Vapaus, June 3, 1969

              Sivu 2 Tiistai, fcesäk- 3 p. — Tuesday, Jime'3, 1969
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
^ OF FINNISH CANADIANS
{LIBERTY) Bsrtalbillshed Nov. 6,1917
EdUxxr: W. EKLUND Manageir: E. SUKSI
TieStotOami: Offlce «uod E^tooilial 674-4264
Co. Umdited. 100-loai ^ St. Weat, eudtniry, Oubatto^ Oeaxsuäta,
' ; . Seamd C%ss Madl 11^^
GANi!i[^l1\f|ilAflG0lGF,PRESS
- TILAUSHINNAT:
Oantaidaasa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $6.25 USA:n:
3 1d^$3.00
1 vk. $11J)0, 8 Idc. $6.76
SUDOneea: 1 irk. niJ^. 6 kk. | 6 i5
Kehnojs^ ystäviä
Näyttää siltä, että vissinlafset saalistajat _j)vait korppikot­kien
lailla uusia siirtolaisia "avunannoillaan" nylkemässä ja
kuppaamassa. Vaaitturialan yihdistyiksen (Anudgamated Gloth-ing
Workersin), toiiminnanjohtaja Samuel f o x esitti viikko
sitten Torontossa Ontarion ttyöväenJiitoia keä^ pidetyssä
ihmisoiketiksien kocnferenssissa tällaisen syytösken.
Uutistietojen mukaan mjr. Fox oli sanomit, että maan
asioita ja tapoja tuntemattlomilta siirtolaisilta perivät "ujusien"
tulokkaiden ystävät" maksuja esimei^kiksi asi'akirjkDijen kään-nöksistä,
jotka suoritetaan, ilmaiseksi^ te
todimesta. Hän korosti kuitenkin, että täanä on vain yksi vää-
|riinpeluiumu0to uusia piirtolaisia kohftaan.
"Tällaista tapahtuu monessa muodossa jatknivasti, ellei
sitä lopeteta"y sanoi pulhuja.
Hän antoi esimerkin mieihestä^ 'joka halusi anoa työttö­myysvakuutusta
ja vei aaiiamuskaavÄeen johonkin maHkailur
toimistoon käännettäväksi ((noin että hän itse sen ymmärtää)
ja täytettäväksi. Kaavake täytettiin virheellisesti ja työttö­myysvakuutus
evättiin. Asia seflvisi vasta sitten.ikun mainittu
ammattiyhdistys sekaantui asiaan ja Iteiki tarpeelliset korjauk­set.
"Täten tämä mies maksoi palvelusta, jonlca hän. olisi saa­nut
ilmiaiseksi ja lisälläsi sellaisesta palvelusta, minkä perus­teella
hänen työttömyysvakuiattukseaisa tulo myöhästyi", selitti
mr. Fox. Hän sanoi äskettäin tulleen ilmi kuusi tafpausta siitä
mitenAjudeit.siirtolaiset ovalt maksameet $2—5 työttömyysva-kuutusanomusten:
täyttämisestä.
Samalla kertaa mr. Fox kiinnitti huomiota earäänlaisiin
työnantajiin, jotka maksavat uusille siirtolaisille lakivastaisesti
IMitiMuii 1. päivästä 24. päivPn
ijatfcuneeati "Kiiman kommuniatlsen
puoliieen IX edustajakokouiksen'
aiikana piidettyden saiMriaöndsten kul-kueiK}
en, ilotulitusten ja mielj^njOGOi-tusten
6aitikioitulkseina oli vaikiuiitta^
Kiinan kansalle ja koiko maailmalle
MaiOD ja faän^ kamoaittaoiensa 'euur-ta
ija lopaiililista voittoa". Virallisen
Ilakoinnin yUäpit8(jillä ei liene ai­kaa
pysyih^ä kysymääm itseJtääri-,
"Ouflro tämS voitto??', "Noudattaatoo
$U!uren per^n^iehen oitjaama yaltior
laiva oikeata suuntaa?", "Mihin tä­mä
flcaikki päättyy?".
NSmä kysymyfcset kuitenkin as-kaoTuttan^
at niiden ihmisten mieliä,
jotka 8eui>atafvat Kiinan taipaihtumia.
Vaikuttaa varsin oudolta, että maas­sa,
missä koanmuaistinen puolue on
oliut vaMassa lähes kaksi vuosikym­mentä,
puoluieen odrntajalkokous on
pjdietty jossain sadaisessia paikassa,
sulaettuden ovien takana, Va^in
yleisesti ^vakiintuneita -tapoja ei
"IX puoluekokoukseen" kuteuttu
edustajia yhdestäkään uilkomaisesta
kxMnnuiinistisesta tai työväenpuolu-:
eesta. Maon ryhmä ei lähettäryt
•kutsuia edes "läiheiaimmille ystävil­leen"
— albanialaisille.
Edustajakolkouspäivinä pairUoivat
Peifcingin kaduilla vankasti aseiste­tut
sotilasosastot, jpunakaaotilaiset
varustettiin ikepein j a kiväärein. Pe^
king muistutti poikkeustilassa ole­vaa
katipuMkia, Edustajakokous vaj-kutti
ennemmin salaliittolaisten
neuvonpiiddltai (kuin monimiljoonai­sen
puolueen foorumilta. Eikä tämä
vaikutelma ole suinkaan väärä.
Maon ryhmä suoritti puoluevas-taisen
valtiokaappauksen. "KuJttuu-riva-
Uankumouiksen" tiimellyksessä
puolueen peimsjärjestöt lakkautet­tiin
ja puolue lakkasi oikeastaan
olemasta. Maolaiset yrittävät nyt
pyhittää ja suojata teikonsa kommu­nistisen
puolueen nimellä, sillä 48
vuotta kestäneen olemassaolonsa ai­kana
tämä puolue ön hankkinut it-sdleen
suurta arvovaltaa ja kanna­tusta
kansan keskuudessa.'Puolue­kokousedustajia
ei tiettävästi valit­tu,
vaan heidät nimettiin "vallan­kumouskomiteoissa"
ja evästettiin
"pupluokonferensseissa". Valinnan
pääasiallisia vaikuttimia olivat hen-minimipalkkarajaa
huonompa paOfckaa sillä perusteella kun
ne katkovat, että kieltätaitamattomat uudet tulokkaat eivät
tunne maan laiheja, eivätlcä voi .kielivaikeuksien vuoksi vali- kilökohtainen usikollisuus Maolle ja
tuksia tehdä. ^ ' . ^'^^'^^ """'"^ "kuJttuurivallanku-
Tällaisissa tapauksissa tavataan sanoa, että Jumala autta­koon
heitä seUaisista ystävistä. Käytännöllisempää olisi mie­lestämme
se, jos me kaikin, huolimatta siitä mihin kansaili-su^
lsryhmään kuulumme,, olemanefcocanadalaistuneita, tai,
teemme yksilöinä ja yhteisönä kaiken voitavamme moisen
"liiketoiminan" lopettamiseksi.
Syrjintä ja lehtivapaus
Lehteme "Mitä muut sanovat" osastossa julkaistaan tänään
torontolaisen Globe and Mail-lehden toinutuspaflstalta (tou-kdk.
28 p). lainattu osa ,missä kiinnitetään ajankohtaisesti huo­miota
sanomalehtien postimaiksujen korottamiseen, lehtien
syrjintään ja syrjintälahjontaan, sekä ennen^ siihen,
miten ammattiaan ja sanomalehtivapauttaarvosttava toimittaja
"lahjontaan" suhtautuu. . Viimidksimainitustta k^
esittää mainitussa lainauksessa Le Devoir-lehden toimittaja
kirkkailta totuuksia siitäkin, miksi 'joidenkin "vieraskdelidten'
nsouksessa".
Uusi ke^u&komitea, johon kuu­luu
170 vM-sinaista ja 109 varajä-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Tyyne Lahti, Toronto, Ont.
t ä y t t ä ä maanantaina, kesäkuun 9
pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja ystä­vien
onnentoivotuksiin.
Bill G-116 (Kieransin lakiehdo­tus
lehtien postimaksujen ko­lehtien
talousasema on vähän parempi kuin toiset ja mitä rottamiseksi—V). Ja jos se (Le
kaikkea siihen sisältyy. Devoir) lakkaa olemasta, se lo-
Globen lähtökohtana on asiallkien toteamus, että valtapii- pettaa päivänsä toiseiaatiavalla
. rien (vaarsinkin hallituselinten) (toimesta voidaan harjoittaa kuin pyytämällä almuja valtio-sanomalehtiä
kohtaan kahdenlaista syrjintää. Voidaan järjes- sihteeriltä."
tää yhtäältä rangaistusluonttoisia toimenpiteitä ja toisaaljta Amen .sanovat lehtivapauden
-myöntää syrjiviä lahjoituksia eli taloudellisia ettuja mitkä ystävät ja korruption vastusta-syrjintätarkoituksessat
kielletään toisilta lehxliltä. Asiallisesti
puhuen syrjivässä lahjonnassa on kysymys korruptiosta —
ostettavissa olevien lehtien lahjomisesta, eli .palkitsemisesta'
'•hyvän ohjelman" pohjalla.
Sulojaan miesostajillekaupustelevat naiset ovat yleisesti
puhiienkanssadhmistensä (halveksunnan kohteena. Tässä men­nään
usein äärimmäisrajojen yli huomioimatta lainkaan niitä
sosiaalisia ja taloudellisia seikkoja, joiden aiheuttamiin vai­keuksiin
ns. katunaiset tavallisenvmin ovat alunperin sortu­neet.
Me emme halua olla kenenkään tuomariam Mlutta ylei­senä
käsityksenä demckiraattisen maailmankaitsomuksen poh­jalla
on se, että avu jaan ja palvelujaan ijsoisille kaupusteilevat
sanomalehdet ja niiden toimittajat ovat henkisen prostitution
bairjoittaijia ja siinä suhteessa katumaisia "paatuneimpia'' sillä
tietoisina ihmisinä ja laitoksina itseään pitävinä, ne eivät ole
tehnfeet, eivätkä jatka journalistista prostitutioaan "lankee­muksen"
johdosta.
. Vaiklka emme haluakaan millään tavoin puolustaa ko.
jouimalistista prostitutioa, niin itotuuden nimissä on sanottava,
että suurempia syntisiä siinä ovat sittenkin ne, joista Isossa
kirjassa' sanotaan parempi olisi että myllynkivi ripustettai­siin
sen kaulaan joka pahentaa yhden mäisitä pienemmistä.
Tästä huolimatta on kuflteqiikin 'borostette^ että sanoma-lehdiitä
ja niiden toimittajilta vaaditaan paljon enemmän
kuin joltakin "langenneelta" näisellta—- niiltä vaaditaan peri­aatteellista
ja käytännöllistä appositioa korruptioa, myös syr-jintälahjomista
vastaan.
. .Juoirj tähän seikkaan kiinnitetään hu'omiota"mainitussa
Globe and Mail lehden toimituskirjoiituksessa. Lehti toteaa,
:^että 300-prosenttinen postimaksujen korotus on aiheuttanut
joillekin sanomalehdille . suuria vaikeuksia. Ja korjatakseen
,tätä aikaansaiannostaan kommiunikaaltiöministeri Eric Kierans
on suositellut kahdelle päiväHehdelle^ Montrealin Le Devoir
niistä toinen, jonkinlaista hyvitystä.
Kirjoittaen tätä erikoisasemaa, eli syrjintälahjontaa vas­taan,
lehti lainaa Le Devoirin toimittajan Claude Ryanin ar­tikkelista
seuraavat paljonpuhuvat lauseet:
"Sellainen ajatus (syrjinltäläihjtiksen vastaanotosta) on vas­toin
käi'k!kia sääntöjä, mitkäs yoiosisatalsten lännen, perinteiden
ni/ufcaän, säätäväit päivälehtien (ja myös pikkulehtien — V.) ja luultavasti "huonon ohjelman"
poUittisten vaalan väliset suflilteotj" kirjoittaa mr. Ryan. ja jate pohjalla. Syrjintälahjönta on
"Se'oj> vielä eneimmän sitä henkeä vaataah, HaJkä on mnoitta- häpeäksi sen vastaanottajalle ja
nut sellaisia löhtiä kuin Le Devoir. Olkoon mr. TCierans var vieläkin suuremmalksi häpeäk-kuuttunut:
"Le Devoir on haavoittun/ult mutta, meitä ei tapa si antajille.
jat yhdestä suusta.
Myös Vapaus "on haavoittu­nut".
Lehtiliikkeemme posti­maksut
ovalt nyt yli $4,000 vuo­dessa
olituaan ennen postimak­sujen
korotusta vähän yli tuihan
nen dollaria.
Se aiheuttaa suuria lisävai­keuksia
aikaisempien talouspul­mien
päälle. Mutta me myös
haluamime kuoMa, jos niikseen
'tulee, muulla .tavoin kuin syr-jintälahjuksien
va^aanottoon.
Se vaatii tietenkin meiltä kai­kilta
uhrauksia. Samalla se on
taisteluhaaste kaikiMe sanava­pauden
ystäville ja kannatta­jille.
Selvää nimittäin on, että
tämän kesän aikana järj esitettä­vän
haasteryntäyksen avulla on
täytettävä sekin lovi, minkä
Kieransin järje^ämä postimak­sujen
korotus meille aiheuttaa.
Uäkomme kiuitenkin vakaasti,
että täkäläiset kansalaisemme
ovat Le Devoir-lehden toimit­tajan
karissa samaa mieltä siitä,
että. lehden maine ja arvo on
Juudaksen hopearahoja arvok­kaampi.
. Siunatuksi lopuksi: Ylläole-valla
ei mitenkään tuomita val­tiovallan
rahallista tukea sano­malehdistö!
le. Kaukana si itä.
Arvostelumme 'kdhdistuu yk­sinomaan
syrjintälahjontaa vas­taan
jmitä annotaian palkkioksi
joillekin "hyvän ohjelman" pe­rusteella
ja kielletään toisilta
sejQtä <ta vAp^isaJSäcea^ m
( J ^ o k f a ä t t o t i . ÄIjiiestys ta.pahtiii
lupttefllQilden peiuisfce^Ua ja i kahd^in
sa vaibees&a 'alustavassa ja viralli­sesi
» äänestjyiksessä. Uudesta kes-huskoiniteasita
puuttuivat monet huo­mattavat
puioluetoverit, vallanikumo-uksen
veteraanit, kaikkien entisten
aluetoiraikunitiea jolitaijat, maakun­tien,
autanoinisten piirilkuntien ja
suua-imipien ikaupunkien puolueko,
miteoiden entiset sihteerit Sen si­jaan
siihen ikuuiluivat ns, M.aon pää­majani
jäsenet sekä kaikkien 29
"vallankumouskomitean" edustajat,
näiden .komiteoiden korvattua lak­kautetut
puoluekomiteat ja kansainr
väliset hallintoelimet
Kesfcusikoaniteaan tulivat valituik­si
Mao itse, Lin Piao, 'Pstiou En-lai,
KangSheng ja näiden vaimot Mao
l^etungin vävy ja monet muut sel­laiset
henkiiöt, jotka eivät ole kos­kaan
•• aikaisemmin olleet nuikana'
poliittisess'a elämässä; Vastavalitun
keakusikomitean jäsenistön eoem-mistön
muodostavat sotilasiheinkiljyt
sekä "'punaikaa tilaisten" ja fcsaofa-nien
johtomiehet. .
Uuteen kesiloiskomiteaan kuuluu
ainoastaan 53 Jäsentä vanhasta,
vuonna 1956 valitusta keskuskomi­teasta,
Lisäiksi 27 heistä joutui ai­van
hitjafckoin ankaran kritiikin ja
panettelun kohteeltsi maolaisten ta­holta
eikä heillä näin oUen ole en­tistä
poliittista meiikitystä eikä rat-ikaisevaa
vaikutusta tärkeistä asiois­ta
äänestettäessä. Heidän joukos­saan
on tasaivallan vai'apuheenjoh-taga
Tung Pi-u, .marsalkka Tsihou
De,, Liu Po^tsilien ja joukko muita
Kiinan kompuolueen huomojttavia
miehiä. Uusi keslkuskomitea on elin,
joika heijastaa Maon i-yhmän intr
ressajä ja tahtoa, ;
"Edustajakokouksen" julkilausu-,
man epämääräiset sanonnat ja lau-seikäänteet
antoivat "suurelle perä-mieiheJle"
ja hänen lähimmille mie-
'hilleen mahdollisuuden kiertää kaik­kea
vastuuta kansalle. Maolaisten
rreuvonpido&sa ci ilmeisestikään
tehty minkäänlaista rakentavaa rat­kaisua
sisäpoliittisista kysymyksistä.
Sitävastoin Lin Piao puheenvuoi-os-saan
vaikuutti, että maan poliittisen
ja taloudellisen elämäin sokasorioon
saattanut taistelu Liu Shaotsliitä
ja hänen kannattajiaan viistaan tu­lee
vastedeskin jalkuimian. Edusta­jakokous
antoi siunauksensa Maon
seikkailulienikiselic kurssille, jolle
ovat kuvaavia "suuren harppauk­sen"
ja "kansankommuUllien" aihe­uttama,
nälänhätä ja sekasorto, se-kä"'
kult'tuuiivallankumouksen" ve-.
riuhrit,
Eduatajakokouksen julkilausu­man
ja Lin Piaon alustuksen kan­sainvälisestä
osasta voidaan pääte 1-
lä, että Maon ryhmä tulee vastai­suudessakin
noudattamaan kansal­liskiihkoista
linjaa, joka on ristirii­dassa
pioletaaiisen international
lismin leniniläisten normien kanssa.
Hajotus- ja tiiholaistoiminta maail­man
koniniunistisessa liikkeessä
sekä kiihkomielinen neuvostovastai­suus
kuuluvat edelleen nykyisien
pekingiläisten vallanpitäjien viral­liseen
politiikkaan. Tämä osoittaa,
että Mao. kannattajineen on sanou­tunut
irti marxismi-leninismistä.
Pekingissä puhutaan nyt Mao Tse.
tungin aatteiden "voitosta". Mutta
mitä arvoa on "voitolla"'- joka ei si­sällä
mitään rakentavaa, vaan tuo
kansalle onnettomuutta? Tällainen
voitto meiikitsee ainoastaan hallitse­van
rylmiittymän epäonnistumista.
Tätä johtopäätöstä vahvistaa erityi-
.scsti se osa Lin Piaon alustuksesta,
jossa hän avoinjcsti kehottaa Kii­nan
kansaa tehostamaan sotavalmis­teluja,
"Maon ajatusten" seikkailuhenki-syys
tuli selvästi esille "IX edusta­jakokouksessa".
Mahdollisesti. juuri
'siksi "suuren perämiehen" apurit
yrittävät yksinkertaisen oikoinkir-joilustrikin
avuilla yhtäläistää 'Maon
n
vuosivoitoin
Ottawa. — Kuluttäjain ja y | i -
tiöiden asiain mini8|;eri Ron Bas-ford
esitti viime torstaina alahro-msn
felflftftltäväksi lakiehdottik
sen, jonka mukaan liittovaltion
luvan perusteella toimivat ulko­maalaiset
suuryhtiöt joutuvat
"avaamaan tilikirjansa" eli ilinöit
tamaan: hallitukselle tiliasemaböä
ja finanssioperationsa yleenaä.
, Tällaista yhtiölakien muutosta
suositellaan viime vuonna julkais­tussa
Watkin8in raportiaaa slköl
kun Ganadassa ei tiedetä nykyään
kuinka pjiljpn Gana^aasft tpimiy^t
yhdysvaltalaiset alayhtiöt hank­kivat
voittoa eikä sitä; mitä ta­pahtuu
niiden voittotuloiUe.
Canadan- yhtiölakiin nyt teh­dyistä
muutosehdotuksista -on "Osa
samanlaisia mitä hyväksyttiin ä s ­kettäin
Ontarion lainlaatijakun-nassa,
mutta eräät toiset kohdat
menevät Ontarion säädöksiä käu--
emmaksi. Ministeri Basford esitti
toivomuksen, että jos j a kun nä­mä
muutosehdotukset tulevat voi­maan,
maakuntien tulisi laatia sa­mantapaiset
maakunnalliset lait.
Nyt esitettyjen muutosehdotus­ten
perusteella joutuvat huoma-tuinunat
yksityisyhtiöt ja myö.<j
monella liikealalla toimivat kon­glomeraatit
antamaan tärkeitä f i -
nanssitietoja toiminnastaan. Tä­män
muutosehdotuksen uskptaan
tulevan myös pian pidettävän
liitto- ja maakuntahallitusten
konferenssin käsiteltäväksi.
Muutosehdotusten mukaan:
— Yksityisyhtiöiden, joiden pää
omasijoitus tai vuotuinen liike­vaihto
on yli $3 miljoonaa, on
pakko esittää vuotuiset raportit
varoistaan tai yleistuloistaan. E n ­simmäistä
sellaista lausuntoa,
mitkä ovat yleisön nähtävissä
mainitun ministeriön virastossa,
odotetaan asianomaisilta yhtiöiltä
vuoden 1969 toiminnasta.
-^Konglomeraatit (yhtiöt jot­ka
toimivat monilla tuotanto­aloilla)
joutuvat antamaan tulo­ja
voittotiedot kultakin liikealal­ta
(eikä: vain yhteistuloista).
Kun tällaista "luokkaa" ei ole nyt
lakikirjoissa, niin tämän kohdan
voimaan astuminen. tapahtunee
.vuoden kuluttua ensinmainitusta.
Yllämainittujen lisäksi tulee
korjauksia osakkeidenomistajien
oikeuksien turvaamiseksi jne.
Suomen uutisia
Kuuman .kesän enlteätä
Seattle. — Kolmekymmentäviisi
ihmistä pidätettiin viikko sitten
maanantai-iltana Seattlessa Yhdys­valloissa
neekeriylioppilaiden ja po.
liisien välisen yhteenoton jälkfeen.
Kahakassa loukkaantui kaksitois­ta
poliisia, joista (kolme sai ampu-mahaavoja.
Ylioppilaat, jotka kuu­luvat
Mustien ylioppilaiden liittoon,
osoittivat nrtieltään, kaska Seattlen
kunnailinen yliopisto ei ole hyväk­synyt
neokeriä hallintovirkailijaksi.
ajatukset" marxismin-ilenimsmiin.
Uutistoimisto Sinhua selvitti edusta­jakokouksen
aikana lehdistölle ai|-
tami*ssaan erikoisjulkaisussa, että
Kiinassa tullaan tästä lähin käyttä-imään
"Mao Tsetungin ajatusten"
asemesta sanontaa "imaotsetungilai-
•set ajatukset" ja että •marxilais-
•leniniläis-maotsetungilaiset aatteet
Ikinjoitetaan tästä läflitien yhdysvii­valla
ja sanonta kanonisoidaan. N ^ -
mä temput eivät kuitenkaan pysty
muuttamaan Maon politiikan lenini-läisvastaisuutta
eivätkä ikykene te­kemään
edustajakokouksen päätök­sistä
ai^vovailtaisia, (APN)
Dmitii Gudikov.
Syrfivillä r a n g a i s t u k s i l l a ei o l e p a i k k a a h a l l i i u k s e a sahteissä
vapaaseen lehdistöön^ Eikä s i i h e n sovi myöskään syrjivät läijjat i
V i i m e t o r s t a i n a m r K i e r a n s ( k o m m u t t k ^ a i i O ' m i n i s t e ^ i E r i c K i e ­r
a n s ) a j a t t e l i ääneensä televisioyleisölle siitä pitäisikö päfipntebda
j o n k i n l a i s i a k o x j a u k s i a f sanomalehdistön postinmaksujen ^300-pxQ-s
e n t t i ^ i a t a nostamisesta ^ V ) . H u o m i o i d e n tuntevansa kakh^saiiö'
malehteä, mitkä o v a t kärsineet tästä ( p o s t i m a k s u j e n muatoksesta)i
hänen mielestään h a l l i t u k s e n sietäisi h a r k i t a " e r i k o i s a v u s t i i k s e n " t a r -
j o j i m i s t a A c a d i a n V E v a n g e l i n e A e h d e l l e j a B/Jontrealin Le D e y o i r -
päivälehdelie . . . . , ',
L e D e v o i r kykenee l u o n n o l l i s e s t i ^täysin h y v i n p u o l u s t a m a a n i t ­seään
— sekä K i e r a n s i n hävitystä että l a h j o n t a a vastaan^ > T o i m i t u s -
k i r j o i t u k s e s s a m i k ^ oU^i a r v o k a s lisä j o n k u n vapaan joikmäJismin
t u k i j a n ainehistossSi t o i m i t t a j a C l a u d e Ryan asettaa s u o j e l i i s h e r r a k si
tarjofituvMa aikeam asemaansa. " ' '
~ O s q i t e t t u a a n u s e i t a virheitä m i n i s t e r i n a n t a m i s t a t o s i t i e d g i s t a,
mt Ryan hylkää " v u l g a r i s e n ( a l h a i s e n ) lahjan:kreikkalsäsilta"n^^^
' S e l l a i n e n a j a t u s on v a s t o i n k a i k k i a sääntöjä, mitkä, vuosisafaisten
lännen p e r i n t e i d e n mukaan, säätävät päivälehtien j a poliitfiäen val­l
a n väliset suhteet. Se on vielä enemmän sitä henkeä vastaan^ mikä
Ott: i n n o i t t a n u t s e l l a i s i a lehtiä k u i n L e D e v o i r . O l k o o n m^^^^
v a k u u t t u n u t : L e D e v o i r on h a a v o i t t u n u t , m u t t a heitä ei tapsi B i ll
G - I J ^ ( K i e r a n s i n l a k i e h d o t u s postimaksujen k o r o t t a m i s e k s i : ^ V ) .
J a jos se ( L e D e v o i r ) l a k k a a olemasta se l o p e t t a a päivänsä t o i s e l la
t a v a l l a k u i n pyytämällä a l m u j a valtiosihteeriltä. A j a t e l k a a a s i a a u u ­delleen,
mr. Kierans" t- Globe and Mail, Toronto.
'JUlUHIIIllillH
Bonn aikoo tutkia
Suomen ehdotusta
B o n n — Länsi-Saksan u l k o m i ­nisteriö
pitää Suomen m u i s t i o ta
E u r o o p a n t u r v a l l i s u u s k o n i e r - e ns
s i n koollekutsumisesta "tärkeä­nä
a s i a k i r j a n a ".
Ulkoministeri Willy Brandt ker­toi
äskettäin Bonnissa pidetyssä
lehdistökonferenssissa, että tämä
muistio otetaan käsiteltäväksi se­kä
Länsi-Saksan sisäisissä että Na
ton jäsenmaiden välisissä neuvot­teluissa.
Kysymykseen, onko t ä l lä
muistiolla yhteyttä Puolan puo-lueiohtajan
Wlady8law Gomiilkan
tar.ioukseen Puolan länsirajaa kos
tarjoukseen Puolan länsirajaa
koskevasta sopimuksesta; ulkomi­nisteri
Brandt vastasi vältellen:
"Euroopassa kaikki l i i t t yy tavalla
tai toisella yhteen."
Gomulkan puhe oli Brandtin mie
Iestä ensimmäinen osoitus siitä,
e t t ä Puola on valmis keskustelui­hin.
Hän piti "Gomulkan lausun­toa
merkittävänä myös siksi, että
Gomulka pidättäytyi polemiikista,
Gomulka oli Varovassa pidetysr
sä vaalikokouksessa ehdottanut,
e t t ä Puola ja Länsi-Saksa solmi­sivat
sopimuksen, joka vahvistaisi.
Oder—Neisse-linjan 1 opuUiseksi ra
jaksi, Brandt viittasi Länsi-Sak­san
hallituksien vuonna 1966 an­tamaan
julkilausumaan, jonka mu
kaan yhtyneen Saksan rajoista
voidaan sopia vain yleissaksalai-sen
hallituksen kanssa, mutta to­tesi,
ettei tämä ole esteenä kysy­myksen
lopullisen ratkaisun val­mistelulle
ennen rauhansopimuk­sen
solmimista.
Hän uskoi, e t t ä Puolan j a Länsi-
Saksan väliset neuvottelut olisi­vat
hyödyllisiä, mutta korosti, et­tei
kumpikaan osapuoli saa aset­taa
ennakkoehtoja.
Helsinki. — Suomd-Senra —
Vientimme Kanadaan viisinkertais­tumassa.
.
Montrealissa toimiva Suomen kau­pallinen
edustaja, konsuli Lasse
Oka on varma siitä, että Suomen
vienti Kanadaan on viisinkertaistu-hiassa.
Viennin arvo oli viime vuon­na
yli kuusitoista miljoonaa mark­kaa
ja sitä aikaisemmin kahdeksan
ja kahdentoista miljoonan markan
vaiheilla. Kolmen vuoden työskente-.
lyn jälkeen hän arvelee, että vien­nin
arvo nousee tämän vuoden ai­kana
40 miljoonaan marffekaan.
Montrealin maailmannäyttelyn
jälkeen suomalaisten viejien kiin­nostus
Kanadaa kohtaan on huomat-lavasti
lisääntynyt. Varsinkin Ken­nedyn
kierroksen tullialennukset
antoivat aihetta tarkistaa sitä käsi­tystä,
jonka mukaan Kanada on
Suomelle mahdoton vientimaa.
Vähäisen viennin syiksi konsuli
Oka arvelee laimean mielenkiinnon
ja heikot agentit Hän erinustaa
vientimme kohoavan vuosina 1970
—71 noin 60 miljoonaan markkaan.
Viennin rakenne on myös muuttu­nut
Kun viisi vuotta' sitten miiddn-nahat
muodostivat viennistä yli kol­manneksen,
on niiden osuus nyt jäär
nyt pariin pitxsenttiin. Nahktqen ti­laille
on tullut tärkeimpinä ja lupaa,
vimpina ryhiminä k o n e e t sekä
tekstiilit, kreppinaUonlanka j a elin­tarvikkeet.
Parhaat tulokset on saa^
vutettu länsirannikolla, Brittiläises-sä
Kolumbiassa, (HS)
Riomania oHtaa
osaa Moslkoyaiii
konferenssiin
Bukarest!. — Romania osallistuu
Moskovassa ö. kesäkuuta alkavaan
konnmunistipuolueiden maallmanr
konferenssiin, 'ilmoitettiin Bukares:
tissa viikko sitten ikeSkrviiKkona.
Romanian valtuuskuntaa johtaa
konferenssissa pu<HuejoJitaja Nico­lae
Geausescu.
Samaan aikaan ilmoitettiin että
Romanian komimiunistipuolue pitää
10. 'kongressinsa 4 elokuuta.
KOTIMAASSA TIEDUSTELLAAN
Kalske, Gustaf Adolf, synt. 13. 5.
1881 Naantalissa.
Edellämainittua henkilöä tai hen­kilöitä,
jotika hänestä jotain tietävät
pyydetään ottamaan yhteys Suomi-
Seuiraan osoitteella Mariankatu 8,
Helsinki; Fildand.
Helsingissä 27. toukokuuta 1969.
SUOMI-SEURA r.y.
— Hävittäjä "Gävle", josta Ruot­sin
laivasio oli erittäin ylpeä 1930-
luimlla', muutetaan höjnnyvoimalai-toksefcsi.
Kahdeksan vuotta toimet­tomana
olhit hävittäjä muutetaan
Helsinborgs Va'rf -nimisellä telakal­la
höyryvoima.laitokseksi.
PÄIVÄN PAKINA
"DUNDEELUSUUTTÄ"
Meidän mielestämme monet
oanadalais-juiutalaiset ovat ai­van
liiain tunneherkkiä Israe­lista
puhuttaessa.
Toisinaan tuntuiu, että hei­dän
mielestään Israelin halli­tus
on "aina oikeassa" huoli­matta
siitä mitä se tökce tai
tekemättä-jättää.
Eipä silti, kyllä tätä kansal­liskiihkoa
ilmenee niin cana-dansuomalaisten
kuin muiden­kin
väegtöryhmien piireissä,
mutta vi-iimeaiiRoin.a se on il­mennyt
erittäin voimakkaana
juutalais-ystäviemme keskuu­dessa.
He kieltäytyivät monessa ta
pauksessa keskustelemasta
'•kiuuden päivän sodan syistä"
— Israelilla oli ilman muuta
(kopuolista painostusta. Toi­saalta
Israelissa, ikiuten monis-.
sa muissakin maissa, on por­varillinen
järjestelmä ja por­varillinen
hallitus, joiden edes
ottamiteet monissa kotiniaisissai
Hollannin työläiset päätti­vät
puoluekongressissaan maa
liskuuin 9 pnä 1969 esilrtää eh­dotuksen
Itä-Saksan kansain­välisestä
tumnustamisesta. Täs
tä tuohtuneena Länsi-Saksan
sosialidemokräattiien johtaja,
ulkoministeri Willy Brandt
luennoi H.S:n mukavin noin
nimeensä:
"Valittaen päätöstä Brandt
huoniauttaa kirjeessään, että
ja kansainvälisissä kysymyk- ihodlaji.tilaisen veljespuolueen
sissä ovat kaukana siitä, mitä
työväenliike ja sen ystävät ha­laavat.
Se tästä "dimdeellisuuden"
liikaiherkkyydestä.
Mutta Canadan juutalaisten,
kongressi oli mielestämlme tu­hannesti
oikeassa kiinnittäes­sään
viime: viikolla liitltoihalU-tuksen
huomildta niihin nat­sien
sotarikollisiin, jotka seu-omalksuma
kanta sivuuttaa
varsinaisen ongelman. Se an­taa
aiilheen sellaiseen tulkin­taan,
että 'ystävällismielisen'
naapurimaan sosialidemo­kraattinen
puolue jättää otta­matta
huomioon saksalaisten
ja Saksan sosialidemokraat­tien
tunteet ja helpottaa Itä-lanti
oli natsien miehittämä-nä
sodan aikana.
Hollannin sosialidemokraa­tit
ovat aina olleet fasismin
vastustajia, eivätkä, he liioin
voi unhoittaa niitäiiynMneniä-tuhansia
Hollaimuij,kansalai­si
a, jotka tuho(utuiv«tft natsien
keskitysleireissä tai tuhottiin
muualla. Eivätlkä he myöskään
ole voineet olla toteamatta, että
länsi-saiksalaiset —- Brandt
mukaanluettuna — eivät ole
virallisesti vieläkään sanoutu­neet
täydellisesti itrti natsipe-rinteisltä..
(esim. rajoijen "muu­tosta").
Vaikea on kaiketi hollanti­laisten
unhoittaa sitäkään,
että imperialistisen Saftcsan so­takoneisto
on kahdesti tämän
vuosisadan aikana vyörynyt
Saksan järjealtelmän asiemaia yli heidän maaorsa.. He laskel-juuri
sellaisena hetkenä jona moivat ilrneisen perusteellises-rauksia
peläten pakeniiivätko- se esiintyy erityisen vihamie-^ ti, että Itä-Saksaii rauhanoh-timäi'staain
sodan jälkeen ja lisesti . . . . rauhaa vastaan,'Vjelma heikentää huomättavas-ovat
täällä väitetysti "vääriä gen lisäiksi herr Brandt va- ti l^si-Saksan imperialismin
oikeus" päällekarkaamiseen; tietoja" antaen saaneet Gana- littaa kauheasti että "ystäväl- «mahdollisuuksia uuteen nou­sen
jälkeen on puolustettu vä- dan kansalaisoilkeudet. Kanna- Hsmielisen naiapurimaan sosia- .HolIaniUlaisia ei voi miel
hän punastellen "kostotoimen- tamme lämpimästi tätä jmuta- Hdemokraat/tinen puolue ei ota ly"^» Lansi-Saksan revanshis-piteitä"
ja muita hyökkäyksiä laisväestön huomautusita ja huomioon saksalaisten tuntei- .^l^." sotavouhottelut eikä myös
arabimaita vastaan, sillä kun
hyökkäyksen tökijänä on Is­rael.
•. V
Tosiasia tietonlkin on ensin­näkin
,että Israelilla kuten
kaikilla muillakin mailla on
oikeus elää rauhassa, turvallir
suudessa ja ilm'an aniltään ui-myös
sitä. että liititohallituk-sen
tulisi* toimia päättäväm-min
ns. "vihanlietsontakirjal-lisuudein"
levittämisen ehkäi­semiseksi.
. Sitten "dundeelliisuusötysy-myksen"
orää.sitä toisesta i l ­miöstä
.
ta."
Kuinka "dundeelliseksi" täs
sä pitäisi hollantiliaisten sitten
tulla?
Missä määirin heidän pitäisi
huomioida herr Brandtin tun­teita
kun miuistetaan, että Hol-kään
Brandtin hallituksen pu­heet
rajojen "taittdstamiisesta",
mikä nykyoloissa voisi tapah­tua'vain
sodan puitteissa .
Niin, että kysymys on siitä,
kenen "tunteita" loukataan, ja
mitä on tämän "dundeilun"
takana.—Känsäkoura.