Vapaus, August 16, 1951

              mm mm
*8 mm m mm
N 40-VUOTISJIIHLIA
ALMiSTELUAN JO
ANCOUVERISSA
IfiBSOBTer.
d puistossa
luh 26 päivänä
_ r. SJ:n pafkftlllsun osas»
i kokous pidettiin t J c 8 pnä. Osanot
jU heikko. Kun asioita o l i paljon
isaurempi osanotto ollut toivotta-
Kon s>T£l™un P"» pidetään
^^lukokoiis. jossa käsitellään 18.
ajakokouksen j a Vapauden yh*
en kulkua j a velvoituksia,
, inuistakaalian silloin saapua. Ko-
, jlkaa kello 2 lp. '
Ijarjestömme Mrvuotlsjuhlat plde-
_ marraskuun 3-4 Ja i iP-11 pnä.
Tneljä päiväiset. Juhlanäytdmäk
todennäköisesti "Kaunis Vee-jBtä
kaikkea muuta ohjelmassa
.olemaan siitä Uedoitamme myö-iECaikista
alkuvalmisteluista
tulee 40-vuotisJiäilista muo-aan
SJ :n Vansouverin osaston
ain tilaisuus. Alkalkaahan jf)
valmistautua näihin järjes-
! 40-vuotisjirhliln.
lähenee hissun kissun. mut>
kuitenkin menemme vielä ulkoil-ijiihlaan
joka pidetään tJc. vilmel-i
sunnuntaina, 26 pnä. Confedera-i
puistossa. Siellä on tavanmiikai-meiningit
^ömisineen j a pelel-;
Lasten leikkikenttä on pienen
käytettävänä. Haluamme 4 u i - ;
jo tehdä sellaisen pienen vä­että
sateen sattuessa pldC'^
piknikki Clinton-haalilla. K a t -
tuota kaunistakaan ilmaa ei
ttään voi piisata aivan loppumatto-siliä
tänä kesänä.on jo lyöty
kaikki ennätykset aurinkoisiin
tiin nähden. Mutta jos niitä r i i t -
^; niin puistossa tavataan.
äisen virkistyksen Jälkeen: r i e n -
Uusia akateemisia
ennätyksiä
BcrUinl. ~ Tfi&liä pidettyjen yliop-pUalden
m a a l i nunmestarnusikilpai.
luissa mavnttivat neuvostoUlttolaiset
ylioppilaat suurta suosiota, kun be
jmn. elokuun 8 pnä suoritetuissa otte-luissa]
aisettlvat 3 uutta akateemista
maailmanennätys^. Suhärev loo m.
•10,6 lalkuarlssä 10.4), Setrov työnsi
kuulaa KJO^ia 4x100 m: viestijoukkue'
Äaviittl ajah 41,1.
Naisten 100 m. voitti Saksan De-hich
'l2;0O, pituuden /Khudina; N L .
5.86, keihään Notokova, N L , 49.14 Ja
4x100 m., N L . 48,3.
nämme taas s y k ^ tullen haalitoi-mlntaän.
Monet tehtävät siellä mei-tä
Jo odottavat Ja niistä yksi tärkein
on opiskelutoimlnnan Järjestäminen,
nman opiskelua emme voi pysyä ajan
Pres; Tramjiiiiii ja pres. Shvernikin
N-liiton
Yhdysvaltain senaatin Itesält. 18 pnä ja
edustajakokouksen kesäkuun 26 pna
. 1951 hyväksymä päätöslauselma
tasalla, jvaan saattaa' meille tapahtua
kaikenmoisia kepposia, ellemme ryhdy
yhteisvoimin opiskelemaan.
€ J : n osaston seuraava kuukausi­kokous
tullaan pitämään kesklvUkko-iltöna,
syyskuun 12 pnä. l^mä kokous
on erikoisen tärkeä paikallisesti, j o ­ten
muisfakaa saapua kokoukseen.
TyötUanne ei täällä Vanlouverissa
ole ollenkaan kehuttava. Erikoisesti
siihen on cgrynä kuivuusV mutta muu­tenkin
näyttää ilmenevän oireita v a ­kavasta
työttömyydesta. Nykyään
näemme kaupungin kaduilla tavatto­masti
joutilaan näköisiä ihmisiä. —
M. S.
- - W. iai2r-a840 hlrtettito Mont­realissa
kaikkiaan 13 miestä karjan
varastamisen takia.
HUDET KIRJAT
odottavat tilayksianoe
UUSI MATKAKIRJASARJA
SININEN NAUHA
• CAMILLO BRANCHI
SINISILTÄ SAARILTA ATOLLIEN: AURINKOON
311 sivua — Hinto nid. $2.25
Verrattoman hauska rengäsretkl l y y n e n valtameren romanttl-
> seen eksoottiseen saarbnaailmaan.
• OSA JOHNSON '
ELÄMÄSTÄNI TULI SUURI SEIKKAILU
360 sivua — Hinta nid. 9HJZS
Tämä on parhaita matkakirjoja, mitä suomeksi yleensä on i l ­mestynyt
— säkenöivän hauska, vauhdikas Ja täynnä raikasta
• huumoria. • . •• ; ' ••,,
t RICHARD HALLIBURTON
RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN
MAILLE
315 sivua — Hinta i i d . $2.75
Halliburtonin kerronta on ikituoretta. Hän kertoo huimanhaus-kasta
kulkurielämästä, säteilevistä seikkailuista; hänen retken-sä
puitteisiin m a h t u u n i i n loputtoman paljon värikkyyttä Ja
; riemukasta etsijämieltä j a oikeata selkkaiiluhenkeä, ettei koko
kirjasta löydä kuollutta kohtaa.
t ERLING TAMBS
HÄÄMATKALLA Y l i l VALTAMERIEN
248 sivua — Hinta sid. $2.50 ' '_\
Huoleton norjalainen nuoripari purjehtii vlrkaheltolla luotsi-kutteri)!
a Norjasta Uuteen Seelantiin Ja kokee suuren seik­kailun
riemut j a kauhut.
• HAKAN MdRNE
KULLATTU KURJUUS ' ,
384 sivua — Hinta nld, $2.60
"Tienviittana sattuma, päämääränä seikkailu" suomenruotsa­lainen
maanmaniTifttifaiHJft lahtpip tiittiptiimaan Keskl-AmerI-'
kan oikukkaisiin kultamaihin. Hän löytää ihmeellisteh vasta­kohtaisuuksien
maan: pflviä hipovia tulfvuorla, reheviä aamlo-inetsia.
oikideain loistoa Ja kirjavien lintujen leikkiä. MerklUI-
: sia. usein vaaraUisiakinllmiisiä asustaa'tässä kabvpensalden':
Ja banaanien paratiisissa. •
• SAGA ROOS
SADUN JA SEIKKAILUN KQNGO
217 slvna — ffinta nid. ttZS' •
Nuori suomalainen neitonen Saga Roos Joutui kahdeksi vuo-ae^
i Afrikan sisäosiin. Kongoon.'mentyään naimisiin Belgian
nalhtuksen palveluksessa Qlev&n suomalaisen komentajakap­teenin
kanssa. ''Sadun Ja seikkailun Kongo" kuvaUee värlk-kaastiMnen
elämyksiään vaikeakulkuisilla virroilla, salaperäi­sen
viidakon alkuasukaskyllssä Ja. myös upo-uudenaikalsissa
kaupungeissa. Kuutamoinen virtahevon-metsästys Jännittää t e -
" j a a ja lukijaa, tam-tam-rummut Ja hurjasti tanssivat alku­asukkaat
viehättävät Jai kammottavat: trooplBlset.taudit, vaa­ralliset
hyönteiset Ja inyrkylliflet kasvit peloittavat.
Koslu. Amerikan kansan tavoittee­na
on nyt, j a on aina ollut, oikeutettu
a kestävä rauha; j a '
K o s l a kansamme syvimpäioä toivee­na
on liittyä kaikkiin muihin kansoin
h l n ihmisarvojen säilyttämiseksi^ : J
noudattaakseen niitä moraalisia peri­aatteita.
Jotka yksinään antavat mer­kitystä
olemassaololle; Ja ,
Koska: tämän todistukseksi Yhdys­vallat
on tarjonnut'jaettavaksi kaiken
mikä on hyvää atomivoimassa, pyy-lEKmiKAN
PERUSKIRJA
M7 sivoa Hinta std. $5.50
Todellinen tekniikan P I K K U J Ä T ^ ^ alan perustiedot
yKslfisa kansissa. Jokaisen eteenpäin kiyrkivän Ja itsekseen opis­kelevan
työmiehen, opiskelijan Ja tekniikkaa hamatavan pojan
yggatoatulnen Medonlähde!
- ^ ^ P P P ^ N PERUNKIRJA opastaa selkeäsU Ja havainnoIU-J
«w teknilliseen matematiikkaan j a teknilliseen pUrustukseeii/
tärkeimpien raakat-ainelden Ja tuotteiden tuiiteml-
*°peJden rakenteeseen J ^ toimintaan,' konepajatöihto, tae
tauitdlhln. sähkötekniikkaan ym.
RAJOITETTU MiUlRÄ K I I W A A V A 1 ^
>lTEARL_BUtiK:'^-^'> V
I^ffiKÄÄRMEEN SUKU « « « i V B » HlnCa; nid. |i75 Ja tU,fBM
j^^^F^!^^ romaani K l i n a i t a . "Lohlitätoneen suku" kuvaÄ
* ^ ' » * * * »ianto iapanflalset t u n -
feutulvat Nankt^bln. LUkuttava JajM^ttftvft r r a ^
«J^telonpoikalskylän U l j a a t Tlbonisen väkhralta»'
. T I L A T K A A OSOrriBELLA: '
VAPAUS PUirUSHING CO.
taen,vastineeksi vain' talkeita atomir
voiman paheita vastaan; j a •;
Koska kongressi vakuuttaa ' uudel­leen
ohjelmansa mikä ilmaistaan lalsr
sa "jatkaa maksiimimäärässä ponnis­telua
^sopimusten saavuttamiseksi saa­dakseen
Ifhdistynellle (Kansakimnille
aseelliset yoimat^ jotka ^määritellään
( Y K :n) - .peruskirjassa Ja sopimuksia'
joukkotuhoaseiden yleismaailmallista
kontrollia varten ja yleiset säädökset
aseistuksen vähentämiseksi, 'lukeu­tuen
tähän asevoimat, riittävien t a ­keiden
perusteella niitä noudattavien
maiden turvaamiseksi (sopimusten)
rikkojia j a välttäjiä kohtaan"; ja
Koska tämä maa on sataäoflf antanut
varansa j a resurssinsa sodan j a köy­hyyden
runtelemien -maiden avusta­miseksi;
ja
Koska kaikkia vapaita maita uhikaa-va
kauhea vaara pakoittaa Yhdysval­lat
omaksumaan laajakatoisen' aseis-tumismeno-
ohjelman; ja
Koska me uudelleen aselstumme
vain vastenmielisesti j a käyttäisimme
mieluimmin voimamme rauhallisiin
tarkoituksiin; olkoon siis
päätetty edustajahuoneessa (senaa­t
i n hyväksyessä sen), että Yhdysval­tain,
kongressi vahvistaa uudelleen
Amerikan kansan historiallisen j a y l ­läpidetyn
ystävyyden kaikkia kansoja
kohtaan, j a julistaa
että Amerikan kansa pahoittelee
syvästi'niiden keinotekoisten esteiden
vuoksi mitkä eristävät sen Sosialisti­sen
Neuvostotasavaltojen Liiton kan­soista.
Ja mitkä estävät neuvostokan.;
sat saamasta tietoonsa Amerikan k a n ­san
halun elää ;ystävyyde88äkq|ikkien
toisten kansojen! kanssa. J a
neliä niiden kanssa inhimillisten vei-'
Jeysaattelden edlstinUseksi; Ja
//että Amerikan kansa t i ^ ^
Neuvostoliiton: ballltus voisi edistää
paljon rauhan-aslaä-poistamalla nuo
Neuvostoliifon Korkeimman Neuvoston
puhemiehistön pres. N. M. Shverniltin
vastaus presidentti Trumänille
Teidän ylhäisyytenne!
aunulla on kunnia vastata teidän
tcrVehdykseenne heinäkuun 7 päivältä
1951 j a sitä seuranneeseen Yhdys­valtain
kongressi päätöslauselmaan,
sekä lähettää teille Sosialististen Neu.^
vostotasavaltojen <Liiton (Korkeimman
Neuvoston puhemiehistön päätöslau­selma.
Helnä^mm 1 pnä-lähetti Yhdysvaltain pres. H. S. Tntman Yh-dysvaJltalntkongrMsIn
hyvä^ogrniän/pi^ Ja oman hen-
UlökohtalNm; aanirauuua NenvöatolUton pres. N. M . : Shvemlkille,
pyyiäeniaaattamasn ne tiedoksiTfeavostoliltoh kansalle, jotta se ta­lisi
tietämään Yhdysvaltain kanaaa^^J^^^^
: set..' Vähän myöhemmin, lähetti>iires.^Bhveraik omansa Ja Neuvos­toliiton
Korkeimman Neuvoston :pnliemleliistdn vastauksen pres.
: ftomanll^^^^J^^^^^ Julkaisemme seuraavassa
^kaikki fdellämalnltat aaiakirjat suomennettuina, koska tiedämme
että kalkki rauhaa toivovat Ihmiset tuntevat syvää mielenkiintoa
niitä kohtaan, sillä ovathan kysymyksessä valtakunnat Ja halUtok-set
Joiden asenne kaikkein ratkatsevhDDmalla tavalla vaikuttaa rau-han
Ja sodan kysymykseen.
keinotekoiset esteet, siten sallien v a ­paan
Informaation kansojemme välil­lä;
ja
että Amerikan kansa Ja sen hallitus
ei halua sotaa Neuvostoliiton kanssa
eikä sellaisen sodan hirvittäviä seu­raamuksia;
Ja
että vaikka se on vakaasti päättänyt
puolustaa vapauttaan j a turvallisuut­taan,
Amerikan kansa tervehtii kalk­kia
kunniallisia yrityksiä niiden eri­mielisyyksien
ratkaisemiselksi mitkä
ovat. Yhdysvaltain: Ja (Neuvostoliiton
hallitusten välillä Ja kutsuu Neuvosto­liiton
kansoja yhteistoimintaan ystä­vyyden
hengessä tässä pyrkimyksessä;
ja
että kongressi pyytää Yhdysvaltain
presidenttiä keholttamaan Sosialistis­ten
Neuvostotasavaltojen Liiton h a l l i -
tusta^^tledoittimäun-V^ireuvoäCdmti^
kansalle tämän päätöslausehnan sisäl­lön.
Presidentti Harry Trumanin sanoma
Teidän ylhäisyytenne: .
iMinulla on kunnia lähettää : teille
Yhdysvaltain kongressin hyväksymä
päätöslauselma pyynnöllä, että se
teidän hallituksenne toime.sta t^täi-siin
tunnetuiksi Neuvostoliiton kansal­le.
: rrassä päätöslauselmassa ilmituo-daan
Amerikan kansan hyvä tahto
j a ystävyys kaikkia maailman ihmisiä
kohtaan, samalla kun siinä myöskhi
uudelleen painostetaan Yhdysvaltain
hallituksen syvää pyrkimystä tehdä
kaikki mahdollinen oikeudenmukaisen
j a kestävän rauhan saavuttamiseksi.
Yhdysvaltain johtavana virkailijana
minä annan tälle päätöslauselmalle
vilpittömän vahvistuksen. Minä l i ­sään
siihen oman sanomani Neuvosto­liiton
kansalle siinä vakavassa toivos­sa,
että tämä tiedonanto auttaisi pa-:
remmin ymmärtämään Yhdysvaltain
pyrkimyksiä ja tarkoitusperiä.
{Epätyydyttävät tulokset muuiamien
viime vuosien aikana osoittavat, että
tavalliset diplomaattiset- taeuvottelut
maitten välillä ovat suurin plirtchi
hedelmättömiä silloin kun vallitsevat
raja-aidat estävät ystävällisen aja­tusten
j a tietojen vaihtamisen kanso­jen
kesken. Rauhallisen maailman
parhain toivo lepää kalkkien ihmisten
sydämen syvyydessä elävässä hartaas­sa
rauhan j a veljeyden kaipuussa.
Mutta ihmiset joilta ori klcHdtty nor­maalisen
ajatusten vaihto ovat kyke-teksthi
toon.
Neuvostoliiton Ihmisten tie-marry
S. Ttuman.
. .Tämä päätöslauselma ilmaisee Neu­vostoliiton
kansojen rehellisen ystä­vyyden'koko
maailman kansoja koh­taan.
Se puhuu siitä tosiasiasta, et­tä
Neuvostokansa on yksimielinen h a -
lussaan muodostaa kestävä rauha ja
poistaa uuden sodan vaara,
'Neuvostokansalla ei olc epäilyn al-hctta
siltä, että Amerikan kansa ei
myöskään halua sotaa. Siitä huoli­matta
neuvastokansa on täysin tie­toinen,
että visseissä mäissä on voi­mia,
jotka pyrkivät aloittamaan u u ­den
maailmansodan, mistä vissit p i i ­rit'näkevät
rikastumisen mahdolli­suuksia.
Neuvostokansa katsoo, ettei sota t u ­le
Jos kansat ottavat rauhan asian säi­lyttämisen
omiin käsiinsä j a puolusta­vat
sitä loppuun saakka, paljastavat
sotä^jn ''kiintyneiden .voimien vehkei­lyt
niiden yrittäessä ajaa kansoja.uu­teen
sotaan.
Minä olen kanssanne samaa mieltä,
että kansojen enemmistön sydäml&sä
on rauhan j a veljeyden- kaipuu. Tä­män
vuoksi ^hallitusten, jotka eivät
vain sanoissaii vaan myös teoissa puo­lustavat
rauhaa, täytyy kaikin kei­noin
% rohkaista kansojensa rauhana
omaisia pyrkimyksiä.
NeuvostohalUtusedistää kaikin kei­noin
neuvostokansan h. pyrldmyksiä
taistelussa ravthan puolesta yhdessä
muiden maiden kansojen kanssa. Se
ottaa ystävällisesti vastaan minkä tair
hansa maan rauhanlähetystöt Ja
taa kaikUi keinoin ' neuvoslokansan
kanssakäymistä muiden maiden kan­sojen
kanssa asettamatta mitään es-'
teitä täUe tielle.
SI ole epäUystäkään siitä, etteikö
sovbito kansojen kesken, niistä t e l .
dän tervehdyksessänne puhutaan,
edellytä poliittisten, taloudeUisten
Ja kulttuuristen suhteiden ia, siteiden
kehitystä kansojen välillä; Ei myös.^
kään' ole epäUystä; että Icaikkeln tär­keimmän
askeleen tällä tIeUä täytyy
olla neuvostoatittovastalsen ditskrlml-noinnln
poistaminen amerikkalaisten:
viranomaisten taholta. ~
Kaikkien rauhaarakastavien vel­vollisuus
on horjumatta seurata oh­jelmaa
sodan ehkäisemiseksi Ja rau­han
säilyttämiseksi. sallUnatta aseis-tuskllpallua.
saavuttaakseen .aseis­tuksen
vähensämisen Ja atomiaseiden
kieltämisen, järjestämällä: kontrollin
tämän (atomiaseiden) kiellon täytän­töönpanemiseksi
j a euttakscen viiden,
vallan 'sopimuksen laatimista rauhan
lujittamiseksi.
Tällaisen sopimuksen laatiminen oli
erittäin tärkeä toimenpide Neuvosto-liiton-
Yhdysvaltain suhteiden paran-tamisckisl
ja kansojen välisen, rauhan
lujittamiseksi. i
Viitoitettujen toimenpiteiden saa­vuttamiseksi
Amerikan kansa tulco
aina saamaan täydellisen sympatian
neuvostokansalta, mikä horjumatta
puolustaa rauhan asiaa.
Minä. toivon, että NcuvostolUton
Korkeimman Neuvoston puhemiehis­tön
. päätöslauselman teksti tehdään
tunnetuksi Amerikan icansalle.
Minä käytän tilaisuutta hyväkseni
pyytäen teitä välittämään Amerikan
kansalle minun tervehdykseni Ja Neu-votfioUlton
kansojen onnentoivotukset.
Nikolai Shvemlk
Sosialististen Neuvostotasavalto­jen
Liiton Korkehnman Neuvos­ton
puhemlrtiistön presidentti.
Rauhan saavuttamiseen ei
kaunopuheisuus riitä
NEUVOSTOLIITON KORKEIMMAN NEUVOSTON
PUHEMIEHISTÖN KIRJELMÄ PRES. TRUMANILLE
nemättömiä omaksumaan keskinäisen
yhteisymmärryksen, jonka • täytyy
muodostaa pohjan luottamukselle ja
ystävyydelle. Mc emme saa koskaan
antaa epäluiilon j a pelon aiheuttaa
sotaa, niin kauan kun on mahdollisuus
tietojen välittämiseen, vapaasti Ja a -
voimesti, y l i kansaUivällsten rajojen.
Meidän molempien maitten-ihmiset
tietävät persoonallisesti kokemukses-ta
sodan tuhon ja kurjuuden.. He
kammovat ajatusta tulevasta sodasta
missä he tietävät tultavan käyttä­mään
kauheimpia aseita mitä Ihmis-kmman
historia tuntee,-Heitä edus­tavien
hallitusten johtajina on mei­dän
pyhä velvollisuutemme setnata
kaikkia kunniallisia menetelmiä. Jot­ka
voivat johtaa heidän Ucävöimänsä
rauhan saavuttamiseen; BaUiia on
parhaassa turvassa kansan käsissä Ja
me voimme parhaiten toteuttaa pää­määrämme
tekemällä k a ^ ^
«ijolttamlseksi slnnie, , ' ;
Mtoä uskon että Jos m e voimme
saada Neuvostoliiton -kansan Ja h a l ­lituksen
vakuuUituliiari Amerikitn kan-san
Ja hallittAsen rauhan pyricimyk*^
iistä.Jniin. sotaa el tulie,*.• ?ffi'. '
' Kofina olen vakuutettu ettt te ha-liMtteWttaa
tämän Amertkaiito^
iressln hyvftki^yrinäh ^ t f l s j l a u i ^^
JnlkalscauBe oheisessa k<^nai-sttudessaan
Nettvoitolilton K o r '
keimman Neuvoston puhemiehis­tön
tk. 6 pnä yhdessä Neuvostolii­ton
presidentin N . Shvemlkin lä-hetcklrjelfflän
kanssa presidentti
Tmmanllle Jätetyn päätösUusel-man.
Jossa esitefääa Neuvostoliiton
kanta rauhan säilyttämisen kysy­myksestä,
Ja rauhaa' tiellä «devlsta
estefsa sekä UliUJan objehnan
rauhan tonraamlsdati.
Tutustuttuaan Amerikan Yhdysval-tojen
Senaatin Ja Edustajainhuoneen
hyväksymään yhteiseen i^töslausel-maan,
Joka Jätettiin yhdessä y S A :n
presidentin hra Trumanin kiilelmän
kanssa tv. heinäkuun 7 päivänä, So­sialistisen
Neuvostovaltojen - Liiton
Korkeimman Neuvoston puhemiehiä*
td. Joka yhdistää kummankin Icama-r
i n , S N T L m Korkeimman Neuvoston
Liittoneuvoston j a Kansallisuuksien
Neuvoston työn, pitää tarpeellisena I l ­moittaa
seuraavaa.
NEUVOSTOLIITON BAtJHANTEOT
1. Neuvostoliiton kansojen rauhan­tahdon
Ilmaisten Neuvostohallitus
harjoittaa järkkymättä rauhan lujit­tamisen
Ja valtioiden välisten ystäväl­listen
suhteiden aikaansaamisen po­litiikkaa.
Tälle politiikalle antoi alun
se asettisratdiasta. Jonka toi^
vostojen esustajakokous hyväksyt
nuiritukxtun 8 pUvanä/19i7, heti kun
neuvostovaUio ;6li mtiodostettu, Siitä
lähtien NeuvostoUlton ulkopolitiikka
cmfpysyj^t
h a n lujittamisc;e0 Ja kansojen väUsllo
jvtävyyssuhte^
Toisen maailmansodan jälkeen, k un
hyökkääjien voinut oU liittoutuneiden
yhteisien pionnlstusten tuloksena
mtnKkaUu Jä «gressiivtset raitiot r i l '
suttu aseista, perastettiin fcansalnvä-linen
Jgfjestft rauhra säilyttämistä J«'
k a i s e m l s t ä ^ ^^
ia^vaö^tauhan^^^^^a
Kntm"! tunnettua 9kuro»MtM'
fltmfaJMtteitotekijikst kaosaittvilisen
turvallisuuden lujittamisessa tekemäl­lä
ehdotuksen yleisestä aseistuksen
suplstanTiisesta j a sen yhteydessä en-simmäisenä
tehtävänä atomivoiman
tuotannon Ja käytön kieltämisestä
sotatarkoituksiin. Puolustaessaan joh­donmukaisesti
rauhan asiaa ja ilmais­tessaan
.kansojen järkkymättömän
päätöksen: uuden sodan uhkan torju­misesta
Neuvostoliallltus teki ikähdesti
ehdotuksen, että Amerikan Yhdysval.
lat, Iso-Britannia, K i i n a , Banska Ja
Neuvostoliitto yhdistäisivät ponniS'
tuksensa kansainvälisen rauhan: ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi j a sol-miisivat
keskenään rauhansopimuk­sen.
Neuvostohallituksen aloite «ai
koko maailman rauhantahtoisten
kansojen lämpimän kannatt^csen Ja
hyväksymisen. Neuvostokansa ei voi
ymmärtää, minkälaisiin rauhantah­toisiin
syihin nojaten USA :n hallitus
on tähän saakka torjunut viiden suur­vallan
rauhansopimuksen solmlami-
'sesta.
Sotilaallisen selkkauksen puhkeami­sen
jälkeen Koreassa Ja Amerikan
Yhdysvaltojen avoimen aseellisen i n ­tervention
Jälkeen Koreaan Neuvosto­liitto
on moneen kertaan tehnyt eh­dotuksia
Korean selkkauksen rauhal.
llsesta selvittämisestä. Aivan äskettäin
teki Neuvostoliitto Jälleen ehdotuksen
verenvuodatuksen lopettamisesta K o ­reassa^
mikä j i J h i l k ^ neuvotteluihin
välirauhasta JsTsotatpimieni lopettami­sesta
Korealla. ; .
Neuvostoliiton rauhanpolitiikka no­jautuu
neuvostomaan katiffojen täy-delliseehVja
varauksettomaan kanna­tukseen/
sillä .neuvostomaassa ci ole
luokkia dkä lyhmlä^ Jotka etujimsa
tähden
seen. •
pytklslväi sodan sytyttäml-
Neuyosboliitolla ei ole mitään
hyökkäyssuunnitelmia, se ei Uhkaa
mitään malta eikä mitään kansoja.
Neuvostoliiton iasevohnat eivät käy
missään sotaa eivätkä osallistu
mihinkään sotatobnlin. Neovosto-
, liiton ^kansat ovat f^okonaan; vjh-poututieet;
M rauhano-i
i i i S i i i i i
maisen rakennxistyön tehtäviä.
Neuvostovaltio kehittää yhä l a a ­jemmaksi
uusien: valtavien vesivoi­malaitosten
Ja kasteluverkostojen
rakennustöitä Ja luo edellytykset
maan väestön elintason alituiselle
Jatkuvalle kohoamiselle.
"KEINOTEKOISET ESTEEr'
2. USA :n senaatin Ja edustajahuo­neen
päätöslauselnuissa Julistetaan*
että Amerikan kansa valittaa syvästi
niiden "keinotekoisten esteiden" ole­massaoloa,
jotka erottavat sen N e u ­vostoliiton
kansoista.. '
' 8 N T L : n Korkeimman Neuvoston
puhemiehistön on ilmoitettava, ettei
Neuvostoliiton ulkopolltlilcka aseta
mitään esteitä neuvostokansan lähen­tymiselle
Amerikan kansan samotai
kuin muidenkaan kansojen kanssa;
ettei se aseta mitään esteitä niiden
välisten asiallisten, icauppa- Ja ystä­vyyssuhteiden
solmimiselle.
Samaa ei kuitenkaan voida sa­noa
Amerikan Yhdysvaltojen v a l -
lanelintcn harjoittamasta ttlkopoli-tiikasta.
Siltä todistavat ^Haisten
tosiasioiden lisäksi kuin.Amerikan
viranomaisten Järjestelmällinen
kieltäytyminen . maahantulolupien
antamisesta USA:taan,_jDeuvosto-kulUuurln
toimihenkilöille Jä Jopa
heidän karkolttamlsensakin dltä
huolimatta, että he ovat ennakoi^
ta saaneet laillisessa JärJestyiueBSä
matkustusluvan /USÄ:iian, i
myös monet muut X7SA;n hallituksen
toimenpiteet, jotka ovat luonteeltaan
dlskrlminätorisla NeuvostoUlton suh«
teen. Tämän vahvistavat esimerkiksi
seilaavat tosiasiat:
a) Joulukuussa 1940 amerikkalaiset
maahantuloasloita hoiUvat viranoi
maiset Virginian «tMriUa ant^Hvat i l |
man mitään perusteita mäfträykseiiu
Jonka mukaan kahden Sant Thonuir
slih ylhäistä korjausta Ja vedenottoa
varten saapuneen Icalastusafaikseiii^
-Trepangto" ja -Pertamutrln-^ mief
hist«ltä kiellettUopläsy rannalle. -
(Jatkuu :4.-:atvttlIa^:rlk^i;^^J'i
m
Torstaina, elokaan 16 p. ~ Tlitif«aay,\A]igi«it le. mi
MRS. RpPP PUMUII
VANCOUVERISSA JA
MUUALLA B.C:SSA
VSnhouver. — B r i t i s h Columblassa
tämän kuun aäcanapuhuJamatkaUa
(deva m n . . Nora K . Aodd puhuit a i ­heesta:
"Korea sellaisena kuin cana-dalalnen^
äiti sen näki". MTs. Rödd
palasi äskettähiy takaisin kotimaahan
vierailtuaan naisten kansainvälisen e-dustajlston
puheenjohtajana Koreas­sa^
Hänenpuhujamatkansatyksityls-i
kohdat Julkalstihi täällä viikon alus-sa
Canadan Naisten jKongressin sih­teerin
mrs. Agnes Jacksonin toimes­ta.
'
Puhuen enshi Michelissä Ja Trailis-sa,
mrs. Rodd saapuu ^
elokuun 21 pnä., Täältä hän menee
suoraan Victoriaan, missä han puhtni
elokuun 21 pnä. Seuraavina pälvhiä
hän vierailee Lake Cowichanissa Ja
'f
«Port AUiemissa:
perjantaina, elokuun 24 pnä mrs.
Rodd. puhuu Vancouverissa vDenmÖn
Auditoriumissa pidettävässä Joukko-kokouksessa
kello 8 Ulalla. Tämän
kokouksen Järjestää. B C : n rauhan­neuvosto,
pääsylippujen hhita on 80
senttiä Ja nUtä on etukäteen myytä­vänä
rauhanneuvoston toimistossa sei
kä Naisten Congressin sihteerin mrs,
Agnes Jacksonhi toimipaikassa. 319
East 88th Avenue.
Palattuaan takaisin Vancouveriin
elokuun 27 pnä mrs, Rodd. puhuu ple-nenunlssä
haisten kokouksissa Jä m u i ­den
järjestöjen tilaisuuksissa^'New
^lestminsterlssä, Pohjois-Vancouve-rlssa
Ja ehkä muillakhi palkkakunnll-ta.
Kaikissa mrs. Roddin kokouksls-
S» « n nähtävä Koreassa ^ t u j » ,i«lo^»
kuvia. ^ -
(Mrs. Eodd joU Canadan Vftii^f
Kongressin voUtsenui edustaja kaihv'-
s a i n y a i i s i ^ , Mm^sOmbl^fhic^
män vuodek toukokuussa kävi Körtiis-sa
tutkimassa haisten j a Jasteii'4>I(K^^
suhteita. Tämä koadssloni^aUtsriäi^/
Roddin puheenJobtojakseeii^JkV^tt^
omhiaisuudessa hfin'pIU nuIloiMl-<t
ta ik antoi sanomatehttlaurantoja^J^^ \>
ma, Rodd lilhettl kesäkuussa, k » ;
missionin raportliii^^.^ttemQkniaUlsifiti^
Naisten Kansabiväliselle LUtoOe; J(K>%i
ka puolestaan lähetti tämän rap<^ln
viivyttelemättä. Yhdistyneilie.Kansar-';:
kunnille JärjestöUf. ' r ' } , ;
(Mrs. Rodd on syntjmyt elo3cuua){92/ =
pnä im St: Thomasissa OniaftosaaJaT
asuu nyt Windsorissa. Hänen miehen­sä
on Rbsco Rodd,Xo« ^ » h i ttm^;^^?'
nettu windsortIaInen lakimies; '^^'-^-H^-
Ruotsista rakennustyöni.A: i i
iiiiiiiiiiiSi^
kennusIUke Pacific Constructor on p e - '
nistanut värväystolmlsU»" "3WaMff-'^"'^
hoUmaan: yrttykseUäsuuJa ao9 i l ^ 4 f "
nustyölälstä Australiaan. Ruotshi tyS^ i
markkinoilla el katsota tähän suegpebi' I
BiUnin,<koska Ruotsi Itsekin ^tarvlts^'^^^
ulkomaista työvoimaa räk<cinn^laUa. I v
(Montrealin Ja atoroäton välinen
rautatieyhteys alkoi 19S8.
JUURI SAAPUNUT mm
i i
Suomen kansan rakastetuin kitja Aleksis Kiven
SEITSEMÄN VEIJESTÄ
Akseli Gallen-Kallelan kuvittamana
600 alvua nahkaselkäkaniUn aidottuna Klala $7JS0 T
(Tämän kirjan hiota nonst 8nomesäa'915 litärkka») .
Harvalla maalla on Urjallisuutensa kulmaktv>iiä teosta; Joka aUiii:^
tuisi y h ^ välittömästi nuorUIe j a vanhoIUe Mkäto&ttaS^S
harrastuksUtaan niin erilaisille lukijoille kuin sÄmS^ljSS-V
Ja «ain ani harvslssa tapauksissa^voidaan' kirianinm'm<>rfeM?^
g r j o t a lukiJoUle taiteelllsStI nirtäJÄlSÄÄÄ v
Seitsemän .veljestä.' SukupoMltetotoä»
mwWtsce perustavaa khrJaUIsta Ja falteelUsto « t t ^^
^tnayust*S' I?«l^«janftn veljeksen sivuja selaillaan I b o s ^ u i e S i o I m ^ ; i syvennytään Bitä tarkemmin. mltt^lKältettl; J
mm.-
I i ii
I
'Mm
3S| r
UUSI M H E T Y S SAAPUNUT!:
SUOMALAISIA COLUMBIA-tEVyjA . ^
Kutakin allamainittua levyä on rajoitettu määrä ~. tUaUua KYTI
VY 41 Taikayö, tongo, UoL E. Bfolnsten :
Sumujen ssaH, Sloir-Fox. tauL E. Molmslen ' - n
DY 43 Sttvlydn tarina, valssi, lauL'E. Mabnsten \>
Sulle knkkU kaunismaa, vabsl, lauL E. Maiawten "
DY 68 Onnentunne; vatisi, buL E.'Mabwtea
mw snmlUnen ootr. Ungo, JsuL E . Malmsten : f -
DY IB Loppu eU Hel-Knn-Kei, Jenkka, länl. Blattt Jurva
Poika se läbU lännelle. Jenkka, iauJL MatU Jarvaa
DY 84 Yö-Onrokkl, Uogo. lauL E. Malmsten j
Uneksijan valssi, lant E. Mahnsten
DY 88 VckfcoU VMIe, polkak. louLMkUi l a n a ,
Hyntylle, jenkka, lauL Motainnra \ , : -
DY 108 Anna sen mennä, polkka, laoL Mattl.iarva >
Punaisen tdUIn HUJs, Jenkka, looL tumjurrm
DY 11< Bio De Janeiroa neltOb tango, laot MoiU Jarva
Oot aurinko non, valssi, laoL MatU Jarva
DY m Btenmrasla. polkka, lauL >^tfl Jnrra . ^
Kampi ompi parempi. Jenkka, loaL Bfatii Jarva
DY 192
DY 213
DY 229
DY220
DY 241
DY 248
DY 269
DY 264
DY 265
DY 267
DY 268
Stop tykkänään, polkka, buL Matti Jarva
Tahbajapdlka, JJie n"k ka,fbat »btti Jan»
Harjaa kyytiä, polkka< buL MaM J n m
BeUInl katsot, Jenkka, buL Mätti Jarva
Pdafcarfn polkka. boL Matti Jarva ^
Postimiehen Jenkka, boL Mattt Jarva. ; i : - ^ ;
MeUlft on Ja annetaan. Jenkka^ laokäfatU Jarva r
Eikö läbdetil pikkssen Jstamaaa? Jenkka, boL MatU Junrä
Ethän ^kkää pahaa, polkka» buL Matti Jarva . ' , ^ ^
Olin minä enoenmnlnlon,-Jenkka, lanL Matti Jonra
Ula Throllssa, polkka, bnL-MatM Jonra ^ - -
Kaksi on mättäällä mansikkaa. Jenkka, buL MotU Jarva
Tannefko lemmen, tango, lauL E . Mabnslen :K ;
Kuin hoavanlefatl hiljaa, valssi, buL E. Malmsten '
Kun lähden pois, tangoa baL E. Bfalmsten i
HUbtsb haaveita, vabsl, boL E. Mahnsten,
Jää luokseni, tango, bat E ; Mahnsten
Saariston tyttö, nierlnile«valss|,bnL E. MOIfflslen
Köyhän pojan perintö, polkka, loaL MOttt Jarva.
Mökin rokentoM. Jenkka, laaL MatM Jarva-
Maallnuuuannan Jenkka, boL Motti Jarva
KuatamohaUaatta, Jenkka, boL Matti Jarva , ,
7 Lähetämme levyjä kalkkbUeCona^
HINTA $1.25 KAPPALE
(Ostajan maksettava lähetysktilut)
Postitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä ' '
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Liniifeil
BOX 69 8UDBDBY, ONT. „f'
• i
m
•y.' •''y-:.-;y--:y>-<'-^:r:(':•'':'''';'V'^'l'^?,v.^^'^i:'/'^^^
.SSAALLm!n lalahhiajänjapkpe^ttttiieetni^ l ähettäjät. huomM.
::j6tl(a:^idiya^^ m
m