Vapaus, April 25, 1963

              " S f v u 2- Torstaina, huhtik. 25 p. — Thursday, April 25, 1963
^iVAPAUS (LIBERTY)
INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS •
EsUiblistifidj^Nov. 6. 1917 -.: •
Edltor:, W. Eklund , Maimger: E. Suksi
Telephones: ,Offlce OS-4-4264 - Edltorial OS, 4-4265
' PUMished thrlce Aveekljr: Taesdays; Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada,
Mailing address: Box 69
• Advertlsing rates uponvSppUcation; translations free of charge.
Authorized as secorid cia.ss malliby the-Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postage in cash.;
•••^••^ • : •• , • •.•..TltAUSHlNNAT • •; .
jCahadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
r vk. $9.00 6: kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
" G AN ADIANf ÄNGUÄGE • PRESSÄ
<
t ^ 4
Parlamenttikin JO liikaa?
Kovin näyttävät^ supistuvan pieniksi kansakuntamme demokraat-
• tiset oikeudet silloin kun on kysymys todella suurista asioista.
V -Kuten muistetaan, vaalikampanjan aikana meille selitettiin eri-lioisesti
liberaalien toimesta, ettei kansalla ole osaa eikä arpaa ydin-
.• aseista päätettäessä, s i l l ^ .se asia kuuluu sekä parlamentin että hal­lituksen
ratkaisupiiriin.
Kansalla o l i siitä: kuitenkin vähän eriävä mielipide koska suuri
enemmistö canadalaisista äänesti niitä ehdokkaita, jotka joko selvem­min
tai heikommin vastustivat jenkkien ydinaseiden vastaanottamista.
Väin noin 40 prosenttia valitsijoista antoi äänensä virallisesti ydin­aseiden
vastaanottam'ista kannattaneelle liberaalipuolueelle ^ ja mer­kittävä
osa liberaalienkin kannattajista, joista Canadan suurin päivä­lehti,
Toi-ontö Daily Star on näkyvin esimerkki, suhtautui tuomilse-vasti
jenkkien 'ydinasetyrkytyksiin. Vaikka edellämainittu Toronto
Daily Star ilukeutui kiivaimpiin liberaalipuolueen kannattajiin, se
puhui koko vaalikampanjan ajan ydinaseiden vastustamisen tärkey­destä
ja tarpeellisuudesta.
• Kansa ei ole siis antanut liberaaleille minkäänlaisig valtuuksia
ydinaseiden vastaanottamisen hyväksi. Merkillepantavaa myös on, että
alahuoneen istuntoa ei ole vielä pidetty. vT^osiasiassa, jo ennen libe-raälipuöluee'n
vähemmistöhallituksen muodostamista Lester B. Pear
, sonin hallituksen puolustusministeriksi nimitetyn Paul Hellyerin ker­rottiin
Ottawassa antaneen lausunnon, että ' .aikaisintaan keskikesään
. . m i ^ e s s ä " tullaan Canadassa olevat bomarc-ohjuksct ja Voodoo-tais-
•"••telulentokoneet varustamaan ydinkärjillä.Uutistiedoissa kerrottiin
. m r . I I e l l y e i i n antaneen tämän peloittavan lausuntonsa heti virka-
'valatilaisuudcn jälkeen, siis ennen kuin liberaalipuolueen halliluksel-
Jakaan oli ollut yhtään virallista kokousta?
Toronto Daily Starin julkaiseman uutisliedon mukaan mr;HeI-l
y e r o l i samalla ilmaissut mielipiteen, että mitä tahansa sopimuksia
hän aikoo ydinaseiden vastaanottamisesta Yhdysvaltain hallituksen
kanssa tehdä, sitä " e i tarvitse alistaa parlamentin ratifioitavaksi"?
• Tässä sitä nyt sitten ollaan! Mikäli mr. Hellyer edustaa liberaali-puolueen
korkeimman johdon kantaa, meille aiotaan siis tuottaa jenk­kien,
ydinaseita edes parlamentin siunausta sille sopimukselle hank-
• kimatta!'. ••
TUNNUSTUS VÄHEMMISTÖASEMASTA
Huolimatta lainkaan siitä, tarkoittiko mr. Hellyer sitä tai eikö
tarkoittanut, tosiasia kuitenkin on ja sellaisena pysyy, että hänen lau­suntonsa
on huonosti salattu tunnustus siitä, että liberaalipuolueen
korkein johto pelkää tässä asiassa miltei yhtä paljon parlamentin
'/asennoitumista kuin' se pelkäsi vaalien aikana valitsijain tuomiota.
Jos liberaalipuolueella ei-olisi tässä asiassa mitään salattavaa,:
: 'feikä mitään pelättävää, se sanoisi, että koko kysymys ydinkärkien ,
'/'vastaanottamisesta alistetaan parlamentin keskustelliavaksi. — jay että
hallitus tulee siinäkin asiassa noudattamaan kansakunnan enemmis­tön
tahtoa ja toivomusta.
. Mutta näin ei sano ainakaan mr. Hellyer! Hän puhuu ehkä viik-
: koja kestävien neuvottelujen perusteella Washingtonin kanssa tehtä­västä
sopimuksesta, jota ei alisteta, edes parlamentin ratifioitavaksi,
puhumattakaan siitä, että ydinaseiden vastaanottamiskysymys alistet-
' - l a i s i i n kansakunnan ylcisäänestykscn ratkaistavaksi.
MITÄ MR. H E L L Y E R PELKÄÄ?
Miksi ydinaseiden vastaanottamiskysymys on n i in arka asia, ettei
sitä voida alistaa edes parlamentin käsiteltäväHsi?
Johtuneeko se siitä, ettei tänne tyrkytettävillä ydinaseilla ole ker­rassaan
mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa — että tarkoitus
on, kuten Yhdysvaltain puolustussihteeri Robert McNamara sanoi,
saada Canadasta kuten muistakin NATO-maista eräänlainen kuva,
joka mahdollisen, sodan syttyes^ "vetäisi muuten Yhdysvaltoja vas-
, taan kohdistettavan pommituksen Canadassa olevia tukikohtia vas-
' taan", jotenkin samalla tavalla kun sorsastajain "kuvat" vetävät vesi-
J i n t j a metsämiehen ampumapiiriin.
Tosiasia onkin, että'niin pian kuin Canadan maan kamaralle s i -
.joitctaan jenkkien ydinaseita, meidän maastamme tulee Yhdysvaltain
imperialismin rintavarustusalue. Siten joutuisi maamme sodan syttyes-
'^ä tuhannesti suurempaan vaara-asemaan, missä se on koskaan aikai­semmin
ollut, puhumattkaaan nyt siitä, että ydinaseiden levittäuunen
NATO maihin ei suinkaan auta yleisen ja täydellisen aseistariisunnan
toteuttamista, vaan tehostaa maailmanlaajuista varustelukilpailua.
Nämä ovat niitä perusseikkoja miksi mr. Hellyer haluaisi kai­kessa
hiljaisuudessa tuottaa jenkkien ydinaseita tänne Canadaan. Jos
asia alistetaan parlamentin käsiteltäväksi, siitä voi nousta sellainen
yleisen mielipiteen myrsky — näin tuntuu aprikoivan mr: Hellyer —
että koko suunnitelmasta on ehkä luovuttava.
Katsottakoon siis tätä kysymystä^iltä puolelta tahansa, tosiasia
on, että nir. Hellyerin asenne ilmaisee liberaalipuolueen poliittista
heikkoutta eikä missään tapauksessa sen voimaa. , ,
TUOMARI TlIORSON'in M I E L I P I DE
Canadan exchequeroikeuden puheenjohtaja, tuomari T. G. Thor-son,
joka toimii myös ydinaseriisuntaa vaativan canadalaisen rauhan-
, liiltkeen kansallisena presidenttinä, oli mielestämme tuhannesti oi­keassa
sanoessaan viime viikolla, että "uudella hallituksella ci ole
selviä valtuuksia ydinaseiden vastaanottamiseksi".
Selostaen ydinaseriisuntaa vaativan järjestönsä kansallisen johto­kunnan
nimissä, että vaaleissa ei tullut ratkaisua ydinasckysymyk-selle,
tuomari Thorson sanoi lausunnossaan, että ydinkärkien vastaan-
...qltamiscn asemesta liberaalipuolueen muodostamaa hallitusta pyyde­tään
iVhtymään myönteisiin;ja päättäviin toimenpiteisiin kansainvä­lisen
jännitystilanteea lieventämiseksi ja maailmanlaajuisen aseista­riisunnan
hyväksi . . , Canadan tlilisi omaksua johtavampi asenne
kansainvälisen aseistariisunnan hyväksi . . ."
Maamme turvallisuus ja kansainvälinen rauhanasia vaalii siis
'meitä canadalaisia ponnistelemaan nyt entistä päättävämmin ydin-aseiden
vastaanottamisen estämiseksi. '
' ' S e n lisäksi on muistettpya, että "tykkejä voin asemesta" ohjelma
"^^"JJ" mennyt jo aivan liian pitkälle. Liberaalit eivät pääse ' ba^e_baU'-'.
SYNTYMÄ-l
PÄIVIÄ
K
Matilda Revoniemi, Lac du Bon
net, Man., täyttää maanantaina, huh
Ukuun 29 päivänä 78 vuotta. •
Yhdymme Sukulaisten j a tutla-vain
onnentoivotuksiin.
LONG L A K E N No2 K O U L U P I I R IN
«•lERAHASTON POHJA
NÄKYVISSÄ
Koska minä allekirjoittanut tulin
valituksi tämän No 2 Koulupiirin.
Labor Boardin Tiekomisioniin ja
siitä edelleen näiden sivuteiden
valvojaksi jo seitsemännentoista
kerran; Katson velvollisuudekseni
lausua tämän julkisen sanan pals­toilla
taas jonkun sanan, että veron-,
maksajat saavat edes osapuilleen-tietää
näistä tieasioista.
Erikoisesti haluan kiinnittää nyt
tieveronmaksajain huomioon, että
meidän Labor Boardimme raha-asi­at
ovat nyt niin huonolla kannalla,
ettei ne ole olleet 15 vuoteen eli si­nä
aikana, jolloin minä olen hoita­nut
näitä tieasioita.'
Teistä joku voi ihmetellä ja ky­syä
miksi?
Vastauksena- minä pyydän selit­tää,
että kulunut viime talvi o l i
oikein erikoisen luminen. Lumiau­ran
piti käskeä joskus niinkin usein
ettei ollut kuin päivä väliä. Niinpä
meidän lumiaurauksenime tuli mak­samaan,
numerollisesti ilmoittaen
$1,141.75.
Nyt keväällä kun lumet sulivat
yhtä-äkkiä synnytti se l u l v i a joka
katkoi ja särki teitämme niin pa­hoin
että niiden korjaukseen on
tähän mennessä kulutettu noin $300.
Jos meidän tieveronmaksajat
kaikki maksaisivat aikanaan nämä
ticveronsa, ei» meillä olisi rahasta
puute, sillä meillä on esim. viime
vuoden tieveroja rästissä vielä
$500:— ja sitä edellisiltä vuosilta
$225;— eli yht. $725:—.
Jos meidän käytettävissämme oli­si
tämä raha, niin .me saisimme,
työkuittien perusteella Department
of .lligwaylta saman verran mikä
yhteen laskettuna tekisi $1,400:50.
Tällä rahalla me voisimme kor-;
jauttaa näitä teitämme koko kesä-sydämen
ja sitten käyttää ne ra-i
i a l milä lännin vuoden verosta tu­lee
sannan ajoon ja laas ensi tal­ven
lumiauiaukscen.
Ellemme me nyt sa;i aivan ensi-lilassa
näitä rästissä olevia saatavia,
niin tänä kesänä jää teiden korjaa­miset
hyvin vähiin.
Yleisenä käsityksenä näkyy ole­van
se, etlä kun jossain tarvitaan
tien korjaamista ja siitä ilmoite­taan
allekirjoittaneelle. Ei kukaan
kysy, onko Labor Boaidilla rahaa
korjauttaa se paikka. Ajatelkaapa
vähän meidän Labor Boardillanime
ei ole jatkuvasti tuloja kuten halli-liiksella.
Te maksatte hallitukselle
veroa jokaisesta galonasta bensaa
minkä te ostatte 13c. Te maksatte
Joka vuosi rekisleeraukscsta 15—25
/lollariin j a kun te ostatte tai vaih­datte
uuden auton te maksatte siitä
hallitukselle 500—1000:— dollariin
veroa. Te ette puhu, ettekä pal­joksu
tätä, mutta jos teitä verote­taan
10:—d o l l a r i l l a , että saataisiin
pidetyksi nämä sivutiet vähänkään
kunnossa joita (e itse ajelette, niin
tätä paljoksutaan Ja jätetään koko­naan
maksamatta.
Meillä on siis tieveron maksajis­ta
melkein '/4 Jotka eivät ole mak­saneet
näitä tieverojaart. Meillä
on kyllä laki mikä määrää että ne
verot Jotka ovat y l i 2. vuotta maksa­malta
saadaan periä oikeuden kaut­ta.
Vaan tämäkään ei tunnu mu­kavalle
niille henkilöille jotka te
itse oleile vuosikokuksessa valin­neet
näitä tieasioita hoitamaan, sillä
me saamme muutenkin kaikenlaisia
syytöksiä aivan tarpeeksi.
Tässä olen tieveronmaksajille se­lostanut
lyhyesti miten meidän ra­ha-
asiamme ovat ja lopuksi kehoi-tan
niitä henkilöitä joilla vielä on
tämä lievero maksamatta, etlä kä­visitte
maksamassa sen mitä pikem­min...
.
Jos ei tieveroja kerta haluta mak­eaa,
niin meidän edessämme tulee
alemaan Labour Boardin kuoletus
ja Jätettävä nämä sivutiet samaan
pisteeseen kuin ne olivat 20 vuotta
siilon, Jolloin näitä teitä ei korjat-
9 - l i O « « ddvin
kielellä puhuen edes ensimmäiselle
i)esälle taloudellisten lupaustensa
läyltämisessä. Jos sen hallitus no-peistiiltaa
edelleen varustelukilpaa,
mikä vie Jo aivan liian suuren osan
kansallisluloislamme haaskutarkoi-lukseen.
Mikäli liberaalipuolue to­della
haluaa lupauksiaan täyttää
työllömyystilanteen huojentamisek-si,
vanhuudeneläkkeen parantami­seksi
Ja yleensä maan talouselämän
elvyttämiseksi, »sen täytyy kuunnel­la
järjen ääntä ja kieltäytyä mene­mästä
pidemmälle kilpavarustelun
lurnviolli.sella ja vaarallisella tieljä.
Roomalais-katolisen kirkon pää­miehen
paavi Johanneksen kierto­kirje
Pabem in Terris ('Maailman­rauha"),
joka julkaistiin pääsiäisek­si,
oli ainakin minulle iloinen yllä­tys.
Vaikka minä olenkin huoman­nut,
että nykyinen Pyhä Isä on oi-nintakeinen
ja ennakkoluuloton
mies, minä en sentään olisi uskon-nut,
että hän kykenee n i i n kiihkot-omaan
j a asialliseen ja järkevään
•jjatleluun kuin tämä kiertokirje o-ioittaa.
Pacem in Terris on tarkan
lukemisen arvoinen asiakirja.
Paavin kiertokirjeessä on kolme
osaa, ensin käsitellään ihmisten kes­kistä
järjestystä, sitten yksilön ja
vallanpitäjien välisiä suhteita yksi­tyisessä
valtiossa ja lopuksi valtioi­den
välisiä suhteita.
Paavi sanoo, että jokaisen ihmis­en
yhteiskunnan, jotta se o l i s i hy­vin
järjestynyt ja produktiivinen,
täytyy rakentua sille periaatteelle
että kaikki yhteiskunnan jäsenet
ovat tasa-arvoisia, että kaikilla on
samat luonnolliset oikeudet ja vel­vollisuudet,
jotka ovat "yleispäteviä
loukkaamattomia ja luovuttamatto­mia".
Erityisesti .paavi kiinnittää
huomiota kahteen yksityiskohtaan.;
jotka hänen mielestään ovat muut­taneet
ja edelleen muuttavat sosi­aalinen
ja poliittisen elämän ku­vaa:
työväenluokan ja naisen uusiin
oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
Puhuessaan yksilön ja vallanpitä­j
i en välisistä suhteista paavi huo­mauttaa,
että sellaisesssa yhteiskun­nassa-
Jossa rangaistuksen pelkoa
tai palkinnon toivoa käytetään aino­ana
tai pääasiallisena hallitsemisen
keinona, ei ihmisiä saada tehokkaas­ti
toimimaan kaikkien yhteiseksi hy­väksi.
"Jokaisen julkisen viranomai­nen
olennaisena tehtävänä tulisi ol-,
'a ihmisyksilön loukkaamattomien
oikeuksien suojeleminen ja velvol­lisuuksien
täyttämisen helpottami­nen."
-
Koska kukaan ihminen ei luon­nostaan
ole ketään toista arvok­kaampi,
ei mikään ihmisten muodos­tama
poliittinen yhteisö myöskään
ole luonnostaan arvokkaampi mi­tään
toista poliittista yhteisöä. Niin
kuin ei kellään ihmisellä ole oikeut­ta
käyttää hyväLseen toista ihmisiä,
niin ei myöskään millään yhteisöllä
ole oikeutta käyttää hyväkseen tois­ia
yhteisöä, eikä millään kan.salla
toista kansaa. ' Kansojen tulisi ra­kentaa
suhteensa keskinäiselle yh­teistyölle,
helpottaa pääoman, hyö­dykkeiden
ja työvoiman kiertokul­kua
maasta toiseen."
Mutta nykyisessä maailma.ssa Jär­kevät
ja kaikkien yhteistä hyvää
tarkoittavat ajatukset tuntuvat haa­veilulla-
". . : syvää sui'ua tuntien
me näemme ne suunnattomat aseva­rastot
jotka on koottu Ja joita yhä
kootaan taloudellisesti pitemmälle
kehittyneissä mai.ssa, suurin älylli­s
in j a taloudellisin kustannuksiin.
Ja .seurauksena on, että samalla kun
näiden maiden kansoilla on raskas'
taakka kannettavanaan, toisilta
mailta riistetään se apu jota ne tar­vitsevat
taloudelliseen ja sosiaali-
.seen edistymiseensä. . ." Paavi vaa
l i i täydellistä- ja yleisiä aseistarii­suntaa,
maailmanrauhaa joka ei pe­rustu
asevoimien tasapainoon vaan
keskinäiseen luottamukseen, rau­hanomaiseen
kilpailuun, kansojen
väliseen yhteistyöhön; hänen mie­lestään
se, että nykyiset lähentymis­yritykset
tuntuvat niin tuloksetto­milta,
ei johdu kummankaan osa­puolen
pahasta tahdosta vaan kan­sainvälisen
kanssakäymisen raken­teellisista
heikkouksista, siitä ettei
tehokasta maailmanjärjestöä eikä
organisaatiota ole, ettei Y K vielä
ole sitä mitä sen tulisi olla. Maail-manauktoriteetti
on paavin mielestä
tullut välttämättömäksi, sillä "mei­dän
aikanamme ei mikään poliitti­nen
yhteisö kykene huolehtimaan
omista eduistaan ja kehittämään it­seään
muista eristyneenä, koska jOr
kaisen yhteisön hyvinnoinnin Ja ke­hityksen
aste on riippuvainen kaikr
kien muiden poliittisten yhteisöjen
hyvinvoinnista j a kehityksen astees­ta
ja vaikuttaa siihen".
Suhtautumisessa •toisinajatteleviin
paavi kehottaa sijvaitsevaisuuteen
ja järkevyyteen; Hänen kiertokir­jeensä
mielenkiintoisin Ja Varmasti
enit,en keskustelua ja vastaväitteitä
iierättävä kohta on se jo.ssa hän sa­noo:
'On pidettävä mielessä ettei
vääriä filosofisia oppeja maailman­kaikkeuden
j a ihmisen luonteesta,
synnystä Ja kohtalosta pidä samais­taa
historiallisiin, liikkeisiin Joilla
positiivisia ja ansaitsevat hyväksy­misen?"
.
Miten tämä luetaan on selvSä:
'':väärillä filosofisilla opeilla," paavi
tarkoittaa lähinnä marxismi-leninis­miä
ja 'historiallisilla liikkeillä"
hän tarkoittaa sosialistisia Ja kom­munistisia
liikkeitä. Tämän jälkeen
hänen ajatuksensa voidaan sanoa
näin: hän tuomitsee dialektisen ma­terialismin
mutta myöntää, että so­sialististen
ja kommunististen liik-veiden
taloudelliset, yhteiskunnal-iset,
sivistykselliset ja poliittiset
tavoitteet voivat olla hyväksyttäviä
ja kannatettavia. Minä en tiedä
millä tavoin tällainen ajatus teolo­gisesti
perustellaan: kuinka perke-leen~
istuttama puu voisi kantaa hy­viä
hedelmiä? Mutta kannattaa
huomata, että roomalais^katolinen
iiirkko on siirtynyt uusiin asemiin
sitten edellisen paavin; itse asiassa
muutos on paljon radikaalimpi kuin
pinnalta katsoen näyttää; minusta
tuntuu että ^ n i i n erilaisia sanoja
kuin he toisinaan käyttävätkin, paa­vi
Johannes jä pääministeri Hrush-tshev.
saattaisivat' h y v p k i n ymmär­tää
toisiaan. Heillä o n ' y k s i yhtei­nen
piirre: kumpikin tuntuu pitä­vän
Ihmisen pnolta.
On vaikea arvataiihiten paavin
kiertokirje vaikuttaa, onko siitä
mitään positiivisia käytännöllisiä tu'^.
loksia; ainakin katolista Kennedyä
paavin kannanotto:harmittaa koska
hänen ei ole helppoa sekä myöntää
paavin olevan oikeassa että säilyt'
tää itselleen emcatolisten joukkojen
ääniä. ' Roomalais-katolisten mieles­tä
paavin, sana on pyhä, jo useim­mitenhan
näiksi pyhiksi sanoiksi ei
muuta kuin siivilöityy yleinen kris-t
i l l i s ^ o r v a r i l l i n en mielipide; miten
kfiy nyt k un paavi selvästi asettaa
oman mielipiteensä monien usko-vaistensa
mielipidettä vastaan?
Pentti Saarikoski.
VENÄJÄSTÄ KOLMAS VIERAS KIELI
15 VALTION MOULtlSSA
Helsinki. — Tampereen yhteisly­seossa
ja Helsingin kaksoisyhteisly-leossa
sekä Lappeenrannan lyseossa
alkaa venäjän kielen opetus lukiol­l
a eli ns. lyhyenä kielenä- ensi syk­synä
j a on pakollisena lyhyenä kie­lenä
Tampereen ja Joensuun nor­maalilyseoiden
kielilinjalla. Venä­jän
kielen muuttuminen ns. kolman­neksi
vieraaksi kieleksi eli lukiolla
molemmilla linjoilla opetettavaksi
ulee koskemaan vielä 10 muuta val­tion
poika-. ja yhteislyseota, mm.
Kuopion^ Oulun ja Turun lyseoita
;itä mukaa kun tarpeelliset opetta­jain
virat saadaan perustetuksi ja
virkoihin löytyy sopivia hakijoita.
Aikaisintaan uusi järjestely näiden
koulujen kohdalla toteutuu vuoden
kuluttua, kertoo kouluneuvos Esko
Pennanen kouluhallituksesta.
Venäjän kielen opettajien jälki­kasvu
on varsin hidasta, toteaa kou­luneuvos
Pennanen pitäen sitä osal­taan
H:gn yliopiston venäjän kielen
opetuksen syynä. Opetusten nimit­täin
l i i an akateemista, eikä kaikilta
osin vastaa^ käytännön vaatimuksia.
Valtion oppikouluissa meneillään o-
Icva vieraan kielen opetusjärjestel-'
män muutos sen sijaan suo koululai­sille
aikaisempaa paremmat mah­dollisuudet
venäjän kielen opiske­luun.
••„• •
Järjestelyn perustana on opetus­ministeriön
viime vuoden heinä­kuun
6. päivänä kouluhallituksen
esityksestä antama määräys, että 15
valtion oppikoulussa muutetaan kol­mantena
vieraana kielenä ollut
ranska toiseksi vieraaksi kieleksi ja
kolmanneksi vieraaksi kieleksi tu­lee
venäjä. Se voidaan vaihtaa
myös neljänteen vieraaseen kieleen
joka tässä tapauksessa on myös ve­näjä..
Mainituissa kouluissa kieli­linja
lukee ns. pitkän kielen eli l
vieraan kielen lisäksi l u k i o l l a l l vie­rasta
kieltä viisi viikkotuntia ja 111
tai IV vierasta kieltä kolme tai v i i ­si
viikkotuntia. Matemaattinen lin­ja
lukee pitkän kielen lisäksi ly­hyenä
kielenä III vieraan kielen,
joka on venäjä tai ranska ja niissä
on opetusta kolme viikkotuntia.
Näin ollen mainituissa 15 valtion
oppikoulussa venäjän kieli tulee pa­kolliseksi
kielilinjalla Ja mahdolli­seksi
opiskella myös mateifhaattisel
la linjalla.
InterhalMiDSUUslnitkeen tiikevaihfo
ja jäsenntäärä jisääJiilf ivit vime vuonna
VASTALAUSEMYRSKY
GRIMAUN MURHASTA
: Lontoo. — Uutinen espanjalai­sen
kommunistijohtajan Julian
.Grimaun teloituksesta herätti
lauantaina vastalauscmyrskyn jo­ka
puolella maailmaaa.
Tshekkoslovakia ilmoitti ensim­mäisenä
kommunistimaana kan­tansa
teloitukseen sanoen, että
Grimau on "murhatta". Tshekko­slovakian
; parlamentti oli aikai­semmin
tarjonnut poliittista tur­vapaikkaa
Grimaulle.
Moskovassa Neuvostoliiton h a i -,
lituksen äänenkannattaja Izvesti­ja
otsikoi Grimaun kuolemaa nel­jälle
palstalle ulottuvalla - totea­muksella
"rikos on tehty". Muut
Moskovan lehdet kirjoittivat m m.
että ' k a i k k i maailman rehelliset
ihmiset kiroavat raukkamaiset
tappajat".
Neuvostoliiton pääministeri Niki­ta
Hrushtshov on yksi niistä idän ja
lännen johtavista henkilöistä, jotka
vetosivat Espanjan hallitakseen Gri­maun
puolesta.
Paavi Johannesta, Y K : n pääsih­teeriä
U Thantia ja presidentti Ken­nedyä
pyydettiin myös vetoamaan
Espanjau hallitukseen teloituksen
peruuttamiseksi.
VVashingtonista ilmoitettiin, että
Grimaun vaimo oli ottanut puheli­mitse
yhteyden presidentti Kenne­dyyn
pyytäen häntä vetoomaan te­loituksen
estämisen puolesta. Yh­dysvaltain
hallitus ei kuitenkaan pi­tänyt
sopivana puuttua toisen maan
osioihin.
Italian sosialistijohtaja Pietro
Ncnni sanoi, että' teloitus on to­dellinen
rikos, jota e i voida hyvit-
; tää. Se on rikos, vaikka se suori­tettiin
näennäisesti laillisesti.
Lontoossa noin 400 ihmistä, hei­dän
joukossa ammattiliittojen edus­tajia,
espanjalaisia pakolaisia ja Es­panjan
sisällissotaan osallistuneen
kansainvälisen kaartin jäseniä, le­vitti
kukkia Espanjan lähetystön
eteen osoittaen kunnioitustaan G r i -
28—2 International osuusliikkeeri
Port Arthur.—Täällä pidetyssä
International-osuusliikkeen vuosi­kokouksessa
ilmoitettiin, että liike
on nauttinut hyvästä liikevaihdosta
viimevuonna.
- Viime vuoden loppuun mennessä"
todettiin jotta liikevaihto oli lisään­tynyt
huomattavasti ja ^ttä vuo-'
den, 1962 volymi oli huomattavasti
y l i miljoonan dollaria. Samalla jo­kainen
neljästä sivuliikkeestä i l ­moitti,
että niiden liikevaihto oli
lisääntynyt. -
• Yleisliikkeenhoitaja miV F . Par-iiega
osoitti raportissaan, että viime
' vuonna tehdyt' sijoitukset Olivat
suuremmat kuin aikaisemmat. Vuo­den
:kuluessa oli käytetty huomat­tavasti
varoja laitteiden uusimisek­si,
korjaamiseksi ja, o l i ostettu
parkkaustontti sekä suoritettu l u ­kuisia
uudelleenjärjestelyjä ja maa­lauksia,
. j o i d en lisäksi oli suunnit-teillä
lisää parannuksia.
Johtokunnan jäsen mrs T.. S i ll
män,. joka on palvellut siinä 24
vuolta, palkittiin työstään raikuvin
suosionosoituksin kun ilmoitettiin,
että hän tulee jäämään pois joh-'
tokunnasta. Vuosikokouksen hyväk­symässä
päätöksessä ilmaistiin hä­nelle
kiitokset anlautuvaisesta työs
tään osuusliikkeen hyväksi. Johto­kuntaan
valittiin kaksi uutta jäsen­tä,
mrs. M. Murray ja mr. J . Ki
pien. Entiset uudelleen valitut joh­tokunnan
jäsenet ovat mrs. H. An-'
derson ja mr. E . Pudas.
Vuosikokouksessa hyväksyttiin 3
päätöslauselmaa, joissa käsiteltiin
työttömyysongelmaa, . ilmoitettiin
vastustettavan ydinaseiden vastaan­ottamista
Canadassa ja vastustetta­van
niitä periaatteita. Joita ehdote­taan
sen ryhmän taholta. Joka tun­netaan
niriiellä Equilable Income
Ta.\ Foundation.
Kokouksessa ilmoitettiin, etti'
osuushike oli saanut 43 uutta j a '
sentä viimeisen kuukauden kulues­sa,
joka osoittaa lisääntyvää kiin­nostusta
osuusliikkeistä. Johtokun­nan
puheenjohtajana mrs. B. H i l l -
berg tervehti sitä. että oli näky­vissä
canadalaisen osuusliikkeen
yleinen kasvaminen j a ilmaisi suur­ta
mielenkiintoa Canadan pohjoisen
asukkaiden, eskimoiden, ensimmäi
sen osuustoimintakonferenssin joh­dosta.
Hän ilmoitti, että useat osuusliik­keen
henkilökunnasta,' joiden joiji-_
kossa liikkeenhoitajat, toimistohen­kilökuntaa
ja suhdanneasiain johta
jat ovat käyttäneet hyväkseen mah-,
dollisuutta käydä erikoisilla kurs
seilla osuustoimintacollegessa Sas
raporttinsa Federated Co-operatives
'vuosikokouksesta, joka pidettiin
Saskatoonissa viime tammikuun 2^^
30 ja 31 päivinä.V
V.-' Kokouksen puheenjohtajana toi­mi
mrs. B . Hillberg, sihteerinä H .
Riiketti, kielenkääntäjänä A. Wid-'
gren j a puheenvuorosihteerinä S.
I^dkkala.
Varsovan ghetton
suuri muistojuhla
. Lontoo. — Varsovan Jghetton 2Ch
Vuotisnuiistopäivänä järjestettiin
sunnuntaina kokouksia ja muistotie ;
laisuuksia Englannissa, Yhdysvalr
loissa Ja Israelissa.
^- Puolassa muistopäiväksi maahan
saapuneet ulkomaiset vieraat kävi-* -
vät katsomassa Treblinkan^ keski­tysleirin-
paikkaa 112 kilometrin'
päässä Varsovasta. Keskitysleirissä
sai surmansa 800,000 juutalaista vä-
^än y l i vuoden kuluessa vuoden 19-,
42 tienoilla. Adolf Eichmann kävi
itse silloin Varsovassa tarkastamas­sa
kuolemanleiriä, varten tehdyt
suunnitelmat. .
Puola rakentaa parhaillaan. Trele
linkaan muistomerkkiä. Sellainen­han
on j o aikaisemmin rakennettu
Auschvvitzin paikalle Krakovan lä,-^
helle. Muistomerkin on määrä val­mistua
syy.skuussa.
"Sunnuntaina Puolan lehdet ker- .
toivat, että useiden tuhansien ihmis­ten
luut on löydetty kahdesta jouk­kohaudasta
Lodzin läheltä Keski-
Puolasla.
Israelissa järjestettiin 20-vuotis-.
muiston johdosta lauantairiltana
muistojumalanpalvcluksia. Kaikki
huvittelupaikat o l i suljettu surujuh­lan
takia. Tuhannet ihmiset osal­listuivat
tärkeimpiin, muistotilai­suuksiin.
•;
New Yorkissa annettiin kuului­salle
-Timesin aukiolle tämän sun-nuntaiseudun
ajaksi symbolinen n i -
'mi 'Varsovan ghetton aukio". Sun-nuntai-
illaksi olivat amerikkalaiset
juutalaiset järjestäneet oman muis­totilaisuutensa
Carnegie Halliin.
Pontecorvolle
I^enin-palkinto
Moskova. — Italialaissyntyinen
ydinfyysikko Bruno Pontecorvo jon-
Jca Helsingin lentoaseman kautta 13
vuotta sitten tapahtunut pako Neu-katoonissa.
Hän k i i t t i kaikkia niitä vostoliittoon aiheutti valtavan sen-henkilöitä;
jotka olivat palvelleet
johtokunnan jäseninä ja myös niitä'
ihmisiä, jotka olivat palvelleet eri­näisissä
komiteoissa osuusliikkeen
hyväksi.
. Kiinnittäessään . huomiota ydin-asekysymykseen
hän sanoi, että
"kysymys on elämästä tai kuole­masta"
ja kehoitti kaikkia osuus­l
i i k k e en jäseniä tekemään kaikken­sa
näiden aseiden pitämiseksi ulko­puolella.
Canadan rajojen. "
Federated Co-operatives . L l d :n
aluejohtaja mrs. M: Murray antoi
imaulle.
Pariisilainen iltalehti Le Monre'
kirjoitti; että Espanjan valtionpää-mies
mahdollisesti aliarvioi ne po­liittiset
seuraukset,: jotka hänen te­konsa
aiheuttaa. .
Espanjan sisällissodan " L a Pas-
.sionaria" (intohimon kulia) Ibar.ru-ri
sanoi Moskovan radion; lähetyk­sessä,
että Grimaun teloituksen tar­koituksena
on tehdä vaikutus Y h ­dysvaltoihin.
saalien, on ykSi yhdeksästä neuvos-
-toHittolaisesla tiedemiehestä, joille
on myönnetty vuoden 1963 Lenin-palkinto,
Neuvostoliiton korkein tie­teen,
tekniikan ja taiteen aloilla j a ­ettava
tunnustus; Mutta tämän vuo­den
Lenin-palkinnon saajia ovat m.
m. tunnettu taloustieteilijä akatee­mikko
Jevgeni Varga ja maailman­kuulu
syöpäspesialisli Nikolai Pet-rov..
•'/ '
Näitä peiinteellisesli Leninin syn­tymäpäivänä
huhtikuun 22. päivänä
julkaistavia korkeita tunnustuksia
j a e t t i in tSnä vuonna kirjallisuuden
ja laiteen alalla vain viisi jotka kah­ta
lukuunottamatta koskivat kirjal­lisuutta
ja runoutta, saajina tunnet­tu
lastenkirjailija ja runoilija Sa­muel
Marshak, kirgiiskirjailija
Tshingis Aitmalov ja dagöstinalai-nen
runoilija Hasud Gamzatov. Vie­lä
palkittiin liettualainen kuvanveis­täjä
Hediminas Jokuboiiis fasismin
uhrien muistomerkistä sekä vanhan
polven taidemaalari Pavel Korin,
joka sai palkintonsa eräistä muoto­kuvista.
PÄIVÄN PAKINA
Kukahan siinä viimeksi nauraa?
on taloudellisia, yhteiskunnallisia,
sivistyksellisiä tai poliittisia tavoit­teita,
ei siinäkä.än tapauksessa että
nämä liikkeet ovat saaneet alkunsa
noista opeistaja vaikka ne ovat nii­tä
innoittaneet ja edelleen innoit-lavat."
Ja sitten, jotakin Joka länsi­maisen
kirkonmiehen ja auktoritee­tin
sanomana on rohkeaa puhetta:
". . . kuka voi kieltää että nämä
liikkeet, sikäli kuin ne kuuntelevat
terveen järjen ääntä ja ovat ihmis­yksilön
laillisten pyrkimysten tulk­keja,
sisältävät aineksia Jotka ovat
Sanotaan, että " s e parhaiten nau­raa,
joka viimeksi nauraa."
Mutta aina ei naurata, vaikka oli­si
naurun syytäkin, sillä toisinaan
on "naurun aiheena" sellaista hir-tehishuumoria,
mikä jähmetyttää
vienonkin hymyilyn kuoleman ir­vistelyksi.
Jos ei o l i s i kysymys niin vakavis­ta
asioista — meitä kaikkia uhkaa:
vasta hintojen noususta —-^ me voi­simme
päästää oikein hevosnaurun
. siitä tavasta, miten esim. Yhdysval-tu
miltään puolen. Silloin näiden
sivuteiden varsilla asuvat ihmiset
saa jäädä myöskin talvella lumien
taakse, sillä lumiaurakaan ei auka-se
näitä teitä ilmaiseksi. — E . Alho.
toja nykyään hallitaan.
Yhdysvaltalaiset politiikantekijät
eivät luonnollisestikaan voi hyväk­syä
sellaista sosialistista rienausta,
jenka mukaan porvarillisen demo­kratiankin
olosuhteissa kapitalisti­sen
maan hallitus on loppukädessä
vain suurpääoman johtokunta!
Tämä ei ole mahdollista maassa,
missä suoritetaan demokraattiset
vaalit, sanovat ne, joita miellyttää
sameassa vedessä kalastaminen.
Mutta katsotaanpa asiaa käytän-nön
kannalta katsoen.
Noin vuosi sitten antoi Yhdys­valtain
hallitus todella murskaaval­ta
tuntuneen iskun niille, jotka epäi­livät,
että porvarillinen hallitus ei
ole "luokkien yläpuolella" oleva —-
koko kansan yhteinen elin. Kuten
muistetaan, presidentti Kennedy
määräsi silloin, että Yhdysvaltain
jättiläiskokoisen terästeollisuuden
täytyy• peruuttaa>leisen hinnanko­rotuksensa.
Tässä on hallituksen päämies^
joka näyttää, että hän v o i pitää ko­via
puheita niin suuryhtiöiden joh­tokunnille
kuin työläisten ammatti­yhdistyksillekin,
selitettiin -silloin
meille.
Mutta miten kävi lopulta?
Teräsyhtiöt jotka astuivat silloin
vähän vääräi^sä tahdissa koko suur­pääoman
poppooseen verraten, on
sen jälkeen jauhanut asiaa ja selvää
on, että se ajaa nyt tahtonsa läpi.
Presidentti Kennedy sai vuosi
sitten määräyksellään teräsyhtiöt
peruuttamaan yleisen $6.00 korotuk
sen terästonnilta, mutta nyt, kun
asioista on ilmeisesti tehty vissinlai­nen
"kompromissiratkaisu" suurpää­oman
sisärenkaan piireissä, sama
presidentti antoi kuitenkin hyväk­symisensä
hinnankorotuksille, jotka
vaihtelevat neljästä kahdeksaan dol
l a r i in tonnnilta. Kuka sitä maata
siis lopulta hallitsee?
Tämän toimenpiteen verhona on
vain määritelmä, että hinnankoro­tus
ei saa o l la " y l e i n e n " — vaan
"valinnallinen". Presidentti Kenne­dy
vastustaa, näin selitetään Wash-ingtonin
uutisissa, edelleen teräs­tuotteiden
hintojen "yleistä ko^*'
tusta", mutta hän sanoi " v a l i n n a l l l -
set hintamuutokset, ylös tai alas,
kysynnän ja tarjonnan lakien mu­kaan,
ollen ne vastakohtana ylei­selle
hinnankorotukselle, eivät olo-ristiriidassa
yleisen j a teräshintojeh
vakiintumisrungon kanssa." -
Hauskaa sanaleikkiä, eikö olekin?-
MonopoMsmin aikakaudella ei ole-suurtakaan
sananvaltaa"kysynnän
ja tarjonnan . l a i l l a " . Sillä ei ole mi-täänytekemislä
Yhdysvaltain teräs-teoifisuudessai,'
mikä ön keskittynyt
muutaman suuryhtiön kontrolliin,
mitkä voivat kiskoa satumaisia
voittoja tuotannostaan.
Mutta näille muutamille yhtiöil
le. Joilla on ilmeisesti keskenään'
vissinlainen työn jako siitä, mitä
kukin yhtiö pääasiassa tuottaa, on
kuulema "ainoastaan" valinnallinen
oikeus hintojensa korottamiseep.
Jos yksi yhtiö tuottaisi — liikatypis-tetyn
esimerkin antaaksemme •T^;
miltei yksinomaan rautatiekiskdja-"
ja vähän rakennusterästä, se tietys­ti
"valitsee" hinnankorotuksen ai­heeksi
rautatiekiskot. .
Jos. toinen monopoliyhtiö tuottaa
pääasiassa rakennusteollisuusteräs-tä
ja vain sivutuotteejna rautatiekin,
koja ja muita tuotteita, se tietyöt
"valitsee" rakennusteollisuusterak^:
sen''siksi^ minkä hintaa kohotetaan'.'
Jos tällaista menetelmää toteute
taan perusteellisesti niin tuloksena
on loppujen lopuksi melko " y l e i ­nen"
terästuotteiden hintojen koro­tus.
On vain muodollinen pikkuseik­ka
enää sen jälkeen siihen, että hin­nankorotus
tulee yleiseksi kaikissa
monopoliyhtiöissäkin.
; Tällä tavoin sitä suurpääoman yh-
.teisenä johtokuntana toimiva halli­tus
na-ipurimaan asioita järjestelee
suurpääoman eduksi.
Jaa, etlä punaista propagandaa­nko?
_ _
Tokko! „.„^
Yhdysvaltain kuuluisa entinen
presidentti \Voodrow -Wilson esitti
tämän .saman asian kirJassaan"The
New Frcedom'-^seuraavasti.
^"Yhdysvaltain hallituksen isäntiä
ovat Yhdysvaltain yhdistyneet kapi-
Jjilistit Ja tehtailijat. Se (tosiasia)
on kirjoitettu kongressin pöytäkir­jojen
jokaiselle sivulle. Se on kir­joitettu
kaikkien konferenssien his-
..torian sivuille Valkoisessa . talos­sa."
Ja Christian Science Monitor-lehti
totesi:
"Paikallista politiikkaa Amerikas­sa
ovat hallinneet paikalliset liike­miehet,
jotka käyttävät paikallista
(poliittista) koneistoa suojellak­seen
omia etujaan . . . "
Teräksen hinnankorotus rajan
eteläpuolella aiheuttaa tietysti auto­jen
ja muiden koneiden sekä väli­neiden
hintojen kohoamisen niin
täällä Canadassa kuin Yhdysvallois-saki^
— mutta mitään inflaation
vaaraa ei siitä kuitenkaan oljz. E i ­hän
toki! Vai nauroiko joku?
,— Känsäkoura. .
iiliiÄiiii
:v; :::=va;;ai;:t;;s^ :^::ii:;|illii: \ ? u ^ ,/:M:MAysmmw:i , J
li 1^ iL± * *