Vapaus, September 30, 1954

              ^^y'- IS
^ 1
A -
I IMi i i i i l i i SYNTY/VIÄ-
PÄJVIÄ §im$L.
Kirf, John GoOan
IQman Kansantasavallan vuomaa
i
HttKattKia, k&skitan i pSoir^ JtöJee ksihisecksi vii» «nioöa «Siä
max^i iarpps^häin et»sR0mi fUbitbäjUv m IGicao' sauna
isikijkmsäzim.' Ksis»s k&ma m l^yd«&m&A rzpäaUxavit dJsoosalstesi
{nq?«4ailfeti«) j a IcolSoiä&ti jfc<«äaaJjbwojöJ baHiomsiZf fOtkäL-p^iyät
ien iajamisem jz hakkosu « m s a . TSLsfa yMuu^ ei£i Kiinasta
,^ tii&tiimun j a voimakasj6els;f^ toiste» -»^tpaMes söiirjcaSdeijViasalJe
4SMlmem vvAe^ vmdcn ajknm m mäsasz Ja kafissSalssnidassa
taiottsi iaUm »aatu ^Uämrakennetaku ja. maa zUuoat^^pSäiiä'
väsii s«9iaihtis^ tsäattimisiym iMk^ xaikä m jo tantuvaiii'päraÄ-f3JW^
tyiSii^^^f iaimpoikasn fa. heädlmkkahkien diotasoau .f£ka
iefco^r^ perusUoäliseo tmmtoiihen hmnmssa koulu- ja hu^AUHohissa.
' Kjolioanäan o&mi^kUmxmta asemassa t^ieet Kiinan nami «»'ali^aceet
täydet ihmhsoiketiäeif olJea he »jd laia-an-pjslija kaRsaiamsm jnlmen
rinaaSJa, Ja se maa, mii^ piaitn baiVttM ulhmiaistenuänii^s^lun
mu^^pfAiiUmsti tvm^tmut Chtaaf; Kai-sJjek aptäaisUii^',on nyt
^ tiaöi\iiamt imtmaähen kerran koko p i t k ^ blMoriaasa. aSkat>ademo^
kra^tuet yaäiit aJ/romasta puriaana tahtien aina KjJ»aa'kansaJlis-iiohniikmn
a^l
irktiä-VMtBtetm vaaäp^iy^jMn KHnan haraa kiinnittää ejrifcol*-
huatfiff/4s mi^ pmusUi^nma,
houi iopUiVise^i Ityyaksyi ayyiänmn 20 paivana, 1954.
iT^anä iiusi perussmlakst joka on msiatianut toddla joukkomit-fateia
innixsUiSU ja iuieyaisuu^nushoa Kiinan kan«an ke^uudessa^
«m j^kjä aihakiutmm» todellisuutta heijastava j a faistoriaiiinen a-^ia-
^ Itlrjl^ 'jiilä ^ kruunaa K0oan ^OCMniljoonaiisen kanaan kovien tais-
(dtijeo j a imurien uhravktn'avu]la ^saavuttaman voiton kancaliisen
Hs^f&äräämi9oiketil$iisaf demokratian j a «osialismin fayväksi,
^Täa&n uuden permtusiam merkitystä voiäaan arvostaa ehkä
paximmin jd« mabletaaft, että «en johdosta käytiin" kansanjoukkojen
keäkuudma yli kalm kuukautta keMnyt laaja keskustelu. On ar- >
VwA\af tiliä, (ahän kiebkU$ijAuUn osallistui ll^D miljoonaa ihmistä. Ja
ktitflCiinarrKan^ KantaMhkckoiis k.ohmitai -rr siinä on kaikkiaan-
' l^^lafisMialitmiää:'^ syynkuun 17 päivänä. Pekingissä; niin ebdo-"
tukjpita uudoi perustuslain suhteen käytettiin vielä 89 puheenvuoroa.
. ^jDip^Xa tämä;kan&3Ji.,taht<%» j a toivomuksia kuvastava asiakirja^ hy»
väklyttiin ykifimtelisesti. Selvää cn,'uita ainoastaan fellainen kansä,
jok£( on itse isäntänä, pmassa talossaan, ja tietää, mitä ee laht«»o ja
mitan «e pyrki4tf^|jp|J4^^ ^'^^ ^ / i M ^ I ^ ' ' ' '
sis5| «otteita julkaistu meidänkin lehdessämme.
^MaiD}ift^k0»i; tässä y|iteyde«sä liuitenkin^ että tämän uqden pp-^;
ruslHislain ensimmäinen artikla määritleiee^ joUa "Kiinan Kansantasa-valt*
on kansandemokraattinen valtio, mitä johtaa työväenljuokka l i i -
tosM talonpoikain kans;^/f ,s
' S e jfiis julistaa yirzUfseBtj'^ ett^^^Kiinan kansa on lopullisesti va-paultanut
itsensä .ielkäj ul)6maisi]^£a Imperialismeista :,etlä kotimaisista
feo(Jaljsteista ja'lähtenyt'päättävästi sosialismiin johtavalf^^ tielle ja
niinpä perustuslain laiteosa artiklassa sanotaankin: -':>.
^''Kiinan Kansantasavallassa kuuluu kaikki ^'alt;i kanalle. Xe
org^anit^ joiden kautta kansa valtaansa käyttää, ovat: Kisisan K a n -
sallfekokou» ja muiden halfitusportalden kongressit." ''/^'f-"^
' iHrikoiihuomio kiintyy'pcfustus}ain siihen kohtaan mt»5|^määri-telliän
Kiinan kansan vasfa voittamat oikeudet ja velvoHii^det —
(todellisia oikeuksia ei voi olla ilman velvollisuuksia eikä velvollisuuk­sia
Oman olkeulcsia). Uuden perustuslain määritelmien mukaan k i i n a -
lalsHIa on puhe-, sanomalehti-, kokf>ontumis-^ yhdistymis- ja mielcn-osokusolkeudet.
Kansalaisilla on oikeus työhön ja oplskeluun.,Työtä-tektviilä
on oikeus lepoon, sekä aineelliseen avustukseen." vaoHoilla
päivillä sairauden sattuessa tai työkyvyttömäksi tultua. Näitä " o i -
keujcsia'' ei vain luetella pcriaafieessa vaan samalla määrjtellään se,
mit|^n nämä oikeudet txafaan. juuri tässä mielessä Kiinan uusi pe-rus^
slaki kuuluu sosialistj^tcn perustuslakien luokkaan .sillä se takaa
lakKTOtmaisesti sen, että kansalaisten oikeudet ja vapaudet tulevat
täyfetyksi.
i Kiinan 600-mlljoonaisen kansan vieitäcsbä suurin juhlallisuukiin
kallallisen vapautumisen, sunruuten,sa alun vuosipäivää, kiintyy huo-mioCpakostakin
siihen, että mei<hin maamme, Canada, ci ole vieläkään
tunnustanut Kiinan Kansant£s;ivallan hallitusta, r-Scuratcn orjamai-sesti
Yhdysvaltain »iltaisten poiiliikkojcnmid määräyksiä, etr
tei Canada muka saa r;^h'tyä sen paremmin diplomaattisiin kuin kau-
. palasiinkaan suhteisiin suuren Kiinan kun.s^a, liittohallitus on laimin­lyödyt
ennenkaikkea omansmaammc asioiden hoidon maailman siinä
osansa. Kiertämätön tosiasia nimittäin on, että Kiina tulee toimeen
ilm^n Canadaa. iLiittohalUtus ci voi millään tavoin toivoa edes sitä,
cllir jonkin Ihmeen avulla voidaan historian lehtiä kääntää taaksepäin
MKii^assa. Kiinana olemassa ja tulee kehittymään
sosialismia kohti lainkaan välittämättä siitä, mitä mc itse kukin siitä
asiasta ajattelemme.
: Mutta olemalla yhteistoiminnassa Kiinan kansan kanssa ~ ja
mird(ään hallituksen tunnustaminen ei edellytä sen poliittista hyväksy­mistä
- T - Canadalla olisi erittäin' otollinen tilaisuus saada monet y l i '
jäämätuotteensa, kuten maatalouskoneensa; kaikenlaiset sähkökoneen­sa
ja välineensä; kuorma-autonsa, trokinsa ja monenlaiset uhaatalous-;
tuoijtecnsa myydykji. Se ratkaisisi suurelta osalta nykyisen talous--
ongelmamme; jonka takaa näkyy jo se hälyyttävä mahdollisuus, että
meillä voi olla ensi talvena }i miljoonaa työtöntä.
;Kyhtymällä diplomaattisiin ja kaupallisiin suhteisiin, Kiinan
kanssa, Canada saisi kip?ästi tarvhtavia ulkomaanmarkkinoita Ja voit*
/talsj sen lisäksi sen suuren kansan ystävyyden, mikä tulevina vuosina
mcÄitsce paljon. Luonnollisesti tällainen ohjelma hyödyttäisi seka
Kiiiiaa ettäCänadaa, mutta sen vähempään meillä ei totisesti kansa­kuntana
ole varaa.
SMsiäJ^y Sirai*5o, On4^ fcsa « s «2aa,
:-^'^?aMa: j a : ^ ^ - ^ ' - s ! a i E c g g a : i a^
i
Mita muut sanovat
JiÄtesoa »aöaaJ«cö edistyisen Taj'
«aasa i a TaöJäaesar* I^ejäcpjaa (9ao-
>52ita|s Ja Saosjssj tsfejiaeo. poljiössj-öJstMH
VsiTsö aistii Jjes^^stsa — Va-pa-
vs) vastaa «jjäröänaäitä ij^uTOjfc-
*e«:S-
*Ms>däi3 iat?acJ<^2Sa3HQS < » sa^
iraattiseo paoloam Itaaess, aäcvaa-d
i s j n ^ -feaiftaaipsa ^ t a s o s j a ainö-tamtes.
Mieädä» ©JsSeiaoaafflse, o d -
3ä on perujoieoxaiseliaaa C"predo-inisaftt
»7"; 3j2>eraa!£-K:«jalj£t:Ä?n,,<Äi
J33;«3 3tes3at5teltm alalseaa kfiisi tai
tOTfeiEses jBsalenalisniö persaattces-m;
mvMa. me bjrCkiaaua^ «en jXahas--
iiaua. Teoriat yi^nSäo « v a t rsitä ja
mtfiM CO rtittSauSn iSytanoÖJJiepo-
JimUia ongelmia/ — M-OTitreaJ DaiJy
Siar-lehdea iirjeeorailitaja A3öwl
Joacläsa IFischer^
Suoinal. Naisliiton
kokouksessa käytiin
railakas tappelu
Hetsinlit — Saotazlaism Uaisiijtcn
Porin osasta, j t ^ , c n jäsentensä «n-'
puralsuuden- läbiSen e^iisityoiytppsiD
ra3£Uiv»miikeuäesi0kiii, piti jsyjsk, 22
,f»nä Utana mynsjtyisän iKjlamianj;
jonka viimeiset puheenvuorot jcäytti
;po]il«j. ^*Kc'itiMi3sÄen JteöajsteUesiEa: ta»
io» haaijinajEta «>nt5?i Viäitteb'. joäta
Jf^toittyi -cop^ast; iL-nitgppclultiä. H -
ma&Ea viuhui taolcja, tarjdttiaiia ja
W . J a u i i u j a . - Tisisaruzt haadst luin-tautu.
yat i a a a ^ laidulie,, Suuri «Snä-kclloromaJjtiJenl^
väai^Miolio tapaa'
mana ala« lattialje Ja idtten «anunui-vat
valot.
JjÄu seuran j ^ n , jofca. ^e3ä,_jnnis-t
i , 'että SJKsnalaisen /TaSffU^n tarJqö^
t u f c e n a c n kansansivistyksen levit-,
tämincn naWien" ke^Jcttuttessa.^^^T^
näin pimeirfiavulla'rauhoittaa kaai^
etmieariaan. Koiioukseva pyrki. ll^ää
na{«ia, mutta, heidät käännytettiin o-velta
takaisin, ksska lieJllä el ollut
osaston jäsenkorttia j a tappelu tah­dottiin
käydä osaston Bääntojen pult-tel£.'
«a. Taloon hälj-tettlln poliisi ja
Jiäkiil kokouksen osanottajaa toimitet­tiin
lääkänn hoitoon. Poliisi, Joka on
aloittanut tutklmuJtset tappelun joh­dosta,
ei vifcla halunnut antaa tar-ke.
nnpia tietoja.
l i ;
,trgA:N ULfeOPOLITIlKKA
EOJVBISaA VAIKBVESrSSA
>re^ Vork. Senaattori Kefauver
canoiX äsken palattuaan {Euroopasta,
«tU Äiriidyavaltaln ulkopplitllkka on
hajodna^sa. mlkttU se kOdtelMn r l n .
tovaruitukseksi kommunlamla vaa­taan".
40jm KOOITTO.MIKSI
MEKSIKON TULVISSA
Mekidko Cliy. — Vllm«,vllkolla jul-kaiAtut
laskelmat osoittavat, että yli
40,000 ihmistä joutui kodittomaksi Ofl^-
kelrden suurten tulvien 'johdosta. A l -
nakm'45 henkilöä hukkui.
Albertan luonnon-kaasua
ensiksi
rajan eteläpuolelle
Calgary, Alta^ : — Traas-Canada
Pipe Lme.?-yhtiö on tehnyt sopimuk­sen
AltierUn luonnonkaasun myyn­nistä
Minneapolisin ja S t Paulin a -
lueJden tarpeita varten. Kaafiun os­tajana
on yhdysvaltalajnen Northern
Natural Gas Company, joka on sitou­tunut
ostamaan luonnonkaasua 100
miljoonaa kuutiojalkaa päivittäin ja
sopimus edellyttää, etta ^täärä ko­rotetaan
seuratavana vuonna 150 m i l ­joonaan
kuutiojalkaan,; Kaasun toi­mittamisen
pitäisi alkaa äksyllä 195C
eli pali on aikaisemmin -kuin kaa»wa
faadaan ita-Canadaan.,
Trans-Canada-yhtlön presidentti
N. E. Tanner, on ilmoittanut, etta
hänen yhtiönsä rakennuttaa 24 tuu­man
haaralinjan Wlnnlpegln etelä­puolelta
Emcrsonlln Yhdysvaltain r a ­jalle.
Josta Northiern-yhtio rakennut­t
a a oman linjansa Minneapolisiin.
Tähän mennessä el ole vielä m i ­tään
lopullisia tietoja Albertan. luon­nonkaasun
johtamU-esta j a myymiois-tä
itä-Canadaan,-mutta asiaa koske­vien
neuvottelujen Ja valmisteluiden
vältetään olevan käynnissä parhail­laan.
Työttömyys lisääntyy
Toronton seudulla
Toronto. ~ Työttömyysvakuuturfco-mlsslcn
palkallisen toimiston anta­mien
tietojen mukaan lisääntyi työt­tömien
lukumäärä Toronton seudulla
.592 henkilöllä 8y>'5k. 23 päivään päät­tyneen
viikon aikana. Toimiston kir­joihin
merkittyjen työtMJmlen luku­määrä
oli mainittuna päivänä 22.861
henkilöä. Joista 7.256 oli naisia. Työt­tömyysvakuutusta'
maksettiin 12.381
henkllöne, jölsto 3,644" ou" haWo,'1«-
ten ilman tätä apua oli 10.480 henki­löä.
Joista 3.312 öU naisia.
välikäEi. • Häa ei olisä « a s s a - T ö ö ä - ^ s=iisn:San^si^ssr^ vasaan
iääa zairn-xs^ Jhraa IThdTsva^taäB ; 2Icileita i i = 2 E « a j a V^irtac^^ teicy
J o i n i^-oster Itailet. mies j s r a aloit- ; Tar-sEisia Iai>.Kä:i23 ra:jias53j£-
d K c r e a a «••adzBL, c l i Fccmssassa «jyss- ; ^^•^•^r.t-
- a y r f n *yy47tta*Sia j a 4 i ^ y t t ä - ; ^ ^ ^ i5yJyTa.^53«aan ^
FinsaoosA s c r ä u c S U X A U E
ZS3S2Sti.
e£lä ••. j a ä i a a V-pa3aÄia'; -Saiäco-lJääii,
K a s CSiacg Ja 'äaasn Jonötojersa
xippgs» j:2kS3iTSt F-saiosaan, hä^fn
7äk£i'-
Eäa kaiseH ksm
JaiiiTät pOTiajittaaaaaii
Segraaya?3a piii-äi^ä jnidotetsäia
paSai- <palo-> pomiDl,
: Tinscosa' j a .E5KJlsswer orat tÄneet
Parmisassa riöiöSyimjTm nukänhkaa
Caoadiiii c^bistajui
lausunfo sai enttam
lamjpfinan Tastaanoton
E c a r t m u ' Tiäfl» iafco» pide'
s n i^ljesetfSEisj» Hm Gacdom
j o ia eo tmif!rinrnfnl Cnxca
Fnndcr «ftanä» jitäsäbUtxi,
tueaäxauen yhassraStaiusen ySC'
CsrOvsoö» j a «aökä sauMoeca
•nänalSseC ifaiBiset Thi^ml''
netaOfan'kansa i» jfctöstoi-
MBäBtaaa «äSarfaso» kiAottaansek-iansantaaTaJlaa
Jä»rkea3K>a3aissa- S i -
Sntsjamän, 1t53>ettön 720. p n r a hm
c n avaiza J^sratoscganisia cppllai-to^
sia äekä"säkeg£4ed2isiä j a eSäln
jja. Ha!2iimo2ist£n,ita-j.
c^lsmsoeiko ms-' Jsös^iaaDma'- alkaaa
londäEstEnja'-TaEstoB!aito?ien työa-
X B n kauan kmnl ^f^^^j^a-^n t x o l n t t a n u ^ ^rarten on
' - p g m s T P t t T i ' - -rälnxninistp-..
läinsalläsänksea paikallista iusUtaut-
Mi^itfg^ t ä a^ kaikki pSZt^^y&i^ ^ ^ o t ^ Kiäaa. ^asiaaa
seiläiaJacts?
tähän Tikf^TiiBeeg' Fsimasaa eässtzaSis. saa^e^s. CSäan-
- gia^ IgntoScegttää. 39, psooni^a^o-pa5i
AdyivaUaai 7, Jaivastca aniHa; elia ioaiettcsaana äJikä Iraia sen
PsraMJssn. häa jean^si, eitei Gäla^ räerfö j a feopcske^ ponunitetaan
Kai-f-hek tule kä7ttä3:aän Fcnnc^aa ja lahotaaa.
sotaicimlen tukikohtana K i i n a n aaan- ^ ivatta EiseiioTrer saaoo maa^maS-sennaata
vastaan, , | le että ios FCäS-n^n KarsaniasäTaiia
^ t t a hän lähetti « s n e Jaivasiön, | rrbtyjf iränespiieisna CSiiangin ! s -
Häa antci atseita j a ammuksia «äUe! pulliita nn;«r4an3jsta varleij, n i l a 7.
rosvclle. Häa lähe?.! suuren ameiäk-J laivasto Jnltyy TiralLsesti sotaan
'oilaisen sotilaslähetyftän uudelleen * C r i a r g i a puoIeUe. -
^•"'.aTm.*» pa*!?^;!^ päivä jäirälxä?
cn äänettöziäziä sitä? ftTrramTnPko
me J^^iitakssa reikäistä niitä yhdys-
•yaliaSassa miel^Juolia sätä, etäS B n -
ijinriTi ^ csaILs::na SEATO-SJuämak-sesa?
T a i ryhtyykö tySröffnUike taxoien-että
7: l32T3Sto on töotetiaTa Jaeti 3>9ls
•Ftxmo3a£tauV;eKä:vTh4ysYa22at .lakkaa
het3krl:tai5ssti antamasta lisää sota-taipzlta
ChIasgiIl£,i'eUä Formosa a n -
n e a a n vilTyitalemätä takal^n X i i -
naa KjinnmtasnTmlisya -kan^«niin. Ja
in:wiiiATiiaifii7iTA
S i i n , edeSansa ©a JHIQ kiOiia epä-isst^
dara Ja ?}-:3nTfinRt'T;. rastasi doj.
lai^issESEa. arnro «2i topalta s».'
aattzva Itärnpt,ixt:...Joa. .hän'
tcnat €iäi2e lÖJtsmistaBe; et:ä <gan
cttannt aäfainnän. isestaa. snoercn ja'
mecjjyt viisi Iceztaa ,v
' l i i Neuvo^oBiUm
talöu^nieliiä
nyt Suomessa
H d ä n l ö . ^ y y s k . 13 paä aapii
t i a j a F ä ö i g i in on a r a t t a vahPTnTTiis-
IfleisljaaoIaBea ^i^ipakamaiin pä.
headestön puheenjohtaja M . V. Kes-terov
johtaakseen niitä nearottdnja,
joita ^ ' p n ä saaponat nearosccälito-
]alsten tatoisnäESten dElsgatia ^iy
£agm?Ii=risten-toäaT:nTn-':ea >ar»gg!^' Dg,
I^tlotm Jcnuhi-rat hcaia Kesteroria'
lisäksi 25'eav<^blnton nlkijajaankanp-paminia^^
itm Sozaien osasten jsäl-l
i k ^ a L k . A i t e n j e r , Teinopraaiim-
3 0 ^ c^B^celee K n n s n yh 50 ianaom-fuodea
edustajia. ,
^ l a T i r f a edustajia opisköee Klman
ke^-.3a.-kiirkeakönlnissa. fööneräii-et£
ä parJamsntrti löeltäyiyy zatilioi--
masta EBATO-ssplmusta.
Tässä on ajackdhtainea vastaus.
TStea menetellen voöxSaan.torjua nyt
jauhaa nbkaava vaara.
kansojen perhe
Kirj. V. Bogov
r t ' i P ö n n ^ kansaIIisesEa,yliopi3tcss3
on 18 kansaHisoudea edusta j i a . Tällä
hefeeUä Siä-Mcii^lian autonoaiiselr
la aineella käy koalaa y l i 60 prosent­tia
kaikista koulnSEäJsisläla^
jgutta Jängbängin korkealB^^
tonomisesru piirissä —.93 prosenttia;
Vapaasti kehittyy K i i n a n kansojen
cmintakeänen kansaainsn kolttuun: ja
tafdet ' B i ,kansalJisuaksien < taideyh-tyeet
oVat Jdmeet soaren työn kan­santaiteen
teosten keräämiseksi ja
Sansallisen "niusiikki- ja tann^ätai-teensa"
rikastuttamisekfi. 3!äJden y h ­tyeiden:
esiinönuset Kiinassa ja k a n ­sainvälisissä
ftstiTaalsl-Ba orat saar
neet osakseen yleisön suuren suosion.
jKiinan kansantasavallassa; julkais­taan
njiEyään kirjoja kalkkien niidea
Vähemmiatökansallisuuksicn kielellä,
joilla on oma kirjakäelensä.' Nämä
vuosina ovat saaneet oman larjakieT
la s:k-!iföngolian autcÄoMiiella a l u - ha: Sintsjanissa on sodan aikana lensä j a * ensimmäiset oppikirjansa
^ eelia jjoo -*.*-'uUoonnnnaa 11995522 oohh mmaaaattaalloouuddeenn ' fräaiirtaiioollllee jjoouuttuunnuutt vanha kaaCelnlai-l myöÄin i - , t h a i - ; a h n - j a bui-kansat.
Kansanvallankumoaksen yc^Ug^^m\.tuotaatoarvo 25'proseattia -suurempij tcs pantu kuntcon täydellisesti j a u u -
tucnut^^vapauden^Kiinan kaikille vär ; parhaimpina aikoina saavutettua - sia kastelukanavia on rakennettu
nut vaUanktimous- on laillistanut; K u . ,
nan kansantasavallan kaikkien-kanr
sa31i;uuksiea;.Ja:. kanr<akimtie% ^ y d e l -^
toriallisesta ;betkestä.^ina
iflapaidenvrja tasa-äp^<||'t«i^4^njÄje^
«uurejäi velje£ij)erh'^ksi, jo^^^yhie^:?
tavlm^; - T ^ ^
hinaat ovat alermeet.' *
.«-Kansan- keriaishaHitus
teollisuutta
asrnrrCz'Jiiajisa\)isaväiä.ils: r
5uus»a 1949 bj-väksytyllä ensimmälMi j a kärjaSöflcuden -tuatanoano kaa.-oi
'ellä peru£taslailli:#?lla iräädi^fseUä&a-^^äioleen 1947 verraten 2-kertais»3ti.;
— poliittisen koasuitativiisa.käasan&M 'iihai-kar.san kansalliseäsa piirissä oh
neuvostoni yleis2llä:ohjelmaiIavc4tta<i>;};viljan fcokionalssatökaifcaa vallan-ai­kana
kas^anuC^^S-kertaaefcsi, • - V -
V 'Kansan keomshailitus' b n fcumon-
\ vuoslsatcja vallinneen väärän
.Vai5iiud[ea'';.--paiiJalifcMm::^^
iiefö:':-ja:kaUpungi^^-tuatä vieii":. tava-^
;;ift;^dra.;.-; hintatäsosBBÖ
maatalcustuottelden -myyiJ-mse' ovat
voimin rakentaa uutta cnneUista ^ B s ä ä n t j - n e e t . mutta kaupungeista tuo^
maänsä.
K i i n a n kansantasavalta on moni-'
kansainen valtio. Sen- väestön ko-*
koonpanossa, paitsi kiinalaisia, joita
on huomattavasti yli 500 miljoonani'
on vielä" y l i kuusikymmentä muutai
kansallisuutta — yhteeniil noui ^
miljoonaa henkeä. Eri kansailisuuk-i;
sien henkilöluku on hyvin erilainai
vaihdellen 6 miljoonan j a muutaman
sadan hengen välillä. J
Klman niillä alu^aia, joilla vähem-mistökansallisuudet
" muodostavat
väestön enemmistön, toteutetaan'
kansallista autonomiaa, paikailisten
itsehallintaeUnten kautta. Jokaiset-^
Ia paikkakunnalla, jossa asuu yhd£^
sa useampia kansallisuuksia, kullakin;
kansallisuudella on suhteellinen edus-;
tajaluku paikalllsisaa vallanclimis^.
Kaasallbissa autonomisissa piireissä
vallanellmet turvaavat kalkille kan-'
sallisuuksUle samanlaiset oikfiudet.5:^
KanrjillisuUJskysj-mys Kiinan kan-:
santasavallassa ratkaistaan laajalla^
demokrattisella pchjalla ' antamalla
kalkille kansallisuuksille kansallLsan
autonomian oikeudet.: Kansallisten
autonomisten alueiden muodostami­nen
on kansallisuuskysymyksen ratr^
kaisun 'valtiollinen muoto. . ,,
Kansallisten plinen muodostaminen
suoritettiin pääpiirteissään loppuun
vuonna 1952. Kiinan kansani asaval;^
lan kokoonpanoon kuuluu Sisä-Mott^
golian. autonominen alue, 50 kihla'^
kunnanmittaista ja paljon suurempaa
autonomista yksikköä, yli 130 autorj
nomlsta kamullista piiriä ja montasa-,
taa palkallista vallanellntä, joiss;»
ovat edustettuina kalkki näillä paUc<^
kakunnlUa asuvat kansalUsuudeL i:. -
KansaUlslssa 1tJllj:;eis&-.samoIn
koko maasn\, on toteutettu suuria so^
slaalisla, ja-taloadellislar uudistuksia:,
cn, tbmieenpantuj maaref6rml,i hävir
tetty kansaUisuukslen taloudellisen
sorron pohja — eroavaisuus paikalli--
•en raaka-aineen Ja niuualta ^^^tuota-vlen
tavaroiden hlntatäsos:», saateta
tu voimaan n a i s t e n tasa-arvolsuus,*^
kumottu Säätyetuoikeudet ja toleutet-,:
tu paljon.multa uudistuksia. .--i^J-,
Esitettäköön eräitä tosiasioita, jolka'
kuvastavat valtiollisen^ taloudellis^!
j a kultturirakennustyön eaävutukxiuB''
Kiinan kansantasavallan kansallisissa
piireissä. Syyskuun»Iopulla 1953 suo­ritettiin
loppuun maareformi Sl/itsjä-^
nln maakunna^a. Jcsfrt asuu 13 kali'^""
sallisuutta. ^Utei .1.250.obo talonpol^
kaa sal4586,CÖ mu'ta'(mu on 1/16 haf;
feodaalisilta tilanherroilta takavaj^-
koitua Inaata;: Ennen' muita autontM'?
mlslä kansallisia piu-ejä muodostetul-^^
1X00 km; kylvöala cn laajentunut
24.4 prOiCatlHa.
-rakoisen hyi-ia tuloksia on saavuteta
t a xnaauteidearakentamlMssa: K a n ­sallisissa
piireifrsäcn tämä, kysjTnys
kaikkein L ajankohtaisin kysymys n i i ­den
kehitykselle. SCltei kaikissa k a n -
saUisisHa pureissä^^on rakennettu ja
parannettu paljon maanteitä:
•Entyi-jjn merkillepantavia . ovat
saavutukset kansan terveydenhuollon
i a valistuksen, alalla. Kansallisten
autonomisten piirien muodostamisen
aikana vuonna 1952 kansan keskusr
hallitus rakensi näihin piireihin 260
kehittää ^uM:*:^ terveydenhoitolaitosta. S i i -
vähemmistökansallisuuk- lä läht.en on terveydenhuoltolaitoste^i^ Kiinan kaikki vapaat j a tasa-arv öiset
slea asumilla alueilla. Sintsjanissa ja j u i u Usääat
Luoteis-Kiman muissa piire.ssä ke- | ^jsessa kansallisessa punssä, vieläpä
hlttyy nopeasti naftateolliajus, raken-1 pienimmässäkin. o3 liyt sairaala, äm-netaan
rautatietä,; on s>antu käyntiin- bulansr»: ja muita lääkintälaitbksia.
metallurgien tehdas, avattu uusia xaminikuun 6 päivänä 1932 Lhasassa
vuoriteollisauden tuotantolaitoksia avattiin Tiibetiä ensimmäineii hyky-jne.
Suurta huomiota kiinnitetään vilje­lysalan
laajentamiseen., kastelulaitos-ten
rakentamiseen, metsien istutta­miseen,
i»olli£UUskavien: kylvöalan
laajentamiseen ja karjalcannan.ke-hittämL-
iien.
. Tiiketlssä kansanvapautusarmeljan
joukko-osastot raivasivat kolmessa ja iltakouluissa ja y l i 5,500 -henkeä
vuodessa kylvökuatcon ' uud:smaita 1 saa korkeakoulusivistyksen / K i i n an
aikamen • ambulanssi: sairaaloita ja
ambulansseja cn avattu Sigatzzeea Ja
Gjantzeen.
K i i n a n kansallisten piirien kansa­kouluissa
opiskelee nykyään äidinkie­lellä
2370,000 henkeä j a keridkculuis-sa
— 157.000. Sitäpaitsi y l i 218.000
hengen opiskelee erilaisilla kursseilla
400 amerikkalaisten
vakoilijaa pidätetty
Itä-Sslksan alueella
^£3ari:':<3^^vl^i'=?^
23 pnä amerikkalaiselle Tirkaveljd-leen
J . Cqnantille, että 400 ameiikka-laista
vakoilijaa on jridätetty Uä-
Saksassa ja satakunta c n vapaehtm-sföti
anteuttmat.viranomaisille. Kaik­k
i iiämä olivat työr«':enn3neet Länä-
Saksässa : toimivien järjestöjen; hy­väksi.
Vakoilijain tehtävänä oU kaik­k
i a keihsjä käyttäen pahentaa Itä- •
J a / t ^ i - ^ S a k s a n välisiä suhtein ke­rätä
tietoja j a harjoittaa tuholaistoi-,.
Nykyään K i i n a n kaasinta.-avalla:i-, mintaa.
sa julka".staan kolmattaäymmeatl j Useat pidätrfjsstä orat entisiä Ges-,^j|
S07. MaäiinosxporUn pabesnjohtajan'-
s j a i a e n V. M . Pärov, Staakoisspoxtin
puheenjohtaja P. S. Seldjaio? Ja
S&jczaiaiexpoiiin paheenjöhiajanä-
. jäinen V . P.' Bolshaknr. KeaTcttelajen
tarzoitulssena on, lisätä neavosiollitto-laistea
koneiden j a tskaillisten lait­teiden
tucmtia Suomeen.
Syysk. 17 pnä. döegatio csalLstui
Sucmalais^neuvostchittolaisea kaap-pakamaiiyhdistykri3n
vucsikoioukseen
HelMngissä. i S y y s k . 20 pnä vieraat
matkustivat Tampsreelle, jcssa he tu­tustuvat
iTamjjereen teollisiiuslaitok-siin.
joilla ei aikaisemmin ollut omaa k i r ­jakieltänsä.
Samoin on myöskm u u -
dist3ttu jonkinverian mjao-kansan
kirjakieli.
lehteä - vähemmistökansallisuuksien
kielillä.
K i i n a n -vapaat kansat ovat saavut­taneet
suuria tuloksia valtioliisaaj t a -
loudellisea Ja kidttuurirakcnnustyön
kaikUia aloula. Kaasanvallanku-moukriJB
voitto Kiinassa c a herättä-ayt
aktiiviseen •yhteiskunnallisesn
elämään kymmeniä miljcronaja er:
kansallisuuksiin "kuuluvia ihinisiä. . •
Tänä vuonaa Kiinan kaas-^ntasa-.
vallassa suoritettiin- suurella menes­tyksellä
ensinmiäiait yleiset vaaht.
kansat csallistiuvataklfcvisesti näi­h
i n jVaäteihin. Suurta aktivisuutta
ne csoitlivat myöskm penutuslam
luonnoksen yleiskauiuilisessa käsittCr
lyssä.
Perustuslain luonnoksessa cn sa­nottu,
että K i i n a n kansantasavalta- on
yhtenäinen momkaasaineavaltio.Jos-sa
kielietää n kansallinen dlfi n-imi-noiati
Ja Kaikki sellaiset teot. Joiden
tarkoituksena on kansallisuuksien y h ­tenäisyyden
hajoittaminen. Aikai­semmat
; takapajuiset j a -sorretut vä-hemmistökansallisuudet
'osallistuvat
nyt valtion hallintaan aina alemmista
vallanelimistä ylempää vallanelimiin
tapon miehiä; jotka nyt tounivat amcv
rikkal£usteh palkaamma.
a s t i E s i m e r i k s i Jynnanji maakun-'
nassä on kansanedustajam maakun-takokouksen
392 Jäsen^tä 161 jäa3nt3
tässä maakunnassa asuuen erJaisten
TTähemmistökansällisuuksien • edusta-,
j i a . :Yleiski jialaiseen kanninkokoui;-
ssen Jynnanin maakimnasta valitus­ta
45 edustajasta on 27 edustajaa
jao- ja i-kansan sekä tiibettiläisten
j a muiden vähemmistöiansallisuui-sien
edustajia. Vaalilaki edellyttää
vallttavakfji yleiskiinalaiseen kansin-kokoukseen
150 vähemmistökansaBi'
suuksien edustajaa.
Nämolien on sekä perustuslain
luornoksessa että myöskin ylelstai
vaalien kulussa turvattu täydellinen
taL'ii-arvo!suus K i i n a n kaikille kaasalr
Visuuksille.- Perustuslain luonnokses-,
sa*on sanottu, että kaikilla kansalli­suuksilla
cn vapaus kehittää puhe- ja
kurjakieltään; säilyttää taikka muut-,
taa elämäntapaansa, taipumuksensa.
j a ' a'KonnolIiset vakaumuksensa.
• K i i n a n kansantasavallassa kasvaa
ja lujittuu, vapaiden j a tasa-aivoist^
kasojen suuri ystävyys .
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pietilä puhiiu "kielillä"
;Ylceufä vanhoillisena j a konaerva-tiivisena
henkilönä allekirjoittanut o n
omaksunut pil&ujjajasia alkaen älti-valnajansa
neuvon, että kuolleista p u ­hutaan
mahdollisimman' vähän, eikä
mlssäai^^tapäuksessa mitään pahaa.
, ,a?ujia.ifalkki Ihniiset eivät ole val­l
a n |xia.i|i konservatiivisia, a^-llä luon-
'^on^ laki vaaiii,^että kuolemakin? saa
osansa. ...Tjpalasiasrä^vj^^
Xähiui^,,ffkatci£e^/inäail^
>b%toijtieiu ifiehmolnen. syntyy • myös
misi • kuolema. ;nilkk,aikanaan lopet-,
täa |vastaJsWyneen^ l a p r o n ^ e l ^ ^
{ l o i s i n a a n , kuten erimerkiksi suuris­sa'
sodissa, et ihmishenki maksa m i -
f^n.^ Kenrai^i^n ja sotapplltiikkgjen
ld^'pissa; on vain liiln ja n i h i aauria
armeljaosaAtoJai' joisia voidaan " t u r -
valUsesÖ" inenettää nUn tai näm suu­r
i - o s a ; Jonkun tavoitteen saavutta­miseksi
Ja'sillä siistL '
JMuttäJoritus nousee jonkun yksl-
10n.\ vähäpittölsemmänkin seUaisen.
ikuölemästa poliittinen kriisi, kuten
tapahtui • puolisentoista vuotta sittien
italiassa, ""missä Isoisten »silmänteke-;
Vien suure^i^ ,huumausaine-s«ikupu9-'
Un^ä95aily&!& tapatettiin eräs neito­nen,
Joka kat(K>UUn n i i n "vähäpätöl-setof^^
ttel-yiUtalottu tosin puhua
'^'ÄDkää^vot^lkan^ viikdn alUssa saa-dulata
uutistledolsta päätellä; nUn TO-rontcssa
on myös tapahtunut ihtnis-tappo,
tavallista raaempi sellainen,
mistä nittää>melko paljon puhumi­sen
aihetta, -vaikka se ei aiheuttane-kaaa
'VVilma rMcntesin miurhan laiUa
mitään poliittista'kriisiä. ,
(^^^ viime lau­antaina
Torontossa Sheridan Ave
varrella tapahtunut 46 vuotiaan rnrq.
(Mary ..Lypoweckyjrn murha. - .1
Torontolalsissa uutistiedoissa ker-xotaan,
että nus. l.ypcweckyj. eii n i -
men-lyhentämis2kf« -Siary on murhat­t
u to(y|nnäköisesti lauantaita vasten
yöllä kello 12.30 Ja 2 välillä.
\ M poliisiraporttien mu­kaan
suorittanut joku erittäin voima­kas
mies. Joka yhdellä kädellä kuristi
uhrinsa' kurkun mäsäksi. -Maryn voi­matta,
vähääkään ääntää. Kuristuk­sen
uhri kimli ^ puristuksen voimasta
palkalla j a hirmutyön tekijä oli r e ­p
i n y t : Maryn vaatteet; mitään rais-kalpyrityksiä
tekemättä.
Sen Jälkeen murhatun naLi;n alas­i
e n ruiunis oliheitetty kahden raken­nuksen
välillä olevaan noin '12' tuum'aa <
leveään (tai kapeaan) aukkoon, mis­tä
se, seuraavana aamuna löydettiin.
Naiselta revityt päällys- Ja alusvaat-
.feet^ rahapussi j n e löydettiin lählseo^:
dupt, rakenhusten seinustoilta, jäte-kannuista
Jne^-PoUislvIranokalf^ i h -
mettelj^ l i ^ vielä se,v miteir öu'
, murhatun naisen ruumis saatu ko.
' rakennusten väliin ilman, että maassa
olisi ollut merkkejä minkäänlaisista
voimien ponnisteluista.
Mainittakoon tär«jä sivumennen,
että Mary on ukrainalaista sukupe­rää,
j a että hän. tuli tähän maahan
vasta parisen vuotta "^tten.
Hänen kuolemansa koskevassa u u -
tistiedossa kerrottiin, että Mary työs­kenteli
miehensä Johnin kamssa^Klns
Edward hote]li:r.a j a että hän pääsi
pois työstä kello 12.30,'jotayastom hä­nen,
miehensä pääsi pois V työstä 20
minuutla myöhemmin. Mutta Maryn
mies. John, hiomasi vaimonsa kadon­neeksi
vastaffbmulla, sillä he nukkui­vat
eri huoneissa Maryn pitäessä p a ­hana
Johnin öistä tupakointia, eikä
John katsonut kotiin tultuaah vai­monsa
huoneeseen.
Normaalioloissa olisimme seuran­neet,
äitiävainajan neuvoa Ja tuumi­neet
itseksemme, että ikävä Juttu,
varsinkin asianomaisille.
Mutta tiistaina annettiin kaikkiaan
kohne vihjettä siitä mikä mahdoUl-sesti
'johti tähän kaameaan murhaan^
Se muutti myös vähän kantaamme. •
Murhatun.-'naiasn miehen, -John
LypoweckyJ:n sanotaan vetäneen sel­laisen
poliittisen Johtopäätöksen, että
koska ^hän John. on kirjoitellut ^^k-kratoalaisvastaisiin
lehtUn 3a osalUs
tunut yleensä ukralnavastaiseen po­liittiseen
toimintaätt.'nIin hän epälleej
että joku ukrainalainen kommunisti
cn murhannut hänen vaimonpa.
Pollistvirancmaisten toimesta taas
esitettiia kaksi muuta mabdonisput;
Että Joku entinen ihailija on mus-tajmkkalsttöd&
tB l>annut-MäMyn'pols
päiviltä, tai koska hän oh oUut B ^ "
ria Saksan kanssa tekemisissä. j<*>
hiljan'.tullut ukraiiiialamen on selnt-tänyt
kalavelkansa Maryn suhteea^ .
K u n toimitukseen tuh vanha ystä­vämme
PieOlä, nihi me puolestamo-esitimme
hänelle kysymyksen mita
idhjettä 'häii, näistä pitäa tcden mn-kaisempana".
Pietilä mietti asiaa ra­vin,
imaisi pitkän henkisauhun jati^ •
lä lictkif.m inietittyään hän Jou»
tacscriesti lausumaan:
."On vaikea sanoa, varsinkin na»
•kaukaa puoleen'tai toiseen., Mut»
tavallista vähennyslaskutapaa
taen sanoisin, että kun ^^o"^"^^'
Ja-sosialistien tiedetään t " » " » "^
kaikenlaisen'terrorin ja kaiMol^^
mnrhat, n i i n tämä vapauttaa i » » '
naiaiset kommunistit epäilystä. ' - ,
'••Kun normaaliset ihailijat eiyat
Viliisesti murhaa entisiä
revi heidän* vaaltsitaan. liuo
Jättää sivuun Idnmentarinatkin. .
'"•Ja kun-en'tunne paremmin
suhteita,Hi£l'erln;saksaan, nun ^
vuokrc en ' h a l u i tästä asiasta ^
noa yhtikäs mitään."
AIotko*W'Jättää meille ^dtolJ
käsityksäi;että "omat fco^^f
kysyimme ; me sanomalebtunles«»
julkeudella? ^ , . . ' ^
- E n minä-aio mitään" i * * ^
tiliä Ja ."imaisi taas pitkän benkB»*-
-haa.' t \ t I ^
' "Mit#|ltteh tarkoitat?" k j s ^
'-Tfo «Tmm^its" (ei m l t ä & i ^
sIäX saiiäl Ptetilä J4 '«»«""LS
jiiUtta'se'dn'Äsla erikseen. -