Vapaus, November 16, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, marrask 16 p. — Tuesday, Nov. 16, 1965
VAPAUS ( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6. 1917
EDiTOR: W. E K L U N D MANAGER: E . S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thuredays and Saturdays by Vapaus
Piibiismiig Ck). Limited, 100-102 EUn St. West, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing Addrtss: Box 69
Advertislng rates upon aipplicatton. trtmalattoB f p « oi charg*:
Authorized as second class mail by the Post Office DepMtment, Ottawa,
and for payment of postage i n cash.
- CANADIAN:^lMNGlJAGi;RRESS
rtLAVSaDiSAT'.
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USAissa 1 vk. $1000.4 tt. W^
3 kk. 2.75 Suomesa: 1 vk. io.eo.« kk. 6.75
Rhodesian tapsJihiixibto
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Rhodesian valkoihois­ten
muodostama hallitus antoi viime torstaina koko maail­man
yleiselle jnielipiteelle todella röyhkeän taisteluhaasteen
julistaessaan kaikista varoituksista ja pyynnöistä huolimalta
maan "itsenäistyneeksi" nimenomaan siinä mielessä, että si­ten
voitaisiiti ik.uistuttaa valkoihoisten pienen vähemmistön
rotuvalta alkuasukkaiden suuren enemmistön yli. KSytän-nössä
tämä "itsenäisyysjulistus" tarkoittaa sitä, että maan
220,000 valkoihoisen muodostama hallitus voisi jatkaa oma­valtaisesti
Rhodesian hallintaa kysymättä lainkaan sitä, mitä
asiasta ajattelivat kanta-asukkaat, noin neljä miljoona nee-kerikansalaista,
joilta on kielletty kaikenlainen edustus- ja
myös äänestysoikeus, sekä muut kansalaisvapaudet.
Kuten olemme jo aikaisemmissa yhteyksissä tältä pals­talta
todenneet, Britannian työväenpuolueen hallituksen
"kompromis.sia" tavoitellut ohjelma ei lopultakaan estänyt
Rhodesian rotusyrjijäin pyrkimyksiä herravaltansa jatka­miseksi
vaan mieluimminkin rohkaisi lan Smithia ja kump-pafneita
ottamaan yhä uusia askeleita omaksumallaan rotu-syrjintätiellä.
Olemme vakuuttuneita siitä, että jos Britan-löan
työväenpuolueen hallitus olisi omaksunut alusta pitäen
jyrkemmän kannan lan Smithia vastaan, kuten tunnetut brit-tiläispiirit
vaativat, tilanteen kehitys olisi voinut olla päin­vastainen.
Pääministeri Wilson on nyt "itsenäisyysjulistuk­sen"
antamisen jälkeen esiintynyt jossakin määrin päättä-vämmin,
mutta hänen asenteessaan on jossakin mielessä se
leima, että "tallin ovi lukitaan vasta sitten kun hevonen on
jo varastettu". 'Jokatapauksessa on toivottavaa, että Bri­tannian
työväenpuolueen hallitus olisi tällä kertaa tosissaan
sikäli, että sen ehdottamista talouspakotteista Rhodesiaa vas­taan
tulee todellinen painostusyritys rotusyrjintäkomentoa
vastaan, eikä vain jonkinlainen muodollisuus.
Ilomielin olemme voineet tämän tapauksen yhteydessä to­deta,
että asiallisesti puhuen koko maailman yleinen mieli­pide
on tuominnut Rhodesian valkoihoisten "itsenäisyysju­listuksen".
Erikoisen tervehdittävänä on tässä yhteydessä pi­dettävä
pääministeri Pearsonin nopeata esiintymistä kun
hän tiedoitti' jo Rhodesian "itsenäistymispäivänä", että Ca­nada
ei tunnusta sen paremmin mr. Smithin itsenäisyysju­listusta
kuin "itsenäistä" Rhodesiaakaan eikä liioin Rho­desian
hallitusta. Me olemme vakuuttuneita siitä, että cana-dalaiset
yleensä hyväksyvät tämän asenteen ja toivovat, että
pääministeri Pearson tekee kaiken voitavansa sen hyväksi,
että kansainväliset talouspakotteet saavat Rhodesian valko­ihoiset
rotusyrjijät järkiintymään — tai että he kohtaavat
muussa tapauksessa sellaisen talouskaaoksen, mistä ei ulos­pääsyä
ole.
MATKIMINEN EI AUTA
Etelä-Afrikan valkoihoiset rotusyrjijät ovat yrittäneet
miltei epätoivon vimmalla rinnastaa oman "itsenäisyysjulis­tuksensa"
Yhdysvalloissa v. 1776 annettuun maailmankuu­luun
itsenäisyysjulistukseen. Ero on kuitenkin yhtä suuri
kun on ero yöllä ja päivällä. Yhdysvaltain tunnetun itsenäi­syysjulistuksen
perustana on peritteellinen toteamus, että
"kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia". lan Smithin julkaise­man
itsenäisyysj ulistuksen perusaj aluksena on, että maan
enemmistöä edustavat neekerit eivät ole muka tasa-arvoisia
valkoihoisten rinnalla. Toisaalta on muistettava, että Yhdys­valtain
itsenäisyysjulistus kohdistui vieraan maan — tässä
tapauksessa Britannian — sortovaltaa vastaan.. lan Smithin
"itsenäisyysjulistus" joka päättyy sanontaan, "Jumala suo­jelkoon
kuningatarta", tähtää muodollisuuksista huolimatta
Rhodesian neekereitä vastaan sekä valkoihoisten vähemmis­tön
rotuvallan ikuistuttamiseen.'
On luonnollisesti totta, että "historia toistaa itseään",
mutta se tapahtuu aina korkeammassa tasossa. Yrittäessään
nyt matkia Yhdysvaltain siirtolaisten itsenäisyysjulistusta,
lan Smith ja hänen kumppaninsa saattoivat itsensä vain nä-pertelijäin
asemaan maailman yleisen mielipiteen edessä.
KAUASKANTOINEN TAPAUS
Rhodesia on vain pikkumaa. Sen asukasluku on, kuten
sanottu, noin 4,000,000 neekeriä ja 220,000 valkoihoista. ~
Mutta tällä valkoisen vallan ikuistuttamisyrityksellä
saattaa siitä huolimalta olla kauaskantoiset vaikutukset Af­rikan
tulevaan kehitykseen.
Me luonnollisesti lukeudunrune niihin kansanvaltaisiin
piireihin, jotka toivovat, että Rhodesiankin kysymys voitai­siin
ratkaista ilman verenvuodatusta. Siksi on mielestämme
tärkeätä, että Rhodesiaa vastaan järjestettäisiin niin luja
taloudellisten pajcotteiden painostus, että lan Smithillä ja
hänen kumppaneillaan ei ole muuta mahdollisuutta kuin pe­rääntyä
hirvittävästä asenteestaan. —
: Mutta jos maailman kansat ja hallitukset eivät voi tai
eivät halua huolehtia siitä, että Rhodesiatl valkoihoiset saa­daan
"järkiintymään", silloin on mahdollista, että lan
Smithin "itsenäisyysjulistus" aiheuttaa sellaisen tapahtu­mien
ketjureaktion, minkä edessä hän on yhtä voimaton
kuiri on pieni soutuvene valtameren myrskyssä. Se voi nos­tattaa
koko Afrikan mantereen väestön, ei vain Rhodesian
valkoihoisia rolusyrjijiä, vaan myös niitä vastaan, jotka yrit­tävät
ehkä antaa salaisen tukensa lan Smithille ja hänen
kaltäiiilleeh Rhodesiassa.
Tässä on perussyy miksi me lukeudumme niihin jotka
toivovat, että YK:n johdolla voidaan, järjestää todella teho­kas,
maailmanlaajuinen talouspainoslus Rhodesian valko­ihoisia
rotusyrjijöitä vastaan.
Sen vastakohtana olisi ensin terrorismi ja sitten yhä laa­jeneva
sissitaistelu ja lopulta koko Afrikan nousu valkoihoi­sia
vastaan. Ken ei sitä onnettomuutta halua, hän odottaa,
S K D L ja TPSI allekirjoittivat
yhteisen vaeliHittosuosituksen
HeteteM. — Suomen'Kansan De­mokraattinen
Liitto ja Työväen ja
Henviljelijäin Sosialidemokraatti­nen
L i i t t o ovat allekirjoitttmei^t yh­teisen
suosiHiksen ) piirijärjestöil­leen
keskinäisten vaaliliittojen sol-mimTsesta
vuodeii 1966 eduskunta­vaaleissa.
Vaaliliitot, olisivat suosi­tuksen
mukiaan teknisiä.
Suositus allekirjoitettiin perjan­taina
Kulttuuritalolla pidetyssä neu­vottelukunnan
kokouksessa. Neuvot-teluktttttaan
ovat kuuluneet S K D Ln
edustajina puheenjohtaja Kusti K u ­lo,
SKPn pääsihteeri Ville Pessi,
SKDLn eduskuntaryhmän puheen­johtaja
Hertta Kuusinen ja S K D Ln
järjestösihteeri Pentti Kujamäki.
TPSLn^ edustajat neuvottelukunnas­sa
ovat puheenjohtaja^ Aarre Simo­nen,
varapuheenjohtaja Pekka Mar- järyestöiileen kä;dä"söiim^^
tm, maisten Olh uotr ja järjestö­sihteeri
Aarne Selin.
Jan yhteistyön aikaansaamiseksi
vastaisuudessa.
Vaaliliittosuosituksen' allekirjoit­tajat
puheenjohtaja Kusti Kulo ja
pääsihteeri Ville Pessi ovat anta­neet
lausunnot, joissa tähdenne­tään,
että lopullinen ratkaisu vaali-liittokysymyksestä
on piirijärjestöil­lä
ja että kummallekin osapuolelle
täyden itsenäisyyden takaava suosi­tus
vaaliliitoista tähtää työväen
edustuksen lisäämiseen v. 1966 edus
kuntavaaleissa.
SKDLn puheenjohtaja Kusti Kulo:
TYÖVÄEN EDUSTUS
V A H V I S T UU
Annan tälle suositukselle teknis­ten
vaaliliittojen solmimisesta suu­ren
arvon. SKDLn ja TPSLn nyt
allekirjoittama suositus paikallisille
Olemme sitä mieltä, että vaalilii­tot
koituvat hyödyksi molemmille
osapuolille. Eräissä piireissä hyöty
todennäköisesti koituu meille kan­sandemokraateille
ja eräisä TPS-L:
lle. Kokonaisulidessaan uskon
vaaliliittojen vahvistavan työväen
voimaa eduskunnassa.
Pöytäkirjassa, johon vaaliliitto-suositus
sisältyy, mainitaan TPSLn
ehdokkaiden määräksi 1—-3 sen mu­kaan
kuinka niistä piirijärjestöjen
välisis&ä neuvotteluissa sovitaan.
Neuvottelukunta on pyytänyt piiri­järjestöiltä
vastauksia joulukuun 15
päivään mennessä.
Suosituksen allekirjoittajien anta­ma
yhteinen tiedonanto on seuraa­va:-".
•
Suositellessaan SKDLn ja TPSLn
piirijärjestöille keskinäisten vaali­liittojen
solmimista vuoden 1966
eduskuntavaaleissa ovat S K D L n liit-totoimikunta
ja T P S L n puoluetoimi-iiittoihin
sisältyvistä yksityiskohdis­ta
ei loukkaa tai heikennä kumman­kaan
järjestön itsenäisyyttä. Vaali­liittojen
arvo on siinä, että työläis­ten
antamien äänien hukka muo­dostuu
mahdollisimman pieneksi.
Työtätekevien nykyinen hajaan­nus
on aiheuttanut paljon vahinkoa.
Sen vallitessa ei ole/parh^alla taval­la
pystytty puolustamaan työläisten
etuja ja torjumaan niitä vastaan
kohdistettuja hyökkäyksiä.
Toivon että nyt alkuun lähtenyt
työväenluokan voimien kokoami­seen
pyrkivä liike ei pysähdy tähSn
vaan kehiUyy ja laajenee. Toivoi­simme
SOS. dem. puolueenkin vielä
tarkistavan kantansa vaaiiliittokysy-mykseen.
Koko. vasemmiston yhtei-kunta
asettamiensa neuvottelijoiden ,. . .
esityksestä päättäneet korostaa, e t t ä ^ " ^ ^ ' ' " . f ° °V."
kyseiset vaaliliitot ovat luonteeltaan
teknisiä;, eivätkä rajoita kummanr
kaan järjestön itsenäisyyttä. Vaali­liittojen
solmimista suositellaan
siksi, että vasemmiston edustus
maan eduskunnassa saataisiin ny­kyistä
paremmin vastaamaan vasem­mistoryhmittymien
todellista kanna­tusta.
Molempien osapuolten yhtei­sen
kannan mukaan kumpikin jär­jestö
hoitaa vaalityönsä itsenäisesti.
SKDL ja T P S L toteavat valittaen,
että työväenliikkeen etujen mukai­nen
koko vasemmiston yhteinen
vaaliliitto ei ole toteutettavissa sos.-
dem. puolueen kielteisen asenteen
vuoksi. Tästä huolimatta tulevat so­pimuspuolet
edelleen toimimaan
vasemmiston mahdollisimman laa­maamme
työkansalle ja aikaansaisi
varmasti työläisenemmistöisen edus­kunnan.
S K P n pääsihteeri V i l l e Pessi:
MOLEMMAT OSAPUOLET
HYÖTYVÄT
; Allekirjoitettu sopimus on suosi­tus
molempien puolueiden piirijär­jestöille,
että ne ryhtyisivät neuvot­telemaan
yhteisistä vaaliliitoista
Lopullisesti asiasta päättävät piiri­järjestöt,
joilta pyydetään vastausta
joulukuun 15 päivään mennessä.
Vaaliliittosuosituksen avulla pyri­tään
siihen, että työväen voimat voi­taisiin
koota niin, ettei ääniä menisi
hukkaan kuten esim. viime edus-kuntavaalei.
ssa, jolloin kaikki olivat
erillään.
Suomesta Tilatiu
ensi vuodeksi
24 alusta
Helsinki. — Kaikkiaan 24-alusta
ovat ulkomaiset toiminimet tilan­neet
ensi vuodeksi Suomesta. Näistä
laivoista menee 7 Länsi-Eurooppaan
ja 17 Neuvostoliittoon, kerrottiin
Suomen Metalliteollisuusliitosta.
Ruotsalaisille ja saksalaisille tilaa­j
i l l e luovutetaan vuoden 1966 kulu­essa
Wärtsilän Hietalahden telakal­ta
valmistuva jäänmurtaja ja Laiva­teollisuuden
telakalta valmistuva
rahtilaiva sekä S Crichton-Vulcanin
telakoilla rakennettavaa laivaa.
Näistä menee ruotsalaisille auto-laMtta,
sementtilaiva ja kaksi moot-torialusta
sekä saksalaisille yksi
moottorirahtialusi
Neuvostoliittoon kauppasopimuk­sen
mukaan tilatut 17 alusta ovat
viisi Raumu-Repola Oy:n valmista­maa
tankkilaivaa, Crichton-Vulcanio
rakentamat neljä suurta rahtilaivaa,
Reposaaren konepajan telakalla ra­kennetaan
kaksi moottorirahtialusta
Hollming Oy valmistaa kaksi puu-tavarankuljetuslalvaa
ja Laivateol­lisuus
kakoi kuivalastialusta. Vien­t
i in menevien laivojen yhteinen
t)ruttovetomäärä on noin 1-00,000
bruttorekisteritonnia. Vuodeksi 1967
on Neuvostoliittoon tilattu alusta­vasti
34 laivaa ja Ruotsiin yksi sekä
Saksaan yksi.
Mitä muut sanovat
llUlillllll
JOHNSON El TUNNE
OLOAAN TURVALLISEKSI
IVasbington. — Yhdysvaltain sa­lainen
palvelu", jonka tehtävänä on
.suojella presidenttiä, laajennetaan
lähikuukausiein aikana kaksinker­taiseksi
siitä mitä se oli presidentti
Kennedyn murhan aikoina^ Agent
tien määrä nousee tällöin 950:een.
Palvelun johtajaksi nimitetään sen
nykyinen päällikkö James J . Row-ley.
Johtajanasema on vastaava kuin
FBI:n johtajan J . Edgar. Hooverin.
Uuteen virkaan tulee erääksi apu­laisjohtajaksi
Rufus Youngblood.
Hän heittäytyi varapi*esidentti John­sonin
suojaksi, kun presidentti Ken
nedy ammuttiin Dallasissa.
(00-
360-
30O-
250-
»0-
150-
50-
o I
(vuosituotanto 1964)
^2?
H : I .
PRESIDENTIN HE.VKEÄ
U H A N N E I T A RANGAISTAAN
toivoo ja vaatii,, että Jan
Smithille osoitetaan ihmiskun­nan
suuren enemmistön yhteis­voimalla,
että hän ei kerta
kaikkiaan saa tässä asiassa
tahtoaan läpi.
Siinä mielessä toivomme, etr
tä Canadan edustajat toimisi­vat
VTKrssa, Britannian Kanso-jenyhteisössä
ja kaikkialla
muuallakin päättävästi ja pe-räänäntamatlomasti
Rhodesian
rotusyrjinnän lopettamiseksii
N C H - York. — Kaksi miestä tuo
mittiin viime viikolla Yhdysvallois­sa
presidentti Johnsonin uhkaami­sesta
ja kolmas pidätettiin samastH
syystä. ^.•
Pidätetty on 23 vuotias Fnincis
Squillan New Yorkista. Liittov;iltion
tutkimustoimiston F B I n miehet pi­dättivät
hänet Kennedyn lontoken- mistä,
tällä hänen.astuessaan ulos Roomas­ta
tulleesta koneesta.
Squill.inia epäillään presidentti
Johnsonille Roomasta viime kuussa
tulleen uhkauskirjeen lähettäjäksi.
Samanaikaisesti liittovaltiota
edustava valamiehistö totesi kaksi
Utahin vankilan vankia syyllisiksi
presidentti Johnsonin uhkaamiseen.
Miehet Lamont Raney ja Jerome
Philips uhkasivat ampua presiden­tin,
ryöstää hänen tyttärensä Lucin
ja surmata rouva. Lady Bird John­sonin.
Kumpikin voi saada korkein­taan
viisi vuotta vankeutta kustakin
syytteestä.
Miehet sanoivat kirjoittaneensa
uhkauskirjeen hallituksen ja valtion
virkailijoiden harjoittaman vääryy­den
vuoksi.
Länsi-Saksan
kirklto hyiiiää
afuevaatimukset
B e r l i i n i . — Jo useita kuukausia
sitten Länsi-Saksassa vilkkaana jat­kunut
keskustelu Oder Neisse-lin-jusla
ja Saksan toisessa maailmanso­dassa
Potsdamin sopimuksen perus­teella
menettämistä alueista Puolal­le
on saanut uusia piirteitä, jotka
osoittavat, että Länsi Saksassakin al­kaa
eriiissä piiraissa järkiintyminen
voittaa alaa. Kysymys on Saksan
evankelisen kirkon neuvoston hil­jattain
esittämästä muistiosta, jossa
ehdotetaan aluevaatimusten - sijasta
sovinnollista asennetta rajakysymyk­seen
ja neuvotteluja Puolan kanssa.
Ensisijaisesti länsisaksalaisille
i osoitettu kirkon kehotus luopua ny­kyisestä
kivettyneestä ja epäreali-sosta
ascnteest;i on toistaiselcsi vain
yksityistapauksissa saanut hjrväksy
vaikka inuistio.ssa esitetään
vielä verrattain vaatimatonta kan­nanmuutosta.
Kirkon vetoomus on saanut kyl­män
vastaanoton kaikilta puolueil
ta ja ns. pakolaisjärjestöjen ta­holta
kohdistui suoranainen solvaus-ryöppy
evankelisen kirkon johto
miehiä vastaan. Erhardin hallituk-
.«en uusi pakolaisministeri Johann
Babtist Gradl asettui viimeksi vii­me
viikolla tukemaan pakolaisjär
jestöjen kannanottoja.
Viime viikolla kokoontunut evan-kcli.
sen kirkon synodi hyväksyi
muistion ja paheksui poliittisten p ii
rien reaktiota kirkon aloitteeseen.
Hannoverin piispa. Hans Lilje ker­toi
synodin kokouksessa saaneensa
tukuttain utikaus- ja haukkumakir­jeitä
muistion johdosta.
ILONSA' t )N HUUiAKIN
. Viimeksiiöilälieitten viitö<»jen aikana on tapahtunut; merkitsevä
parannus Vietnamin kriitillisessä tilanteessa. Tämä käännös parempaan
johtuu useista seikoista. Meidän hallituksemme'päättäväisyydestä, Ame­rikan
asevoimien erinomaisista taisteliiominaisuuksista ja Amerikan ase­voimien
lisäämisestä, mitkä kaikki ovat vaikuttaneet kuvan muutokseen.
— George Meany, AFL-CIOm presidentti, American
Federationist-julkaisun toiniituskirjoituksessa.
L O K A K U U N V A L L A N K U M O U K S E N i l U H LA
Lokakuun' vallankumouksen merkkipäivänä pitämässään puheessa
Neuvostoliiton puolustusministeri kiinnitti huomiota vaaraan, jonka Kes-ki-
Euroopan tilanteelle aiheuttaisi ydinaseiden joutuminen saksalaiseen
määräysvaltaan. Onkin selvää, että mikäli näin tapahtuisi joko suoranai­sesti
tai jollakin sellaisella järjestelmällä, joka muistuttaa aikaisemmin
esillä ollutta MLF-suunnitelmaa, meidän maanosamme suotuisa kansain­välinen
kehitys vaarantMisi. Sen vuoksi on syytä jälleen tuoda myös mei­dän
tahollatnme j u l k i , että ydinaseiden leviäminen yhä useamman valtion
haltuun tai'määräysvaltaan on kielteinen piirre kansainvälisessä kehityk­sessä
ja siitä on esitettävä huolestumine^n.^
Lokakuun vallankumouksen merkkipäivä on meillä myös jo perin­teeksi
tullut Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden kuukauden alkukohta.
Haluamme vilpittömästi kaikesta sydämestä esiintyä tämän ystävyyden
vahvistamiseksi Niinkuin puolueemme taholta aivan äsken tuotiin arvo-vaitaisesti
esille, ulkopolitiikkamme on kansallisen yksimielisyyden asia,
ja suomalaiset sosialidemokraatit haluavat ottaa osaa kaikkeen myöntei­seen
toimintaan kehityksen ohjaamiseksi yhä pitemmälle ystävyyden ja
yhteistoiminnan tiellä. — Suomen Sosialidemokraatti.
Erhard vaatii osuutta
ydinaseistuksesta
Bonn. — Länsi-Saksan liittokans­leri
Ludwig Erhard sanoi liittopäi­ville
viime viikon keskiviikkona an­tamassaan
hallituksensa ohjelmaju­listuksessa
olevan "epäoikeudenmu­kaista
Länsi-Saksalle kieltää siltä
osallistuminen NATOn ydinpuolus­tukseen".
Hallituksen politiikan pääsuunta-viivat
neljäksi vuodeksi hahmotel­leessa
puheessaan liittokansleri sa­noi
olevan välttämätöntä, että NA­TO
sopeutetaan uusiin poliittisiin ja
sotilaallisiin olosuhteisiin.
Yhdysvaltain joukkojen oleminen
Länsi-Saksassa — maassa on 240,000
amerikkalaista sotilasta — on-vain
osa yhteistä puolustusta, eikä siitä
voida luopua, totesi t r i Erhard.
"Meille on elintärkeää olla lähei­sessä
poliittisessa j a sotilaallisessa
yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa."
Puheessaan, joka kesti kaksi tun­tia
kymmenen minuuttia, t r i Erhard
totesi Länsi-Saksan uskovan, että
NATOn tulee olla.yhtenäinen puo­lustusjärjestelmä,
jos sen tarkoituk­sena
on olla tehokas.
Hän osoitti puheessaan useita eri­mielisyyksiä
Ranskan kanssa, ei yk­sin
lännen puolustuskysymyksistä
vaan myös EECn kehittämisestä
Rooman sopimusten pohjalta, totea­vat
Bonnin huomioitsijat.
Tri Erhard sanoi puhuessaan
ydinpolitiikasta: "Olemine toista­neet
useita kertoja, ettemme pyri
saamaan valvontaamme kansallisia
ydinaseita. Meitä ei kuitenkaan sai­si
sulkea pois ydinaseyhteistyostä
sen vuoksi, että maamme on jaettu
kahtia."
.Puhuessaan kymmenen viime
Ruotsi perustaa
Jugoslaviaan
työnvälitystoimiston
Tukholma. — Ruotsi perustaa
työnvälitystoimiston Jugoslaviaan
aivan lähiaikoina. Svenska Dagbla­detin
mukaan hallitus valtuutti työ­markkinahallituksen
vuokraamaan
tähän tarkoitukseen sopivan h u O :
neiston ja lähettämään sinne ruot­salaista
henkilökuntaa.
Toimisto perustetaan Belgradiin
ja se on ensimmäinen ruotsalainen
työnvälitystoimisto ulkomailla.^
vuoden kehityksestä tri Erhard to­tesi,
ettei iiiomisodan uhkaa ole vie­lä
saatu poistetuksi, vaikkakin vas­tustajain
taholla on havaittavissa
selvää pyrkimystä yrittää estää maa­ilmaa
ajautumasta katastrofin par­taalle.
Hän sanoi jonkinmoista lie­venemistä
tapahtuneen kahden suur
ryhmittymän välisten suhteiden k i ­ristymisessä,
mutta tässä suhteessa
tapahtunut edistys ei anna aihetta
puhua aidosta jännityksen lievene-misestä.
Liittokansleri totesi yhden kysy­myksen
jääneen koskemattomaksi
— kysymyksen jaetusta Saksan kan­sasta.
Hän väitti Neuvostoliiton yrit­tävän
puijata maailman"^ tunnusta­maan
Itä-Saksan, esittää Länsi-Ber­l
i i n in poliittisena erikoisyhteisönä
ja uskotella^ että Saksan kansan yh-tymispyrkimys
on este jännityksen
lieventämiselle maailmassa. "Liitto­valtion
i')allitus on sitä mieltä, että
koko Saksan kansa voi itse päättää
kohtalostaan ja että neljän vallan
(toisen maailmansodan voittajaval­tojen)
on tehtävä velvollisuutensa".
. Liittokansleri Erhard sanoi Länsi-
Saksan olevan valmis pyrkimään
parantamaan suhteita Neuvostoliit­toon,
vaikkei sopimus Saksan yhty­misestä
olekaan välittömästi mah­dollinen.
KAIUS RÄHÄT
Mooflmossoon
nainMOefiroholoiia.
Vuosisata lokoptnn
niitQ oli vielä nffln"~
minöär Kollein
loloiia. kkoolfiikkkkco ' mUainenl
100QlO.00Onykymarkon
YhäeäeOeenk^leSoi)
maailmassa rahana
ralojakiaa.sulkia,
tjutofeiofniotenkärlcir"
köytettiin joBsolon
osssa Kanadaa
penkortteja rohan
asemasta.
PÄIVÄN PAKINA
TAPPAKAA POIS, UNIONISTI
Torontolaisen aamulehden ker­toman
mukaan sudburylainen
Tony Soden — Incon työläisiä
edustavan terästyöläisten union
paikallisosaston puheenjohtaja —
oli sotakiivailullaan häväissyt sekä
itsensä, että ne, joita hän edusta^
Incon työläisten kunniaksi on
kuitenkinluettava se, että he eivät
hyväksy vastaansanomatta mr. So-denia
edustajakseen
Ilolla on myös toteltava, että
mr. Soden oli myös Ontarion työ'^
väenliiton e d u s tajakokouksessa
"yksin oikeassa" ja kaikki muut
"väärässä". Toisin sanoen, hänen
kiivailunsa Yhdysvaltain likaisen
sodan puolesta Vietnamissa tuli
kerta kaikkiaan tuomituksi.
Meidän aikakautemme työväen­liikkeen
yhtenä häpeäpilkkuna on
se tosiasia, että sellaiset ammatti-yhdistysbyrokraatit
kuin A F L - C l -
On presidentti George Meany ja
kumppanit ovat antaneet varauk­settoman
siunauksensa Yhdysval­tain
sotaiselle ulkopolitiikalle. To­siasiassa
Meany ja kumppanit ovat
lyöttäytyneet äärioikeiston sota-haukkoihin
propagöidcssaan "kyl­män
sodan" kuumentamisen ja
"kuuman sodan" askelaation hy­väksi.
Tähän kurjaan porukkaan liittyi
Windsorrn puheessaan edellämai­nittu
mr. Soden
-Sivumennen sanoen, Ontarion
työväenliiton edustajakokoukselle
oli esitetty päätöslauselma missä
sanotaan Vietnamin sotaa laajen­netun
"kaikilta osapuolilta", ke-hoitetaan
Canadan hallitusta myö­tävaikuttamaan
niin, että Britan^
nia ja Neuvostoliitto kutsuisivat
Geneven konferenssin siinä mie­lessä,
että sotimisen asemesta Viet­namin
ongelmat ratkaistaisiin neu­vottelupöydän,
ääressä ja koroste­taan
erikoisesti, että missään ta­pauksessa
ci .saa viedä^canadalai-sia
sotilaita Vietnamin sotaan.
Mainittakoon vielä, että tässä
päätöslauselmassa sanotaan mie­lestämme
aiheettomasti, jotta Viet-,
namin sodan eskalatioon ovat syyl­listynet
"kaikki osapuolet" silloin
kun koko maailma tietää, ettei
Vietnamissa mitään solaa olisi­kaan,
ellei Yhdysvallat olisi se­kaantunut
asevoimineen Vietna­min
sisäisiin asioihin ja jatkuvasti
laajentanut siellä sotatoimiaan.
Mutta tästä sivuvaikutelmnstä
huolimatta mainittu päätöslausel­ma
edustaa kuitenkin täydellistä
vastakohta~herrojen Meanyn ja
kumppanien sotaiseen ohjelmaan
nähden.
Tältä pohjalta katsoen Windso-rissa
hyväksytty Ontarion työväen-liiton
päätöslauselma Vietnamin
sodan lopettamisen puolesta on
kunniallinen J a lämpimästi terveh­dittävä
asiakirja.—V-Mutta
mr' Soden oli asiasta eri
mieltä. Mainitun torontolaislehden
kertoman mukaan mr. Soden oli
puhunut tätä päätöslauselmaehdo­tusta
vastaan sanoen, että vasem­mistolaiset
ampuvat suutaan Yh­dysvaltoja
vastaan, mutta hän ei
ole kuullut mitään arvostelua Ve­näjästä.
Välihuomautuksena mainitta­koon,
että sen hirtehisempää aja­tusta
ei voida kuvitella kuin se,
että samalla kun arvostellaan Yh-dysyaltoja.
Vietnamin sodasta, pi­täisi
muka arvostella myös Neu­vostoliittoa,
vaikka sillä ei ole yh­tään
ainoata sotilasta Vietnamissa.
Mutta lainatkaamme edelleen to-rontolaislehtcä:
Puhuen niille,/Jotka hänen se­lostuksensa
mukaan puolustavat
kommunistien asiaa (rauhasta pu­huminen
on siis "kommunistien
asian" puolustamista, kun . sitä
asiaa katsotaan mr. Sodenin näkö-vinkkeli.
stä — K) hän sanoi: " M i ­nä
en usko kommunistien huoli­van
teitä Venäjälle . ."
Loppuvttona hän olisi julista­nut:
' Te _ette voita kommunisteja
sanoilla, heidät voidaan lyödä kuu-
_ l i l l a . "
Tämän hirveän ajatuksen vasti­neeksi
oli torontoiainen valurien
edustaja Dave-Faiiey sanonut, että
hän "on syvästi ja inhoten häm­mästynyt
siitä, j o t ta joku ammatti­yhdistysmies
puhuu mieluimmin
kuulilla kuin neuvottelupöydän
ääressä."
• Mainittaloon, että kokouksessa
oli arvosteltu mainittua päätöslau­selmaa
siitäkin, kun siinä asiakir­jassa
ei tuomita Yhdysvaltain se­l
a a j a sen canadalaisia kannattajia
terävämmin.
Mutta päätöslauselma hyväksyt­tiin
kuitenkin alkuperäisessä muo­dossaan
mr Sodenin jäädessä ku­vaannollisesti
puhuen suu auki
katsomaan savuavan pyssynsä piip­puun.
— Känsäkoura.