Vapaus, November 10, 1959

              mu
1haris<lays "and Saturdäys by Vapaus
PubU^lnJB Company Ltd., at 100rl02
Öto St;; W.;:sudbui7; Onti/Cahada.:
iilUlTiutlsinB|rat(»<it^^
;Suome8sa':SMf&lifki^-^9.M.fl;ttÄ6;2^
vain onnentoivotuksiin. \
a;-
\ ' kaselta - on "kielletty • useita kertoja aikaisemimn kapsaläis^^^^
öiiceudet ;%illä perusteella, että hän on nuoruusvuosinaan
f osallistunut CSJ:n näyttämötoimintaan Torontossa ja Sudbu-
/ ryssa, ja erikoisesti siksi kun häh kieltäytyi ryhtymästä pp-
Uisinitup^ RGÄffPm töi-n^
ifa oli va^^ Pirskäiieh ei alentunut tällaista
'^hihtaa^ l|ansalä^ maksamaan ja niin häneltä evät-tiiri^
kahsalaisoikeudet.
^ '.--^'Me publestamme tervehdimme lämpimäs kansalaismi-nisteri
mrs. Fairclou toimenpidettä tässä asiassa. Samalla
kertaa toivomme, että kansalaisministeriön toimenpide joh-iaist
tämän pulmakysymyksen myönteiseen ratkaisuun
ylevänsä.
, Ilman muuta on selvää, että Canadan yleinen mielipide
oli Isiksi voimakas miss Pirskasen puolesta, että hänen asian-
• sa. tuli ikäänkuin automaattisesti kansalaisuusministeriön uu­delleen;
harkittavaksi. Valitettavasti kaikkien väärinpelun
iihfiesn asema ei ole yhtä tunnettu, kuin oli miss Pirskasen.
Mwita heitä kohtaan tehty vääryys ei ole lainkaan sen pie­nempi
sen takia, ettei heidän asiaansa tunneta niin hyvin,
kuin n.s. suuri yleisö tuli tuntemaan miss Pirskasen tapauk­sen:
Valitettava tosiasia nimittäin on, että RCMPin poliittis
s^lTnuuskinnan ansiosta on tuhansilta työväenliikkeen jäse­nilta
ja kannattajiU^^ — myös useilta Canadan suomalaisilta
kielletty kansalaisoikeudet yksinomaan siksi, että valtiol­linen
poliisi epäilee heillä olleen yhteyksiä sellaisiin järjes­töihin
tai laitoksiin, joilla epäillään olevan "vääriä ajatuk­sia"!
Tämä sellaisenaan on pahinta lajia McCarthysrnia —
j;^ kuten tiedetään, McCarthysmi edustaa Yhdysvalloissa sa-ina4
lasistista mielipidevainoa, mistä Hitlerin natsismi sai
aikoinaari niin surullisen kuuluisan maineen.
Ilman muuta on selvää, että poliittisen väärinpelun uh­riksi
joutuneet siirtolaiset ovat henkilökohtaisesti kärsineet
siitä kim heiltä on muka "väärien ajatusten" takia kielletty
'kansalaispaperit. Juuri tämän yksilöjen kärsimän vääryy-dejti
korjaahiiseksi olisi kansalaisministeriön toimittava pi­kaisesti
ja myönnettävä kansalaisoikeudet kaikille hiille, joil­ta
ne bn evätty niillä'kestämättömillä perusteilla, joiden joh-dosta
miss Pirskaseltakin kiellettiin kansalaisoikeudet.
Mutta tällä kysymyksellä on myös tärkeä yhteiskunnal-
Ihn^ii merkitys.-: Selvää on, että tällainen poliisivaltiomene-tiefinä
ei vöi pysyä kansallisena salaisuutena. Tieto siitä, että
Cdfiada on'alehtiinut poliisivaltion menetelmien hyväksi­käyttöön
kansalaisoikeuksien kieltämisessä on kiitänyt maa-ihnän
etäisempiinkin kolkkiin — ja se oh antanut meille
•kamäkuiitaha huono ja maineen ulkomailla. Ja mi­kään
ei yöi tätä kansallista häpeätahraa poistaa niin kauan
kiun kansalaisoikeuksien saanti estetään poliittisen poliisin
jiimskinnan avulla ja nimenomääh silla perusteella, että kan-salaispaperien
anojalla pn muka yhteyksiä joihinkin sellail
isim laitok^^^^ tai.yksilöihin, joilla poliittisen poliisin arvion
mukaan epsUllään olevan "vääriä ajatuks^^^^^^
.r^^, M tilanteesta selviydytään,
t sitä parempi se on kansallisesti meidän omalle maal-
- lemme.i Me puolestamme toivommekin, että miss
Pirskasen tapaus johtaisi hallituksen tällä tiellä loo-i
gilliseen lopputulokseen — koko poliisivaltiomene-^
telmänromuuttamiseen näiltä tiimoilta niin, että
; kansalaisoikeudet annettaisiin välittömästi kaikille
, niille, joilta nämä oikeudet on kielletty niillä samoil-
4 kestämättömillä perusteilla, millä ne kiellettiin monta
vuotta Miss Pirskaselta.
sf'.
;IUyDPEBÄNäPElM^
PAiUAUSLEHDESTit
SiUoin tällöin-olen tilaisuudessa
^silmäilemSän Torpnt<Bsa ilmbtyvää
yapaa/Sana-rilmlstä; lehteä Mutta
•iiielkein' Joka kerta tekee.erikoisesti-kin
Siinaa o l e V ä K i v i p e r^
rarulskutus ;niin>ilettäyän Välkutuk-
.seii että viskaali lehden pois. Se ön
_niln jatkuvaa ja .räävitöntä "rysssienV
j a '^komujen" liiukkumatiilvaa, ettei
sitä luulisi täysijärkisen vastaavan
t o i m i t t a j a i i k y n ä s ^ lähtevän.
Tietenkin tuo lehti öh vuosien var­rella
. tehnyt paljon jatkuvaa hyvää
työtä kansalaistemme pimityksen- jä
liajoituksen hyväksi, varsinkin niiden
keskuudessa jotka eivät lue muita
lehtiä eivätkä^ siis ole selvillä todelli­sesta
maailman menosta.^
Mutta jokin kysymys aina herää
sen toimittajien suhteen. Niin kuin
tiedetään, he ovat aikanaan kuulu­neet
työväenliikkeen eturivin toimit­sijoihin.
Jopa työskennelleet vuosi­kausia
työväenlehden. Juuri tämän
Vapauden toimituksessa. Siis olleet
"komukplta". Eräs mies kertoi aikoi­naan
kuuluneensa Juuri Kiviperän
Pekan kanssa samaan puoluesoluun.
Miten on ymmärrettävissä tämä hei­dän
nykyinen asenteensa. Onko lieis-sä
todella tapahtunut sellainen taan­tumus,
vai onko kysymylcses=ä väin
leipä. Vai- oliko ennen kysymyksessä
vain leipä, vaikka vallitsi nykyiset
mielipiteet. Niin. J^ minkälaiset mie­lipiteet
mahtaisi miehillä sitten olla,
jos nykyinen leipä sattuisi yhtäkkiä
katkeamaan? . . . .
Usein on tullut mieleen, e t t ä eikö
tuon lehden johtokunta, jos sillä sel­lainen
on. anna milloinkaan toimitta­jilleen
Järkihuomautuksia. vai t ä n s -
siiko sekin Kiviperän Pekan pillin
mukaan. Tai laskeeko se niin. että
tuo lehden "erikoisuus" on säilytet­tävä
pitääkseen täannutetut tilaajat
sen takana.
Kaikissa tapauksissa maailma me­nee
menojaan Ja kahdenlaisen maa­ilmankatsomuksen,
elämänkatsomuk­sen,
taistelu päättyy sosialismin voit­toon.
Ei siinä merkitse Jonkin pie­nen
nurkkalehden tai suuremman­kaan
lehden vastapropaganda kerras­saan
mitään — Joku vanha JussL
"Sinäkin Brutus!"
- Havaittuasn lähimmä uskotun^miehensä salamurhaa^
jainsa parissa Caesarin kerrotaan lausuneen henkitoreissaan
otsikossa ilmenevän virkkeen. Se tuli varmaan monen kan-T
salaisemmekin mieleen kun siirtolaisten perustama toronto- '
la^en lehti esitti mr. Nels Jhibaultin yhdeksi "paheeksi"
sefikini että hänellä saattaa olla alkujaan ul^
nen nimi! Huono on todella sellainen asia, jota pitää tällai-sillal
aseilla puolustaa!
t Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana julkaisi marraskuun
3 pnä artikkelin; missä pauhattiin McCarthylaismälliin Jcor
y4la paatoksella kommunistipeikkoa vastaan ja yritettiin
siten kiihoitaa mkkeliteoUisuuden työläisiä professori Boud-reaun
rakentamaan jesuiittojen lammaskatraaseen.
4 Mutta huonoa asiaa on ilmeisesti ajettava valheilla ja
piiolitotuuksilla. Niinpä mainitussa artikkelissa .esitetään
täjlaistakin "to^tuptta": ". . .THeti viime keväänä päämiehem-m6
Nels;;rhibault,(Tobo, joka lienee hänen alkuperäinen ni­mensä)^
jtilisti . . .'^v '
^ Mahdollisesti-mainitun arUk kirjoittaja uskoo itse-,
kin.^ siihen, mihin hän^ tuolla > lausunnollaan viittaa — hän •
ehkä tiskoo kaiyos.nuesten~unioa kauko-bhjattavak^ hcr-|
luftvah jesuiittapröfessofin valhetta, että mr.'.Thibault on
'"ittkomaaläinen"'jopa siinä määrin, että hän "puhuu suju-
,vä^i puolankieltä"-!-Mikäli kirjoittaja tätä valhetta uskoo,
niin hänellä on kaksinkertainen syy itsetutkiskeluun ja uu­delleen
arvioon siitä, mistä todella on kysymyS/ marraskuun
17tpnä pidettävissä M-M union paikallisosaston johtokunnan
valileissa. ' ' . , "
v< Mutta vaikka ko. kirjoittaja olisikm itse joutunut valhe-kanppanjan
sinisilmäiseksi uhriksi, niin sitä ei kuitenkaan
vbi^a sanoa Vapaa Sanasta, joka moisen kirjoituksen julkaisi
ilmeisessä^ harhauttamistarkoituksessa, koska mitään huo­mautuksia'ei
sen-johdosta ole lehden muuten sanavalmiin
' ['. kojidistuu loppukädessä kaikkia siirtolaisia Ja heidän jälke-
Stelcö odottaa
ennätysvoittoja
Hamilton. — Steel Company of Ca­nadan
puheenjohtaja H, G . Hilton
antoi ymmärtää täällä puhuessaan
osakkeenomistajille, että hän odot­taa
yhtiön voittojen nousevan yli en­tisen
ennätyksen. Joka saavutettiin
vuonna 1956 ja oli silloin $22,693.712.
läisiään vastaan — siis myös
Canadan suomalaisia vastaan.
Jos paholaiselle annetaan tässä
tapauksessa pikkusormi, niin
silloin menee varmasti koko
käsi.
Sivumennen sanoen Mine-
Mill union pitkän ja vaiherik­kaan
historian aikana on nyt
tapahtunut ensimmäinen kerta
niin, että jonkun p^aikallisosas-ton
presidenttiehdokasta "syy­tetään"
hänen kansallisen alku­peränsä
takia. Tämän valheel­lisen
ja läpeensä turmiollisen
syytöksen vääryyderi paijasta-miseksi
levitettiin täällä tbhan-sittain
lentolehtisiä, missä on
valokuvajäljennös mr. Thibaul-tin
syntymätodistuksesta; ja;
passista, missä kummassakin
osoitetaan, että hänen alkupe­räinen
nimensä on Thibault, ja
että hän on syntynyt lokakuun
12 pnä^-iaie-Ruden-nimisellä
paikkakunnalla Saskatchewa-nissa,
kuten hän on sanonutkin.;
Kaiken lisäksi mainitussa_Jen-tolehtisessä
on valokuvausjäl­jennöksiä
-kotipaikkansa asia­kirjoista-^
mistä ilmenee, että
mr. Thibaultin esi-isät^ovat ol­leet
arvossapidettyjä jar tunnet­tu
ja -kansalaisia: hänen syntyi-:
mäseudullaan useiden suku-polvien
ajan.
Me puolestamme suositte­lemme
Vapaa Sanalle, että se
tiedoittaisi lukijoilleen ja kir­jeenvaihtajalleen
nämä ku­moamattomat
tosiasiat — ettei
ketään petettäisi moisilla val­heilla.
' '
Uskomme myös, että suoma­laiset
nikkelinkalvajat vetävät
asianmukaiset^ johtopäätökset
sellaisista ehdokkaista, joita
täytyy moisilla valheilla puo­lustella.'
Täm^. uutinen, joka onfUedoltettu
huomattavartljradlptledolssa,;.televl-sienissä
Ja sanomalehtien palstoilla,
on- kiinnitt&n^^Ränfikan kansan liuo-mion
puoleensa l a «e..on otettu vas­taan
suurella tyydytyksellä.
Kolme talUca neljä kuukautta sit­ten
hyvin harvat ranskalaisetolisivat
uskoneet sellaista tiedonantoaaina^
kin se olisi aiheuttanut suuren yllä­tyksen.'^
Nykyään tilanne' on koko­naan-
toinen. ^Pää'mini8terl^^H^
sheyin : odofettiia vierailua; pidetään
varsin - noimaal^^ ^ j a - v i e l ä p ä s e l ­laisena,
että Juuri sitä on odotettukin.
E l . siKsl, etitä;"- huhut mahdollisesta
vierailjösta vilisi jehtien/palstbiliä en­nenkuin
\ virallhien tiedonanto siitä
annettiin. Mieiefstähi pääsyy on löy­dettävä
siitä, suuresta muutoksesta,
mikä on tapahtunut Ranskan ylei­sessä
mielipiteessä.
Ranskalaiset seurasivat pääminis­teri
Hrushtshevin vierailua Yhdys­valtoihin
erittäin suurella mielen­kiinnolla.
Se oli monelle heistä to-dellakhi
silmiä avaaya. He eivät o l -
jinen.l^sk^tus
historliiliisen vier^^^ aja-
•tu5(|reuhal^
. seh|: toteuttamlsen^ouhd^^
Samääri .aikaan Hrushtshevin tule­va:
: vlefpllu; tyydyttää - I ^ kan­sallisylpeyttä.
Ranskassa tulee vibrai-lemaan-
suurimmän^ vallan?-p.ä^
•J . - i l - i ' • • 'Il-iJti'' V'-_i',.,"i;;:-'.-L;':;-_li­ka'
saavutuksia tervehditään kaikkien
maitten kansojen taholta.
MyösklnJ- ;toisenlaMtt i
turinet8[ah.' ; T ä h ä n saaika: Ranskfin:
d i p l ö n i a t ^ : e i . o i e : b s b i t ^ n^
kiinnostusta maailman;' j ä h n i ^ s t l l än
lieventämisen auttamisieen^^ Tosiasi­assa'
päinvastainen, voisi ,ölla lähem­pänä
totuutta. Randcalalset lehtien
lukijat eivät pitäneet siltä kun _hei-dän
maa taan. moitittiin tästä, vieläpä
Amerikan Ja Britannian lehtien ta­holta.
Siitä syystä Hrushtsheville
lähetetty vierailukutsu näyttää kan­sainvälisen
kehityksen uuden hengen
TIEDEMIES PAKENI U N -
ITÄ-!
- Berliini. — Tunnettu länsisaksa-lainen
oikeusoppinut Muensterin
yliopiston rikosoikeuden professori
ja kirkko-oikeuden professori ja
kirkko-oikeuden instituutin johta­ja
Arthur Wegner ilmoitti Berlii­nissä
lehdistölle järjestetyssä tie­dotustilaisuudessa
pyytäneensä jp-kinpäivä
sitten Saksan Demokraat­tisen
Tasavallan hallitukselta väli­aikaista
turvapaikkaoikeutta. Syynä
tähän on se, että professori Weg-her
on joutunut Länsi-Saksassa po­liittisen
ajojahdin kohteeksi. Hä­nellä
oli mm. syytä pelätä joutu­vansa
suljetuksii mielisairaalaan,
kuten Länsi-Saksassa tehdään po­liittisille
vastustajille, joiden tuo­mitsemiseksi
lakikirja ei sisällä py­käliä.
Vielä jokin kuukausi sitten naut­ti
professori Wegner, joka on rop-mäiaiskatolineh,
Länsi-Saksan vi
ranomatsten luottamusta, mutta
lausuttuaan viime heinäkuun 1 päi­vänä
Itä-Berliinissä demokraattisen
Siaksan kansUisen rintaman neuvos­ton
kokouksessa muutaman sanan
hän joutui heti poliittisen ajojah­din
kohteeksi.
Lyhyessä puheessaan, jonka Itä-
Berliinin lehdet julkaisivat, profes­sori
Wegner puolci Saksan Demo­kraattisen
Tasavallan tunnustamis­ta.
Länsi-Saksassa häntä vastaan
nostettiin syyte tarkoituksella lei­mata
hänet isänmaan petturiksi ja
ryhdyttiin yliopiston puitteissa ku-rinpidollisiih
toimenpiteisiin.
Professori VVegner, jota jo natsit
aikoinaan vainosivat, sanoi tiedoi-tustilaisuudessa,
ettei hän ole pyy­tänyt
turvapaikkaoikeutta häiitä
odottaneen oikeudenkäynnin vuok­si,
vaan siksi että häntä uhattiin
paljon vä*arallisemmilla toimenpi­teillä.
Professori Wegner luki
Nordheini Westfalenin kulttuurimi­nisterin
Shuetzin hänelle 5. 8.. -59
osoittaman kirjeen, josisa professo­ria
— hän ei koskaan ole ollut sai­raana
—- vaaditaan alistumaan mie­lentilatutkimukseen.
Professori Wegner on valinnut
puolustusasianajäjikseen tunnetun
sosialidemokraatin, tohtori Posse-rin
Essenistä ja tohtori kaulin Itä-
Berliinistä.
"Ei olla valmiita oikeuden ja
lainmukaisen syytteen ja puolus­tuksen
pohjalta ryhtymään asioiden
selvittelyyn, vaan pakkopaidan on
määrä korvata oikeus ja tieteen
vapaus ja vapana mielipiteiden esiin­tuominen
on määrä karkoittaa hul­lujenhuoneen
muurien taakse", to­tesi
professori Wegner Länsi-Sak­san
viranomaisten laintulkinnasta.
"Tällä ei ole ehdottomasti mitäji»
tekemistä liittotasavallassa voimas­sa
olevan oikeudenkaan kanssa",
sanoi VVegner. "Kun poliittinen oi­keudenkäynti
johdetaan näille rai­teille,
niin silloin on syytetty tur-vaton.
Oikeus ja laillisuus kadot­tavat
täysin merkityksensä, vallit­see
mielivalta. Oikeusvaltioita ei
voida säilyttää vain pelkästään
muotojen ulkonaisella, noudattami­sella.
Sen olemus vaatii ennenkaik­kea
kaiken mielivallan poistamista.
Voin henkilökohtaisesti puolustau­tua
liittotasavallassa vasta sitten,
kun todellisen oikeusvaltion edel­lytykset
on palautettu."
Professoi-i VVegner aikoo turva­paikassa
omistautua tieteelliselle
tutkimustyölle, opetustyöhön hän ei
aio ryhtyä.
<fS(Uiuto?b8a:'ä8lb
dtatäyäA;:'Hru6ht8heyb ^ t u l e v a a ^ l c r
E l kukaan epäUe sitä, etteikö kah-.
deii'^ kiurvalian • joritäjien parempi
erikoisesti i avaisi : t i e n ^ ' i^
tason • 'neuvottelujen;;-onnlstumism
mahdollisuudelle.-Koko maalima tie-kl
uuden äjän alkamisesta: "Ensim-niälsen
kerran historiassa Neuvosto­liiton
päämies'saapuuhvaltiovleralluli
le R a r i s k a a n ^ T '—
t ä ä , ' että neuvostohallitus haluaa.
Jotta valtioiden päämiesten neuvot­telua
ei saisi lykätä kauaksi; tuleva!-/
suuteen;' Tämän vahvistaa Tassin-
Juuri ^äskettäin antama ^ lausunto, taholta'', päättää "L'Human-^^
hän tulee
taholta lämpimämmän ' yastaapoton:
kuin_mitä hän sai ,Amei:ikani kansan
SUOMELLE TÄRJOniiN PAIKKAA
YK:n TtJRVALLtSUUSNEOVOSTOON
Helsinki. — (SS.) — Suomea
pyydettiin epävirallisesti Yhdisty­neiden
Kansakuntien turvallisuus-suusneuvoston
jäsenehdokkaaksi.
Koska turvallisuusneuvosto kuiten­kin
käsittelee juuri niitä kysymyk­siä,
jotka koskevat suurvaltojen vä­lisiä
ristiriitoja, ei Suomella mie­lestäni
ollut aihetta asettua ehdok­kaaksi
jäsenyydestä äänestettäessä
lau£ui ulkoministei*! Ralf Törngren
joka perjantai-iltana palasi kotimaa­han
osallistuttuaan kolmen . viikon
ajan Yhdistyneiden Kansakuntien
yleiskokouksen. 14; istuntokauteen.
(Kaikki lehdet)
>Useita; kymmeniä työehtosopimuk­sia
sanottiin irti lokakuun 30 päivä­nä,
niin kuin etukäteen oli odotetta-
Viscakin. Sopimukset .lakkaavat
olemasta voimassa kuluvan vuoden:
dessä ei esitetty uutta sopimusta
koskevia ehdotuksia, vaan tehdään
ne vasta myöhemmin sen jälkeen
kun STK ja SAK ovat ehtineet
neuvotella i sopimuskierroksella ;nou-datettavistar
yleisistä rperiaatteistatr-
Nyt iritsanotuista sopimuksista
muodistaa suurimman ryhmän me­talliteollisuus,
jonka 13 sopimuksen
piiriin kuuluu yhteensä noin^ 60,000
työntekijää: -' Kaikkiaan. koski irit-
Tanominen yli'300,000 työntekijän
sopimuksia. (US).
• * •
Matkailu Suomeen ennätyksellis­tä
ttinä vuonna kertoo Suoman
Matkailijayhdistyksen tiedotuspäälr
likkö Heikki T. Lehmusto. Tosin
ci pohjoismaisen passiunionin voi­maantulon
jälkeen voida saada
tarkkoja lukuja, maahamme saapu­neista
ulkomaalaisista, koska poh­joismaiden
yhteisillä —. esim. Ruot­sin
ja Suomen rajalla — ei enää
pidetä mitään passitarkastuksia,
mutta mm. vertaamalla ulkomaalais­ten
vierailijoiden määrää hotelleis­sa
edellisiin vuosiin saadaan jonkin-laisia
arviolukuja:-^ Niinpä : Suömes-sa
kuluvana vuonna vierailevien ul­komaalaisten
määrä tulee kaikesta
päättäen nousemaan yli 300,000, jo­ka
on noin 15 % korkeampi kuin
viime vuoden vastaava luku. Kaksi
kolmasosaa vieraista on ruotsalai­sia.
Seuraavat suuret ryhmät ovat
saksalaiset, norjalaiset, amerikka­laiset,
englantilaiset, neuvostoliit­tolaiset
ja ranskalaiset. Suomen
merkitys kauttakulkumaana on kas­vanut
suuresti matkailun kasvaessa
Neuvostoliittoon.
Automatkailu on kasvanut suures­ti
ja ensi kesäksi tullaan järjestä­mään
vielä vain enemmän paikkoja
autoja varten laiva-\ ja lauttaliiken­teeseen
Turun ja Tukholman sekä
Vaasan ja Uumajan välillä, v
Pärisi. — Länsi-Saksassa Hanove-r
in lähellä olevassa rauhallisessa
plkkukauppalassa Homelnissa ko­koontui
äskettäin. 15.000 natsia, entis-teri
SS-dlvislonien, Joilla oli sellaisia
kauhistuttavia nimiä kuin "pääkal­lo",
"Pohjola", "Viikinki', "Deutsch­land",
Jrie., todellista kermaa; eri­koisten
kurituspataljoonien jä gestä-pon
mlehitysalueilla toimhieita te-
Ipittajia. He olivat kaikki palkittuja
veteraaneja mitaleineen Ja rautärls-telneen.
y
Malleja ympärillä olevat hotellit,
majatalot Ja kahvilat oli varattu
heille.. Valtatiet Ja tavalliset tiet oli­vat
täynnä heidän loistoauto Jaan.
Jokaisella näillä on omallatunnol­laan
satojen vieläpä tuhansien silvot­tujen,
rääkättyjen, poltettujen Ja
teurastettujen uhrit. He eivät yrittär
neetkään salata n ä i t ä tosiasioita, to­siasiassa
he kerskuivat. He vaihtoi­vat
kokemuksiaan Ja vaikutelmiaan
eri ghetoista, keskitysleireiltä Ja kre­matorioista.
Joissa "hyvinä menneinä
päivinä" he työskentelivät "Fyhreril-le
Ja isänmaalle".
yiränisestl tätä Järjestöä kutsutaan
•HlOOrksi", Joka on SS-mlesten
keskinäisen avun yhdistys. Bonnissa
SS-miehet pidetään yhtähyvinä de­mokraatteina
kuin ketkä hyyänsä —
menneet ovat menneitä.
Eräs skandinavialainen sanomaleh­timies
osallistui heidän kokoontumis­tila
isuu teensä salaa. Hänen kuvauk­sensa.
Joka julkaistiin ruotsalaisessa,
lehdessä, on lyhyt ja kauhistuttava.
Se on seuraava:
Tämä on eräänlainen ulkoilua
muistuttava laajolnen telttolneeii
ruohokentällä. Tuhansia ihmisiä i s ­tuu,
hikoillen, punaisina kasvoiltaan,
hyvin päihtyneinä paljosta oluen
juonnista ja "schnappslsta" sekä syö­tyään
hirveän määrän hyvin maus­tettua
makkaraa. Kaikilta puolilta
kuului saappaitten töminää kun he
hyppivät ja huusivat "Hell. Seig
heil!"
Kukin etsii plutoonansa, sen pääl-^
likköä, hänen myrskyjoukkojen Joh­tajaansa,
Jonka määräyksestä kukin
oli polttanut, ampunut Ja teurasta­nut.
Monien kasvoissa näkyy ärpe-
Jä, naarmuja, haavoja, merkkejä mo­nista
tappeluista. Ne ovat saatu pää­asiassa
keskenään käydyissä tappe­luissa.
Kaksi soittokuntaa soittaa
sotilasmarsseja Ja lauluja sellaisia
kuin "Drang Noch Östen", Ja varsin­kin
" O l u t l a u l u j a M u t t a kaildtein
ylimpänä kuului "Lily Marlene". Kun
rummut alkoivat päryyttää "Deutsch­land
Uber Allesia", niin tämä k i i -
hoittunut joukko nousee ylös ja u l ­voo
Ja heidän äänensä kantautui
kauaksi.
Saapuvilla oli myös kaksi palkka-kunnan
suurta teolUsuuspohattaa ja
entisiä maayllmystön Jäseniä. Pu­heenjohtaja
lukee tervehdyssähkelta
All-Saksln hallitukselta ja ministe­reiltä.
Tervehdyssähkelta' saapui
myöskin kenttäinarsalkollta von
Mannstelnllta ja Köpperlingiltä se­kä
soslalldeinokraatllta entiseltä m i ­nisteri;
Kappf Ilta. Kukin tervehdys
otettihi vastaan hyvähuudoto Ja kä-denjpputuksln.
Innostus saa villin
luonteen kun K u r t Meyer astuu pu-hujapaikalle.
(Sama Kurt Meyer, jo­ka
tapatti canadälalsia. — Toim.)
He hyppivät paikoillaan, he rähisi­vät,
he huusivat niin kovalla äänellä
"Hell!", että se todella vapisutti ym­päristöllä
olevia telttoja: 'liän sanoi,
että suosionosoitukset kuuluvat "yh­teiselle
fyhrerllle".
Käännyin naapurini puoleen ja ky­syin:
"Kuka hän on?" johon naapu­rini
vihamielisin katsein vastasi m i ­nulle:
"Onhan aika teidänkin tietää! Seip
Dietrich.' Adolf Hitlerin persoonalli­nen
henkivartiopäälikkö." ,
Seip Dietrich pn luonnollisesti so­tarikollinen,
päästä jalkapohjiin
Saakka vereEsä tahrattu sptarikolli-nen,
joka äskettäin vapautettiin
Landsburgin vankilasta ja hänestä
tuli heti "taistelukaverl". Hänestä
tuli johtaja viipymättä;
Kenraali Meyer, "panssari-Meyer",
kuten häntä ihailtavasti nimitettiin,
kiitti suosionosoituksista ja terveh­dyksistä.
Hän tervehti tovereitaan, jotka y l ­läpitävät
"meidän aatteitamme". Hän
puhui pidättyvällä ja taistelun me­nettäneen
äänellä. Hän sanoi, että
syytteet SS-miehiä vastaan ovat liioi­teltuja.
"Mutta meitä vastaan ammuttiin
sanoo hän Oradurin ja Lidicen ta­pauksia
puolustaakseen. Hänen mie­lestään
ei ole tarpeellista puhua niis­tä
kauhuista mitä tapahtui Venäjän
rintamalla, ei mistään juutalaisten,
venäläisten ja puolalaisten murhista;
hehän olivat "alempirotuisia".
Ja "'panssari Meyer" päättää pu­heensa
sanomalla: "Me emme halua
päästä hallitukseen sivu- taikka ta­kaovien
kautta. Me menemme s i ­sään
paraadiovestä."
LOURKAMdjWNTEITA?S'S-:^
. —. Katsokaas,}; Elsa-neiti, .mitehV
lahkeän' .polvilleni tomuun teidän ^ .
edessänne!- ' ' ' • ' [l
— Tomuun! Anteeksi, miha. pe- '
sin tämän lattian aivan äskettäin.-' • C^SIi
-m
•••-•.'rSM?!
helpommaksi muuttaa päätöstäni^
MUUTTI PÄÄTÖSTÄÄN
— Niin poikaseni, jutteli isoisä
kun olin ikäisesi, niin päätin tulla
rikkaaksi.
— Mutta eihän isoisä ole rikastu­nut!
-T- En, poikaseni, en ole' sillä jö "'-j
muutaman vuoden päästä huomasin "-J^^
• - i i
••'SM 'm
-m
' M,
•m
Kuubassa otetaan
suuret farmit
valtion lialtuun
Moskova.— Kosketellessaan Neu­vostoliiton
avaruustutkimuksen saa­vutuksia
kirjoittaa tiedeakatemian
puhe3njohtaja Nesmejänov, että
tunkeutuminen ulkoavaruuteen, jo­ka
on alkanut juoksujalkaa, ei py­sähdy.
Edessä ovat nyt ihmisen
lennot ulkoavaruuteen sekä ava­ruusrakettien
lennot lähimpiä kier-totähtiä
Marsia ja Venusta kohti jn
niiden pinnalle. Ihminen ei enää
ole Maan kahleissa.
Uusi päätähuimaava saavutus —
itsetoimivan kiertotähtien välisen
aseman suorittama Kuun kääntö­puolen
kuvaaminen, kuvan lähettä­minen'
Maahan, kun merkki kierto-tähdeltämme
oli annettu, sekä sen
vastaanottaminen havaintopaikoilla
Maassa — on todellinen ihmeteko.
Tuon ihmeteon; suorittajina ovat
suuren tiedemies-, suunnittelija-, in­sinööri-
ja työläisjoukon ajatus, ja
keskitetyt ponnistelut, heidän todis­taessaan
tieteemme: ja insinööritai­tomme
valtavan voiman. Se on tu­losta
: Neuvostoliiton tiedeakate­mian,,
teollisuuden: lukuisten johta­vien
tutkimuslaitosten, suunnittelu-toimistojen
ja teollisuusyritysten
sopusointuisesta työstä.
Havana. — Kuuban hallitus on
päättänyt - ottaa haltuunsa lukuisia
suuria farmialueita, jotka ovat jokp
amerikkalaisten ja kuubalaisten
omistamia. Nämä farmimaat pakko- .
luovutetaan hallituksen maareformi-lain
mukaan.
Monet farmialueet kasvattavat so­keriruokoa
ja hallitus on antantit -
ymmärtää, että ne otetaan hallituke-sen
haltuun vasta sen jälkeen kun
seuraava viljelys on suoritettu.
Tähän mennessä kuubalaiset ovat
ottaneet haltuunsa 10,000 eekkeriä
käsittävän amerikkalaisen Charles
Richard Bufordin farmialueen. T ä ­män
maan osti Bufordin isä vupnna
1900 Espanja ja Amerikan välisen so­dan
päätyttyä. * -t
Samassa maakunnassa on otettu
hallituksen .valvontaan, kahdeksan
suurta farmialuetta, jotka olivat
kuubalaisten halussa. Niiden joukos- ^
sa on 25,000 eekkeriä käsittävä XLtl,^
berto Fernandezin farmi.
' , 1 m
••'iti
'm
'M
m:
••m • m
m
"m
Jo nämä ensimmäiset miehittä­mättömät
lennot avaruuteen osoitta­vat
miehitetyn lennon raahdollisek-si
— j atkaa Nesmejänov. Ne ovat \|
osoittaneet, että meteorivaara voi- - | | | |
daan jättää pois laskuista. Mutta 1 '
samalla: ne ovat osoittaneet toise.!
suuren vaaran avaruuspurjehtijoil- '|
le — kaksi maapallon ympärillä
kieppuvaa voimakkaan säteilyn vyö^: : | ^
hykettä, miitta myös keinot tuon
uhan voittamiseen.' /'J-Vielä
ei ole kaikkea itsetoimi­valta
avaruusasemalta saatua tietoa
muokattu. Jatkuva työ, jonka tar-koituiksena
on tutkia ja vertailla saa­tuja
valokuvia sekä määritellä
Kuun näkymättömän puoliskon ra­kenteen
yksityiskohdati vaatii enem­män
kuin kuukauden. Mutta se,
mikä on jo annetut koko ihmiskun­nan
käytettäväksi, on todella päätäT
huimaavaa ja palauttaa meidän
kaikkien mieliin tieteen rajattoman
voiman. •
l i
m
m.' ^
•~:ä-
— vuosittam imeytyy ilmasta ve­den
^pmtaan n. 16 miljardia totmia
huhhappokaasua, minkä veslkasvul- .
lisuus käyttää hyödyksen; > •
"Kunnia Itaatuneitle"
Huominen palva, marraskuun 11,
oinlstettlin ensimmäisen . maallman-sodaii'
Jälkeen 'aselepopälväksi.,;^
loin: V. 1918 loppui ensbnniälsen maa­ilmansodan
pyssyjen-pauke.
Ellen tarjosi Canadan Legionan
asiasta' ' kiinnostunut unikkojen
kauppias meillekin unikkoa, tuota en­simmäisessä
maailmansodassa kaatur
nelden haudoilla Planderslssa, Alan-komalssa,
kukkivaa kukkaa, Joka sen
johdosta .onkin tullut meille niin
kuuluisaksi mulstokukkana.
Tunsimme vastenmielisyyttä. Meitä
el miellyttänyt ollenkaan selliilnen,
että; nytkin vlela sotahuUujen asialla
olevan ^ Canadan Legionan edustaja
tarjoaa, meille sitä, mhikä gjemme
oppineel..tunnustatnaan. kaatuneiden
maanmiehemme muistoa merkitsevä­nä
kukkana.
Käännyimme pois.
Mutta mieleemme palautui kuinka
viime maailmansodan- aikana lähes
800 Canadan suomalaista palveli Ca-man'herraksi
aikovaa ;Hitleriä; vasr
taan; kuinka tietääksemme.noin nel­jäkymmentä
näistä^ aseveljlstämme
el koskaan palannut elävänä silta
matkalta. =a_„
Käsillämme on Canadan suoma­laisten
sotilaiden muistoalbumi;, joka
painettiin rtämän lehden khrjapainosr
sa V. 1946. Siinä luetellaan otsikolla
"Kunnia kaatuneille" toisessa, syys­kuun
1 päivänä 1939 alkaneessa; maa-ilmansodassa
•• kaatuneiden Canadan
suomalaisten nimet. Jotkut ovat
meillekin tuttuja-
Siitä on kulunut jo kaksikymmentä
vuotta.
Silloinen Canadan puolustusmhils-teri
D. C. Abbott sanoi:
, "Monta sataa nuorta suomalals-ca-nadalalsta
miestä ja naista Dominlo-nln
asevoimissa; jakoi tasavertaisesti
muuta sukuperää olevien canadalais-ten
kanssa aivan äskettäin saayute-r
tun voiton kunnian.-Heidän talstcr,
lurekordinsa ovat sellaiset, niistä: ca-nadalalset.
ovat ikuisesti ylpeitä.
"Länsl-Euroopan vedellä täyttyneis­sä
.ampumahaudoissa, Sisilian Ja;:Itar
lian liejussa Ja mudassa ei ollut.ky­symys
siitä ."kuka sinä ' oiet', vaan
"mitä sinä olet" ja' mlta voit teh--
dä.ySuomalais-canadalaiset tietävät;
että heidän poikansa Ja veljensä te­kivät
enemmän ikuin m i t ä heiltä kos­kaan
pyydettlini tai tolvottiin.^Kalkki
olivat-Canadany todellisia poikia taisrr,
telien toisten canadalaistoveciehsa
rinnalla saman asian puolesta ja
luottaen toinen toiseensa menestyäk­seen
kalkissa taisteluissa.
"Se oli tämä yhteistoiminnan hen­ki
Ja toinen toisensa, tukeminen, mikä^
muodosti Canadan armeijasta suuren
taistelukoneiston;; mikä on;ansainnut
kunnioitusta Ja ^ Ihailua koko^llltto-laismaailmassa.
'
"Juuri tässä samassa ' hengessä,
kalkkien canadalalsten viedessä : sen;
rauhanaikaan, voidaan Canadasta
tehdä, ja tehdään, todellinen suur­maa,
mikä on perintömme."
Kävelimme katua- muistoihimme
vaipuneena.
Miksi vielä nytkin yritetään eräillä
tahoilla aikaansaada riitaa, aseellista
yhteenottoa, maaliman ihmisten kes­ken?
— Ihmisten, joiden kauniin
Ihanne on se, että joskus voisivat elää •
pelkoa! tuntematta runsauden elämää,.;;
: Katkeroituneena "palasi mieleenune.;^
ajatus sekm, että aseveljiämme tus-__
•kin enaa muistetaan, niin kauniita
sanoJa> kuin_Jieistä läusuttiinkin sil­loin
kun maamme h ä t ä oli korkeim­millaan.
Eikö he olisi jo ansamnut
pareippaa kolitaloa? kahdesta
opetuksesta ol^ut kylliksi? Eiishi
isämme, v. 191*4 ' ja sitemmln me itse.'
Koiniatta. opetusta on yritetty . a i - ; •
koja hieroa _L- Suez, Libanon, T i b ^ ;'
Laos, Intian pohjoisraja^—lukemat;
tornia yrityksiä saada sodan liekit
jälleen lolm.uamaj^n. Ja miksi? Vain
siksi, että asetehtailijat saisivat voit- -
toa, että rauhantuotantoon muuttu-mnan
kykenemätön järjestelmämme
saisi vielä vähän elonaikaa..
Veljemme taistelivat ja kaatuivat
jotta maailma olisi vapaa sellaisista ~
pedoista kuin Hitler, Mussolhii et a i ;
Kyllä heidän'muistoaan kannattaa ,
kunnioittaa.
Seuraavassa kadunkulmassa ostin
unikon. — Nemö. ~ - -
PM
m
.'Ktt'
-•V-mm
• l\
mm
im
m$
^•1
tm
... "-VK.>*v '
m
mm
'SK
I i i i