Vapaus, August 16, 1951

              mmmm mi m Mm mmm
mm
fijciuiiian öljyä, mutia
{jjmiat nousevat
liaooton. — Mita enemmiln waa-
^jjanassa tuotetaan «JJyfi'«it& kortte-
^ojjjaiic nousee « n - b t o t a , nydfOcin
jgaajcunnan asukkalUc. Vitoe kuuesa
lorotti Imperial Oil. suurin-tuottaja,
aljyn hmtaa 3 sentlM tynnyriä kohti,
joMD sen hinta on nyt 2.02.
BAK6KALAI6TA AUUCKIIt.
iOITTANUT VEIOOMDkSEN
FsfiisL — Hanskan 76 provlncessa
«n jo tahan ^nenoesa plteaflfjolttanut
6 niilj. xanskalaista suurvallan xau-bansopteusvaatimuksen.
Tässä etvat
kuiteinkaan ole kaikki tähän menneaä
kerättyt aUekirjoituacset; siUä tilastot
puuttuu ,16 provlncen numerot, '
1
AVIOLIITTOON VIHrTTY
SENIA MÖTTÖNEN
NEW YORK, N. y . '
SAM HEIKKINEN
LOCKERBY. ONTARIO
Elokuun 10 päivänä 1951
Par/iahita omca ja menesiystä avioliittonne jokdostatoi^
auraavat sukulaiset ja ystävät:
Aino ja^Edvi Heikkinen
HULDA SIIRA, New York
HeLTii ja Arvo'Niemelä Ja perhe
Ella Ja Heikki Ström
Hilma ja Frank Koivu
Anna ja A; Kannisto
Elna ja Martti Ahonen
Ida ja NiUo Wilen
Selma ja Arvi Halonen Ja perhe
Hulda ja Pekka Hallikainen • f
A. Koiva
Martta Ja Mikko Laakso
Victor Hämäläinen
Mr. Ja mrrs. Wm. Laalo :
Mr. ja mrs. V. Timonen :
Walte imilikataen
Laila, Signe ja 'John: Matson
Ethel Ja vTaisto Hänninen :,
Bertha Ja Sulo Heino .
Laila Ja Gene Tammi
Mary Ja A. Mänty
A; V;: Santa, Toronto. Ont. -.
Victor Saari
K I I T O S
Sydämellinen kiitos sukulaisille ja tuttaville, kun tulitte viettä­mään
hääpaiva&mme elokuun 10 p:nä 1931. Kiitos lahjoista, jotka
lätitte meille kayntinne muistoksi. Kiitos myös niille Jotka.ottivat
^saa. vaan eivät voineet saapua tilaisuuteen. : . '
Erllcoiset kl<tolcset tilaisuuden Järjestäjille Aino HeikkUelle, Hulda
Birralle, Vaino Timoselle-ja Arvo Niemelälle.
Vlela kerran kiitos teille kalkJUe.
Ystiinryydellä teitä) niuistaen,'
BOX 35
SENIA JA SAM HEIKKINEN
LOCKERBY. ONTARIO, CANADA
MYYDÄÄN VANHEMPIA LEVYJÄ
Halvennus hinnalla 50^ kpl
SOINTU
910 Ilta Santa Gruzissa, SIow Fox/laul. Olavi Virta
Ehkä T^lä Tulee Iskelmä. Fox/lauLOlttvl Virta
535 Ritari ja Linnanneito/laul. Teemu Grönberg
Tyttöäni Muistellessa; valssi, lauL T. Grönberg
DECCA
SD5063 Ruusuinen Heiki, Sl6w Fox, laul. Kirsti Hurme
Unelmien Linna, Fox, laul. Olavi Virta
RYTMI
£2093 Ken Lienetkään, tango, laul. Henry Theel
Mikä Yö, Swing Fox
VAPAUS PUBLISHING CO.
L I M I T ED
BOX 69 ' SUDBURY
OU kerran jnisi^ Jaata, «pol ,tampa»jii
«iBhnniM, penstcUco vincnettclyo
ä i n «illä Temkkeelia. että lamaus
vaka oU bantonnt n l d k s ä ä n .vä-kt
«i|lt«ji^ foU» itseään^ vastaan.
.linA farisealalnea sasi onkin slt-iUmtOa
olloi kantta aikojen* fcaifc-
.klen väUvaltapoliUlliJuiJen esikPr
vana. sutä otUi^t vaaria mm.
BlUer Ja Görinr. tuin he poltatti­vat
Berliinin "valUopäivätalon.
syyttäen sitten kommttntetejä kon-nantyöstään.'
Matta Suomen vä-fclvältapolUtlkot
eivät öle paljoa­kaan
jääneet Jälkeen HlUeristä ja
Görini^tä mainitinijVsoden valtio-
, viisauden jäljittelemisessä. Tiet^
tyiUiän on^ että Juurt ne-suomaiai-:
set piirit. Joilla on enit«<it väldval-lantekoja
omallatunnollaan/ ovat
kaikkein kärkkäUnpiä syyttele-/
: mään väUvaltalsUta' alkeista kom-,
munlsteja.
Noihin todeUIsIInväkivaltapoliltik-koihUi
kuuluvat ennen kaiikkea kokoo-.
muspuolueen näkyvät jar näkymättö­mät
napamiehet sekä v tannerilaiset
puoluepomot. He ovaf^ ottaneet ura-kakseen
kääntää Suomen kansan sel­laiseen
uskoon, että 'kbmmimistithan
ne tässä ; maassa ovatkin yarslnalsla
väkivallantekijöitä - ja'h^^^
Heidän ikuvallunsa mukaan, me
"synkkäkatselset • vasemmlstoveljet"
olemme sellaisia •hurjimuksia. Jotka
emme mitenkään maltaodottaa; kun­nes
kuolemme luonnollisella kuole­malla.
Ei, me tahdomme ehdottomas­ti
saada mahdollisimman pian vä­kivaltaisen
lopun, tulla hirtetyksi tai
ammutuksi, tahi ainakin pieksättää
itsemme rammoiksi Fagerholmin, S i ­mosen
Ja Gabrielssonln raikuunoilla:
: Mutta naiden omasta mielestään
kenties hyvinkin äveriäiden syyt­täjien
asema on aikalailla nolo,
; sillä he eivät voi mainita ainoata^
kaan esimerkkiä suomalaisten
kommunistien väkivallantöistä.
Heiltä jää sormi suuhun, kun hei-
: dän pitäisi vastata, ketä Ja koska
me olemme pamputtaneet, mullat,
taneet tahi murhanneet. ;
Ja kun tällaisia tosiasioita' ei ole, ei
heillä ole muuta neuvoa kuin ruveta
psykologeiksi -ja ajatuksenlukijoiksi.
Mainitsemaani suita'.ttatkien hekin
väittävät, meillä olevan väkivaltaisia
alkeita, sanovat meidän: hautovan
mielessämme hulinaa; j a sekasortoa
Ja niinpä nämä verrattomat psykolo­git
ja ajatuksenluldjat ovatkin keksi-neet
Juttunsa ''barrlkaadilin-jasta",
kommunistien "kaplnasuunni
telmista", jne. jne. Ja nämä heidän
oman mieUkuvituksensa Juomukset
ovatkin ahioat "todistukset^ kommu
nistien väkivaltaisuudesta. . '
Me kommunistit olemme paljoa
vaatimattomampia, mitä. psykologeina
ja ajatuksenlukijoina esiintymiseen
tnlee. Me katsomme itse ja kehol-
Kiij.:??. Lehen
tanune' muitakin kansalaisia
maan' - politiikassa - ihmisten
katso-: kyisiinkin napamiehiin kuuluva £sko
käsiin; Riekkl.
tuomitsemaan^ heitä heidän teacojensa
perustila' (Eikä meillä ole tarvetta-kaan
ruveta arvailemaan kokoomuk«
sen herrojen ja tannerilaisten puolue»;
pamppujen salaisia'aivoituksia.: vaan
SUDBURY MOTORS
ILMOITTAA KAIKILLE
SUOMALAISILLE, ETTÄ
JACK PULKKINEN
ON V A L I T T U L I I K K E E M M E *
MYYNTIOSASTÖN "HENKILÖKUNTAAN
Jack tulee nyt myymään kaikkia liikkeemme
viilittämiä tuotteita, uusia PONTIAC- ja
BUIGK-AUTOJA sekä GMC TROKEJA ja
PARHAITA KÄYTETTYJÄ AUTOJA mitä,
on Pohjois-Ontariossa.
JACK PULKKINEN
MIELIHYVIN HÄN TULEE ESITTÄMÄÄN TEILLE KAIKKIA
LHKKEEMME VÄLITTÄMIÄ AUTOJA
TULKAA TAPAAMAAN
TAI SOITTAKAA
JACKEILLE-: .
*6-6461 GARAGE
*3-7139 : CAR E X C H A N GE
*3-2046 KOTIIN
LIMITBD
- Pontiac - G.M.C. trokeja r Myynti ja huolto
138 Elm st. West ; Puhelia 6-6461 ' '' Sudbur^; Ontario
annamme mieluummin tosiaslain^ pu­hua,
omaa selvää kieltään.
\'\
Snomeji kokoomuslaiset Ja tan­nerilaiset'väklvaltapoUtlikot
luale.
' y»t pelaavansa' bjrvinkln^ hienoa
- peliä; kan he pohnvat kauniita sfi-'
noja rauhasta Ja vapaudesta^ ovat
V' esllntj^inään väkivalta
sortoa vastaan. Matta heidän sua-
• . Ti onnettomuutensa on vsllnft, ^että
• :he' eivät voi puhuessaan .'pUlottaiii
minnekään likaisia käsiään, eiyät
^ ;^voi' valehdelU' olemattomlto
ruskeita syntejään Suomen' kaiK>
:' san: » a h a a Ja vapaatta,yvastwu^
Sattuij näet aina käymään ntln'^'
' että he unohtavat olevansa -väki-vaUan
vastustajia parahiksi JaörI
silloin kun heillä oUsI tilaisuus p-'
soittaa se liäytännössä.
: Jos suomettarelaisen. nykyisen-ko^
koomuspuolueen herrat olisivat vuon­na
1917; muistaneet olevansa väkivaW
lan vastustajia, .eivät he olisi ryhty­neet
perustamaan tähän maahan suo­jeluskuntia,
he eivät olisi näiden an­taneet
panna toimeen Muolaan veri­löylyä
Ja muita samanlaisia tihutöitä,
jotka pakottamalla pakottivat työläi­set
ryhtymään Itsepuolustustoimenpi-telsiin.
'perustamaan omia järjestö-kaartejaan.
Tosiasiahan on^ että Suo­men
Punainen Kaarti pjgrustettlin
vasta senjälkeen, kun "porvariston ve-;
rikaartit". Joiksi vanha Työmies-lehti
suojeluskuntia nimitti, olivat jo pit­kän
aikaa riehuneet.
- Jos suomettarelaiset kokoomuksen
herrat olisivat tuona aikana muista­neet
olevansa väkivallan vastustajia;
olisivat he kenties pidättyneet niistä
juonitteluistaan. Joiden tuloksena oli
Kerenskln* husaareiden kutsuminen
hajoittamaan Suomen, työläisenem-mistdistä
eduskuntaa, sen vuoksi, että
se oli rohkeasti taistellut Suomen It­senäisyyden
puolesta. Näiden samo­jen
. väkivaltapollltikluijen toimesta
sittemmin muiliattu Irmari Ranta­mala
(Maiju Lassila) kirjoitti tästä
asiasta syysikuussa 1917 :
. "Niinkuin myrkyllinen toukka ovat
ne... julkeilla vihjauksilla kutsuneet
väliaikaisen hallituksen kasakka- Ja
kirgiisijoukkoinensa avukseen Suo-men
vapauden tuhoksi, kutsuneet ilk­kuen,
saastainen Ilo povessa. On näet
julkeaa ulkokultaisuutta kieltää sitä
Ilmeistä tosiasiaa, että. porvaristo,
saadakseen sosialistisen eduskunnan
hajoitetuksi,'sen allcamanikansan va­pautustyön
lokaan poljetuksi, keinot­teli
oman maansa eduskuntaa väki­vallalla
hajoittamaan vieraan maan
vastavallankumoukselliset pistimet.
Kun lisäksi tietää,; että Venäjän tä­käläiset
valistuneet sotaväenosastot
pääUIkkölnensä kieltäytyivät hirttä,
misenv uhallakin alentumasta siihen
Suomen porvarien haluamaan ri&olf-seen^
niin käsittää, minkä kaamean
häpeän «pelttämänä Suomi, sen por­varisto,
nyt. seisoo Venäjän ja koko
maailman edessä." (Totuuden nimes­sä,
sivu 36.)'
; J a Jos idmä samat herrat olisi-vvat
sattuneet vuonna 1918 muista­maan
olevansa väkivaltapolitiilan
vastustajia, olisi heillä oUat oival-
Unen tilaisuos todistaa se käytän-:
nöe9l,sUiä: hehän iedastlvat silloin
JohUvaa: haUitospnöloetta. Miksei­vät
he panneet rikkaa ristibi hllU-tökseen
Johtamansa valkoisen ter.
rorin riehuntaa? Miicseivät he es­täneet
snojeluskuntiaan Ja saksa­laisia
aseveljiään murhaamasta ai-nakin
osaa niistä 20,000 soomalal-sests
työläisestä Ja torpparista,
jotka tosiasiassa lahdattiin kansa­laissodan
iaistclajen Jälkeen.
Mikseivät kokoomuslaiset Isät vuo-shia
1929—30 yrittäneetkään estää o-mia
lihallisia ja henkisiä poikiaan, sll-loisia
"nuoriaan", iikollifaslsteja, te­kemästä
hävltysretkiä työväenle*tlen
kirjapahioihln ja toimltuksihi, mul
luttamasta ja murhaamasta^ poliitti­sia
vastustajiaan? Miksi he päinvas­toin
silittivät poikiensa päitä, ylis­täen
heidän tihutöitään "kevätvh--
rolksi"? Ilmeisesti siksi, että he eivät
sattuneetkaan sUlohi muistamaan
olevansa f'väkivallan vastustajia".
Mutta kansa muistaa aina sen tosiasi'
an. että fasistijärjestö IKL oli eräs
kokoomuspuolueen haaraUIkkeistä.
Miksi nämä niin sanotut "väkival­lan
vastustajat" haUItulcsessa olles­saan
teetättivät valtioUlsellapoIUsU-laan
sen kataluudessaan maailmanen-näty£
mälsen murhasyytten, jonka per
rusteella Toivo Antikalnra fiuo-men
Icahsan lahjakicaimmlsta ja s^-
karillisimmlsta jxM^a,) tahdottiin
oiestata, m t t ^ tuomlttlinkla s^^
"ainoastaan" eUnkaudeksi Icurltushuo-neeseen
tapaiitamisttomasta rikok-sesta?
sisäministrhiä oU siUoin ko*
km^mtiidaln^ P u b a ^
Ja mikä Uuhe Ja fcnnuna siinä
on, että olkdstosDslalidemokraat.
tiset pnolnepomott'Jotka osaavat
niin söpöisestt visertää rauhasta ^
vapaudesta, kunnostaotavatkln so.
dan Ja väkivallan töissä aina, kun
saavat siihen tilalsauden^ . Beldiän
marskinsa Väinö Tanner, aloitti i i -
ransa: sotarikollisena : Jo - vuonna
1917. .Senaattorina ollessaan hln
ehdotti annettavaksi Suomen, val­tion
varoista Venäjän väliaikaisen
haUituksen sotatarkoltaksiin^ 350
miljoonaa Suomen kaltamarkkäa
(nykyisissä rahoissa i ä h ^ 100 mil­jardia)
samaan aikaan kplnj Venä­jän
kansa 'kävi; sQttrta :^:taistelaaah
touta hallitusta vastaan, sodan lo-'
pettämiseksi. Tästä' rikoksesta
Suomen työläiset vaativatkin Tan-'
nerin erottamista silloisesta sosia­lidemokraattisesta
puolueesta;: Ja
vuoden 1918 keväästä alkaen on
Tannerin Ja hänen opetuslastensa
politiikka ollut, erältä alussa sattu­neita
^väärinkäsityksiä" lukaunotx^
tamatta, mitä veljellishitä yhteis­toimintaa
ensin kenraali von der
Coltiin Ja sitten kotbnaisten kpl
koomuslaisten Ja muiden porvarl-llsten
väklvaltapolitiikkdjen kaps-sa.
Varsinkin työväen ammatlUIsten jär-;
jestöjen väkivaltainen hajoittaminen
Ja mitä erilaisimmat terroritolmenpl.;
teet vasemmlstotyöläUiä ja heidän
järjestöjään vastaan ovat olleet tan­nerilaisten
väkivaltapolitilkkojen sy­däntä
lähellä. Ja olikih maailman
luonnollisin asia, että juuri heille us­kottiin
entisten ansioittensa perusteel­la
Arabian Ja Kemin verilöylyjen jär­jestäminen.
Ja "vapaudella" he tar-
(kolttanevatkin tällä hetkellä lähinnä
vapautta saada heilua rankaisematta
sorkkarautoineen milloin minkin työ­väenjärjestön
toimiston kimpussa.
Näitä esimerkkejä kokoomuslaises­ta
Ja tannerilaisesta "rauhan ja va-'
pauden rakkaudesta" voitaisiin jatkaa
loppumattomiin. Mutta tälläkin pääs-'
tään jo siunattuun alkuun sen asian
yjnipärtämlsessä, mistä Suomenmaani
todelliset väkivaltapolltiiikot ovat löy­dettävissä.
Tästä selviää kaiken muun
ohella sekin, miksi kaikki nuo herrat
olivat heti ensimmäisen tilaisuuden
tarjoutuessa valmiit syöksymään suin
päin Saksan natsien, Berliinin valtio-pälvätalon
murhapoltlajien ja Johta­vien
sotarikollisten syliin. Veri veti.
Että' he saivat toisensa : lopullisesti
vaista kesällä 1941 eikä aikaisemmin,
esim. Jo talvisodan edellä, se ei suin­kaan
Johtunut suomalaisen morsia­men
(kylmyydestä, vaan kansainväli­sen
tilanteen monimutkaisuudesta.
Emme mu/stelisi menneitä, jos ko­koomuslehdet
ja tannerilaiset väkl-valtapolitiikot
osoittaisivat edes pie­nimpiäkin
katumuksen ja parannuk­sen
merkkejä aikaisempien tekostensa
jälkeen. Mutta sitä saamme nähtä-vasti
odottaa tuomiopäivään asti.
Tuosta lehistä näkyy päinvastoin se­kä
hinkua että yritystä lakkautettujen
lasististen väklvaltajärjestöjen hen­kiinherättämiseen,
uuteen väkivaltai­seen
hyökicäykseen ei vain työväen e-llntasoa,
vaan myöskin työväenjär­jestöjen
toimintavapautta vastaan. Ja'
varsinkin "kommunismin hävittämi­sessä
viimeistä piirtoa^>myÖten" löy­tävät
k(riu>omuslaiset ja tatmerllaiset
väklvaltapolitlikot toisensa, kuten la-pualaisvuosinakhi.
/
Mutta Icoska emme pyri esiintymään
ajatuksenlukijoina, vaan sanomme
vahi sen, mlnkäf varmasti tiedämme,
emme myöskään puhu Icokoomuslais-tannerilaisesta
"barrlkaadilhijasta"
emmekä sen tämänhetkisistä välittö'
mistä Icapinasuunnltelmista. Etilcä*
pä he eivät katso vielä talla hetkellä
aikansa tulleen oman "suomalalseD
demokratiansa" toteuttamiseen. ;
väkivaltapolitilkkojen asemaa, siUä
siinä joutuu välcisinkin naurettavaksi
Mainitsen vain yhden esimerkin. Kun
ameMkkalainen senaattori Vanden-herg
äskettäin kuoli, saimme lukea
maamme taantumusrintamanlehdis.*
tär> että siinä r meni ;mananniajoille
"suuri rauhan esItalsteUja". siUä hän
oUriäinplmästi kannattanut AUan-tln
sophnusta j a amerikkalaistenaota-volmien
lähettämistä Eurooppaan".
TUo on aivan yhtä lystiä, jos joku
väittaisl; että AdoU HiUer-vainaja oir
niinikään suuri rauhan csitaistalija,
koska hän kannatti lämpimästi fa­sististen
akseli valtojen - sopimusta ja
saksalaisten joukkojen lähettämistä
kaikkiin :mahdoilisiin<vieraUiinmat«
hlnv Tahi jos i jokin koiranleuka ha-luaisi'.
julistaa "suureksi .rauhan vesi-taistelljaksi"
sen sotaherran]^ joka
tunnetussa päiväkäskyssään teki tiet-tavaksi,
että tamä poika luo nyt mahr
tavan Suur-Suomen eikä pista.miek­kaansa
tuppeen ;"ennenkuln viimei­nenkin
Leninin soturi ja huligani on ^
karkoitettu Neuvosto-iKarJalasta ja
Inkerinmaalta".
Yhteenvetona kaikesta edelläsano-tusta
voimme siis; todeta; että Suo­menmaan
todelliset väkivaltapolitli^
kot ovat löydettävissä kovaonnisten
kommunismin hävittäjien" leiristä,
ja: ensi ^ sijassa kokoomuksen napar
miesten ja oikelstososlalldemokraat-:
tisten johtopamppujen riveistä.
Torstaina, elokiiun 16 p.Tlmr^ik^f Augiii^tfi, -V^J
yhlyy lannan?
vefoomukseen
Hfebinki (VS),ri^uomen.flf
puolustajat r.y/on saanut-Vastaan­ottaa
Valamon luostarin' johtajalta
khrjelmän; jossa^sanotaannmi.^''^ \\
•^tastnttoamme tänään ^
^Maaliman SanhanbeitTosti^n vetoo*
. mukseen , ilmbitanune' kanhloltta-vimmln,
että lähes sata henkeä^
kislttävä Valamon laostarfd > v«r-
Jestö Ja henkilökonta ykstmlelisMti
yhtyy mainittaan v^toomokieeb
' totvoen hattaasU^cttä vlldjm son^-
: vallan -'iauhansopimrä^v:^^^
aikaan; Ja uusi sota siten vältettäi­siin.
Joka pält^rakUlenime^Iaos-torimme::
kirkossa .rauluia^ kalkille
maailman kansoille. [ v,,
Valamon lu^lorin puolesta: \
' . Luostarin j ö h t a l a'
'Itfumen leronim'
Luostarin ^kanslistit: ^ ^
Pappismunkki TaraslJ '
Munkki Metodi) ' ^
keiitaUä ^ i ^ i o t i i u^
lVTtioÄpsonWjUÄk^ili»^,«ti^*^^^
yesUetkuak'^n^j^m'^ajai^^
liitltiil^MiillPÄ
KftSiit:i':Ä;^ijBSÄ
# PO&D * AfONAROB benkUft^t
^aktortito ;sÄ#f:S}.
Matta mitä klrkkainunilla tosiasi'
oilU on todistettavissa ainakin *»
seikka, että be kulkevat anä päi­vänä,
koten aina ennenkin, vteras-maalateten
väklvaitapolitilkkojen,
imperialististen sotapttkardttcn a-slana,
Aikojen muofirfuesta Joh
foo, että he eivät voi nykyisin enää
rakentaa loottamostaan KerensUn
taosaareihin eikä von der Goltsln
kdsarillliHMksalalseen raaboitus-retklkantaan
enempiä kolo flltle-rilnkään.
Heidän on nyt pakko
snnnnata kaihoavat katseensa siln-tävfen
merten taakse, rakentaa ns-konsa
Ja luottamaksensa entistä
"läasfmaisimpUn" väkivallan vei-miin,
atomipommilla nhkaileviio
naslln Kerenslteihin, von der Golt-xdbin
Ja Hltlerelbln.
Ja että nimenomaan Suomen oikeis-tososIalldemoScraattlset;
tannernaiset
puohiepomot ovat etukärjessä yrittä­mässä
JiJnato Suomea ameriJckalals.
tensotaimlitiikan vanaveteen, sen on
SKFn pääsihteeri ViUe Pessi vappu­puheessaan
m i t ä sitovimmin todista­nut.
> , .
Emae suinkaan kadehdi näiden
VlerMueen »puun autuaasU uskovlfo
i>/'. Yijt/¥' in V 7' .( /»II " Ul <
Suomen Yleisradion
lyliytaalto-ohjelma
fulevalla viikolla
. Suomen Yleisradion lyhytaalto-oh-jelmaa
lähetetään tulevalla viikolla
entiseen tapaan talle mantereelle aal­topituuksilla
31 m, kj/s 9155, 19 m;
kj/s 15100 ja 17 m. kjs 17800. Lähe­tykset
tapahtuvat joka päivä klo 10
—ItJSOip.Ja maanantaisin puoleenyö­hön.
Ruotsinkielistä ohjelmaa laa-jalietaan
suomenkielisen ohjelman
Jälkeen'puolen tunnin ajan joka, päi­vä,
paitsi eimaanantaisin. : :
Tulevan viikon ohjelmassa havai­taan
mm: seuraavat erikoiuudet: : :
Snnnhntaina klo 10.10 Suvhiensä-velkimppu.
—^ 10.40. viisasten kerho
kokoontuu. Kuuntelijat kysyvät
.viisaat vastaavat. — 11.10 Toivo Man­ninen
soittaa,
Maanantaina klo 10.30 Kun uusi
vi|ni kukkii. Huvinäytelmä, kirj,
BJörstJerne Björnson.
TiUtaina klo 10.00 Englanninkieli­nen
uutiskatsaus. 10.35 Palmgren-sä-veliä.
ll.(fö Kilven kuoro laulaa. y.m;
lauluja.
Keskiviikkona klo 10.25 Korpitun-nelmia.
Bunoa ja musiikkia, lausunta
sekä laulua. ^ 10.55 Viihdeorkesterit
kilpasilla.
Torstaina klo 10JS5 Radio-orkeste-rin
julkinen kesäkonsertti. 11.30 Ruot­sinkielinen
ohjelmanluku ja ohj elmaa.
Perjantaina klo 10,25 Sindingin
Sarja viululle ja orkesterille. 10.35 Lu­moissa.
11.25 Äänilevy, 11.30 Ruotsin­kielinen
ohjelmanluku ja ohjelmaa, i
Lauantaina klo 10.35. Etruskilainen
hymy. Kuunnelma,
Kaikki alkamääräyksei oVat Eas­tern
Standard Time.
Arkipäivisin alkaa ohjelma eng-lanninkiellseUä
uutiskatsauksella, jon­ka
jälkeen esitetään klo 10.10 suomen
kielinnen sanomalehtikatsaus;
Kaikkia kuuntelijoita keholtetaan
tiedottamaan lähetysten kuuluvaisuu
desta Ja toivomuksistaan osoitteella:
Suomen Yleisradio, Helsinki.
Neuvostoliitolla
paras rauhanlaulu
Berliini. - - Maailman nuorisoa rau-hanfestlvaalin
yhteydessä suoritettiin
kilpailu parhaasta rauhanlaulusta,
kansainvälinen jury; jonka puheen­johtajana
toimi tshekkiläinen rauhan­palkinnon
saaja Vaclav Dohlas, julisti
neuvostonuorison laulun parhaaksi.
Myöskin kiinalaisten, saksalaisten,
itavaltalaisten Ja ranskalaisten laulut
palkituin.
Festivaalin runsaan elokuvaobjel«
man joukossa on ehkä eniten suosiota
saavuttanut korealainen elokuva "Pk>-
neerit".. sekä dokumentaarisft eloku­vat
nuorison festivaalelstft ja urheilu-kilpailuiste/
Suosituismplen joukossa
ovat myöskin trhekkiläinen fTapahtui
toukokuussa" ja tmkarilainen elokuva
ICataUna Kiss menee nalmisibi'V f
Rauhanpuolufttus
Skandinaviassa
Tokhoima. — Ruotsissa oli heinft-kmm
loppuun mennessä icerätty yli
200fi00 aUekirjoitusto vlidm vallan
rauhansopimusvaatimukseen. Keräys
jatkuu edelleen. Tanskassa oli kerät­ty
allekirJoituksU lOOfiOO.
— Maailman ensimmäisen puhelin-,
keskustelun suoritti canadalalnen pu­helimen
keksijä Alexander Oratoam
Bell 1474. Matka oU kahdeksan
5HURGAIN
-yJh' 'i-^;- mmmmi mmm.
K U T E N M U U T K I N M E I D Ä N R E H U T J A SEOKfi^i^
V A L M I Ö T E T Ä A N HuoLEUi;' 'i^^mhii^!:^:^^
^UKUTy/
mi