Vapaus, March 5, 1959

              S i v u 2 Torstaina, maalisk. 5 p. — Thursday, Mai;-ch 5, 1959
V A P A U S
Organöf Finnish Canadians; . Es-*
tab^shed Nov. 6, 1917. Authorizedi
«5. secoxtd class mail by the Post
Office Department. :Ottawa.-Pub-:
lished • V thrlce -: \veekly:, :Tuesdays.
\Thursdays and Saturdaysby;Vapaus
Ipublishing Company Ltd., at 100-102
^Elm St.'W.,. Sudbury, Ont., ^Canada.
Telephpnes;; Bus.- OITiee OSK4-4264;
Editonal Office •OS74-4265. Manager
E Suksi Editor W Eklund.'Mailing
address:;.Box^.69;iSudbury.'Ontario.
Advertismg; rates ;:upon;appHcatioa,
Translation fiee of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa 1 vk. 8 00 6 kk 4 25
' 3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk 900 6 kk 4 80
Suomessa: 1 vk. 9 50 6 kk 5 25
Mitä muut sanovat
MUUTOSTEN TARVE
Jos v;"Miten pidetään ' työväenlii­ke
i r t i poliittisesta toiminnasta"
toimituskirjoitulcsen kirjoittajan p i ­täisi
jonottaa •työnvälitystoimistois­sa
j a kävellä kaikkialla työn etsin­nässä,
niin kirjoittaisiko hän vielä
Sittenkin: ''Miten pidetään työväen­l
i i k e i r t i poliittisesta toiminnasta??
Säästöjen mentyä, suorittaisikb hän
itsemurhan, kuten menetteli eras
norjalainen siirtolainen Vancouvc-rissa
» tai nalkunt.visiko hän kuoli­aaksi,
kuten menetteli eräs lakäs
kiinalainen Victorian (B. C :n pää­kaupungin)
kadulla^^ai rydstaisikö
hän pankTn, kuten teki eräs tyoton
irlantilainen (inistä häh sai kolme
vuotta vankilaa)?
Kun tällaisia seikkoja tapahtuu
Canadassa, rikkaassa ja kauniissa
Canadassa, niin silloin tarvitaan to­della
muutoksia! Ainoastaan yhte­näinen
työväenliike yoi tehdä ja te­kee
nämä muutokset. — Kansankir­je,
"Saturday Nighf-lehdessä, To­rontossa.
YLEISÖN
KIRJE
SIIRTOLAISVIIKKO
KULTA-ALUEELLA
Siiitolaisiviikon iltatilaisuudet
vuorotellen Timminsissä ja So. Por-cupinessa.
Viikko alkaa torstaina
minsin suomalaisessa kirkossa, 257
"Täydellistämis^-humpuuki romuksi
Näyttää siltä, etta kysymys ulkopolitiikkarnme muutok­sen
tarpeellisuudesta muodostuu parlamenttimme tämän is­tuntokauden
tärkeimmäksi j a mielenknntoisimtnäksi väitte­l
y n aiheeksi.-Kaikissa yhteiskuntapiireissä tunoustetaankm
i nyt, että maamme ulkopolitiikka ön- tällä kertaa, tärkeässä
'tienristeyksessä, Ilman*muuta on ilmeistä ,että nykyistä ms?
rioa ei voida jatkaa vissejä seuraamuksia kohtaamatta, ja
että uuden suunnan viitoittaminen vaatii poliittisten sana­käänteiden
asemesta päättäviä tekoja.
^ V a p a u d e n — kuten muidenkin työväenlehtien — lukijat
* Voivat mielihyvin nyt todeta, että ulkopoliittisten kysymys­ten
johdosta huolestuneet poliitikot, radiokommentaattorit
j a suurlehtien toimittajat keskustelevat näistä asioista pää­piirteissä,
j u u r i siten, miten oh esimerkiksi meidän lehtem-rne
moneen kertaan aikaisemmin esittänyt vastaväitteensä,
- "Täytyykö maastamme tulla (USA:n) s a t e l l i i t t i " "kysyi toron-tolainen
Globe and M a i l - l e h t i viime maanantaina johtavassa'
toiinituskirjpituksessaan. " O n jo a i k a Canadan luopua mie­lettömästä
asevarustelusta" julisti torontolainen Daily Star
viime, lauantaina johtavassa toimituskirjoituksessaan missä
•vaaditaan ulkopolitiikkamme perusteellista tutkimusta ja
muutosta. Tuttuja ajatuksia lehtemme lukijakunnalle, vai
mitä?
. . I $ * :S
Kysymys ulkopolitiikkamme suunnasta kuumeni kiehu-mapisteeseen
siitä kun hallitus romuutti y l i 405.0ÖO.OOO dol- !
l a r i a maksaneen Arrow-taistelukoneen kehittämisen. Meille
... sanottiin, että tähän taistelVikoneeseen kulutetut rahat ovat
menneet kuin kaivoon, sillä Arrow-taistelukone o l i "vanhan- '
aikainen" vekotin jo ennen valmistumista.
Kukaan ei tietenkään^sure Arro\vn kehittämisen lopet­tamista.
Parempi olisi ollut, että "mieleltömään sotavarus-teiuun
haaskatut varat olisi käytetty tehtaiden, sairaalain ja
asuintalojen rakentamiseen sekä maatalouden kehittämiseen.
Sillä rahalla — noin 17 tuhatta miljoonaa dollaria vuodessa,
' " . o l i s i häiden vuosien aikana rakennettu tästä maasta y k s i joh­tava
teollisuusmaa, vaikka varsinaista paratiisia ei olisikaan
* vielä saavutettu.
Mutta hallituksen tarkoituksena ei ole ilmeisesti vielä-
V kääh ottaa opikssi varustelukilpailun turmiollisuudesta. Ro-muuttaessaan
Arrow-koneen kehittänT,isen ja sen yhteydessä
rakennetun nykyaikaisen lentokoneteollisuudenkin, hallitus
tiedöitti, että sen tarkoituksena on hypätä ojasta allikkoon
—-ryhtyä atomiasekilpäiluun. Hallituksen tarkoitus on os-
» taa Yhdysva:lloista Bomarc-nimisiä ohjuksia, jotka ovat t c k -
* nilliseltä kannalta katsoen asiantuntijain lausuntojen m u -
,j;Jcaan yhtä "Vanhanaikaisia" k u i n Arrovv-koneetkin. Samalla
* kertaa halhtus selitti meille, että Canada ei kuitenkaan r u -
*-pea itse valmistamaan atomiaseita, sillä ne jätetään Yhdj^s-
^ v a l t a i n kontroUiin. Toisin sanoen. Ganadasta on tarkoitus teh-
«äjdä,yhdysvaltalaisten kenraalien suuri ydinasetukiasema, m i -
. ^ k a voi |outua ensimmäiseksi tuhottavaksi s i l l o in jos Penta-
•;gonih sotaherrat sytyttävät joko tarkoituksellisesti, tai va-
* hingossa uuden maailmansodan.
: Ja k a i k en kukkuraksi,puolustusministeri Pearkes ilmoitti
^ maanantaina alahuoneen istunnolle, että aavikkomaakuhnis-sa^
olevia lentokenttiämme kunnostetaan n i i n , että täällä ro-muutettua
Arrow-konetta vastaavat yhdysvaltalaiset suihku­moottorilla
varustetut taistelukoneet voivat niitä käyttää! sa.,pi,i turkkiin ja
Toisin sanoen hittohallitus romuutti Arro\y-koneen. jotta v o i - | pukeutuneena^
täisiin ostaa tai vuokrata, niikä on yksi }a sarifia. samanlaisia
- '•varthänaikäistuneita" romuja Yhdysvailoistal
Uusille jMlaisvainoille
1-
B e r l i i n i . — ''Oikeusvaltiossa" il^;
meisesti vaivanjSyytoij nuori» mies Is­tuu
I .vankilassa fgq;tpista,i kuukautta;:
Julkisuudessa' ei|':ä'si^sti);i^uhitta.ei-^
ka .kirjoiteta-juuin.-piitäänV.fÄinoas-;
tään pan;^sahomalehteä joilla;,vielä;
on ' h i u k a n ; omaatuntoa i jäljellä, orij
vaivautunut tutkimaan'asiaa laheih-min-^-
ja tullut tulokseen.: etta asi­an
takana; on ;Viranomaisten i provo-;
kaatro. , Kyseessä ön dysseldoffiläiv
nen; puuseppä, 25-vuotiäs-^Helmttt
K l i e r ^ :'joi^ä - vangittiin tämirtiktiun
22, pinä muka syyllisenä saman
kuun 16—17, päivien välisenä yönä
tapahtuneeseen Dysseldorfin juuta­laisen
seurakunnan synagogan hä-päilemiseen
fasistien tapaan. Klier
vangittiin hänen työpusei-ostaan ta
,vatun maaliläiskän perusteella ja
koska hän — kuten poliisivirano­maiset
olivat Klierin sisarelle sano­neet
— on "parantumaton kommu­n
i s t i " lisäksi " v i i s a s ja älykäs".
Perusteluista vakavin on kuiten­kin
Adenauerin Englannin televisi­ossa
esittämä lausunto, että osa juu­talaisvastaisista
väiikohlauksista
Länsi Saksassa on luettava kommu­nististen
provokaattoreiden tilille!
Kansleria edelsi hänen puoluelai­sensa
Nordrhein-VVestfalenin osa­valtion
sisäministeri DufHues, joka
maalisk. 5 päivä klo 7.30 i p . Tim-1 n,a:,päivien istunnossa leima.si .synä
gogan hakaristillä häpäisemisen i l -
Cedar St. N . ja jatkuu perjantaina lipganliscn kommunistisen puolueen
South Porcupinen kirkossa samaan! toimenpiteeksi, koska koitfifiunfs-aikaan.
Lauantai-iltana Timminsin
Ilarmonyhaalill» klo 7.30 siirto-laisjuhla
musiikkiohjelmineen.
myös Jausuntakuoro. Viikon vierai­levaksi'
puhujaksi saapuu puolison­sa
kanssa Kuparisaarelta Michiga­nista
Amerikan suomalaisen siirto­laisuuden
tunnetuimpia henkisiä
esiraivaajia, tri Juho Wargelin. Suo­mi-
Synodin nyt eläkkeellä oleva en­tinen
esimies. Sunnuntai-ilta sekä
Kirj. RAILI HEINO
Heidän huomaamattaan: f i Mutta lä-hjomaisten'todistus
;ei 'kelpaa ali-hiksi.??
Kun äitisanoi poliiseille voi­vansa
vannoa' pojan;olleen koko yon
kotona;^totesivat poliisit vain:i"Mo­ni
äiti on.jo vannonut.poikansa puo-^
lesta-väarän valan." j i v
'Hakaristit kirkon ovissa oh
huomattu yhdeksän aikaan aamulla,
ja; jo iO:neltä' olivat poliisit^ tääl­lä^
tulivat suorittamaan kotjtarkas-tusta,
koska muka olivat saaneet
^'väestöltä viitteitä". Tulin juuri
kaupasta — jatkaa äiti kertomus­t
a a n — ja Helmut oli sillä välin
lähtenyt ulos. En osannut sanoa
—poliiseille, niissä hän on. Silloin
eräs heistä sanoi ivallisesti: " M i ­nun
äidilläni oli 9 lasta, j a hän tiesi
aina tarkkaan, missä he olivat." Po­liisit
veivät mennessään poikani työ-puseron
ja työhousut "mutta suoja-esiliinoista
he eivät huolineet, vaik­ka
kaikissa oli yhtä paljon maali-tahi'oja.
-Verstaalla on nimittäin
viime aikoina maalattu, ikkunan
puitteita.
— Sanoivatko poliisit mitään
muuta syytä epäilyksilleen kuin nuo
"väestöltä saadut viitteet?"
— Sanoivat hänen olevan tunne­tun
Dysseldorfin poliittisis.sa pii­reissä
parantumattomana kommu-nistiha
ja sitäpaitsi viisaan ja äly!:-
kään, siis hän on voinut teon tehdä,
Neuvostoliitto varoitti
Pakistania liittymästä
sotilassopimukseen
Lontioo. — Neuvostoliitto on va­roittanut;
Pakistanin hallitusta olla
allekirjoittamasta sotilassopimusta
Yhdysvaltain kanssa. :Hallituksen
viralHseiäsa' äänenkannattajassa ' ISr
vestiass!| kirjoitettiin^ sunnuntaina^
että; sellaisen ; sopimuksen allekirr
.joittaminen merkitsisi vaaraa Pakis­tanini
vetämiseksi Pentagonin soti­l
a a l l i s i in seikkailuihin.
seur
SITÄI
JA
South Porcupine. — Kevään tun-toiset
tuulet ovat alkaneet.puhallel­la
täälläkin ylimaissa, joka tieten­kin
tuntuu aivan sopivalle niin an­karan
talven jälkeen.
kevään tulosta huolimatta tämä
aikakausi ei näytä kovinkaan hyväl^
tä, koska useilta kokotalven työttö­mänä
olleelta on nyt katkaistu työt­tömyysavustus.
J a vaikka kesän tul- i
Ien olisi töitäkin saatavana, niin
pitkä on vielä odottaa ja odottaissa
tulee" aika vieläkin pitemmäksi.
I Talven aikana olleet ajotyöt, jot-
, ka ovat olleet tämän ympäristön
i kämpillä käynnissä, ovat nyt mel-
I kein loppuun suoritettu ja ajurit
EI TEPSINYT SBKXAN' -
Kaksi miestä keskusteli keske­nään
iloittuaan vähän l i i an vapaas­t
i ja myöhään kerholla
— Kun pääset kotiin, niin riisu
vaatteesi ennenkuin.nouset toiseen'^
kerrokseen vaimosi makuuhuonee­seen.
Se riisuntuminen aina herat--^
tää ne vaimot. Sitten voit |iiipiä
nukkumaan eikä vaimo ole kotiin­tulostasi
yhtään viisaampi. / ]
Seuraavana päivänä sukeutui k a - ;
verusten kesken seuraava keskiiste--
l u . _
— No, kuinka sinulle kävi.eiiea
illalla? : ' V
- — Kyllä se sinun konstini Itejpsi
ainakin osaltaan. Riisuin ehnc|^,ra­puille
nousemista kaikki vaatteeni
j a kenkäni j a onnistuin i)ääseniaän
aivan äänettä rappuja ylös, mutta
siellä vasta huomasin olevani CPRn
rautatieasemalla!
teille on muka "edullista" santtaa ! irmgard kertoo.
l.änsi-Saksa huonoon valoon. '
Dysseldrirfissa käydessäni käyn
myös tapaiima.ssa Helmut Klit-rin
perhettä. Kotona ovat äiti Maria
Klier ja veli ja sisar. Isä, joka on
rautaticläirlon, oli työvuorollaan.
OMALSTEN TODI.STl S K
K K L P A A A L I K I K Sl
T O D E L L I N E N S Y Y L L I N EN
V A P A A N A
— Jos hän olisi n i in viisas ja olisi
syyllinen, niin ei kai pusero olisi
roikkunut tuolin harjalla. Ja jos
hän olisi syyllinen, niin miks'ei hän
olisi häipynyt kotitarkastuksen jäi
järjestöön. -Nyt he rupeavat pakos­ta
ajattelemaan tapahtumien syitä.
ASIANAJAJA: TEKIilXÄ HALUT­TIIN
ETSIA KOMMUNISTIEN
PURISTA
"Epämiellyttävä juttu viranomai­s
i l l e " , toteaa K l i e n n puolustusasi­anajaja,
t r i Bender, joka osallistuu
myös politiikkaain kuulumalla so­sialidemokraattisen,
puolueen ..ryh­mään
Dysseldorfin fkaupunginval-tuustössa.
, .
— Klier vangittiin ilman riittäviä
perusteita. Olen saanut sen väikur
telman, jatkaa t r i Bender; että ha­luttiin
etsiä tekijää köminunistien
piiristä, koska niin nopeasti men­tiin
K l i e r i n luo. Oli selattu kor­tistoa,
jotta löydettäisiin joku, joka
tässä tapauksessa voisi olla teon te­kijä.
Klier on kuulunut kommunis­tiseen
puolueeseen, hänellä ön am­mattijärjestönsä,
puutyöläisten l i i ­ton
Dysseldorfin osaston luottamus­tehtäviä,
hän on m.mä sen edustaja
kaupungin ns. nuorisopiirissä, joka
on kaikkien poliittisten ja e i poliit­tisten
nuorisojärjestöjen yhteistyö­elin.
— Miten on väriläiskän laita?
— Sikäli kuin tiedän, on poliisien, ^ .. . . . ...... ,
. . . . ... ... I ovat myöskin työttömien joukossa
K l . e n n tyopuserosUi loylama van-; ^^^^ sellaisia vaikeuksia on jokai-laiska
aivan tavallista ja yleisesti ^ ^ j j ^ ^^^^^
käytettyä väriä. Poliisien mukaan I . ...
. , eteenpäin,
se on .samaa väriainetta kuin se, j o l - , „ .
, , , . ..^ , .... ' Ensi sunnuntai-iltana menemme
la hakaristit maalattiin. • ., , , . • .
. _ . . . . . . „ i aikaamme kuMtamaan haaliUem-f
r i Bender kertoo myös kuulleen- „• . . . . , „ . . .
sa poliisien ottaneen Klierin ty«. ' " ^ ^.nne on jokainen tervetullut i 49 arabin surmaami^^^^ Kafr Kas-paikalla
käytetyistä väreistä n ä y t - . ' ^ " P P . ° ' " " n- " " " ^ israelilaisten rajapar-
' .... ^/ . maiseksi, ettei kenellakaah rahalli-teita,
mutta ei kaikista. K l e n n , . . • • •, u •*« n
set esteet saisi olla haittana. Pe-
HUONOMPI VAIHTOEHTO .
— Etkö ollenkaan tykkää uudes­ta
pikku siskostasi, Jussi?
— Kyllä, mutta mieluummin oli­sin
halunnut saada jalkapallon.
Tappoi 49 ja
sai vain sakon
Tel Aviv. Israelilainen sotaoi­keus
tuomitsi eversti Yissahar Shad-min
suorittamaan 10 prutan — noin
maailmassa j kahden markan — vertauskuvallisen
i sakon, koska hän oli antanut loka-'
kuussa 1956 kansainvälisen oikeuden
vastaisia määräyksiä. Jotka liittyivät;
työtoverit puolestaan kertovat, el-1 , , . , ,. .
. 1 UA . •• • I laamme kyila jonkun seurapelm ja
tei kahdesta varista, joita Klier on ;
tioiden toimesta. Shadmin ei katsot­tu
syyllistyneen murhiin.
Sotaoikeus katsoi, että eversti oli
käyttänyt työssään, ole otettu näyt­teitä.
Tri Benderin käydessä
; vaikkapa kilpailemme miesten ja; antanut määräykset "hyvässä uskos-naislen
kesken voitosta, niin sitten-j sa" d — V) eikä arabien joukko-.
: kin sinne pitäisi tulla sellaistenkin,; surmaamista voida pitää suoranäi-vanKuassa
; j^^^j^g eivät pelaa. '^nv>i i " ki - iiir-j^ai .s. - : oo. , - , o/^» , . » . . ! . . ! . » » » n « < . f »
k-en. Hänethän vangittiin vasta Rlieriä tapaamassa oli tämä välit- i i r L ' ' ^ ^ * ' ' " v n ? ^ ^ . •
— Helmut tuli siiloin kotiin kun-1 monia päivää myöhemmin, äiti jat-: tanut, ettei hänelle anneta tarpeek-i r. " ; ° ^
tiistai ja keskiviikko So. Porcupinen dcn aikaan i l lal la. , ja vasta yhdek-.! kaa. — Koko elämä ön ollut leivän J gj kirjoittamismahdollisuuksia. " S i - ' ' ^
kirkossa, siis 8* 10—11 päivät, maa-^ sän aikaan aamulla hän oli lähtenyt hankkimista,
nantai Timminsissä. Kaikki iltati­laisuudet
alkavat klo 7.30 ja niissä
yleisöllä mahdollisuus esittää kysy
myksiä siirtolaisuuden ajankohtai­sista
kysymyksistä. TilaisuudcJt
kaikille "suomalaisille Kulta-alucel-lammc.
Tervetuloa.
— Pentti K Murto.
Nyt kun lapset ovi.t tä en aivan irsko. elämmehän vielä
Kiinan suurldhettilas sai
lämpimän vastaanoton
ulos. Oli lauantai j ; i lauantiiisin isoja, ja koko perhe käy työ.ssä ja oikeusvaltiossa", sanoo t r i Bender.
ei hänen ver.staallaan tfhdä töitä toimeentulomme on kutakuinkin — Kuinka kauan Klieriä voidaan
Maria Klier kertoo. Cyntei-veli,: hyvä. pitää tapahtua tällaista, hän pitää vangittuna aloittamatta oikeu-joka
nukkui kyseisenä yönä samas- li-sää harmitellen vielä perheen hy- denkäyntiä.
.sa hronees.sa Helmutin kansina, j a ! vän maineen tahraamista. "Sen toi- — Vuorokausi vangitsemisen jäi-'
viereisessä huoneessa nukkunut sen nimeä ei edes ole anneltu j u l k i - keen syylliseksi epäilty joutuu tul-j
Irmaani sisko vakuuttavat, ettei ve- suuteen", äiti sanoo viitaten mie- kintotuomarin kuulusteltavaksi en-i
li oli.si voinut käydä yöllä ulkona heen jonka olemassaolosta olen jo | simmäisen kerran. Kuukausi tämän
kuullut töisoltakin taholta. Mies oli jälkeen hän joutuu jälleen tutkinto-
Dys.seldorfin ke.skusa.semalla kers­kunut
maalanneensa hakaristit sy­nagogan
oviin. Kun hän vielä oii
valUellut,; ettei kaikkia juutalaisi.i
lapettii kaasu uuneissa, oli pari ri­iasi
luettavaksi.
Haalillamme tavataan ja reippaalla
mielellä. — H.
sena seurauksena niistä.
Shadmi sanoi, ettei hän tunne i t ­seään
syylliseksi ja oli vakuuttunut
siitä, että oli noudattanut annettuja
I ohjeita.
PORT
tuomarin eteen, joka päättää piden­netäänkö
tutkintovankeuJLta. Sitä;
voidaan lain mukaan pidentää use-;
aan kertaan. i
— Tiedättekö mitään miehestä, i
kä suiiriiukuinen yleisöjoukko pää
• k a u p u n k i l a i s t i M i edustajana.
Helsinki. Kevätkö.steaan Hei
' sinkiin astuivat viinie" torstaina en­si
kertaa Kiinan Kansantasavallan' Kun vihreitä vaunuja käsiftänyl Helmutin äiti voi kotinsa ikku-i
uusi .suurlähettiläs Kan le-tao ja ' juna oli pysähtynyt, nousi Kiinan i noista nähdä vankilan, jossa hänen
hänen vaimonsa Pao Jye-lan. Saa- kansaiitasavailaii va. a.siainhoitaja |)oikaansa säilytefään, välimatka-i
! pumisaika oli 18.45. paikka Heisin-JAVang Puchini; junaan, josta hän
, vullista noutanut poliisin ja yhdessä joka on kerskunut maalanneensn
i tämän kanssa saattanut miehen po: hakaristit?
iiisiasemalle. Tapauksesta eivät vi. ^ Kuulin siitä, soitin yleiselle'
ranomai.set suostu puhunvaaii sanaa .syytiäjälle. mutta hän sanoi, ettei!
kaan. tiedä asiasta mitään. '
Port Arthur. — CSJ:n täkäläi­sellä
haallila, 316 Bay St., vietet­t
i in hyvin onnistunut Kalevala-juhlä
viime lauantaina, siis helmi­kuun
28 päivänä. .
Yleisöä oli kertynyt tähän tilai­suuteen
y l i odotusten^ sillä haali
oli ääriään myöten täynnä juhla-
Vieraista. Samalla voin maini­ta,
että yleisö tuntui tykänneen
ohjelmasta, ja eruyisesti muuta­mista
ohjeJmanumcroista..
V A N DE R L U B B E N R U UMI S Ohjelman esitys alkoi "Kaiku" ' -
Sosialidemokraatteja lähellä olo- kiioron esittämällä kolmella lalilul
ön vain parisen sataa metriä. Posa ' va "Frankfurter Rundschau" v e r t i - " F i n l a n d i a " , "Pakkasessa" ja
i g i n rautatiea.sema. johon Helsingin , nouti uuden suurlähettilään ja hä•^ ,.j kuitenkaan kulje edes tätä pientä si pääkirjoituksessaan 9. 2. K l i e r in • " L a u l u Vuokselle". Sitä seurasi
; diplomaattikunnan uusin edustaja j niM. vaimonsa Kun; ministeri von Helmutin kotiin kirjoittamat i tapalista Berliinin valtiopäivätalön! Matti Mäkelän tervehdyspuhe: Sit-
|. Maamme ulkopolitiikka, minkä kurjuus näkyy nyt sel­vimmin
puolustuslaitoksen liimoilta, on todella ajautunut
' u m p i k u j a a n ; Liittyessään N A T O n jäseneksi Ca:naciä menetti
asiallisesti puhuen oikeuden itse päättää sotaa tai rauhaa
: koskevista tärkeistä kysymyksistä. Jos N A T O r n ylipäällik­köinä
olevat amerikkalaiset kenraalit aloittavat Euroopassa
jonkun verukkeen nojalla uuden sodan. Canada joutuu s i i -
: Ken rytäkkään automaattisesti NATO-sopimuksen perusteoin
lä.~'Pohjois-Amerikan ilmapuolustuksen nimissä tehdyn so­pimuksen
mukaan Canadan ilmavoimat ovat asiallisesti pu^
huen amerikkalaisten .kenraalien kontrolli.ssa; amerikkalai-setvkenraalit
voivat visseissä tilanteissa lähettää canadalaiset
ilmavoimat sotaretkelle herättämättä sen paremmin päämi­nisteri
Diefenbakeria,kuin ulkoministeri Smithiäkään. Tosi­asiassa
puolustusministeri Pearkes saa kunnian seisoa asen-
: nossa:kun amerkkalai-set kenraalit Jähettävät yhdenkään ca-nadalaisen.
mielipidettä kysymättä asevoinriiamme sotaret­kelle.
v-^ r kuin tämä tilanne onkin, yliäole-vassa
esitetään sittenkin vain puolitotuus. M e i l l e on vuosi-
:;kausia saarnattu n i i n liberaalien kuin konservatiivienkin toi­mesta
Yhdysvaltain ia Canadan puolustuslaitosten "täydel-
Ijstämisestä" (integration). Tätä toinen t o i s i a "täydellistä­mistä"
on puolusteltu sillä, että siten tulee muka varustelu-
"kilpailu halvemmaksi j a maanpuolulfus yleensä tehokkaam-m?
Äsi.-Tosiasia kuitenkin, on. että 4ätä ^maanpuolustuksen
iäjMlellistäniista" on -toteutettu kokonaan, WashingtoniiTrsa-nelun
— j a siis~yhdysvaltälaisten sötätäryiketehtailijain etu-jeji
mukaisella tavalla. Tuloksena on, että me joudumme
kansakuntana yhä enemmän riippuvaiseksi Yhdysvalloista
taloudellisesti, j)oliitiisesti ja sotilaallisesti. Sotilaalliselta
kannalta katsoen Canada on jo menettänyt kaiken k o n t r o l l in
flraiavoimiemme käytöstä silloin kun tulee täällä tärkeä rat-itäjkun
hetki. Taloudellisesti me jouduimme romuuttamaan
A r r o w n , s e n vuoksi kun sitä ei kuulema saatu'mihinkään
muualle [kaupaksi, mutta siitä" huolimatta me saamme luvan
•osta ainakin yhtä "vanhanaikaisia" lentokoneita Yhdysval­loista.
K a i k e n lisäksi on kerrottu, että Bomarc-ohjuksiakin
ijMdetään sotilaspiireissä jo mihinkään kelpaa^^
i a ' i v a l m i s t e t a an .Yhdysvalloissa pääasiassa vain siksi, ettei
y^yii tehdaslaitoksia tai^vitse sulkea •—- ja me canadalaiset
ssfdmme luvan ostaa tätäkin romua tänne. Poliittisesti kat-karvahattuun
; Knorring oli tervehtinyt .saapuvia.
i esitettiin hänelle paikalle .saapU-Asemalaiturilla
oli runsaasti vas-i »cct diplomaattikunnan edustajat
taanottajia: ulkovaltojen lähettiJäi-j JJi muut viralliset vastaanottajat,
den esittelijä Helge von Knorring Tämän jälkeen Suomi—Kiina Seu-odusti
valtiovaltaa. Neuvostoliiton 1' "m puheenjohtaja. Kähönen lausui
suurlähettiläs Zaharov ja monien
muiden maiden diplomaattikunn
edustajat diplomaattikuntaa. Kiinan { Lyhye.ssä puheessaan lausui suur
suurlähetystön diplomaattihenkilö-} h-ihettiläs Kan le tao ilonsa siitä
kirjeet on viranomai.sten mukaan Lehden mukaan i '^'^ kuultiin kanteleen soittoa, jota
meille esitti rar. Tohveri.
Tämän jälkeen saimmä nähdä mi-polttoon
V. 1933.
"liitetty :syyteasiakirjoihin". Äiti on asiasSa vain se ero, ettei Klier
.saa käydä tapaama.ssa poikaan.sa I ole todellisten toimeksiantajien työ­väin
joka toinen tiistai. Perheelle i väline, kuten oli natseille hollanti-'ten Iskun tytöt voimistelevat Paa-ei
annettu Helmutin vangitsemises-i lainen "kommunisti" van der Luo-i vo Voutilaisen johdolla. Kiitos
ta. joka tapahtui hänen työmatka]-1 be. Lukuisi.sta viime aikoina ta-, Paavolle hyvin johdetusta voimis- ' TrietlTtn^elulkT lii'mtuksen ^.^.^^^^ ^^^^^^ pahtuneista juutalaisten synagogien ! teluesityksestä.
l a n i P M " ' - ' ' ^ . : ta ensiksi .radion uutisissa. inui.stomerkkinen jjaa hautausmaiden ! v
— Kukaan talomme asukkaista ei i häpäisemisistä lehti kirjoittaa: " P i - i matemaattisen sarjan lain mukaan."
mikäei voi mitenkään suojella
sqen.-Canadan kanj>an suuri-pnpmmistö,-mukaankiWeH-Die-- -maatarnme7Tnutt^aiheuttää~'jo
fen^akerin koko Hallitus, haluaa K i i n a n tunnustamistapa^
kaupankäyjnnin kehittämistä K i i n a n kanssa, mutta Washing-l
o n on saanut tämän ."täydellistämisohjelman" "perusteella
i niinrsuurenpoliittisenrsanan vallan; tässä-maa.ssa,^e
itUimustaminenkin*on jäänyt f toteuttamalta^^ mmam.
sanedustaja Urho Kähösen johdolla
Suomen ja K i i n an ystävyy.ssuhteita
kehittävän järjestön edustajana .se
inastolli.set olosuhteemme ovat o r i
laiset, mutta tpolcmmilla kansoilla
on sania Jiaave j a samat pyrkimyk-
_ .set: halu elajf rauhassa ja turvata
•. .-i.rauha: •-;,
On jo todella korkea aika ] Toivon maittomme välisten ystär
tehdä loppu tästä kurjasta u i - vällisten .suhteiden lujittuvan ja
usko Helmutin syyllisyyteen, eivät I dämme mahdottomana sitä. että i l ­kityöt
voisivat olla kommunistien
järjestäihiä. sillä ensiksi pitäiöi
kpmmnnistien ottaa hUpniioon, että
se tulee ilmi j a kostautuu heilie, ja
toiseksi ei heidän tarvitse ottaa it­selleen
sellaista riskiä, koska liitto-tasavaliassa
muutenkin ori tarpeeksi
piilöyää juutalaisvastaisuutta, joka,
kuten hyt näyttää,, puhkeaa esiiir
apa
•Omaisten maailmaa tapaus on
järkyttänyt kovasti; Kukaan K l i e r in
perheestä Helmutia lukuunottamat­ta
e i ole koskaan osallistunut poli^
liikkaan eikä kuulunut mihinkään
"Frankfurter Rundschau" on ai­noa
suuri länsi-sakvsalainen lehti, jo­ka
tällaisia epäilyksiä on esittänyt.
N i in voidaankin edelleen uskotella
suurelle yleisölle, että Gelsenkirc-henissä,
Detmoldissa, Ambergissa j .
ne. myiyiemmin tapahtuneet ilki­työt
ovat kommunistien syytä j a et­tei
juutalaisvih^a todellisuudessa
ole olemassa.
Nyt ilmestyi "lavalle" hyvä tove­rimme
Kalle Laine, joka kutkutteli
nauruhermoja esittäessään huuino-ria
kertoen j a laulaen. Tämän jäl­keen
t u l i i l l an repäiseiviri esitys k u n '
hiljan Suomesta tullut mr. Kantala
soitti ja lauloi kolme laulua; ne oli­vat
illan hauskimmat laulut olemat­ta
silti sisällöltään tyhjiä.
Seuraavaksi saimme myös jotakin
erikoista kun kuvankaunis neitonen,
U l l a Idtnan esitti meille balettitäiis-sia.
Viimeisenä numerona ennen
väliaikaa haimme nähdä Anja >Ha-sun
ja A i l i Kaarelan puomivQmais-telua.
Anjan esitys o l i k in mielestä­n
i alallaan jotakin sellaista niitä
emme ole ennen haalillamme näh-
.neet..
Väliajan jälkeen esitti L y y l i Toik­ka
Suomessa aikoinaan erisimmäi-sen
palkinnon saaneen kertomuksen
"Häämatka". Armas Kivinen esitti;,
jälleen mainiota sahasoittoa, jonka
vertaista saa hakea kaukaa.:
Alfred Widgren, North Branchin
Elosta, piti puheen. Se o l i k in i lr
lan viimeinen ohjelmanumero en- »
nen elokuvaesitystä. Se o l i yhdis­telmä
kahdesta elokuvasta. Ääni­tyksen
o l i laatinut A . T . H i l l . Filmi
oli tehty Karjalasta ja muualla
Suomesta j a H i l l i n selostus kosket-;
teli Kalevalan merkitystä.
Kiitämme yleisöä runsaasta kan-.;
natuksesta ja saamastamme hyväs­tä:
kolehdista. — M. J . M . -
kopolitiika.<5ta. Varustelukil-pai
1 uun käytettävät mi 1 joonat
on pantava palvelemaan kan­san
hyvinvoinnin asiaa. Me em­me
voi kieltää Pentagonia leik-kimästä
• ydinaseilla, . mutta
kansallinen turvallisuutemme
vaatii tiukastii että: maamme
aiueita ei anneta;. ydinasetukir.
kohdiksi!.vPalautettakoon tässä
:3Ateydessä:^mieleenfime • yleis­esikuntamme
entisen päällikön,
kenraalimajuri W. H . S. Mack-l
i n i n varoitus:
"Jos -syttyy ensiluokkainen
ydinasesota^ me tulemme hävi­tetyiksi.
K a i k k i nuo tutkalin-j
a suihkumoottorilla, varuste^
tut taistelukoneet j a Bomarc-ohjukset
eivät estä meitä tu­houtumasta
suuremmassa y d i n ­asesodassa.
Mitä hyvänsä--siitä
pelastuisi, se ei olisi Canada —
meidän täytyisi, aloittaa jälleen,
alusta."
Sanouduttakoon siis kansa­kuntana
täydellisesti irti ?täslä
".täydellistyttämisohjelmasta",
suunnattoman suuria varuste­lumenoja
inflaation j a . työttö­myyttä
sekä uhkaa koJto'mää-tamrne"
ydinasesodan' liirveällä
hävityksellä. ', -
kehittyvän, lausui .suurlähettilä.s,
joka lopuk.si kutti vastaanotosta
sekävtoivotti: Näkemiin. .
Sen jälkeen nvini.stcri von Knor­ring
otti lähettilään; huostaansa; ja
johdatti hänet asemasillalta odot­taviin
autoihin.
Erich Kochille
vaaditaan
kuolemaa
. Varsova; ä^Varsovassa käynnissä
olevassa oikeuksjutussa, jossa syv-tettyjiä
on entinen mitsilainengauv
leiter Erich Koeh, vaati~ .syyttäjä
Kochille kuolemanrangaistusta so-
;IUu-ikoksisla;;:-'jotka tämä. ol.itehnjt
j"'uolassa:loi.seii maailmansodan ai­kana.
• Koch on syypää 400,opo ihniLsen
kuolemaan.' Hänen on njd! jo aika
.sovittaa rikoksensa. Hänen kaik­kien
uhrien.sa nimessä vaadin ai­noaa
mahdollista rangaistusta, sanni
syyttäjä.
: Koch ;on'ollut vangittuna PuohiiV
sa kymmenen vuotia. Oikeuden­käynti
häntä vastaan alkoi loka-kuu.
ssa.
Koch, josta on tullut sairaalloi­nen
ja kuihli:<nut mies, oli sodan ai­kana
gauleiterina Itä^Preussissa.
iläiroirsyylteen-nuikaan-vastBussa
mm. 200 juulalai.sen ja 70,000'puo­lalaisen
kuolcmastaisekä ,42,000! puoj-lalaisen
lähctlämi.sestä^ kcskityslcl-r,
ei|iin. . , ' • , '
Tuomio annettaneen maaliskuun
G - l O p n ä . " ' ' ,
Kirjeenvaihtoa - julkisesti
:v -Jos kirjoittaisitte; vähäiiy
ncu voslonaistcn;; harmaanarkises:-
, l a muodista; j a siitär miten:siellä;
on nainen vapautettu raskaan jaf
likaisen; lyön tckijöiksir kuten ka^;
tujcn lakaisijaksi, niin minäkin
rupeaisin 4iljaniaan Vapautta
. ." kirjoittaa ineilie naisten-
••päivän-numerommcj johdosta. eräs'
henkilörjoka valitettavasti kyllä
onrunhoillanul'; nimensä ' ja osoit­teensa
pois kirjeestä. _
.'•Raskasta . ja likaista työtä" te­kevät
naiset^ vähän kaikkialla, ei­vätkä
suinkaan vähiten siirtolaisi­na
tänne tulleet suomalai.shalset,
jotka käyvät ns. "päivätöissä" mis-
.sä pianon siirtäminen taitaa olla
niitä keveimpiä tehtäviä.
"Raskasta työtä" tekevät raken­nuksilla,
pelloilla ja muilla aloilla
myös Suoinen nai.set, vaikka hekin
saavat vielä nauttia porvarillisesta
"vapaudesta".
; Emme ole ::m
löiiiaT>ioita~"olkeuttaaksemme"~ras-kaita
töiä sen t)aremmin porvarilli­nen
kuin sosialisti-senkaan- maail>
manosah kohdalta, ,vaan siksi kun
nj|ne,tön yltävämme tuntuu oletta­van,
ctlä ''ainoastaan 'Neuvoslolii-
.tossa' tekevät naiset raskaita löitai
Mitä .-taas Neuvostoliiton naisiin
tulee, niin totta on, että heitäkin
on vielä raskaissa töissä.
..: Multa;työttömänä j a taloudelli-
.Sjessa puutteessa pi ole yksikään
neuvostonainen! : Heitä ei peloitä
: sen paremmin lasten-syntyminen
; kuininahdoIlincn> - sairastuminen­kaan,
sillä perustuslaki takaa
.; heille .esim.-, synnytysloman täy-
;dcllä palkalla;;nykyaikaisen lää-'
: k a r i * j a .sairaalahoidon'tarvittaes-;
sa ja'kaiken lisäksi Eläkkeen van­hoilla
päivillään.
Mikä tärkeintä^ neuvostonaiset
tietävät; ; että: heidän elintasonsa
tulee jatkuvasti nousemaan, työpäi­vän
lyhenemisestä huolimatta.
;Ja/vaikka neuvostonaisia on vielä
myösvraskaassa fyysilliscssä;työssä,i
n i in missään muualla ei ole naisia
niin paljoa niissä "paremmissa"
loimissa kuiii on Neuvostoliitossa:
Maan noin 375,000:sta lääkäristä on
250,000 naisia!. Missähän-muualla
o n - n a i n ' — ' - t —
Neuyostoliitpir naisia , pfilvelee
joukkomitassa tieteen'kaikilla aloi
Uij Siellä, oli y 1,2,000 niiisprofes-soriakin!
Neuvostoiiitps.^a jon in.m.
erinäis^issä valituissa .lialjuUoelinns-sä'
540,000 naista. ' " '' '
Mitä; tahansa Neuvostoliiton nai^:
silta vielä puuttunee kosmeettisten
aineiden tiimoilta^ niin naisellisuus
dessa heidän kanssaan pystyy tus­kin
muut; kilpailemaan kuin suo­malaiset
j a canadalaiset. työläisnai­set.
Täytettyämme täten k.o. kir­joittajan
toivomukset neuvosto­naisten
kohdalta, me jäämme
;luoiinolliscsti odottamaan häneltä
Vapauden ; tilausta^sillä ^sanoista
miestä ja sarvesta härkää" sanoo
suomalainen sananlasku.
Mutta, mikäli vastauksemme ei
tyydyläj^kirjeenvaihtajaanime, me
puolestamme ^suosittelemme hänel­le
;s henkilökohtaista' turistimatkaa
Neuvostoliittoon. Oman kokemuk
semme» perusteella ;.voimme- todeta,
että canadalaisen turistin on help­po
sinne päästä ja että siellä on
äärettömän paljon nähtävää ja
kuultavaa.
Tosiasia nimittäin on, että me
kaikin olemme saaneet "aivopesua"
Neuvostoliiton suhteen; niin paljon,
että esimerkiksivsellainenkouluun^
tunut mies kuin;St. Louis Post-Dis-:
patch-lehdenvtoimittaja Irwing Dii-:
liard lausui 1947 suorittamansa
matkan jälkeen ''Miksi en minä,
sanomalehtimies, ollut; valmistunut
siihen;:milä; tulin .näkemään j a ikb:
keniaan Neuvostoliiton kirjastoissa
ja yliopistoissa?"
1 Eräästä torontolaiscsta suurleh-destä
havaitsimme Sivumennen ::sa­noen
ilmoitukspn,, jo-ssa^.mainoste­taan
30 päivää kestävää ryhmämat-kaa
Neuvostoliittoon; Matkan joh­tajana
on kaikille canadalaisillel;
tunnetuuutiskomentaattori Larry
Henderson, Siinä;; - ilmoituksessa:
sanotaan, että tähän ryhmään osal-i
listuvilla on tilaisuus vierailla -Pa-;
riisissä, Moskovassa,; Leningradissa,;
Kievissä,;;Odessassa, Jaltassa jne.
Kuten sanottu tuo-matka kestää
30 päivää. Se maksaa tosin $1,252
vnnä; edestakainen lentokonekyyti;
Mutta kysyjiä tuohon matkaan; tu­lee-
varmaan .olemaan ;paljon.^^^^^
koltuksemme ei ole kuitenkaan -
mainostaa;; mitään matkailuryhmää;
vaan korostaa sitä tosiasiaa, että
mikään ei vastaa .J>min. silmin näh-;
tyä;Javhenkilökohtaisia; kokemuksia;;
paikan päällä. Siksi suosittelemme
uudelle ystävällemme tällaista tu­ristimatkaa
jossakin sopivassa t i l a i -;
suudessa..
Muistaa nimittäin tulee, kuten
;Dyson Carter sanoo i; mainiossa; kir-.;
jassaan' "The B i g Brainwash" (hin­ta
$2.00) sivulla 125: /'The New
York Times: Neljän vuoden aikana
(19171920) sen toimittajat tiedoit-tivat
Moskovan palaneen kahdesti;
Pietarin antautuneen kuusi kertaa;
. . . ja: Neuvostohallituksen kukis-.
tunecn 91 kertaa . , ' "
Tällaisia "jymy-ankkoja" levite­tään-
vieläkin jatkiivastivjoskin hie­man
toisessa muodossa. Missä mää­rin
ne meihin itse kuhunkin .vaikut­tavat,
se riippuu suurelta osalta s i i ­tä,,
rohkenemmekö, katsoa tosiasioi­ta
vasten kasvoja sellaisena ,kuin
ne todella ovat'. Känsäkoura, '^i >