Vapaus, January 22, 1957

              Tiistaina, tammik. 22 p. ~ Tuesday, Jan. 22,1957
VAPAUS
iUBEKrWiTodtstmaent labor
OtBBtt ot Flnnisb Canadians,' Es»
tAUiShed Hov. 6, 1917, Autborized
«Sv«eoaDd cla» maa by tbe Post
Qmce. JOtpartment. 'Ottawa, Put>-
•tbxiat weeldy: TUesdays,
tS^snd fiaturdays by Vapatis
iibpigCiimpsmvUd^ at lOO-lOS!
W, Sudbuxy, Ont., Canada.
Telephooes: Pus. Office 06. 4*4264:
•Editoilal Office OS. 4*426$, Mainager
B^Sufcsi, EiUtor W:£kltmd, IfaUing
address; Box 69. Sudbury, Ontario,
Advertislng nates upon 'appUcatton,
Translatlon fi3^ of cbarge.
TILADSHINNAT:
Canadassa: 1 Vk. IM 9 kk. 3.75
3 Ick, 255
Yhdysvalloissa: l vk. SX» 9 kk. 420
Suomessa: 1 vk. 8,50 6 kk, 4,75
•r^ .j«.w*(w4>:>i-y;,;;,.'
i P i 7 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
Apua ™yÖ3 AmatSöriw^
Parlaroentin istunnossa^v^
; '*eri St. Laurent päatosiauselmaehd^otuksen, jonka perusteella
;,:,?!ate,ttäisun ehdotus laiäcsi Canadan i>feuvoston perustamiseksi
•-/'•^hiaamme kulttuurin edistämiseksi'valtio apurahojen avulla.
- . ^ - H a l l i t u s oli ehdottanut, että se antaisi $100 miljoonaa tätä
' tarkoitusta varten. Sirtä summasta menisi $50 miljoonaa y l i -
r " top^tojen rakentamiseiksi tai laajentamiseksi sillä ehdolla, että
yliopistot' itse Aiaksaisivat puolen rakennuskustannuksista.
Lisaksi hallitus lupautuisi sijoittamaan $30 miljoonaa siten,,
'että siitä/koituvat voitot käytettäisiin stipendien antamiseen
"l',7äilsioitiineille yhteiskuntatieteen oppilaille. .
; . Me jokainen olemrne varmaan valiniit tunnustamaan, että
^'talteen ja tieteen oppiminen on varsin kunnioitettavaa
fyota.' Mutta siitä huolimatta joidenkin vastustuspuolueiden
jolitajat £isettuivat kielteiselle kannalle mainitun neuvoston
, ^perustamiseen nähden. ^
^ _, Esimerkiksi Social Credit-puolueen johtaja Solon Low sa-noi,
että *Te ette voi ostaa kulttuuria". Totta lienee, että yk-sistään
rahan voimalla sellaisenaan ei saateta ihmistä edisty-
. -iieimmäksi kulttuurellisesti. Mutta meidän käsityksemme
- ' • on;,että jos me varaamme suuremmat kulttuurimahdollisuu-
, det niäamme kansalle, niin voimme myös odottaa 5en edisty-
' ^ van sillä tiellä. Edelleen mr. Low väitti, että olisi väärin pe-rustaa
tällainen neuvosto nyt juuri, jolloin maassamme tar-
Vyilaan^niin paljon rahaa varattomien canadalaisten' avusta­miseksi.
Tässä kyllä on perää, että Canadassa on suuri luku apua
larvitsevia ihmisiä. Mutta mielestämme mr. Low haukkuu
väärään puuhun kun hän asettaa Canadan kulttuurin ja Ca­nadan
'kansan avustettavien taloudelliset edut vastakkain.
Hän ei ilmeisestikään ole huomioinut sitä, että vaikka esimer­kiksi
Canadan vanhuuseläkkeellä asuvat saavat osakseen vain
mitättömän pienen osuuden valtiotulöista, Canadan liitto
tioh neljän miljardin dollarin budjetissa varaj^an lähemmäksi
: ^;kaksi miljardia dollaria sotilasmenoihin!
Täten Oli selvääkin, että kaikkea kohtuutta ja oikeuden-
'^mukatätiutta .seuraten Canadan parlamentin olisi varattava
,^uurem^i;osU«s'saäpistaan verotuloista,'joista muodostavat
leijonan osuyden kansan maksamat verot, apua/tarvitsevien
. xjanadalaisteni tiielttij^akulttuuritoiminnan, Edistämiseksi. H -
' !Canadä^li^^jWoston perustamisen'yhteydessä on Jneyia
Lydia Andenoo, Toronto. tayttSä
keskiviikkona, tammikuun 23 pnä
71 vuotta.
; Anna Syijä^ Lockerby; Ont,. täyt'
tää perjantaina; <talIuniku^n 75^ pnä
80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Gordon-komissio ennustaa, multa.. ,1 URHEILOPAKINAA
Kiri. Leslie'Monis isosten ja farmarien poliittiseen toi-mlntaan.
JCIRIE
ARVO UNKO OLI
KANSAN MIES
ä 'Gattadan Neiryos-
»mukalsesti valtion ^
apiia'myÖs..'fcaiIdUe todellisille amatööridrheiluseuroille. On
, kö^tfSsaän'hullypkur^ ajatella, että samalläjkUn julkisen
. «ftnanMpalstp)Ha,piihMtaan laajastr siitä; että Canadan! pitää
pystyä parempiin tuloksiin tulevissai olympialaisissa, urheilu- •
seurat joutuvat pienillä voimavaroillaan pitämään pystyssä'
omat urheilukenttänsä ja -salinsa ja kaiken lisäksi rhaksa-jnaan
niistä vielä veroakin! Ja näin tapahtuu rikkaassa Cana­dassa
silloin kuin esim, köyhässä Suomessa annetaan* valtion
:;''^'japua niin työväen kuin porvarienkin kontrolloimille urheilu-
"• seuroille! Ja tulokset ovat myös sen mukaiset.
Me siis toivomme, että Canadan Neuvosto saadaan lopui­l
l a perustetuksi; sen t^
• ta rahallista apua myös kaikille todellisille urheiluseuroille.
*että
uuden eläkettä olisi korotettava
iViime aikoina on monilla eri tahoilla lausuttu arveluja,
ä hallitus tulee mahdollisesti korottamaan vanhuudenelä-kettä.
, .
t:.^^ Viitne torstaina esitti alahuoneessa CCF:n jäsen» Stanley
Knowles hallitukselle tiedustelun että onko hallitus tietoinen .
«iitä, jotta monet vanhukset kärsivät puutetta ja .että siksi
Jblisi tarpeellista kerrottaa vanhuudeneläkettä.
, — . Terveysminiseri Paul Martin sanoi, että hallituksella on ,
; Jietoja tapauksista, miten eräät vanhukset elävät puutteessa,
i t oli sitä mieltä, että Canadan kansa tietää hallituk-
' * sen antaneen ennenkin johtoa tällaisissa asioissa, ja että se
on valmis tekemään niin edelleenkin.
, K u n hallitukselta pyydettiin asiasta enempi tietoja, niin
rahaministeri Harris vastasi, että hän tulee antamaan myö-
':henimin asiasta selostuksen hallituksen raha-asioiden^r^
^^^^^^ . . t kun esitetään hallituksen budjetti.
.Konservatiivi George Hees ennusti, että vanhuuden elä-a
k e m a k s u korotetaan 55 dollariin kuukaudessa ennen kesä­kuussa
toimitettavia liittovaaleja.
Social Creditin jäsen F. D. Shaw sanoi, että vanhuuden-
; eläkemaksun 'korottaminen $20:lla voi vasta olla tyydyttävä.
Uniot ja muut työväenjärjestöt ovat jatkuvasti taistelleet
.vakuuden; eläkkeen; korottamisen puolesta j a osoittaneet, et-
. ja lisäksi; sitä Vaatii
rjinyös inhimilliset syyt
Viimevuoden marraskuussa sai vanhuiideneläkettä '794,-
318 henkilöä. Tämä merkitsi sitä, että vanhuudeneläkettä
nauttivat saivat silloin $31,772,720, joka on melkoisfen pieni-summa
verrattuna maamme noin $4,000 milj. budjettiin. '
Emme ensinkään ihmettele jos vanhuudeneläkettä naut-
, on tyytyväinen saamansa $40 kuukaus-
_ ^^Tiekkiin, silla onhan hänellä muitakin tuloja,
- r r ^ ; ^ ^ tulee kysymykseen vanhus, joka on jo menet­tänyt
työkykynsä ja jolla ei ole asuntoa eikä huoltajia, niin
• ,ei ole vaikea käsittää kuinka vaikea on hänen toimeen tulon-
MJ^"^] Työtätekevät ihmiset, jotka joutuvat kosketuksiin varat-j
^ - ,tornien vanhuudeneläkettä nauttivien ihmisten kanssa, saavat
puutteesta. Ei tarvita paljoakaan
'l'^.'! .»laskutaitoa tietääkseen sen, että kun $40 kuukausitulosta mak-
- '['saa vuokran ja vaatteiden pesun niin ruokaan ei jää missään
^/ >* tapauksessa riittävästi rahaa. Monet muut välttämättömät
'tiaiyeet tietysti jäävät tyydyttämättä.
; f^' " ' Tästä syystä vanhuudeneläkkeen nauttijain enemmistölle
jää' kbko elämän ilta synkäksi ja jatkuvaksi kärsimykseksi
"köiä^a huolta siitä, että he sai-
Suomen Kuvalehden viime vuo­den-
Noissa 43 on kirjoitus "Olym-piakenttien
tragiikka". Tuo kirjoi­tus
ei ole mielestäni totuudenmu­kainen.
Henkilö joka antoi aikoi­naan
innostusta. Canadan suoma­laistenkin^
urheilutoiminnalle, oli
minulle tuttu Suomesta alkaen.
Arvo Linko (Linden) ei ollut Tuk­holman
olympialaisissa. Hän oli ol­lut
Lontoon olympialaisissa ja ta­pansa
mukaan paini menestykselli­sesti,
sillä olihan hänellä nimensä
mukainen "ote". Hän hävisi vain
pisteillä venäläiselle OrloffUle. En­nen
Lontoon olympialaisia olivat
Orloff 'ja Linden painineet Pieta­rissa
ratkaisemattoman:
. Lontoon olympialaisten jälkeen
oli Linkon paini rajoitettua. Hän
harrasti voimisteltia. Suutarimes-
'tarista: puhuminen ei pidä paik­kaansa.
Linko (Linden) on synty­nyt
Tampereella ja ollut työssä teh­taalla.
Lääkärin kehoituksesta hän
haki "terveyttä urheilusta. Hyvien
painijaln opissa hänestä tuli kuu­luisa
painija j a hänen opettamiaan
painijoita: on Canadassakin. Toimi
palokuntalaisena ja postin kanta­jana.
'
Kaipa Suomen porvarillinen ur-heild
on jättänyt Linkon unhoitet­tujen
joukkoon, koska hän tiesi mi­tä
teki ja kieltäytyi menemästä
kaikkien porvarien perässä; Täällä
Canadassa hän kertoi minulle, ettei
hän ilainkaan »ottanut osaa Suomen
sisällissotaan toimiessaan Helsin­gissä
postinkantajana. Sanoi, että
hänellä roli vähän säästöjäkin, sillä
hän ansaitsi myös soitolla Hän sa­noi
ottaneensa (Säästöjään* jotta sai
'Viemisiä" Tampereen yankila-alu-e611e.
Kun' häh lahjojaan' Vei,"joU-tMi
Linko valkbisten >' piestäväksi.
Hän tuli tänne Canadaan ^siinä' toi­vossa,"
etä voisi painin avulla etsiä'
uutta* 'elämää, mutta' tämä toivo jäi
tdte^ituiiiatta. ' '
TähähVbin vielä lisätä, kuten ker­ran
aikaisemmin jo sanoin Canadan
s u o 'm a laisten urheilutoiminnasta
'puhuttaessa, että Linko'' oli ^, yksi
niistä,' joka tuli.' oli j a meni, koska
hänellä ei' ollut' pysyväistä elintilaa.
Mutta silti hän jätti jälkeensä. En
ole kenenkään nähnyt tekevän niin
komeata täysjättiläistä tangossa
kuin teki Linko haalillaTimminsis-sä.
Tuskin olen kuullut Timminsin
haalilla soitettavan paremmin, kuin
soitti Linko "Tähtilipun alla" ja
"Seppeliinin marssi".
Linko oli. yksi niistä, jotka har­rastavat
myös henkistä urheilua.
Linko eli ja vaikutti Sudburyn,.
Timminsin ja Port Arthurin ympä­ristössä.
Hän kuoli joitakin vuosia
sitten Suomessa.—- Mainari.
"iÄA^ÄVat,Säädyllisen toimeentulon.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Haluaisin tietää, onko
Canadassa mitään sellaista liikettä,
josta voisi tilata suomalaisen kan­teleen?
Vastaus: Me emme valitettavasti
tiedä sellaista liikettä olevan. Mut­ta
jos joku lukijamme tietää, mistä
olisi kantele saatavana, niin ilmoit­takaa
siitS toimituksellemme, että
voimme tiedon lähettää "Kanteletta
haluavalle".
Bussin 'kuljettajat kiel-täyttyneöt
yUtyöstä
Vancouver. — Vancouverin bussin
' »Jurit ovat huolissaan siitä kun viime
vuoden 'kuluessa kolme kuljettajaa
kuoli sydänhalvaukseii Johdosta hei­dän
olijatessaan suuria ajonetrvojaan.
* Street Railway Union jäsenistö on
yksimielisesti päättänyt Olla tekemät­tä
ylityötä. Päätös astui voimaan
joulUkiiun 20 pnä Ja sen mukaan bus-säi
kuljettajat tekevät enintään 8.5
tunnin työpäivää.'
Union edustaja Charles Stewart on
MuDkälaisissa olosubtejssa cana-dalaiset
elävät vuonna: vi980? Tu^
ieeko: 25/XK>/KW Canadan anikkaal-la
silloin olemaan lähes kaksi ker­taa
korkeampi elintaso kuinlnyky^
sin, vaikka työläisten työviikko oli­si
vain vähän y l i 30 tunnin p.tulnen
ja farmarit tekisivät 40 tunnin työ­viikkoa?
Niin ennustetaan Oordonln ' k a
ninkaalllsen komission ennakkoni-portissa,
joka.äsken julkaistiin. Ko
missio on vuodesta 1935 lähtien. tut
-kinut Canadan talouselämää ja juu­ri
julkaistu : raportti .kiinnostaa
kaikkia canadalalsia ja varsinkin
työläisiä ja farmareita, jotka muo­dostavat
80 pros. Canadan-väesöstä.
EI HOPEALAUTASELTA
£1 ole epäilystäkään siitä. ettei
vätkö canadalaiset halua jatkuvasti
nousevaa elintasoa, enemmän kuin
mitään muuta. Ja he käsittävät, et­tä
tämä on mahdollista vain rauhan
vallitessa maailmassa. .
Jokainen työläisperhe ; o i i huolis­saan
tulevaisuudestaan. Ja kulu­neen
kymmenen vuoden aikana he
ovat huomattavasti vaikuttanut tu­levaisuuteensa.
Kap.talistisen talouden laajentu­essa
yhä enemmän työläisiä kuuluu
ammattiyhdistysliikkeeseen > ja er
nemmän farmareita kuuluu omiin
yhdistyksiinsä kuin koskaan ennen.
Työläiset: liittyvät unioihin saadak­seen
suureinpia palkkoja j a ' lyhem
piä työviikkoja. Farmarit liittyvät
yhdistyksiinsä saadakseen tuotteis­taan
enemmän rahaa. : ^
Gordon-komission raportti tu­lee
teroittamaan työläisten ja far­marien
päättäväisyyttä saada - hei­dän
kohdalleen suuremman osuu­den
kansalllstuloista.
He käsittävät omien kokemuk­siensa
perusteella, että asiantunti­jat
voivat puhua mahdollisuuksista,
mutta on aivan toinen asia kun on
kysymyksessä työläisten ja farma­rien
olosuhteiden parantaminen.
He limittävät, että paremmat olot
on.: saavutettu taistelun avulla ja et­tä
niitä ei ole tarjottu hopealauta­selta.
^ I
Juuri samaan' aikaani kun Gor­don-
komission 'raportti julkaistiin
CPR:n lämmitjtäjät .^ojlivat xjlakossa
kun automointi uhkasi' iriistaä heil
tä työpaikkansa. Se oli ehkä ^tär-'
kein lakko: sitten Vuodan' 1936 0s
hawan' Gdneral Motoi-sin' läkbn, jol-löiri'
voitettiini' rhahdolliäiiiis' järjes­tää
suurteolii^iiuslartostch työläiset
kbko i teollisuusalaa käsittävl|i;i uni­oihin.
. ' ' ' ',
V' Lämmittäjät- i joutuivat -Canadan
ensimmäiseen 'suurempaan lakkoon
autoMoinnin vaikutusta- M vastaan.-
Kysymyksessä-olir^ onko' tekniikah'
kehityksen johdosta työläisten iime^
netettävä työpaikkansa? Lämmitä
täjät 'ovat voittaneet — ainakin vä­liaikaisesti.
•Jfleleen tulee useita Jbyvln tärkei­tä
kytsyroyksiä kun^selailee lehtien
julkaisemia , kirjoituksia Gordom
komission raportista, vaikka vie:ä
el Ole ollut tilaisuutta' tutustua a-siakirjaan
perusteellisesti.
JSslmerkikslmr. Gordon on se^
lostanut, että raporttia laatiessa b
letettiin, että maailmaa käsittävää
atomisotaa el syty, ja että tulevan
25 vuoden aikana ei tule 193Ö lu-
,vun vertaista talouspulaa. Ne ovat
varsin suuria olettamuksia.-, • '''
Gordon-komissiolle ' esitetty, aine-histo
osoitti, että canadalaj|set 'ha­luavat
rauhaa j a sellaista kansallis­ta
politiikkaa joka on maatamme
rakentavaa. Mutta monopolistit ja
Canadan hallitus eivät seuraa sel­laista;
politiikkaa, ;joka on.Canadan
väestön toiveiden-mukaista. ' .
' Esimerkin vuoksi. kasokaamme
miten hallituksemme on suhtautu­nut
maailman laajuisen atomisodan
mahdollisuuksiin;
ST. LAURENTIN SUUNTA
' St. Laurentin :4iallituksen ulkopo­litiikka
ei-ole .Suunnattu atomiso­dan
välttänuseksi. Vuodesta 1947
lähtienmaamme on pääasiassa seu­rannut
John Foster. Dullesin ;"sot
dan partaalla"-politiikkaa. Muuta­mana
esimerkkinä' voidaan mainita
Korea ja yritykset hyökätä Kiinan
Kansan Tasavaltaa vastaan Länsi
Saksan jälleen aseistaminen Neu­vostoliittoa
vastaisessa : mielessä;
Atlantin maiden sopimus ja tKesk:-
Itä, missä liallitus edelleen kannat
taa siirtomaaorjuutta ja vastustaa
kansallisia vapausliikkeitä, vaikka
se_asettui vastustamaan Britannian
ja Ranskan hyökkäystä, Egyptiin.
Vielä lisäksi, oiisi -paikallaan huo­mauttaa,
että vuodesta 1947 lähtien
lähes puolet hallituksen budjetista
on käytetty sotilastarkoituksiin.
matta niissä tuotantotavat ovat niin
ybteJskunDallisia r-muodoltaan, että
neulaiokln 'tuotannossa tarvitaan
koko yhteiskunnan yhteistoiminta,
on aina altis talouskriisille.
V Kansa voi ^ t s o a varmuudella ta-iouskrilsistä'
vapaaseen tulevalsuu'
teen vain silloin kun tuotantoväL-neiden
omistussuhteet ovat subtees-nit
''Suomessa Ir^y^pgn- J^rf4lf^^ffn^lT^-;|p^w
vaa:i;iy]1ciDpesuaslitä.^että inistä Johr
tui-^eräiden miomjtli^iytffn-Tomi^hdiis-'
mainoix buonb" Jamto-Melbourne^
M^jiltalälitiessä toivottiin ja oltiin
[varmoja että ne luovat kultaa jos ku-sa
tuotannon kanssa — silloin kun jtaan.; Ne eivät'tuonneet mlhkään
molemmat yhteislcunnallistutetaan
ja ' poistetaan yksitysivoittojen. ta­voittelu.
Suuri muutos sosialismiin
tulee tapahtumaan Cahadoäsa niin,
kuin se tulee; tapahtumaan kaikkial­la,
.maailmassa. - -,Se'' on kiertämätön-
' ' ' Tällä^ e i kuitenkaan tarkoiteta sä}j
noa,^ että' työläisten j a f andarien tu­lisi
-toimetti)mana: odottaa' talous­kriisin'
kehittymistä. Ja joka tapa­uksessa
ihmiset eivät tee niin. Ca­nadan
työläiset ja farmarit, jotka
työllään ovat tehneet mabdblliseksi
maamme suuren: edistyksen, ovat
vakuttuuneitd' että' Canadan talous-voiman
ja politiikan on palveltava
kansan hyvinvointia - ja turvalli
suutta eikä canadalaisten j a yhdysr
valtalaisten .tuotantolaitosten; omis­tajien
itsekkäitä pyyteitä. i
Nykyisen hallituksen kansallinen
politiikka ei- ole sellainen, joka es­täisi
talouspulan.: kehittymisen.
Päinvastoin, hallitus on yhä enem
- . ^ ^ , kun oli niin:paljon hyviä mielilä. Kun
man muodostunut suurten monopo-|^^^
tulivat niin olikin vain yksi
l i o n VkT^rfa^amlrci i a n n l a n o i c o c t i irirt'- V
POLIITTINEN JALKAPALLO
.Gordon-komission raportti osoit­taa
mikä on saavutettavissa, mutta
työläiset ja farmarit haluavat tietää
kuinka se on saavutettavissa.
Kuninkaallisella komissiolla ei
ole poliittisia valtuuksia siinä mie­lessä,
' että se voi vaikuttaa hallituk­sen
päätöksiin, mutta komission
johtopäätökset ovat keskeisiä teki­jöitä
Canadan poliittisessa elämäs
sä varsinkin kuluvan vuoden aika­na,
jolloin toimitetaan liittovaltion
vaalit.
Jo tässä vaiheessa kerrotaan libe
raali- ja torypuolueisiin lukeutu­vien
parlamentti jäsenten kysyvän:
mitä etua siitä on meille? Kuinka
he voivat sitä käyttää äänten saa­miseksi
kesäkuussa? Mutta tule­vaisuus
työläisten mielestä ei ole
poliittinen jalkapallo. Se hyvin
huomattavasti, vaikuttaa heidän
elinehtoihinsa ja mahdollisesti he­rättää
enemmän kiinnostusta työ-
UUSI SUUNTA TARVITAAN
Eivät edes St. Laurentin hallituk­sen-
äänekkäintmät kannattajat.voi
järjellisesti väittää, että Cana­dan
nykyinen politiikka aktiivises­ti
kannattaa ^maailman rauhaa tai
että se perustuu sosialistisen ja ka­pitalistisen
maa Imsn rauhalliseen
rinnakkaiseloon.; Ja siinä on ato-
/mlsodan.; .ehkäisemisen peruskysjj-mys.
>! - , - j
' Kaikelta . huolimatta ; Gordbn-ko
^mission ennustus perustuu siihen,
että maailmassa vallitsee rauha.
;Epnenl^U[ip\VQida^ odottaa epyus-tukspni
itoleuttämist?' ^pn -paqadah
tftÄopblitiikkää? muatt^tavä ^ pe^^
teellisesti. ^ < .j^ .-^ -
Entäs ; talouskriisin' suhteen? "*Su-i
tä' on paljoni lieskusteltu Varsinkin'
ccf Iäisten j a ^Ijcommunistien keskuu­dessa;
s^käunipnistisessa liikkeessä^
jjja^farmariei) järjestöissä.
-On totta, että lukuisat canadalai
set, he;dän mureanaan kapitalismin
innokkaitai kauhattajia 3a kommu­nistit,
eivät odottaneet Canadan ta­louselämän
huomattavaa kasvua so­danjälkeisinä
vuosina ja sen joh­dosta
tehtiin; lukuisia virheellisiä
johtopäätöksiä. _ .^-L\l
Mutta • tqisa&Itar ei löytyisi muuta
kuin anihjarv^y kapitalisti, ^joka re­hellisesti
-mielipidettään ilmaistes-.
saan ennustaisi,, että tulev£(isuudes-;'
sa e» tule''olemaanr talouspulaan-+'ja
tuskin lainkaan ccfläisiä tai kom!
munisteja. Ja mikäli ovat unionis­tit
ja farmarit kysymyksessä hei­dän
keskuudessaan vallitsee koke­muksiin
perustuvaa ; epäilystä, että
tuskin kapitalistinen yhteiskunta­järjestelmä
on kyennyt karkoitta
maan talouspulat.'
Sellainen talousjärjestelmä, joka
perustuu yksityisomistukseen ja e^'
nimmäisvoittojen; , tavoitteluun.
Ilen orgaaniksi ja on läheisesti kyt­ketty
niihin.
Tässäkin suhteessa Gordon-ko­missio
toteaa eräitä seikkoja ja var­sinkin
Yhdysvaltain kasvavan yli­herruuden
canadalalsissa teolli­suuslaitoksissa
ja raaka-ainelähteis-sä
ja St. Laurent n hallituksen
myönnytykset amerikkalaisille
suurmonopoleille. -
Komission raporfssa suositellaan
eräitä ;kohtuullisia muutoksia ame-
Tikkala seen pääomaan nähden'.'
Siinä esim. suositellaan, että sellai­sissa
yhdysvaltalaisissa yhtiöissä,
jotka toimivat Canadassa, tulisi olla
laajempi canadalaisten osanotto ja
varsin tervehdittävä ehdotus on et-^
tä nä den yhtiöiden tulisi tehdä k ir
jallinen selostus toiminnastaan Ca­nadassa.
Mutta mikäli olemme havainneet,
kun blemnfe tutkineet Gordon-ko­mi
ssoa koskevia lehtikirjoituksia,
komission raportissa ei korosteta
yhtä elintärkeätä seikkaa, johon
Labor Progressjve puolueen edusta­jat
kiinnittivät huomiota kun he te-kjvät
esityksensä komissiolle. " 'He
nimittäin korx^stlvat, että uuden
karisfjlls^n j p b Ä t i i k ä n i \ kehoit-
•taai (tivaratudtänäoi,^' kehittämiseen
papaidassa < raäkatalneidemme • ^^^^
tpfst^iseKsij valmiiksi' ÄaVaroiksi;
ia'tyostötebliiisuu^en kehitiämiseeri
että Canada ei olisj." riippuvainen'
Yhdysvalloista tavaratuotannon a-lalla.
Silloin talouselämämme: voii-^
si auttaa takapajuisten maiden- te-oUistuttamisessa;
•<
Ganad:;n talouselämän yksii)uoli
nen kasvu ja sen riippuvaisuusrraa-ka-
alneiden ja puolivalmisteiden lä­hettämisestä
Yiiclysvaltoihin, kuft
samalla kertaa on tuotettava Yh­dysvalloista
valmiita tavaroita,: on
St. Laurentin hallituksen ?Jsepäi-nen
politiikka.^ Se on tekijä, joka
voi johtaa-: talouskriisiin j a estää
teollisuutemme tasapainpista- kehi­tystä.
jäinen jota ei- siinä sjditeessa, lyö
k a ^ maailmassa^ ' Saatibi :'Qi^iQ
i^eOoumessai paljon erilaisia mfi
joita el saatiT Hidslngissä. -Vaitii
Suoinen painijat - menestyivät. pa
partinunin kuin HeJsin^ss^ ja pie
maan sgalis. :tofci^^;k
;pibn|5.ia::bn'.yerra ^
tus- sdlainen Johon ei ;TQraty^:^
ne^.-pato^^l^^
'i^mxaiA yhtääii feiiiitamitniia^t
laisten maiden mukaan; tulo kun.
pani . jbto ahdisti )
nostelun sutannaata Venäjää, osoit
mihin suuntam ollaan ii^osga.R
massa neljän vuoden kuluttua voi,
miesten' kunnosta, joka kimto tiedet- {-panlijo; olla voimistelussa parasvjh
Myöskin sen painijat "vapaassa" oi
men^tyneet hyvin ja otevarasto
mielikityitj&sellinen.' . -y.;
Ksdkkialla tehdään > urheilun sui
muokkausta ja kilpailu kiristyy ja£
tuloksena myöädn tulostaso ena
kuulumattomaan määrääni - Sitä t
disttvat Melböumen kisat joissa \
tiin tukktikaupalla olympiaeniiätyk
ja. tehtiin loistavaa jälkeä joka 1
n i i s t ä mitali^ Binteenplä kompas-jtui
estejuoksussa alkueräänsä tuIoK-
,sella 9.10 jona el pärjää edes piirikun-nallisiss3.
kisoissa. Länströmin. piti
ftaoda varmasti jmetkun ja Jiän pait-t^
JSi enj^ep; kUpailuja jenkkien .G.v
tp^skin,. m)ttta,. itse. kUpaUJissaJjäi
yaatimatot^aan tulbkse^ j^^ijoQst'et
l^rJääjBuomessakaan isonäniissär^'-
pailuissa: ja jäi seitsemänneksi. Su-tlsen
Matti ei päässyt .edes karsinta-korkeudesta
jne.: Matkaan sysättiin
kenraalien voimalla sellaisia miäbiä
jotka antoivat armottoman kuvan
tiin Jo lähtiessä ja josta Suomen kan­sa
pitivkovaa porua mutta tuloksetta.
Konsulit olivat puhuneet ja suu kiinni
tavallisilta • tollikoilta., •
Samaa suukopua. ja jälklpuhetta
antoivat viime talvena Cortinan kisat.
Etukäteen puhuttiin suuria!.ja;sanot­tiin
olevan .'^tungosta : ptkajnatkpilla
on muistaa alati ktrjstyrä fdlpail
suurten hansojen laobilisoin^
kaan Joista ei.ennenkamltu juuri
;tään. Suomi on^^,Täkili&unsa nä]
tälläkin hetkellä urheilun, piän];^
ENNUSTUS SAAVUTETTAVISSA
Gordon-komission , ennustama
loistokuva Canadasta vuonna 1930
on kunnioitus Canadan kansan ky­vylle
ja lahjakkuudelle. Me olem­me
ylpeitä maamme talouselämän
noususta.'
Mutta noususuunnan jatkuminen
maailmassa, missä imperialismi on
kriisissä ja laskusuunnassa ja kan
liiihtäjä Jo-ka oli kimnossa, Hakulisen
Veikko. Äijä*t olivat niin kovassa k i l -
pailUkuumeessa että konttasivat kai­ket
yöt ulkona: pyllistelemässä, ja i l ­maa
haistamassa ja kun mäenlaskija
Hemmo Silvennoinen sattui tästä kir­joittamaan
eräälle lehdelle, kotimaa­han
niin sai pläsiinsä ja mustatiSiJ-mät
toisilta tovereilta, jonka sanottiin
.saaneen ailtaan .mm. sen, että Suomi
msnetti yhden mitalin, mäenlaskussa
tämän tappelun johdosta.
On turha puhua suuria ennen kil­pailua
sillä vain lastataan kilpailija
niin .suurella sielullisella paineella et­tei
sitä kaikki fcestä.vaan'tulee ro­mahdus.
Suurissa vastuunalaisissa
kilpaUuissa meKkitsee psyykillinen
puoli ja hyvät hennot usein enemmän
kun fyysillinen kunto, sillä mitä teh­dään
fyysiUisellä kunnolla Jos kilpai­lija
romahtaa henkisesti. Ellei kilpai­lija
nuku kunnolla, ei syö kunnollises­ti
on Jatkuvasti rauhaton Ja ajattelee
vaan, IcUpailua, tällaista ei kestä kti-kaan
vaan tulee tasajpalnon inenetys.'
Muuten on turha,pienoi maan itkeä-jissa.
Museotavaraksi voi jo jäädä
suomalaisten puhe. että ylcsi suom
lainen vastaa . k3mimentä, ryssä
Näyttää siltä ettei yksi suomalahs
vastaa yhtä ryssää kun kova'ja'tot
nen paikka tulee:
Täällä Canadassa vieraili viime h
sän tienoissa suomalainen piispa li
meltään Gulin, jota vanha tuttavai
nimimerkki "Mainari" on kehiäni
hyväksi mi^eksi ja lupsakkaaksi pij
hujaksi, i Joka on ollut vähän poikkec'
tavallisista piispoista. No .mikäs
riä onhan niitä viisaitikin, piispo)'
Jotka ^ osaavat - kyllä esiintyä nsitc^
tarvis, vaatii; ja millä taktiikalla tk
rahvaasta paremman : ni3kalenki|
Eräs piispan maininta minua icy]^
vähän ihmetytti, en tiedä oliko joL|
täällä Canadassa laittanut sanat pife^
pan suuhun vai valehteliko heng^
.mies suoralta kädeltä. Häneenkin&1<
mennyt se suomalaisten perisynti etfl
me tässä ollaan Jotakin Ja muut va|
meidän <krannista. Piispa näet saop
että can.adalaiset työnantajat tJetävI
kuipka- hyviä ::työniiehisl suomalayl
"byat; silläv yksi •. suomalainen. vastaa
fcim Suomen,huonoa menestyspä.-- sillä
se ei todellisuudessa ole ollut huono" na työn teossa kolme» muuta J;ava
vaan oikeinkin tyydyttävä, sillä hyvä ta miestä, siis muup kansallisu
- ' ' ' ' ' f! miestä. Olipa viisaana miehenä j
jtyltäi Ja^J^^
: saho ttyi;Ä:?^^(^pn^^ '
löyh^ä.yäÄ; t ^
maiainen vastaa iiiln r ja niiii,
ryssää.;iTosi?^ia • bp^^ kuti
Zfiitopek ;.sanoi r etta'• r^^
mitään. jos.kapfiUe;^ '
tllais^us.fcharjpltelia^^
sallisltsenäi^yysliikkeet ja, sosialis­mi
ovat noususuunnassa, riippuu
siltä • liittyykö Canadan kansa mu­kaan
mahtavaan maailmaa: .käsittä
vään liikkeeseen sodan lopettami­seksi,
. silrtojmaaorjuuden. • poistamir
seksi: ja kapitalistien työläisiin koh-dis.
tuvan riiston poistamiseksi.
Komissi9n ennustamat hyvät
puolet voivat toteutua,*:jos. Canadan
työväestö farmarien tukemana ja
patrioottien väestön kannattama­na,
liittyy yhteen poliitisiin liikehti­misiin
' voittaakseen * edustuspaikko
ja parlamentissa j a vihdoin parla^
menttienemmistön, . mikä tekisi
mahdolliseksi työläisten ja farma­rien
hallituksen muodostamisen, jor
ka voisi johtaa ^maamme sosialis-:
miin. ••• • •
Jos työläiset j a farmarit haluavat
että heidän elintasonsa kohoaa lä­hes
kaksinkertaisesti seuraavan 25
vuoden aikana, jos he haluavat ly-hempää
työpäivää, jos halutaan au
tomoinnin palvelevan väestöä, niin
työläisten ja farmarien on liityttä­vä
-yhteen saadakseen poliittinen
kontrolli käsiinsä toteuttaakseen
tämä unelma käytäniiössä.
sa oppia työn teknillinen puoli jai
.täijidellinen .hallitseminen niin kalk
ta;.,kansoista nousee hyviä. tekijöiU
Pidetyt .olympialaiset ,ja muut kai|
sainväliset kisat ovat sen toder
Jatkuu 4. sivulla?
sitÄiiiiiiiiiiii;;iiiiiiiiiiiiiiiiii
J A
• • LYHYTNÄKÖISYYDEN SYY
^ Minun lyhytnäköisyyteni
minut niin valtavan väsyneeksi j
päivä.
—! Miten se on mahdollista?
— Kas, minä olen niin lyhjitn
nen, että- en koskaan tiedä vahi
ko työnjohtaja minua tai ei ja
ollen' minun:on tehtävä työtä yi
mittaa.
Mitä muut sanovat
PÄIVÄN RÄKINÄ
Kadun miehen mietelmiä
MITALIN MOLEMMAT PUOLET
Raivaaja toimitUskirjoitukses-saan
selostaa sosialistien kantaa E-gyptin
ja Unkarin kysymysten yh
teydessä. Se sanoo:
"Kööpenhaminassa pidettiiH äs­kettäin
Sosialistisen Internationa-len
yleisneuvoston kokous,-jossa
organisatoristen kysymysten ohella
tärkeimmäksi muodostuivat maail­manrauhaa
ja kansojen demokraat­tisten
oikeuksien'ylläpitämistä :kos-kevat
poliittiset asiat. Englannin
ja Ranskan Egyptin hyökkäysten
johdosta virinneiden erimielisyyk­sien
johdosta Ranskan edustajisto
poistui kokouksesta, koska se ei hy­väksynyt
enem'mistön tuomitsevaa
kantaa Suezin miehittämisessä.'*
Mutta Ranskan sosialidemokraa-ajosta
Johtuva liiallinen ralsitus voi
ailieuttaa sydänvikoja. Stewart se­losti,
että yleisön turvallisuudenkin
vuoksi on edullisempi, että bussin
kuljettajat eivät' tee ylityötä.
- Kun tuo yhtämittainen kireä pak-
<kanen panee pakostakin pysymään
joutoaikoina kotona, makailemaan
-ja syljeksimään kattoon —-viimek­simainittu
ei nyt aivan kirjaimelli­sesti
käy laatuun — bn tullut myös­kin
vähän tavallista enemmän käy­tetyksi
aikaa lueskeluun. Pääasi­assa
kuitenkin sanomalehtien luke­miseen,^
ei mihinkään sen parem
paan.
Tapani on ^ lueskella vain"- suoma-
Iäiset lehdet ja lehtiset, mutta nyt
edellämainittujen pakkasten ajama­na
olen joutunut lukemaart myös-
.kin maan ensimmäisellä pääkielellä
julkaitusja päivälehtiä.
'Tässä viikon lopulla osui Globe
and Mail-Iehden ' etusivulta näkö-
—••. Tilastot osoittavat, että Cana­dassa
vuonna 1955 käytettiin keski­määrin
288 kananmunaa henkilöä
kohti.
Tästä syystä on kaikkien oi­keudentuntoisten
ihmisten vel­vollisuus
tehdä kaikkensa van-huudeneläklceen
korottamisen
hyväksi.
hyökkäyksen Egyptin kansaa vas­taan,
äänestivät päätöslauselman
puolesta, jossa osoitettiin "lämmin­tä
myötätuntoa" Unkarin fasistisen
vallankaappausyrityksen Järjestä­jille.
Ranskankin sosialistien mie­lestä
Unkarin fasisteille kannatti
hurrata siitä, että saivat työläisiä
kin . mukaansa 'Vapaustaisteluun
sa." mutta egyptiläiset eivät ansain­neet
mitään myötätuntoa taistelus­sa
imperialisteja vastaan.
Ja kaiken tämän jälkeen sosialis­tien
internationaali, puhuu juhlalli­sesti
- "sosialismin humaanisista ja
demokraattisista peilaatteita;''^^^^
Työmies-Eteenpäin.
jonka otsikossa sanotaan Britan­nian
pääministerin, Macmillanin
sanoneen valtakunnan väestölle, et­tä
historia tulee myöntämään oike­aksi
Suezin tapahtumat
Otsikko oli mielestäni hyvin mie­lenkiintoinen,
sillä onhan Suezin
tapahtumat : kiinnittäneet viime
kuukausien aikana koko maailman
huomion puoleensa. Halusin -- tie­tää,
että minkä ;osan Suezin tapah­tumista
: Britannian nykyinen ' pää­ministeri
uskoo historian toteavan
oikeuden mukaiseksi.
Mitäpä sitten muuta kuin käydä
tankkaamaan itse juttua.
• Jas^, siinähän se seisookin ai-van
jutun ensimmäisessä paragra-fissa:
"Pääministeri Mcmlllan sanoi
. 'tänä iltana (17 pnä) uskovansa
historian tulevan todistamaan oi-
>keudenmukaiseksi Britannian ja
Ranskan hyökkäyksen Egyptiin
: viime syksynä." _ .
Mielestäni tuo o l i aikalailla' roh
(keasti sanottu. ; ^Samalla'-se- tarkoit­ti
sitä, että koko muu maailma oli
väärässäjr^:'my))skin valtavan osa
Britannian- j a Ranskan - omasta - vä­estöstä—
tuomitessaan mainitun
hyökkäyksen.
Se tarkoitti myöskin sitä, että
Yhdistyneet Kansakunnat ampusi-vat
kokonaan harhaan,, pakoittaes-saan
Britannian ja Ranskan,: sekä
nappula pelissä pidetyn Israelin lo­pettamaan
egyptiläisten tappami­sen,
pakkaamaan hynttyynsä ja ka-puttelemaan
pois Egyptin ^ alueel­ta.
„ . _
Mutta niiksi Britannian pääminis
teri katsoi nyt tarpeelliseksi ryhtyä
ennustelemaan ja.arvailemaan mitä
historia tulee sanomaan kahden
suurvallan provosoimattomasta
hyökkäyksestä pientä v ja suhteelli­sen
heikkoa valtakuntaa vastaan?
Siinä kysymys, joka alkoi sitten
^ ö r i ä päänupissani
; Tutkiessani kirjoitusta ^ pitemmäl­le,
luulin löytäneeni siihenkin: vas
tauksen. Se oli kätketty pääminis­terin
selittelyihin vaikeuksista, joi^
ta hyökkäyksen hintana ovat edes­sä.
Hän sanookin, että myöskin
hyökkäyksen tekemättä jättäniinen
olisi saattanut maksaa paljon.
Sillä tarkoitettiin sanoa, että Bri­tannian
kannalta hyökkäys oli mel^
keimpa välttämätön ja sen: teke­mättä
jättäminen ehkä maksanut
enemmän.
Näin maallikon on suorastaan
mahdoton ymmärtää,- kuinka täy­dellisesti
epäonnistunut ja kaikkien
tuomitsema toimenpide olisi voinut
olla yhtä hyvä tai parempi kuin- sen
tekemättä jättäminen. '
Mutta herrathan ne kirjoja luke-^
vat ja tietävät. i '
Näyttää kuitenkin sUtä, että B r i
tanniassa katsoo! h a l l i t ^ enemniän
kuin .tarpeelliseksi jbienkin ty^-
nyttää kansan'tyytymättömyyttä' E-denin
hallituksen edesottamuksiin
j a ' yleensä nykyisea >hallituspuo;
lueen tekemiin suuriin tyhmyyksiin
nähden.
Se 'selviää pääministerin .puheen
seuraavasta ..kohdasta:
- ^'Aina silloin tällöin- sodan jäl­keen
minä olea kuullut ihmisten
sanovan:. 'Onko Britannia ainoas­taan
toisen tai kolmannen luokan
valta nyt? Onko se menettämäs­sä
asemansa?'"
Pääministeri sanoo,: että -sellaiset
ovat .pötypuhetta ja -että '!on-suoras-taan
häpeä sanoa niin. Hän va­kuuttaa
samalla,. että Britannia, on
edelleen suurvalta.
- - Vaikka en tunnekaan .mitään:^e-päilystä
sitä kohtaan, etteikö B r i '
tamiia edelleenkin ole suurvalta,
niin jo se, että pääministerin on
käytävä sitä omalle kansalleen va-kuuUainaan,
osoittaa jotakin — oli­ko
se nyt sitten mätää tai .mu'
vähemmän hyvää — tuntuu •ole
"Tanskan maassa". •
Se osoittaajiiettä Britannian
san - joukot, jotka jokapäiväi
elämässään ovat tunteneet: Su
tapahtumien seuraukset, eivät
tele esittää' mielipiteitään ja su:
tyytymättömyyttään hallituspu"
etta: kohtaan.
• Suez näyttää todellakin muod
t u n ^ n sellaiseksi' ojaksi, jossa
tannian suurvalta-asema sai pä
kolauksen; Ja vielä enemmän
nä sai kolauksen Britannian
valtaisuus kansainvälisten lakien
sopimusten kunnioittamisessa.
Ja -vfeläkin, pääministerin;
heesta päätellen, on eräs kohta,
ta kenkä puristaa. • • •. -
, Se on Britannian joutuminen
enemmän ' jä enemnfän Yhd
tain suunnitelmista ja teoista
puvaksL' Ainakin Britannian
näyttää ttuntevan, että niin on
•nyt.;.
-Pääministeri sanookin, »että
net ihmiset'ovat huolissaan sub'
tarame Yhdysvaltoihin", Hän
tenkin vakuuttaa, että kysymy
sä on '-todellinen yhteistoimiD
eikäise, että:Britannia olisi US
satelliitti.
'Tuota lukiessani ituli miel
vanha sananlasku: " E i savut
tulta."
-Niin se" on,^^ että näin
näyttää ainakin kuin Britannia
^pezillasaanut sellaisen, opet'
josta kalkkien toistenkin tuU^
.taavoppla/jos meinaavat-välttyä
hoilta pyllähdyksiltä.
-.. 'Maailma. ei .ole enää ; sama
20 vuotta sitten, eikä oUenkaan
kuin 50 -vuotta takaperin. - - '
|:adulta.^ , / ~