Vapaus, January 30, 1960

              f^<'...,/....,, f.L. + ZJ:^. . - ! _
(LIBERTY) — ^Independent Labor
Organ--of-'Finnish Canadians. Es-tablished"
Nov. 6, 1&17.—Authorized
astsecond^class mail-byvthe Post
Office'JDepartment, Ottawa. Pub-llsfied'"
thrlce", weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdäys by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telsphones: Bus. Qffice OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. .Suksii Editof W: Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertismg. rates uppn appUcatlon.
.Translation free of charge.
' . TILAUSraNNAT: -
Canadassa.: : 1 vk. 8.00 6 kk, 4.25
^ „ 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 Jck. 4.80
Suomessa: IcVik. 9.50 6 kk. 655
Y L E I S ÖN
KIRJE
; Noitavainoa aiutotyöläisten uniossa .
: ' Kuten on' meidänkin lehdessämme kerrottu, autotyöläis-
^ten-union Canadan jaoston johtaja George Burt o n erottanut"
" Xltiited Automobile'Workers union kansainvälisen edustajan
^^^aul Sif^fenin toimestaan. Yleisesti tiedetään, että P a u l S i r en
jon unio!i5a jdsenjoukkojen-keskuudessa erittäin pidetty mies.
Hänellä on seitsemäntoista "vuoden kokemus toimessaan jaj^
-esimerkiksi torontolainen suuri aamulehtij_Globe and M a il
—sanoi Sirenista, ,että hän "on taitava neuvottelija ja yksi
- etevin uniotoimitsija Toronton-alueella".
Mainitun Globe and Mail-lehden kirjeenvaihtaja A l f r ed
. 'JListJiertoo keskiviikkoisessa artikkelissaan, että autotyöläis-ten
union yhdysvaltalainen päämaja — joka on antautunut
sikäläisen pahamaineisen Taft-Hartley lain pönkittäjäksi, a i ­koo
suorittaa täällä mainitun noitajahtihenkisen lakitekeleen
puitteissa "kuulustelun" Paul Sirenin tapahtumasta. Toisin
•sanoen;; amerikkalais ta noi ta j ahtimaniaa ^tuotetaan; virallises-
, 'tikin rajan y l i j a kohdistetaan erästä "Toraciton alueen ete-vintä
uniotoimitsijaa" vastaan.
- , Mistä on sitten kysymys?
Mr. Burt ei ole itse antanut julkisuuteen mitään selitystä
miksi hän S i r e n in erotti toim.estaan. Miitta eräät muut auto-työläisten
union — ninaettömät — v i r k a i l i j a t ovat antaneet
ns. "vuototietoja", joiden mukaan Sireniä syytetään siitä, että
^ h
lisesti toimivan poliittisen puolueen kanssa!
Siren itse on tämän syytöksen kieltänyt ja selittänyt Sa­malla,
. ettei hän henkilökohtaisesti halua asiastaan yleistä
keskustelua lehdistössä, sillä autotyÖläisten uniossa on sisäi­siä
riitoja j a erimielisyyksiä ilman sitäkin riittämiin.
Eräitten uutistietojen mukaan Sirenin erottaminen on
; ; ^nostattanut iaaj
kojen keskuudessa — mm. autotyÖläisten unio-osastoissa 28
•ja 948 suoritetaan nimenkeräysprotestia, missä vaaditaan
: Sirenin, .erottami
jen .puhemiesten Toronto Daily Starille antamien tietojen
: mukaan.autotyÖläisten uniönkan^
B u r t i a "rankaisemaan" mitä paikallisia unionisteja, jotka
ovat oppositiossa mr. B u r t i i n nähden, j a kun mr. S i r en esitti
periaatteellisen vastalauseensa tästä asiasta, hän tuli erotet­tavaksi.
Olkoon näiden asiain kanssa miten tahansa, tosiasiaJcui-
• " t e n k i n . o n i e t t a Atlantic Cityssä pidetyssä autotyÖläisten union:.:
edustajakokouksessa mr. Burt joutui canadalaisedustajiston
taholta kovan arvostelun kohteeksi, ja hänen vastaehdok­kaakseen
n i m i t e l t i in siellä General Motorsin Oshawan osas­ton
No. 222:n entisen presidentti C l i f f o rd Pilkey. M r . P i l k e yn
bdottamatta saama suun äänimäärä tyrmistytti mr. B u r t in
tukena olevia oikeislopiirejä.
J u u r i tämä.— persoonallisen asemansa suojaamistahto
— saattaa olla päätekijänä siihen miksi mr.~Burt — ilmei­sesti
kansainvälisen keskuksen siunauksella — on aloittanut
pnhriif.aineisen poliittisluontoisen noitajahdin autotyÖläisten
uniossa täällä Canadassakin.
Ku\ aavaa muuten on. että edellämainittu sanomalehti­mies
nir. L i s t t e l a a nyt kertoa, että noitajahtaajain tutkit-avai;
§i tulee peräti viisi vuotta sitten'muka tapahtunut " r i k -
kounlua". j o l l o in mr. Sirenin sanotaan oUeen sellaisessa ko-kouk.
sess'. missä oli myös kommunisteja!
, Totta on. että Yhdysvaltain pahamaineinen Taft-Hartley
laki määrää,, jotta työläisillä ei ole oikeutta valita kommu­nisteja
luottamusmiehikseen — mutta mitään tällaista lakia
ei' ole Canadassa. Tästä huolimatta Taft-Hartley lakia yrite­tään
nyt salakuljettaa takaoven kautta tänne Canadaankin!
"Ei missään tapauksessa" Nixpn
Kysymys aseistariisumisesta tuntUu olevan karvas ja
katkera pala j o i l l e k in naapurimaan politiikoille. Puhuminen
aseistariisumisesta yleenla on nykyään muodissa, sillä suu­ret
kansanjoukot eivät halua puhuttavankaan sodasta j a sota­varusteluista.
Mutta ruveta tekemään jotakin käytännöllistä
aseisfariisumisen hyväksi, se on v a l l an eri asia.
Meidän mielessämme ei ole-nyt sellaiset vannoutuneet
.kylmän sodan sankarit k y i n entinen presidentti H a r r y S. T r u -
man, hänen- valtiosihleerinsä Acheson, multimiljoneeri-ku-vernööri
Rockefeller ja muut sotaratsut, vaan sellaiset mie­het
k u i n republikaanien varapresidentti Nixon ja demokraat­t
i en senaattori ?Tumphrey ja heidän hengenheimolaisensa,
jotka heikkoina hetkinään ovat lausuneet sellaisiakin aja­tuksia,
että hekin kannattavat aseistariisumista.
Tosiasiassa näyttää siltä, että esimerkiksi demokraatti-puolueen
aseistariisumissiiven johtajalcsi leimatun senaattori
Humphrey n a.seistariisumiskampanja on nopeassa tähdissä'
muodostamassa varustelukilpailua edistäväksi kampanjaksi.
Äskettäin Floridassa pitämänsä puheen yhteydessä vara­presidentti
Richard Nixon — joka on virallisesti luvannuf
seurata presidentti Eisenhowerin aseistariisumisohjelmaa —
selT)sti .voimaperäisesti, että "missään tapauksesa Yhdyvallat
:ja sen liittolaiset eivät tule (ase)voimiaan vähentämään" sen
- johdosta^ k u n N L : n pääministeri Hrushtshev tiedoittir että
' ' N L : n asevoimia vähennetään yhdellä kolmanneksella, eli
1,200,000 miehellä. Pantakoon -merkille tämä "ei-missään
- - tapauksessa!' lausunto erikoisesti^ s i k s i , että Neuvostoliitto
Ivähentää asevoimiaan nyt osapuilleen-siinä määrin kuin län-
'sivallat joitakin vuosia s i t k n ehdottivat — että Yhdysvaltain '
ja_Neuvostoliiton asevoimien vahvuudeksi jäisi $2,500,000
^miestä! Ja tämä-"ei-missään tapauksessa" lausunto„annettiihff
siitäkin huolimatta, että presidentin toimesta aseistariisumis-kysymystä
tutkimaan nimitetty Coolidgeri komissioni ei pidä
edes mahdollisena sitä, että ydinaseiden kokeiden lopettami-
^ sestä voisi, muodostua ensimmäinen askel aseistariisumistäf
>ohti, vaan olettaa, että aseistariisumisen pitäisi alkaa n;^;S
> ^tävallisfen armeijan pienentämisestä.
' Demokraattipuoluoen aseistariisumissiiven edustaja^ se-Ä?i
-naattorLHubert H . Humphrey ön puolestaan arvostellut pre-sidentti
' Eisenhoweria Yhdysvaltain jälkeenjääneisyydestä
;4:>j_ '.ohjusten,ja rhuiden nykyaikaisten äseideii kehittämisessäpä
%-\: >aatinut;että Neuvostoliitto on tältä kohdin saavutettava en-
' l i i
YLEISÖN P A K I N A A -
J A N A P I N A A , ' , -m
St. Catharines. — ilmoista kaikki
toicetkin - aloittavat kirjoituksensa
jä minä myöskin. Kyllä täälläkin
on ilmoja riittänyt., aivan Porvoon
mitalla. vEikäikaikille ole hyvää mi.;
kään. Jos on lämmintä siitä motko­tetaan
ja pitäisi olla hirveän kyl­mää
j a jos on vähän kylmempää sii­tä
valitetaan. Kai se on oikein kun,
vaivoista < valitetaan.
' Muitta itku « i auta markkinoilla,
sanotaan suomalaisessa sananlaskus-.
sa. Meillä'^ täällä Canadassa on työt­tömyyttä
vuosi toisensa perään eikä
ole vielä näkyvissä missä on se r a
ja-aita, johon se loppuisi. Sen suh
teen pitäisi tehdä jotain.
Kuuntelin hiljattain kun vanhem­mat
miehet\ keskustelivat työttö­myyden
kirouksesta. , Heillä kun ei
ollut tarpeeksi merkkPä työttömyys-vakuutuskirjaSsa^
ja-^tulotv näinollen
olivat nollarsav; S i l l o in yksi^miehis-tä
sanoi, että pitäisi ruiveta narraa,
maan työnantajina Esimerkiksi mas­keeraamalla;
että näyttäisi nuoreni
malta ja komeammalta. Niinhän
naisetkin tekevät:eikä :kukaan tie­dä
heidän ikäänsä. Harmaat hiuk­set
pitäisi Aiär jätä tummaksi , t a i pu­naiseksi;
. M e i l l e miehille se on vai^
keampaa sillä näin: e i voi tehdä jos
ei ole tukkaa ja pää on siloisen pal­jas
koska hiukset on vienyt Cana­dan
vinhat tuulet. -Silloin pitäisi os­taa
peruukki ja sen pitäisi olla mus­ta,
että näyttäisi kuin olisi tullut
makaroonimaasta/; Pitäisi puhua
vieraita kieliä j a , noitella käsiään
osoittaakseen ettei ymmärrä mitään
maailman -asioista. Mutta kovaa
työtä kyllä osataa tehdä. Mutta
makseeraus on ammattityötä ja - sel­laisen:
osaajat vaativat hyvän-palkan
ja peruukki maksaa rahaa, jota
työttömillä ei o l e . '
: Taitaisi' sittenkin olla viisaampaa;
etta kerätään työttömien nimet ym
päri koko Canadaa j a yiedä ne sit-ten-
Ottawaan meidän v i i l a i l l e johta­j
i l l e j a kysyä ovatko .he unohtaneet
koko työttömyyskysymyksen.
Keskustelu muuttui sitten.. Suo­men
asidiliin: Vihtori, joka olikin
puheenjohtaja-ilman nuijaa, sanoi
köyhässä tuhatjärvien maassakin yj-ritetään
järjestää jotamtekemistj.
Jo3 ei mitään muuta työtä löydy
pannaan miehet pylsyttämääiimuior
topatsaita.: Kuten, tiedämme kaik­kien
muiden muistoaptsaiden lisäk­si
ön Suomessa pantu pystyyn uljas
Mannerheimin muistopatsas. - Mars­ki
kuulema iatuii hevosen selässä
siellä Lahden kaupungin liepeillä. •:
Meille on yritetty selittää että
vanhat asiat.pitäisi unohtaa; nlmitr
täin sellaiset:kuirtimarskin teot. H a .
luaisimme tietää onko patsas siellä
hevoskentän: männikössä, jossa tu­hansia
työläisiä ammuttiin tutki­matta
ja tuhansia kuoli nälkään: Tiö.
dämme - omasta kokemuk.sesta Lah
den vankileirin elämän vaikka O UT
kin kulunut y l i 40 vuotta siitä ja
raakamaiset murhat eivät koskaan
unohdu. Nyt kun on laitettu
marksille patsas, niin se ikäänkuin
.terästää elossa olevien entisten: pu-naakartilaisten
mujstoa.
Tapani ei ole.puhua kuolleista pa­haa,
mutta kun tällaiselle sotaisalle
miehelle-,pystytetään muistopatsas;
n i in se, on mielestämme liikaa nyky­aikana.
— P. K.
Timminsistä kotoisin oleva par­lamentin
jäsen - ccf:Iäinen -Murdo
Martin kulutti viikon joulukuun
alussa British Colunibiassa. Tim-minsiläiselle'
lehdelle antamastaan
haastattelusta ei pääse selville
millaista^ kamppailua hän kävi 5 siel­lä.
, , ' , "
Terästyöläisten, union joitakin
vuosia Timminsissä harjoittaman
propagandan'^ jälkeen veli>Murdo
Martin hämmästyi pahemman ker­ran
elämässään B.C.ssä. Hän, t u l i
huomaamiian, että "on vaikea saada
Kirj. Bill ILöng^dge
Nelsonista" paljastavat mistä todella
oli kysymys. . ' '
"Me (ecf:Iäiset) taistelemme vai-J
keaa kohdetta vastaan siellä — M i -
ne-Mill-uniota ivastaan:'Myöhemmin'
hän sanoi: "Ihmiset pelkäävät ^tei­tä:
kun: mainitsette^Canadian: Labor:
Congressista ja terästyöläisten
uniosta; Heistä' tuntuu, etftä: olemme
heidän' unionsa perässä; siitä syys­tä
tuntuu ottavan jonkun aikaa en­nenkuin
saamme näkökantamme
ymmärretyksi ja voimme osoittaa
ihmiset uskomaan, että jotain vää-^ miten he soveltuvat kuvaan."
rää on Mme-Millissa. Heistä tuntuu, vJo^u ilmeisesti ei ole muistanut
että mitä hyvänsä_sanotaan' tätä nmjmauttaa Timminsin ' äänestys-'
uniota vastaan on^punakauhunJiet- alueen, parlamentin jäsenille', että
sontaa". '
Murdolta on päässyt hätähuuto!
B.G:ssa olevat .Mine-Millin jäsenet
näkivät jo kauan sitten; että union
hajottajat :;-harjoittavat^:^^^:p
hun lietsontaa. He'myöskin tietävät,
että Mine-Millin jäsenet: määräävät
uniossaan.B.C:ssa olevat ccf-Iäiset
ovat hyvin tietoisia tästä ja eräät
CCF:n johtajat, jotka kannattivat
teräsunion ; reittauksia 1950-—1951,
estivät CCF:n muodostamasta hal­litusta
British Columbiassa.
Parlamentin; Timminsin edusta­jan
höpinät sellaisista Mine-Millin
keskuksista' . k u i n ^ ;K
Mine-Milliin kuuluvat työläiset, n i i ­hin-
lukeutuen ccf Jäiset sekä toi­set
kaivosalueen asukkaat muista­vat
vallan hyvin Trailin reittauk-sen.
'Varmaankin ;Mine-Millin jäse­net
ja erikoisesti CCF:n jäsenet
antoivat/Murdpn kulia siitä kun hän
julkeasti yritti ?• häiritä Mine-Millin
toimintaa.
;::-Jokaisen, jonka- a
riistää Mine-Mill pois jäsneiltä,
täytyy luonnollisesti pitää ensimr
maisena' maalitaulunaan, yleisää-nestystä.
E i kukaan ole n i in ,type­rä,
että avoimesti vastustaisi yleis-äänestystä'
periaatteessa^ Viattomil-,
ta näyttäviä syitä täytyy löytää —
kuten'väitteet, että liian moni,ei:
tiedä mistä p n ' kysymys — ottaa
l i i a i i kauan aikaan toteuttaa päätök­set
— taikka että yleisäänestys t u ­lee
liian kalliiksi, '
Tästä syystä osasto-598 rahaston^
hoitaja Ray " P o i r i e r i n ; a r t i k k e l i 598
Newsissa joulukuun. 18 pnä on hy­vin
hälyyttävä. Vieläpä häln_sji.iiten^
Kuu ei tule kysymykseen
avaruusmatka-asemana
i '
Diskriminointia
Coventry. — Mrs. June Smith,
25-vuotias" strip-teaser tanssijatar,
joka sai $2:80 sakon "säädyttömäs­tä
riisuutumisesta", sanoi oikeus-kuulustelussa,
että mitään syytöstä
ei nostettu häntä va.staan kun hän
esiintyi poliisien yksityisillanvic;
tossa; ja hän- ky.syi, että mik.si hä­nen
esiintymisensä "ei ole kyllin
hyvää Lancshirentyöläispojille".!
Mcskova; — (KU) — Edessä
ei:. ole miehitettyjen avaruusra-
»kettien ja avaruusmatkailun vaan
automaattisten: tutkimusrakettien
Ja samoin automaattisten Kuuhun
tai muille planeetoille sijoitetta­vien
avaruusasemien vaikakausi.
Kuu ei:tule lähiaikoina, jos kos­kaan,
olemaan' avaruusmatkailun:
ensimmäinen lähtöasema vaan
sensijaan kokeellisen astrono­mian
ensimmäinen suuri koe­kenttä.
: K u n avaruuslaivoja halu­taan
lähettää liikkeelle: jostakin
muualta kuin maasta,tarjoavat:
keinotekoiset satelliitit. paljon,
edullisemman : lähtöaseman ikuin
Kuu.
^^'äniä ja monet muut seikat
käyvät selville ja saavat vakuut­tavan:
perustelunsa professori G.
:VwPetrov;it.shin artikkelissa Neu­vostoliiton
tiedeakatemian tiedon-:
antolehdcssä.
hestyvän aseistariisumiskonfe-renssin
onnistumisen kannalta
kati5oeji. Sitä suurempi syy on
k a i k i l l a hyvän tahdon ihmisil­lä
valppauteen ja vaatimuk­seen,
että mUkään'tekosyyt ei-,
vät saa olla,:'aseistariisumisso-eräät
asiantuntijat selittävät
Neuvostoliiton - olevan tällä
a l a l la 3-5 vuotta Yhdysvallois­ta
edellä ja- k u n tämä. etumatka
tulee ilmeisesti sen hyväksi
jatkumaan ainakin lähitule­vien
vuosien aikana, niin se­naattori
Humphreyn asenne
tarkoittaa todellisuudessa, että
hän vaatii varustelukilpailun
ikuistuttamista;: vaikka; puhuli-k
in joskus aseistariisumisesta.
Samoin kuin varapresidentti
Nixon, senaattori Humphrey
myös kirjoittaa, että "Yhdys­vallat
ei voi seurata Neuvosto­liiton'esimerkkiä"
asevoimien-sa
pienentämisen suhteen '
Tällaiset poliittisen tuulen Tällaisen havaintoaseman lähettä
kuljettamat oljenkorret eiv^i-minen kylliu lähelle on mahdoUis-ole
erikoisemmin lupaavVlä-- t'"- Koska Kuun ilmakehä, esim. ra-
Rakctti- ja salclliittitokniikka
tarjoa ensisijassa mahdollisuuden
yälftdä maan. ilmakehän haitallisia
vaikutuksia; jotka tuntuvat: yhä hy­vin
:opitiIlisilla^vhlineillä suorite­tuissa
havainnoissa kuin spektoros^
kooppisessa ynnä muussa astrono­misessa
havaintovälineistössä
Maan "ilmakehän, aiheuttamien
häiriöiden vuoksi on vaikeata saa-daienempää
kuin' 500 t a i tuhatker­taisia
suurennuksia, vaikka itse op-tillisten;-
välineitten vsuurentamisky-ky
olisi kymmenen: kertaa suurem­pi
Lähmnä on siis pyrittävä voimak­kaitten
teleskooppien, valokuvaus^
laitetiden ja muiden havaintoväli­neiden
sijoittamiseen ;maata kiertä­v
i in satelliitteihin;,avaruudessa: kul-,
keviin ja kuun tahi muiden taivaan-kappalten
pinnalle: laskeutuviin •au­tomaattisiin;
tutkimusasemiin.; .Mo:
n i l la taivaankappaleilla kuten Ve-nijksella
. j a Marsilla on oma -ilmav
kehänsä, joka vastaavasti estää ha­vaintoja,
ellei .sen läpi tunkeuduta.
Miehitettyjen rakettien aika­kausi
tietenkin tulee, mutta ei
ennenkuin avaruuden ja taivaan-kappaltcn
olosuhteita on edellä
kerrotulla tavalla riittävästi tut­kittu.
Miehitetty raketti tulee tu.s-
; k i n koskaan täysin, syrjäyttämään
; automaattista:/Rakettien suurien?
nopeuksien : vuoksi ;; inhimillisen
viohjaajan:virhetoiminnan mahdol--;
lisuus vastaavasti suurenee. Sen-vuok.
si ohjaus on suoritettava au-;
tomaatti.sesta; keskuksesta ;; käsin.-;
Jos se esimerkiksi sijaitsee maas­sa,
kestää impulsin, vastaanotta­minen
ja Jtakaisin lähettäminen'
i2,& .sekuntia. Raketin ;la.skeutues-,
sa kuun pinnalle on kuitenkin
: kysymys 'sadasosaseku/neista.
Ihmisellä ei ole^vi^lä detaljoitua
kuvaa Kuuns-pinnasfa-i:;joka to^
näköisesti on erittäin vaikeapää-
.syistä. Ennenkuin edes voidaan tur­vata
;automaattisen havaintoaseman
laskeniincnsinnejvtäytyynäistä olo­suhteista
sa~ada lähempi kuva. Se
voidaan saada^simerkiksiihyvin lä­hellä
;kuun-pintaa kiertävän ;havain-:
toa.scman avulla.
tä itse Kuun pinnalle. Koska
Kuun ilmakehä ei pysty tarjoa­maan
suurempaa' vastusta; voidaan;
havaintoaseman putoamista; Kuu-,:
: hun hidastaa vain vastaraketilla;
jonka lieskat polttavat Kuun pin-
^ taa.
;; Täten pinta, jolle raketti laskeu­tuu
ei olekaan normaali kuun pin­ta.
.Vaikka onkin edellytettävä että
ypalamiskaasut: vetovoiman ,: vuoksi
nopeammin poistuvat kuun pinnal­ta,
on j itse pinta; raketm, tullessa
muuttunut; Kuun; p i n n a l l a .toimiva
havaintoasemaa voi ,saada energian­sa,
a-uringon säteilystä, ja milloin se
esim. Ijifckuessaan; joutuu;varjoon,
kemiaJlisesta sähköparistosta: ;
' Koska kuitenkin esim. valoku­vien
jatkuva televisioiminen on
verraten hidasta on pyrittävä siihen
että havaintoasema tai filmit ja
havamtoasenian mahdollisesti; ko­koamat
ijiaa-ym..näytteet; voitaisiin
saada takaisin. Tätä samoinkuin
kaikkea muutakin:/; avaruuslähtöä
kuun' pinpalta vaikeuttavat ^esiinty­neet
suuret .lämmönvaihtelut; jotka;
ulottuvat r--;16Q;asteesta; kylmää:
132 asteeseqn lämmintä, (C) kuun
vuorokauden,; toisin sanoen lähes
maanvkuukauden kuluessa.: Tämän
vuoksi ; on harkittava havintoase-nian
sijoittamista kuun.napasuduil-le.
jossalämmönvaihtelut ulottuvat
50 asteesta 50:een;(e); Nämä läm^;
inönvaihtelut vaikuttavat huomatta­vasti
eri; polttoaineiden ja kaasujen
käyttäytymiseen; Vastaavasti vaatii
.tietenkin:' jokainen taivaankappale
omien enkoisolosuhteittensa tutki-muk.
sen: ennenkuin .sinne voidaan
lähettää autoifnaattinen havaintoase­ma.
Professori Petrovitsh käsittelee
myös Jaajasti kysymystä avaruus­laivojen
-lähdöstä: J a ;arveleei' että
keinotekoiset satelliitit:: sopivalle
etäisyydelle ' maasta, .sijoitettuna
ovati.paras ratkaisu: Edelleen hän
käsittelee ihmLscn; mahdollisuuksia
arvioida, mitkä ajankohdat ovat
edullisia- miehitetyn avaruuslaivan
lähettämiselle ja mitkä eivät
; Hän osoittaa mikä tavaton nicr-k
i l y . s i a l l a i s c l l a tutkimuksella on
avaruuden tulkimuk-sellemme ja
miten se myös lisaäsmaan A^^^
la maan siääi.stcn olosuhteiden tun­temusta.
. ^
taa menoja /moninkertaisesti ja; sa­noo,
että jäseniä ei voida palvella
näiden menojen takia. Luonnolli­sesti
veli .Poirler seuraa tätä linjaa
esittäessään; vaatimuksen; että kan^
salliäeti^uniokeskuksen pitäisi mak­saa
osa yleisäänestyksen kuluista ja
vallan .hyvin/hänen'"väitettään .voi­taisiin
käyttää niiden taholta, jot­ka
haluavat riistää meiltä yleisää-nestysoikeuden.
Tosiasiassa ,veli
Poirier itse; uskoo^ että; äänestämi­nen
"pitäisi pitää minimirajassa".
Kuten edellä huomautin, veli
Poirier; suurentelee yleisäänestyk-sen
kustannuksia. Hän sanoo kir­joituksessaan,
että'/'.'kukin kansalli­sen
-toimiston /määräämä ylei
nestysvmaksaa: osasto•7598:lle noin
$7,000. $20.00 päiväpalkka makse­taan
350 vaalituomarille; 20 äänes­tyspaikassa."
Kuinka; naurettavaa!
Hän lisää: "Osasto 598 on kulutta­nut
vaaleihin noin $42,000 tänä
vuonna." ' J
Veli Poirier ei ole vielä oppinut
ammattiunionismin perusperiaatet­ta,
että johdon täytyy pysyä totuu­dessa
kun /annetaan raportti ;jäse-nistölle;
että liioittelusta johtuvas­ta
tilapäisestä propagandavoitosta
joutuu myöhemmin kiinni.;
.; Osasto 598/kuukausiraportit(jois^
ta on kopiot kansallisessa toimistos­sa)
osoittavat kuinka.^hullunkurisia
Poirierin riumerotovati Esimerkik-
.si kuuden kuukauden raportin mu­kaan
päättyen kesäkuun 30 päivänä
1959 CÄ. L. Favretoon tilintarkas-tusraporttien
mukaan) - paikalliset
vaalit; tulivat maksamaan;$3,097.17-:
Yleisäänestys (kansainvälinen) tuli
maksamaan $l|142.34.
Heinäkiiun 1 prstä' lokakuun 31
•päivään: "(osaston kuukausiraportin
nojalia)^ kansallisen .toimeenpane­van
komitean yleisäänestys QhC:n
yhtymisestä maksoi $1.202.69.'Kaik­ki
nämä lokakuun 31 päivään men­nessä
: tulivaty y^hteensä vmaksamaan'
$5,442 20 (noin 34 senttiä jäsentä
kohti). , , . , ' * * *
Ejisimmäinen tila "Kuinka ;hul:j
luksi Voitte tulla"-kilpailussa kuu-,
luu professori Alexander' Boud-,
reaulle. Tämä -hyvin .mainostettu
union neuvonantaja,,jokaVäskettäin
oliV t Sudburyn yliopiston/'palveluk­sessa;
; muni suurimman, munansa,
sesongin aikana puhuessaan joulur:
kuun 9 pnä S t u r g e o n F a l l s in kaup­pakamarin
ystävilleen.
/ / Saadakseen liikemiesten tukidol-lareita
hän innoissaan: todellakin
meni:yliilaidan. Sudbury Starin EI-liot/
Laken numerossa joulukuun 10
pnä lisanottiin hänen: koskettaneen
osasto 598 vaaleja edeltänyttä 10-
vuotiskautta. Hän ' s a n o i : " K o m m u ­nistit
• ovat kymmenvuotiskauden
olleet; kaikkien/ Sudburyssa olevien
liikelaitosten, hotellien j a sairaa­loiden
kontrollissa."
Pysähtykääpäs p r o f e s s o r i ! R o o -
malaiskatplisten sairaaloidenkin?
The .Eaton Co. Ltd:n? Kresgeh jne?:
Kuinlcaitämä on ihahdollista?;0i)-
pineella \ prpfessorilla 6li ' vastaus
valiniiria: "Julkea ' epärehellisten
ihmisten ryhmä ön aivopessyt 17.-
000 työläistä." V a i n professori olisi
voinut heidät pelastaa.
Peloitettuaan täten perinpohjin
housut pois Sturgeon Fallsin liike­miesten;/
jaloista/ 'professori; pyysi
kannatusta /^ yliopistokursseilleen;;
Saadakseenpaljon: rahaa >hän ylisti
kauppakamaria (työnantajain unio-ta)
"tunnustetuksi demokratian esi­t
a i s t e l i j a n i " .
-Samassa lehdessä ei kerrottu
yksityiskohtaisesti kuinka paljon
rahaa Boudreau sai Sturgeon Falls-i
l l a , mutta me tiedänime, että sel­lainen
\ union : murskaaj a / kuin pro­fessori
on, saa paljon rahaa; sit­tenkin/
vaikka/hänen huutonsa ;kuu-lostavat
kuin ne olisi' otettu satu­kirjasta.
' Vieläkin/ ihmeellisempää
on se,\ k un eräät ihmiset vielä us­kovat
hänen - taruihinsa;v Todennä­köisesti
vanha kertomus: Jos esität-te
suuren valheen ja toistatte sitä
riittävästi, joku tulee uskomaan
siihen, — pitää paikkansa.
— Voitteko lapset sanoa minulle
eläimen/ joka/^elää,,maassa^-maan ,
mullassa? " '* "'^ ,
Hetken hiljaisuuden jälkeen' pie­ni
E r k k i ' n o s t a a ' a r a s t i kätensä;,
— Yksi mato. . .
— Aivan oikein. Mato elää maas<^
sa. Mutta voitteko sanoa ^viela toi-,
sen eläimen, joka elää maassa?' n^; >
Uusi hiljaisuus. Erkki nost£i%,
taas kätensä:
— No,''Erkki, sanopat nyt., vs.j:^
— Vielä yksi mato. ) ' A.. ^
_ _ _ _ _ _ . i V '
3;
KOHTELIAISUUTTA. • ' •
- Rouva tuli koiransa kanssa'^jti-"
naan. Konduktöörin tultua p a i k ^ ' -
sanoi rouva: "Ostettuani ensiniiin3i-'~
sen luokan tiketin Mustille, minä*
luulen herra,-että koirani^aa o U a '
istuimella kuten muutkin matkta^-'
tajat?" '
"Kyllä, rouva", vastasi kondtik-:
tööri kohteliaasti, "edellyttäen, et;
tei se pidä jalkojaan i s t u i m e l l a . " ! ,.
PUHELIMESSA
— Oletko se sinä, kultaseni? • »:.
— Olen, mutta kuk^i^ sinä olet? J
Canadaiaisia lääkäreitä tutkimciafl
poliovastaista rokotetta NLssa |T'l
Ottawa. — Kaksi canadalaista
tiedemiestä /odottaa Neuvostoliitos­ta
kutsua saapua sinne: tutkimaan
suun kautta /otettavan poliovastai-sen
rokotteen : (Sabinin) lehokkuut-'
ta. Tämä, rokote todennäköisesti
tulee ottamaan -Canadassa/ käytetyn
Salk-rokotteen sijan.
;; Liittovaltion vterveysdepartmentti
on valmis^ lähettämään.sen pää-
.virustulkijan, tri Fred Naglerin/ja
torontolaisen virustutkijan; t r i A. J ;
Rhodesin Neuvostoliittoon osallis­tumaan;
Neuvostoliiton -lääkärien
ensi maaliskuussa; pidettävään ko­koukseen
-ja kuulemaan raporttia
Sabin-rokotteen , ; •; käyttämisestä.,
;Neuvostoriito.ssa on ^rokotettu ;12.-
000,000 lasta tällä uudella rokot-te^
Ua,..,., „.,, ,
Samalla tiedoitettiin, että Cana­da
isamahdollisestr/kokeillaan tällä
uu i e l l a : Sabin-rokotteella. Terveys-dqpartmcnlin;;
Vii-kailijat ovat sitä
mieltäret^^Neqyost^lijfossa-ja Yh;;
dysvallo^?,'; . s^iituja,j koken^uksla
tästä rokc^tt^est^. tulisiypitäävsellai-siria,
että ilman:kimaa kokeilua ryh­dyttäisiin
käyttämään- itätä/: rokotet­ta!
yleisesti.
' T r i Nagler sanoi, että Neuvosto­liitosta
ja YThdysvalloista saapuneis­sa^
:ra''{)ortfeissa, sanotaan,;: että Sa-bin
rokotteen käyttö: o n ; osoittanut,
että se on tehokas poliota vastaan.;
Hän lisäsi, että .jos heidät kutsu­taan
Neuvostoliittoon; niin sen Ii­saksi
/:; hän yhdessä t n Rhodesin
kanssa; -vierailee myös; muissakin
maissa, ; joissa Sabin-rokotetta on;
käytetty; Tämän rokotteen on k ek
sinyt Cincinnatin yliopiston profesr
sori Albert Sabin. Neuvostoliiton ja
Yhdysvaltain lisäksi tätä: rokotetta
on kokeiltu Puolassa; Etelä-Ameria
kassa,-Meksikossa j a EtelärAfrikas-sa.
VENÄLÄISTEN SUHDE YDINSOTAAN
ON JÄRKEVÄ - NOEL-BAKER
New York.'—' Venalaiget ymmärtä­vät,
nykyä ikäisten ydinaseiden merr
kityk.sen huomattavasti / paremmin
kuin/monet vastuunalaisessa asemas­sa
olevat ihmiset lännessä, sanoi
vuoden .,1959. rauhanpalkinnon saaja,
cngliilUilainen Philip Noel-Baker
tamnuk 23 pnk Nc\v Yorkissa pita-miissäim
puheessa. Ho tietavat mm,
ctla; JOS kilpavarustelu jatkuu;; päät-:
lyy se mita surimmalla todennäköi­syydellä
yleiseen ydinasesotaan
- / Lahdin Moskovasta ; VUOSI sitten
käytyäni pitkia .keskusteluja-Hrush-tshevm
ja- hänen virka tovereidensa
kan.ssa, ja . olin silloih vakuattunut,
etta / venäläiset ovat valmiina: laajoi^
hinaseistariisunristoimini;-JOS muut
maat menettelevät samalla tavalla,
sanoi Nocl-Baker Uskon heidän
inyos ;:, suostuva n ••. tarkastukseen;/ja
valvontaan.
Sabm-rokotteen etu verrattunani
Canadassa käytettyyn Salk-rokot- •
teeseen on se, että sitä voidaan'Ot-.<i
taa suun kautta eikä sitä tarvitse'.,
ruiskuttaa- vereen. / Sitä voidaan' ot- - - i
taa esimerkiksi makeiseen sekoitetrti:,-
tuna ja ,yhden annoksen uskotaan-f' ;
immunisoivan, /ihmisen /eliniäksi,;'.1/^
Salk-rokotetta on otettava k o l m e^
pistosta ja sen vaikutus häviää*^
\'uosien kuluttua. ^
Dominion terveysneuvosto har- •
kitsi Sabin-rokotteen käytäntöönot-^
toa viime lokakuussa. Tätä varten «
nimitettiin tri Rhodesin j o h d ( ^ !
toimiva komitea, joka tulee anta- *
maan / asiasta raportin terveysminis-/1
teri J . Waldo Monteithille. ' *
Tri Nagler sanoi, että valmistelu- ^
ja on tehty Montrealin yliopi^t<JSSS*^'
ja Torontossa Connänghtin labottf-^-k
toriossa Sabin-rokotteen valmista- "
miseksi. ,>
Tavaljisesti ottaa vuoden »ennen- ]
kuin rokotetta voidaan 'f laskea "
makkkinoille,* sanoi ,tri Nagilör. ]
> l \ l i . - — 1 1 . . ; ' ?
Suomi ja Biii#ia |
allekirjojt^aM 1
kauppasopimuksen \
Sofia. — Kauppasopimus, '^oka
saännöstelee tavaravaihtoa ,Suomen:»:v
ja Bulgarian välillä tämän vuoden *
aikana, allekirjoitettiin lauantaina, t
tammikuun 23 pnä Sofiassa. ' ^
Sopimuksen mukaan viedään Suo- <
mesta - Bulgariaan-puunjalostusteopi-j:/
suuden tuotteita, koneita j a laitteita •«'^
jne, ja vastineeksi Bulgariasta Suo- -
meen mm. tuoreita, kuivattuja ja *
säilöttyjä' hedelmiä ja vihanneksia, «
nisiä, seka tupakkaa. ^
Pakokauhussa kuoli t
31 korealaista ^
Seoul. — Kolmekymmentäyksi ^
etelä-korealaista/kuoli ija 38//louk-«
kaantui Seoulin' rautatieasemalla '
tiictai-iltana 'ihmispakokauhim seu-' r
rauksena, selittää paikallinen ase- l
mapäällikkö. ^
Asemapäällikön kertoman mu- >.
kaan asemalle oli kerääntynyt suuri *
joukko .ihmisiä mennäkseen m a a -1
seudulle viettämään kuun uutta ^
vuotta. PakokaU'huun joutunut i i i - •
ihmisjoukko pääsi^ pois kontrollista ; ;
edelläkerrotuin seurauksin.
"Jumalan valitsema'!; sotaratsu
Kun vanha saksalainen sotaratsu, Bonista tammikuun 25 pnä lähc-kanslijn
Adcnauer ei saanut italia-'Tctyssä Reuterin ja United Pressin
donin ja xenonin tapaisia kaasujii,
on hyvin - ohut'. Kuun ilmakehästä
on taas toinen kuuraketti antanut
täyden varmuuden.
Kun .sopiva laskeutumispaikka
on löydetty ja< konstruoitu silnä'-
I tarvittavan automaattisen'ohjauk^
sen • ,'penaaiteet,' voidaan^^suUnhllf
laisilta ystäviltään haluamiaan vas­tauksia,
niin hän nousi itse taka-jaloijlccn
ja j u l i s t i , että Länsi-Sak­san:
rcvanshihenkisct.imperialistit
edustavat "Jumalan valitsemaa"
kansaa, joka seisoo jälleen "etuvar-t
i o l i n j a l l a " ikäänkuin Hitleriä ci
olisi "koskatin ollut oIema.ssa!
Mutta-alkakaamme aluMa.
Vanha_ kansleri Adcriaucr^palasL
innanantaina kotiinpa "viisi päivää
kestäneeltä ^vierailulta Italiasta,
missä/ hän'keskusteli•hallitu.sjohta-;
jäin ja myös"paavi .Johannes XXIII
kanssa,
Uutistiedoissa on pantu merkille,
ett^'hei;r Adenauer sai yleensä v i i -
Ieä'h vastaanoton Italiassa; eikä
suinkaan suotta, sillä hänen ilmei-scnäi
tarkoituksenaan oli mobilisoi­da^'
liarinatusta "kylmän'sodan" jat­kamisen
hyväksi j a kansainvälisen
uutisticdossa' selitetään; että vaikka
herr Adenauer- toi tullessaan Ha­l
i j i s t a p a i j on ystävyyden ilmaisuja;
Jlän ci saanut paljoakaan "konkreet­tista
tukea pelolleen, että idän ja
lännen; suojasää-^ivoiijtoitua/Saksan-tappioksi".
Toisin sanoen, herr Adenauer
yritti saada "kylmän sodan" ohjel­malleen
kannatusta Italiasta, mut­ta
veti siinä k u i t e n k i n mclko köy­hän
vesiperän. ^
Mainitu.ss>a uulisticdos.sa kerro­taan
edelleen, että " k a n . s l e r in terä­vä;;
huolestunuts/perustelUiSai/svain
epämääräisesti muovailtuja vas­tauksia
i t a l i a l a i s i l t a l i i t t o l a i s i l t a an
ja pnavi Johannes X X I I L i t a.
-' "Useita kertoja Adenauer nou--
si>'seisomaan J a sanot sellaista,
mitä hSn!''ei saanut muita sano-,
1
antanut Saksan kansalle erikois-
/ roolin, nykyisessä ' myrskyisessä
ajankohdassa — olla lännen var­tijana
niitä suuria voimia vas-taan,:
jotka /. kohdistuivat:-: meihin
idästä', sanoi kansleri Adenauer
vastatessaan paaii Johanneksen
ei-poliittisecn puheeseen. .
"Vatikaanin sanomalehti_Osserva-torc
Roman;'--'j'.i Italian katolinFn
sanomalehdistö jättivät huomioon­ottamatta
hänen huomautuksen­sa
. . ."
Kuten näkyy, kansleri Adenauer
on nopeasti saavuttamassa sotapolir
tilkassaan sen "ihanteellisen" tilan­teen,
että hän yksinään on oikeas­sa
tahdissa, ja kaikki muut saapas­televat
väärässä tahdissa!
Muuten sivumennen isanoen aina­kin
näin maallikosta, joka ci eri­koisemmin
ftunnc^aiiitjii^tuonpuoleiv
sia asioita!; eikä perusta niistä sen­kään
vertaa, tuntuu julkealta J u ­malan
pilkalta se kun sotapolitii­kan
oikeuttamiseksi vedotaan J u ­malaan
ja siihen, että Saksan mili­tarismi
olisi muka jälleen "Juma­lan
valitsema ctulinnakc" sosialis­mia
vastaan, kuten se oli Hitlerin-kin
päivinä? y • ^
' n e n - k u i n milijän n<;oi<:tiriiQnmicc"nni»Y.,.Voi„ f«i,,i;5K«' t r . . - • ./ " " " r - a o c i awi i i a u imö a u - sen-.penaaltcct, voidaan suunnl- ,kamisen hyväksi j a kansainvälisen m a a n . , s ^ T '- E ii ooTleeHHaamiiTilltaaaann iihhmee vvaaiikkkkaa uuss-- sui l i e
«SF«t«i^"sumissopimuksia i e h ^ a a n . ^ K u n , p i m u k s ^ n ostoenä.. ' - — ^ : t d l a . iiaVäiiitoasemau JtiheUänils:; ^ äimil^^Jtilantceii pahdfilamisoksi;'' . l ^ M i i u i katsoa, etiu 4umila on ^ kovaisolJhmisel (unleval kiivotus- ' 1
ta rintansa alla kun he- muistele-1
v a t _ Hitlerin vetoomuksia ;Juma- ^ ^
laan ja hänen sotapappiensa'— mi- J
kä hirveä nimitys — rukouksia^ et- -
tä Jumala antaisi voiton natsien «
" k r i s t i t y l l e " armeijalle "pakanalli- °
sia" kommunisteja ja_heidän l i i t t o - 1 -,
laisiaan vastaan! Asiantila on sitä- '
kin hirvittävämpi nyt kun tiede- ^
tääii^että nämä "kristityt natsit" \
"aiheuttivat aloittamallaan ' sodalla ^
kymmenienmiljoonien ihmisten en-,'
nenaikaisen kuoleman, että he t a p - * -
poivat-joukkomitassa juutalaisi^ j a t
muita "vähemmistöryhmiin" kuulu- j!
ncita, ja että maailma saa vieläkinrt*
maksaa heidän sotascikkailunsa 3 ,
kustannuksia. - ^ , *
Olisi luullut, että-Saksan milita-1
rismikin on jo saanut tarpeekseen ^
Hitlerin aikaisesta "ctUrintamavou-1
hottclusta" — mutta kaikesta huo-^
limatta tämä vanha sotaratsu pitää •• *
edelle»^ kiinni siitä tuhon ja^ peri-»
kadon ohjelmasta. , "
Mo rohkenemme kuitenkin epäil-*. >
lä.cttä heh' Adenauer ei ole yhtään * ^
enempää "Jumalan valitsema"
maailmanvalloittaja kuin Hitlerin
Aatuksian*— joten siis näyttää, että * , • h
hän puhui nytkin pötyäja turhaan». '
lau.sui1IeiTan niinen. ' " /
Känsäkoura.
1,
Wfim\
/äSäMSti
m