Vapaus, December 10, 1963

              Sivu 2 Tiistainja, jouluk. 10 p. — Tu^sday, Dee. 10, 1963
T T A I S A T T O JNOEPENOeNT L A 9 0 R O R G AN
Ji X\ U o' OF FINNISH CArvJADIANS '
(LIBERTY) Estabifeiied Nov. 6. 1917
Edltor; W. Efclutid • '- - Manager: E. Suksi
: Telephone: Office 674-4264 — fiditorial 674-4265
Published thrice weekly: Taesday^,^Tbursdavs and Satufdays by Vapaus
Publishing CO; Ltd., 100-102 E lm St!'tVest, Södbury, Ontario, Canada.'
...J^alllngaddress: Box 69
Advertising rat^s upön> appUca^ion.traqslations f ree pf cjiarge.
Authorized as secönd, cliju^t r»^U ^y; tli«v post) Office>p^pärtfl»gut, pttawa,
. and for payment of p o s t a ^ ih cash "
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. *4.75 <. t]SA:§sa -1 vk. $10.00 6 kk. $5:25
3 kk. 2.75.' Suomessa: 1 v^. ; i 0 , ^ 6 kk. 5.75
^ Venezuelan *\4mmJ^si^'.
'-•''•^';,*f fr*^y.-Ilrts* £ *^ 7 i?" ;«.•? —
- Eräs torontolainen suuri päivälehti tei'vehti Venezuelassa viikon
alussa suoritettuja vaaleja mm:'noin''nimeensä:
"YKsistään sev tosiasia, että yleisväalit suoritettiin sunnuntaina
suuimi^^iivie^, IU^km voitto demokratian taistelulle
ölemas.^aplonsapuoJesta latinalaisessa'Amerikassa . . ." *
: Tämä — ja huomioonottaen ne räikeästi propagahdapitbiset uutis-tiedot
Venezuelan keskusta- ja vasemmistolaisia vaslaan, jötka on sum-imrmutikassa
leimattu puukko hampaissa hiipiviksi paholaisiksi — he-rättifä
kysymyksen sata, -minkälaista' on olemukseltaan $6 Venezuelan
"demokratifl".' '
ÄÄRIOIKEISTOLAISTA VAALiyALMISTELUA
Venezuelan presidentti Rpmula^eiaQcöurtin hallitus aloitti nyt
suoritettujen vaalien valmistelut kaikella;muulla, mutta ei demokaaai-tiseila
tavalla, eikä demokraattisessa hengessä, antamalla määräyksen
Vallaointmouksellisen vasemmistoliikkeen (Movement of the Kevolu-tionaf^
Left) ja kommunistisen puolueen jäsenten vangitspmiseksi.
Sellainen v^demoki-atia"' saa H i l e r in Aadolfinkin hykertelemääa
'käsiään siellä missä on muuten ikuinen i t k u ja hammasten kulstys!
•. Toimien vastoin maansa .peri^tuslakia, mikä kieltää parlamentin
1 jäsei)ten vangitsemisen ilman mainitun laitoksen antamaa lupaa. Be-
• tancpurtin hallitus pani syyskuun 30 pna sortokoneistonsa kaikki voi­mat
liiklfeelle, heitti vankilaan useita senaattoreita ja kansanedusta­j
i a vain sen vuoksi kun he sattuivat olemaan joko kommunistisen
puolueen, tai Vallankumouksellisen vasemmistoliikkeen jäseniä. Sa-iimana
päivänä Betancourtin poliisit suorittivat ratsian Venezuelan
; ammattiyhdistysliikkeen keskuksessa ja vangitsivat 145 työläistä.
Juiistettun sotatila voimaan. Aseistettuja sotilaita ja panssari-
' vaunuja lähetettiin kaduille patrulliini K&ikkialla maassa suoritet­t
i i n kotitarkastuksia j a pidätyksiä jonka ansiosta lukuisia edistykselli- ;
syydestä epäiltyjä keskiluokkalaisia. ja opiskelijoita sekä työläisiä
raahattiin vankilaan.
Kaiken tämän terrorin, mielivaltaisuuden ja väkivaltaisuuden tar­koituksena
oli muodostaa äärioikeistolle "otollinen tilanne'' JOUIIK
kuun Ipnä pidettäväksi ilmoitettuja, vaaleja varten.
: MIKSI SITÄ YLISTETÄÄN TÄÄLLÄ?
'] ; Herää kysymys, miksi Betahcourtin hallituskomäntoa on ylistetty
;t iJiaästa Uuvaisiiii asti niin täällä' Canadassa kuin Yhdysvalloissakin?
Vastaus on mutkaton. Yksinkertaisesti siksi kuti' Betäncourt on
i AVasliingtoiiille mieluinen mies! Hän on luovuttanut maunsa alueita
'Yhdysvaltain sotatukikohdiksi. Betancourt on ollut Washingtonin
4 kjisissä yksi tärkein pelinappula Kuubaa vastaan. Juuri Betancourt
' on vaalinut jyrkkiä j a kovia otteita Kuubaa vastaan.
Tältä pohjalta on helppo käsittää miksi -Yhdysvalta i n imperialismi
' tuntea niin surta lämpöä Betancourtia kohtaan. Bsimerkik^iimai-
' nituiliöon, että New York Times sanoi Betancourtia "voimapylvääk-
• 51'', jonka-paikkaa ei todellisuudessa voi kukaan toinen täyttää.
• ; Mutta äärioiKoiston presidentin ehdokkaana nyt' ollut Raul Leoni
on Betancourtin mies.
OIKEISTON "VOITTO^'
Vielä .keskencräisiiu: laskutietoihin perustuvien iiutistietojen mu­kaan
Xeoiii sai 985,230 ääntä- eli "^32.3 prosenttia kaikista äänistä sa-nialla"
kun hänen lähin kilpailijansa, Copei-puolueeA ehdokas Rafael
Caldera sai 691,128 ääntä e l i 22.'6 prosenttia kaikista äänistä — Icppu-äänien
jakaantuessa kolinen muun presidenttiehdokkaan kesken. :
•Pianallisesti-katsoen näyttää siis siltä, että ääiioikeisto sai näissä
vaaleissa'kahdeli(: ehdokkaalleen niukan enemmistön, eli 54.9 pro­senttia
kaikista äänistä. Mutta vaikka mr. Caldera on myÖs tulenkestä­vä
"kommunistisyöjä",'niin sen ei tarvitse vvälttämättä merkitä sitä,
että hän liittoutuu ilman muuta Leonin kanssa. Mahdollisesti heil­lä
ja heidän takanaan olevilla puolueilla on tässä, vissejä sopimuksia,
mutta' toisaalta on muistettava, että kunnia- ja moraalikäsitteet on
perin alhaisessa kurssissa äärioikeistossa.
Olkoon näiden asiain kanssa niin tai näin ja saakoon Venezuelan
äärioikeisto rivinsä paikatuksi täi, sen näyttää lähipäivien tapahtumat.
Ilmeistä kuitenkin pn, että äärioikeisto pääsi näissä vaaleissa ait
nakin hetkellisesti niskan päälle. Tukahduttamalla perustusliikivas-täisesd,
terroristaan kuulujen "gorillainsa" kanssa todelliset oppositiOr
puolueet, Venezuelan äärioikeläto veti siis vaaleissa pitemmän kor­ren,
mikäli voidaan kaiken "tunnetun jälkeen sikäläisille uutistiedoille
mitään arvoa antaa.
Äärioikeiston etuna oli kaiken lisäksi näissä vaaleissa se, että
vasemmistoon ja keskustaan lukeutuvat voimat saatiin poliittisesti ha-joitetuksi.
'Lailliset oppositiopuolueet" kieltäytyivät liittymästä yh­teistoimintaan
maanalaisuuteen painetun vasemmiston kanssa j a an­toivat
niinmuodoin äärioikeistolle mahdollisuuden nykyiseen Hfellas-teluud,
—
_Mutla vasemmisto, joka päättävimmin ja johdonmukaisimmin
taistelee, äärioikeiston diktatuuria ja seikkailupolitiikkaa vastaan, kas­vaa
ja voimistuu kaikesta päästäen nopeasti. Venezuelan KansalU-s<#?
n vapaysrintamaan kuuluu maan kommunistinen puolue, vallanku­mouksellisen
vasemmiston liike sekä derookfaattisia osia! armeijasta,
opiskelijoista, oppineista, työläisistä ja farmareista,
VÄKIVALTA NOSTATTAA VÄKIVALTAA
Paljon on täällä puhuttu VenezueJas.sa nyt käynnissä olevien
taistelujen väkivaltaisesta luonteesta. Vasemmiston taistelutakliikkaa
ja menettelymuotoja on tietenkin pyiitty vääristelemään ja raustamaa^
laamaan. Äärioikeistolaiset ovat siihen me.starcita, kuten varsin hy­v
in tiedetään.
Lfllitcnä, joka kannataa rauhallista yhteiskunnallisU» kehitystä ja
edistystä, Vapaus liittyy varauksitta niihin, jotka toivovat, että tällai­nen
rauhallinen kehitys tulisi mahdolliseksi niyös Venezuelassa.
Mutta tosiasiat ovat tosiasioita.: Kun vdltaluokfca mielivaltaisesti
j a vastoin maan periistuslakia estää suurilta kanst^njouiiioilta -kaikki
mahdollisuudet demokraattisella tavalla 'vaikuttaa maan asiain hallin­taa^
vastuu sit^a kehittyneestä lUanteei^ta lankeiia äärioikeistolle!
.iV///////////y//////^^^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^ V sitten
Mrs. Jenny Salmi, Port Arthur,
Ont., täyttää torstaina, joulukuun 12
pnä 60 vuotta. •
' E n t i n e n raskaansarjan painija,
Ajigu$^ Jokinen, Sudbury; Oqt., täyt>
tää keskiviikkona, joulukuun 11
pnä 76 vuotta.
Mrs. Josephine Maki. New. Lis-keard,
Ont., täyttää torstaina, joulu­kuun
12 pnä 82 viiotta.
' M a t t i : Lindala, Los Angeles. Kai.,
(entinen whiterishilainen. täyttää
lauantaina, joulukuun 14 pnä 79
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja luttavain
onnentoivotuksiin. ,
M U U T A M A SANA .
U R H E I L U S TA
Urheilussa pitäisi olla päätarkoi­tuksena
ihmisen terveys ja kuntoi­suus.
Mutta olemmeko selvillä sii-.
tä, että kehittyykö urheilumme tätä
päämäärää kohti. Nykypäivän ur­heilussa
otetaan huomioon suursaa­vutukset.
'Siitä on tullut ammatti,
millä halutaan tienata rahaa. Se on
aivan kuin hevosajoissa, joissa vei­kataan
rahaa, eikä välitetä onko tuo
voiton saavuttaminen terveydeksi
kunnan vain voitetaan.
\ Monta urheilulajia on terveyöelle
vaarallisia, etenkin ammattiiirheilus-sa,
missä vaarannetaan ihmisen
terveys. Meillä on selvänä esimerk­kinä
se, että poikamme kuolevat
keskiikäisinä^^^^
Yleisönä mekin vain kunnioitam,
mo voittajia, mutta ne jotka jäävät
muutaman .pisteen jälkeen me un­hoitamme.
Olen itsekin urheillut
jonkun verran, joten tiedän kuinka
ankaralle voimankoetukselle sitä
joutuu noita voittoja tavoitellessa,
Jos urheilu kehitettäisiin ihmisen
terveydeksi; niin amniattiurheilu
olisi lopeteltava, eikä voitto saisi
olla päätarkoituksena. Kaikki liik­keet
olisi hiottava niin kauniiksi, et­tä
siinä olisi katsojallekin Nautti­mista..
Suurien tulosten saavuttami­nen
vaatii urheilijalta pitkäaikaista
'harjoittelua,.mihinkä vain harvalla
on mahdollisuus.
Ottaisimme esimerkiksi - vaikka
jääkiekon täällä Canadassa, joka o ii
kansallinen urheilulaji. Meillä s i '
tä pelaa melkein jokainen poika.
Canadassa on kehitetty maailman
parhaat pelurit ^jääkiekkoilussa.
Mutta kaikkein nautintorikkaam-man
pelin olen nähnyt pienten paik­kojen
jääkiekkoilussa. Se o l i kaik­ki
sen lajin urheilua ei siinä yri-tety
mitään petosta eikä tappelua,
joka on yleistä meidän ammattipc-lureittemnie
keskuudessa. Kyllä
sitä tapahtuu amatöörienkin kes­kuudessa
kun on kova kysymys voi-tostij.
Kun urheilu otetaan tervey­den
kannalta niin se pitäisi sisäi.
lyttää meidän kouluohjelmaamme,
ihmisen terveyilen kehittämiseksi
ja poistaa siitä sellaiset osat. jotka
vaarantavat ihmisen terveyttä. Mi­nun
mielestäni olisi heti lain pe'
rusteella kiellettävä sellaiset am-mattiurheilut
kuin esim. nyrkkeilyt
ja autokilpailut.. Yleisön pitäisi
kunnioittaa kaikkia urheilijoita sa­malla
tavalla huolimalta siitä kuka
voittaa;- Sillä jokainen ei voi voit­taa,
mutta hävinneetkin voivat voit­taa
meidän myötätuntoamme, sil­l
o in kun ymmärrämme urheilun pe­rustarkoituksen.
Mutta kun näin Vapaudestakin,
joulukuun 3 päivän numeron urhei­luosastolta
(Helsingistä tulleen ur-hoilu-
oulisen tekstistä — (M T.) mi­ten
Suomen Jääkiekkojoukkue pai­nettiin
kerta kaikkiaan lokaan
(Ruotsin ja. Suomen maajoukkuei­den
jääkiekko-ottelun kaksi peliä
voitti yhteenlaskien Ruotsi maalein
17—2 — T ) . S i l l o in ajattelin, että
tuossa sen nyt näkee kuinka kun­nioitamme
urheilijoita. En olisi u s ­konut,
että noin häpäisevää kirjoi­tusta
ilmestyy sanonialehtienkin ta­holta
urheilijoita kohtaan. Meidän
pitäisi ymmärtää, että. kaikki ei voi
Betancourisla Ja Leonista sekä hei­dän
tausia\;oimistaan riippuu, rau­hoittuuko
tilanne Venezuelassa. Mi­käli
he haluavat nyt puhua väkival­taisuuksia
ja laittomuuksia vastaan,
menkööt silloin . kuvastimen eteen
Ja jyliskööt siinä näkyville todelli­s
i l l e demokratian ja kansanvallan
vihollisille.
Uskomme myös vakaasti, että
äärioikeiston "voito.sla" iloitsemi­nen
on ennenaikaista niin täällä
Canadassa kuin Yhdysvalloissakin,
siliä loppujen lopuksi sellaisilla
"va.ileilla", milkä jouluk. 1 pnä pi­dettiin
Venezuelassa, ei ratkaista
kerrassaan mitään. Ko:-kcintaan si­ten
voidaan siirtää ratkaisun het­keä
vähän tuonnemmaksi.
-Tuoi^ä -yönä . 20 vuotta si^en,
marraskuun 28, j a 29, päivän vä­lisenä
yönä;- kaifeiJIa rintan^la
taistelevien jugoslavialaisten aja­tukset
olivat keskittyneet pieneen
Plivajoen varrella sijaitsevaan
kaupunkiin. Tämä vanha bosnilai-
; n e n kaupunki on nimeltään Jajce
j a aivan^s^n liepeiltä Pllva 'syök­syy
putouksena alas vuorilta.
Mutta tuona yönä rauhattomat
vedetkin olivat hiljaa..
Jajceeu oli s i i l o in rakennettu
yksinkertaisesti koristelttu^^ubu-
' jalava, jolle' nousi kookas, keski-ikäinen
ja pitkäviiksinen - mies.:
Paikalla olleet A V N O J n (kansalli­sen
vapautuksen: antifasistinen
neuvosto)-toisen kokouksen val­tuutetut
tervehtivät häntä lämpi­min
suosionosoituksin, L u k a Stev-cic.
joka oli tämän serbialaisesta
Mojkovacin kylästä kotoisin ole­van
talonpojan nimi, antoi k a tr
seensa levätä hetken vapautusar^
meijan ylipäällikön- Titop kas­v
o i l la j a alkoi puhua partisaani-kupli
joille rauhallisin, punnituin
äänenpainoin. Hän puhui sodista
j a kärsimyksistä, joita hän ja hä­nen
toverinsa olivat kokeneet
kautta elämänsä, hän puhui mie­hittäjien
petomaisuudesta, ja yh-teistyömicsten
julmuudesta. Luka
Stevcic kehotti kaikkia asetove­reitaan,
AVNOJn toisen kokouk­sen,
valtuutettuja, rankaisemaan
rikolliset ja tuomitsemaan kunin­kaan
petoksen maataan kohtaan.
V A L T A K A N S A L LE
Luka Stevcic on nyt 75-vuotias
eläkeläinen ja tuo kokous on Uiii-kirjainim
syöpynyt hänen mieleen­sä.
— Kun lopelin puheeni, hän
muistelee, niin puhujakorokkeelle
astui slovenialainen valtuutettu Jo-sip
Vidmar, joka Slovenin val-
Uiuskunnan puolesta ehdotti, että
vapautusarmeijan ylipäällikkö Jo-sip
Tito nimitettäisiin marsalkaksi.
Ehdotus vastaanotettiin raikuvin
suosionosoituksin. Samassa AVNOJn
kokouksessa päätettiin edelleen,
että kansallisen vapautuksen anti-fasistinen
neuvosto i"yhtyy edus­tamaan
maan j a sen kansan ylin­tä
suvereenisia hallitusvaltaa. Sa­malla
ns. pakolaishallitusta j a ku­ningas
Pietari H k i e l l e t t i in edus­tamasta
Jugoslaviaa j a palaamas­ta
maahan, mikäli kansa rauhan
palattua ei toisin päätä. Myös pää­tettiin,
että Jugoslaviasta muodoste­taan
liittovaltio, jossa vähemmistö­jen
kaikki oikeudet on taattu.
Luca Stevie muistaa hyvin myös
tapahtumat ' e n n e n AVNOJn loista
kokousta. Partisaanien Bosniassa ja
muualla saavuttamien suurten voit­tojen,
jälkeen huomattavat osat
maasta oli vapautettu ja niinpä
päätettiin järjestää .:^VNOJn toi­nen
kokous, koska monet tärkeät
asiat odottivat ratkaisuaan. Parti
saaniosastot kautta maan valitsivat
edustajansa, jotka monesti , vasta
tavattomien vaikeuksien jälkeen
selviytyivät Jajcen vanhaan bos­nialaiseen
kaupunkiin. Joukossa o l i
vanhoja sotureita j a nuorukaisia,
jotka nyt ensi kertaa taistelivat ase
kädessä maansa vapauden puolesta.
Oli talonpoikia, työläisiä, sivistyv
neistön edustajia ja entisiä polii­tikkoja,
jotka eivät olleet ryhtyneet
yhteistyöhön- vihollisen kanssa ja
iqlka halusivat uutta demokraatti­selle
periaatteelle rakentuvaa 'jär-iestelmää.:_
PYHÄPÄIVÄN T U N N E L MA
Useiden läsnäolijain matka oli
ollut pitkä j a vaikea. Jotkut olivat
taivaltaneet satoja kilometrejä, «lat-ka
o l i kestänyt viisikintoista päivää,
jotkut eivät tulleet lainkaan peril­le.
. .
Saavuin Jajceen hieman ennen
kokouksen alkua — muistelee Luka
Stevie -— ja tapasin siellä paljon
ystäviä, joista olin ollut erossa tais­telun
vuosien ajan.. Kaupungissa oli
pyhäpäivän tunnelma ja Partisaani-teatteri
näytteli joka ilta. Useat
kuorot konsertoivat esittäen mars-silauluja
ja kansansävelmiä. Ku­vanveistäjä
Avgustici valmisteli
Titon muotokuvaa ja lÄTdemaalari
Kun koristeli nuorisoklubin salia,
jossa istunto pidettiiin. Vanha val­lankumouksellinen
kirjailija j a tai­demaalari
Mosa Pijade oli j u u r i pe­rustanut
Tanjugin uutistoimiston ja
valmisteli uutta partisaanilehteä;
AVNOJn istunto pidettiin vain
10 kilometrin päässä paikasta, mis­sä
oli saksalainen varuskunta. V i ­hollinen
ei kuitenkaan saanut tie­toonsa
kokouksen pitoa, koska sen
voittaa, eikä se ole urheilun päätar-koituskaan
— I. S.
(Vapaus ei ainakaan ole koskaan
sanonut, että kilpailu olisi urheilu­toiminnassa
päätarkoitus. Mutta
ilman kilpailuja ei mitään urheilu­toimintaa
voisi olla. Kilpailut —-
puhumnte amatöörikilpailuista —
vievät siis erittäin tärkeätä osaa
urheilutoiminnassa. Ja ollakseen
suolansakin arvoista; urheilukilpai­lussa
täytyy olla aina "tosi kysy­myksessä",
missä on annettava pa-remmalle
tunnustus huolimatta sii­tä
mihin kansallisuuteen, ryhmään
tai rotuun hän sattuu kuulumaan ~
Muihin puoliin koskematta, urhoilu-toimittaja.)
valmistelut- suoritettiin äiu-immäi-sen
salaisina. •••
S E I K K A I L U R I K A S ELÄMÄ '
AVNOJn toisen istunnon avajai­set
ja sitä: seuraavat tapahtumat
ovat olleet Luka Stevciciri eläm'än
mieliinpainuvimpia tapahtumia.
"Miitta vaikka hän onkin "aina asii-^
nut pienessä serbialaisessa kylässä
talonpoikana,. hänen elämänsä on
itse asiassa ollut paljon seikkailu-rikkaampaa
kuin monien suurkau­punkien
asukkaiden. Seitsemästä-kymmenestäviidestä
ikävuodestaan
hän on kuluttanut kaksitoista so­dassa.
Kuten monet muutkin hä­nen
ikätovereistaan hän taisteli
ilomielin maansa puolesta ~ niin
nuorena kuin iäkkääinpänjikin.
Hän on kokenut sekä ensimmäisen
että toisen Balkanin sodan ja en­simmäisen
ja toisen maailmansodan.
Joka kerralla hän riemuitsi uudes­ta
voitosta ja palasi takaisin pie­neen
hiljaiseen kyläänsä Drina-joen
varrella rinta mitalien peitossa. Hä­nellä
on kokonaista .seitsemäntoista
kunniamerkkiä. Niiden joukossa on
mm. Karadjorden tähti korkein
serbialainen I maailmansodan kun-nianmerkki.
partisaanien v. 1941 mi^
tali ja veljeyden ja yhtenäisyyden
ensimmäisen luokan kunniamerkki.
Stevcicin kokoelmiin kuuluu jopa
Ranskan kunnialegioonan kunnia­merkki,
joka on saatu Salonikin rin­tamalla
r maailmansodan itikan:!
suoritetuista urotöistä.
P A R T I S A A N I N A SERBIASSA
J A BOSNIASSA
Kun Stevcic . I maailmansodan
jälkeen palasi . kotikyläänsä hän
ryhtyi toimimaan entisten sotilai­den
hyväksi ja tämä toiminta hei­dän
oikeuksien puolesta johti hä­net-
vankilaan. Kun saksalaiset v.
1941 saanuivat maahan oli Luka
Stevcic ensimmäisten joukossa tai-t-tuma.
ssa aseisiin saksalaisia ja hei­dän
liittolaisiaan vastaan. Vuoden
1942 lopulla hänen partisaaniyksik­könsä
siirtyi Serbiasta Bosniaan,
missä partisaanijoukkojen pääosa ja
Tito majailivat. Siitä lähtien Luka
Stevcic oli; sodan lonouun saakka
päämajan lähettyvillä taistelevissa
pataljoonassa.
UHRI r J A V A P A U S -
AVNOJn toisen istunnon päätös­ten
takana olivat vapautusarmeijan
eri. yksiköt ja kaiisanJso.niileoiden
jäsenet. Jo s i l l o in oli vapausarmei-
.jan.riveissä . j a kylissä menettänyt,
y l i miljoona taistelijaa,' naista ja
lasta ht^nkensä.-^ •
Yli-inhimillinen taistelu lopulli­sen
vapautuksen puolesta, jossa vie­lä
y l i 700,000 jugoslaavia sai sur-
;mansa, jatkui Jalcen istunnon jäl­keen
puolentoista vuoden ajan.
Marsalkka Titon johtama armeija
kulki voitosta voittoon j a lopulta
valloitti neuvostoarmeijan tukemana
pääkaupungin, Belgr^adin. Muiden
kaupunkien ja alueiden vapauttami­nen
edistyi sen jälkeen nopeassit^
tahdissa. '
K E H I T Y S SODAN JÄLKEEN
Sodanjälkeinen aika on mer­kinnyt
huomattavia muutojisia
Jugoslaviassa, Sodan aiheuttamat
vauriot on aikoja sitten korjattu
ja entinen jälkeenjäänyt maata­lousmaa
on muuttunut radikaali-sesti
luonnettaan. Maatalousväes­tön
osuus, joka ennen' sotaa o l i
75 prosenttia, on nyt hieman alle
50 prosenttia. Se osoittaa teollistu­misen
vauhtia. Kansantulo on nyt
jo kolminkertainen verrattuna ai­kaan
ennen toista-maailmansotaa, I
I teollisuustuotanto ' on kasvanut
I viisinkertaiseksi ja maataloustuo-
I tanto 50 prosentilla. Teollisuuden
j osuus kansantulossa, joka oli ai^
kaiseniniin vain 25 prosenttia, on
nyt 42 prosenttia.
Maan sodanjälkeinen kehitys'
vauhti on ollut maailman nopeim­pia
ja Jugoslavian merkitys myös
kansainvälisellä kentällä on mer-kittävästi
kasvanut.
Kekkonen:
ituKiif0 ei
Suomelle ole syötetty
Miten oikein hanku rikkaute-
— Ryhdyin erään rikkaan miehen
liiketoveriksi — hänellä oli rahat ja \
minulla kokemus. ^ i
— No ja entä sitten?
Nyt hänellä on kokemukset ja,
minulla rahat.
Canadalais-näkymä hyvänlaisen lumipyryn' jälkeen.
Puhuessaanv Suomen Moskovan-suurlähetystössä
tarjoamillaan i l ­l
a l l i s i l l a : pres. Urho Kekkonen
lausui mm, seuraavaa:
Suomen oma kanta ydinaseisiin
on selvä. Olemme rauhansopimuk­sessa
sitoutuneet olen-.:.ian hankki­matta
itsellemme ydinaseita. Suo­men
hallitiis on lisäksi todennut;
että puolueettomuuspolitiikastam­me
salli muiden valtojen ydinasein
ta sijoitettavan* alueellemme, '
Suomen turvallisuus kytkeytyy
kuitenkin läheisesti Pohjolan ylei­seen
tilanteeseen. Kuta varmenipi
on rauhantilan säilyttäminen koko
Pohjolassa, sitä varmempi on Suo­men
9n-<a asema.
. T ä m ä näkemys Suomen inlres-seistä
sai minut viime toukokuussa
esittämään ajatuksen, että Pohjois­maat
muodostaisivat keskinäisin .si­toumuksin
ydinaseettoman vyöhyk
keen siihen tapaan kuin Ruotsin en­tinen
ulkoministeri Unden pari vuot­ia
sitten kaavaili. Sillä käsitykse­ni
on, että pienten valtioiden tur
vallisuusongelma on ratkaisevalla
tavalla muuttunut ydinasetekniikan
kehityksen vaikutuksesta ja että ne
voivat turvata asemansa vain sa­noutumalla
kiistattomasti Ja uskot
lavasti irti tällaisista abeista. ^
Aloitteeni johdosta on muiden
pohjoismaiden taholta todettu, että
niiden alueilla ei tätä nykyä ole
ydinaseita ja että niiden tarkoituk­sena
ei nykyoloissa ole tällaisia
aseita hankkia. Vaikka tällä sei­k
a l l a on epäilemättä ollut rauhoit­tava
vaikutus Pohjolan tilanteeseen,
en ole voinut luopua ajatuksesta, et­tä
asiasisällöltään uusien kaiinanol-lojen
mahdollisuus muuttuvissa po­liittisissa
ja sotilaspoliittisissa näky­missä
säilyttää ehdotukselleni ajan­kohtaisuuden
Pohjolan rauhan in-ti-
essissä. .
Kysymys sulrtautumisesla ydina­seisiin
on tietenkin ratkaistava polv
joismaiden omassa piirissä. Olen
kuitenkin ko.skelellul sitä täällä,
koska olen havainnut, etlä Neuvos
toliiton julkisessa sanassa on ^asiaan
kiinnitetty huomiota, eikä minulla
ole aikaisemmin ollut tilaisuutta
selvittää käsitystäni siitä Neuvosto;
liiton hallitukselle.
Sitten haluaisin kosketella eräs­tä
seikkaa, joka liittyy chdotuk-.
seeni ydinaseettomasta Pohjoias-ta.
Olen nähnyt jopa Skandinavi­ankin
maissa kirjoitettavan, että
ehdotus on epäilyttiivä, koska se
on muka tehty IsJeuvostoHiion a-loittcesta
tai peräti painostukses­ta.
Tämän väitteen todistukseksi
ei esitetä muuta kuin etta ehdo­tus
on Neuvostoliitoa politiikan
mukainen tai että se lotcutfltuna
olisi Neuvostoliitolle eduksi.
Kuinka nioiita kertaa täytyykäiuv
sanoa, että jos Suomi harjoittaa
politiikkaa, joka on sen omien
kansallisten etujen mukaista, sitä
c i i),ole meille syötetty enempää
idiistä kuin lännestä. E n ole kysy­nyt
ennen ehdotukseI^ tekoa Neu­vostoliiton
kantaa .siihen enkä
edeltäkäsin ilmoittanut ehdotuk
sestani Neuvostoliitolle, Moneen
toimenpiteeseen, jonka me suori­tamme,
suhtaudutaan Neuvostolii­tossa
suopeasti sen vuoksi, ettäse
ei ole ristiriidassa Neuvostoliiton
politiikan kanssa. Mutta Neuvos­toliiton
myönteinen reaktio Suo­men
politiikkaan ei tietenkään
saa estää meitä tekemästä sitä,
mikä meille on hyödyllistä. Jokai-uen
Matti itse älytköön, sanoo ve­näläinen
sana^ulasku.
Kaikkialla ei näet aina nähdä,
että Neuvostoliiton rauhanpolitiikka,
ja nimenomaan sen Skandinavian
maihin nähden. omaksuma ystäväK
listen suhteiden politiikka ti^o todel­la
buomelie monessa perustavanlaa­tuisessa
kysymyksessä samankaltai-sen_
asennoilumisen Neuvostoliiton
kanssa. Se seikka, että j o k in poliit-imen
toimenpide on ehkä Neuvos­toliiton
pohtiikan mukainen,, e i ole
estänyt eikä estä vastaisuudessa­kaan
Suomea sitä kannattamasta tai
suorastaan sitä ehdottamasta, kun se
vastaa Suomen kansan etuja. Pikem-.
minkin päinvastoin.
Mikään e i ole maailman kansoil­le
nyt tärkeämpää kuin rauha ja mi­kään
ei sitä vahvista paremmin k y in
yleinen aseriisunta. Ihmisten toi­veet
liittyvät sen toteuttamiseen, r
.Suomen ja Neuvostoliiton s'uh-t
teet ovat kehittyneet erinomaisen
suotuisasti kaikilla aloilla. Etsi ys­tävää
ja löydettyäsi säilytä, sano»
taan. Myöhään sen opimme, emme
l i i an myöhään, multa emme unohda
sitä. .
Vaali! Senegalissa
- Icuoionuhreja II
Dakar, — Senegalin radio i l ­moitti
maanantaina, että presi­dentti
Leopold-Sedar Senghor j a .
hänen edistyksellinen yhtenäi- .
syyspuolueensa ovat saavuttaneet
ehdottoman enemmistön sunnun­taina
pidetyissä presidentin j a •
pariameniin vaaleissa.
Väkivaltaiset yhteenotot polii^
sin ja mielenosoittajien välillä
koko sunnuntaipäivän ajan häirit­sivät
vaaleja, jotka ovat ensim­mäiset
sen jälkeen kun Senegal
itsenäistyi elokuussa vuonna 1960;
. ' ^ i n a k i n l l ihmistä sai surman­sa
ja (iO loukkaantui mellakoissa
ennen ki:ln hallitus määräsi u l ­konaliikkumiskiellon
voimaan yön
ajaksi Dakarissa.
Senegalin radio ilmoitti, että pre­sidentti
Senghor joka oli ainoa
nresidsnttiehdokas sai 900,505 ään­tä
vaalioikeutettujen luvun, ollessa
1.320,000.
Parlamenttivaaleissa edistykselli­nen
yhtenäisyyspuolue sai 802,741
ääntä ja afrikkalainen uudelleen
l3;'J'.striytymispuolue, joka on ainoa
sallittu oppositiopuolue, sai 36,788
aänlä, sanottiin radion ilmoitukses­sa.'
• •
Senegalin sisäminisleri Abdou-lye
Fofana ilmoitti maanantaina, et­tä
tutkimukset on aloitettu sunnun­tain
mielenosoitusten järjestäjien
löytämiseksi.
Hän syytti afrikkalaista uudelleen
järjestäytyniispuoluetla, maanalais­ta
äärivasemmistolaista Afrikan i l -
senäispuoluetta ja muita 'erimieli-
.>ia aineksia'' levottomuuksien ai­kaansaamisesta.
.
K E N E N V I K A TOSIAAN!
.-\viomies: ~ Sinä olet kolme
varttia myöhässä! Mitä oikeastaan
tarkoitat sillä, että annat minun
odotella sateessa kuin hullun k o l -
lan? • .
Vaimo: Mutta eihän ole minun
vik:ini millä tavalla sinä odotat!
PÄIVÄN PAKINA
NLi) "maatalouskriisi" ja intiaaniviisaus
Kaikki canadalaiset tietävät, että
Neuvostoliitto osti suuren määrän
vehnää Canadasta.
Kaikki canadalaiset tietävät myös<
että ne meistä, jotka olemme vuosi­kausia
selittäneet, jotta Canadan
omat kansallisedut vaativat kaupan­käynnin
kehittämistä sosialistisen
maailmanosan maiden kanssa, olem­me
sittenkin olleet oikeilla jäljillä,
vaikka siitä ei ole kaikissa tilanteis­sa
juuri kiitosta annettu:
Srlnoihan raha-asisiinministeri Wal­ter
Gordon menneellä viikolla oi­k
e i n - o n n e n potkuksi" sitä kun Ca­nada
sai n i in suuren vehnäkaupan
Neuvostoliitosta.
Ja vähä sitä ennen kerrottiin, et,'
tä aavikkomaakuntien farmarit saa­vat
sen kaupan johdo.sta keskimää­r
in yli kahdentuhannen dollarin l i ­sätulot
tänä vuonna, että töitä tu­lee
tuntuvasti lisää rautatietyöläisil-le,
satamatyöläisille ja monien mui­denkin
alojen työntekijöille sitä
mukaa kun farmarit ja muut välittö­mästi
viljakaupasta hyötyvät piirit
ostavat- lisää koneita, rakennustar­peita,
vaatteita ja erinäisiä vekotti­mia.:,.-
Mutta valitettavasti kaikki cana­dalaiset
eivät tiedä vielä sitä, etta
heitä yritetään taas jymäyttää pu-humidla
paksua palturia "Neuvosto­l
i i t on maalalouskriisistä" ja siitä,
että maataloustuotanto voi muka
nousta korkealle tasolle vain kapi­talismin
olosuhteissa j.n.e.
Tätä hölynpölyä kuunnellessa
sietää palauttaa mieleemme vanha
ja viisas intiaanisanonta:
"Jos sinä petät minua" kerran, se
on sinun häpeäsi.
"Jos sinä petät minua vielä toisen
kerran, se on minun häpeäni."
Mitä siis voidaan lodela Neuvos­toliiton'
nykyisestä maataloustilan-teesta?
Neuvostoliitossa oli tänä vuonna
kehnojen sääsuhteiden vuoksi nel­jäs
perättäinen huono-satovuosi.
Siksi Neuvostoliitto on nyt tehnyt
suuria viljakauppoja Canadasta ja
muistakin maista.
Multa ehdottomasti väärässä ovat
ne, jotka puhuvat Neuvostoliiton
maatalouden "epäonnistumisesta",
"kriisistä" ja muusta Jonnin jouta­vasta.
Seuraavassa on eräitä tosilietoja,
jotka lainaamme Northern Neigh-bors-
julkaisun joulukuun numeros­ta:
"Viljatuotannossa on tapahtunut
suuri nousu viimeksikuluneen 10
vuoden aikana, "sanotaan mainitussa
julkaisussa virallisiin tilastotietoi­hin
nojaten. Viijatuolanuon rinnal­la
on tapahtunut erittäin nopea nou­su
samoin muidenkin maatalous­tuotteiden,
kuten kasviksien, sokeri­juurikkaiden
j ms: alalla.
Tässä yhteydessä mainittu julkai­su
vertailee Neuvostoliiton ja Yh­dysvaltain
maataloustuotannon eräs­tä
tärkeätä sektoria toisiin.sa nyt j a
noin 20 vuotta sitten.
Vuonna 1944 oli Neuvostoliiton
maatalousväestöllä ainoastaan 6 mil­joonaa
sikaa, jola vastoin' Yhdysval­tain
farmareilla oli 84 m.lljoonaa si­kaa.
Vuonna 1960 o l i Neuvostoliiton
miiatalousväestöllä yhteenla.skien 53-
miljoonaa sikaa ja Yhdysvaltain far­mareilla
59 miljoonaa. Nyt (vuon­na
1963) on Yhdysvaltain Jalma­reilla
.'59 miljoonaa sikaa ja Neu­vostoliiton
maalulousväeslöllä pe­räti
70 miljoonaa sikaa.
Toinen paljon puhuva mittayksik­kö
saadaan maataloustuotteiden ku­lutustilastoista-
Neuvostoliiton asukkaat kulutta­vat
nyt paljon enemmän ruokaan
kuin kymmenen vuotta sitten.
Neuvostoliiton kaupat myyvät nyt
vuosittain 5 miljardia paunaa lihaa
ENEMMÄN KUIN K Y M M E N EN
VUOTTA SITTEN. Maitoa ja maito­tuotteita
myydään nyt 16 miljardia
paunaa enemmän kuilTTlO vuotta" .sit­ten
ja voita 600 miljoonaa paunaa
enemmän kuin 10 vuotta sitten.
Kuluvan vuoden 9 ensimmäisen
kuukauden aikana on Neuvostolii-to.
ssa myyty — ja kuluteltu — lähes
miljoona paunaa enemmän lihaa
kuin viime vuonna, puolimiljardia
paunaa enemmän maitoa j a 378 mil­joonaa
paunaa enemmän säiliöruo-kia...
;
Ja kuuluisa yhdysvaltalainen far.-
1 mari.RosvvallGarst.lovvasta, sanoo:
•'Vuonna 1955 oli Venäjä 30 vuot­ta
jälessä Yhdysvalloista (maatalou­dessa),
nyt se on vain 8 vuotta ja­lossa."
New Y o rk Timesin julkai­semassa
haastattelussa Garst sa­noo,
että Neuvostoliitto on tehnyt
viidessä vuodes.sa risteytetyn mais­sin
keliittämiseksi.yhtä paljon mitä
Yhdysvallat on tehnyt 15 vuodessa.
Canadan oma " F i n a n c i a l Post"-
lehli sanoo lokakuun 12 pn nume-
•1'ossaan suurliikemiesten kannalta
katsoen. jAiä Neuvostoliiton veh-nänosto
ei perustu sen kotimaiseen
puutteeseen, vaan siihen, että Neu­vostoliitto
haluaa^tyvdytlää niiden
ntaiden tarpeet, jotka ovat riippu­vaisia
neuvostoliittolaisesta viljasta.
Neuvostoliitosta voi kehittyä maail­man
huomattava viljan hankkija.
Emme suinkaan halua kieltää si­tä
tosiasiaa, elleikö neljä perättäis­tä
huonoa satovuotta olisi aiheutta­nut
lisävaikeuksia Neuvostoliiton
maataloudelle. Emme halua kiel­tää
sitäkään tosiasiaa, että Neuvos­toliitossa
ei ole voitu kehittää niin
valtavasti maatalouden tuotantoa
kuin on kehitetty esim. raskaan te­ollisuuden
tuotantoa. -
Mutta mitä tahansa vaikeuksia
.Neuvostoliiton maataloudella on, ne
ovat valtavan kasvun aiheuttamia
kipeitä vaikeuksia.
Parasta on siis olla kuuntelemat­ta/
niitä, jotka kansaa jymäyttääk-
.seen pauhaavat Neuvostoliiton maa­talouden
"kriisistä?. Itsensä pettä­minen
ei ketään au tu.—-Känsäkoura.