Vapaus, July 16, 1959

              | p ^ P c i i ^ r i t h i f f i r ) ; - s^
I f Ä r Uö^alahuöneen radiointivaliokun-istaMw
»l^ ^roistel-
•^"^-''•iÖilfer^ '''''
}^§&SiS!äi0SiBäsiD^ ga^^sen^uskotäan- si-
Vij^p ,sältSyän ehdotuksen, että asetettai-l|
T-sunrraja", "jota enemmän ei voifaisi
lÄp^ÄÄ^Iyieisiä^''' varo^ ;>'Caniadan:
r!:ii.; yleisradion rahoittamiseksi.
l ^ l l l ^ F i s p v J ä h ^ ^ .va-,
•^^^fU^^mnatf^ ^ttä
I^J^^eiipeill^
r.i^s Hän sanoi nähneensä kylliksi siel'
T;;;.;'Jaista hommaa ollj*seen vakuutet-
1^>''\xi'„ että oli^tarkoituksetonta hänen
p|l^p*aa'i|?;:vj^ • •'toimintaan,
iJ* V ^ osallistumistaan. '
V * - "Uskop, että oli olemassa joita-
P^ f : k i n j ^ ^ tasapuo-
| ^ ^ 5 J s i a | | | k ö ä s e ^ - sanoi' ;hän,
liJf^^fmufi^^M^ "niin
IliiilMlät,M^ofe mit^ tasapuolisuu-
>''^'den.tunnetta." ' '
|?#-V Parlamentin alahuoneessa e M ^
^ifji^etäan / 1 ^ kiivasta väittelijä : kuri
^ ^ l y a l j b k i ^ ja
l^^leiidöt^täm: s hyväksymistä tai
sitten' kun tulee esille kysymys
^lÄlieisrädiolle ä n h e t t i^
il^iSÄläberäälitkin valiokunnassa vas-yäiehtää
:meri^
f jansa; siinä Jnäärin^ että; y a l t i ^
ravun suuruuis ei mitenkään nq^^^
nykyistä • suuremmaksi,
Arvion-muka parlaiiientinvdlisi
annettavaV.yleisradioUe kuluVam ti­livuoden
aikana $58,404,000 toj^^^
tansa rahbittamiseksi ja $9>197,0i()0
pääomasijoituksiin, eli yhteensä
$67,601>000. Viime maaliskuun: 31
päivänä päättyneen tilivuoden aika­na
häihin tarkoituksiin '^annettiin
valtionrahastosta $60,140,000.
Valiokunnalle, oli myös kerrottu,
että; vain 17 televisio-ohjelmiin kus­tannukset
neljästäkymmenestä oli
täydellisesti maksettu ilmoittajien
,toimesta^^eräänkin viikon ki(luessa.
Raportissa sanotaan arvosteltavan
jokseenkin terävästi tätä ja ehdo­tettavan,
että yleisriadiön tulisi löy­tää
keinoja, joilla se voisi saada i l -
mbittajat maksamaaii kaikki; nämä
^menot, jotta heidän hyödykseen ei
'tarvitsisi käyttää ylieisiä varoja.
5lfgi^l(MiUm^^
^^akut:^)w^ Jsturinöissa-;-pi-l
l ^ i ^ t t i i i r i ^ ^
i;!;;:{heenvuoroja.'
• 4 Parlamentaaristen sääntöjen mu-
| ^ p r i ^ s e s t i | ; e r vw
laista kuin vähemmistöraporttia,
Äg^tfttai;?^iitä';-tiu^ ;-vaiiökuhrian.
d>i yksityisillä jäsenillä on. oikeus esit-
|^p|ftääpalähu<^ va-:
1//'/ liokunnan raportin johdosta.
I^^Siii;'Saätiijen::'^
W'i} kunta ei ehdota mitään vissiä ra-
| ^ ^ | j a a | ! t ö h r a
•^^^f|iyu^tainis(Esn^^
sen tulisi sen mielestä asettaa yleis-irS^
v''radion johtökuiiriä^
Välikskuton
sosiaiismia - Kozlov
ostaa' ;Canadästa/'Uraainiä^^^
määiriri kuln.i^ bn qsi
vuosinsi. Yhdysvaliain atbiniener-
Kia^ninoiiiaiget nyt emiiustavat,
että •l^^l962 tapailit^ stturl rajoi^
tus uraanin tueniusss( ulkpii^^ailta;^
Eräs atomienergiakomission vir­kailija
sahoij että ainoa mikä hä­nen
mielestään voisi estää sellaisien
tilanteen kehittymästä olisi heti-kohtainen
atomipommien suuri ky­synnän
lisääntyminen! Hän ei myös-^
kään nähnyt, että sellainen kysyn­tä
olisi mahdollinen '
yaltioininisteriössä sanottiin, et­tä
kaikki merkit viittaavat siihen
jotta Yhdysvaltain uräanitarpeet y.
1962 jälkeen tyydytetään yhä suu-remmiassa!
määrässä yhdysvaltalai­sella
tuotannolla. Tämän lisäksi mi^
riisteriöri raportissa selostettiin, et-taa
jpibirikirifyakäviih^f^^
(^nadasiMu^qka; b r i ^ ^
nyt YhäysVaU^^ • i i o i n | ' ^ M , 0 0%
000 arvosta uiraaniaj vmisittaiE^
Uraanin vienti Yhdysvaltoihin oh,
muodostMut^huömiJttavän^ösän Ca­nadan,
vieimis& j a - n ä n q^
dysvaltain suhtaiituminen diassa ei
voi vaikuttaa muuten kuiri, turmiol-lisesti
Cariadan talbutee^.^^
YhdysvaUat on sitoiitunut osta­maan
Canadasta noin 13^500 tonnia
uraanioksidia vubsittiain aina v.
1962':asti ja sillä on valta'^uiisia so­pimuksensa
jos se niin haiuaa7 V.
1963 se On lupautunut; -ostamaari
vain 2.000 tonnia, joka sellaisenaan
merkitsee suurta vähennystä. Cana-i
a n uraanivierinissä. '
Tilannetta Iielpottaa vähäisesti se,
Neuybs^^ on'
l ^ p n ä i n ä ^ p ä i y ^
| ^ ^ m ä m e i r | i 6 ^ ^ ^P?^Wni^°
I^to sarjatuotantona valmistetulla
sotilaskoneella ilman.polttoäinetäy-
| ^ ^ t u n Ö a | i ^
' lainen lentokone suoritti toisella
[tv reitillä ja,eri korkeuksissa 17,150
^|!kiioinetrih{yäliU^
4 pöUtoainetäydenhystä^ tapahtuneen
J J ; lennon, joka kesti 21 tuntia 15 mi-
\:C'\ nuuttia.
| ^ ^ ^ i | | | i s l w u t u ^
„ - koneen polttoainesäiliössä' oli vielä
|J^|iät|wn|pigg
New yoA. N«u^
cSimmäinto ^ ^ p ä ä m i n l s ^ *Fiql
^Bbms^^
&aaii;^täätt alussa, että näti;
tyaän suuren osan Yhdysvalloista
maUcaliaan poikki mantereeri hän
on vakuutettu, että tämä maa ori'
situntautumassa samanlaiseen yh-teiskuntamuotoori
kuin vallitsee
Neuvostoliitossa,
Kaksi viikkoa kestäneen vierai-iunsa'
päätyttyä hän niyönsi _ sano-malehtimiehille
haastattelutilaisuu­den
ja vastasi heidän tekemiinsä
kysymyksiin.
Mr. kozlovilta kysyttiin jos hän
onV sartiaa niieltä päämihisteri
Hriishtshevin kanissa viiirieksimäi-nitun
ennustaessa; että Yhdysval­tain
nykyisen sukupblyeri lasten­lapset
tulevat asumaan sosialisti­sessa
maassa.
' kozlby ^Vafstasi, että kiirikin' riiaan
yhteiskunnäUisäri :; järjbstelmän
juoririei^tiilisi pila se^
kaiidheii vaUttaVissa, -mutta^^
deila-^^lubtari uute
ja-uskpn siihen"^ ra
sanoi^^r'^'' •',
:• yirällisessa^ läusunnossaari Koz-ipvsäriöi,
että; hän: oli
jqtta'Neuyos^
y]ri(teisku
louä^lliselia; rintamäi
ratkaisee maailmanlaajuisen riidan
ideologioista..,
"Tie kohti tämän riidan ratkai­sua
.kulkee kautta rauhanomaisen
: taloudellisen kilpailun ja taistelun
korkeamman -elintason: saavuttami­seksi
väestön kaikille osille. Olem­me
vakuutettuja,; että voitto tässä
kilpailussa; tulee olemaanc meidänl'!
Kozlovin vierailu päättyi YKn
rakennuksen'tarkastamiseen.^ H
Kuvassamme Canadan ja Japanin välisen atomivoiman rauJ anomaista käyttöä koske­van
sopimuk§eri allekirjoittajat Ottawassa juuri sopimuksen alelkirjoittamisen jäl­keen.
Istumassa Japanin lähettiläs Toru Hagiwara vasemrnalla ja ulkoministeri Ho­ward
Green oikealla; protokollapäällikkö H. F. AVeaverin katsoessa päältä.
N€?w York. ^Nbin^ puoli mil­joonaa
yhdysvaltalaista terästyö-läisUi
ryhtyi keskivilKkoa vasten
yöllä puolen ;;iröri äiktiUa 'lakkoon
parempien ellnehtojea puolesta.
T^rästyöläisten unib Oli, rieiiVotel-lut
terästeollisuiidln^^^^
kanssa täydellisesti f tuloksettomasti
viiriieiseri kyiriiribnen >iikbri ajan
työnantajien ehdottöinastl kieltäyr
tyessä' edes harkitsemasta työläis^
teriunion ehdotuksia iiudestil työ­ehtosopimuksesta.^
^
Viimeksi voimassa ollut sopimus
lähti M kiihtit'^ kotimaataan^^
k . ^ • Jerusalem. -^.-Israelin virkamieshallituksen johtaja David BeO'
Gurlon"alkoi ellen yritykset muodostaa maalle uusi hallitus.' Kirjees-isään
presidentti Izhak Ben-ZviUe hän sanoi, että onnistumisen mah-y
mi8folaiset;kieItäytyivä(7kadnattamii8ta~haIIitU8Unpäätö](^^
i l l l i i k Ä f j u u t ä i a i i ä S ^
m^f& t.i m.f ^iy^P^itt»ts»b*^u—rguh . 500,000.Yhdysvaltain terSstyöIälsen ellen alkanut
'lakko Oli vaikuttanut Jofmuihinkin teollisuuksiin. Pennsylvanian rau-v,>;'^
tatle on pakkolomauttahut 6,200 työläistä. Suurten, Sisäjarvien lal-
^'^^^i^usyhiUiit^oiifT^
tr; vjeri; Jatkuminen riltapu^ kesken on siirretty erisi maanantaihin Ja
i i l ^ r t t ä f l h i a l u g k b l i ^ ^
C<wadala ;:
vain 1% kuiinon
autonajureitä
Ottawa. — Canadan maantietur-
'vallisuuskonferenssiri ^johtokunnan
; jäsen^ W. Arch Bryce. sanoi täällä
tiistaina, että vain 1 prosentti ca-nadalaisistaautonajureista
on saa­nut
sen "verran ajokoulutusta;' että
he kykenevät ajamaan nykyaikai'
sessa liikenteessä.
Autbnajurit ovat niin erehtyväi­siä;
etät he tappavat 3,100 henkilöä
vuosittain: ja': vahingoittavat' lisäksi
80,000:tta, sanoi hän erään kerhon
lounaalla..,. . - .
Hän tervehti Ontariossa käytän-töönJotettua
virhepistejärjestelmää
;edistykseilisenä askel^^^^ jää
jatkuvaksi'"li^roitukseksb huolimato
tornille autona Jureille.
•}';t"Jös''ette
m ä ä , 1 i i i n silloin - olette mielettö-'
miä",,sanoi hän. ^ -
Kuubalainen ammuiksilla
lastattu lentokone
kaapattu; laski Miamiin
; MIariii, Fla. — Neljä aseistettua
^Kuuban-ilm^^
koittirmaahantäina' Kuuban^ilmavoi-rmien
{ammuksilla lasta^^^
neen miehistön v suuntaajaan mat­kansa
Miamiin, jossa karkurit ano­ivat
yhdysvaltalaisilta v,iranomaisil-
;feasj7lim
Lentokone'oli "lähtenyt Havan-
• l i a s t a k u n Kuuban^
[hallitusta;^ kapin(HVat yilät^
päättyi kesäkuun 30 päivänä. Tiis­taina
työläisten edustajat kokoon­tuivat
työnantajien edustajien
kanssa presidentti Eisenhöwerin
pyynnöstä, mutta siitä huölimajtta
neuvottelut ajautuivat umpikujaan
iltapäivällä,
Työläisiä edustavan United
StieieIworkersruniön presidentti
. David J. Macbonald sanoi sano-inalehtimlehille,
että yhä lisään-tyyät
terästeollisuuden omistajien
voitot oikeuttavat huomattayiiri
palkankorotuksiin ja muihin etui­suuksiin
ilman teräksen hintojen
.nousua.
Union taholta esitettiin viime
maaniantaiiltaria. viimeisin vaati­mattomampi,
tarjous; jonka mukai­sesti
olisi annettava työläisille 15
sentin korotus palkkoihin ja muina
etuisuuksina kunakin vuotena kol­men
vuoden työehtosopimuksen
voimassaoloaikana.
Terästyöläiston palkka Yhdys­valloissa
on nyt keskimäärin $3.10
tunnilta, multa union presidentti
osoitti, etta lisääntynyt työn tuot-tavaisuus.
jaöräsyhtiöiden suuresti
Uisäähtyneet^;ybitot oikeuttavat huo­mattaviin
palkanlisäyksiin.
Union taholta on osoitettu, että
huolimatta joistakin myönnytyksis­tä
joillakin teollisuuden osilla työs­kenteleville
työläisille, teollisuuden
omistajien maksama pakkalasku on
tällä kertah huomattavasti pienem­pi
kuin vuonna 1958 ja 1957 vaikka
tuotanto on huomattavasti korkeam­malla
tasolla, joka vuorostaan las­kee
tuotantokustannuksia tonnia
kohden.
Yhtiöiden taholta on Väitetty, et­tä
palkankorotukset johtaisivat in­flaation
kiihtymiseen. Union taholta
on sitävastoin osoitettu, että pal­kat
ovat verrattain pieni tekijä ja
että teräksen hintojen korotuksia
on tapahtunut ilmankin palkanko­rotuksia.
Tiistaina sovittiin molemminpuo-
Im, että neuvottelijat, kokoontuvat
uudelleen eilen vaikka umpikuja
uudelleen eilen vaikkav umpikuja
näyttää useiden kirjeenvaihtajien
mielestä aivan täydelliseltä.
Teollisuuden omistajat ovat edel­leen
kieltäytynet todenteolla har­kitsemasta
työläisten edustajien eh­dotuksia
ja unio on edelleen vah-
(Jatkuu 2. sivulla)
N-UITON AVARUUSKOIRA
TEKI 4:NEN MATKANSA
Moskova. — Täällä ilmoitettiin
tiistaina, että avaruusköira Urho oh
suorittanut jälleen matkan, neljäur
nen, avaruuteen. ,
Urho ja eräs toinen koira lähe­tettiin
kohti avaruutta raketilla
heinäkuun 10 päivänä ja palasi ta­kaisin
maan pinnalle täysin tervee­nä
laskuvarjon avulla. Raketin
hyötypaino oli tällä kertaa 4,850
paunaa, ilmoittaa uutistoimiisto
Tass.
Urho oli yksi niistä kolmesta
avaruusmatkalle t.k. 2 pnä, lähe-
.tetystä eläime^^vJötka.,siiorittiVat;
'matkansa iäyös 6änB«unie^tf. Sii­loin
oli hänen seuranaan Luniikki-niminen
koira ja Marfooshka-niminen
(Pikku Martha) kaniini.
Neuvostoliittolaiset ilmoittavat;
että kaikki avaruusmatkailijat - ja
niiden matkassa olleet mittausko-:
ject saatiin vahingpittumattoriiina
takaisin.
Neuvostoliittolaiselta taholta ei
ole vielä annettu tarkempia, tietoja
raketin saavuttamasta korkeudesta
sen enempää tk. 10 päivän kuin 2
päivän kokeestnkäari.
Tk:n 2 päivänä matkalle lähe­tettyä
rakettia on sanottu tähänas­tisista
yksivaiheisista raketeista
voimakkaimmaksi ja ilmoitettiiri
sen saavuttaneen erittäin suuren
korkeuden.
Toisen raketin ilmoitetaan olleen
samanmallisen. ; '
; Kokeilujen' tarkoituksena ilmoi­tetaan
olleen saada tietää minkä­lainen
vaikutus on maapalloa ym-päriiivällä
säteilyllä elolliseen elä­mään.
Yksi syy miksi neuvostoliittolai­set
ovat lähettäneet samoja eläi­miä
useamman kerran avaruusmat­koille
on se, että he haluavat tie­tää
miten painottomuuden. Ula vai­kuttaa
niihin.
Tassin uutistiedon mukaan on
"ilmoitettu saadun tietoja tutki­mussuunnitelman
koko sarjasta"
tässä viimeisimmäsä kokeessa. Näi­hin
lukeutuvat "infrapunaisten sä-
.teiden, DoittJäacun
fi", pilvikerrostumien riiittaamiribn
laajalla alueella ja elektrostaattis-ten
kenttien tutkiminen."
nadassa ::pitäyätvits^ ,., •,
että'ellei'yhdysvaltalaisia markki- •
inofta wida : s ä i ^ ^ niin^tiianiie, ' ''
' käy' tukalaksi Canadan uraäiiitebl-
^isiiudelle.
O Tätä pn canädaläisten taholta ka>' V
rostettu. yhdysyältdäisille/: y
omaisille. Nämä yiVkailijat kyllä sar
noyati; etä he , tuleyat. tekemään
kaikkensa; Ganadän;. uraariitebliisuu-den,
auttamiseksi, mutta varoittavat
samalla, että ei ble olemassa riii-
.tään; syytä .optiiriismiin.. - .
Samalla on ehdotettu sitäkin, et­tä
Caihadan; iiraanin. •yientiä Yhdys-'
valtoihin jatkettaisiin siten, että
vuosittain vietäisiin vähemmän ' ja
niin' ollen voitaisiiri jatkaa sitä j o i l -'
lakin vuosilla.; -•^y-''; v;-;*;'^---•
Nykyään Yhdysvallat tuo ulko­mailta
puolet tarvitsemastaan; uraa-,
nista, josta valtaosan Cariadästa.
Viranomaiset tääUä arvibivatv että
V. 1962 jälkeeri, kehityksen jatkiies-sa
nykyiseen suuntaan, Yhdysval­tain
ei tarvitse tiioda ulkpmailta
kuin noin 1 prosenttia tarvitsemas­taan
uraanista.' "•"; ; ';
Valtiominisieriön viranoritaiset
selostavat kaiken tämän lisäkö,
että ei-sotila^lisiln tarkoituksiin
käytettävän uraanin kysyntä ci
ole lisääntynyt Yhdysvalloissa sii­nä
määrin kuiri oli äikaisenimm
toivottu.
CANADAN KAUPPAMINISTERI
EDELLEEN VAIN
'RAUHALLINEN"
Ottayva. -r- Huoliriutta siiUi, et-^. , l
dan uraiiriiri • ; ^
nin suaresU tyrehtyi^^
(Jatkuu sivulla 4 ) / ; • - ; ;
Kozlov saapiii kotiin
, Moskova. — Varapääministeri
Frol R. Kozlov on saapunut Mos­kovaan
Yhdysvaltain matkaltaan.
Matka TU-114-mallisessa potkuri-turbiinilentokoneessa
New Yorkis­ta
kesti 9: tuntia 48 minuuttia. Mat­kaa
on 4,660 mailia.
Matkallaan Kozlov lähetti sähkei­tä
presidentti Eisenhowerille ja va­rapresidentti
Nixonille.
Hän kiitti piesidentUä ystävälli­sestä;
vastaanotosta ja. sanoi vara­presidentti
Nixonille, että hänen tu­leva
vierailunsa Yhdysvaltain näyt^
telyn avajaisiin ; Moskovassa: tulee
auttamaan kansainvälisen. yhtei.sym-märryksen
saavuttamista. >
Länsivaltojen kesken
Geneve. — TäSaia riäyttaS ii<;
meiseltäkin että länsimaiden V •
dustajat lilkoministerineuvotte-luissa
polkevat ^ ä hetkellä pai­koillaan
yrittäessään selvittää
keskinäisiä erimielisyyksiään vas­tauksestaan^^
Neuvostoliitö^
tukselle ItärSaksari; ja Länsi-
Saksan psaliistiunisesta suljettu-jen
oviieri takana pidettäviin neä-
• votteluihin. ^ •;.
Maanantaina uudelleeri alkaneis­sa
neuvotteliiissa Neuvostoliitbri ul-komiriisteri
Gromyko ehdotti,, etta
tulisi muodostaa mollempien. sakso­jen
edustajista' komitea. harkitse­maan
rauhansopimusta: : Saksan
kanssa, jota tarkoitusta varten va­rattaisiin
18 kuukautta aikaa. Sel­laisessa
komiteassa Neuvostoliiton
mielestä olisi oltava yhtä monta
Itä Saksan edustajaa kuin Länsi-
Saksankin.
Britannian, Ranskan ja Yhdys­valtain
sanotaan kannattavan; vaikr
ka ei vielä virallisesti ilmaisseen
niin,. Länsi^aksah ehdotusta, että
perustettaisiin neljän vallan sakso­jen
yhdistämiskomissio jonka työ­hön
..molempien saksojen edustajat
enevessa
osallistuivat, vain neuvonantajina.:
Täten Län^i-Saksä' ;haluaisi va­pautua
sille epämieluisasta; Itä-Sak:
san tunhustamisesta j a samalla, sel­lainen
länsimaiden taholta otettu
, toimeripide pönkittäisi iänsiriia ^
kantaa että ne yksin, eikä saksälaiv
set, ovat vastuussa; Saksan "kohta-losta.
>;•;-••;:•;• ••:;.3'l||i;p|||j0^
••; Mutta, ;isänovat jotkiit^ kirjeen^
vaihtajat täällä, itse länsi-saksalai-/
sbtk.aan eivät; uskp; ;että:;sellaisen;;
ehdotuksen:, hyVäksymbmididpUi-'
suiidet olisivat
kuin
että olisi neuvoteltava itä-saksalais­ten
kanssa^tasapuolisellä tpärusteel-. ''
la. - ' ' .
Eräskin canadalainen kirjeen­vaihtaja,
:torontolaisen vGlobe'i.and
MaiMehden George Bain; ennustaa,
että länsimaiden taholta esitetään '
ehdotus neljän ?vallan< komissiosta;
mutta. loppujen - lopuksi hyväksy- •
tään kompromissi,;?jo&a:pakoittaisi
Länsi-Saksan vaikka kuinka epä-mieluisesti
nielaisemaan sen: tosi­seikan;
että ön neuvoteltava välittö­mästi
ja .tasasuhteisesti sosialistisen
vallan kanssa.
•."''Mi
niinkään ' suuret
Neuvostoliiton ehdotuksen,
MAANTEIDEN RAKENTAMINEN LIITTOHALLITUKSEN VELVOL
LISUUS, SANOO CANADAN AUTOILIJAIN YHDISTYS
Oltawa;""i- Canadan kunnallis-__-mään kuntien, maakuntien ja l i i l ^ - kaupungeissa on vieläkin kurjem-hallinnot
tarvitsevat huomatta- tohallituksen keskeisen konferens- pi,
^vassa määrässä liittohallituksen sin, jossa tutkittaisiin njahdolli- "Kunnallishallinnot jatkavat
rahallista apua jos odotetaan, e t t ä _ suiinta muodostaa kansallinen riittäjnältömin mahdollisuuksin
niiden tulee pitää hallintoalueil- maantieverkosto, jota tällä ker- taisteluaan kaupunkiliikenteen
, laan-olevat maantiet yhä lisään- taa pidetään_eiittäin__tarpeellise:L.., .kunnollisesti-palvelemiseksi. On
na. arvioitu, että v. 1958 kunnallis-
Lilttohallitiisron jättänyt maan-^hallinnot maksoivat noin ,25 pro-teiden
rakentamisen ja kunnosta­misen
kokonaisuudessaan kuntien
ja maakuntien harteille paitsi sen^
avun mitä se on antanut Trans-tyyien
liikenen vaatimusten tasol-
: la,;osoitetaan pääministeri Diefen-'
bakerllie tällä viikolla.
iGanadian: Automobile Associa­tion
(Canadan autoilijain yhdis-
• tys) esitti tällöin väitteensä ra- ,
hallisesta avusta teiden. paranta-. Canadan maantien ja pohjoisille
miseksi'^ pienemmissä kylissä, luonnonresurssialueille, rakennet-kauppaloissa>
ja kaupungeissa
osoittaen, että liittohallitus mak­saa
ainoastaan 7.9 'prosenttia
maanteiden .rakentamis- ja' kun-
. nostamismenoista, joka siimma on
verrattain pieni • useiden muiden
maiden liittohallituksien tarkoi­tukseen
käyttämän rahamäärän
rinnalla. ' / ,
tavien teiden rakentamiseksi.
Tälla^ hetkellä on Canadassa 5
senttiä kaikista menoista maan­teiden
ja katujen rakentamiseksi
ja kunnostamiseksi. ^
"Suurin, osa kunnallishallin­noista
on sitä mieltä, että välttä-
^ mättömlen msanteiden rakentami­sen
ei pitäisi olla veronmaksajieF;
yksinomaisena , velvollisuutena
miljoonaa autoa ja trokia ja 10 millään määrätyllä, alueella, joll^
vuoden kulue.c.sa odotetaan tämän väestön kehittyminen on aikaan-luvun
lisääntyvän 8 miljoonaan,! saanut näennäisesti ylipääsemät-sanottiin
yhdistyksen esityksessä, tömät liikennevaikeudet, \
Vaikka kaupunkien välisiä maan- ^ British "North America-lain (Ca-
.teitä on huomattavassa määrässä nadan perustuslain) , mukaan
kunnostettu, 'kuntien rajojen si-' maanteiden' rakentaminen ^ ja
säilä, .sijaitsevissa maanteissä ei kunnostaminen ori paikallisten
iOle> tapahtunut ;vvastaavaa sp»ran-y
nubta ja tilanne' suuremmissa
sitten mainitun lain kirjoittami­sen
aika on suuresti muuttunut
eikä kukaan sillDin voinut nähdä.
' että- maassamme tulee olemaan
•niin paljon ajoneuvoja kuin. niitä
nykyään on eikä myöskään sitä'
kuinka' suuri osuus liikenteellä
tulee N olemaan maamme asukkai-vden
elämässä. '
Yhdysvaltain - hallitus on, toi­sin
kuin Canadan, antanut osa­valtioille
apurahoja maanteiden
rakentamiseksi' ja rakennuttanut
itsekin joitakin maanteitä..,Vuon­na
1957 Yhdysvaltain-liittohalli-"^
.tus maksoi 22,5 prosenttia kaikis­ta
maanteiden rakentamiskustau;
•'nuksista. - " ,
"Joissakin tapauksissa joidenkin
'maanteiden, erikoisestikin ]valta-
, maanteiden, rakentaminen olisi
ollut mahdotonta.
Maanteiden
ma on
epäileriiättäkin^ parhaan. ,<koko:
m a a i l m a s s a . ' ^ * , ' ,
Ontarion / hallituksen suoritta||
massa, tutkiiquksessa jhavaittiin;.y<;;;
että korostus
tamisessa
siirtymässä' kuntieii ,äl'ueilla./pn;
arvioitu,"että seuraavan' 20 vuo^l
'•'••r,-,'i,'.flir.;~.siiij
tuksen^ tulisi.^oniiaksua
yollisuus kaikkien teiden''