Vapaus, November 28, 1928

              VAPAUS ttib^tT) „ ,
TOM
OJIOTCSHIfOUT TAPADOESS&:
UJO ksfU. «XM kakd fcvM. ^ ATlulliH«wwmq»iiHitrwt SOe.
_ act Me. k x t t . ttJ» t '
A«<a—Ifa •ki •ro» kMB. t3jM'ktki i
^^SiraTT V. KAiffUSTo. iiak«eiikoiMi«. . •
Hooverin suunnitelma 'Tiyvinvoinnin
vakiinnuttamiseksr
Maailman parhaimman sotalaivas­ton
rakentamisen ohella aikoo Yh­dysvaltain
imperialismin uusi tsaari,
Herbert Hoover, käyttää 3,000,000,-
000 dollaria 'hyvinvoinnin vakiin-nuttamiseen'*.
On ilman muuta sel­vää,
ettei tässä suinkaan ole kysy^
•myksessä työväenluokan' hyvinvoin
ti, vaan päinvastoin työläisten en
tiliään tehoisampi nylkeminai, huo-
'inauttaa Daäy IVorker- Juuri ta-
/män lakia Amerikan ammattijärjes­tön
byrokraattien konventsioni New
lOrleansissa antoi niin sydämellisen
kannatuksensa ,tälle uudfelle suun-initelmalle.
Amerikan- ammattijär­jestö
on näet ensimäinen lakeija
.nuolemflssa niiden imperialbtien
jalkoja, jotka ehdottavat laajarilaisiä
suunnitelmia työväenluokan sorron
tehostamiseksi.
Asiain luonne semmoisenaan vaa-itii
uudelta presidentiltä, joka on
virkaansa valittu finanssipääoman
mahdin avulla ja kustannuksella, et-
Jä hänen .tehtävänään on kohottaa
mahdollisimman korkeaan huip-ipuunsa
se liikevoiton määrä, mitä
suuret teollisuusyhtymät ja pankit
pusertavat työväenluokasta; niini­kään
on hätien tehtävänään laajen­taa
siirtomaavaltakuntaa, että Ame-irikan
/inanssipääoma saattaisi har-.
jottaa siirtomaaorjain tavatonta, riis­toa
kaikissa «inaailman koleissa.
Goolidgen coselepopäivän puheen
ja Hooverin *Sraltakunnan kierto-
.matkan*' kd:a ^on tämä Hooverin
suunnitelma, ;]}jtvinvoinnin vakiin-imittamiseksi
\viime viikkojen tär­keimpiä
kehitysvaiheita: ' Ne ovat
silminnähtäviä merkkejä Yhdysval-.
vtain imperialismin terävästä etene­misestä.
Se .onkin hyvääsä sopu-
.soinnussa Hooveria valinnan käns-vsa.
Hänet näet vvalittiin presidep-
Utiksi ohjelmalla/ mikä .tähtää maa-
Jlman vallottamiäeen. Hän. ryhtyy
Amerikan kapitalismin yli-insyiöö-
«riksi. Wall-kadun .valtakunta, mistä
.hän unelmoi, ei tyydy Amerikan
•mantereeseen, vaan^ kohdistaa ah­maan
katseensa £uropan, Aasian,
< .Austraalian ja Afrikan mantereisiin.
: Tämä Hooverin -uusin suunnitel-
.ma kohdistuu niinikään niitä voi­mia
vastaan, mitkä tulevat kukista-
>mattn kapitalismin, .imperialismin
sekä koko orjamaailman törkeän ja
verisen rakenteen, mistä tämä kor­kein
tsaari unelmoi. Hoover ei ole
jiarri, .vaan hän on muuan kapita­listinen
^'viisas mies", ja hänen
ssuunnitelmansa "kapitalismin va­kiinnuttamiseksi"
tulee ajautumaan
suurimpaan perikatoon mitä histo­riassa
tunnetaan. Hoover ottaa näet
tehtäväkseen kapitalismin kehityk­sen
lakien, rappeutumisen ja ku-kiMumiseri,
voittamisen. Kapitalis­min
johtajana ottaa hän tehtäväkseen
muuttaa sen yhteiskunnallisen kdii
tykseh lain, minkä mukaan kapitalis­tinen
yhteiskunta väistämättömästi
— sen itsensä laajentumisen ja hy­vinvoinnin
voimain takia — heit­tää
maailman talousprosessin pula­kauteen,
seisahdustilaan,* työttömyys
teen, proletariaatin ja siirtomaakan-säin
vailaviin liikehtimisiin sekä
— Vallankumoukseen. Rakennustöi­den
tavanmukaisen "viivytyksen-'
takia tulee Yhdysvaltain nykyinen
tyottömäia armeia, luvultaan noin
kolme- tai neljämiljoonäa ihmistä,
laajentumaan; ja työläisille on tästä
hidastuttamisesta seurauksena se, et­tä
he saavat nälkiintyä hiljalleen ja
pienemmissä rykmenteissä, eivätkä
kaikki yhdessä suuressa rysäykses­sä.
•'• .
Esittäessään Hooverin viimeisim­män
suunnitelman, lausui Mainen
valtion kuvernööri Brevvster muun
muassa:
"Kuvitelkaa taloudellisen Mai­sin
lähentymistä joka puolelta
uhkaavan työtioiftyyden kera.
Kun yleisistä ja muista saman-
'suuntaisista varoista laskettaisiin
8,000,000,000 dollaria käytettä­väksi
rakennusurakoihin, niin ^ se
tulisi parantamaan tilanteen sil-.
mänräpäyksessa;, Kohdakkom on
saatavissa liittohallituksen aine-luetfcelot,
niitkä siirtävät tämän
kysymyksen pob silkalta tähyste­lyn
tai mielipiteiden alalta ja
, asettavat sen yksinkertaisten tosi-seikkäin
perustalle.
^'Suunnitelmaan ei sisälly auk­toriteetin
keskittäminen, vaan
pelkän yhteistoiminnan kautta
semmoisen tilanteen luominen,
.mikä tulee tekemään mahdoUi-
. seksi pulakauden jonkinlaisen pa­rantamisen
kaikkia tyydyttävällä
tavalla. Seuratkaa tuon kolmen-biljoonan
dollarin virtaamista
urakoitöijalle, -työläiselle, ainei­den
hankkijoille, tehtaaseen, teh­dastyöläisille,
kauppiaille ja far­mareille.
Se tapahtuu yhtä suk­kelaan
kuin Jussin'talon rakenta­minen
ja siihen päättyy työttö-
; myys." ,
Mutta Hooverin ja hänen puhe-miehensä
tulevat yrittämään 'lakais­ta
takaisin semmoisia merenaaltojai
miitkä tulevat hukuttamaan heidät,
huolimalta heidän 3,000,000,000
dollarin luudastaan.
Uusia kiristysläkeja tekeillä Suomen
porvaristolla
Berlini, 30. 10. — (Pöstitleto) i - -
Tfflm olin Parisissa tilaisnudessa: ta*
pasmaan tnxn. Hanskan vasemmisto­laisen
ammattijärjestfin (ConIedei»>
ti<m Generale du TravaJl Unitafre)
siirtomaaosastoa >ihteerm. Amzo»-
tillisett asian ohella. Joihin ea täa<
sä yhteydessä puutu. kertdUhän j ä r ­jestönsä
ja Ranskan kammmiistipuo*
lueen työstä siirtomaissa Ja sllrfaHriaa»
kansojen keskuudessa. Kun jo iSzxx
aikoinaan opetti, että emämaiden
työväenluokan yapaut^nlnen riippua
aivan ratkaisevasti sUztcanaiden
pauttamisesta emämaiden orjuutuk-r
sesta, ovr t ranskalaiset toverit tässä
suhteessa su(»ittaneet erinomaista
työtä. Haastattelemani toveri kertoi,
että ammattijärjestö, päinvastoin kuin
amsterdamilainen, lähettää Järjestä-
Jlään varsinkin Algeriaan, ICarokkoon
Jä Tunisiin, Jotka ovat Ranskan poh-jois-
afrikalalsia sUrtomBltfft. SieOä te-kevit
he työtä alkuasukkaiden jär*
Jestämiseksi, Jotteivät he polklsi Rans­k
a n työläisten elintasoa, vaan kcnroc-taisivat
omaansakin. Ja jotta he he­räisivät
taisteluun imperialismia vas­taan
omien maidensa riippumatto­muuden
puolesta. 7%llaiseh työn ta­kia
vainoo porvaristo ranskalaisia to­vereita
mitä ^ Yi^^\\pmÄ^rnmirn\n
Btm. viime viikolla saapui Parlslin
algerialaisesta vankilasta eräs ammat­tijärjestön
järjtestäjä. joka oli tuo­mittu
18 kuukaudeksi vankilaan silr-tomaakansojeni
Järjestämisestä ja he­rättämisestä
kansalliseen Itsetuntoon.
Tällainen on ;ollut 'lukemattomien
kohtalo. Sillä ranskialalnen kaplti^ls*
ml ei kostamatta sam' het^ttää/orji­aan.
Ranskalaisten toverien ' piEajon
vaivaa ja uhrauksia vaatineen tyOri
tuloksena onkin ollut j^mmnfirngpTift
alalla palkkojen-kohbajiilnen^f^
8ia taikka mmta työläisiä. että> h ä ­dän
sensijaazi on taisteltava omien
kansojensa vapauttamiseksi imperia­lismin
Ikeestär Ja imperialistini kar-bdttamlsdcsl
kaikista siirttnnaista.
TäHaiaella agltaäonilla sanoi haasfat-telemaal
oneen seJOaisen vaikutuksen.
että sotilaat siirtc«naaJoukoissa ovat
suurin joukoin kieltäytyneet taistele­masta
kapinallisia siirtomaabämoja
vastaan Ja menneet niiden puolel^
Lukemattcanla siirtamaalalssotUaita
on tämän takia tuomittu kuolemaan
Ja tekätetta mitä raakalalsimmaHa
tavalla. S'Alvan äsken oli Algeriassa
tuomittu kuolemaan 10 arabialaista.
Mutta verisinkään terrori el voi enää
estää;«UitcsnaakansoJen heräämistä.
Haastattelemaa kertoi .etteivät por­varilliset
sanonalehdet kerro läbes'
kään kalkista kapinoista siirt(»mds-sa,
koska luulevat salaamalla estä­vänsä
samanlaisten niiiiiEeamlsta
muualla. Parhaillaankin taistelevat
useat Abd^ Krimin alk>dsemm1n Joh­tamat
mandckolaisiet heimot imperia­listien
yhdistyneitä voimia vastaan.
Kim kuitenkin siirtomaalaisten ka­pinat
hajanaisuutensa vuoksi Jäävät
tisein vähemmän tuloksellisiksi, sanoi
haastattelexnanl kommunistien pyr­kivän
yhdistämään siirtamaalcapinat.
Jotta niiden kantavuus olisi laajemi^
He eivät Iptesty siirtomaalaisla kom
anmistisin. vaaa kansallisin tunnuk­sin.
Tämä el tarkoita petosta, sinä
asukkaillekin.
Mutta ranskalaiset toverit tekevät
erikoista työtä myöskin sotajoukko­jen
keskuudessa, ennen kaikkea silr-tomaajoukolssa.
On näet tmmettua,
että Ranskan rllst«it«vänä j a ryöstet-
'BS.y'&D& on suurimmaksi osaksi Ma­rokko.
Algeria. Tunis, Syyria, Sene­galia,
Indo-Kitna jji.e. Ankara sorto
synnyttää ^^den maiden kansojen
keskuudessa suurta tyytymättömjiyt-tä
Ja kapinallisuuttakin. Vidn an­karalla
sotilasdiktatuurilla voi Rans-i
ka. säilyttää ylivaltansa slirtcanaissa.
Tarpeen tulleri käjyitää: se myöskin
silrtomaalaislsCa^^^ ' ottamiaan
Joukkoja Ranskan työläisiä vastaan ja
ennen kaikkea toinen toisiaan vas­taan.
Esim. miarokkolaisla on pakfid-tettu
kukistamaa senegalilaisia ka­pinoita,
senegalilaisia kukistamaan
marokkolaisia jJä.iei RaniOcan imperia­lismi
on noudattanut täydeliistä 'Tia--
Joita jä hamtse fpÖUtiikkaa'^ P ^
min ' dnnlstuakseien' yhdiistää imperia­lismi
omiia voliihlaan. Tätä tarkoifr-taa
n. 3,000 km. pitkän radan ra-;
kentaminen Senegallasta' Bfarokkocni.
jota Ranska käyttää suunnitellessaan
myöskin uuden isiirtoinalden valtaa­miseksi
muilta valioilta;
Haastatteleiaani; toverlfc kertoivat,
etteivät Ranskan sosI&JIiIemclb-aatIt
tee kerrassaan mitään -itaperi
vastaan, päinTOstoin; tukevat moneUa
eri tavalla. Mio. sosdem. johtaja
Paul Boncour teki aikoinaan esityksen,
että naisetkin määrättäisiin sotapial-velukseen.
Työväen idättävä esiin­tyminen
pelästytti kultenkiri porva-reitakin
niin. ettei lakiesityksestä tul­lut-
lakia. .V'.'
Imperialismlvastainen. taistelu on
jäänsrt yksin vasemmistolaisille työ­väelle
ja kommunisteille. . Alussa mai­nitsemani
toveri kertoii, että he levit­televät
suuria määriä vallstusklrjäl-llsuutta
ja lehtisiä arabialaisten ]a
muiden siirtomaakansojen keskuuteen.
Kaikki tällalnien painettu sana on
siirtomaakansojen omalla kielellä.
Heille on osoitettu, että on heidän
omankin etunsa vastaista käydä am-:
pumaan Joko otnla kansalaisiaan, tois­ten
siirtomaiden asukkaita, ratiskälai-silrtomaalaiset
eivät kuluöikaan voisi
vielC suorittaa proletaarista vallan­kumousta.
Heidän on ensin vapa,a-duttaya
ulkovaltain Ikeestä Ja kyp­syttävä
köyhälistön vallalle.' Kun sl-l^
paltei jo^Eainen siirtdmaakänsan va­pautuminen
imperialistien Ikeestä hei­kentää
imperialismia, on työväen­luokalle
suoranaiseksi eduksi tukea
silrtomsdden kansojen vapautumista.
Näin selittivät ranskalaiset toverit
toimintaansa.
Kun he täten ovat täyttäneet vel­vollisuutena
siirtomaakansoja Ja ka­pitalististen
maldra vapaus­taistelua
kehtaan, ovat he Joutuneet
inltä. ankarimman vaiiion alaiseksi it­se*
RaijsJ^aBsakin. Yhtäiään tuomi­taan
rohkeimpia tovereita vankeuteen,
mutta' palkat täyttyvät irionln ker­roin.
Se erikoinen innosttis Ja läm-^
pö, jota ranskalaiset toverit osoitti­vat
siirtomaakansojen vapaustaistelul-ie,
osoitti, että heissä on kypsynyt
todellinen IntematlonallsmL He va­kuuttivat,
ettei toikään mahti voi
^ t ä ä heidän taisteluaan siirtcnnaa-kansojen
puolesta. He sanoivat oie-vansa
tästä sitäkin vakuutetumpia.
kun siirtomaakansat Itse alkavat vih­doinkin
herätä,
'v^.^^:'.- -N.'vällärL
Rajamäiäeit neuvosto-
' vasfaiheh
äskettäin Suomesta saapuneet tie-iclot
kertovat, että siellä on Sosiali-anKUileriön
toimesta ryhd3rtty alus-tuvasli
hcrkitsemaan mahdollisuuk­sia
"rieisen tyoraulian aikaansaami­seksi''.
Valmistele\'ia neuvotteluja
lon ']0 valtioneuvostossa ollut ja
asiaa koetetaan. kiirehtiä niin, että
»e johtaasi käytännöllisiin:toimenpi­teisiin
jo tämän vuoden aikana.
. Kysymys on tullut esille työriita'
ja työehtosopimuslainsäädäntöÖii
kohdistuvien uudistussuunnitelmien
yhteydessä. Hallituksen sanotaan
näitä kysymyksiä käsitellessään kiin-nittäneiai
huomiotaan ko»ko elinkei­noelämää
suuresti häiritseviin, lop­pumattomasti
jatkuviin lakkotaiste-luihin
ja katsonut tilanteen sellai­seksi,
että on "välttämättä ryhdyt­tävä
loimiin työrauhan palauttami­seksi
ja sen turvaamiseksi siten, et­tä
vastaisuudessakin tällaisten vai­keiden
selkkausten s}'ntyminen saa­taisiin
ehkäistyksi".
sen ja sosiaUnunisteriön suurinitel-mal
tarkoitayal lakko-oikeuden kiel­tämistä
lain voimalla työläisillä jä
koetetaan sellainen laki. läliimmässä
tulevaisuudessa saada voimaan.
iSuomen porvarit ovat jo kauan
aikaa ihailleet muissa maissa sps-demien
avustuksella- voimaan saatet­tuja
'työrauhaa suojelevia" lakeja,
josta • sillä on tuorein esimerkki
Buotsissa, missä äskettäin tuli voi­maan
työriitaisuuksien pakollinen
sovitus. Tietysti sosdemien suosiol­lisella
avustuksella. Näiden apuuq
luottaa myöskin Suomen porvaristo,
eikä siinä kaiken" todennäköisyyden
mukaan pettynekään, sillä sosdemien
leirissä on jo eräs johtajista, J. V.
Keto, kiiruhtanut laatimaan sosde­mien
pää-äänenkannatlajaan "haas­tattelun"
työrauhan aikaan saami­sesta
myöskin Sijomeen. Mainitus­sa
Kedon "haastattelassä" lausu­taan
m.m. seuraavasti: ^. meillä­kin
olisi lainsäädäntötietä järjestet-
Edelläolevassa mainitun hallituk- lävä pysy^^äinen taloudellinen neu­vottelukunta".
Esimerkiksi vetää
hän Saksan samansuuntaisen yrityfc
sen teollisuusrauhan aikaansaami­seksi,
josta tuoreimpana esimerkki­nä
muistettanee muutama viikko sit­ten
tapahtunut sosdem panssarilaiya-ministerin,
Wisselin, yritys saada
Ruhrin alueen raskaissa teollisuuk­sissa
sovinto työläisten ja työnan­tajien
välillä sovintolautakunnan
päätöksellä. Mainittu yritys epä­onnistui,
sillä työläiset yksimieli­sesti
hylkäsivät mainitun katalan
yrityksen kapulöida heidän taistelu­tahtonsa
Jcierillä lakisäädöksillä.
I Kuten edellä on mainittu, on
Suomen porvareilla myöskin aiko­mus
saada voimaan samanlainen ku-ristuslaki
kuin on jo voimassa Ruot­sissa,
Norjassa y.m. maissa ja jol­laista
Saksan sosdeniit ^ aikovat
myöskin saa<^a voimaan. Toivotta­vasti
kuitenkin Suomen, samoin
kuin inyöskin Saksan työläiset, nou­sevat
jyrkästi vastustamaan moista
katalaa pe^tämiskeinoa ja, jollei
muu auta, näyttävät Joukkovoimar-laan,
että he pystyvät sen ehkäise­mään,
huolimatta siitä, v-aikkaJvank-keen
takana ovatkin sosdemit ja
niinollen myöskin yhdessä porva­rien
kanssa parlamentin enemmistö.
Moskovan Pravdassa 1 p. marras­kuuta
käsitellään Suomen presidentin
viimevuotista käjnatiä Biuotsin pää-:
kaupfUtigissa T i ^ o ^ i i a ^ ja Vlroii
päämiehen äskettäistä käyntiä sa­massa
paikassa.'Lehti mainitsee, mi­ten
Suomen presidentti el katsonut
edes tarpeelliseksi erikoisesti maskee­rata
vilttaiikslaah Suomea ja Ruotsia
muka uhkaavasta yhteisestä "neuvOs-tovaarasta".
Viton valtion päämiehen äskeinen
käynti Tukholmassa, kirjoittaa
Pravda, — ja Itärueren maiden lehti­en
lausunnot täin&a johdosta saatta­vat
täysin perustelluksi vakuutuksen,
että tämä vierailu on jatkoa Suomen
presidentin vlimevubtiseile "kohteli­aisuuden
osoitukselle" jä että sen
päätarkoituksena' on jouduttaa Itä­meren
maideti ja Skandinavian neu­vostovastaisen
blokin muodostumista
"kulttuurisen kanssakäymisen" kyltin
varjolla'ja Englsuuiin holhouksen alla.
Tuskinpa ön tarvis lueteUa yleisesti
tunnettuja tosiasioita Suomen ja V i ­ron
ialistumisesta Britannian imperia­lismin
pyyteUle ja ohjeille. NUden o-siius
neuvostovastaisten voimien etu­joukkona
läntisen rintamamme poh­joisosassa
Oli yhtä; epMemätön kuin
Puolan ja Rumaniati vastaava osuus
keskiosassa ja etelässä. Tämä seikka
Pulijois-ODtarioii iHirm naisosastojen
nenvottelnkokoDS
Pohjois-Ontarion piirin naisosasto­jen
toinen neuvottelukokous pidettiin
K<rVigTirt Lakella, Ont., 11 pnä mar-raslcuuta
1928.
Piirin sihteeri Anni Sipilä avasi ko­kouksen
klo 10 ap., lausuen edustajat
tervetulleiksL Kokouksen osanotta­jiksi
oli saapunut piirin naisosastojen
edustajia seuraavasti: Betty Salmen
Ja Signe Lund C!obalt. Ilmi-Vuori,
Martha. Raitanen Ja Hilma Pietilä
Kirkland Lake. Anni Bränny Rose-grove.
Martha Lehtonen, Hilma Vuo­ri
ja Julia Kivistö South Porcupine.
Maria Johnson. Ruura ffill, Maiju
Riihinen, Saimi Eimes sekä piirin
sihteeri Anni Sipilä Timmins. Hento
Ketola Pottsville. Evi Backlund
RouyiL Hilja Salo Larder Lake. Aino
Hietala Schumacher ja Walter Ju-nell
Timmlnsin sekä Taimi Aarnio
ja Aaro Kivinen Kirkland Laken nuö^
riso-osastojen edustajina. Myöskin
joukko pnifrii-oirnnnftn naisosastou
jäseniä Ja Joitakin miestovereita oli
saapuvilla pyytäen saada seuiata ko­kouksen
kulkua ja asioiden käsittelyä,
joka heille mielihyvin myönnettiin.
Kokouksen puheenjohtajiksi valit­tiin
Martha Lehtonen ja Aaro Kivi­nen.
Pöytäklrjureiksi Maria Johnson
Ja Hento Ketola, Sanomalehtiraport-teriksl
VapaudeUe, Toverittarelle ja
Suomen "I^öläis- ja TaJonpoikalsnais-ten
lehdelle älleMrJolttanut. Pöytä­kirjan
, tarkastajiksi mima Pietilä Ja
Hml Vuori.
Tervehdyksiä neuvottelukokoukselle
esittivät Hihna Pietilä Kirkland L a ­ken,
Hilma Vuori South Porcupinen,
Hento Ketola Pottsvillen ja Ruura
Hill Timmlnsin naisosastojen puoles­t
a Näissä tervehdyksissä he, lyhyes­ti
selostivat osastojensa toimintaa, sa­malla
myös tuoden Umi, että eri paik-tossa
olevia tai sen ulkopuolaa. Siis
työläisäitien osana olevan kurjuuden
poistamiseksi hyväksyi neuvotteluko-tous
seuraavat alustuksessa -olleet
pannet: 1) Että yleis-canadalainen
kakunnilla seurataan mielenkiinnolla
neuvottelukokouksen työtä ja päätök­siä,
ja lausuen toivomuksen kokouksen
onnistumisesta yleensä.
Sihteeristön toimintakertomuksen
esitti piirin sihteeri Anni Sipilä, jos­ta
selvisi, että sihteeristö on osa-pulUeen
kofettanut' täyttää edellisen
neuvottelukokouksen päätöksiä, Jär­jestäen
naisten piihujakurssit ja nuo-risokurssit
kuluneen-kesän aikanai se­kä
valvonut yleensä naisosastojen toi­mintaa
piirissään. Eli antanut aihetta
keskusteluun, vaan hyväksyttUn sel­laisenaan;
samoin sihteeristön tillra-porttl
hyväksyttiin.
piilin naisjaostojen tolmintakerto-niuksen
johdosta, jonka myös e^ttl
Anni Sipilä, tiedottivat eri naisosas­tojen
edustajat, että alueen naisosas­tojen
tbimlnta on ollut vilkkaampaa,
toisin sanoen, ettl^ työtä on yleensä
tehty eneminän kuin mitä sihteeristön
raportista UmenL Siksipä kokous vel­voitti
saapuvilla olevat edustajat vie­mään
osastoineen huomautuksen, että
organiseeraajiha toimivien henkilöi­den
on vastedes tehtävä tarkemmat
kuukausbraportit; tiedottaen--ka&eil ö-sastojensa
toiminnan sihteeristölle.
Otettiin esille alustukset jä aloitet­tiin
keskustelu South Porcupinen
naisosaston laatimasta alustuksesta:
ToverikurL Tästä aiheesta keskustel­taessa
kävi ilmi, että esim. valheellis­ten
juttujen levittäminen varcinkln
puoluetovereista, saattaa hajaannusta
aikaan, ollen suurena balttipa yhtei­sen
työskentelyn menestyxniselle ja
myöskin osaltaan vaikuttaien toimin­nan
veltostivniseen. Päätettiin, että
alueen nais- j a nuoriso-osastot ryb-t3^
ät entistä enemmän toteuttamaan
toverlkurla käsrtännössä, varsinkin
puoluetehtävien täjrttämlseen nähden,
ja että vähemmän harkitut arvostelut
Ja puheet tehtävien suorittajista oh
syrjäytettävä.. •
Oplntokerhotolmii^a, alustus So.
Porcupinen naisosastolta. Tuotiin sel­västi
esille, että opintokerhojen jär­jestäminen
on yksi tärkeimmistä teh-tävistä,!
alueellamme tietoisuuden saa­vuttamiseksi
työlMspiireissä.- Erittäin­kin
painostettiin sitä seikkaa, että
äitiysvakuutuslaM on heti laadittava
ia saatettava voimaan kalkissa maa­kunnassa
ja teiTitorelssa. 2) T S ^
laissa tulee olla selvä määräys siita,
ettei kukaan saa pitää työssä naista
kahden kuukauden ajalla ennen tai
jälkeen synnyttämistä. 3) Raskaana
olevalle työläisnaiselle on maksettava
täydelUnen. kunnollista elintasoa vas­taava
eläke kahden kuukauden ajalla
ennen Ja jälkeen synnytyksen. Edel­leen
on hänelle varattava vapaa lää­kärinapu
Ja sairasholto. 4) KRimä a-vustukset
on myönnettävä jokaisdle
työläisäidille, jonka toimeentulo riip­puu
hänen työkyvystään, katsomatta
lainkaan avioliitto-, kemsalalsuus-, tai.
muihin suhteisön; tulevalls kansalai­sella
on oikeus elämään eikä köyhää
äitiä saa näännyttää nälkään- Ja
puutteeseen, hänen tuodessaan uutta
työläistä työmarkkinoille. Sihteeristö
velvoitettiin kirjallisesti lähettämään
tämä vaatimus työläisnaisten Uiton
lÄämajaan, josta se on toimitettava
koko maata käsittävän naisten neu­vottelukokouksen
harkittavaksi Ja
sieltä edelleen hallituksen labalaata-
Jakuntaan.
Sodanvaaran torjuminen ja impe­rialistisen
sodan luokkasodaksi muut­taminen.
myösMn Cobalön naisosas­ton
alustus, josta keskustelun päätök­seksi
tuli, että alueen nuoriso-osas­tot
tekevät voitavansa englanninkie­listen
sotavastalsten lentolehtisten le­vittämiseksi,
sekä JiyväksyttUn seu­raavat
alustuksen ponnet:
1) Tämä edustajakokous kehoittaa
jokaista pUrimme osastoa pitämään
tarkoto silmällä luokkataistelun ja
imperialistisen politiikan tilanteiden
kehittymistä ja niiden vaikutusta y-lelseen
sodanvaaraan. 2) Kutsxunaan
aika-ajalttain yleisiä kokouksia käsit­telemään
näitä asioita, osaston toi­mesta
laadittujen alustusten perus­teella,
ja tekemään tarpeen vaatiessa
västalaiiselta hallituksille Ja muille
imperialistien edustajille. 3) Pltäinään
tarkan huolen, että palkallinen työ­läisnuoriso,
varhaisnuoriso yhtä hyvin
kuin varttuneempikin, tulee ohjatuksi
ynunärtämään tätä nuorisoa itseään
niin likeltä koskevaa kysymystä työ-läisluokah
oman olemassaolon Ja
maailmankatsomuksen kannalta
Palvelija1|arllike, Timmihsbi nais­osaston
alustamana, ssmnytti keskus­telua
ja i^ätökseksi tuli, että plbrin
naisosastojen on raivottava palvelija-ei
meitä niinicään kiinnosta tässä kuin
se osuiis neuvostovastaisessa pelissä,
jota kaiken todennäköisyyden mukaan
Ruotsin^ uusi konservatiivinen halli­tus
alkaa pelata.
LAtVIÄN TYOLXISIÄ
NÄLKÄ
K17BISTAA
Latvian sosialidemokraattiset leh­det
julkaisevat virallisia tilastoja
hintojen nousiista ja työpalkoista. Tä­män'vuoden
aikana ovat hinnat nous­seet
23 pros. Ammattit-aiteisten työ­läisten
palkat eivät ole tänä aikana
nouset ollenkaan ja sekatyöläisten
palkat lisääntyneet vain 2.7 pros. Vain
Riikassa on yksi ainoa työläisryhmä
nimittäin suurteollisuuden anmiatti--
taitoiset työläiset, jotka jotenkuten
voivat elättää itsensä ja perheensä
EirikoisiBn tukala on työläisnalstai 'a-seina,.
jotka an^tsevat korkeintaan
yhden kolmasosan siitä mitä välttä­mättä
tarvitaan perheen elatukseen;
Maaseudulla on palkkatilanne suo-työlälsältlen,
jotka ovat uuden suku­polven,
kasvattajia, olisi tarmolla ryh­dyttävä
hankkimaan tietoisuutta kye­täkseen
kasvattamaan lapsistaan kun­non
proletaareja, joka suinkaan ei ole
mikään helppo tehtävä, mutta jossa
myöskin voidaan onnistua jos omis­tetaan
riittävästi tietoisuutta. Niin­pä
hyväksyttiin päätökseksi seu­raavat
potmet; (1) Että opintokerho­jen
perustamiseen pohjois-Ontarion
piirin alueella ryhdytään kiireellisesti;
(2) että kerhon perustaminen ensi­aluksi
kuuluu kunkin paikallisen nais­osaston
tehtäviinj sekä (3) että piirin
naissihteeristö tulee voimiensa mu­kaan
avustamaan kerhojen perusta­mista
sekä niiden toimintaa yleen^.
Valistustyö naisliiton osastoissa, Co-baltln
naisosaston alustus. Koska sa­mat
asiat jo selvenivät edellisen kes­kustelun
yhteydessä, niin el syntynyt
sen : pldemi^ keskustelua vaan kat­sottiin
edellisen keskustelun kyliin
valaisseen tämänkin kysymyksen.
Äitiyssuojeluskysymys, CObaltin
naisosaston alustamana, sai aikaan
ristaan katastrofimainen.
Latgalian" (Itä-Latvia) väestöä uh­kaa
läiiituieva^ iiälänhätäi
RehJiin. puutteessa myydään ja hävi­tetään
karjaa. Perunoitakaan ei voi­da
käyttää viljan asemasta, sillä pak-ikancn
tuhosi, perunasadon.
vilkkaan keskustelxm jossa selveni, mi­ten
tukalassa ja kurjassa asemassa
työläisäidit. varsinkin suurten pahei­den
äidit, vielä tänäkin päivänä, uut­ta,
sukupolvea luodessaan, ovat. Sen-^
vuokä siis on kaikkien maiden työ­läisten
ja erittäinkin järjestyneiden
työläisnaisten, ryhdyttävä vaatimaan
yhteiskunnallista suojelusta, .työläisäi-deille.
katsomatta siihen ovatko he
teollisuuden palveluksessa vai koti-tySssä,
ovatko he virallisessa aviolii-tarjärjestöjen
perustamista eri paik­kakunnille,
sekä antaa kaikkea mah­dollista
aviistusta palvelljätarjärjestön
toiminnan eteenpäinviernJsejksi. Sa-inalla
paheksuttiin sitä seikkaa kun
Timmlnsin palvelijatar Järjestö ei ol­lut
lähettänyt edustajaa tähän neu­vottelukokoukseen.
Toveri-sanaii käyttö. Kbrkland La­ken
naisosaston alustus. Tästä kysy­myksestä
yleinen mielipide' oli, että
saadaksemme tOveruustunnetta synty­mään
keskuuteemme, on meidän luo­vuttava
porvariilisten arvonimien
käyttämisestä toisiamme puhutelta­essa
ja otettava käytäntöön sana
"toveri", joka parenunin tuntuu pro­letaareille
sopivalta puhuttelusänaltä.
Kiertävä nyrKkHlehti pääteltihi,
myöskin Kirkland Laken alustuksesta,
laittaa kiertämään alueen naisosas­toissa
ja enslmäbien lehti tulee Tim­mlnsin
naisosaston taholta lähetettä­väksi
jokaista alueen naisosastoa
kehotettiin, täyttämään tehtävänsä a-jallaan,
sillä näin tulemme Ikäänkuin
ajatustenvaihtoon eri osastojen jäsen­ten
kanssa, joka sinänsä on jo as­kel
eteenpäin kehityksen tieUä.
Nais järjestäjän matka ensitalven
aikana oli jo edellisen kokouksen pää-iös,
mutta otettiin esille vain muis­tutuksena,
että sihteeristö huolehtu
naisjärjestäjän • liikkeelle laittamises­ta
ja erikoisena' toivomuksena lausut­tiin,
että toveritar Sanna Kannasto
olisi tervetuUut taas pohj.-Ontarion
piirissä järjestämistyötä tekemään.
Naispuhujakursslen järjestämisestä
ensikesän aikana. Päätettiin velvoittaa
kalkkia pUriri naisosastoja välvomäari
Oli JapmiU^L Immamts vennetty
kun mikado virkaansa asuu.
Siellä tappelu käytihm yleiheity
moni kuqlif nuui kurmelUn kastui.
MeniSpectormhöllisleirihin,
hälle puolue potkia kun tmtoi.
Kohta turvasi porvarin lehtekeity
jossa trotskylaisutittansa valoi.
On "sovittelu" RuhrUla mytyssä,
siellä edelleen sulkua jathuu.
Palkanalennus herroilla mielessä^
niillä ehdoilla töihin he kutsuu^
Joseph Gilbert, organiseeraaja,
joka kaivosmiesten on tuttu.
Niin suututti Timminsin herroja,
että tuli sUtSii oikeus juttu.
Oxfordin opisto kuuluisa on,
sieltä "sivistysnäyttehet" saatiin.
Pojat särkivät ikkunat huoneiston,
rauha tuli, kun poliisit tuotiin.
Pari kivihiilitiiotannon hallintoa,
nyt Venäjällä syytteeseen panHin.
Koska suosivat työajan jatkoa,
eikä siirrytty kuutehen tuntiin.
MAGNUS RAEVS.
dSxi kansallisina ' JuMapäivtaään, ja
niin ollen voimme vaatia, että meidän
lapsemme ovat kouluista ixiissa Vap­puna,
joka järjestyneillä työläisillä
on suurin juhl£4>äivä ympäri maail­man:
Siis kaikki suomalaiset vanhem­mat
valvomaan, että heidän lapsensa
ovat pois kouluista Vappuna ja ot­tavat
osaa juhlallisuuksiin, joita
järjestyneiden työläisten toimesta
jolta järjestyneiden työläisten taholta
järjestetään. Myöskin on ruvettava
vaatimaan, että kouluhallintojen jä­seniksi
saataisiin edistysmielisiä hen­kilöitä.
Uskonnon poistaminen kouluista,
keskusteltiin Tipjhiinsin naisosaston
alustamana, ja päätökseksi hyväksyt­tiin
seuraavan sisältöinen ponsi: Et­tä
me, Canadan Työläisnaisten Uiton
jäsenet, vaadimme uskonnon poistet­tavaksi
kouluista, emmekä hyväksy
lapsiamme pakoltettavan ottamaan o-saa
uskonnolllslih seremonioihin. Ja
että iiskonnon tUaUe on otettava hyö-dyUlsempää
Ja käyt^öUisempää o-petusta
Tämä päätös jääden pUrin
sihteeristön kbrjeeUIsestI toimitetta­vaksi
Uiton päämajaan, sieltä tulevan
koko maata »käsittävän naisten neu­vottelukokouksen
käsiteltäväksi ja e-deUee^
n {halUtuksen lainlaatijakun-naUe.
Vapaa avloUitto-laki, samoin Tim­minsin
naisosaston alustus. Koska me
kurssirähäston keräämisestä jo talven
aikana, ettemme joudu tulevia kurs­seja
aloittamaan tyhjin käsbi, kuten
viime kerraUa kävi
Väkijuomapahe, alustettu Kirkland
Laken naisosaston taholta. Aiheensa
puolesta meiUe hyvin tuttu ja paljon
käsitelty, mutta koska mainittu ^ahe
on kovin valkea poistaa ihmiskunnas­ta,
vaatU se pitkäUistä ja sitkeää työ­tä
ennenkuin sen poistamisessa onnis­tumme.
Siksi katsommekbi ^ olevan
välttämätöntä, että"vaUstustyö aloite­taan
kasvavasta nuorisosta ja nUn
oUen on sunnuntaikoulujen opetus­ohjelmaan
otettava myöskin tämän
kysymyksen selostaminen pioneereine.
s e ^ nuoriso-osastolaiset velvoitetaan
jatkuvasti käsittelemään tätä kysy-m^
tä kokouksissaan. Samobi naiso­sastojen
on työskenneltävä juoppou­den
poistamiseksi ja koiratorppien
t^J^^^f^ ^aisjärjestäjä päätet-toojelvoittaa
ottamaan tämä sama
^symys puheohjelmistobnsa ja se-tärkeiimiistä
kysymyksistä.
Vappu vapaaksi koululäpsille. Potts-vmen
naisosaston alustus. Keskuste-lussa
dmem, että Canadan koululaki
ei kiDDa eri kansallisuuksiin kuuluvi-en
lapaa olemasta pcis koulusta hei-työläisnalset
olemme saaneet kokea,,
että esim. kalvbstapaturman sattuessa,
joUpin perheen huoltaja menettää
henkensä, eikä'vaimolla ole näyttää
vbraUista vil&Itodlstust^ jää. hän i l ­man
häneUie kiiuluväa kuukausittain
maksettavaa eläkettä, hUn päätbnme,
että: On vaadittava työläisten avus-tuslaln
(Workmehs' Compensation
Act.) täydentämistä nUn, että se u-lottuu
kaikUle puutteeseen jääneUle
äidelUe ja lapsille.. Ja että tuo avus­tus
takaa heille tarpeellisen toimeen­tulon.
Sillä kaikUla äidelUä ja Japsilla
pitää oUa oikeus elämän mahdoUi-suuksiln
huoltajansa meaetettyä. Pii­rin
sihteeristö VelvoItettUii tämäkin
päätös saattamaan samoja teitä kuin
edeUInenkin kysymys haUItuksen laln-laatijakuimaUe.
;
Sotilaallinen kasvatus pois kouluista
ja tilalle voimistelu, nlbilkään Tim­mlnsin
niaisösastöti alustus, jonka to-veritw:
Johnson esitti suuUisesti. Vilk­kaan
puhevuörojien Mytön jälkeen
päätettiin: Että järjestyneinä työläi­sinä
emme vbl salUa porvarillista so-tllaskasvatusta,
jöhka oheUa Uetso-taan
isänmaaUii^utideh henkeä, kou­luissa,
va!an että sen tilaUe on otetta­va
voimistelun opetus. Tämän vaati­muksen
velvoitti kokous piirin sihtee­ristön
lähettämään T. N. Uiton pää­majan
kautta koko maata käsittävän
naisten edustajakokouksen herkitta-vaksl
ja sieltä edeUeen halUtuksen
lainlaatijakuntaan.
Kaivosmiesten uniOOn järjestäyty­misestä,
Tiiimilhsih naisosaston alus­tuksena
keskustelt;iia velvoitettUö
saapuviUa oUeet edustajat viemään
paikalUsteri osästoje^a fericouksiin
keskusteltavaksi tämä kysymys,. siten
koettaen saada naisetkin ymmärtä­mään
unioon mttymlsen tärkeys, et­teivät
suinkaan naiset olisi jarruna
miestensä uniobn lUttjralselie, vaan
tekisivät voitavansa täinähkhi järjes-täytymlssuunnan
menestykseksi; .
.Vastalauseen: lä^hettäminen Suomen
halUtukseUe " ra^kaid^ . luökkatuömir
öiden langettamisesta Suräaen puolue-tovereiUe
viimeisen 'kommunistljutim
johdosta, -oU PottsviUen ja Rouyn
naisosastojen vaatbnus, mutta koska
kumpikaan osasto el oUut laatinut
minkäänlaista kirjallista protestilau-seUnaa,
niin ^lytettUn tämäkin sih­teeristön
tehtäviin. - SUis*: laatimaan
edustajakokouksen nimessä protesti-kirjelmä
ja lähettämään se TFöIäis-naisten
Uiton päämajan kautta Suo­men
halUtukselle. .
Soittokappaleiden vaUtsenUnen. Hy­väksyttiin,
Timminsin nuoriso-oäaston
ehdotus, että sellaiset soittokappaleet
kuta "Vapaa Venäjä^' ja "Bärrifcaa-dellla"
on: kiellettävä tanssikappaleina
soittamasta.
Pohdinnan alaisena oU myöskin
pioneeritoiminnan järjestäminen, en-