Vapaus, June 29, 1971

              Sivu 2 Tiistai, ikesäk. 29 p. — Tuesday, June 29, 1971
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF PINNISH GANADIANS
(LIBERTY) EsrtaMshed Nov. 6,1917
BddKxxr: W. EKLUm) Manager: E. SUKSI
Totophone: Office and Ediitnrtal 674-4264
PulbMShed txrtoe wee)dy: Tuesdays and ThuiBdays by Vapaujs Publishing
Co, Limdrted, 100-102 Etoi St. Weet, Sudbury, Ontario, Canada.
Adveröslng raitts upon appUcation, tiunalatfon free oi charjre.
Beoond Ciass Mail reglstraitdon Number 1076 .
,eiiiiiMÄNiTO(juMii^
TILAUSHINNAT:
Ctoadaissa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
USA:n: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
Suomöen: 1 vk. $1150. 6 kk. $8.25
.KiljavQlIä5—6.6. 1971 pidetyn lehtimiesten Itämeren kerhon
seminaarissa, jonka aiheena oli lehtimiesten osuus ja yastiiu Eu­roopan
turvallisäuskokouksen edistämisessä, piti Suomen edusta­jana
alustuksen radiotoimittaja Kari Tapiola. Hän valotti kysy­mystä
Suomen näkökannalta. Julkaisemme Kari Tapiolan alustuk­sen
kokonaisuudessaan.
Valitsijain ankara tuomio
Toisin kuin esimerkiksi suomen kieli, englannin kieli tunne­taan
"asian piencntclyyn" perustuvista korostuksista. Kun murs­kaavan
vaalitappion viime keskiviikkona kärsinyt aikaisernmin po­liittisen
karvansa muuttanut (hän dli NDPrn. edeltäjän; CCF:n
parlamentti jäsen, joka näki vihreämpiä laitymia .liberaalipuoliieen
katraan käytettävissä) liberaalipuolueen pääministeri Ross That­cher
ilmaisi jonkinlaista maailmanennätystä hipovan "asian pie-nentelyn"
kun hän yaalitulosten tunnetuksi tultua sanoi Icatkeroi-tuneena:
"Minun on pitänyt tehdä jotain väärin." Tosiasiassa mr
Thatcher kaiketi tarkoitti tällä "asian pienentävällä::i^korostuksel-la
tietävänsä, että hän "ei ole tehnyt mitään oikein", ei ainakaan
sen jälkeen kun hän erosi CCF:sta! :
Tosiasia ön, kuten on sanpmalehtienv politiikkojen' ja lukiiis- '
' ten tarkkailijain toimesta todettu, kovalla pomon kädellä omia
seuraajiaan ja koko maakunnan väestöä käsitellyt, pääministeri
Thatcher jakoi pilkkahinnalla joukkomitassa maakunnan luonnon
Resursseja rikkaille amerikkalaispiireille; hän laati työväenyias-taisia
lakeja joista kaikkein pahamaineisin on Bill 2, joiden avulla
pakotettiin lakkoon turvautuneita rakennus-, sairaala-, paperi-niassa-
jä muita työläisiä takaisin työhön työnantajain ehdoilla
ja -eduksi. Rikkaimpien farmarien jä maakunnan varakkaamman
väestön kannatusta toivoen Thatcher uhkasi panna koko maakun-nan
ammattiyhdistysliikkeen pakkopaitaan ottamalla käytäntöön
työselkkausten kokonaan lopettamiseksi pakkosovittelu-oikeudet,
jos liberaalit tulevat valituksi. Thatcher suoritti mitä julkeam-malk
tavalla vaalialueiden uudellen jakamisen (gerrymandered),
niiii, kuten sesn toimenpiteen englanninkielinen nimi edellyttää,
että rajoja muuttamalla edellisten vaalitulosten peru.steella vialta-puolueelle
tulee suuremmat voiton mahdollisuudet.
Hänen toivonaan näissä vaaleis.sa oli hajoita ja hallitse tak­tiikka
ja nyt mr Thatcher ihmettelee, miksi farmarit (joitä on
tuhansittain ajettu pois mailtaan ja kotikonnuiltaan Saskatche-wanissa,
eivät heittäytyneetkään hänen taantumusvankkuriensa
^.vetäjiksi.,;-- /• ,
Mr. Thatcherin ja hänen liberaäliensa poliittinen syntiluettelo
ön todella pitkä ja veriruskea. Saskatchevvan oli ensimmäinen maa-,
kuiita mikä NDP:n edeltäjän, CCF:n hallituskaudella otti käytän--
töön medicaren ja maakunnan kontrolloiman autovakuutuksen.
; "Yksityisyrittäjäin puolesta" kalpaa heiluttanut Thatcher tuo­mitsi
kadotuksen alimpaan kattilaan tällaiset "sosialistisot" edes-öttamiset
mujtta sai valtakautenaan kuitenkin huomata, että väes­tön
yleinen mielipide oli näiden tuiki tärkeiden reformien takana
ja niin mr Thatcherin oli turvauduttava "vain" varattomille ja
sairaille suurta-vaikeutta aiheuttaneeseen kiusantekoon määrää­mällä,
että henkilön täytyy' maksaa omasta kukkarosta;in .$1.50
jokaisesta lääkärissä käynnistään ja .$2.50 päivältä koko sairaa-lassaoloajalta./
Vaaleissa voittanut NDP on luvannut, että nämä
"kiusamaksut" poistetaan muitta mutkitta. .
Saskatchevvanin vaalitulos oli paremminkin valitsijain ankara
tuomio liberaalipuolueen ohjelmille maakunnaiii.sesti ja kansalli­sesti
kuin toimenpide "sosialismiin" siirtymiseksi, kuten on pro-.
pagandamielessä väitetty. Tosiasia on, että nykyinen yhteiskunta­järjestelmä
tulee jatkumaan Saskatchewani.ssa, kuten se on jatku- .
nut sosialidemokraattien 30-vuotisesta hallintokaudesta huolimatta .
Ruotsissa, mutta eräitä tärkeitä uudistuksia ja reformeja on
vaalitulosten perusteella odotettavissa farmiväestön ja työläisten
vaikean aseman huOjentamiseksi.
, Saskatchewanin vaaleilla on epäilemät;tä linyös kan.sallinen
kantäyuus. Uudeksi NDP:h pääministeriksi tuleva 45-vuotias Allan
Bläkeney oli epäilemättä oikeassa sanoessaan, että Saskatchewanin
valitsijat antoivat ankaran tuoniionsa myös kansallisen liberaali­puolueen
f a,rmi- eli maatalousohjelmalle.:
Toisaalta nämä vaalit osoittivat, että kautta maan on poliit­tista
kuohuntaa, jolla ei ole tosin vielä varmaa ja selvää päämää­rää..
Se kohdistuu kuitenkin nykyisiä hallituksia vastaan ja yrittää
parantaa tilannetta heittämällä vanhat parrat pois hallituksesta
ja valitsemalla opposition edustajat haliitukseen.Selvimmän suun­han
tämä kuohunta on saanut Manitobassa ja Saskatchewani8sä,
missä on nyt NDP:n halHtukset. Mutta Quebecissa, missä. NDP
ei ole vomut nousta vanhojen puolueiden mahoutta korkeammalle
ratkaisevan tärkeän kansallisuuskysymyksen käsittelyssä, heitet­tiin
Union Nationalen hallitus ulos ja valittiin tilalle liberaalien sei
lainen. Konservatiivien hallitus Nova Scotiassa antaa paikkansa
liberaaleille, New Brunswickissa heitettiin pois liberaalien hallitus
ja valittiin tilalle konservatiivit. Lisää tällaista on odotettavissa. •
Nyt Saskatchevvanissa suoritettujen vaalien tuloksia tutkitaan .
varmaan hyvin tarkasti myös Ottatvassa, missä on puhuttu syys­vaalien-
mahdollisuudesta finanssiministeri Bensonin ä.skettäiseh
"auringonpaiste-budjetin" perusteella. Mahdollista on, että päämi­nisteri
Trudeaulla ja Mnen hallituksellaan ei ole nyt mitään kii­r
e t t ä uusien vaalien järjestämiseksi, Mahdollista on, että Saskat-chewänin
hallituksen varoitus tulee selvästi ja kuuluvasti monen
politiikantekijän korviin. 7
Kysymys yleiseurooppalaisen
turvallisuus- ja yhteistyökoko­uksen
koolle kutsumisesta ei
tietenkään ole ainoa Euroopan
turvallisuuteen liittyvä seikka.
On monia foorumeita, joilla
joko neuvotellaan tai joilla py-ritää
saamaan aikaan neuvot­teluja,
jotka merkitsisivät rau
han ja turvallisuuden-^hijitta-mista
maanosassamme. Tällai­sia
neuvotteluja. ovat olleet ne,
jotka ^ovat johtaneet Saksan
liittotasavallan ja Neuvostolii­ton
ja Puolan välisten sopi­musten
allekirjoittamiseen. Täi
laisia neuvotteluja, joilta odo­tetaan
myönteisiä tuloksia,
käydään parhaillaan Länsi-Bex;,
liinin asemasta. Bilateraalisella
tasolla oh suoritettu monia
toimenjiiteitä, jotka ovat mer­kinneet
yhteistyön ja sitä
kautta turvallisuuden lujittu­mista
Euroopassa. Nyt aivan
viime aikoina on otettu esille
kysymys neuvotteluista Euroo­passa
olevien joukkojen ja
aseistuksen vähentämisestä. Eh
dotukseen, joka viimeksi on
tuotu esille NKP:n XXIV puo-:
luekokouksessa ja johon pää­sihteeri
Brezhnev Tbilisissä
pitämässään puheessa viittasi,
ovat asian läntiset osapuolet
osoittaneet aulista mielenkiin-
PÄIVIÄ
Wilho Toikko. Thunder Bay,
Ont. täyttää perjantaina, heihär
kuun 2 pnä 72 vuotta. ,
Ah'na Hakula, Wamip, Ont.
täyttää maanantaina, heinäkuun
5 pnä 77 vuotta.
Aapro Pärs.sinen, Toronto, Ont.
täyttää maanantaina,, heinäkuun
5 pnä 71 vuotta.
Hilma Kulmala, Sault tSc. Ma­rie,
Ont. täyttää keskiviikkona,
heinäkuun 7 pnä ,83 vuotia.
. Yhdymme sukulaisten ja tut-tavain
onnentoivotuksiin.
Vieläkin "idän'' vanhainkodista
Tarttuen kiinni lehtemme kesäkuun 15 päivän toimltuskirjöi-tukseen,
missä esitettiin mielipide, että "Suomalaisen vanhainko­din"
rakentamissuunnitelmasta pitäisi täällä Itä-Canadassa luopua
ilman muuta, sillä parhaassakin tapauksessa siitä olisi enemmän
vaivaa ja nienoja kuin toivottua hyötyä, Toronton Vapaa Sana
sanoo tällaisen esityksen tulleen» "yllättävältä taholtd". Tässä ei
ol6 tietenkään mitään yllättävää, sillä Vapaus on aina puolustanut
Canadan suomalaisten parhaita etuja ja tulee edelleenkin menet­telemään
isiten — silloinkin kun "tie helvettiin on päällystetty
hyvillä aikeilla" jos saamme luvan näin sänpa, asian pei'uateiden
mahdollisimman terävästi esille vetämiseksi.
Me kannatamme, tästä kuten muistakin ky-symyksislä asial­lista
keskustelua ja väittelyäkin. Ilomielin toteamme, että Vapaa
Sanan toimituskirjoitus "lepokodista" pyrki asiallisuuteen vaikka
siinä onkin enemmän tunteilua kuin asian tuntemusta.
Lehti selittää meille, että Itä-Canadaan pcrustettav^-vsta van­hainkodista
ei tulisi talondeHi.sesr
ti "myllynkiveä kaikkien maan­miesten
kaulaan"', kuten meidän
lehtemme kirjoitti. Vapaa, Sana
: sanoo, että tällainen .suomalaisten
vanhainkoti tulisi saampan suo­rana
avustuksena "aina 5,000 dol­lariin
vuodepaikkaa kohden. Van­husten
tuloista riippuen voidaan
maksuja subventoida aina 100:n
prosenttiin saakka . . ." Hyyä
näinkin.
Mutta miköi esimerkiksi mr
Erkki Kuutti yhdistää Vapaassa
Sanassa varojen keräämi.sen Van-hojenkodin
perustamisajatukseen
sanomalla, että yarojen "kipeitä
tarvetta esiintyy täällöi meidän
omassa keskuudes.samme" ja sit­ten:
"Ontariossa tarvittai.siin en­si
tilassa suomalaisten vanhain-kotia';
Käytännön perusteella voimme
todeta, että esimerkiksi Vancou­verissa
oleva suomälai.sten van­hainkoti
kerää jatkuvasti varoja;
lahjoituksia tuloja erinärsistä ti­laisuuksista,
perintölahjoituksia
jne. Mikä takaisi ettei Itä-Caha-daan
rakiennettavasta laitoksesta
tulisi keräys- ja keräyskohdetta?
Sivumennen sanoen, me emme
halua tässä yhteydessä käsitellä
lainkaan Vancouverin vanhaih-kotiasiaa,
vaikka otimmekin siel­tä
tämän yhden, yleisesti tunne­tun
esimerkin. Totuuden vuoksi
on mainittava,: että Vancouverin
vanhainkodilla on paremmat mah­dollisuudet
toimia sikäläisten
vanhojen suomalaisten hyväksi
sen vuoksi kun B;C:n suomalaiset
a.suvat Ontarioon verraten melko
suppealla alalla.
Tämä vetääkin meidät takaisin
Vapaa Sanan. "lepokoti"-kirjoi-tuksecn
missä yritetään kumota
lehtemme katsantokanta, että
"idän" vanhainkoti rakennettai­siin
esimerkiksi Torontoon, niin
Sudburyssa, Thunder Bayssa ja
Pohjois^Ontariossa asuvien suo­malaisten
vanhusten täytyisi jät­tää
rakkaimmat omaisensa ja
elinikäiset tuttavansa, mikä sy­ventäisi
heidän eristettyä . ase­maansa
eikä parantaisi öitä. Va­paa
Sana myöntää alakäden kaut­ta
sanomalla, että Sudburyssa ja
Thunder Bayssa tapaa jotikon
yksinäisiä eläkeläisiä, leskiä pa
naimattomia : vanhuksia, jotka
nyt jo elävät ilman omaistensa
turvaa". Kysymys siis ei olekaan
enää vdhhainkodiflta yleenHä,
vaan yksinäisiä leskiä ja. naimat­tomia
vnhhuksia*' silmälläpitäen
hommattavasta laitoksesta! Näin
voimme siis todeta, että Vapaa
Sanan oma kirjoitus kumoaa asial
liHcsti puhuen kalkki ne väitteet,
mitä SO Icpokötihnnkkecn puoles­ta/
osamassa toimituskirjoitukaes-saan
esittää.
ladelleen voimme kirjata myön­teistä
edistj^tä suurvaltojen vä­lisissä
SALT-neuvotteluis.=5a: Nä-.
rnä neuvottelut eivät varsinaises­t
i koslrcta Euroopan' valtioita,
!iuitta myönteiset tulokset niissä
epäilemättä vaikuttaisivat koko
maailman tilanteeseen; ja Eu­roopalla
on aina ollut keskein€n
osa kansainvälisessä tilanteessa,
Meitä suomalaisia asia ilahdut­taa
sikälikin, että näitä SALT-neuvotteluja
käydään osittain o-malila
puolueettomalla maaperäl­lämme.
Tässä maassa me kiinnitämme
kuitenkin suurinta huomiota Eu­roopan
turvallisuuskokoukseen.
Luulen voivani^ yksiselitteisesti
todeta, että yleiseurooppalainen
kokous, johon kaikki maanosam­me
maat yhtä lailla osallistuvat,
edistää kaikkien pienten ja puo-
1 ueettom ien ma iden turvalIisuus-poliittista
asemaa. Oman maam­me:
ulkopoliittinen linja perus­tuu
vuonna 1948 solmitussa ys­tävyys-,
yhteistyö ja avunanto­sopimuksessa
ilmäistuihin , r.au-hänomaisiiri
ja lupttamuksellisiiri.
suhteisiin Neuvostoliiton kanssa.
Tämä on realistinen linja, joka
vastaa kummankin maan ja
kummankin kansan etuja. Se on
luonut pohjan taloudellisen yh­teistoiminnan
syventämiselle, ei­kä
yksin tälle, vaan myös koko
aktiiviseHe puolueettomuuspolitii­kallemme.
Eufoopan tui-vallisuus-konferenssin
yhteyde.ssä voisi sa­mankaltainen-
realismi idän ja
lännen . suhtcia.sa; levitä koko;
maanosaamme.
SUOMI JA TURVALU-SUUSKOKOUS
, Tässä mieles.sä; Suomen halli­tus,
on, kuten tunnettua, tehnyt
kaksi aloitetta. Suomi tarjosi tou
koikuussa 1969 palvekiksiaan eu­rooppalaisille
valtioille, jotta
tui-vallisuuskokous voitaisiin saa­da
koolle. Aloitteessa tarjottiin
Heisi n k iä kokouspa i kaksi. Toises­sa
aloittees.sa syksyllä 1970 eh­dotettiin
kahdenpuolisia yhteyk-
•siä suurlähettilästasPlIa monen-ke.
skei-sten neuvottelujen äloitta-miseksi.
Lisäksi Suomi on nimit-,
länyt. kiertävän suurlähettilään
tunnustelemaan kysymystä a.sian
omaisten, maiden pääkaupungeis­sa.
Vaiitettäva.sti pääasiassa Län
si-Euroopan NATO-maista tul­leen
va.stuKluksen vuoksi aloit­teesta
suurlähettilästasori neu­vonpidosta
ei ole tujlut vielä mi­tään,
sii.s ei. ole . p ä ä s t y ..Piirty­mään
möncnke.skeisten konkre(Jt^
tisten valmistelujen tasolle.
Suomalaiset eivät ole hyväksy­neet
Atlantin liiton joulukuun
1970 kokouk.sessaan - tekemää
pääto.stä, jonka niukaan ratkai-m
Län.si-Berliiniä koskevissa
.suUrvaltaneuvotteIui.s.sa oli.si en­nakkoehtona
turvallisuuskoköus-välmiatelujeh
jatkamiselle. Tä­män
kannan vuoksi turvallisuus­kokouksen
valmistelut ovat olleet
jonkin aikaa kuolleessa pisteessä.
Nyt tuntuu olevan syytä otak­sua,
että jää on. tä.s.sä suhtees­sa
murrettu.. Pienintä osaa tässä
eivät esitä Neuvostoliiton ehdo­tukset
XXIV puoluekokouksessa
ja pääsihteeri Brc^ihnevin Tbili-sin
puheessa — voinemme tulki­ta
asian niin, että ne ovat osu­neet
aikaan, jolloin yleinen mie­lipide
NATOin maissa on alka­nut
entistä enemmän vaatia jän­nityksen
lieventämi.'?een tähtää­viä
toimenpiteitä. 'Viittaan täs­sä
viimeksi Yhdysvaltain senaa­tissa
käytyyn keskusteluun Eu­roopassa
olevista amerikkalaisis­ta
joukoista.
MONISYINEN KYSYMYS
Mutta tämä kaikki näyttää
merkitsevän 'myös sitä, että kes­kustelu
Euroopan turvallisuudes­ta
alkaa.käydä yhä monisyisem­mäksi.
Jo mainittujen Saksan
liittotasavallan idänpoliittisten
sopimusten ja Länsi-Berliiniä kos
kevien keskustelujen lisäksi pu­hutaan
nyt joukkojen ja aseis­tuksen
supistuskeskusteluista.
Nämä keskustelut, tuntuisi siltä,
eivät taasen varsinaisesti kuur.
luisi Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyökokoukseen, .eivät ai­nakaan-
sellaiseen, johon myös
puolueettomat valtiot osallistuisi­vat.'
Sellaiseen • me taasen käsit­tääkseni
olemme pyi'kimässä. Ei
varmasti olekaan mitään pahaa
.siinä, että keskusteluja turvalli-suude.
sta käydään monella tasol­la,
kunhan ne tapahtuvat rin­nakkain,
asettamatta toisia tois­ten
ehdoiksi., .
Suuri merkitys Euroopan tur­vallisuudelle
olisi sillä, että sa­manlainen
reali.smi kuin Saksan
liittotasavallan toisaalta ja Neu-vo.
stoliitpn ja Piiplah toisaalta
solmimissa sopimuksissa heijas-
,,tui.si myös Li ittotaisa vallan ja
Saksan demokraattisen tasaval­lan
välisiin suhteisiin. Täällä
laaja.sti esitetyn näkökannan mu­kaan
tämän tuloksena olisi rea­liteettien
, tunnustaminen, ts..—
Suomen tapauksessa - - s e k ä DD
R:n että Saksan liittotasavallan
diplomaattinen turinustaminen.
Suomihan on ylläpitänyt diplp-maattisesti
tasavertaisia suhtei­ta
, kumpaankin, ; kaupallisten
edu.stustojen tasolla. Keskustelu­jen
jätkue.s.sa jännityksen lieven­tymisestä
Euroopassa pn johdon­mukaista,
että kysymys tunnus­tamisesta
tulee myös uuteön vai-,
heeseen. Tä.hiin- liittyy myös ky­symys
kummankin Saksan val­tion
ottamisesta tasavertaiseksi
YK:n ja sen alajärjestöjen jäse­niksi
maJhdollisimman pi^n.
TURVALLISUUS JA
YHTEISTYÖ
Minusta tuntuu siltä, että voi­daan
sanoa turvallisuuden olevan
myös hyvin suuressa määrin kau
pasta kiinni. Turvallisuuskokouk
sen yhteydessä onkin painotetta­va
sitä, että kysymyksessä olisi
kokous turvallisuus- ja yhteistyö­kysymyksistä.
Tämä merkitsee
sitä, että kokouksessa olisi kes­kusteltava
kylmän sodan idän
ja lännen välille rakentaman ta­loudellisen
muurin purkamisesta
ja yhteistyön aloittamisesta ko­ko
Euroopan mitassa. Arvokkai­ta
aloitteita tässä asiassa on teh
nyt mm. Neuvostoliiton päämi­nisteri
"Aleksei Kosygin NKP:n
XXIV puoluekokouksessa. Hän
puhui mm. yhteiseurooppalaises­ta
voimajäpjestelmästä, tai lii­kenne-
ja Ikuljetusa.lah yliteis-työstä.
Tässä on kysymys pro­jekteista,
jotka ovat niin isoja,
että ne. edellyttävät yhteistyötä.
Jos näitä sovellettaisiin vain kun
kin nriaah tai ryhmittymän: puit­teissa,
niin hukattaisiin:; suiiri
määrä tarpeellisia voimavaroja.
Suomessa onkin todettu, että Eu
roopan poliittiset ongelmat ovat
joiltakin osin niin luutuneita, et­tä
nfiden käsittelyn alkuun-saa­minen
.turvällisuuskokbuksessa ei
ole: helppoa. Meille kaikille tär­keistä
, taloudellisista yhteistyö­kysymyksistä
voitaisiin kuitenkin^
hyvin aloittaa keskustelu tällai­sessa
kokouksessa jp ennen noi­ta
poliittisia ongelmia, .Tässäkin;
on yksi syy .siihen, miksi ko­kous
oljsi mahdollisimman pikai­sesti
saatava koolle.
Eikä: kysymys ole vain talou^
dellisesta : yhteistyö.stä. Esimer­kiksi
ympäristön pilaantumisen
estämiseen tähtäävät yleiseuroop
pälaiset toimenpiteet voisivat saa
da alkunsa tällaisesta kokouk-:
«esta.. Jokainen meistä, joka asuu
Itämeren rannalla, varsinkin ne,
jotka mielellään viettävät kesi­ään
merellä, tietävät miten tär­keätä
tämä olisi.
SUOMEN JA NL.-n
TALOUDELLISET SUHTEET
Taloudellisesta yhteistyöstä
me olemme juuri allekirjoitta­neet
laajan sopimuksen Neuvos­toliiton
kanssa. Suomen ja Neu­vostoliiton
taloudelliset suhteet
ovat aina olleet hyvät, ja ne
ovat suurelta osalta luoneet poh­jan
oman maamme vaurastumi­selle.
Valitettavasti tätä ei meil­lä
aina tunnuta ymmärrettävän.
Suomen ja Neuvostoliiton talou­dellisissa
suhteissa on tulevaisuu­dessa
esillä suuria kysymyksiä:
meidän tehtävänämme on etsiä
tietäpelkästä tavaranvajhdosta
laajempaan yhteistyöhön, tuotan­nolliseen
yhteistyöhön ja tieteel-lis-
tekniseen vaihtoon. Suomalai­selta
puolelta on otettava huo­mioon
SEV-naaiden sosialistisen
integraation kehitys. Meidän on
myös kiinnitettävä huomiota kau
pan rakenteeseen; tällä hetJkellä
tuontimme NeuvPstoliitosta kä­sittää
valtapsaltaan raaka-ainei­ta.
Vaikka raaka-ainetuonti on­kin
maallemme tärkeätä, meidän
on ymmärrettävä, että tuohnin
mpnipuolistaminen on taloudel­listen
suhteiden • 'kehittämisen
myötä välttämätöntä. \
Vielä jokunen saria EEC:stä.
Keskustelu Suomen suhteista; E
EC:hen ei: ole vielä..kunnolla
käynnistynyt. On olemassa vaa­ra,
, että se käynnistyy liian
myöhään, kun Bry.sseliissä, Lon­toossa
ja Pariisissa jo on tehty
päätöksiä, jotka merkitsevät
kauppapoliittisen . .asemamme,
muuttumista lännessä. Suomen
EEC-linja lähtee siitä, että kaup
papoliittiset ratkaisut eivät saa
asettaa ulkopoliittista peruslin-ja,
amme, puoluettpmuutta vaa­raan.
Tässä vaiheessa haluaisin
väin todeta olevan syytä huoles­tua
siitä, että jo. rajoitettukin
e Jatkuu seuraavalla sivulla)
Luxemburg. Kaksipäiväi­sen
kiivaan kaupankäynnin jäi
keen päästiin viime viikolla
kompromissiratkaisuun niistä
ehdois ia, joill a Englanti voi
liittyä EEC:hen eli kuutosmai­hin.
Sopimuksessa edellytetään
Englannin vähittäistä : kytke­mistä
Euroopan talousyhtei­söön,
Euroopan hiili- ja te-räsunioniin
ja Euroopan:ato-mi?
nergiayhteisöön Eurato-miin.
Englanti on tehnyt suuria
myönnytyksiä monissa kysy-.
myksissä. Brittiläiset monopo­lit,
jotka ovat jo kauan tavoi­telleet
EECn läsennyyttä,
ovat saavuttaneet päämäärän­sä,
mutta sopimus on vastoin
Englannin väestön etuja. Eng-,
lantilaisille yhtyminen kuutos­maihin
tietää hintojen nousua.
Neuvottelujen . päätöskierrok­sen
aikana Englannin pii suostut
tava kuutosmaiden ehdptuksiin
tärkeimmi.ssä kiistakysymyksissä
taloudelliseen panok.seen EEC
:n budjetissa ja maitotaloustuot­teiden-
tuonnin vähittäiseen su­pistamiseen
Uudesta-Seelannista,
josta Englanti pn ostanut niitä
halpaan hintaan:
Englannin hallituksella on vie­lä
edessään raskaita taisteluja
oma.'?sa maassaan, koska sopi­muksen
on saatava pfi^l^mentin
hyväk.syminen. Mielipidetieduste­lujen
mukan lähe.s 70 prosenttia
ehglantilai-sistä vastustaa :EEC
:hen liittymistä^
: Eurooppaministori Rippon täh­densi
lehdistötilaisuudessa, että
"tämä' on historiallinen päivä
Euroopalle". Neuvottelut ovat oi
leet tiukkoja, mutta niitä on
käyty ystävien ja liittolaisten
kesken; jotka, halusivat ratkais­ta
yhteisiä ongelmia. Nyt on lie
auki suurten tehtävien ratkaise­miselle:
Nyt aikaansaadun nippuratkai-.
sun jiääkohdat ovat:
Rahoitus: Englanti maksaa en­simmäisenä
jäsennyy.syuotenaan
(19.73) 8.64 prosenttia EEC :n
ljudjcti.sta, ja viiden vuoden ku­luessa
osuus nousee 19 prosent-.
tiin. Seuraavien, kahden vuoden
aikana osuutta, tarkistetaan edel­leen,
j a sen uskotaan lopulta ko­hoavan
25 plrosenttiin.
: Budjetti koostuu tullituloista
ja maataloustuotteiden tuonti­maksuista
-sekä erityisestä lisä­maksusta
(myöhemmin osasta
äivonnousuveröaj. On sovittu,
että Englanti, Tanska, Norja jä
Irlanti saavat osan näistä ra­hoista
takaisin alentuvan astei­kon
mukaisesti. Ensimmäisenä
vuonna palautus on 55 prosent­tia,
toisena 40, kolmantena 30.
neljäntenä 20 ja viidentenä jä-sennyysvuonna
,10 prosenttia.
;. Uusi-Seelanti: Englantiin suun:
tautuvalle Uiiden-Seelannin mei­jerituotteiden
viennille myönne­tään
takuut. Viiden vuoden ku­luttua
vientimäärä ön maidon
kohdalta 71 prosenttia nykyises­tä
määrästä. Voin kohdalla
o.suus on 80 ja juuston 20 pro­senttia.::'.
Kolmen vuoden: kuluttua jäse­nyydestä
aloitetaan neuvottelut
voirivienniri takaamisen mahdol­lisesta
jatkamisesta, ja EEC ot­taa
tällöin huomioon ajankohdan
varastotilanteen ja kulutuksen.
Kalastuspolitiikka: Tässä EEG
oh ensimmäisen kerran myöntä-
'nyt, että on. välttämätöntä muut
taa yhtiestä: kalastuspolitiikkaa
Englannin. Irlannin ja Norjan
toivomusten mukaisesti. Nämä
kolme maata haluavat ensi si­jassa
turvata omille kalastajil­leen
yksinoikeuden kalastusvesil­lään.
Ennen kuin neuvotteluissa lo­pulta
päädyttiin tyydyttävään
ratkaisuun, oli istuntosalissa koet
tu kriittisiä hetkiä. Sekä Uuden-
Seelannin varapääministeri John~
Marshall että Rippon olivat torA
juneet EEC:n kompromissiehdo­tuksen,
jota .pidettiin EEC:n vii­meisenä
sanana meijerituotteiden
vientikii-stassa. Monien yllätyk­seksi
Ranska antoi kuitenkin
mutitamien .:tuntien jälkeen pe­riksi,
ja osapuolet hyväksyivät
uuden Uudell.e'^Seelannille pa­remman
ratkaisun.. :
Vaikka pääperiaatteista . nyt
onkin soyittu.ön lähikuukausina
vielä pidettävä useita pitkiä, ko­kouksia,
joissa jäsenyyden :yksi-tyiskohdat
lyödään lukkoon.
Tanskan neuvottelut päättyvät .
ministerikoTtoukseen Brysselissä
12. heinäkuuta,, mutta toistaisek­si
ei ole tietoa, kuinka pitkälle
Norjan neuvottelut venyvät, •
PÄIVÄN PAKINA
Tunnettua on, kuten otsikossa jo
tuli isanotuksi, että "sotapoika ei
ole jokapoika".
Mitään ylHuotmollkta ei siis sii­nä
ole kun Ilojsingistä tulleissa uii-tistiedoissa
on kerrottu että entinen
Suomen puolustu.svoimien komen­taja,
konra'a'li Keinonen oli saanut
yirkavelvoHisuutonsa rikkomisesta
erinäisiä saikkorangaistuksia, jotka
yhtieenilasiklen tekevät 2,625 mark­kaa
ja li.säksi tuomittu maksa­maana
erilaisia korvauksia peräti
141 markkaa.
Hovioikeuden mielestä oi ollut
: parhainta piohcerikouluiusta se
kun Keinosen sanottiin komenba-
: neon alaisiaan tokcmään huvilal­leen
erinäisiä töitä, kuten kellarin,
saunan, kaivon ja rantalaiturin
jne.
Tämä s-ai aiHekirjpiltancen muis
telemaan aikoja menneitä ja myön
tää täytyy, että ajat ovat muut­tuneet.
Suomen asevoimis-^a ainakin en­nen
isoitavuosia palvelleet tietävät,
että isiiölllä teetettiin kaikenlaisaa
"iaittomiia" töiljä. Alokkaana ol­lessa
sai esiin, ailekirjoittanut
ciriiiitben todisiten "osakumppanien"
kan.9sa yhden liltalomakiedton ron-galtnikBcksi
siitä, kun "tupo" oli
huonosti pulidislcUu, Myöhemmin
illalla selvisi, että paikailla olevilla
aliupseereilla oli jotkut kemut ja
he tarvitsivat poikia "lapsenpiiak-si".
Niin istui tämäkin poika yh­den
lauantai^illan paimentamassa
erään raäväsulscn vää}>elin miltei
yhtä kirkuvaa syKvauvaa.
—Eräässä vähän myöhemmässä
vaiheessa kun uudet alokkaat las­kivat
vessa.5sa herra vääpelin se­lostuksen
mukaan "3 tuuman p-kaa
kahden tuuman röpreihin",
komenjnettiin koko komippania var^
sinaisen palvelun päätyttyä pisti-rnet
kivääriin kiinnitettyinä vahti-palveluksifiien,
ettei moinen tärkeys
«aanut jatkua. Olivat ne keinoja
isänmaallisuuden nostiamisefcsi!: .
Oli silloin lalHekirjoittariiUtkin
moisessa "vahitipalveluksessä" ki­vääri
.sojossa yhden tunnin johon­kin
aikaan puolenyön jällceen.
Kumpikaan edelläkerrötuistfa ta­pa
uksi-ta ci ollut varmaankaan oh-jokirjoijon
mukaan laillisia tekoja.
Tosiasiassa laittomuuksia harjoi­teltiin
siihcri aikaan sotilaita ja
varsinkin alokkaita kohtaan 'joka
päivä. Eikä niistä rangaistu sen
paremmin suurempia kuin plencm-piäikään
kihoja,
Mutba 'ajat ovait iilmoiisiesti muut­tuneet.
Tai • kangertaako tässä
"muutospro.se33is.sa"' vieläkin joku
sellainen mitä voidaan sanoa van­han
suolan aiheii#amaksi janpksi?
. Joillakin täkäiläisilläkin lehdillä
tuntuu olevan mreliaiheena.kenraa­li
Keinosen mustaaminen. Mutta
Suomen työväenlelhdissä on kiinni­tetty
aikaisemnvin melko paljon
huomiota siihen, dttä kenraali Kei-norten
on uudistushaluinen mies,
joka hailuaisi saada sotilaaiVkin elä-mäh
ihmiisarvon tasaMe, ja että
juuri tämän uudäsitushalunsia vuok­si
hän joutuS :painosteitt'avaksi ja
yrmittäväfcsi niiden toimesta, joi­den
mielestä nvikään ei saisi muut­tua
oi'kä ainakaan parantua. '
Mitenon näiden seikkojen laita,
se jääköön tälliä kertaa lukijain
ai-vailtaivaksi,
,Sen fcijaan voimmig ehkä tutustua
asian toiseen puoleen lainaämaHla
Suomen Varusmiesli'iU>n kenraaU
Yrjö Keinoselle osoittaman avoi­men
kirjeen missä sanotaan:
— PuoduHtitsvolmiön komentaja­na
ollcssäraib Teihin kohdistettu
,ajojahti jothtl syytetoimenpitcisiin .
Helsingin hovioikeudessa, joka on
'rtyt rälkälssut osaltaan kohtalon­ne.
Suomen Varusmlesliitlo toivoo,
etJtä Te fcenradi Reiinonen ryhdyt­te
entistä VoimapSiräisemmin jait-kannaaan
komontoja-aikana aloit­tamaanne
puoihJätUsvoimiien variKs-miosystäväJlista
uudistustyötä, jo­ka
on puolustuslaitoksessa nyt täy­sin
pysähdyksissä.
Tällä hetkellä erittäin läjästä,
yksituumaisesta kenraalikunnasta
ei ole Teidän ohellanne ilmaaantu-niit
ainuttakaana henkilöä, joka
haluaisi nähdä puolustusvpimiiein
todeliliset, nykyaikaan sovelluviat
kehittämistai-peet. . Ilman ulkxrisia
ärsykkeitä ei puolustuslaitoksen
piii'issä saada näistä kysymyksis­tä
aikaan edes hedelmällistä kes-
; kustelua..
. Erityisesti yksityisen sotilaan,
varusmiehen asoma on yhä ratkai­sematta
nykyisiä yhteiskuntaolo-"'
suhteita vastaavalla tiavalla. Ellei
puolustusvoimia pikaisesti uudis­teta,
ajautuvat puolustusvoimat
lähivuosina vielä enemmän eril­leen
muusita yhteiskunnasta. Täl­löin
kriisi niiden kohdalla on väis­tämätön.
Kenraali Keinonen, Varusmlies-liitto
toivottaa Teille ja puolus­tusvoimien
uudistustyöllenne mitä
parhainta jmonestystä.
Kunnioifottavasti,
Suomen Varusmdesliittö,
Jouko Skinnari, puheenj. .
Lopuksi vain arvauskysymys.
Miksi esim. Torontossa ilmestyvä
Kuonienkieilihon lehti julkaisee pit­kiä
jorinoita kcmraali Keinosen rik-kecslä,
mutta vaikenee fcuin hau­ta
niisiä varasmiehille myömteisis-tä
syistä, jonka vuoksi tämä mies
joutui ennenkaikkea äärioikfiiptoo,.
lyötäviiksi ja mu.stamivalattaivaksi?
. ; • — Känsäkoura.
f.