Vapaus, May 4, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, tcmkofc. 4 p. — Tuesday, May 4, 1965
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6. 1917
; MANAGER: E . S U K S I
O F F I C E A N D - E O I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 . .
V A P A U S
( L I B E R T Y )
E D I T O R - ; W . E K L U N D
( TELEPHONE:
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing' Co. Limited; 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canada:
Mailini: Address: Box 69
Advertlsing rates upon appöcatlon. translatlon fiee of charge.
Authörize4 as second tilass mail by the.FosiÖifite Department, Otia^a,
and Soir payihi&nt OI pottag^ lA' cash.
CANADIAN LANGUÄGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: 1 vi:. $9.00. 6 kk. $4.75 L^A.-ssa • 1 vk. $10.00, 6 B*. t5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Mielenkimtoiiien esitys
~ Huolimatta siitä, mitä on sanottu ja sanomatta jätetty raha-asiain
ministeri Waltei" GÖFrfonin . äskeftaisesfä • biidjetista — ja meiääh
Kfesttjfksemmeon vieläkin ettei sitä ainakaan kehua k a n n a t a " ^ hä­nen
ehdötuTtsensa miljardin dollarin pääomalla toimivan Canadan
kehitysyhtiön (Canadian Development Cörp.) perustamiseksi on erit­täin
ifiierenkiintoinen esitys.
PiAnallisteti asiaa katsoen voitaisiin kaiketi ilmaista äkkiväärä
vasönimistöfraasinen käsityskanta, että Iq^syinys on vain "tavallisen"
fai "porvarillisen" yhtiön perustamisesta ja sillä siisti.
Näin yksinkertainen ei asia kuitenkaan meidän käsittääksemme
•ole. ••
EfäSt hyvSä tarkoittavat Uuden Demokraattisen Puolueen edus­tajat
ovat alahuoneen istunnossa arvostelleet tätä suunnitelmaa sillä
perusteella, että kun tarkoitus oh ensi töiksi myydä uudelle yhtiölle
kruunun e l i valtion omistama, veronmaksajille hyvin taloudellinen e li
voittoa tuottava Polymer-yhtiö, niin tällaisen "kehitysyhtiön" perus­taminen
edustaa todellisuudessai askelta taaksepäin.
Meistä myös tuntuu, että Polymer-yhtiö voitaisiin ilman muuta
jättää edelleen valtion laitokseksi; Mutta vaikka näin ei kävisikään,
n i in meidän tulee muistaa, että nyt perustettavaksi ehdotettu "kehi­tysyhtiö"
ei ole sittenkään tavallinen yksityisomistuksessa oleva,lai­tot.
< • -k ^
ituten on uutistiedöissa kerrottu, tarkoitus on. että tämän laitok­sen
rahoittamiseksi myydään $5.00 hintaisia osakkeita niin, että lai­toksen
käyttöön saadaan miljardin dollarin sijoitusrahasto. Mutta
saibaila määritellään, että liittohallituksesta tulee sen riveihin suurin
«isakfieenontistajä^ sillä liittohallitus pitää hallussaan sen osakkeista
10 prosenttia, ja mikään muu yksikkö, suuret vakuutusyhtiöt ja maa­kuntahallitukset
mukaanlukien, ei saa omistaa S prosenttia enempää
''kehitysyhtiön" osakkeista. Vaikka nir. Gordonin eräistä lausunnoista
ilmenee, että hän haluaisi vakuutusyhtiöiden sijoittavan suuria käyttö-v^
röjaan tähän laitokseen, hän alleviivasi kuitenkin muiden hallitus­elinten
ja yksityiskansalaisten sijoitusten tärkeyttä.
Lyhyesti sanoen, tästä uudesta kehitysyhtiöstä tulee alansa en-simmäinen"
sekayhtiö" missä ;on osakkeenomistajina sekä yksilöitä
että suuryhtiöitä ja erinäisiä hallituselimiä, ollen niistä, kuten sa--
nöttu, suurimpana yksilötekijänä liittohallitus. Käytännössä 'tämä tar­koittaa,
että tavalliset, virtasetkin saavat valitsemansa hallituksen
kautta ja välityksellä äänensä kuuluville jossakin määrässä tässä uu­dessa
sijöituslaitöksessa. Kysymys on vain siltä, onko 10 prosentin
osuus riittävän suuri liittohallituksen osalta?
Kysymys onkin sijoituslaitokse^, jonka kautta voidaan rhel^^
turvallisesti sijoittaa pääomia tuotantolaitosten osakkeisiin. Tällaisen
sijoituslaitoksen kautta sijolttammen oh siksi turvallista — mikään
e r ole tietenkään ehdottomasti turvallista — että sitä tietä,, virtaa
melko varmasti paljon canadalaisten säästöjä teollisuuslaitosten käyt­töön
ja siis tuotantolaitosten kehityksen avuksi. Toisaalta tämän ke­hitysyhtiön
tarkoitukseksi tulee huolehtia osaltaan-siitä, etteivät ca-
_,hadalaiset tuotantolaitokset pääse huomaamattoman helposti ajautu­maan
ulkomaalaisten rahamiesten käsiin. Myös on puhuttu siitä, että
sen avulla voidaan "ostaa takaisin" tilaisuuden tullen nyt ulkomaa­laisten
käsissä'olevia teollisuuslaitoksiamme. Kannatettavia ajatuksia,
Vaikka parempiakin voitaisiin esittää.
Kuten ylläolevasta näkyy, ehdotus Canadan kehitysyhtiön perus­tamiseksi
on todella mielenkiintoinen esitys.
Ontarion S-vuotissuiinnitdma
Ontarion maakuntahallituksen talous-, ja kehltysasiain ministeri
Stanley Randall esitti viime viikolla lainlaatijakunnah istunnolle 5-
vuotissuunnitelman, minkä pohjimmaisena tarkoituksena on nopeis-tuttaa
tuotantolaitoksen toimintaa' niin, että viiden vuoden aikana
voidaan taata vuosittain 75,000 uutta työmaata entisien lisäksi. Toi­sin
sanoen tarkoitus on saada Ontarion " s u u r i l l e ikäluokille" varatuksi
375,000 uutta työpaikkaa vuoteen 1970 mennessä.
Tämä sellaisenaan on lämpimästi tervehdittävä tavoite. Kyseen­alaista
vain on, voidaanko nyt ehdotetun 5-vuotissuunnitelman puit­teissa
» siihen päästä, vai tarvitaanko lisäksi muitakin toimenpiteitä.
£ 0 E S S Ä 6 L E V A T M U V t O K S ET
Mr. Rahdallin selotuksen mukaan Ontarion väestön j a hallitus-elinten
edessä on seuraavan 5 vuoden aikana syvälle ulottuvia muu­toksia,
jotka näkyvät yleispiirtein seuraavista määritelmistä:
— Ontarion väkiluku nousee 7.6 miljoonaan, ollen väestölisäys
1.000,000. ^**k'dmwii
— Kestävien teollisuustuotteiden (koneiden, huonekalujen jne.)
tuotannon täytyy lisääntyä 50-prosenttisesti, misfä saadaan "pääasial­l
i s in kiihöitin talouskasvulle", kuten ministeri Randall selitti.
—"Tuoteen 1970 mennessä^tärvitaan 3,000,000-työpaikkaa — noJrL.
-634,000 työpaikkaa enenmiän mitä o l i v. 1961.
— Palvelus- ja rakennusalalta on saatava vuosittain 60,000 uutta,
tyijpaikkaa, jättäen siis yleistavoitteesta muille aloille vain 15,000
uutta työpaikkaa.
— Maatalouden sekä metsä- -ja kaivosteollisuuden kohdalta el
ote tänä aikana odotettavissa työpaikkojen lisääntymistä, vaan työ-ihahdollisuuksien
vähenemistä siten, että kun 19^1 o l i liäillä aloilla
230,000 työläistä, niin 1970 heitä on vain 190,000.
Kuten ylläolevista tilastotiedoista näkyy, kysymys ei ole vain
talouselämän kasvusta ja väestön iisääntymisestä, vaan myös uuden­laisten
olosuhteiden keliittymisestä. Varsinaiseen tuotannolliseen työ­hön
ei ilmeisestikään avaudu montakaan uutta ty<ipaikkaa. Maatalou­den
sekä kaivos- ja metsäteollisuuden tiimoilta työpaikkojen määrä
vähenee. Ja ministeri Bandallin selostuksen mukaan tehdasteollisuus
Vainaa vuosittain vain yhden viidestä tarvittavasta uudesta työpaikasta.
Tämä aiheuttaa monella tavalla syväUekäypiä muutoksia tuotan­nollisessa
elämässä. Se vaatii myös työmarkkinoille tulevilta uusilta
voimilta entistä suurempaa koulutusta siinä mielessä, että he voivat
tify{(ää ne vaatimukset^ mitä e r i "palvelusaloilta" vaaditaah.
luodakseen perustan tällaiselle työvoimamäärän kasvulle, mr.
.j Wien. — Toukokuun l i . ^ i^ä
viettää Itiivalta valtiosopimUltsen-sa
kymmenettä vupsipälväiL Nel­jiin
s u ^ a m n olkohiinlsterit s k -
puvat silloin Wieniin. Heidäni
odotetaan tällöin keskustelevan
muistakin k i l in vaiif I^yaita^ kos­kevista
kysymyksestä. Kymmenen
vuotta sitten solmitun ItäväHan
puolueettomuuden takaavan sopi-muk
§eii.m^ki^s ön t^^äh selvä
Jokaäteile itSvaitaiaiseile. Olihan
. t^mä vamosop^us e^mmäineh
suurvaltojen töhentyiiälnen ja en-
Simm^iifeh huomälKävan öngel-
Teidän ja meidän!
T G R O N T O L A I S V I E R A I T A
Eva ja Kalle Kämäräinen, Toron-osta,
ovat nyt erään sukulaisen
kuolemantapauksen johdosta vierai­lulla
Sudburyn seudulla. Käydes­sään
toimituksessa Toronton tervei­siä
kertomassa, Kalle Kämäräinen
•anoi vasfikään liittyneensä " o l o ­neuvosten
kerhoon" ja katselevan­pa
toivorikkaana elämäänsä tästä
eteenpäin. Nyt he sanoivat kuiten­k
i n lähtevänsä hetimiten takaisin
Torontoon.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Antti Pitkänen, Port Arthur,
Ont.. täyttää tänään, toukokuun 4
pnä 65 vuotta.
Anselm Kääriäinen, Whitefish,
Ont, täyttää keskiviikkona, touko­kuun
5 pnä 72 vuotta.
Mrs. F i l a Wfita. Subdury. Ont.,
.täyttää keskiviikkona, toukokuun 5
pnä 81 vuotta.
E l i s Hamlin, Toronto, Ont., täyt­tää
perjantaina, toukokuun 7 pnä
71. vuotta. _
Sandra Varjonen. Wanup, Ont.,
täyttää keskiviikkona, toukokuun 5
pnä 77 vuotta.
Selma Mäki. Hearst. Ont, täytti
perjantaina, huhtikuun 30 pnä 60
vuotta.
Onni Salo, Hearst, Ont., täyttäi
keskiviikkona, huhtikuun 5 pnä 70
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta:
vain onnentoivotuksiin.
Randall esitti 5-vuotissuunnitelmas-saan
seuraavanlai.set talouskasvun
tavoitteet:
Työttömien määrä suhteessa ko­ko
työvoimaan on saatava vuoteen
1970 mennessä laskemaan 2:een
prosenttiin (viime vuonna .se oli
Ontariossa 3%).
Tuotannon todellinen vuosittain
nen ka.svu pitää nousta 5.5 prosent-tiin.
Tuottavaisuuden keskinkertaLses-ti
työläistä kohti tulee nousta 2.5-
prosenttisesti vuosittain.
MUUTAKIN T A R V I T A AN
Yllämainitut tavoitteet ovat yleis­piirtein
todellisuuden vaatimia. Ky­seenalaista
kuitenkin on, voidaanko
näitä tavoitteita täyttää nyt esitetyn
5-vuotissuunnitelman puitteissa.
Jos esim. puhumme "työläisten
tuottavaisuuden" korottamisesta
2.S-prbsenttisesti vuodessa, silloin
ön puhuttava myös työläisten tulo
jen korottamisesta vastaavasti. Jos
häin ei menetellä ja mr. Randall
ei kiinnittänyt siihen puoleen lain­kaan
huomiota, silloin kasaantuvat
rikkaudet (tavarat) entistä enem­män
yksityisten käsiin j a edessä on
se ainainen " y l i t u o t a n n o n " pulma,
mikä todellisuudessa,onalipalkka-uksesta
johtuva-jakopulma.
Epäiltävää myös on, että voidaan­ko
tällaista 5-vuotissuunnitelmaa
toteuttaa vanhojen kaavojen puit­teissa
niin,'että annetaan amerikka­laisten
rahamiesten kontrolloida
avainasemassa olevia teollisuuslai­toksiamme
ja määrätä niiden käy­tön
vain omien rikastumistavoittei-densa
perusteella?
Me uskomme, että Uuden demo­kraattisen
puolueen edustajat tule­vat
lainlaati jakuhnan istunnossa
kiinnittämään näihin j a muihin sa­mantapaisiin
seikkoihin asianniu-kaista
huomiota j a vaatimaan vas­taavia
korjauksia nyt 6sitettyyn i-vuotissuunnitelmaan.
mah. ratkaisu . vuoden .1945 jäi-
Jceett, ioka^ antoi .myös viitteitä
Saksan kysymyksen^ suhteen. :
Itävallalle itselleen merkitsi
kymmenen vuotta sitten solmittu
sopimus kaikkien miehitysjoukko­jen
poistumista maasta. taloq|deh
huomattavaa nousua ja rauhallista
kehitystä sen kautta, että Itävalta-valitsi
vJa^daehtoisesti pysyvän, puo­lueettomuuden.
Valtiosopimusta ei enää aseteta
kyseenalaiseksi, mutta kymmenen
vuotta sitten sillä oli katkeria vas­tustajia.
Nykyisen vapaamielisen
puolueen edeltäjä 'Riippumatto­mien
liitto" oli valtiosopimuksien
ja puolueettoinmiden kiivas vastus­taja,
miitta vastustajia o l i myös mo­lemmissa
A hallituspuolueissa. Heillä
Oli asenteeseensa erilaisia syitä.
Kymmenen vuotta, sitten oli U S A :n
ulkominislerihaTcuuluisa John Fos-ter
DuUes, jonka Ipäämääränä oli
vetää ItfiVältti mhkaan läntisiin liit­toutumiin
ja ;tehdä siitä niiden
AlpiJilinnoittis". DUllesilla oli Itä­vallassa
monia kannattajia. Mutta
pnolufeettonmutta . .vastustettiin
myös ihuista syistä. Riippumatto­mien
liitto, jonka muodostivat ääri'
oikeistolaiset ja suursaksalaisuuden
Kannattajat, unelmoivat edelleenkin
suursaksalaisesta valtiosta.. Qli
myös niitä, jotka puolsivat britti­läisten
ja amerikkalaisten öljykon­sernien
etuja.
Heinäkuussa 1947 kirjoitti ame­rikkalaisten
miehitysviranomaisten
äänenkannattaja Wiener Kurier:
"On todellakin parempi ylläpitää
nykyistä Itävallan jakoa, kuin myön­tyä
suunnitelmaan, joka saattaisi
johtaa samanlaiseen kehitykseen
kuin Unkaris.sa. Tämän vuoksi on
ulkoministeri Marshall piifittäriyt:
luopua ponnistelemasta Itiivallan
valtiosopimuksen nopean päättämi­sen
hyväksi." Silloinen Itävallan ul­koministeri
Karl Gruber esitti tä­män
kannan perustelut parlamen-ti.
ssa: . 'Valtiosopimuksen solmimi­nen
tulee kysymykseen vasta sitten,
kun Euroopas.sa on aikaan.saatu voi­mansiirto
länsivaltojen hyväksi."
Itävallassa alkoi kuitenkin vähi­tellen
valjeta, että tie valtiosopi­mukseen
oli mahdollista vain puo­lueettomuuden
toteuttamisen kaut­ta.
Muutamien horjumisten jälkeen
antoivat kommunistit kannatuksen­sa
puolueettomuudelle, joka : sai
kannattajia myös molempien halli-tu.
spuolueidcn piiristä: Mutta vielä
oli voitettava .vankka vastustusrin-tama.
Vielä vuonna 1953 kirjoitti
.sosialistinen lehti Neue Zeit:: " E i ,
.sellainen puolueettomuus ci ylipää­tään
tule kysymykseen; jJos vaihto­ehdot
ovat tällaisia eikä minkään
muunlaisia, niin silloin ei myöskään
vaItio.sopimusta." Liittokansleri
Raab vakuutti silloin länsivalloille,
että Itävallan puolueettomuuspoli­tiikka
on mahdottomuus: "Sellai­set
otaksumat ovat.perusteettomia",
hän sanoi.
Neljän ulkoministerin Berliinissä
käymien neuvottelujen yhteydessä
vastusti John. Poster Dulles helmi­kuussa
1954 Itävallan puolueetto­maksi
julistamista. Myös silloinen
Neuvostoliiton ulkoministeri Molo-töv
esitti vaatimuksia, joita ei hy­väksytty.
Niinpä hän ehdotti, että
Itävallas.sa pidettäisiin ulkomaisia
joukkoja vielä valtiosopimuksen
solmimisen jälkeen siksi kunnes
Saksan rauhansopimus saataisiin
tehdyksi Molotov Oli aikaisemmin
yrittänyt liittää Itävallan kysymyk­seen
Trieste-ratkaisun. Kun Länsi-
"7
Saksa oli samana vuonna jParilsin
sopimuksen mukaan otettu NATÖ:n
jäseneksi, julisti Molotov joulukuun
10. pnä 1954: " P a r i i s i n sopimusten
ratifioinnin takia ovat kaikki neu­vottelut
Itävallan kysymykslktä
hyödyttömiä." Neuvostoliiton, halli­tus
omaksui kuitenkin toisen kan­nan
ja n i in Molotov ilmoitti maalis­kuun
5. pnä 1955, ettiä; "Itävallan
kysymyksen ratkaisu pn malidbliis-ta*'.
: Tällä ivälin oli myös, Itävallassa
tapahtunut tiettyjä muutoksia. U l ­koministeri
Gruberin tilalle astui;
ent. liittokansleri Leopold-Pigl,—jo­ka
oli puolueettomuuspolitiijcan ja
valtiosopimuksen kannattajafn
edustaja. Huhtikuun 11. pnä lensi­vät
liittokansleri Julius Raab, vara­kansleri
Adolf Schärf ja valtiosih­teeri
Bruno lireisky Moskovaan.
Yhteisymmärrys saavutettiih koil-messa
päivässä. Toukokuun 15. pnä
1955 allekirjoittivat neljän suui-vai-lan
ulkoministerit Belvedcren lin­nassa
Wienissä Itävallan valtiosopi­muksen.
Vielä viimeisten neuvottelujen ai­kana
kirjoitti NeV^' York Times:
On julkinen salaisuus, että ame­rikkalaiset
sotilaspiirit eivät o^e
ilahtuneita Itävallan valtiosopimuk­sesta
. . ." Tämän asennoitumisen
.saneli strateginen katsomustapa, en­nen
kaikkea ajatus "sillasta" Länsi-
Saksan ja Italian välillä. Mutta vas­tustajat
olivat myöhässä. " A l p p i l i h -
noituksesta" ei tullut mitään. Itä­valtaa
ei enää voitu liittää NATO-ryhmään.
Tänään, valtiosopimuksen kym-menvuotispäivänä,
aiotaan Itävalta
liittää yhteismarkkinoihin, NATO:n
talousjärjestöön. Taistelu puolueet­tomuudesta
ei ole päättynyt.
Mitä ntimi J^uiovst
Hi
mm^m^yTl61M- mm 'ISANOO ^N/Miia:
W a s h i i ^ h . ^ ^ ' A n i ^ ^ k n e i f simiUifv ^tej^k i f & b e sanoi
Washingtonissa; että puolustusministeri Robert McNamara ja ulkominis­teri
Dean Rusk olisi pitänyt erottaa kuuläusia Sitten:
. ; . Mp.reOj.Joka eduBtaav Oregonia senaatissa ja on hallituksen Vietna-min-
poUtiikanjyriikS vastustaja, sanoi ^^^^
nisterin .arvostelukykyyn e i . voi luottaa. Hän esitti arvostelevan lausun­tonsa
Vhdysyaltain senaatissa.
Kommentoidessaan puolustusministerin antamaa lausuntoa — tämä
pii sanonut lehdistökok^kseKsa, ^ttei M usko NeuvostÄiiton ^ei^ä i ^ i i -
'nixiM\it(fiv^^^ r- Morse katsoi p u o l u ^ s m i -
nisteriii "tridhSeeh nttA «astUrfttomlä virheiiä, Ätei hähefl öihuiteliijaan
pidlt^ uskoa".
Senaattori sanoi vielä, fettä Yhdysvaltain politiikka johtaa yleiseen
sodan uhJotan Kaaidcob-AasiEassa. ' ' J M pres^ehltr^ ifcNa-maran
ja k u s k i n huonofgn neuvojeh nouda^amista, häh tulee jättä­mään
paikkansa pahiten luottamuksen pettäneenä presidenttinä Yhdys­valtain
historiassa", vaEfii^_Mo'rse.—AP-uutistieto.
TÖTUU6I:N >'ALJASTUMir^I>^ H X M
Täällä l^dhfeyssä <A-Ustraaliassa) niinä sain myös ajatteiemise^h ai­hetta
jostakjii sellaisesta, mitä en olisi koskaan saanut nähdä Yhdys-validissa
— llrnaMiTäriBtä, niissä o f i " M a d e in Peoples* Republic of
China" leima. Kuten ej/SIlematti tiedetään, Austraalia on äskettäin saa­nut
vehhllleen markkirtal^äikan Kiinasta, ja koska kauppa tapälituu vain
harvoin yhteeh suhntäan, Austraalia tuottaa nyt tavaroita kommunisti­sesta
Kiinasta. Yk^i niistä "tavaralajikkeista" on se ilmakivääri, minkä
näin ja minlcä myyntihinta on $12, e l i vain kolmannes vastaavanlaisen
saksalaiätekbisen flmaklväSrin hinnasta.
Nä.htyäni ensimm'disen kerran sen .ilmakiväärin laatikon päällä mis­sä
oli hyvin näkyvä kirjoitus "Peoples* Republic of China", minä päätin
tarkastaa sitä; 'Tiesin luonnollisesti, mitä läheisempi tutkimus paljastaa
— kehno ja vähSvotnriaiheh Vekotin, missä on huonosti valmistetut me-lalliosat
sekä viimeistelemSttä jäänyt tukki. Slutta mr. Cloud, minä olin
väärässä. Se ilmakivääri oli yksi alansa parhaita mitä olen koskaan näh­nyt;
mikltlfh osa ei siinS ollut puutteellinen. Ja mieleeni tuli ajatus, että
kuinka mom muu amerikkaTainen ajattelee, kuten minäkin luulin, että
Kiina ei voi tuottaa edes hakaneulaa ilman länsimaiden teknikkojen
apiia? — veljellisesti. Edwin J . Howe, The Typographical Journal No, 4,
kirjeitä toimittajalle osastoissa. ?
Uusi cänädaUinen julkaisu
K A L A S T A J I E N TYÖ O N
K O V A A J A V A A R A L L I S TA
Sointula. — Olin tässä päivänä
muutamana tyttäreni luona katsele­massa
sitä syvänmeren kalastusta
jonka eräs täkäläinen kalastaja on
filmannut. Kyllä me maallaolevat
emme voi käsittää sitä .vaaraa min­kä
keskellä siellä kalastaja elämän­sä
'tekee". Se tapahtuu suurien
•'vesivuorien" keskellä ja ajattelin
että kuinka ihmeen lailla sieltä sel­venee.
Teillä, toimittaja, olisi pitänyt ol­la
enemmän aikaa että olisitte sen
nähnyt itse, sillä sitä ei voi näin
kertoa. Siellä ne vain nostavat
koukkuja kaloineen, samoia silli-nuottia.
Mietin .sitä mikä vetää miehiä
sinne niin suuriin vaaroihin ja niin
lein oheisen runon. Lähetän tämän
runon Vapauteen koska kalastajat
eivät sitä it.se tee. >— Isoäiti
K Y S Y M YS
Katsellessani Liekistä ja Vapau­desta
vappuonnitteluja eri paikka­kunnilta
ihmettelin, että niinkin vä­kirikas
suomalaisten keskus kuin
Timmins on ollut, oli nyt n i in hei­kosti
edustettuna'onnittelujen koh­dalla
Liekin äitienpäivänumerossa.
Vapauden olin tutkinut tunnon tar­kasti
ja ajattelin että missä ön vikä
kun on tapahtunut^ niin suuri luon­nonmullistus
tai mi.ssä on syy.
— Entinen timminsiläinen, South
Porcupine, Ont.
Lehtemme toimitukseen tuli pari
päivää sitten näytekappaleena "So-viet
Affairs"-niminen uusi canada-laJnan
Julkaisu, (maaliskuun nume­ro),
mikä julkaisee englanninkielel­le
käännettynä monipuolisia tietoja
Neuvostoliiton lehdistä sekä myös
otteita ja kommentteja muiden mai­den
julkaisuista.
Tämän 55-sivuisen julkaisun kus­tantaja
on Canada-^USSR yhdistys,
jonka osoite on 84 Avenue Rd., To­ronto,
Ont, Sen toimittajana on
Leslie A. Hunt.
Jttlkaiöu ilmestyy kerran kuuka­udessa
paitsi ei elo- ja syyskuussa.
Sen käännöstyön tekee uutistoimis­to
Novosti Press Agency (APN)
Moskovassa. Vuosiflfaus on $6.00 ja
yksityishunreroltten hinta 75 sent­tiä.
' - -
' : Saatujen tietojen mukaan tämä
uUsi julkaisu pn saanut hyvin läm­pimin
vastaanoton canadalaisilta
yleehfiä ja erikoisesti yliopistojen
opiskeUjöilta, opettajilta, lääkäreil­tä
jne.
Aineistonsa perusteella tämä
niytehumeromme jakaantuu vii­teen
pääosaan:
1) TIeleeillBet kysymykset yleen­sä
(misSä osassa julkaistujen artik­kelien
monipuolisuus näkyy niiden
englanninkielisistä otsikoista): Per-fect
Light; The Basis of Genetic
Law: Pure Substance and Chroraa-tography;
Mathematics. Linguistics,
Cypernetlcs-, Man " t a i k " ^ to Ma­chine;
Revealing the Mysteries of
t h e O c e a n ja Scientisfs Grand
Quest.
2) Lääkeala jossa osassa on ar­tikkelit:
A Wonderful Operation;
C ^ c e r n Throughout One's Life-time;
Cure For Old Age; A Look
At Soviet Medical Organisation ja
Hypnotism Benefits Man.
3) Opetus: Unselfish and Friend-ly
Assistance.
4 ) Taloustiede: Retail Tumovcr
For 1965 ja Goods For Every Fam­ily.
5) Yleiset asiat: The Train of
Talent, Galina Ulanova; Informa­tion
ih the Name of Peace; The
Beresh Giant; Comment on Russia
— Ont. Hydro News; Water Re­sources;
Lunar Ship Routs ja Gil­bert
Francois Bags a Bear, viimek­simainittu
turistin metsästyskerto-mus
Siperiasta.
Kuten näkyy, tämä "Soviet Af-fairs'-
julkaisu tarjoaa todella mie­lenkiintoisia
tietoja Neuvostoliiton
elämän eri aToilfaTinistä keskustelr
laan nykyään todella laajoissa kan­salaispiireissä.
Julkaisu on, kuten
sanottu, englanninkielinen ja sitä
voidaan tilata osoitteella: Canada
—USSR Association, 84 Avenue
Rd., Toronto, Ont.
YK-tragedia
Alborg. — Hylätty rakkaus on
syynä siihen, että Alborgin lähellä
sijaitsevan pienen paikkakunnan
kirkkoherran on täytynyt ryhtyä
huolehtimaan 16-vuotiaasta arabity-töstä,
joka tuli paikkakunnalle me­nolipulla
varustettuna mennäkseen
naimisiin aikaisemmin Tanskan Ga­zan
joukossa paivelleen miehen
kanssa.
He olivat rakastuneet toisiinsa
tanskalaisen palvellessa Y K : n jou'
koissa, ja arabineitonen oli miehen
lähdön jälkeen säästänyt niin pal­jon,
että hän saattoi matkustaa
Tanskaan täyttääkseen lupauksen,
jonka hän antoi tanskalaiselle kuu­man
erämaan auringon alla.
Kun neitonen saapui tanskalaisen­sa
luo, o l i tämä jo kuitenkin ehti­nyt
mennä naimisiin tanskalaisen
neitosen kanssa, lastensängyssä nuk­kui
vastasyntynyt eikä entinen "Ga­zan
sheikki" halunnut tietää enää
mitään arabineitosesta.
PÄIVÄN PAKINA
SUURI SYNTIPUKKI, CIA
Syntipukki on meille kaikille
vanha hyvä tuttu.
Alkuperäinen sellainen oli kai­keti
kauris, johon juutalaisten
ylimmäinen pappi suurena sovi-tuspäivänä
kätten päälle panemi­sella
siirsi kansan synnit.
Tutumpi syntipukki on kuiten­kin
tavallinen kansan^, ihminen,
jonka kannettavaksi pannaan tois­tenkin
erheet, viat ja synnit niin,
että saadaan häntä vastaan koh­distetuksi
sellaiset vihat, joiden
kanssa tällä poloisella ei ole osaa
eikä arpaa.
Tällaista syntipukkia tarvitaan^
ilmeisesti myös politiikan teossa.
Ainakin "valtojen" puolella,
siellä Setä Samulin luvatussa -'va­pauden"
kehdossa ovat asiat nyt
sillä tolalla, että valtion johdon
suurimmat munaukset sysätään
aina CIA:n kontolle.
CIAsta -— Yhdysvaltain salai-:
sesta tiedoituspalvelusta, suomek­si
vakoilulaitoksesta — tehtiin
syntipukki silloin kun Washing-tonin
viskaalit järjestivät sotaret­ken
Kuubaa vastaan.
Mainittua vakoilulaitosta hau­kuttiin
silloin Sikojen lahden epä- '
onnistumasta.
Muistflg myös sopii, kuten erääs­sä
,tiistaises.sa uutistiedossamme
kerrottiin, että omalaatuista kuu­luisuutta
itselleen hankkinut A l ­len
Dulles sai potkut U-2 vakoilu­koneen
Neuvostoliiton alueelle te­kemän
lennon epäonnistumisen
jälkeen.
Nyt kerrotaan meille, että Dul-lesin
seuraaja, John McCone on
myös saanut matkapassin ja ..hä­nen
tilalleen on tullut CIA:n joh­tajaksi
amiraali William Raborn.
TASSin kirjeenvaihtaja liittää
Rabornin "tulemisen" siihen- tosi­asiaan
kun Yhdysvaltain sotapoli­tiikka
on kärsinyt täydellisen ro­mahduksen
Vietnamissa.
Toisin sanoen tässä tarvitaan
jälleen syntipukkia, minkä kan­nettavaksi
voidaan sysätä Viet­nam-
ohjelmassa tehdyt verirus^
keat synnit ja väärinlaskelmat.
Mutta voidaan nyt kysyä, miten
herran .nime.ssä voidaan Vietna­min
sodan häviämisen syytä lykä­tä
jonkun syntipukin kannetta­vaksi,
vaikka syntipukkina oliSi
niinkin suuri mahtitekijä kuin on.
Yhdysvaltain salainen tiedoitus-laitos
eli CIA?
Puhukaamme tästä suulla suu­remmalla
— lainaamalla Gordon
Donaldson-nimisen lehtimiehen
selitysUi huhtikuun 24 päivältä.
Puhuen CIA:n' poliittisteh osak­keiden
arvosta, Donaldson sanoo:
" J u u r i tällä hetkellä ne eivät ole
korkealla."
Ja hän selittää:
"CIA;ta syytetään, todennäköi­sesti
oikeudenmukaisesti, viime
vuosien kahdesta suurimmasta v i -
kapistosta — v. 1961 Sikojen lah­den
kautta: Kuubaan tehdystä
hyökkäyksestä j a Diem—Nhu hal­lituksen
kukistamisesta Etelä-
Vietnamisöa.
" C I A : n harjoittamat hyökkää­jät
epäonnistuivat täydellisesti ja
auttoivat vuonna 1962 Kuuban öh-juskriisih
nousua. Diemin sivuut­taminen
ja murha, mikä kattoi
sillä hetkellä näyttiiä hyvältä teol­ta,
jätti fitelä-Vietriamin poliitti­seen
epävarmuuteen, mistä se ei
ole vieläkään selviytynyt.
" C I A : n roolia siinä asiassa
(Diemin sivuuttamisessa ja mur­hassa
— K ) ei ole koskaan tehty
tiettäväksi, mutta on kasvanut
epäily, e t t i l s e n " s p ( K ) k " - (aave
täi kummitus) nimellä tunnetta­vat
asiamiehet käyttävät paljon
ajastaan juonitelieäsaan vallan­kaappauksia
ja politikeidessaah
ulkomailla . huomioimatta suures­tikaan
Yhdysvaltain virallista oh­jelmaa
; . ."
Tosiasia tietenkin on, että täs­tä
salaisesta vakoilupalvelusta on
kehittynyt V kylmiin sodan ohjeK
man j a olosuhteiden perusteella
sellainen itsetarkoituslaitos, mikä
on kuin valtio valtiossa. Kieltää
ei voida sitäkään, etteikö se juo­nittele
ja suorita joitakin tekoja
Washingtonin lupaa kysymättä.
Mutta sittenkin se on vain yksi
ratas Yhdysvaltain suuressa vai-^
tiokoneistossa, ratas, jonka käyn­t
i riippuu ennenkaikkea kongres­sin
myöntämistä määrärahoista ja
hallituksen antamista ohjeista.
Juuri mahtiasemansa vuoksi
CIA onkin sopiva syntipukiksi sil­loin
kun on kysymys hallitusval­lan
todella suurien vikapistojen
painamisesta vihreän veran alle.
Tätä taustaa vasten tuntuu suo­rastaan
hirtehishuumorilta Sai­gonista
huhtikuun 27 pnä t u l l e e n'
UPI-Reutersin uutistieto, jonka
mukaan: "On ryhdytty suurim­p
i in varotoimenpiteisiin Saigonis­sa
kun Etelä-Vietnamin armeijan
26 upseeria joutui oikeuteen vas­taamaan
sekaantumisesta viime
helmikuussa suoritettuun epäon­nistuneeseen
vallankaappaukr
seen." ..
Diemin sivuuttamisen ja mur-han
ja sitä seuranneen poliittisen
tyhjiön jälkeen — mistä Vastaavat
kuulemma kokonaan ulkomaalai­set
"juonittelija-spookit" niin,
sanomatta paras. Mistähän ne äi­jäparat
syntipukin nyt saisivat.
— Känsäkoura.
t
1
i