Vapaus, September 17, 1963

              ^
f'
rSivu 2 - Tiistaina, syysk. 17 p. — Tuesday, Sept. 17, 1983
: " V A P A US INDEPENDENT LABÖRÖRGAN
^ ^ ^ O F FINNISH CANADIANS
( L l B E R T y ^ ) ^ ' \ . Established Nov.e. 1917
EcUtor: W. Eklund . Manager: E. Suksi
Z Telephone: Office" 674-4264 — Bditorial 674-4265
Publlshed thrlce weekly; Tuesdpys, Thursdays and Satu^tlays by Vapaus
PublisMng Co. Ltd., 100-102- E lm St.' V^est. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing eddress: Box 69-
Advertlsing rates upon application, translations free of charge.
AuthQrtzed as seqond: class "mail by. the Pqst. Office Departaöent, Ottawa,
anla for payinentI.o^DKistB^ ip cafthjt
• • CANADIAN LANG!JAG;:-HHLSS'^^CLUB'.
Cattadassa: 1 vk. $9.00* 6 kk. $4.7fi "USA:ssa
3 kk. 2.73 Suomessa:
1 vk.'$10.00^6 kk; $5.25
1 vk. 10.50:6 kk. 5.73
I
.1 . . .t Silmählttmettiä
• Viime viikolla Saigonista, Etelä^Vietnamin p ä ^ a u p u n r
•v'gi?ta tulleen erääii CP-AP-Reutersin uutisen otsikkona ko­meili
virke: "Heitä veljesi pois, sanoo Lodge Diemille". Var-sinaisessa
uutistekstissä selitettiin asiaa näin: "Yhdysvaltain
• r suurlähettiläs Henry Gabot Lodge on pyytänyt presidentti
Ngo Pinh Dieniiä erottamaan veljensä (yleisesti pelätystä
sisä- eli poliisiministerin toitfiesta -—V) ja lopettamaan sä-
•E^inaieht^ .Lodge sanoi presidentille, että "olisi
^edullista hänen veljelleen Ngo, Dinh Nhu'lle, jos hän pois­tuisi
maasta, tiedoitettiin ^samoista piireistä. Tämä on en-
- simmäinen kerta, joUorn Yhdysvaltain toimesta on viralli'
sesti pyydetty Nhun erottamista . . ."
"Tämä sellaisenaan on Washingtonih ele ihmisten silmien
lumeeksi. Tunnettu tosiasia on ja pi^esidentti Kennedy
.. on .itsekin sen julkisesti myöntänyt — että seiifckailupolitiik-
, ka .Etelä-Vietnamissa on vienyt Yhdysvallat äärettömän vai­keaan
tilanteeseen.
Selvää on, että Washingtonissa on harkittu myös dik­taattori
Ngo DinhDiemin heittämistä romukoppaan, mutta
on kaiketi tultu siihen tulokseen, että sen parempaakaan ma-
:,r|onettia ei ole Yhdysvaltain käytettävissä Etelä-Vietnamis-
., sa. Siksi turvaudutaan silmien lumeeksi johonkin muodolli-suuteen^
eli' siihen, että Diemin yhdestä veljestä tehtäisiin
maasta karkoitettava "syntipukki" niin, että EteläVietnamis-sa
voidaan edelleen jatkaa samaa seikkailupolitiikkaa.
Palauttakaamme mieleemme presidentti Kennedyn syys­kuun
2 pnä Hyannis Portissa Mass. antama televisiolausunto,
jonka yhteydessä hän sanoi epäilevänsä, ettei Etelä-Vietna­min
kansan vapaustaistelua saada kukistetuksi, ellei Diemin
hallitus yritä puolestaan päästä kansan suosioon.
Selitettyään, että Ngo Dinh Diemin diktatuurihallitus
on "kahden viimeisen kuukauden aikana unohtanut ylläpi­tää
kosketusta kansaan", presidentti Kennedy sanoi, että
:,Diemin diktatuurihallituksen budhalaisvastainen terrori on
"erittäin epäviisasta".
-. Mutta kaikesta tästä huolimatta, sanoi presidentti Ken-
- nedy, kuten Reuterin luutistiedossa kerrottiin syyskuuii 3
•priä;".oUsi suuri erehdys Yhdysv^ jos se lopettaisi so-rtiläsavim
antamisen Etelä-Vietnamille. 'En ole,samaa mieltä
niiden 'kanssa, jotka ehdottavat, avun lakkauttamista*, sanoi
presidentti Kennedj'edelleen. , - •
.'-vTässä sitä nyt sitten ollaan Etelä-Vietnamin seikkailu­jen,
johdosta. Washington on nyt samassa asemassa kuin s<e
entinen metsämies, joka huusi kaverilleen: "Tule veikkonen
auttamaan, sain karhun hännästä kiinni!" Mutta kun toinen
kehoitti miestä auttamaan itse itseään päästämällä irti kar­hun
hännästä, niin miekkonen vastasi: "En uskalla!".
^^-Samoili WashingtDn myöntää nyt Veikanneensa väärää
Td&taattqria, ryhtyessään avustamaan Diemin dynastiaa, mut-ta
tunnustaa, ettei se us-kalla «nää siitä; luopua. Diemin dik-tatuuria
on avustettava edelleen, sanoo presidentti Kennedy
• ja niin etsitään paremman puutteessa jotakin syntipukkia
silmänlumeeksi.
NLn ja Jugosbvian suhteista
. T i . . . Neuvostoliiton ja Jugoslavian suhteista kirjoitettiin Ca­nadan
ja Yhdysvaltain lehdistössä erittäin laajasti ja yksi-
"tyiskohtaisesti pääministeri Prushtshevin äskettäin suoritta-
"n\'£m. Jugoslavian matkan aikana ja sen jälkeen. Useimmat
kaikista länsimaiden kommentaattoreista ovat korostaneet
omien toiveittensa mukaisesti, kuten Helsingissä ilmestyvä
SKDL:n äänenkannattaja Kansan Uutiset totesi, omien toi­veittensa
mukaisesti, niitä seikkoja, joissa heidän mielestään
Tito ja Hrushtshev ovat olleet tai ovat eri mieltä. On myös
i.pantu merlcille, ettei matkalta annettu virallista tiedonan­toa,
näiden kommentaattorien mielestä merkkinä siitä, ettsi
• Mtnielisyyksiä on. Tällainen tulkinta on kuitenkin enem­män
'kuin yksipuolinen toteaa K<ansan Uutiset selväpiirtei­sessä
toimituskirjoituksessaan ja selittää asiaa puolestaan
mm. seuraavasti:
• Sekä Hrushtshev että Tito, jotka parin viikon aikana pi­tivät
useita puheita, osoittivat monella tavalla, että Jugosla­vian
ja Neuvostoliiton väliset suhteet ovat jatkuvasti paran-
.ti^eet ja että molemmat maat ovat yksimielisiä kaikissa tär­keissä
kansainvälisissä kysymyksissä. Sellaisena he luetteli­vat
samanlaiset käsityskannat ydinko^Sieltokysymyksessä,
rauhanomaisen rinnakkainolan suhteen, suhtautumisessa
siirtomaa- ja Saksan kysyinykseen. Moli^mmat valtiomiehet
korostivat niin ikään, vieläpä useaan otteeseen, keskustelu­jen
olleen sydämellisiä ja hyödyilisiä. Näitä lausuntoja seu­ratessa
on voinut panna merkille, että kaikissa käänteissä-on
tietoisesti korostettu(lJl?flistävia tekijöitä ja toisaalta
myönnetty oikeus "olljipri mieltä" vähemmän tärkeissä ky­symyksissä.
PresidenttlTtitonim. viittasi eräässä puheessaan'
V. 1956 hyväksyttyyn yhteiseen jtiMlausiimaan, jossa todet- ;
tiiri sosialisnyn kehityksen eri maissa ja olosuhteissa.olevan-erilaista.
Myös tässä kysymyksessä vallitsi täydellinen yksi-"
inieJlisyys, Tito lausui.
V : Maiden välisten; suhteiden ilmaisevin puntari on niiden
välinen taloudellinen yhteistyö. Vaikka Jugoslavia ei ole liit-tynyt
Varsovan sopimukseen eikä ole Comeconinkaan jäsen
(sosialististen maiden taloudellisen yhteistyöjärjestön), tote­sivat
molenunat valtiomieheit' yhtäpitävästi, että on "päästy
yhteisymmärrykseen tuotannollisesta yhteistyöstä eräillä ta­loudenaloilla".
Tämä lienee tulkittavissa siten; että Jugosla­via
osallistuu sosialististen maiden työnjakoon määrätyillä
ifilöilla. Tässä yhteydesä on arvailtu; että viittaus tarkoit*
[täisi jugoslavialaisten telakoiden erikoistumista tietJtyihin
^jiustyyppeihin, mikä saattaakin pitää paikkansa, koska maal­la
on melkoinen laivanrakennusteollisuus. Myös kaupan isuh-
SYNTYMÄ- 1
PÄIVIÄ I
Arnold^ Mänty, WhitiefiBh, Ont.,
täyttää, iierjantainavsyjrskuun 20
pnä 65 vuotta. ' >
T i l h i Hänninen, Long Lake, Ont.,
täyttää tänään, syyskuun 17 pnä 77
vuotta.
Frank lommila, Sudbury, Ont.,
täyttää keskiviiKkona, syyskuun 18
Jnä 65 Vuotta.
' Tyyjfcle SHIman, Port-Arthur, Ont.,
täyttää perjantaina, syyskuun 20
pnä 70 vuotta.
Betty Kopsala,- Azilda, Ontario,
täyttää. .75. vuotta perjantaina syys
kuun 20 päivänä.
-Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onhentoivotultsiin.
USAn rajoitukset hampaattomia:
B a
on nopeasti kasvamassa
40 M i lenfo-
(Hinettoinuudessa
Perpingnan, Ranska. — Eräs brit­tiläinen
Viking-mallinen matkustaja^
lentokone syöksyi vuoreen rankka-sään
vallitessa torstaina sillä seu
Tauksella, että kaikki lentokoneen
matkassa olleet 40 ihmistä kuoli.
Parashutistit, jotka laskeutuivat
onnettomuuspaikalle 3,400 jalkaa
merenpinnasta olevalle vuoren rin­teelle
Pyreneitten vuoristossa, ra­dioivat,
että kaikki koneen matkassa
olleet 36 huvimatkalla Välimerelle
olleet brittiläiset ja lentokoneen
nelihenkinen ranskalainen miehistö
oli kuollut.
Tämä oli toinen huomattavampi
lentoonnettomuus Euroopassa vii­meisen
kahden viikon kuluessa. V i i ­me
viikolla syöksyi maahan Swiss-air-
lentoyhiön suihkumatkustajalen-tokone
Zyrichissa sillä seurauksella
että kaikh^ koneen mukana, olleet
80 henkilöä kuoli.
Ranskan lentokoneohjaajien unio­nin
taholta protestoitiin heti tapah-tiunan
jälkeen, että Ranskan siviili,
lentoturvallisuusstandartit eivät ole
k y l l i n korkeat. Lentokoneohjaajat
sanovat,. että näiden standarttien
mukaan ei vaadita jotta matkustaja­lentokoneissa
olisi tarpeelliset lait­teet
lentoreiteillä olevien myrsky
jen toteamiseksi. Jos vaadittaisiin,
että lentokoneissa olisi sellaiset
laitteet, niin lentokoneenohjaajat
voisivat kiertää sellaiset vaaralliset
myrskyt.
Viimeksi onnettomuuteen joutu­neen
lentokoneen rauniot havaittiin
5,25P jalkaa korkean .Pic de la Ro-quetten
vuoren rinteellä, joka s i ­jaitsee
noin 30 mailia lounaiseen
täältä, kone o l i matkalla Britannias­ta
Etelä-Ranskäan k u n se syöksyi
maahan alueella, missä vuorien hui­put
kohoavat 6,500 jalkaan ja vuo­rien
rinteet ovat paksun metsän
peittämiä.
Palkkalinja
voitti Englamiin
ay-kokouksessa
Brighton. — Englannin kuljetus-työläisten
johtaja Frank C^ousins sa»
viime keskiviikkona merkittävän voi­ton
Englannin ammatillisen keskus­järjestön
pääsihteeristä George
'Woodcockistä, kun: keskusjärjestön
neuvosto hyväksyi muutetussa muo­dossa
kiistellyn taloudellista suun­nittelua
koskevan selonteon.
Alkuperäinen selonteko. Jonka
Woodcock oli laatinut, sisälsi kap­paleen,
jossa hyväksyttiin taloudel­lisen
suunnitteluneuvostC|n äskettäi­nen
lausunto, jossa vaadittiin raha-ansioiden
hitaampaa kohoamista t a ­loudellisen
kasvun edellytyksenä.
Korjatussa sanamuodossa • vain l y ­hyesti
todettiin, suunnitteluneuvos-ton
lausunnon olemassaolo ja annet­tiin
ammattijärjestöille vapaat kä­det
toimia palkkavaatimustensa hy­väksi.
Amerikkaläihen senattori, Hu­bert
Humprey; joka o l i amerikka­laisen
valtuuskunnan jäseneneä
Moskovan osittaista ydinkoekiel­tosopimusta
allekirjoitettaessa,
kert ; i kotimaahansa -palattuaan .
että pääm. Hrushtshev, kääor
si keskustelun allekirjoittamisen
jälkeen suoraan kauppa-asioihin;
" O l i huono juttu, kun U S A : n hal­litus
kielsLamerikklaisia firmoja
myymästä meille lannoitetehtai­ta.
Niinpä me ostimme niitä tei­dän
liittolaiseltanne j a hyvältä ys­tävältänne.
Krupp-yhtymältä Län­si-
Saksasta", lausui Hrushtshev
Humpreylle.
Omana käsityksenään senaatto­r
i esitti, että U S A : B olisi tarkistet­tava
kaupparajoitusmääräyksiään
itäblokin maiden kanssa. USA:n
kauppavaihto Neuvostoliiton
kanssa on vain 35 miljoonaa dol­laria
vuodessa. Sen sijaan Länsi-
Euroopan eri teollisuusmaiden
kauppavaihto nousee .satoihin mil­jooniin
dollareihin. Tosiasia on,
että kautta Länsi-Euroopan liike-ja
valtiomiehet katsovat ydinkoe­kieltosopimuksen
. merkitsevän as-kelta
eteenpäin laajan j a houkut­televan
kaupan kehittämiseksi
Neikvostoliiton j a muiden Itä-Eu-roopan
sosialististen maiden
kanssa.
Y D I N K O E K I E L T O J A
K A U P P A
. Amerikkalaisen "Newsweek"-leh-den
Länsi-Euroopan asioiden eri­koistuntija
Eldon Griffiths on ke­rännyt
lehdelleen huomattavan ai­neiston
idän j a Länsi-Euroopan vä­lisen
kaupan nykyisestä tilasta ja
kehitysnäkymistä ydinkoekieltoso­pimuksen
jälkeen. Nykytilanteelle
hän pitää kuvaavana, että suuren
englantilaisen mainostoimiston, AI
bert Mildaho Goin,-johtaja kertoi
äsken, haluavansa saada ilmoitus­tilaa
Neuvostoliitossa ilmestyvässä
150 kaupallisessa ja teknillisessä
julkaisussa. '
Neuvostoliiton kaupalliset edusta­jat
ovat kulkeneet Eurooppaa ris­tiin
rastiin kehittääkseen idän ja
lännen välistä kauppaa. Monet ^ •
rooppalaiset liikemiehet ovat olleet
toivehikkaita, «ttä jännityksen hel­pottuminen
johtaisi nopeasti lännen
viennin huikeaan kasvuun itäblokin
markki noille. Enimmäkseen nämä
haaveet ovat aikaisemmin murskan-:
tuneet, mutta nyt on* tilanne koko­naan
toinen, sanoivat liikemiehet.
Tällä hetkellä uutta ja tärkeää on
se, että yhä useammat länsi-euroop­palaiset
ovat vakuuttuneita siitä,
että länsimarkkinoilla ei voida käyt­tää
hyväksi näiden maiden kapasi­teettia.
Meidän on kehitettävä uu­sia
markkinoita Itä-Euroopassa, sa­noo
länsisaksalainen liikemies. Em­me
voi tekeytyä tietämättömiksi
itJimarkkinoiden mittaamattomista
voimalähteistä, toteaa Englannin
teollisuusliitto.
E N G L A N T I
L X N S I - S A K S A :
Virallisesti Länsi-Saksan hallitus
on ilmoittanut, ettei se ole kiinnos­tunut
idän kaupasta. Kuitenkin sen
kauppa viime vuonna Neuvostolii­ton
kanssa oli 500 miljoonaa dolla­ria.
Länsi-saksalaisilla liikemiehil-lä
on myös toisenlainen näkemys.
He odottavat päivää, jolloin kaup­paa
vastustanut liittokansleri Aden-auer
joutuu vetäytymään virastaan
ja varakansleri Erhard ja. ulkomi­nisteri
Schröder ottavat ohjakset-:
käsiinsä. Jo tällä hetkellä Bonnin
"uudet miehet" rakentavat hiljaa
kulissien takana kaupallisia yhteyk­siä
Puolaan, Romaniaan ja Neuvos-.
toliittoon.
I T A L IA
Italialaiset liikemiehet pitivät ai­kaisemmin
käyntiä Moskovassa kuin
matkaa Siperiaan, mutta nyt he liik­kuvat
sinne yhtä helposti kuin Was-hingtoniin.
Italian idän kaupan
suurimman yhtymän, Novasiderin,
joka edustaa sellaisia suurfirmoja
kuin Fiat, Parelli, Olivetti ja ^In-noeenti,
johtaja Pierro Luzati pitää
päämajaansa Moskovassa hotelli
Sovjetskajassa. Täältä valvotaan
italialaisten koneiden, laivojen ja
teräsputkien vaihtoa neuvostoliitior
laiseen öljyyn, mineraaleihin, ja
puutavaraan. Lisäksi useat italialai­set
firmat myyvät kevyitä tuottei­taan
> - aina kengistä harmonikkoi­hin
asti — Neuvostoliiton markki­noille.
Italian kaupan arvo Neu­vostoliiton
kanssa on 615 miljoonaa
dollaria.
vaan Länsi-Euroopan hallitukseen
tehoaa kuitenkaan enää tämä vä.'.
te. E n g l a n n i n kauppaminis-
•teriö on torjunut'väitteen että Neu­vostoliitto
aikoisi kauppansa avul­l
a tuhota lännen kauppa järjestel­män.'
, •••
Griffiths itse päätyy seuraavaan
päätelmään:
Näyttää ilmeiseltä, että idän-lännen
kaupan laajeneminen ^
muodostuu Euroopan t talouselä­män^
erääksi- tärkeimmäksi teki­jäksi
lähimjnän vuosikymmenen
aikana. Poliittisia j a taloudelli­sia
riskejä sekä esteitä on olemas­sa
j a itäryhmän on tuotettava
enemmän tavaroita. Mutta kiiho­tin
on molemmin puolin suuri ja
monet Länsi-Euroopan liike-elä-män
edustajat ovat tulleet tu­lokseen,
että Itä-Eurooppa muo­dostaa
luonnollisen markkina-alu- >
een heidän tuotannolleen.
teen on tapahtunut edistymis­tä.
Ilmoitusten mukaan on
^naiden välinen kauppavaihto
tämän vuoden aikana lisäänty­nyt
50 Vf :11a edellisestä vuo­desta,
mikä merkitsisi sen ar­von
kohoamista n. 46 miljoo­naan
dinaariin. V. 1962 kauppa
oli n. 20,5 milj. dinaaria ja V.
1961 vajaa 25 milj. dinaaria.
Kehityksen nouseva kaari on
siis ilmeinen. Neuvostoliitto on
näillä luvuillaan neljännellä
sijalla Jugoslavian ulkomaan­kaupassa
ja on sivuuttanut
Englannin.
Kaiken kaikkiaan Titon ja
Hrushtshevin puheissa loma­viikkojen
aikana heijastui ri^
veillä ja rivien välissä yhteis­ymmärrys
"kaikissa tärkeissä
kansainvälisissä kysymyksissä"
kuten lausunnot kuuluivat, sa­malla
kun niistä myös oli sel­västi
luettavissa yhteisymmär­rys
erilaisten katsantokanto­jen
oikeutuksesta toisen luo­kan
kysymyksissä. Tällainen
asennoituminen, niin uskoisi,
luo kestävää pohjaa vastaisen
varalle. Tällaista kehitystä on
tervehdittävä suurella tyydy­tyksellä.
^
Nykyisin Englannin kauppa itä­blokin
kanssa on noin 335 miljoonaa
dollaria ja vain 3,5 prosenttia Eng­lannin
- kokonaisviennistä. Mutta
Brittiläisen Kansainyhteisön mark­kinat
kutistuvat ja kilpailu USA:n
j a kuutosmaiden kanssa kiristyy.
Niinpä englantilaiset ovat päättä­neet
murtautua uusille ja 'suunnat­tomille
markkinoille. Miljoonien
puntien kauppoja on jo tehty ja l i ­sää
tehdään. Englantilainen suurlii­kemies
Rudi Stenberg lausui palat
tuaan Leipzigin messuilta, joilla
hän on monivuotinen asiakas; että
"punnalla on sama väri, tulipa se
mistä tahansa". Sadat ja mahdolli­sesti
tuhannet englantilaiset liike­miehet
ovat samaa mieltä. Stenberg
itse käy parhaillaan kauppaa sosia­lististen
maiden kanssa. Tämän
kaupan ai-vo, joka käsittää kaikkea
plastikista elintaryikkeihin asti on
35 miljoonaa dollaria vuodessa e l i
yhtä paljon kuin koko USAn kaup­pa
itäblokin kanssa. Lukuisat muut
englantilaiset firmat ovat- tehneet
viime aikoina Neuvostoliiton kanssa
kymmenien — m i l j o o n i e n puntien
kauppoja.
Englannin konservatiivinen halli­tus
on ollut epävarma Washington-in
reaktioista. Mutta monet parla­mentin
jäsenet — sekä konsemtii-vien
että työväenpuolueen edustajat
— ovat vakuuttuneita, että Englan­nin
pääsyn estäminen kuutosmark-kinoille
pakottaa englantilaiset ' l i i ­kemiehet
etsimään markkinoita
idästä. ' Käytijnme kaksi vuotta
turhaan päästäksemme kuutosmark
kinoille", lausui todennäköisesti tu­leva
Englannin rahaministeri (mi­käli
työväenpuolue voittaa vaaleis­sa)
James Callaghan ja jatkoi: "Hal­lituksen
pitäisi nyt suorittaa saniat
ponnistelut kaupassa Itä-Euroopan
kanssa, missä miljoonat ihmiset
tarvitsevat koneitamme, laivojam­me
j a ' metalUteoUisuudcn tuottei­tamme".
R A N S K A
Ranskassa de Gaullen viranomai­set
sanovat suoraan, että "Kennedy
saattaa puuhata Hrushtshevin kans­sa
Euroopan selän takana. Tämä on
mahdollista ehkä sotilaallisissa asi­oissa.
Mutta kaupan alalla edut
ovat Euroopan puolella. Neuvosto­liitto
on meidän naapurimme".
Ranskan kauppa Neuvostoliiton
kanssa nousi kahden viime vuoden
aikana V373 miljoonasta dollarista
464 niiljoonaan dollariin e l i 91 m i l ­joonaa
dollaria, lähes 25 %. Äsken
sql.mjtuq uuden 3-vuotisen kauppa­sopimuksen
puitteissa Ranskan ja
Neuvostoliiton kauppa nousee 10 %..
Eldon Griffitsh on tehnyt saman
tapaisia, huomioita myös Länsi-Eu­roopan
'ja muiden sosialististen mai­den
kauppanäkymistä. Hän on
haastatellut myös epäilijöitä. " N i in
edullista kuin idän kauppa olisikin,
sisältää, se pelottavia poliittisia j a '
taloudellisia.riskejä.~ He haluavat
saattaa meidän riippuvaisiksi neu-vostomarkkinoista",
sanoo eräs
englantilainen korkea-arvoinen vir­kamies;
Tähän englantilais-neuvos-toliittolainen
kauppakamari vasta­si:
"Lännen liikemiehillä on sama
riski kaikkialla maailmassa. Jos
luulette Neuvostoliiton muuttuvan
tuulen mukana, niin silloin pitäisi
teidän yrittää kauppoja keski-idäs-sä".
Eräät amerikkalaiset diplo­maatit
Länsi-Euroopassa ovat väit­täneet,
että sosialistiset maat käyt­tävät
kauppaa aseenaan tuhotak­seen
lännen kauppayhteydet. Har-
Punainen Risfi
tarjoutuu raultan-vätitysfetitävään
Geneve.— K a n s a i n ^ l i n e n Punai­nen
Risti päätti satavuotiskongres-sissaan
Genevessä että Punainen
Risti puuttuu maailman rauhan säi­lyttämiseen,
jos riitaan joutuneet
valtiot esittävät sille asiasta- pyyn­nön.
;• • •
E r i maiden Punaisen Ristin yh­distysten
toimeenpanevan neuvos­ton
valtuutetut tekivät tämän
päätöksen samalla kun he ylivoi­maisella
enemmistöllä hyväksyivät
ranskalaisten esittämän päätöslau­selman
kansainvälisen Punaisen Ris
tin komitean puuttumisesta Kuuban
kriisiin viime vuoden lokakuussa.
Y K : n pääsihteeri-U. Thant pyysi
silloin komiteaa tutkimaan K u u
baan lähteviä neuvostoliittolaisia
aluksia, jotta päästäisiin varmuu­teen
siitä, etteivät ne kuljeta ohjuk­sia
Kuubaan, v
K r i i s i saatiin selvitetyksi kuiten
kin ennen kuin Punaisen Ristin
tarkkailijat ryhtyivät toimimaan.
Välikohtaus aiheutti sittemmin an­karaa
väittelyä järjestön piirissä
koska eräät katsoivat, että ko. teh­tävä
ei kuulunut järjestön perin-teelisen
humanitaarisen toiminnan
piiriin.
Britannian kuningatar Elizabethin vanhemmat lapset prinssi
Char]/es ja prinsessa Anne esiintyivät näissä asuissa Braemarin
kisoissa Skotlannissa äskettäin, prinssin pukeuduttua aito skot­lantilaiseen
asuun ja prinsessan tyydyttyä • vähän tavanomai­s
e m p a a n . T N S - k u v a . -
UNSI-SAKSALLE SUURIA
L A I V A T I L A U K S I A NLrSTA
Harjoittelijavaihtoa
USAn ia NLn välillä
Moskova. — Ryhmä neuvostoliit­tolaisten
yliopistojen ja muiden kor­keakoulujen
aspirantteja, opettajia
ja tieteellisiä työntekijöitä matkus­ti
Syyskuun 12 päivänä Amerikan
Yhdysvaltoihin asiantuntijain vaih­toa
koskevan suunnitelman puitteis­sa.
He työskentelevät maataloudel­lisissa,
teknillisissä ja humanistisis­sa
korkeakouluissa. Lähiaikoina läh­tee
loppuosa tästä 40 henkeä käsit­tävästä
ryhmästä.
Vastaavasti saapuu USA:sta Neu­vostoliittoon
samanlainen ryhmä
amerikkalaisia asiantuntijoita tie­teellistä
harjoittelua varten.
Länsi-Saksan .valtion omistaman,
KieUgsä sijaitsevan Howaldt-Wer-k
M ^ e l a k a n j a neuvostoliittolaisen
V / O Sudoimportin edustajien kes­ken
on solmittu kauppasopimus,
jonka mukaan telakkayhtiö raken­taa
Neuvostoliiton tilffn 8 uivaa ka­latehdasta.
Toimitusten arvo on 250
miljoonaa Drmarkkaa. Lisäksi on
Itäyty neuvotteluja, jotka saadaan
lähiaikoina päätökseen, kahdeksan
17,000 tonnin rahtialusta koskevas­ta
kaupasta. Nämä tilaukset palaut­tavat
> Howaldt-Werkelle täystyölli­syyden
lähimmän 2 vuoden aikana.
Nämä tiedot antoi Howaldt-Werken
toimitusjohtaja A. Westphalen pa­lattuaan
äsken Moskovasta.
Howaldt-Werken tilaustarjoukset
Dvat olleet jo pitkähkön aikaa v i
i'eillä. Niiden päättymistä on Länsi-
Saksan teollisuuspiireissä odotettu
tavallista suuremmalla kiinnostuk­sella.
On pelätty Adenauerin viime
talvena toimeenpanemaa teräsput­kien
vientikiellon vaikutusta. T o i
saalta on odotettu merkkiä siitä,
missä hengessä L-Saksan kauppa­neuvottelut
^ludesta pitkäaikaisesta
kauppasopimuksesta pääsevät alka­maan,
kun Adenauer ja hänen halli­tuksensa
ovat eronneet ensi loka­kuussa.
On tunnettua, että useat
länsi-saksalaiset teollisuusmiehet
ovat olleet yhteydenpidossa neuvos­toliittolaisten
ulkomaankauppaeli-mien
kanssa ja ulkoministeri Schrö­der
on lausunut myös julkisesti toi­vomuksia
kaupan laajentumisesta.
HowaIdt-Werken saamia suurtilauk­sia
pidetään merkkinä siitä, että
pelätyin kynnys on ylitetty. Schlesv
wig-Holsteinin osavaltion kristillis­demokraattinen
talousministeri ja
opposition «sosialidemokraattinen
johtaja onnittelivat telakan johta­jaa,
A. Westphalenia, kun tämä
palasi arvokkat sopimukset taskus­saan
Moskovasta. Howaldt-Werken
joka on s u u r in telakka Euroopassa
ja jonka palveluksessa on 12,400
•yöntekijää, tilauskanta on viime­aikoina:
suuresti supistunut ja työ-
Iäisiä on suuresti jouduttu erotta­maan.
Uusien tilauksien ansiosta
palautuu.telakan täystyöllisyys. Ho-waldt-
Werken on aikaisemmin toi­mittanut
Neuvostoliiton kymme­niä
kalastusaluksia, •• uivia kalateh­taita,
jäähdyttämöillä varustettuja
hedelmälaivoja j a laivan runkoja.
Viimeksimainittuihin varusteet on
asennettu Neuvostoliiton omilla te­lakoilla.
Adenauer on monta kertaa yrittä­nyt
vaikeuttaa Howaldt-Werken t i ­lauksia
ja toimituksia Neuvostoliit­toon.
Viime maaliskuussa toimeen­pantu
teräsputkikielloh seuraukse­na
yhtiö menetti ;mm. 8 . kalastus­aluksen
tilauksen Japanille.
PELASTETTU SIELU
. Nopeasti ajanut autoilija menetti
ajokkinsa kontrollin ja ajoi päin pu^
helinpylvästä. Tajuihinsa . tultuaan
han istui maassa pitän lujasti kä­sissään
puhelinlankoja.
"Jumalalle kiitos", hän sanoi. "Se
on harppu-."
PÄIVÄN PAKINA
MaJikon "sunnuntaisaarna"
Kuten maailman tapahtumia seu­raavat
lukijat hyvin tietävät, edes­mennyt
paavi Johannes 23:s ja Can­terburyn
arkkipiispa <— mainitak­semme
vain kätesi yleismaailmalli­sesti
tunnettua kirkonmiestä
ovat esittäneet hartaan vetoomuk­sen
rauhanomaisen rinnakkaiselon
puolesta ja samalla rikastuttaneet
äärettömän paljon sitä periaatteel­lista
keskustelua, jota-tästä asiasta
käydään nyt kautta maailman.-
Me puolestamme suosittelemme
kansalaisillemme yleensä ja erikoi­sesti
seurakuntiemme papeille ja
jäsenille^ sekä mihinkään kirkkoi­hin
kuulumattomille, että tutustuisi­vat
niihin uusiin virtauksiin, mitä
on nykyään havaittavissa eri kir­koissa,
j a nimenomaan niiden joh­tavissakin
piireissä.
Taistellen päättävästi oman kirk^
konsa oikeistosiipeä vastaan paavi
Johannes julkaisi m.m. maailman­kuulun
"Rauha maassa"-vetoomuk-sensa,
jolla on ollut ja on edelleen­kin
todella syvälleulottuva vaikutus
kaikkien kirkkojen, eikä "vain"
500,000,000 jäsentä j a kannattajaa
käsittävän roomalaiskatolisen kir­kon'kannattajiin.
Antamatta rahtuakaan periksi
kommunisteille täi kommunistisille
aatteille, Canterburyn arkkipiispa
julisti puolestaan jokin aika sitten
Torontossa Anglikaanisen kirkon
kongressissa, että kommunistien
kanssa on päästävä sittenkiii rauhal­liseen
rinnakkaiseloon.
Samassa kongressissa sanoi ka-n
i i k k i Max Warren, Lontoosta Eng­lannista,
m.m. seuraavaa:
"Jos olemme taivuttaneet mieli­kuvituksemme
lihaksia riittävästi,
niin olkaamme myös kyllin rohkeita
nähdäksemme työssään, yhdeksän-nentoistavuosisadan
yhteiskunnan
katkerassa arvostelussa Hänet, joka
menneisyydessä työskenteli britti­läisessä
museossa, jonka tomu on
Lontoon hautausmaassa ja jonka
nimi loihtii vieläkin pelkoa puolelle
ihmiskunnasta ja ^töTvoa toiselle
puolelle ihmiskunnasta.
"Eikö meillä ole riittävästi mO:
raalista ja intellektuaalista rehelli­syyttä
myöntääksemme huolestuneir
suuttamme siitä, että yhteiskunnal­linen
oikeudentuntoisuus, Jumalan
alaisuudessa, on melkoisessa velassa
Karl Marxille?"
Viitaten tähän kirkonmiehen
merkittävään lausuntoon, Canadan
johtava kommunisti, ko. puolueen
kansallinen sihteeri Leslie Morris
esitti tuonnottain- mielestämme yh­tä
merkittävän ajatuksen lausues­saan:
' M e katsomme, että Marx, joka
ymmärsi, että uskonto tulkitsee pe­rusolemukseltaan
ihmisen totuu­den
etsintää ("sorrettujen katso-,
mukseksi" hän sitä sanoi) ei pahek­suisi
tätä (kaniikki Warrenin) ylis­tystä,
sillä hän (Marx) katsoisi, «t-tä~
seUalnen ylistys tuo taivaan ylä­ilmoista
lähemmäksi ngaata, mihin
se kiiuluu."
Canadan presbytaarisen kirkon
lähetyspappina Intiassa oleva Rev.
Russel Self sanoi kotilomalla käy­dessään,
että kommunismi on teh­nyt
enemmän 60 vuoden aikana
kuin kristinusko 2,000 vuoden aika-na..
Canadan valeuskovaisuuden täy­tyy
kuolla, hän sanoi, jotta esiintuli-si
"ristin todellinen sanoma",
ma".
Rev.. ,William Nicholls' sanoi
Couchichingon konferenssissa jon­ka
tämänvuotisen keskustelun ai­heena-
oli "Arvot taistelussa" ("Va-lues
in conflict") mm. seuraavaa:
' Marxilaiset työntävät ylenkat­setta
päällemme meidän liioitellus­ta
huolenpidostamme meidän_omas-ta
henkilökohtaisesta hyvyydestäm­me
j a meidän moraalistamme. Me
korostamme, yksilöllistä moraalia,
mutta- siitä huolimatta jätämme u-sein
huomioonottamatta miljoonien
kanssaihmistemme kohtalon. Se on
oikeutettua arvostelua marxilaisilta
ja siinä suhteessa me voimme oppia
heiltä."
•Samassa konferenssissa. Isä Gre­gory
Baum kysyi, että eivätkö Mar­x
i n aatteet ole niitä, joiden tavoitte­lemiseksi
kristittyjen olisi pitänyt
työskennellä?
. . •• • • . . » . • • • «• •
•Tällainen "uudentyylinen" kes­kustelu
ja pohdinta kuvaa omalla
tavallaan sitä syvällekäypää muu­tosta
j a kehitystä, mikä on nyky­ään
tapahtumassa aivan silmiemme
edessä.- Kukaan yllämainituista k i r -
konmiehistä ei ole tietääksemme
"kommunismin" ystävä, ^puhiimatta-kaan
siitä että olisivat kommuniste­ja.
ii l
Mutta he näkevät, että se kuollut
eli maho, kielteinen "antikommu-nistisuus",
mihin kirkonjohtajatkin'
ovat aivan liian usein sotkeutuneet,
ei enää vetele eikä vastaa nykyajan
vaatimuksia.
Jotkut "Epäilevät Tuomaat" täSl-iä
vasemmalla siivellä saattavat sa­noa,
että, mitäpäs tuosta — pussiin­sa
puhuvat nämä papit nytkin näh­dessään
mihin suuntaan yhteiskun­nallinen
tuuli; jauhaltelee.
Asia ei ole kuitenkaan lähestul­koonkaan
näin yksinkertainen. Tosi­asia
nimittäin on, että ylläkuvatun-lainen
keskustelu — tulkoon se sit­ten
vasemmalta tai oikealta, usko­vaisten
tai uskottomien piireistä,
auttaa suuresti nykyhetken yhden
peruskysymyksen — ^ rauhallisen,
rinnakkaiseloa koskevan kysymyk-sen_
selvittämistä. .
Me vain toivomme — ja toivom­me
sita tosissamme, että samanta-,
paiseen mielipiteiden vaihtoon
päästäisiin myös täkäläisten kansa-j
l^istemme "uskovaisten" j a "uskot­tomien"
välillä näistä maallisten a-siain
"kysymysten kysymyksistä".
Sivumennen sanoen, Vapaus on
sellainen lehti, jonka pajstat ovat
avoinna tällaiselle rehdille keskus- •
telulle e r i aatcsuuntien välillä. Mei-,'
dän lehteämme ei ole koskaan pe-loittanut
lausiia hyväksyvää sanaa
toisinajattelevien" hyvistä esityk-^
sistä; eikä lehtemme ole liioin p a -;
koillut rehtiä keskustelua j a väitte-,
lyä periaatteellisista erimielisyyk-^
sistä ja shtä, miten niistä huoli-^
matta voidaan päästä yhteisy^im^*^^;•. |
rykseen •pioiiä' kaikkia, yh#^^lii^^j^ l
a s i o i s U » , S i » f ö f t | ^^
män vaa'ön.tw$lia'kuin^^^^^^^^
alheutt8varSe&§'>- '
4m
IP ••iiii Mivii'
mi mA