Vapaus, January 25, 1955

              Siva2 Tiistaina, tammik. 25 p, — Tuesday» Jan. 25,1955
«eoQod cla« nult feyme Foet
.'Oflloo IHsMrtaent, Ottam. Pub-mibflfl
ibrlce sretOdy: v T t u s d a jm
T|nmd»fB «adStatordsx» tgr Vapaus fWm8 Compapf Lt(L »t 100-102
Teleplunes; Sus. Office OS. 4-4284
Editorial Office OS. 4«426S. BSanager
B.6U1UL Edttor w. Eiflnnd. MalHng
addeeas: Boat 69, BvuOmxr^Otitaxlo.
Advertueng rate» upoa appucatooo.
:!XUMlatlan^iB^
TILAUSHINNAT:
CaoadacM: 1 fk. 7JOO « tt. 9.7»
nu^rmOoM»: 1 fk. Aoo 6 kk; -iso
Bnqaena; . l i k . ASa 6 kk, 4.7»
1^,. ^^JUIkoministeri Pearsonin ^'take^t^
' fM,.,^uhues3aan rajantakaisen isännän toivomusten mukaisesti Lon; -
^,*«^ja Pariisin'sopimusten ratifioimisen puolesta'alahuoneen.,jstun-.
' oossai iilkomim'steri Pearson yritti viime torstaina välientää canada-^
' • - * " -a yleistä, pelkoa Saksan militarismin uudelleen henkiinh«ättä^^^^^^
yk^tmi, seHttämäJlä,,että -liieillä on vissejä ^^kejt^inpiitäj
n äieistettu Saksa pääse tällä kexda kolttosiaan tekemäänl^'^^ Ön;
' ^ g u k a tddjöita; selitti häii, joiden vtioksi Saksa' fialuaa nöÖdätMl
sopmiu&ia. \
Kuten tiedetään/^Salcsah imperialistit ovat aina olleet hyvin
[ifkkaita jtekemään sopimuksia, silloin &uin se on heille edullista,
'tia heti tilanteen muututtua o\'at>
otiomia, paperipalasia." ' / '
^ , Mutta ne ulkoministeri Pearsonin "takeet" siitä, ettei uudelleen
. ;^gKslettava'Saksa aloita uutta maailmanpaloa, ovat "takeinakin"
kyseenalaista laatua. Tutkikaamme joitakin niisfa:' ,
i -CjSS^'3^r. Pearson sanoi, että Länsi-Saksa saa korkeintaan S00,<,0 00.
^, li^MCstä,käsittävän .armeijan jne.
m,
m
> " Hitlerui Saksalle annettiin aikoinaan "ainoastaan" 100,000 mies-
:^«käsittän;j^ armeija, mutta sitä kaytettKn astinlautana S-mfljoonai-r?*^^
' i ^ armeijan muod6stamisek'!i muutaman "vuoden kuluessa. Saksaric
?4^>erialisteflle'aiotaan-riyt antaa virallisestikin " S-kertaa parempi;
^ ' ^ r t ö ^ mitä heille annettiin Hitlerin aikana. Sitäpaitsi on muis-
' ^ a \ ^ , että Länsi-Saksas^ on jo yli 200,000 miestä käsittävä aseis-
, Ää^'poliisiIaitbs'ym»kä on, asiallisesti puhu?n järjestetty yksityiset
- ^ d i t t a i u armeijan'malliin.' Näinmuodoin, Jos Lontoon ja Pariisin
\. S^imuk^^ ratifioidaan, Länsi-Saksan imperialistit saavat käsiinsä
sp5akin<7OO,CÖ0 miestä käsittävät asevoimat ja monet merkit viittaa­v
a , , siihen^ että vuoden kuluttua^ratifioimispäivästä lukien on-Länsi-ii
' ' ^^ksassa aseissa jo,toista mii Joonaa miestä.
,„ . oh,rar. Pearsonin ''tae" siitä, ettei Länsi-Saksan im-
" j g ^ ^ t i i S3a käytettaväjcseen 12 divisionaa suurempaa ja 500,000
,«Bg|tä enempää käsittävää armeijaal
; . " ^ ^ i s e n a ^'takeena'*-siitä, ettei Saksan imperialistit' aloita koi-*
- , ^ ^ 1 * maailmansotaa, Ranskaa, Englantia, Canadaa ja muita kanso-
;^M/astaan/ dn ulkoministeri Pearsonin mielestä se kun saksalaiset
yr,\ ' goi^ijoiiot tulevat liittolaisten (tarkoittaa yhdysvaltalaisia kenraaleja)
• - -Irlipäällystött kontrolliin. 1 Monet meistä ovat sitä mieltä, että jos
ginissään, niin tässä on pantu "pukki kaalimaan vartijaksi". Yh-
%si^altain,sotaisten kenraalien toiniesta ja-inyötavaik.tttuksesta oni
reillä he)dÖn^^i|ji^ia|isa ja*s^^^^^ , . > - :
^'Mutta ontp^Uist^ettava, että' Saksaa'^ff'>ennenkitt asei^teltu siinä
pie^pa||lfeÄ^
inismia vastaaa".'/'Hitlä:ij» hä^ lupasivat s/n­itisten
5ielujensa'aik'uud*n k&Uttä; etfä^V^ulevat hävittämään sosia-
'/iisöseh maihnanosan mäah "tasalle, jos; "länsivailaf ^ antavat heille
^riittävästi aselfa ja asevoimia.' Katkerien kokemusten perusteella
Jtiedetään »miten jsilloin kävi. Hitler julisti, että '"sopimukset ovat
paperinpalasia" ja aloitti hyökkäykset Ranskaa ja muita aseistajiaan
rvjvastaan nimenomaan sen vuoksi kun Saksan imperialisteilla oU( ja on)
«onmN^ehma ojassa; he eivät tyytyneet isäntärengin asemaan, vaan
'..itah^öivat' (Ja tahtovat) pä'äst^ itse maailman herroiks^. - Siksi he
. aloittivat sodan eilisiä auttajiaan vastaan siellä missä vastarinta oli
coin. • , '
Kysymirksiä ja
vastaiikslflT
Ottaen trhuomioon/ kahdessa maailm
.jsiitä, että Saksan imperialistit ovat valmiina lähtemään maailman-
Ivalloituksen tielle heti kun tuntevat itsensä kyllin voimakkaiksi,
' jniin mitään todellisia takeita ei siis ole siitä, etteivätkö saksalaiset
«militaristit "petä" uudelleen auttajiaan. Tosiasiassa on jo iherkkejä
(Siitä, että juuri niin tulee tapahtumaan nytkin, jos ryhdytään Saksan
,'imperialistejä uudelleen aseistamaan.
l • Yhtenä "vetonumerona" niistä "takeista", mitä on Saksan tu-jjlevia
sotasuunnitehnia vastaan saatu, esitti ulkoministeri Pearson
^ j4ausunnon,yjonka mukaan Länsi-Saksa on lupautunut (miten jalomie-
4istäl) siihen, ettei,se tule valmistamaan atomi- bakteeri- jä kemi-
Scaaliaseita.
I Mutta jos on totta/ kuten konservatiivien puhemies John Die-jfenbakcr
syytti, että mr,^ Pearson jätti tuosta lausunnostaan pois
- «kolme ratkaisevan tärkeätä sanaa — "in its territory" — (omalla
jalueellaan), niin silloin on tämäkin "tae" niin hatara, ettei edes mr.
HPearson uskaltanut antaa siitä rehellistä kuvaa!
i Mr. Diefenbakerin selityksen mukaan nuo "unhoitetut" kolme
' ^ ^ a a jättävät Saksan imperialisteille todella hienon takaix)rtin. He
iipvat antaneet ^iupauksen^l^
vjtuhon aseita^
rjkoittäa sitä; kuten mr, Diefenbaker korosti, että he pidättävät itsel­leen
oikeuden valmistaa kaikkia näitä joukkotuhoaseita esimerkiksi
iSäarbi alueella — mistä pitäisi teknillisesti tulla "kansainvälinen"
^ lalue!
V Mutta pahin bn pohjalla. Ulkoministeri Pearson <myönsij että
Pariisin sopimusten ratifioiminen tarkoittaa muun ohella
h-v^itä, että Canadan tä tehdä uusia sitoumuksia asevoimiensa
edelleen Euroopassa pitämistä varten. Saksasta ja Canadasta', tulisi
oäidjen sopimusten ratifioimisen perusteella'"liittolaiset",! mikä"tar-
'-cjtoittaisi' luonnollisesti sitä, että canadalaisten sotilaiden täytyy tehdä
i^^
,y Joukko-osastoja tulee saksalaisten upseerien komennettavaksi,
pldettäisiinkin amerikkalaisten ken-
; ;faalien vkäsis Se ei varmastikaan nostaisi Euroopassa olevien ca-
, nadalaisten asevoimien moraalia!
• . M u t t a pahinta on kuitenkin tämä: Saksalaiset kenraalit ovat
mestareita provokaatioiden ja sotien järjestämisessä. Historia on;
^iitä.antanut meille kaameita kuvauksia.
; ijfos he eivät ole tapojaan parantaneet — ja siitä ei ole pienintä-
•-isäädi omerkkiä, koskapa Sz^ksan aseistamista kannattavatkin piirit
' .vaativat "takeita" siitä, etteivät saksalaiset kenraalit pääse oiriiii
,•^•'^1010» asioita johtamaan — niin silloin on olemassa vaara, että jos
*'ä^^ kolmannen maailmansodan, Ja ca-
^j^;;>>liada]aisia^^;^^ a ^ autotnaattisesti sodan < jalkoihin —-•
§<>t'v V ^ ^ a ^ a a i ^ ^ ei siis ole mmkäänlaista sananvaltaa siitä, haluam-ijie;
liittyä saksalaistenkenraalien sotaan tai pysyä siitä erossa!
M^^^^^ Pearsonin "takeet" Saksan uiidelleeriaseistamisen
'^^/'IJffmiilZi, «väfitaan ovat ilmeisesti tuufesta temmattuja. Ainoa todelli-
>i^^J)|^ilae'5u^^^ kenraalit pääie aloittamaan uutta
i i
KE^iOOMAPALKKAKIBJA
KysyinyB: Onko työnantaja velvol­linen
hankkimaan rakennustyöläisellä
kesälomapitlkkakirjan .^kesäl(^palic?
kamerkkien: .asettamista' varten, —
RakerinustyöJäfnen/ ' '
, Vasi^tts: ' Ontarion i maakunassa
voimassa olevari lainsäädännön mu-kaan-^
el työnantaja ole''velvollinen
Hankkimaan^ työläiselleen ikesälöma-palkialcirjaaväaii
tyÖIäUro on seitse
lianlditäva: :Ja ' sarmettä^^
jalIeki'^keiälomapalkkämerickIen' aii-heri
kiinnittämistä varfen. "Monet
työnantajat ovat kuitciritln hankki­neet
näitä kirjoja. Näinä paTika-kirjat
ovat käytäriiiifesä ralterinus-töi£
Sä ja metsätöissä, ^ Ellei työnan­taja
ole pannut merkkejä kirjaan on
ityömiscn-Ilmoitettava; asUstaiospltr^
teellä: Industry and Labor Board,
Department of Labor Toronto, Ont,
aaönettyönantajat^clväfr katso näi­tä
kirjoja tarpeellisiksi j a maksavat
kesälomapalkan joko ra;lia8sa tai dhe-killä
työläisen erotessa tai kmi kesä-ömapalkkavuösl
-on;mennyt umpeen;
kesäfc lopulla, sellainen menettely
on myöskin luvallinen,
Kesälomapalkkakifjojä voi saada
osoitteella: Caalhler:» Office, XJepart-ment
of Labor, Toronto, Ont. Kirjan
hinta/ 35 senttiä on lähetettävä t i ­lauksen
mukana. -
Jos joudutte lähettämään tyhjän
kesäldmapalkkaklrjan, työnantajal­lenne
postl£sa on siinä tapauksessa
paras lähettää se kirjatussa kirjeessä
(Registercd Letter) silla eräissä t a ­pauksissa
ovat työnantajat välttä­neet,
että he eivät ole saaneetkaan
Itirjaa Vaan.että se on hukkmiut pos­tissa,
tms.
Länsi-Saksan sosialistit
vastustavat aseistumista
amanMt^^ s^, ettei anneta Saksan impferialistdlfe'aseita, eikä • vuosi - maksatti
tticla,iu>moo'rfjaPariism . . ^ ,1^^ ^^^^
Rauhankongressi
ön valisfaniit
alahuoneen jäseniä
Toronto. — Canadaii Raubankonf
gr^sln Julklsuustyöii johtaja; fBruce
Mlokleimrgh on lähettänyt parlamenr
tin alahuoneen i jäsenille .•Ottawaan
seuraavan' kiertokirjeen f
Kunalahuoneen jäsenille sanottiin
tk. 10 p n i , e^ä enemmistö canada-aiJi".
3ta vastustaa Lärisi-Safc?an mif
lita^lsointi^ ilmaisivat useat jäsenet
hpminästyksensä sen johdosta. Jot­kut
sanofvat* lähetystölle avonifeliseS-tl,
että^he eivät usko siihen,
•Sen johdosta me paluatamöie mie­liini
Canadian Institute ot Public Qpi-niohin
Canadasoa; suorittaman Gal-:
up-äänestyitsen, Jonka tulokset jul­kaistiin
marrask. 24 pnä 1954.
Tässä äänestyOtsessä kysyttiin edus­tavalta
canadalaisten joukolta:
JÖ3 -Saiksan aallitaan saada armei­ja
niin arveletteko sen olevan aske-r
leen rauhaa kohden tai päinvastai­seen
suimtaan?"
Tulokset osoittaivat, että 27 prosent­tia
IkSsittt Saksan armeijan olevan
as«leen ratrhaa" kohden. 43 prosent­tia
käsitti sert askeleeksi päinvaatai-sesn
suhtaan. -.^Neljä prosenttia an­toi
ehdollisen /vastauksen j a 26 pro-w
senttiä el ilmaissut: mleltpJdettään.-
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös,
että 61.6 prosenttia selvän mielipiteen
omanneilta canadalaLsista vastusta­vat
Saksan uutta armeijaa.
Canadian Institute of Public Oplr
nion ön epäilemättä valmis vahvista­maan
edellämainitut tiedot Ja on val­mis
lähettämään asiasta yksityiskoh­taisempia
tietoja vaikka se onkin p i ­dättänyt
itselleen yksinoikeuden nii­den
julkaisemista varten.
Peace : Revlevvn äskeisesai nume­rossa
julkaistut ^ äänestystiedot vah-visiBivat
edellämainitut arviot.
Me toivomme- näiden tietojen ole­van
hyödyksi teille, sanotaan kirjees­sä.
Länsi-liksan sosialidemo^^atti-nen'
puolue teliostaa kampanjia^nsa
Lontoon ja Pariisin soplmukslavvack
tean Lfinsf-Saksan, aselstamiseniC eh­käisemiseksi.
Puolueen 4pulaisJofata Ja
-VtrUbelm Meille^ juotaisi.Kampanjan
alkusuunnitelmia I sen J
puolue oU vastaanottanut Neuvflstor
Uiton viimeisen ehdotuksen "yUäfyk-selllsenä
tarjouksena"., J;^ '<
"Saksan ' tulevalsmis rilpptm'? Pa­riisin
sopimusten hyväksymisestä ftai
hylkäämisestä",'saiolMelUes, '-löin-san
vastarinta' näitä sopimuksia ivas­taan
kasvaa päivä päivällä.. Sosiaali­demokraattinen
puolueitulee seuraa^
vien vihojen aikana .osoittamaan
maailmalle tämän^iyastarinnan .;tea-
Juuden", jatkoi hän. , - '4-
Puolueen Jiilklsuustyön JOhtaJa
Fritz Heine sanoi Moskovan ehdoj^r
sen ansaitsevan, tarkkaa •tutkixäista,.
"Ehdotus on todellinen yllätys", . ^ n
sanoij "vaikka tilanne • on osoltta^t,
että sellaista ehdottista on nroltuMot*-
taa jo jonkin alkaa. Tätä ehdotusta
pitäisi tutkia /tarkastL"
Neuvostoliiton ehdotuksessa, joka päämäärään
julkaistun viikko sitten. uuslttUn eh­dotus:-
neUäaira konferenSr
sista Saksan yhdistämisestä j a luvat­tiin,
palauttaa "normaalisUbteet"
Bonnin tasavallan kanssa.
Jfeuvostolilto^
tetaan, ettäv:jos 'Lontoon ja: Pariisin
sopimukset vahvistetaan.ja^ pannaan
täytäntöön, mIkä^fmWci^i. {-jälleen-;
'aselstetim','SaksMa^^^' 'yhdistämistä
N^IOm, niin se tulee ikuistuttamaan
Saksan kahtla^jaon; Sellaisessa tilan-teesssa/:
sanotaan:SNeuv6stomtonNeh-*^^
dotUksessa,'NeuvostoWtolIa; ei» olisi
muuta vaihtoehtoa kuin lujittaa suh>-^
teitään Itä-Saksan karissa ja^~muo-'
dostaa sotilaallinen ryhmä idässä.
''Saksan väestön on valittava tie,
niUle se*lähtee•^ sanotan
liiton > julkaisemassa, lausunnossa.
'•Yksi £te jitotaa maan^^y^
Ja^ normaalisiin s ^ kaikkien
Buroopan valtioiden kanssa. Tämä tie
ei; isallf" Sak^n: kummankaan osan
osallistumistasmlnkääafUaiseen soti­laalliseen
liittoon» joka on tähdätty
multa valtioita vastaan;: j a tällaiseen
päästälsUn kaikkein
parhaiten Saltsan osallistumisella
yleiseurooppalaiseen .kollektUviseeri
turvallisuusjärjestelmään.
Toinen tie, 'mihin Johtavat Pariisin
sopimukset, : on ; Saksan kahtiajaon
Ikulstuttaminej^;'ja miUtarismln/, per
rustamlnen: Saksaan. Se un tie. -joka
johtaa .Saksan' kytkemiseen suiinni-r
tehn^ii^ uuden ^ södaxt, vabnls^mi-
Lausunnossa osoltetaatf,!^, etfä'Neu­vostoliiton-.
ja^LäiisI-Saksan-f
den-normalisointi; -ny^lsls;sä.>ololssa<
tuUsl samalla auttamaan parempien
suhteiden kehittymisessä ja: menes-
: tykselUsempiem keinojen > etsimisessä
Saksan yhdlstämlseltsi.
Jos Pariisin s(^^mukset ratifioi-,
daah, lausunnossa varoitetaan, että
muodostuneen tilanteen johdosta
Nei^vcstoliiton on edelleen: lujltettatva
y^t&välllslä suhteitaan Saksan I?emo-^
krattlsen Tasavallan kanssa sekä
myöskinvpuolustettava rauhaa ja tUTr.
vallisuutta^'/' y^
muidenvraidiaa; rakastavien; Euroopan
maiden kanssa.
Latisi-Saltsassa jotildkdko-kouksia
rauhan puolesta
Bom. — Länsi-Saksan «pposl-fiojobtaja
OUenbaaer; anunatti-
|arje:rtön pabeenjobtäja Freftai.
fonneftn soslolosrl prof. TpFeber Ja^.
Bai^fdn yliopiston leoiosisen, tie-de^
ionnan professori Gollfrttzer
ovat antaneet JonlKkokokonskof-
~ snn Jonka tnnnuksejia on '^hte-näi^
rys, rauha Ja vapana". Ko­kous
on tarkoitus pitää Frank-fortin.
Fauliis-klrfcossa tammi­kaan"
lopnila. ' ^
"So^Uiai^tto^attlen , ' taholta
. sanofää^ 'että' kokouksesta muo^v;
dosläar 'ParlMä iopimasiaS
liittotäsayaSan Jälleenvartfsiami-sen'
luar^t^ämän ir&iaiiiiäemyiB-!^^^
SITÄ
Bisii»
kohbkOhia.- ,
Elli Tompuri sivuutti
viime viil<olla 75 vuotta
Paperipuiden hinnat
laslieneet paperin
hinnan koholessa
- ottava; — CratineaUn valitsljapiif
Tin edustaja <Rodolph'e'Leduc sanoi
äskettäin alahuoneessa, että paperl-tehtaat-
ovat • raucdosianset keskuu­teensa
sellaisen yhtymän" joka mää­rää
/farmareilta ostettavien paperi­puiden
ihlnnat Ja että samaan aikaan
kuin sanomalehtipaperin, hinnat ovat
kohonneet ovat tehtaat maksaneet
farmareille entistä vähemmätl^ldän
valmistamistaan - paperipuista. vMr.
Leduc sanoi myöskin, että tehtaat
maksavat farmareille > paperipuista
paljon alhaisemman ihlnnan kuin m i ­tä
ne maksavat niille urakoitsijoil­le.
Jotka teettävät paperipuita yh­tiöiden
omisiamista - metsistä. liän
esitti hallitukselle vaatimuksen, että
sen toimesta pitäisi tutkia tätä asiaa
koska kysymyksessä on lainvastainen
hintojen rajoittaminen ja että syyl-l
l ^ t pitäisi saattaa syytteeseen.
Mr. Leduc esittää alahuoneelle seu­raavan
.talukon farmareille maksetta­vista
hinnoista j a jsanomal^tipaperln
lilnnölsta: '
Pannarellle^ Papein
mak^öttiini'':'.: filntij''
Canadan suomalaisten: fceskntt- :
; dessa aikoinaan vleraiUntkoiiIair
sa teatteri-ihininen EUi Tompori
saavutti tk:n 20. pnä 7$ vaodq»' '
iän. Sen johdosta Julkaisemme
tässä kirjailija Janio Pennäs^'
blrjoittaman "Myr8kylyhty"-nJ-misen
kirjoitaksen Elli Tompnrin
elämäntyön merkityksestä.'
Kun £111 Tompuri tänään täyttää
75 vuotta, tapahtuu kaiketi ensim­mäisen
kerran', että ei tarvitse ifcohbt.
taa myrskylyffltyä; Ainakin julkisesti
päivän vietto tapahtuu täyden- tun­nustuksen
merkeissä. Mutta sevei-siltl
sisällä täyttä raijhaa. Menneitten
myrskyjen mainingit tuntuvat .-yhä
Tompurista käydyssä keskustelussa;
Ja joku äkillinen vihuri saattaa vfelä
puhaltaa yksityisillä laineilla. Ölyvä
niin, Elli TompUrl el merenkäyritia
pelkää, eirätkä sitä pelkää nekään,
jotka häntä rakastavat. .
' Elli Tompurin elämäntyö' näytttll-'
J&närehä, ^ laiiSUJaxia, ohja^ajani, BjStö
teatterihjcuitajana', muistelmiea kir*.
jolttajana ja t^tteriesseisttoä ulotr:
tuu niin laajalle -että sen^ ala» saati
sitten,sen koko vaikutusta tai mer^-
tystä tuskin kukaan tällä hetkellä
hallitsee. Sitten Ida Aalbergin päivien
ei kenenkään suomalaisen: näyttelijän
sanoma ole ulottunut yhtä avaralJe,:
eikä kukaan ole koskaan ollut yhtä
kiistelty kufai" hän;-Haluaisin vielä p i ­tää
kiinni tästä kuvasta: meri. laiVäk
myrskylyhty — kaikista kohnesta.
Vertaus-sisältää ajan ja ihmiset joit­ten
parissa hänen oli elämäntyönsä
tehtävä: voimalla olkukKuudeUa ja
määrätietoisuudella Jemmoista, vain
harvat suurtenkaan jännitysten i h ­miset
ovat osoittaneet!
^Kaikki 'mitä hänestä tiedämme
osoittaa näitä jyrkkiä vastakohtia.
Elli Tompuri on taiteilijana aivan
kaukana hetken improvisoinnista^ —
hän improvisoinnin mestari. Laajasti
Ja sjrvästi On hän kasvattanut rilln
taiteellista taitamistaan kuin tietä­mistään
hän on tietänyt — Ja uskal­tanut
— mitä taide.taiteilijalta yaa-tll.
Hän myös on yhtä hyvin rukoulc-sen
nöyryydellä kuin taistelijan voltr
tamistahdolla Ja sltkeydeUa ankaruu­della,
sanomattomalla nialtllla ja
herkkyydellä osannut omaksua taide­teoksen,
sulattaa itsensä siihen Ja leir
mahduttaa sen itsestään elävänä, luo­vana
taiteilijan Uhaksi Ja vereksi
muuttamana.* Mutta niinkuin meren
Jä tuulena jättilälspaineessa Jokaisen
aallon kulku on ainutkertainen, nilpo
bn myös Tompurin • jokataen esl^s,
äinutkertatoen, siinä on ollut onnisr
tumisen ja epäonnistumisen jännitys,
se bn kantanut yleisöä valtiaskllvel-lään
j a toelttänj-t pärskettä Ja vaahr
toä sen silmille.
Miten paljon satunnainen on merr:
klnnytkta aikalaisille, itse aikaan, ilh-mlsten
sisimpään on vaikuttanut tolr
nen. suurempi jännitys Tompurin-
Näyttämö- ensimmäisen- maailmanso­dan
Ja kansalaissodan jälkeen. Ja
hänen'^ykfiinälnen lausujan-; j a näyt-'
telijä4.1i;mppalluiisa'^^^^c^^
tumattoi;pasta: Lemo-Ulasta vuosi r u -
'nolUjanyiuolenian'. jälkeen ^ pitkin
k(Jko30-%vimtaantumuskautta. Lei­no-
illassa tomu varisi - ja kipsi, karisi
kanaallisnmoilljan, ympäriltä; Jätti-lamen
tuU esUn — eikä kai helslnkl-lälsyleisö/
ole milloinkaan aikaisem­min
eikä sen ijälkeen vaatinut samaa
lausuntailtaa kahdeksaatoista kertaa
kuultavakseen.
Tompurin on ollut vaikea mahtua
suomalaisen; teatterin .ahtaisiin ;puift-telsiln.
Ja;:siihen vanhaan:kamaan,
mitä : teatteri aina kuljettaa i muka­naan.
iHänellä on sensijaan ollut roh­keutta
pysyä aina ihmisen mukana.
Hän ei ole kaikessa seurannut työvä­keä^
mutta hän e l ole koskaan anta­nut
Itseään siitä hrroittaa,:ja hän on
Hän on' elämäntyöllään todistanut,
että yksilön parhain, esittelijä voi sa­malla
olla koko taistelevan ihml^ry-den
tulkki. Aikana. Jol^ kuohui ont­toa
kansalliskiihkoa, hän ammensi
kansallisuuden ; ^ s t ä hengenaartels-ta:.
ja' osoitU>:,niiden' yleisf^^
merkityksen ja yhteenkuTilttvaisuudett;
Slkst tänä 75'-vuotlspäivänä- on* pai'-
Jon kiitollisia ihmisiä-.: Me' olemnie
^skus vuosikymmeniä sitten tulleet
teatterista tai Konservatoriosta sy,-
dän täynnä; Me olemme • tulleet ko-'
tilmme ja tunteneet lämmön Ja lle-
-klii sydämissämme. Suuri taiteilija
suuri ihminen, suuri näkljänalnen
•Elli: Tompuri: istutti Sydämiimme sen
liekin, TThä^se palaa; Myrskylyhly va­laa
ihmiseen rauhaa Ja rohkeutta
toimia,
, ' « » •
Elli Tompuri 'syntyi Vehkalahdella
maanviljelijän tyttärenä. -Tultuaan
ylioppilaaksi 1898 hän antautui teat­teriuralle
opiskellen sekä kotimaassa
että ulkomailla etevien, opettajien
johdolla. Hänet 'kilnnitettnnKansal-:
listeatterinx 19po, ' mutta 1902 hän
lähti opiskelemaan Pariisiin. "Vv. 1903
—04 hän oli kimnltettynä Ruotsalair'
•TampareenvTea^tterl^ n
ohja^janai'/^sitten'' Wienin" Burg-
'theatenssa. oppilajia, sen.' jälkeen
Berliinin, teatterissa vv. 1908-^10. K o -
tlmaässa^teEil Tompuri vieraili seu-i
raavhia'vuosina eri teattereissa. V-
.1919, hän perusti'Vapaaav Näyttämön
ja joh«»sitä. kaksi luotta, Senjälkeen
hänellä'öU<bmia kiertueita ^v.' 1920-:i
20. EUi^Toinpurln suuria rooleja o l l -
: vatcfclasöfflstenr iiäytejmlen. nalspääh:
osat/lSh&k^earen Julia, Kleopatra,
Ibsenliivi^Nora,'
I>umas!n ECameUanainen^ Wilden^S^^
lomev-Numersitt-Kirsti ymi
Paitsl^v.ikotlmaan teattereissa, Elli
Tompuri* on.ses^ntynytv monilla; ulko­maisilla
3|äyttämöillä sekä antanut
omia-draamallis-lausunnallLsia iltoja;;
Ensimmäinen --esiintymismatkansa
Pohjols-Amerikkaan hän teki 1924,. j »
sen jälkeen eri vuosina kaikkiaan .vii­si
matkaa. Sotien Jälkeep. hän on
esiintynyt mm*. Ranskassa,
:V:Teatteriiu:ansa ohella E l^
on suorittanut lausuntailloillaan
meille uranuurtajan työtä. V. 1929
hän' aloitti' lausuntalltojensa sarJanV
Ja on :jatkanut niitä viime vuosiin
saakka.' 1930-luvulla hänen taistele­valle;:
Ja : edistykselliselle; runoudelle
omistetut iltansa olivat suuria : ta­pauksia.
Näinä vuosina hän myös pe-rustivomati:
jiuhekuororyhmän Tjöir-lausujat.
jbka: esiintyi vhanen,ohjaa­manaan;
Tompuri-lIlolsEa ja Juhlissa;
yht^siunnallislii ohjelmistoin., Lau-suntaillolEsaan
Tompuri kohotti esil­le
myös Eino (Leinon radikaalin aat­teellisuuden
- ja; edistyksellisen runou­den
sekä suomalaisen kansanrunou­den
aartfeefc, -Tompurin teatteri- - Ja
lausimtatolmintaan: liittyy myös ;T;it-kfiaikalnen-
pedagogin työ sekä ha-nen^
läajat esiintymlskiertuöensa kou­luihin
j a opistoihin mmi sotavuosina,;
Huomattavaa: - elämäntyön . kansal-,
myj^k^n ,voinut.'näyttää sille -tietä, seen .tea^tteriln., seuraavma ^ vuosina lirsnjanilituurin saralla-Elli, Tompu-
. •::>i;; '
POLICY
SAI PALKKANSA;
Erään suussn jiatqppalii^en Isän-ä
oli äskettäin tarkastysmatlcalia
^i^eensä kaikissa oiosioissa. K I Q
hän saapui erääseen osastoon näki
bänslellä^räänmioren miehen istii,
massa eräällä laatikolla ja viheltele,
vän huolettomasti. ,'
, —Kuinka paljon«Inalle maksetq^
viikossa? ,
.^—Kolmösymmentäviisi dollaria
— Tässä on palkkasi.' Saat laput,
taa. Meillä el tarvita sellaisia lais*
iitottelijoita, - ^ ; . . ,^
- K u n isältä näki sitten kysymySses-
.sä olevan osaston johtajan, kysyi hin
koiSka^ hänen erottamansa poUca
otettu työhön,' , . v .
— Ei hän ollut työssä tässä liikke^
sä sillä hän oli vain tuonut eräin
paketin tänne, sanoi johtaja, ^
'Ilmojen merirosvo'
toiminnassa Saarissa
:v.v>ii>';.,:v. ':-;;.:tV;L:/f..-'i^v..^;'(^^^^^^^^^
OslQr — iNorjan' radio on sähkeitse
ikääntynyt-iränsaiilvälisenirädioluton;'
puoleen Genevessä ja kehoittaniit
-alta tutklma£m,vmltä'voitaisiin ^teiidä^
JottavSaarin alueelle suunniteltu suu­ri
radioasema — Eurooppa N&o 1 ~
et Mlritsik; muiden/iaaiden radioä^
mia, • amoittaa-; sanoinalehtt Verdehs
Gangl Sähke on itse asiassa vasta-laufö
suuraseman .peru.stajnissn Jc^-
'dosta.
. iVastaavanlaisia :rmiellpideUmauk^
on odotettavissa muistakin '^ma^
Jotka kuuluvat radloliittoon. Koko
Euroopassa c » herättänyt: suurta mie-^
lipahaarse;- efcti uusi suurassma toi­mii
eräänlaisena; "ilmojen merirosvo­na",
Ön'vaikeata ymmärtää'ranskalais-v
tensuhtautumifita tähän,asiaan,'kos-:
ka Hanska itse on ollut mukana saä-i
tämässä kansainvälistä sopimusfe
joitakui; vuosia sitten! pidetyn Koö- i
Denhaminan • aaltopituuslfonf erenssin
perusteella. Jos Saarin asema aloit- i
taa toimintansa heti; uuden: vuodeJi
jalkeen^pidetaän tätä; toimenpidettä•
suoranaln3na rikoksena Koöpenhami^^;
nan sopimusta vastaan. Yiisimonista-merkillisistä
seikoista,-Jotka lUttyvIt
Saarin: aradlcasemaan; on se, että el;
0|le ollut ^mahdollista saada tietää; ui-:
kä sen aaltopituus tulee olemaan, Ver?
dens Oang kirjoittaa.
•'MffiritcnafJM of un f«clivc defgnce
rewires a continuation oF oor t^rejsive
oHackon subversiv^s «t home
"Tehokas puoIastasvalmea$ vaatii hyökkääviä toimenpiteitä sabversiiveja vastaan kotimaassa." ~ Presidentti
Eisenhower, Jonka virallisena ohjelmana on nyt tonniisi » se "sofa-jos-se-on-tarpeelUncn". - '
Enemmän margariinia
qtjawa, — CaSiadin margariinituo;',
tanto lisääntyi viime vuonna lalies^
viidellä prosentilla, -fccliotcn 110.493,:'
000 paunasta -vuoima 1953 115,858,00-1
paunaan viime-vuonna, todetaan tir
lastoUiseii toimiston Julka-semisa^,
tiedoissa.
— Viimei S3ryskuussa . arvioitiin 22
prosentilla Canadan kodeista, olleen
näköradio vas.aanottolalte.
rl on myöhempinä vuosinaan suorit- v
tanut kulttutiriklrjaiUjana. Vv. 1942-
44: Ilmestyi 3-osainen omaelämäker- ;
raUlnen sarja '^Minun 'Heni", 'Tie­ni
Jatkuu" Ja ''Mlhhipäättyvl tie",;:
arvokas kulttuurihistoriallinen muis-;
tehnateos - Ja taiteilijanikehitystä ya-::
laiseva teos. Kulttuuriinuistelmia si- •
sältäämyö? neljäs "Mikä • ihminen ;
on?"; 1946.: Suuria teatterltaiteilijolta
Ikasittelevät; kaksi seuraavaa teosta,
?'Naamio ja ihminen", 1948 ja' "Sam­mumattomia
tähtiä", 1950. "Etu-,
taka- ja syrjähyppyjä", on omistettu
kotimaiselle' •teatteril:istorialle. Vii­me
Jouluksi ilmestyi, kahdeksas teos.
matkakirja '"Keisarin kaupungista
'RoomSh tielle!'. Lisäksi Tompuri on
toimittanut / englanninkielisen anto­logian
suomalaista runoutta Voices
from Finland.
pm m PAKINA
Suomen heimon saappaan jäljissä
olemuksessa: hänen tahtonsa ja, kys^
kyttsä luoda taideteos aina uudeksi,
ikourälsta Ihmistä, viedä eteenpäin Ih?^
misyyttä. "Aikana, jolloin ihmmen
muuttui Ja nainen heräsi^ hän toi tä*-
män muutoksen, tämän; heräämisen
näyttämölle. Hän pelotti, koska WL-nen:
mukanaan el' uudistunut väin
hetki, vaari koko pitkäaikaisen tra­dition
sanoma sai uuden tuoreuden.
Tompuri" oli yhtä vasralllrien niin
klassillisessa kuin modernissa. hSn
löysi samana tavalla hiin vanhassa
kuin uudessa suoran kielen puhua :th-misllie.
Hänen elämäntyöstään säkenöi
Tampere vuosisadan ^ alussa, Vaj»**»*
1952
1953
1954
Sen mukaan
14.50 10S^i2
1350 110.05
13.S0 1I0.C^
I ovat paperipuiden
hinnat laskeneet 15 dollarista köäfflt-ta
1350 dollariin vaikka' sdinomaltlitt-paperin
hinta' on kohonnut iatf.48
doUarlsta 110.03 dohärllri.
"Helppo on istua toisen. höiöxdlla
tuleen"'';sanotaan: sananlaskussa: ja
niin;;,asia .• onkln.^; Siksi; otammekm
helppoaija saksimme Helsingin Vapaa
Sanasta Oheelllsen opettavan ja valai­sevan
pakinan.—Kulkuri,
';isä,7nistÄ rntaä jlen tuUut?^
THiikka, mÖtta tuttu kysymys luul­tavasti
j<>kalsel)e,.,varttuneeseen ikään
ehtineelle isäUe.,, Kuka siitä sit^n
yrittää selvitä milläkin kelhöUi. joku
ehkä erehtyy, ostamaan täytetyn hai­karankin,
mutta salaisesta yrityks^tä
kertoo tanskalainen äldstrup; eräässä
kuvasarjassaan ;hyvhL varoittavan ta­rinan.
Nämä nykyajan, kauhukakarat
kun,-— k.o. sarjan mukaan ^ n a u r a ­vat
haikar^e mahaansa pidellen.
lAikulsempikin saattaa esittää moi­sia
.kysymyksiä;— tosin suunnaten ne
enemmänkin opettajaan kuto Isäänsä;
tietyssä- iässä kun nunittäin kiinnos­taisi^
kovasti tietää, mistä onkaan tul­lut
se porukka', joka on osannut valita
tältä Jäälmuden runtelemaltanie­meltä
sen peräti'epäedulttsen: soUlas-maantleteelllsen
aseman,;Josta'olemr
<me^-viimei!se't vuosisatamme * nautti­neet".
' , '
•' Omalta - kohdaltamme ' mul8tamme;>
ndtezt:,r<polvihousuin^ ' i kai^Jlmme
lapld^^mkkartalta' Suötid-neitoa^
y:»/V':tf.j^;.
toinen käsi tavoitti Jäämerta kauka­na
pohjoisessa, toinen oli Juuttunut
Jormekin Norjan vuorijonojen väliin.
Mutta muuten, oikein sopusuhtahien
tyttö — leveni alaspäin hameenhel­moihin
saalcka ja levenisi kai edelleen,
kta; elleivät eräät p ä s ^ olisi Shöneet
pääOiänsä ruveta pynttäämään neitoa
uus-eurooppälalseen iltapukuun,'Sossa
piti oleman pidemmät helmat,-Siinä
leikissä sitar sitten meni, nUn toteen
käsi ^kuin meUcoinetT osa helmaakin;
Sitä-entlstä,.iUmittäto'. . . ^ .
Ja; osaslhan'::se opettaja selittää.
Ensin hän 'kUmosi sen;herra ,Wetten-hovt-
Aspan teorian/ että^ .«momalaiset
olisivat minkäänlaista sukua mulnai-^
selle egyptiläisille, kreikkalaisille tai
etruskeille.; Oli kuulemma epätieteel­listä
mm. lukea sanoja takaperin. Jol­loin
saatettiin k.o;;kielistäkin. löytää
JetsuUeen suomenkielisiä sanoja:. Sit­ten
opettaja omisti muutaman haavek­sivan
sanan ajatukselle, että suoma­laiset
olisivat' mongooleja.' ituteh
Svenska Folkpartietln £t:ustaa Akdol-f
in päivän motto siihen aikaan kuulut
Elettiin ^limittäin siirtomäalmperiallS'-
mlh:'Joutsenlaulun aikoja;'.Euroopan
muutamat ^suurvallat pithrät ?Kiii^
pihdeissään nykyisen Ptomiosan-kei-sarln
suösiolliskui myöUlvaikntukseUa
ja "mongooUen" YaäsA oU kovaäu al-haalla-
t Joten -~; millainen/! aika, ^ sel­laiset
haukkumasanatkin.
Sitten opettaja kertoi meiUe, '^kuin-ka
se oikein tapahtui",:"Suomalais­ugrilaisten
kansojen alkukoti oUJos-r
sakin Altai-vuorten paikkeilla, siellä
oli lähdetty.taliaamaan; kohti länttä
ja hajottu. Osa:jäi matkan varrel^^
mutta osa pääsi melko pitkälle — ny.'
kyiseen Suomeen,^EestUn ja; Unkariin
saakka. Siellä meillä on heimoveljet
Ja siskot nyt sitten pitkin laajaa Ve­näjänmaata,
pelastuneita ei ole muita
kuhi eestiläiset, liiviläiset ja unkari­laiset.
Opet;taJa pärisyttl. kuuluvasti
nenänsä puhtääksf^a;'v'ah«otti meitä
rakastamaan Juuri näitä, viimemalnit'
ti^a aivan erikoisesti, ^- . - '
; Sitten lähestyi toinen maailmansota;
Yhtäkkiä SuomessäThubmattlfi^n. et­tä'
vielä enemmän Iniin siipmaläis-iig-rilaisia
me olkeastaan^olemmekin a r ­jalaisia:
Tosin joku peloton -tiedemies
pamautti oikein radiossakin/että ;pu-,
tiua arjalaisesta rodusta on -täsmälleen
yhtä "tieteellistä" kuin haastaa pltka-kallolsesta
ranskankielestä..'Kieliryh­mä
4a rotu kun olivat kuulemina kaksi
eri asiaa,:' Mutta Mnet vaiennettiin
ylenkatseella. Sitten me kävimme a r ­jalaisen
sotamme heimoveljien ' r i n - ;
nalla ^ erillissotana tietenkin — Ja
hävisimme. / Senjälkeen oli. he^ous-'
hengen' pii^issä^^^n^^
tauko, / . , -
•Me ollmin^ orpoja:- ,.Ef:siikölaisfa:
ihissään - paiA; Kaä, Eestihän oI( rieä-)
vosidtasavaltä'Ja Unkari tfansändemW
kratla. ^ i[ämoväJläkö,< Ica^inköntie!'
Seuiapiiririauvien' atiut. heimorakkäu-;
destat suäceniiätat - pamahtaen/h^otta
tekohampaat'.'olivat' .va&ratta\'Ja ai-'
Jtoa^saaeuraavien' 'tiedemiesten -käsi
-kohosi kulmille Juuri siihen hiukan
laakeriseppeleen alapuolelle — tahyil-len
uusia si&ulaispoikia ja;T^tyttöJä, i
Ottakaamme hattu päästämme suo­malaisen
tieteen edessä; sillä minkä
se on jcerran asettanut tavoitteekseen,
siltä se ei luovu. Sillä niitä kuiilimme-kaan
radiostammeparipälvääsitten?
Aprillia,-aprillia koko höpötys siitä,
että Suomen heimo olisi muka tuDit
idästä — tai etelästä — tähän karuun
maahamme. Ei, se on tullutkin län­nestä.
Uusin tieteellinen havainto!
Toistaiseksi Jälkiä ei ole vielä selvi­tetty
pidemmälle kuin^Skandlnaviaan.
mutta jonkinlainen: aavistus sanoo
meille, että Jonakin päivänä porvaril-
Itoen tieteemme vielä toteaa meidän
polveutuvan sUtä alueelta; niissä ny­kyisin
sijaitsevat Pohjbls-Amerikan
Yhdysvallat . . . ' .
Sitten onkm enää yksi ihnansuunta ;
jäljellä — pohjoinen. Ja kukapa tie- -
tää, vaikka Joskus maapaUomme hS- |
mätässä mutoaisuudessa arktisellakin iv
alueella olisi asunut' ptogviinejä! ^
Ovathan toe sentään vielä nykyisinkin i
nlba luottamusta herättävän porvaril- <
lisla 'lÖkomuödolfcöan — musta frakki, f
valkea paidanrintamus, rusetti leuan-.
alla' K Icyltymätön-ruokahalu. ^
Jotakin samantapaista on joka ta- ,;
pauksesSa ^ niissäkin otuksissa, jotka ;
paasaavat' "tiedettä" ' akateemlsiät» .
kateelicrelsta k ä s i n . V a i olisivatko
kansalliset pronsslvaramme nito ^'y
hIssa,''(fetta'Matiaä/AIekaaniert Cas-titeoto
pataas oh paiitava upokkaaseen.
Jotta ' saisimme > valcttiksl- todclllsö» ,
suurmlehenune, tsäarlnupseeri Ma»- ;
nierhelminiiaisa^tajapatsaai^?
uriin., !>' Mpidi^jamk-.läi » ' V'/• , r TUtki
til^i^ii«i^iWiii[laaifi^