to-^
J^fltaan Taavi Tainiolta, joka syyt-
\ Salinia aikomuksesta jakaa, työ-
^f|d kahteen l e i r i i n . " . Parhaatkaan
oloisista teoreetikoista, jrahumatta-
^ T a i n i o n kaltaisista, ,eivät ol-
7\ samalla käytännön miehiä ja
^ ie tekivät vääriä laskelmia
^oväen taloudeUiseen järjestäyty:
™«en nähden. He vuttasivat Eng^
ammatiUiseen liikeeseen, jo-
Paljoafeaain välittänyt s o s i a l i s -
ja osoittivat sen p a h o j a v a r -
?^ol5a. Siksipä Turun kokous
ai V.. Salinin herättä-a
«kysymyksen pöytälaatikkoon.
g^nnkiläisiä ei kuitenkaan tyyy
puolueen menettely tässä
rf!^ Salinm johdolla he ryb-
' / ^ «nmeen Suomen Ammatfiijär-
^ perustamiseksi N ö p ^ h^
toimivat i& hyvin onnistuivatkin —
aluksi. Järjestön perustava kokous
oli Helsingissä 2g—3Ö pnä jouluk.
1899, s jossa oli eduste^una 4,000
-järjestynyttä. työläistä.
Mutta tämän puuhan johdosta t u ­l
i kiire, myöskin :puolueen johdol­le..
He ryhtyivät hommaamaan sa­moihin
aikoihin toistia perustaviaa
kokousta. Heidän kutsumansa ko­kous
»kokoontui Tampereella 8—9
pnä^ tammik., 1900. Tämän koko­uksen
pääjohtajana oli t r i af U r ­kin.
Edustettuna siellä oli 3,000
järj^tynyttä työläistä.' Helsinki­läisten
taholta esitettiin, että koe­tettaisiin
' neuvotella; jotta kahta
järjestöä ei muodostuisi. Mutta kai­kesta
huolimatta päätettiin täällä­k
i n perustaa Suomen Ammattijär­jestö.
V ' ^ • . '
Näin oli vajaan kahden^ viikon
sään perustettu kaksi ammattijär­jestöä
helsinkiläinen j a tamperelai­nen.
Kova kilpailu alkoi. Keski­näiset
riitaisuudet kehittjnvät;, ää­rimmilleen.
Mutta perusjärjestöissä
otettiin se kanta,v"että ei liitytä
kumpaankaan 'järjestöön «niin kauan
kuin yhtyminen on saatu aikaan.
Vaan se ei t^ahtunut ennenkuin
kuuden Vuoden perästä. Siksi näi­hin
' kumpaankaan järjestöön ei
montakaan osastoa l i i t t y n y t . . Tän;iä
on laskettava: suureksi tappioksi
Suomen ammatillisessa työväenliik-
/keessä, että se. jäi niin moneksi
vuodeksi ilman yhtenäistä keskus­johtoa.
Sellaista olisi mitä kipeim­min
kaivattu esim. v. 1905 suur­lakon
aikana^ sekä heti sen jäl­keen.
Ammatilliten liikkeen undetta-
•yntyminen. V
Vuosien vieriessä alkoi ammatil­lisesti
järjestäytynyt työväestö yhä
enemmän kaivata yhtenäistä kes­kusjärjestöä.
Eri ammattiliittojen
hallinnot valmistelivat asiaa niin
pitkälle, että voitiin kutsua ui^si
Suomen ammattijärjestön perusta­va
kokous Tampereelle huhtik. 1&
—17 pnä, 1907.. Täiftä kokous o li
molempiin edellä mainittuihin ver­rattuna
jo paljoa suuremmoisempi.
Edustajto oU 365, edustaen 18,000
järjestynyttä työläistä. Tässä kö-koäkäessa
laskettiin se pohja, jolla
tämä keskusjärjestö on toiminut a i ­van
f viime vuosiin asakka. Poliitti­nen
toiminnan tärkeys todettiin y h ­deksi
työväen luokkataistelukeinok-s
i j a toisaalta ammatittain^ järjes-täytyminen.'
, , ^
* Näitä auuht^viivoj^ voidaankin
pitääT silloisim olosuhteisiin katsoen
verrattain onnistuneina. : K a p i t a l i * ;
t i t olivat niihin aikoihin paljoa hei­kompia
kaikissa suhteissa kun tä.^
nä' päivänä^ Ajat ovat muuttuneet
j a työväestönkin täytyy/ pysyäkseen
taistelukuntoiseha; seurata aikaan­sa.-
, "
ne käytännössä ovat menettäneet
j o kaiken merkityksensä. Niinpä
täälläkin on juuri sen" vuoksi säi­lynyt
ammatillinen järjestöperuste
vielä monissa tärkeissä teollisuuk­sissa.
Mutta kylmä todellisuus pa-koittaa
niistä luopumaan. Ämma-tittain
järjestyneet työläiset eivät
ole kyenneet järjestyneitä kapita­listeja
vastaan ja se on lopullinen
pakoittava syy uusiin teollisuusliit­toihin
siirtymiseen.
Nykyään on täällä vielä toimin­nassa
22 eri ammattiliittoa. Tuo
määrä on maan pienuuteen, teolli-suuksipii
harvalukuisuuteen ja jär­jestyneiden
työläisten pieneen luku­määrään
katsoen tarpeettoman suu-rL""
-Jäseniä, näissä järjestöissä oli
tämän vuoden ensimäisellä neljän­neksellä
vain 48,246. Viime vuon­na-
pidetyssä Suomen Ammattijär­jestön
kokouksessa määriteltiinkin
j o ne teollisuusliitot, jotka tulevat
käsittämään koko maan järjesty­neen
työväestön ja tulee Hittoja
jäämään vain 12. Nämä toimintaan
jäävät j a vasta perustettavat liitot
ovat seuraavat: metalliteollisuus-,
puuteollisuus-, paperiteollisuus-, ra­kennusteollisuus-,
kuljetustyöväen-maatyöväen-,
lasi-, savi- jä keraial.
teollisuus- siekä^ kirjateollisuustyö-yäan
liitot.
Näihin uusiin {littqmuotoihin siir­tyminen
tiilee lopullisesti ^ tapahtu­maan
v. 1925 loppuun, mennessä.
Mutta monta kovaa sanaa, monta
p u h e e n v u o r o a ja.^ monta ko­kousta
vielä täytyy pitää, ennem
kuin nuo liitot ovat toimintakunnos­sa.
Kuten on esim. se, että S.
amm.-järjestön nykyinen puheen­johtajakin
asettui vielä pari kuu­kautta
takaperin vastustamaan e-räänkin
-teollisuusliiton perustamis­ta,
vastoin Amm.-järjestön edustaga-
Icokouksen päätöstä. Saman koko­uksen,
joka tuon puheenjohtajankin
valitsi — vasemmistolaisena — ny­kyiseen
toimeensa. •
Näillä muutamilla lauseilla olen
halunnut pääpiirteissään osoittaa tä­käläisen
ammatillisen , liikkeen ke­hitysvaiheet,
sekä sen 'Bui/nnan mi­hin
nyt harhaillen pyritään. Niin
pientä kuin tämän m ^ n työväen
järjestyminen vielä onkin, verrat­tuna
moneen suurempaan maahan,
n i i n on sillä kuitenkin oma merki­tyksensä,
jota ei tule liian vähäksi
arvioida. Varsinkin on sillä . se
etu että sen valtava enemmistö on
selvällä luokkataistelukannalla. Mut­ta
sitä ei voida monen muun maan
ammatillisesta työväestöstä • sanoa.
Tämän luokkatietoisuutensa avul­la
on Suomen Ammattijärjestön jä­senet
kyenneet puolustautumaan
porvariston hyökkäyksiä vastaan, e i ­vätkä
sosialidemokraatitkaan ole
vielä tähän mennessä uskaltaneet
skääppijärjestöjään perustaa, vaik­ka'^
he sitä ovatkin jatkuvasti niian­neet.
^
Suomen Ammattijärjestön riveis­sä
varttuu j a kouluuntuu se voi­ma,
joka voi ilman tuskaa hoitaa
Punaisen Suomen teollisuutta, tar­vitsematta
pelätä porvariston sabo­taasiyrityksiä.
Toivottavaa on,, et­tä
uudet teollisuusliitot tulevat-an­tamaan
voimakkaan sysäyksen työ-'
väen taloudelUselle järjesläytjrmi-selle
ja siten lujittamaan luokka-^
taistelurintamaa. Suomen Ammat­tijärjestö
on sanonut hyvästi Ams-,
terdamille jp. aikaa,'eikä ^e tule
sinne koskaan palaamaan. Sen" k a t ­se
on tähdätty toisaalle, josta sillä
on jotain oppimista ja'niitä oppe­jaan
se tulee hyväkseen käyttä­mään.
.
Ex-emigrant.
Hekingissä, 29-6-24.
l a l d c B U s t a i a ilmoitti, «ttä häsen
lastaan ori hoidettava kdtona^ Niin
tapahtmkin, j a tyttö kuoli lyhyen
ajan kuluttua. Hänen kaksi vuotta
nuorempi vdtjensä oB saanut sSmä-taudin.
Sitten hän sai tuhkarokon,
mutta lääkäriä c i kntsutu, j a poika
kuoli viikon Jtuluttua. »Tapaukset
ovat kiihdytäneet paikkakunnalla
a s u v a n väestön mieltä. j
Aäan johdosta t o i m i t e t u s s a - ^ l i i -
situtMnnossa on isä selittänyt, että
iänen tarkoituksensa oli koettaa pa­r
a n t a a lapset rukouksen avulla. V i e -
R ei ole tietoa siitä/ tuleeko syyte
häntä vastaan nostettavaksi.
, —7—— o — ——
Rokotus tuberkuloosia
vastaan
Eräässä Pariisin Lääketieteellises­sä
Akatemiassa pidetyssä kokouk­sessa
on kuuluisa tanskalainen tie­demies,
professori Calmette, selit-tänjrt
kokeilujensa tuloksia, jotka
koskevat rokotusaineen keksimistä
tuberkuloosia vastaan. Kokeista on
j o vähemmin kerrottu sanomalehdis­tössä,
mutta vasta nyt on päästy
varmuuteen kokeitten onnistumises­ta.
Professori Calmette, joka on Pa-steur-
laitoksen alijohtaja, on useam­pia
vuosia tehnyt kokeita rokotta­malla
vasikoita. .-Pari vuotta sitten
ulotti hän kokeensa myös Ranskan
•Uudesta Guineasta tuotuihin ihmisa­pinoihin.
Apinat eritetiHn erääseen
Uuden Guinean rannikolla olevaan
asumattomaan saareen, ja kun nii­den
t^meehtulo oli siellä erittäin
helppoa, oli niitä helppo pitää hen­gissä.
Tälli saarelle perusti prof.
Calmette koeasemansa, jossa hän
kdkeili, rokotusaineen. vaikutusta e-läimiin.
'
Lopulta alkoi hän kokeilla myös
'rokottamalla vastasyntyneitä lapsia.
Tuloksista hän mainitsi seuraa­vaa:
Vasikat, joihin oli istutettu Cal-metten
rokotusainetta,'^ ovat vastus­tuskykyisiä
tuberkulosia vastaan ai­nakin
18' kuukauden ajan, vaikkapa
niihin istutettaisi tartutusainetta,
joka olisi riittävä, surmaamaan eläi­men
8 viikossa. Apinoihin näkyi
rokotusaine vaikuttavan yhtä tehok­kaasti
kuin vasikoihin. Kun sitä
istutettiin tuberkuloottisten van­hempain
vastasyntyneisiin lapsiin,
osottautui se täysin vaarattomaksi.
Tässä suhteessa on kuitenkin pi­tempi
kokeiluaika tarpeen, sillä ko­keita
on tehty vjEtsta kahden vuo­den
ajan.
SUOMESTA
Uskonnollinen villitys
Ruotsissa
Falunista ilmoitetaan, että Älf-dalenissa
on uskonnollisen fanatis­min
takia erään helluntai-uskplaisen
isän kaksi lasta kuollut, koska hän
ei ole antanut lääkärin Aauttaa lap­sia.
Töinen lapsista on S-vuotias
tyttö, jonka kummassakin keuhko-pussissa
olisi pitänyt toimittua leik­kaus:
I » , joka o l i matkustanut U8-
kovaistejfea kokoukseen, Jcielsi säh­kösanomalla
lääkäriä toimittamasta
H U M A L A I S E T R A I S K A N N E ET
^ N U O R E N T Y T ÖN
Joku aika sitten k^n vietettiin
Suistamon Ahvenlammilla Koskelan
talossa talon tyttären Kuuliaisia, jo­hon
tilaisuuteen, kuten tavallista, o li
saapunut myös viinakauppiaita ym.
retkuilijoita. Kolme tunT\ettua .vji-natrokaria,
Paavo Suhonen'ja Otto
Lätti, kotoisin Impilahden Pirskasta,
sekä joutilas mieF Heikki Nissinen
Soanlahdelta raastoivat erään kuu­liaisissa
olleen 16 vuoden ikäisen
tyttösen väkisin talollisen Juho Re­von
saunaan,* jossa raiskasivat hänet
mitä raaimmalla tavalla. Tyttösen
hätähuudoista saapui kuitenkin pal-
-kalla ihmisiä, jotka pelastivat hänet
vähissä hengin raakalaistien käsistä,
roistojen yrittäessä tehdä vastarin­taa
apuun rientäneillekin, kuitenkin
tulqksetta. Tapahtumasta ilmoitet­tiin
paikkakunnan poliisille, joka toi­mitti
tyttösen saamaan' lääkärin
apua. Lääkäri onkin todennut rais­kauksen
tapahtuneeksi. -Illrityö^hteki-jät
ovat toistaiseksi &aricuteillä, mut­t
a on heidän kiinijoutumisestaan hy­viä
toiveita'. Mainitut miehet ovat
j o pitemmän aikaa kuljettqpeet paik­kakunnalle
väkijuomia, ollen viinal­la
kytkin ratkaiseva osariisa; tapahtu­massa..
. _ — - o . ^ ; : : . : ; ; : ; ; . ; . ; ' • - •
S U ; L H A N E N A M P U N U T MORSIA-M
E N S A
Joku aika sitten eräänä yönä ta­pahtui
Somemiemen Palikaisten kar­tanossa
^järkyttävä murhenkytelmä.
'kartanon palvelijatt. Lempi Pelto­mäen
sulhanen, Väinö R. Jokinen
Tuusulasta saapui «yökulkuun» mor­siamensa
luo, mutta kun tämä ei
avannut ovea, ampui Jokiilen tasku­aseella
läpi oven, j a kuula sattui t y ­tön
oikeaan kylkeen, lävistäen ruu­m
i i n maksan kohdalta. Jokinen rik­koi
vielä tämän/jälkeen huoneen ik­kunat.
Tyttö vietiin samana yönä
heikossa tilassa Hämeenlinnan sai­raalan,
mutta kuoli hän matkalla.
Jokinen vangittiin j a tunnusti tekon­sa
harkituksi j a olleensa humalassa
teon tehdessään.
Osastojen ja Järjestö-jen
osoteilmdtokset
Beaver Laken S *S. Osaston työkö-koukset
pidetään Joka kuukauden
ensimäinen j a kolmas su&nnntai
kello 8 illalla. Kirjeenvahito-oso-te
on: Beaver Lake 6. S. Osasto,
Box 60, N a i m Centre, Ont.
ri»*« & S. orten kokoukset i»
detään. Ixen ja Sanas sunnuntai
Ibnssa. Slrjevaiht4M>sote 00: Bo-vie.
via Sdsqua, B. &
Canada» Kamonuus^pBdseea S B » -
—Tai*ea JarjcstMi sihteerin * o-soite
on: S. G. N e i l , 957 Broad-view
Ave-, Toronto, Ont.
Cobaltia S.S. oAston osote on: Box
810 Cobalt, OnL
CreichtoB Miaea S- S. osastoa ^5-
kokoukset pidetään jokaisen kuu-kauden
toinen j a neljäs sunnuntai
klo 2 päivällä. Kirjevaihto-osote:
Box 92, Creighton Mine, Ont
ColemaaiB s.s. osaston ko^koukset pi­detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta, -
Coteau Hillin S. S- Osaston työko­koukset
pidetään jokaisen kuu-kauden
ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. K i r ­jevaihto-
osote ou Isaac WeSter,
Steeledale, Sask,
Canraoren suom. K. P. osaston ko
koukset pidetään toinen j a viimei­nen
sunnuntai kuukaudessa kello
7 illalla. Kirjeenvaihto osote on:
Canmoren S. K. P. osasto. Box
173, Canmore, Alta.
•' .
EckviTlea Tyoläitpuolueen osaston
työkokoukset pidetään joka kuun
ensimäinen j a kblmis sunnuntai
kello 1 jpp. Kirjeenvaihtajan oso­t
e on: Frank Lingren, Eckville,
A l t a , Box 93.
Fort Williamin s.s. osaston työkoko­ukset
pidetään joka kuukauden ]
j a 3 sunnuntai.* Kirjeenvaihto-osote
211 Robertson St
Finlandin 8.s. osaston työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeen vaihto-osote: s.s
osasto, Finland, via Banvick, Ont
K e • k i - Ontarion Aluetoimikunnan
sihteerin osoite on: H. Elimen,
Box 26, Sudbury, Ont (^
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
I N T O L A N 8.8. osaston työkokoukset
pidetään ioka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sast9,
Intola, Ont.
Kivikovken W. P. Osaston yarsinai-f
set kuukausikokoukset pidetään
jokaisen kuukauden ensimäisenä
sunnuntaina kello 2 jpp. osaston
talolla. 'Kirjeen vaihto-osote on:
Kivikosken Osasto W. Ilöxel, K i ­vikoski,
via Port Arthur, Ont,
. Can.
Lake Coteann Finnish Social So­cietyn
työkokoukset pidetään jo*
kaisen kuukauden toisena sunnun­taina,
kello 1 päivällä. PostioBo-te
Box 13, Dunblane, Sakk.
Larder Laken S. S.. Osaston osote
on: Anton Järvi, Larder Lake,
Ont
Levätkin S. S. 0:ton kirjeenvaih­tajan
osote on: S. Osasto, Le-vack
Mihe, Ont Box 72.
Ladytmithin S. S. osaston kokouk­set
pidetään i j o k a toinen sunnu^*
tai, alkaen, kello 7:män illalta.
Eirjeenvaihtoosote on Box 263,
Ladysmith, B- C.
Long Laken S. S. Osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Tilda
Hänninen, Box 1630 Sudbury,
Ont Kokoukset on jokainen en­simäinen
sunnuntai kuussa klo
2 l.p.
Lapin S . S . Osaston kuukausikoukaet
pidetään joka kuun toinen sun­nuntai
klo 2. Kirjcnvaihto-öspte:
H. Kalline», Kivikoski, via Port
Arthur, Ont
Nolatun S- S. osaston kuukausiko­koukset
pidetään j o k a ' k u u n toi­nen
ja neljäs sunnuntai klo 2
päiväUä. Kirjevaihto-osote on: S.
S. Osasto, Nolalu, P. A . D., O c t
Nipiffon 8,8. osaston työkokoukset p i ­detään
joka kuuri 2 j a 4 sunnuntai
j a kirjeen vaihto-osote on: S.8, o-sasto.
Box 11, Nipigon, Ont
North Brancbin W. P. S. S. 0:ton
osote on: Milja Lehtinen, Box
578, Port Arthur, Ont
pottovillen T, P . S Osaston varsi­naiset
työkolkoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimäinen ja
kolmas sunnuntai kello 2 jpp.
Osoite Pottsvillen T. P. S. O.
Porcupine, Ont
Port Arthurin piiritoimikunnan ko­kous
on joka kuukauden ensimäi­nen
m'aanantai P. Arthurin shaa­lissa,
316 Bay S t keUo 8 i l L —
Kirjeen vaihto-OBOte on samaan
paikkaan,
Port Arthario osasto^ kokoukset
ovat joka toinen sunnuntai-kello
8 illalla omalla tfljolla 316 v Bay
S t sekä naisjaoston kokoukset
joka toinen torstai; Kirjeenvaih-
316 Bay S t Port Arthur, O nt
Rosejp^vcB oMstoB osoite on:< S. n.
Osasto, Bosefrore^ P / C , Ont,
HYVU KIRJOJA SAATAVANA VAPAUBEN
KffiJAKAUPASTA
Alasleca Saaaldrja ...... .^^^^ ...........
AflHsäkalauca TreväealiiUkeca Vararäke . . . . . .
BrMkrä EnalaBBirfriete» 0|>BlfcirJa
ItBpanalixau .....—......«-............,„...,........ „ „ „ .
Umsea Hcna, k i r j . H a l l ci^e, 2
•fimnue HMtcias
Jarjeaflmiai, Mueller ,
Kananhoidon opas, k i r j . Musikka, nld.
KaasakonlBa kartasto, toim. Jotuni, sid. '.!!!!!!!Z3.Z!!!!!
KoBB^aistinrn Manifesti
KasTiskeittoCirja .
« SO
. J»
IM
.15
$2.50
1.50
. 1.25
.35
LOO
1>00
Kll"!^",.'^*"*^ 2.10
Kolmannen IntemaUoäalen Teesit ia Säännöt . . . . 2S
Kaksinkertaisen kirjanpidon, o p i ^ saannot ^
Klondyken kunintai. Jack Ä n " " ' - - ' —^
Kadotuksen kansa, Jack London »J-JJ
Lumikenttien tyty. Jack London ^ „ ,^ iii'J^""S*-^' ^ " " ^ 1-okkasoda.u .55
tLS?T^n! ^! *W* - n " T ' ^ i ^ * ^ tarj. J . Linnankoski, sid. , , 21..5250
Muna WaUin KeiUokiria 2.OO
Nnortevaa^ Sanakirja ,. 3.00
Merisusi, Jack London .. ,.50
Maailman rakenne, K. Becher
Otavan kansakoulukartasto
Oksasen Enalanninkielen Onoikirja
PakkopaiU, Jack London
Perustuslain Olemus _
Periieen. Yksityisomaisuuden ia ValUon <Alkuperi
PunsLinen Vaara .........^
Sosialistisen Filosofian Juuret
Suomen 'Tvovaen Tulikoe
Seikkailuja Tibetissa. kirj. Swen Hedin, sid ^
Sairas lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid. .........
TeolUsuusunionismi Amerikassa ........i
Tyhiien Pailckoien Matkustajat
Tiede ia Vallankumous
Tjrövien Laulukirja
Voimisteluohjelmia 1
Voimisteluohjelmia II ^
Voima Ja Aine ^
Vaimo jonka minulle annoit. Hall Cainc, 2 osaa, sid. yht.
Valkoinen profetta. k i r j . Hall Caino, 2 osaa, sid. y h t
Ylos helvetisti, kirj. Konrad Lehtimäki, sid.
1.75
1.00
2.00
1.75
.30
1.00
.25
.40
.55
1.50
1.25
.50
.15
1.00
.60
.45
1.00
1.00
2.25
2.50
2.50
1.75
r
Yleinen Historia, mlennettu hini
Biologian Perusk>'s.vmyksiä, sid.
Kannattana Karjatalous, sid. .,
Koditon, sid. •.
Daniela, sid,
English for Foreigners, 'sid.
Anierikalainen Nuorisotasavalta. nid.
Kommunistinen Manifesti, oid.
Anarkismi, nid. ...........
Geologian Perusteet, sid.
Anatole Francen kootu tciökset .................
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid'. 1.75
10.00
1.25
1.00
, .85
........... 1.00
1.15
1.25
1.00
.45
........... 2.25
$ 3.50
f •»(«••••A»SS
\
Ilias. sid.
Ikuinen Linna, 'sid
ihminen, sid. ;
Juurikasvien Viljelys, sid. •••
Aapinen, sid. ,
Kodin lääkärikirja, sid.
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid. ,
Kodin lääkärikirja, sid .........
Letnmenjuoma, _sid. .f........
Lasten kirja." sid.
Marianela, sid • .•
Mailman Vallankumoukset, «id.
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. ....
Natsaretin Kirvosmies, eid.
Pcloponnöesolaissota, nid.
Palveluiinaiscn poika, sid
Perustuslain olemus, nid.
Penikkatauti, nid. •
Rakentaja Solness, nid.
Ranskan Viimeinen Keisari, nid.
Rakentajan Opas, sid. •
Ranskan Kansalaissota, nid.
Sydänveri, sid.
Sosialidemokratia ja Sosialismi, md.
Sosialistisen filosofian juuret, nid. .
Sadan' prosentin patriootti, sid
Tähtien Kohtalot, sid.
Tähtitiede, sid. •
Työmiehen talousoppia, nid.
Tiede ja työväenluokka, nid. .........................
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1921-22-28 ....
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nld^,
Terrorismi/ja kommunismi, nid. ..; •
Uuden Ajan* Filo'sofian Historia, sid « •
Uusi lääketiede, sid.
Vanhiinajan Kaupunki Valtio, sid.
Voima ja aine. sid.
Äidinkielen Oppikirja, sid.
Watermannin(ountainkyn(a erikoisen byvii valikoima. Kynien bin'
nat ovat S2.75, $4.80. $6.00 ja $7.00. Kymmenkuntaa eri mallia. Liibet«'
tiian postivapaasti kaikkialle Canadaan.
Kaikkia ylläolevia kirjoja lekii kfniii on niin runsaasti ettii ei ota
pelkoa pikaisesta loppumisc»sU. joten voitte tilauksia UibetUii •uikeil«<
..................
. • « . . « . 1 . . . . . .
. . i . . . . . . f i . . • • * * . . . . . . .
......*.*...
« i . . . . . . . . . . . .................
4.50
1.50
L75
.76
.55
7.00
.70
5.50
1.26
1.15 >
1.00
.55
.26
1.60
1.85
1.76
.30
.bO
J.26
2.40
.76
.85
1.26
.50
.80
1.00 \
.85
1.50
.50
.10
2.S0
.36
.50
3.00
2.00
3.00
2.16
.76
matta.
Tov. V A P A U D E N K I R J A K A U P P A , Box 69, Sudbary. Ont.
Sault Ste Marien S: S. Osaston työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokoukset
toisina osaston omalla talolla, a l ­kaen
kello 8 J l l a l l a . — 121 K u ­ron
St.
Sudburyn B.B. osaston kokoukset pi*
detään Liberty Haalilla joka toi-nen
sunnuntai. Johtokunnan ko*
koukset kahdesti kuukaudessa.
Poatiosote: Box 26, Sudbury, Ont,
Sointulan Soi. Osaston osoite on
Söintula, B. 0.
South Poreopinen 8.8. osaston tyftSo-koukset
pidetään joka toinen «un-nuhtai
kello 7.30 jpp. Kirje«a-vaihto-
osote Box 528.
Timminsin C. T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 147, Tim-mins,
Ont Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
ja metsätyöläisten järjes­töön,
Toronton S. S. Osaston kokoukset
ovat jokaisen kuukauden, ensi­mäinen
j a kolmas sunnuntai omal­l
a huoneustolla 957 Broadvie»
avfiT. Kirjeen vaihto-osote: S. S.
Osasto, 957 -Broadview Ave.
Toronton S. s. osaston Agitationiko'
mitea toihiii ohjelma iltaman jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina
j a Nuorisow>saston ohjelma*
iltama pidetään neljäntenä sun*
ntintaina ' kuukatiSessa, osaston
haalilla. Kokoukset myös pidetään
osaston haalilla, 967 Broadview
ave.
Tarmolan W. P. S. Osaston tyflko*
koukset ovat joka ensimiiinen
sunnuntai kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä. Postiosote: Box
510, Port Arthur, Ont
Can. TySUikp. Vancouverin suoraal.
osaston varsinaiset kokoukset pi­detään
joka kuun toinen ja nöl-jäs
keskiviikko 7.30 j.pp. 2606
Pender St„E;
Websters Cornersin W. P. Suoma­laisen
osaston kokoukset pidetään
ensimäinen ja kolmas sunnuntai
kuussa kello 7.30 illaUa. Kirje­vaihto-
osote: Armas Skytte, R. R,
No. 1 Haney, B. C.
Yhdysvaltain W. P. 6. Järjestön
Keskusviraston j a Näyttämöliiton
osote on: Finnish Federation 1113
W. Wa«hington S t , Chicago, 111.
Y. S. K. V . ja S. Ladyamitlua M a ­jan
No. 17 kokoukset pidetään
jokaisen kuun kolmas sunnuntai
kello 9 aamulla. Kirjeenvaihto-osote:
Sam Luhtala, Ladysmith^
Box 102, B. C. Canada.
Lomber Workers Industrial Union
' of Canadan
toimisto osotteet ovat:
Ontarion piirin sihteeri Matt Jalo­nen,
J 2 1 Huron S t , Sault Ste
, Marie, Ont.
KaUe Laiho, 158 Secord S t , Port
Arthur, Ont "
V. Valo, P, O, Box '421, Timmins,
Ont,
T y ö l ä i s e t ; Järjestykää pa­rempien
ellnshtojen saavuttamiseki-
•f.
t*.