Vapaus, May 17, 1956

              m^.t Torstainar, totikok. 17 p. — Thursäay, May 17, !956 j
i i i i i i i i i ^ t
Jfdr, 9, 1917, AottMri^
»«11 bjr ite^Pnt
mMajffjmd Situitbiyaiby Vapaus
mujrtai Otace OS. 4-42^9. Vamzv
Traiulatjon free of cbarge^
TOMJemHHAr:
Vbdjvvallolssa;
1 fk, 7 i » 6 kk-W5
*3 kk, 255
lfk,8.Sp«kk,4.75
SYNtYAAÄ-
PÄIVJÄ
iUiiMH^aa vabnistai
1
mi
^ ^ - i l •
' rVtTfl^rfawpaif/an Canadan kansallisen juhlapäivän ai-kanarviet^^
tään Torontossa CSJ.-n kymmenettä soitto- ja lau-
JulÖhlaa.
*';,Jljn2n «iiuren kulttuurijuhlan kunniaksi ilmestyy Vä-jp^
u^rtoi^taifla^ kesäkuun 21 pnä erikoisena soitto^ ja laiilu-jufildm^
tona. minkä välityksellä on lehtemme iukijbilla,
Ipil^QläMväen yMavilla ja yleen^ kulttuuriperinrp
^ii^vaalivillämaanmiehillämme tilaisuys lausua onnitte-
Juisa jarieryc^dyksensä tälle erikoisjuhlalle,
^ /Mpfoaen asiamiehet ja lukijat voivat auttaa tätä asiaa
-^''^^^«"^'bctlkohtaisesti keräämään tervehdysilmd^
_._toilta, seuroilta ja IHkemiehfltä, seka yksityister-v
^ b ^ j ^ musikaalisen toiminnan ystäviltä ja kannattajilta.
"./rj^4*^uden kirjeenvaihtajat ja lukijat voivat myös auttaa^
Idi^öfttaiiialla mu^
Qiilkdiaiadn ja muista seikoista tähän erikoisnumeroon; Muun
li^lksS tällaisen enkoisnumeroj
4;änr]ir^j^t|de)Ie kipeästi tarvittavaa taloudellista tukea,;
säiH^ piiolpstaan tekee mahdolliseksi sen, että voidaa;) varata
tilaa kulloinkin esilläolevan erikoiskysymyksen
[yyn^ kirjoituksissa. Käjrttäkäämme siis' tilaisuutta
ii^dk^nme niin taloudellisesti kuin aatteellisestikin.
*^^^^^^nlii^cnchn'en laujjujuhlän -vieton yhteydessä saavute-
««^'^^^^''virstan tolppa",^ Tällaisissa tapauksissa on tapa,
%oäyiI|nen tapa, rauisfella menneitä ja vetää niistä vissejä
|o6|ppaätöteiä; sekä vlausua mielipiteitä t
4^n^;^|h^kaän ei pid^^ a^
' , «Fos on tarkoitus edistää musikaalista toimintaa, yhteis-ja^
yhteishyvaä täkäläisten maanmiestemme;
^ . nlfrt sellaiset kirjoitukset ovat tervetulleita,
^t^jjH^l^t neehkä kuvaisikaan vumeistä pilkkua ja pistettä
rnjt^-lehden ''virallista'' kantaa.
^y|\t3rlc^^nime siis' tosimielessä valmistamaan Vapauden
'*^* ^yimeroa. Kerätkäämme tervehdysilmoituksiä jaj
•iervehdyksiä CSJ;n soitto- ja laulujuhlan onnistu-liyyäksi!,
Lähettäkää itsekunkin omaa sydäntä lähellä
'pitävällä tai toisella laulujuhla-asiaa koskevia kirjoi-
VapaMden erikoisnumeroon ja lähettäkää ne mah'
möum aikaisin.
Tapaus 8aiiunakkoiiiie9
^ 4 ^ i ^ t ^ n on uutlstiedoissa kerrottu, Britannian, Jialjitus
•'.rfi-''''''
j;ä8kettäin Neuvostoliitolle anteeksipyynnön sen vuoksi
^ SSi^p^astuifiettäBulganinin'ja kumppanien vi
^i^i^arjfesyty^ vakoilua Neuvostoliitöii '^'laivast
||^^^>ft9lYllJesaam^ edustajat,' herrat
tji^ftivferaina;^^ järjestäminen tässä tilanteessa.on
kli^fl^^ siihenf; jos kutsutaan naapurin
Is^^^vy^välUseU^ vierailukäynnille; mutta i
ii»än,ia:iiriestää asiat niin,'että "palvelijat" tarkastavat, mitä
^*-=^*lte|ltten taskuissa, kuten on selitetty. * *'
. J ^ l y l S f juonnollisesti^o^ komentajakapteeni Lionel
^' minkä joh-
'^^^'^"liJitiUäiset lehdet'ja julld^
i;i«ian johdosta ole annettu vielä läheskään tyydyttävää
its^^;': kuitenkin ::V pitää toteennäytettynä, että
iiäi^mies,: (sukeltaja) Crabb ja mahdollisesti joku toi-iratlkeltaja;
lähetettiin ^Britannian hallituksen tietä-
•sir) Anthony on selittänyt — huhtikuun 19 pnä
"vakollutehtäyiä : e^
vjpmlUi^^ laivojen luo.' Mutta
« "nenen päivän kuluttua siitä ilmoitettiin, että tämä
•korkea-arvoinen ''sammakfcömibs''^^
intenätoista päivänä tekemältään;sukelliism^
liiinntotidöiii haUitus Votak^
, KeiivostoUiton vironoma myönsivät nähneensä tunte-ki^
ttoman^:'sammakkora^ veden
p^inaUa ja Vsitten sukeltaneen veden'' alle. Sen jälkeen lä-
Ji^til pääministeri sir^Aiithony Eden anteeksipyy
hallitukselle^ mutta Britah-^
Britannian parlamentin opposition i
huolimatta hän : pn? ki^
P4ljastämasta asian yksityiskohtia; Sir Anthony on selittä­net^
eitä; komentajakapteeni Crabb vakoili Neuvostoliiton
laivoja halUtuksen tietämättä. Samalla hän korosti kuiten-
I -kih/.ettö' valtiolla on salaisuuksia, joista tietää ainoastaan
I . p^mitt^teri, I ' ! lainkaan ihme, vaikka brittiläiset lehdet ja julkisuushenkilöt
1 .' 'Iti^tttvätitätä kysymystä edelleen propagandassa j
puolustusasemaan.
L miuka ta
piälÄi^-i:|il|liv^#^^ Kail
yhteydessä kiintyy erikoishuomio valtojen väliseen
" yaJcoiltitoimintaan yleensä. Me muistamme^^^'^
^- ; , ' ilmapiirissä kehitetynvhysteerisen propagandan^ jonka'tarkoi>
^ ttilbena^öUsaada ihmiset uskomaan, että ainoastaa^^
' * set«syyllistyvät vakoiluun, ja että kaikenlainen edistys"ja^
k ^ t y s on muka Neuvostoliitospa mahdotonta ilman
Yhdysvaltain, Canadan ja Britannian lehdötyr4ä
vat siihen saikaan kovasti k>ukkaantu>nnaämi^I^
vakoilutoiminnan johdosta ja selittivät, ettei länsiraäfesa voi,
tapahtua mitään tällaista. ''-y-:''^''^^^^^^^^^
Kaiken tämän jälkeen joutui Britajimahyt^^k^^^
^rsinaisesta vakoilusta, ja kaiken lisäksi sille erittäin epär
nnellyttävässä tilanteessa! —.
Tosiasia tietenkin on, kuten esimerkitei Vapaus qntf^selit-kylmän
sodan vakoiluhysteriain aikana^ sitäi OThe^^^^^^^
'jälkeen, että kaikkimaat ovat nykyaikana syy^^^
fiuni; Me tiedämme, että esimerkiksi Yhdysvaltain
J^n^ressi luovuttaa vuosittain jättiläiskokoisiä rnäaräirähöjä^^
ninnnomaan vakoilu-^^ ja; sabotaasityötä^^^ Julkisena
[jS^tiutena tiedetään;: että Canadan, Brftahnian ja l^uy^^
jutott ja kaikkien valtojen toimesta harjoitetaan vakoilua —^i. iiliÄilS^^SIJll^^ji : katsoen :-vakpilii-'.
J i^imlntä on nyt ehkä laajempaa kliin milloinkaan ennen koko;
^ ' ihniiskunnan historian aikana.
;-uK*ifile4avallise^
•ja ^etouokkalaiset, jotka joudumme kättemme ja aivojem-
Uakki Waik»mi, liattavasta. OoL
tityttäi Jauaotaina. tcnikokuuo Jf^ p:
dOviurtia.
lempine
I nefta, Ont, täytti perjantaina, tou­kokuun
SB pna eo vuotta.
Enett nm (Kettamaki) Hears-tista;
Ont, täyttää jerjantaina; tou/
fcokuun 18pnä50^wo^ • --i' -
, ybdymnie sukulaöl*;! ja* tutta-valo
ooneDtoiyotuksiin.
Hajoaal<o Suomen
ristiriitoihin ?
hallitus
sisäisiin
Alita muul sapoviil
VOIMIENPA ITSE- '
VABSIUUDEN'H^BKKl
Neavo5t<llntto on . . tiedoitta'
nut että se vähentää asevoimistaan
1,200,000 miestä, ja ottaa pois pal­veluksesta
375 • sotalaivaa. ^ Tämä
isen lisäksi kun se vähensi sotavoi­miensa
; vahvuutta 640^000 miehellä
viime talvena. Seuraava siirto kuu­luu
länsivaUoiUe
Myöot^mäUä venäläisiUe aloit­teenteon
jonka he nopeasti kaap­pasivat
vähentämällä yksipuolisesti
asevoimiaan; läosi: on voinut menet:
tää paljon ystäviä Ja Yhdysvallat on
ehkä menettänyt joltakin liittolai­siaan.
He (neuvostoliittolaiset) eivät
heikennä itseään — he antavat uu­den
esimerkin voimastaan, sellaisen
esimerkin, mikä olisi huomioitava.
— Toronto .Daily Star.
Unifariin atomireaktori
Unkarissa suoritetaan valmistelu­töitä
maan ensimmäisen koeatomi-reaktorin'rakentamiseicsi;.
Tyd aloi­tetaan
tässä kuussa. '
' Reaktori tullaan rakentamaan
Neuvostoliitosta saatujen piirus­tusten
ja luonnosten mukaan;' Suun­nitelma
edellyttää keskusrakehnus-ta
atomikattilaa-varten sekä uäeita
laboratorioita. Unkarilaiset tiede­miehet
ja työläiset 'ovat - suurella
innolla ryhtyneet rakentamaan en^
simmäistäatomireaktoria;''joka: tu­lee
suuresti auttamaan unkarilaisia
fyysikkoja heidän tutkimustöissään^
BeltatOA. ^ 0^6} Kuten ion- ! —230X)00 mko vuotuiseläkkelsiin
kok. U . pnä keiroinme, päättt reoiteo vakuutusmaksuja maksanei
M>sialld«Bokfaattineo e&mlamU Idea osalta. Kansaneläkelaitoksen
iajyhma perlaotalna pitjimäsiääp ; keräämien varojen rahastointia olisi
kojbmksecsa pysyä ^aikäU^emnin [jatkettu entiseen tapaan ja valtio
iA«wikii^ii päfgksrteS kamni^ I olisi sijoittanut kansaneläkkeiden
taa loppnim saakka edaskannao \ rahoitukseen noin 9 miljardia mark-tolsessa
käsittelyssä hyväksymää kaa.
kanBanelakehodlstosfa.: Samalla Esitys sai heti eduskufSnassa vas-rybiBSp^
takrmMttä^^^
mokraattisef • nii^8ter«^- bsiOitoMr
scisa vätM&taaaäan esityfci^Dpe^
raaftamisfa/joä'fäIlälnen ehdotus
hallituksen piirissä tehtäi^ri.
Kun \ perunttamlsfa''ovat' voimala'
kaimmln aJaneetMnnri 80s.dem>
puolueeseen 'Inkeatuvat mlnEste^
rit Simonen Ja Leivo-Larsson Ja
kun myös pääministeri Fager.
holm on olluf pemottamlsen kan­nalla,
tidkifaan tyhmän päätös
epäluottamuslauseeksi näiUerhit
nistereille. Asiaanliittyy' vielS
maalaisliiton sangenJyrkkä tnf-kinta
siitä, etfa sosfalidemokraia.
t:t ovat fco. päätöksenään rikko­neet
yhteisesti: tehtyjä sopimuk­sia
Ja vaikeuttaneet-yhteistoimin­taa
niin;,että senjatkamiiien käy­nee
kysymyksenalalseksi; ^^ändi
nisteri/FagerhoIm kävi Jo pi^rlanr
tai-iltana 8^1(>ätamassa näitf^^fr-nyttä
lioUittista krfisiä tasavallan
presidentti Urho Kekkoselle.- '
ASIAN EBI VAIHEET
Kuten tunnettua eduskunnan kä
siteltävänä^^olevan kansaneläkeuu-distuksenvpöhjanavon
ollut Keldco-sen
viidennen' hallituksen aikana
annettu A- esitys kansaneläkelain
muuttamisesta. Tämän esityksen al­lekirjoittajana
on silloinen ja myös
nykyinen -sosiaaliministeri Tyyne
Leivo-Larsson. Esitys sisälsi pää­asiassa
nykyisin voimassaolevan |ie-riaatteen
vakuutus- ja rahastointi-syysteemille
rakentuvasta kansan­eläkejärjestelmästä.
-Sen mukaan
nykyiset kansaneläkkeet olisivat
nousseet vain hiukan ^ ja vasta vv.
1985—2000 olisi päästy noin 130,000
METSÄPALOiEN AIKA LÄHESTYY -
OtKAAMMEJOMN YÄROVAINEK
Ettomme''vaan suinkaan 'unhbit-täisi,
muistutamme - nyt ontariolai-siUe,^
että olempi^ 'Jälleen .säayuttaj'
ntiassa metsäpal^aaro^en 3^ kaiid^^
Metsäpaliot ovat' aiheuttaneet suun­nattomia
menetyksiä, niin taloudeU
lisiä kuin ihmishenkienkin taiene-tyksiä
viime puolivuosisaclan aika­na.
.Maakunnan maa- ja metsädä-partmentln
virkailijat kertovat jois­takin
suuremmista paloista äsket­täin
julkaistussa mainitun depart-mentin
julkaisussa. Metsäpalosam-mutusvälineet
ovat ; nykyään J par
remraat kuin ne olivat puoli vuosir
sataa sitten, mutta siitä" huolimatta
ei ole vähentynyt huolellisuuden
tarve metsässä kulkiessa.
Kahdeskymmenes vuosisata ei
vielä ollut kuin juuri alulla kun
Ontariossa^ riehui tuhoisimpia palo­ja
maakunnan historiassa. Se rais­kasi
v. 1901 yU 3,000 neliömaiUa,
maileja eikä eeidcereitä,! metsää
luoteis-Ontariossa ja yksi mies me­netti
henkensä.
V. 1910" Baudettessa Minnesotas­sa
alkunsa saanut palo hävitti Rainy
Riverin alueella lokakuussa yli 50
miljoonaa lautajalkaa -metsää ja 42
ihmistä sai surmansa.
South Porcupine ei ollut vielä
kuin kahden vuoden-ikäinen kun
sieUä v. 1911 heinäkuussa metsä-palonehui
20 mailia pitkässä rin­tamassa
ja roihusi 150 'jalkaa kor­keina
liekkeinä tuhoten kaiken mi­kä
eteen sattui.
Paikalla olleet muistavat kmnka
tuuli kiihdytti paloa ja palavia pui­den
latvoja lensi maileja edellä var­sinaista
tulta. Kauhun vallassa ole­vat
ihmiset etsivät suojaa maakel­lareista;
puroista, pengersiltojen al­ta,
kaivosaukoista, riehuvan tulen
heittäessä kipinöitä ja palavia pui­den
latvoja heidän joukkoonsa hei­dän
pael^essaan.
Palo saavutti Hollingerin ja lä­hellä
sijaitsevan Timminsin. Kodit
ja muut rakennukset paloivat po­roksi
kuin tulitikut.. Paksun' 'sayun
sokaisemat Ihmiset juoksivat tuhoa­va
» ;tu\ta kohden *elkä poispäin.
Dome paloi maantasalle. ^alo siir­tyi
West Domen kaivokselle. Siellä
noin 20 henkilöä etsi suojaa kai­voksesta^
>i Kaikki löydettiin tukeh­tuneena.
' 'h'
r ^Sitten tuU .muutti suuntaansa - j ^
palo -saavutti South Porcupinen;;
Miehet, naiset- ja lapset pakenivat
pääkatua kDin: metsästetyt elpimet»'
perässään rojhuäva liekki. Joukot-tain
he riensivät j|irveen, sjctojaa etr
siäkseen.'^'Mutta' siitä suojastfik
muodostui heidän tuhonpaikkansa.;
He vaipuivat-järven pohjan: liejuun.-
Kysymys oli kuoliaaksi; palamisesta
tai 'hukkumisesta:-: He.» valitsivat
hukkumisen. - Kykenemättä > kahlaa­maan
'pitemmälle, ; uupuneena - lie-:'
jussa ryömisestä' he taistelivat siksi
kunnes'hukkuivat . . .
Järven lähellä sivuradalla ollut
dynamiitiUä lastattu rautatievaunu
syttyi tuleen ja räjähti jättäen jäi-;
keen- 20 jalkaa syvän kuopan ja
aiheuttaen järvellä sellaisen aallon
että se heitti miehiä, veneitä ja
tukkeja korkealle ilmaan ja saattoi
yhä kauheamman sekasorron. Sit-.
ten saapui pimeys ja pitkän yön
tuskat.
Pottsville ja kuuluisa Golden City
olivat seuraavat ja palo pyyhkäis-tyään
niiden yli jatkoi matkaansa
Goldlandsiin ja Porquois Junctior
niin tuhoten satoja uudisasukkaiden
rakennuksia, säästämättä kouluja: ja
hävittäen kaiken mikä tielle sattui.
Palo levisi kolmekymmentä mailia
juuri niin monessa minuutissa ja
niin oli myös Cochranen kohtalo
määrätty., Palo ylitti kaikki esteet
ja niin tuhoutui/Cochrane^
Lopuksi, vasta heinäkuun 19 päi­vänä
tapahtunut raskas vesisade
sammutti palon, jolloin todettiin 73
ihmistä menettäneen henkensä.
Suurin kirjoihin merkitty Onta­rion
metsäpalo tapahtui v. 1923, jol­loin
yli kaksi miljoonaa ekkeriä
metsää tuhoutui Franzin, White
Riverin ja Oban alueilla. Myöhem­min
v. 1938 tapahtunut metsäpalo
Fort* Francesin alueella aiheutti 17
ihraisen kuoleman. ' '
.Viimeaikaisemmista palftisia em­me
suinkaan/-liioin pi:^ unhoita
Mississagin. "mätsäpailoa vuonna
1948. Jokahetkinen cjokaisen yksi­lön
valppaäv on ^osoittautunut par­haaksi
toistuminen (^teeksi. •'^'-'r
taUiulta osakseen ja eduskunnan
asettama erityinen l^ansaneläkeva-
Ifokunta muokkasi sen kokonaan
uudelleen. Valiokunta luopui, ra­hastointi-
ja vakuutuspet?aatteesta
ja siirtyi sosiaaliselle linjalle; mih^
kä mukaan peruseläke olisi itaikillb
vakuutetuille yhtä suuri ja tuki-^
eläkkeitä maksettaisiin varattom.lle
ja myös niille, jotka eivät ole kyen­neet
vakuutusmaksu jaan maksaa
maan. Valiokunnan ehdotuksen mu­kaan
olisivat* jo nykyisin -maksetta­vat
kansaneläkkeet tuntuvasti ko
bonneet / ' ' '
Valiokunnan ehdotus herätci heti
hallituksen vastustuksen ja erittäin
kiivaasti sitä vastaan asettui sosiaa­liministeri
'Leivo-LarssoUv joka rjQ
tässä vaiheessa uhkaili esityksen pe-^
ruuttämisella. Kun suuri valiokimta
vielä-j^kohotti kansaneläkevaliokun-nanehdottamia
eläkeniaäriä niin;,
että korkein kansaneläke olisi nous­sut
120,000 mk:aan vuodessa, ryh
tyihaUitus voimakkaisiin jarrutu^-
ja painostustoimenpiteisiin:: Teko­syyn
avuUa^asia; jonka eduskunta jo
oli toisessa käsittelyssä hyväksynyt;
palautettiin takaisin suureen valio^
kuntaan. Tällöin' hallitus valtionv:^-
rainministeri: Simosen aloitteesta
esitti vaatimuksensa; minkä mukaaii
kansaneläkelain kustannukset - ulisi
supistettava ; puoleen: eduskunnan
hyväksymästä eli '20 miljardiin
markkaan. Suuren valiokunnan jaos­to
tekikin muutoksia hallituksen
vaatimalla tavalla ja asia palasi
eduskunnan jatkettuun toiseen .kä­sittelyyn
sellaisena^ että sen mukai'
sesti korkein kansaneläke olisi/pllut
vain 67,200 mk. Yleisesti otaksut-^
tiin, Vettä «hallituspuolueet: ajavat
tämän: ehdotuksen lävitse enemmis^
tövöimallaan.
Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä
jatketussa toisessa käsittelyssä vii­me
tiistaina eduskunnan enemmistö
hyväksyi tukieläkkeiden korotuksen
jo aikaisemmin: hyväksytyssä: muo­dossa
eli' niin; että korkein kansan--'
^eläke, (psrus+tukleläke yhdessä)
itekisi 96,000 mk>vuodessa.''^Ratkai-
$uun vaikuttivat kansandemokraat-
'tinen ryhmä kokonaisuudessaan,'so­sialidemokraattinen
ryhmä lukuun­ottamatta
-ministereitä fLeivo-Lars-son
ja Väyrynen; jotka äänestivät
''tyhjääV.f pääministeri Fagerholm
ja:ministeri Simonen olivat poisisa)
sekä neljä porvarillista edustajaa,
nimittäin Kyllikki Pohjala, Aune
Innala:ja Johannes Wirtanen ko
koomuksesta sekä Irma Karvlkko
kansanpuolueesta.
;.. Äänestyksen tulos oli tiiviide-i
neuvottelujen seurausta, joita oli
käyty toisaalla työväenpuolueiden
kesken toisaalla porvariston sosiaa
lisesti valveutuneimpidn edustajien
kanssa. .Tulos ei siis-suinkaan'syn-'
tynyt fsattumalta"; kuten porvaiiL
lisissä lehdissä on väitetty eikä
myöskään ;"taktiikkasyistä'*,sill-i
nyt osoittautui, että; sos.dem.-edus-kuntaryhmä
ei ollut rainistereitten-sä
kanssa yhtä mieltä siitä, etl eikö
ko. uudistusta voitaisi eduskunnan
hyväksymässä muodossa toteattaa.
kraatit ovat omassa puolueessa me­nettäneet
jalahsijansa jo toimeen­pantujen
ybtarolttaisten hinnanko­rotusten
ja myös yleidäkon aikana
ottamansa passiivi^«settteen xaok
si. Kansaneläkie^iässa . mielipiteet
ovat yhä kärjis^neetPorvardiisel-la
taholla: vihjaillaankin nykyisin^
kin, että päähunisteri Fagerholm
alkaa 'oJla, ii';?poliittisesti: kuollut
mies", samalla kun kerrotaan, ^että
mihisteri lieivo-Iiarsson ohsi^ pyrki­nyt,
vapautumaan hallitustehtävis-tä
ja tairjoiittmut ulkoministeriön
käytettäväksi. i mahdollisia ilähetti-
- läspaikkoja täytettäessä^ - Nykyinen
ulkoministeri TÖmgren ei kuiten^
kaan ole ollut taipuvainen täyttä;,
mään lähettiläspaikkoja karriäärin
ulkopuolelta. Myöskään valtlonvär
rainministeri Simosen .asema ei
puolueen keskuudessa tunnu kovin­kaan
vahvalta; Eduskuntaryhmän
Peninaln iumiat nousseet SI TA
Neiir Bnmsviclossa M
WMNlst9cl(. N. B. — Feronain
kysynmd lisääntyminen Quebecis­sa,
Ontariossa ja Yhdysvaljolssa
on aiheuttanut perunain hinnan
kohoamisen . täällä doUiarilla tyn-nyrilti.
farmarit saivat viisi* dollaria
tynnyriltä ja runsaan myynnin
johdosta suurelta osalta Carletonin
kauntissa perunat loppuivat. Ti­lauksia
on saatu niin paljon, että
niitä on oUut vaikea täyttää.
TÄI
SAVOLAISHTAIN
Kaksi työläistä ^keskusteli
pion torilla. Toinen ;|^yj^i:
^ Joko oot käännä pemiutu
sa Savo-Lebe tillaakse?
Toinen vastasi^ ilmeisen haj
tuneena:
— Voi juukelj! kun en oo
tilannakkaa. Oespa sommoo s
perruuttoo se nyt-perjantaina
tekemä jyrkkä.ja puor
lueen ministereitä^ velvoittava . pää­tös'
katsotaankin poliittisissa piireis­sä
lähinnä eiiäluottamuslauseen kal­taiseksi.
Ainakin se on saattanut
sosdem-ministerit: vaikeaan välikä­teen.
Kiinaan rakennetaan .
konerakenniisteollisiuitta:
Uhaniin: on alettu rakentaa ras­kaan
konerakennusteoUisuuden teh­dasta.
Josta tulee Kiinan kansanta­savallan
suurin. . Se tiilee valmista­maan
uusimpia sorveja.
- Tehtaan piirustukset on-laadittu
neuvostoliittolaisten: spesialistien
avulla.
MAALAISLIITTO JYRKKÄNÄ
Toinen suuri hallituspuolue, maa­laisliitto,
on' ottanut sängen jyrluih
kannan ja syyttää sosialidemokraat­teja
yhteistoiminnan rikkomisesta^
Puolueen: pää-äänenkannattaja Maa-^
kansa' viittailee jo'avoimesti' mah­dollisuuteen
hallituksen r hajoami­sesta
samalla, kun lehti ilmoittaa,
että maalaisliitto ei tule hyväksy­mään
ministeri Leivo-Larssonln
uutta : lakiesitystä, minkä > mukaan
^nykyistä kansaneläkettä jonkin ver­ran
korotettaisiin, mutta rahastoin­ti-
ja vakuutusperiaate säilj^ttäi-siin;
ennallaan .Maalaisliitto hyväk­syy
periaatteessa eduskunnan teke­män
ratkaisun, mutta on sitä. miel-tä,_
että rahoituksen : kohdalla olisi
pidettävä^ kiinni valtionvarainmi­nisteri
Simosen. suunni ttelemasta 20
miljardin, markan rajasta. Maalais­liiton
taholta ilmoitettiin edelleen,
että piiolue on lojaalisesti suhtau­tunut
valtiovarainministerin ja mui­den
sosdem-ministerien esittämiin
suunnitelmiin kansaneläkekustän-nusten
supistamisesta, mutta että
puolue ei jatkuvasti halua säilyttää
lojaalisuuttaan, jos toinen osapuoli
jatkuvasti rikkoo tehtyjä' sopimuk-
^sia. Atprostelun kpi^ki.on^s
lälunnä pääministeri Fagerholmia
vastaan; jolta: odotetaan nopeata ja
kyllin selvää ratkaisua.
muokkaamaan suurin piirtein nyt
toisessa käsittelyssä hyväksytyn eh
dotuksen kaltaiseksi.
HALLITUSKAAVAILUJA
r Hallituksen hajoamisen uhka on
synnyttänyt niyös kannunvalantaa
mahdollisesta uudesta hallituksesta^
sen pohjasta- ja: muodostajasta. Vah-;
vimpana ehdokkaana uudeksi'-pää­ministeriksi
pidetään eduskunnan
puhemies V. J . Sukselaista; jokaieri-tyisesti
on kannattanut kansanelä-keuudistusta
niiden periaatteiden
mukaan; jotka eduskunta toisessa
käsittelyssä on hyväksynyt; Sosia­lidemokraattien
keskuudessa lienee
myös keskusteltu uusista ministerin
kandidaateista, mutta -mitään nimiä
ei toistaiseksi: ole haluttu mainita
julkisuudessa. Uuden hallituksen
pohjasta on esitetty arvioita, minkä
mukaan hallituksen muodostaminen
nykyistä laajemmalle parlamentil-liseUe
pohjalle saattaisi: olla hedel-.
mällistä eduskunnan ja hallituksen
välisten suhteiden ja maan talous­elämän
yleisen' kehityksen vuoksi.
ielniä niiiuttiiu
melkoisesti
Jokin -aika .sitten^^ekingissä
detyssä kokouksessa joka oli kul
tu käsittelemään työpalkkasy£
min > muuttamiseen liittyviä; k
myksiä, tehtiin päätös työläistei
cVirkaiUjoiden.'ttedemiesten,'; a^
tuntijain, opettajien ym. ammati
edustajien ^työpalkan yleisestä
hottamises{a. Ensi: tilassa no
taan heikommin^palkattujlen pali
ja. -Kiinassa on päätetty: askel
keleelta ottaa' käytäntöön sosial
nen työpalkkajärjestelmä. Palkk
kohotettaessa' tullaan huomioirai
Kiinaneri osissa vallitseva ja toi
taan eroava elintaso samoin k
myös eri' tuotteiden hinnat. , ^
Kokoukseen- osallistuivat eri
nisteriöiden 'työntekijät sekä p
luejärjestöjen % ja^ri ammattiliitto:
edustajat. Siihen osallistui: m;
Kiinan kansantasavallan valtion
.vostöh pääministeri Tshou En-]
varapääministeri Li Futshun ja J
nan ammatillisen keskusjärjesi
pulieenjohtaja Lal Zho-jui;
Viertoteitä Tibetissä
Tibetissä; jossa' aina vuoteen IS
mennessä ei ollut ainoatakaan vii
totietä, on nyttemmin yli 4,300 ki
metriä autoteitä.
KRIISI SOSDEMPUOLUEESSA
iNyt myös paljastui selkeästi, että
sosdem-puolueen eduskuntaryhmän
ja sen hallituksessa olevien edus­tajien
välillä vallitsi syvä kriisitila.
Hallituksessa olevat sosiaUdemo-
LAKIESITYKSELLA KAIKKI
MAHDOLLISUUDET TULLA
HYVÄKSYTYKSI
Jos hallitus ei rohkene peruut^ai
eduskunnan toisessa käsittelyssä hy
väksymää kansaneläkeuudistusta ja
asia joutuu eduskunnassa kolma.n-teen
käsittelyyn, pidstään varmana,
että se myös hyväksytään. Tosin on
viittailtu siihen, että porvariston ta­holta
tehtäisiin ehdotus lakiesityk­sen
• hylkäämisestä, mutta vaikka
näin kävisikin, ehdotus tuskin tulee
saamaan enemmistöä. Ruotsalaisen
ja suomalaisen kansanpuolueen la­hoilta
on nimittäin annettu ymmär­tää,
etteivät nämäpuolueet tule vas­tustamaan
lakiesityksen hyväksy-
^stä. Kun hyväksymisen kannalla
ovat kaiken todennäköisyyden mu­kaan
myös kaikki ne edustajat, jor
ka jatketussa toisessa käsitelyssd
äänestivät korotettujen eläkkeiden
puolesta; tulee esitys saamaan suu­ren
.enemmistön eduskunnaspa.
Eduskuntapiireissä on sitäpaitsi val­lalla
sellainen käsitys, että antoipa
hallitus minkälaisen -esityksen- ta­hansa
> kansaneläkelain muuttami­sesta,
se tullaan eduskunnassa
Vaikka varoja tarvittaisiin kipeästi muuallakin, niin siitä}^'
huolimatta yhdysvaltalaiset satilasviranomaiset käyttävät,;?;
suimnattoraia sumrnia ydinaseidenkokeiluim. Kuvasjs^inme
virkailijoita tarkastamassa bunkkeria, josta he s tuleviat seu-ramaän
vetypommin räjäyttämistä Eniwetokilla Tyjmellä- n:
merellä. Bunkkeri on 20 mailin etäisyydessä' räjäyttäniis-paikalta.
Vieressä on 300 jalkaa korkea instrumenteilla "
varustettu torni. Eilen lykättiin aiottua kokeilua" jo kah­deksannen
kerran ''epäsuotuisien ilmastbsuhteiden;vuoksi".
Pahempaa liysteriaa kuin USA:ssa?
m :;^S5S
me työllä maksamaan myös kansain välisestä vakoijtasrtäkbi-;^^^^^^^
, tuvat suuret menot, toivomme luonnollisestiisit^ etta täta-vakoilutoimintaakin
ruvettaisiin' rajoittamaan-"ja^
mään, jos ei sitä voida kokonaan lopettaa. Moraaliselta kan­nalta
katsoen on kansainvälinen vakoilu tuomittavaa, huolia-matta
siitä; minkä maan hyväksi sitä suoritetaan. Mutta
kansainvälistä vakoiluakin voidaan vähentää vain siten, että
lopetetaan nykyinen mieletön varustelukilpailu ja järjeste-
^ tään rauhallisen rinnakkaisolon periaatteeseen perustuvat
luottamukseUiset suhteet kaikkien valtojen välille niiden
yhteiskuntarakenteesta huolimatta.
Ko. brittiläisen sammakkomiehen kuolema ja hänen va­koilunsa
aiheuttama sensatio voi lopulta koitua hyväksi, jos
se johtaa maailnum yleisen mielipiteen vaatimaan entistg
tiukenunin varustautumiskilpailun lopettamista' jd sitä tieta'^
kansainvälisen vakoilutoiminnankin rajoittamista ja vähen-
' tämistä. ' . ' '
Me canadalaiset olemme ylpeil-:
leet ^allekirjoittaneen . mielestä
oikeutetusti ylpeilleet, siitä tosi­asiasta,
ettei kylmän sodan hysteria
kehittynyt Canadassa läheskään
niin pahaksi kuin Yhdysvalloissa.
\ Kuten muistetaan, rajan etelä­puolella
riehui ensiksi "valtion tur­vallisuuden"
puolesta eräs senaat-tm-
i.Thomas joka passitti ihmisiä
kalterien taakse ja työttömien ar­meijaan^
kunnes paljastui, että kai­ken
hänen kiihkoilunsa takana oli­kin
petollinen'' toiminta Yhdysval­tain
valtiota .vastaan. Tämä miek­konen
piti ''palkkalistallaan" mus­tia
miehiä, joiden "palkkatulot"
löysviät tiensä :-mr. Thomasin tas­kuun.
Sitten tuli "Hyppivä Joe" — se­naattori
McCarthy^ joka jatkoi ja
tehosti edeltäjänsä toimintaa siihen
määrään, että syyttömiä ihmisiä
poltettiin sähkötuolissa tai tuomit­tiin
pitkäaikaisiin vankeusrangais­tuksiin.
.. Hyppivän Joen "valtakau­della"
hävitettiin kaikenlaiset har-haloiolot
siitä; että •amerikkalaisilla
on oäeus ainakin:ajatella vapaasti,
vaikkei enää puhor ja sanoinalehti-vapautta
olisikaan.
Hyppivän Joen valtakaudella kiel-
- lettiin maailmankuuluilta; taiteili­joilta
(Robeson) ja tiedemiehiltä
(Oppenheimer) passit ulkomailla
matkustamista: i varten ja "väärä­oppisen"
poltinraudalla merkattiin
jokainen amerikkalainen jonka "äi­din
kummin kaimaa" epäiltiin joko
"väärin ajattelemisesta" tai Siltä,
että hän on joskus vihreässä nuoK
ruudessaan : ollut '"yhteyksissä vää­rin
ajattelevien" kanssa. -
Siihen aikaan me canadalaiset ta­pasimme
lyödä rintoihimme ja sa­noa;
"kiitos Jumalalle; että meillä
on asiat paremmin kuin suureksi
keskitysleiriksi muodostuneessa Yh­dysvalloissa".
Mutta jos siirtolaisministeri Pic-kersgill
saa - jatkaa typeryyksiään,
niin meidän edessänune on taanne;
missä amerikkalaiset saavat viitata
sormellaan 'Ottawaan ja sanoa, että
"noui huonosti ei Jumalan kiitos
ole sentään asiat Yhdysvalloissa".
Tässä palautuu mieleemme se
tuomittava tosiasia, että siirtolais­ministeri
Pickersgill kielsi Paul Bo-besonUta
luvan tulla konserttimat­kalle
Canadaan. Robeson sai nimit­täin
lopulta Yhdysvaltain ulkomaa-passin.
V Samassa yhteydessä tledoi-tettiin,
että venäläiseltä naisväl-tuuskunnalta
on myöskin evätty
maahantulolupa.
Molemmassa yllämainitussa ta­pauksessa:-.'
siirtolaisministeri Pic­kersgill
korosti erikoisesti, ettei:ky­symys
ole näiden vieraillijain hen­kilökohtaisista
mielipiteistä tai
muista sellaisista ^ seikoista; ' vaan
siitä,; että-"canadalaiset kommunis­tit"
tai heidän "fronttijärjestönsä"
olivat järjestäneet heidän matkansa
ja aikoivat jotenkin käyttää näitä
vierailijoita "väärien * ajc\isten"
(^issä ;tapauksessa\ kommunististen
ajatusten i levittäniiseen Canadassa.
: Toisin -sanoen, mr. Pickersgill se­litti,
ettei Ganadaän pääsyä kielletä
keneltäkään, ellei vieraiUjoilla ole
"vääriä" yhteyksiä tässä maassa?
Mutta tuskin oli muste kuivunut
ministeri Pickersgillin meriselityk-sestälkun
hänen miehensä estivät
yhdysvaltalaisen luennoitsijan Cor-
Us Lamontin pääsyn Canadaan sen
vuoksi ki^i hänellä myös epäiltiin
olevan sekä vääriä ajatuksia, tai
ehkä vääriä yhteyksiä Canadassa^
Merkillepantavaa on, että m r . ' La-mont
selviytyi vaikeuksitta:: McCar-thyn
punomasta nuotasta Yhdysval­loissa
— mutta hän takertui kuin
körmyniskainen: ahven mr. Pickers­gillin
verkkoon täällä Canadassa
ja se ' e i ' suinkaan ole kunniaksi
maaUemme. Mr. Lamont piiki sa­noiksi
sen,' mitä muiden maiden ja
erikoisesti C^madan kansalaiset täs­tä
tapahtumasta ajattelivat Hän
lausui::
"Kansalaisvapauksien taylyy o i - '
; la Canadassa: hyvin huonossa a^e;:;
massa-r-- huonommassa kuin Yh-t
dysvaiioissa."
Tämä on koko katkeraa kuul­tavaa
-Ja iluett^aa mieheltä; joka:
on itse ollut, kuten tiedetään Me-
Carthyn "mustalla listalla".
Sivumennen- sanoen; ei edes mi:.;
nisteri ^Pickersgill rohjennut La­montin
tapauksen yhteydessä käyt­tää
loppuun kulunutta väitöstä sii­tä,
että mr. Lamont estettiin (päi­väksi)
tulemasta Canadaan "vain"
sen-vuoksi, että hänellä oli "vääriä"
järjestöyhteyksiä Canadassa: Ku­kaan
ei rohjennut sanoa, että To-,
ronton "Humanistien yhdistys", mi­kä
oli Lamontin • luentotilaisuudet
iärjeslänyt, olisi • ' kommunistien"
järjestö!
' Tämä sellaisenaan panee mvji*
teri Pickersgillin "selityksen" Bo-besonin
ja Neuvostoliiton naisten
suhteen lievemriun sanoen-kumaial';
liseen valoon ^i^;tai muussa tapauk-;
sessa antaa käsityksen,' että "k<^
.munktojärje-stöjä" ovat kaikki' yäa-'
rin ajattelevat" aina "Hrananistieo
yhdistystä*' myöten!
Kuten sanottu, kiitos mr.Pickcrs-:
jilllin typeryyksille,^ meidän: maam­me
maine on kärsinyt pahaalaiscfl-kolauksen.
Ei' olisi lamkaan pahit­teeksi,
vaikka alahuoneen isUmnos:.
.^a esitettäisiin > oppositiopuoluad^
toimesta kysymys, etta milloin siifr,
tolafsministeri Pickersgill v aSiöb
luovuttaa paikkansa paremmm SD: ;
hen sopivan henkilön k?yteltä-väksi?
— Kähsäkoural - - ' -