Vapaus, August 6, 1964

              El
'-;Si^,X • , Torstaina, elok. 6 p. — Thursday, Ayg. 6, 1964
1
t
1
e'.;
1
k
J
-•e •
VAJAUS INDEPENDENT LABORORGAN
' OF FINNISH CANADIANS.
( t i l B E R T Y ) Bstablished NQV. 6, 1817
Manager: E. Suksi
TOei^(WB:,Offl(» ;B74^4264 — Edltorlal 6 7 4 - ^ ^ ^ *•
&tlait»jmi^^: Tvtesäe^s^ Thursdays: andSiitunlaya by Vapauil
dg Oo:;I>td.;^ l«l-m mm St. 'We8t. Sudbbry, Ontario. Oanadä.
. M a i l i n g eddress: Box 60
:^!Advertl8lng rates apon a^plication. translatlons free ot
Äät^ra^ as «eo(m<i <d4^ 0|iäii'byrthA Post OUice pepartmi
chajTge.
' pepäitinsiUi'! 1^
ra&d torpaym^
pum
mAUSHINNAT
dMUUUttta: 1 Vk. l»9.00. 6 kk.>ft.75' U8A:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.26
> > 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 6,75
' CANÄDIANiLÄNGUÄGEPRESS
7 , Juhlan jälkunieteliniä
§1^^ kerrottu, "Etetläpäässä" eli siellä"
'^oliiäntäHden alla" pidetty SCAULin ja CSJin kahdeksas
yhtei&en suurjuhla onnistui oikeastaan yli odotusten. Ylei­sesti
tiedettiin, että pohjolan väki .oli tehnyt uutterasti työtä ^
juhlan onnistumisen hyväksi — mainittakoon yhtenä "pikku­seikkana"
vaikkapa se; että paikkakunnan kotikokit olivat
^'taikgotyönä" leiponeet ja paistaneet kotitekoiset kahvilei­vät-
tuhatpäiselle yleisölle kolmen päivän ajaksi — ja että
voimistelijat, urheilijat^ kuorot, ja soittokunnat sekä muut
ohjelman esittäjät olivat harjoitelleet suurella huolella oh-jeiiÄlstöa
tähän suurjuhlaan. Niinpä voidaan nyt mielihyvin
todÄta, että juhlatoivomliksissa ei petytty. Vaikka sade ja
koleahko ilma heitti osaltaan hiekkaa juhlakoneiston rattai-siin>.
ji:uin kilpailut ja ohjelmat suoritettiin melko tiukasti
soyittuaiVfiiikataulua" seuraten ja se yksinään on sellaisessa
tilanteessa melkoinen saavutus.
Maallikkot eli musiikkiasioihin perehtymättömätkin voi­vat
eritellä tämän suurjuhlan useita edistysaskeleita edel­listen
juhlien ohjelmistoon verraten. Tilan säästämiseksi em­me
kuitenkaan siihen ryhdy tässä yhteydessä, koska ne puo­let
näkyivät melko selvästi myös tiistaisen lehtemme uutis-pal|
f(gl|ita.
J^utta yhdestä seikasta, haluaisimme mainita erikoisesti,
ja se^on tämän juhlan syvälle ulottunut yhtenäisyys ja yksi-mieli
»)rys, mikä ilmaisi itsensä niin monella eri tavalla. Niin-sanoftuja
"soraääniä" emme kuulleet lainkaan koko juhlasta,
vaiJÄ lebdellämme oh siellä useita edustajia. Juhlayleisön
keskuudessa tuntui olevan yleinen "good will" eh hyvän-tah^^
tunnelma juhlaa kohtaan; kaikkialta kuultiin myön­teisiä
ja useinuniten kiittäviä lausuntoja juhlan erikoistapa-uks^
ta ja juhlasta yleensä.
«Erikoisen voimakkaana tämä yhtenäisyyden ja yhteen-kuijluvaisuuden
timnelma ilmaisi itsensä sekä musiikkiväen
eif4 urheilijain kokouksissa, missä asioita käsiteltiin avomie­lisesti,
mutta silti ystävällisessä ja toverillisessa mielessä ja
i l i i ^ t i i n yhtään soraääntä kuulematta toivomus, että toi­mintaa
kaikkien kansalaispiiriemme yhtenäisyyden hyväksi
ja jrfateisymmärryksen kehittämiseksi on edelleen tehostet­tava.
1 Tervotta kasvusuuntaa edustivat varsinkin virallisissa
koj:ouksissa kuiillut itsearvostelut, joissa myönnettiin tähän-as^
set saavutukset ja annettiin niille kuuluva tunnustus,
mi|tta samalla ilmaistiin vakaa käsitys, että paljon on meillä
vielä heikkouksia ja puutteellisuuksia, joiden korjaamisen
avulla voimme tarjota suurelle juhlayleisölle vieläkin arvok-kaimpaa
ja monipuolisempaa ohjelmistoa taiteelliselta kan­n
a ^ katsoen. Mielihyvällä oh myös todettava, että juhlan
jäi^^täjät eivät pelkää "uutuuksien" kokeilua, ja vaikka me
emme saakaan luopua mistään siitä, mikä on vanhojen koke-miisten
perusteella todettu hyväksi ja käyttökelpoiseksi, ilah­duttavaa
on kuitenkin nähdä pyrkimyksiä uudistuksiin — se
onjilahduttavaa sittenkin, vaikka siinä yhteydessä joskus
löisimme kirveemme kiveen.
* Kaiken kaikkiaan SCAUL:n ja CSJ:n kahdeksas yhteir
neft suurjuhla uhkui eloa, edistystä ja tulevaisuuden toivoa.
VMkeuksia on tietenkin paljon, mutta määrätietoisesti toi­mien
Voimme katsoa luottamuksella liitto-, laulu-ja musiik-kijjihlien
tulevaisuuteen — ja myös siihen, että jonakin päi­v
ä ^ Ijöytyy keinot todella suurten kansanjuhlien järjestämi-»
secfti-kaikkien kansalaispiiriemme yhteisillä voimilla.
Jätettäköön Vietnsun rauhaan *
tt
I Washingtonista viimepäivinä tulleet uutistiedot viittaa-va|
Mihen,' että Yhdysvaltain militaristit ovat alkamaisillaan
uuden sptaseikkailun, jolla saattaa olla tuhoisat seuraukset
koift,. maailman rauhalle. USA:n presidentti Johnsonin ker-rotatn*
julistaneen, että yhdysvaltalaiset meri- j a ilmavoimat
Kalikkois-Aasiassa tulevat "ajamaan hyökkääjät pois ja seu­raamaan
niitä hyökkääjän tuhoamiseksi".
l Mutta kuka on hyökkääjä?
I Washingtonissa on viikkokaupalla pohdittu sekä julki-sei^
i että Inkittujen ovien takana kysymystä, pitäisikö Yh-dyfcvaJ.
tain Etelä-Vietnamissa käymää hyökkäyssotaa laajen-ta|
Pobjois-Vietnamiin?. Nyt on ilmeisesti astuttu askel pi-defcjOjäUe.
Nyt väitetään, että pienen Pohjois-Vietnamin kol-m^
torpeedovenettä oli muka sunnuntaina hyökännyt Yhdys­valtain
Maddox-nimistä hävittäjäalusta vastaan ja että poh-joi^
Mlstnamilaiset patruUialukset olivat hyökänneet toista-
Sti^tainvastaisena yönä peräti kahta amerikkalaista
ittäxäalusta vastaan. Washington myöntää, että kummas-
; tapauksessa ei ole mitään vahinkoa aiheutettu antie-liÖe
suurille sotalaivoille.
, f Mutta "hyökkäys" on kuitenkin tehty — pikkuveneillä
onfuha;tt^'valtamerialuksia — ja nyt on annettu määräys
'öli4:Kajien hävittämiseksi" niiden omilla aluevesillä!
JJi»lfbdysvaltain militaristien toimesta ei olisi aikaisem-hä
"h
mj^ esitetty, syytöksiä "Pohjois-Vietnamin hyökkäyksistä"*
»r on Tomkin tutkijain toimesta kumottu, nyt esitettyi-ayytöksjin
voisivat jotkut pahaa-aavistamattomat ihmi-tiSkoa.
Mutta, aikaisempin kokemusten perusteella sekä
yhSysvaltalaisten kenraalien ja poliitikkojen puhuttua avoi-milrtiki^
n sotatoiniien^ nykyiset puheet
Pdjijols-Viethamin patrulliveneiden "hyökkäyksistä" Yhdys-vajMd?;!.
suuria hävittäjäaluk^ia vastaan muistuttavat hyvin
paljon Saksan valtiopäivätalon polttoa,, jolla natsit "oikeut-
•tiljit" aakoiflaan hirmutekonjsa.
V # Kaiken lisäksi on muistettava, että Wa8hingtonin omien-k
i i selitysten mukaan tätä "hyökkäystä"- yhdysvaltalaisia
sofcaivojft vastaan ei ole tehty Yhdysvaltain aluevesillä eikä
yljlysyaltalaisiss^ satamissa, vaan Pohjois-Vietnamin ran-liiJl^
ai-föniun-lahdessar Washingtonin omienkin selitysten
'mmi
Väkon vaateessa oli t^äläisaiä fcaiBsalaiaiitepime merlOu^iiaiista: Siidbiuyssa vietetty Cana­dan
suomalaisten XXV sinjufuhla ja South Porcupinessa vietetty SCAUL:n ja C^Jinltkh^eksas \yhtei­nen
Liitto-, laulu- ja soit^t^juhla. Aikaiseminiii on bhdessänimejulkaistuuutiiuanäiden juhlien kulusta.
Qheisena julkaisenune nyt näissä tUaisuuksissa pid&ttyj^n puheiden tekstm. Sudburyn juhlassa puhui
Suomesita tälle mantereelle, vietaOemaan iitUut professori, tri h. A. Puntila, joka on julkaissut mm. Suo­men
poliittisen historian vuosina 1809—«IdSt^ ja toiminut Suomen valtion tiedoitushutoksen johdossa ja
pääministerin sihteeripä vUosina 1939—43. Rajoitetun tiHan vuoksi olemme joutuneet vähän lyhentä­mään
Suomen Suiurlähetysitön lehde^emme hyväntah^isesti välittän|ää prof. Puntilan puheen teikstiä
pyi^kien kuitenkin siihen, että hänen esittämänsä ajatukseit tulevat tulkituiksi kokonaisuudessaan. South
Porcupinen juhJlassa puhui,' kuten tiedetään, lehtemtne toimittaja W. Eklund, jonka puheen alku- ja lop­puosaa
on myös tilan säästämise!ksi hieman lyhennetty.
PROF. L A. PUNTIUN TOIMITTAJA EKLUNDIN
PUHE SUDBURYSSA
Selostettuaan lyhyesti Suomen
suhteita Skandinavian maihin sekä
Venäjän enne» vuonna 1809 Hami­nan
rauhaa, prof. Puntila sanoi:
Maailmansodan aikana herännei
siin Suomen itsenäistymispyrkimyk­siin
ei muissa pohjoismaissa suhtau­duttu
varauksettomasti. Venäjästä
irroittautumisen välttämättömyyttä
pidettiin perusteltuna, mutta esim.
Ruotsissa esiintyi arvovaltaisia mie­lipiteitä,
joiden mukaan ei Suomen
itsenäistymisellä vielä vähemmän
itsenäisyyden säilyttämisellä ollut
realisia edellytyksiä. Skandinavian
suhtautuminen Suomeen pirstoutui
kaiken lisäksi maan jouduttua itse-näistyttyään
sisällissotaan, jossa
toisella puolella olivat Suomen v.
i906 luodun porvarillisen järjestel­män
ja laillisen hallituksen kannat­tajat,
toisella puolella radikaalisen
sosialistisen ajatustavan edusta­jat
. . .
Erityisesti Ruotsin sosiaalidemo­kraatit
murehtivat Suomen joutu­mista
aseellisen taistelun pyörtei­siin
ja työväestön edustajien siinä
kärsimään tappiota Ruotsin oikeis-toainekset'
taas tervehtivät ilolla
kommunismin etenemisen pysäyttä­mistä
Suomessa V. 1918.
Nämä tunnelmat määräsivät pit­kään
ruotsalaisten suhtautumista
Suomeen. Vasta sen jäälkeen kun
Suomessa vuonna 1926 muodostet­tiin
sosiaalidemokraattinen hallitus,
pohjoismaissa todettiin Suomen
tunnustaneen demokratian. Samaan
aikaan kaikissa pohjoismaissa ta­pahtunut
sosialidemokratian ja
demokratian ja kommunismin vä­lienselvittely
edesauttoi suhteiden
normaalistamista Suomeen, ja sen
1930-Iuvun puolivälissä tapahtunutta
yksimielistä liittymistä pohjoismai­seen
puolueettomuuspolitiikkaan
tervehdittiin tyydytyksellä . . .
Kun Suomen pysyttäytyminen so­dassa
Neuvostoliittoa vastaan Sak­san
rinnalla kaiken lisäksi näytti
johtavan Suomen itsenäisyyden me­nettämiseen
sekä Neuvostoliiton ra­jan
siirtymiseen Tornionjoelle ja
Pohjanlahdelle^ Ruotsissa syntyi
jokseenkin yhtenäinen mielipide,
joka vaati Suomen irroittautumista
sodasta. Tämän onnistuttua vuonna
1944 ja Suomen ryhdyttyä päättä­västi
jälleenrakentamaan suhtei­taan
Neuvostoliittoon tapahtui jäl­leen
mielipiteiden yhtenäistyminen
Suomen suhteen: olihan rauhan va­kiintuminen
koko Pohjolan yhteinen
etu.
Maailmansodan jälkeinen kan­sainvälisen
tilanteen arviointi johti
Tanskan ja Norjan NATOn jäsenyy­teen
Ja Suomen tekemään Neuvos­toliiton
kanssa ystävyys- j a avun­antosopimuksen
vuonna 1948. Ne
merkitsivät j o 1920- ja 1930-luvuilla
esilläolleen yhteneisen pohjoismai­sen
ulkopolitiikan hautaamista. Täs­tä
huolimatta voimme todeta poh­joismaisen
henkisen yhteenkuulu-vuudenajatuksen
yhä vain vakiin­tuvan
ja saavan työalaa sivistykselli­sen,
osittain taloudenkin piirissä.
Kun juuri mainittu. Suomen ja
Neuvostoliiton suhteita vakiinnutta­va-
ystävyys- j a avunantosopimus
edellyttää Suomen pysyttelemistä
suurvaltaselkkausten ulkopuolella ja
antaa mahdollisuuden puolueetto
muuspolitiikan harjoittamiseen, on
tämä oUutomiaan lähentämään Suo­men
pohjoismaisiin veljeskansoihin,
erityisesti Ruotsiin,
Juuri Ruotsin ja Suomen suhtei­siin
2. maailmansodan Jälkeinen ul­kopolitiikan
kehitys on tuntuvasti
vaikuttanut. Ruotsin perinteellinen^
mukaan hyökkäysroolia vie siis
Yhdysvaltain laivasto, jonka
yksiköt ovat tunkeutuneet vä-kevämmän
oikeudella pienen
itsenäisen maan rannikolle.
Tiedoittakoon liittohallitus
Canadan kansan suuren enem­mistön
tahdon Washingtonille^
että Öanada vastustaa jyrkästi
ja loppuun asti sotatoimien
laajentamista Kaakkois-Aasias-sa.
Sen sijaan, että se laajen­taisi
sotatoimiaan Pohjois-Viet-namiin,
Washingtonin pitäisi
tunnustaa Vietnamin kansan
itsemääräämsioikeus ja vetää
kaikki sotajoukkonsa pois Ete­lä-
Vietnamistakin;
historian kokemukseen nojautuva
puolueettomuusasenne on suiAresti
helpottanut Suomen kansainvälistä
asemaa. Voimien ta.sapatoon valli­tessa
suurvaltaryhmittymien välillä,
niiden rajalla olevien valtioiden ul­kopoliittinen
asema on tiyviii herk­kä
kylmän sodan vaihteluille; Poh­jolassa
se lyJiyesti sanften mefkit-see
sitä, että jos Ruotsin ulkopo­liittisessa
asennoitumisessa tapah­tuisi
muutoksia, esim. lähentymistä
NATOon, olisi siitä todennäköisenä
seurauksena • Neuvostoliiton asen
teen muutos Suomen suunoaUa. ja
niinkuin n. noottikriisin aikana
marraskuussa havaittiiUv Neuvosto­liiton
Suomen-politiikassa tapahtu­vat
muutokset välittömästi vaikut­tavat
Ruotsin ja muiden Skandina­vian
maiden asenteeseen . .
Taloudellisessa suhteessa kaikki
pohjoismaat huomattavasti eroavat
toisistaan teollistumisasteen sa­moin
teollisen toiminnan perustei­den
puolesta ituotsi on tässä suh­teessa
ottanut paljon aikaisemmin
ajasta vaarin kuin naapurinsa Ja
näin ollen myöskin saavuttanut ta­son,
jolle muut ovat vasta kaukana
pyrkimässä. Sen teollisen kehityk­sen
edellytykset näyttävät edelleen
turvatuilta niiden luonnonvarojen
pohjalta, jotka sillä on käytettävä­nään.
Myöskin Norjalla on tässä
suhteessa eräitä etuisuuksia Tans­kan
ja Suomen rinnalla. Siitä huo­limatta,
että Tanskan maatalous
on pitkälle kehittynyt, se on myös
k i n ajoissa ryhtynyt ottamaan > kSyt>
töönsä luonnonvaroja Ja kehittänyt
myöskin ulkomaisen raaka-aine va
raan tuotantoa, joka antaa sille
mahdollisuuden työllistää yhä kas
vavia henkilömääriä.
Suomen ongelmat ovat ensiksikin
siinä, että se on lähtenyt liikkeelle
teollistamisessa suhteellisen royö
hään Ja että kehitys muilla kuin
puunjalostuksen aloilla on ollut hi­dasta.
On tuijotettu puuraaka-ainee­seen
perustuvaan kapeaan tuotan
nonalaan oivaltamatta ajoissa, että
metsävarat ja niiden rajoitettu vuo­sikasvu
asettavat katon tuotannon
kehittämiselle. Nyt puunjalostus
toimii raaka-aine-varojen ylärajalla,
mahdollisuuksia on vain jalostus­asteen
kohottamisessa . . .
Asioita hiukan yleistäen saatta­nee
löytää erään syyn siihen, ettei
Suomessa ole jälteenkään riittävän
ajoissa ryhdytty Järjestelmällisesti
selvittämään esim. maan malmiva
PUHE S. PORCUPINESSA
Suomen länsi- kuin itärajankin ta­kana,
olisi Johtopäätöksenä odotta­nut:
ei luonto ole voinut rangaista
Suomea jättämällä sen maaperän
vaille näitä esiintymiä. Viime vuo­sikymmeninä
kiinteytynyt tutkimus
onkin tuonut päivänvaloon esiinty­miä,
joita on jo ryhdytty käyttä­män
hyväksi ja jotka vastaisuudessa
näyttävät takaavan taloudellemme
itsenäisen kehityksen mahdollisuuk
sia.
Suomen ongelma on myöskin sii-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Kuten te muutkin, minä olen ää­rettömän
iloinen siitä kun tämä
S C A U L : n Ja CSJtn kahdeksas yh
teinen Liitto-, laulu- j a soittojuhla
on saanut näin hyvän kannatuksen.
Minulla on myös suuri ilo tervehtiä
teitä kaikkia S C A U L : n Ja CSJ:n se­kä
Vapaus-lehdon puolesta. Samal­la
esitän mainittujen järjestöjen Ja
Vapaus-lehden hartaan toivomuk-'
sen, että tämä vuotuinen suurjuhla
antaisi meille käikUle sitä ' j o t a k in
erikoista'', minkä takia olemme tä­hän
Juhlaan saapuneet.
Minfi esitän myös täällä olevien
ja muidenkin Canadan suomalais­ten
toimesta veljellisen tervehdyk­sen
niille monille Amerikan suoma­laisille:
veljiUenune Ja siskoillem,
me, jotka ovat saapuneet tähän juh­laan.
Kuten tiedätte, täällä Cana-dassa
on suurta huolestuneisuutta
Yhdysvaltain suurpääoman tunkeu-tumi^
esMi maahamme j a ennenkaik­kea
siitä kun Washington pyrkii yhä
avonaisemroin lyömään meille isän­nän
tavoin nyrkkiä pöytään.
Tjämau vuoksi täällä Canadassa
arvostellaan yhä kasvavassa määräs­sä
Yhdysvaltain nykyistä ulkopoli­tiikkaa
ja samalla yhdysvaltain se­kaantumista
Canadan sisäisiin asi­oihin.
Mutta vaikka tätä, oikeutettua ar­vosteluamme
on sanottu "amerikka-laisvasteisuudeksi",
n i i n asia ei kui­tenkaan
ole n i i n . Me canadalaiset
emme ole "amerikkalaisvastaisia.
Päinvastoin me ihailemme suuresti
.^merikjMaiston oumitähoisia hyveiv
tfi: heidän uutteruuttaan Ja ennen­kaikkea
heidän "tekemisen taito­aan"
sekä paljoa muuta. Me halu­amme
elää hyvinä naapureina ja
ystävinä amerikkalaisten kanssa.
Ja mikäli on puhe meistä Cana­dan
suomalaisista me pidämme Tei­tä
läheisinä sukulaisinamme, jotka
olette lihaa lihastamme Ja verta ve­restämme!
Te olette sydämellisesti
aina tervetulleita Canadaan.
Me emme siis ole "amerikkalais­vastaisia",
vaan canadalaismielisiä.
Me haluamme olla isäntinä omassa
maassamme Ja vastustamme sen
vuoksi ulkomaisen pääoman tunkeu­tumista
Ja sen isäntävaltaa täällä.
Me haluamme olla hyvissä suhteis­sa
kaikkien maitten kanssa, niin
Yhdysvaltain kuin Kuuban ja Neu­vostoliitonkin
kanssa.
Minulla olisi vielä yksi pyyntö ys­tävillemme
Amerikan suomalaisille.
Kuten tiedetään republikaanien Ko­kouksesta,
San Franciscon Cow Pa-,
roja. Kun niitä=esiintyy-ylitä=byViB=; Jacesta lähetettiin mustan äärloi
keiston uhkaavin pyrstötöähti, se­naattori
Goldwater, poliittiseen ava­ruuteen,
naapurimaata kiertämään.
Nyt tämä Goldvvater uhkaa Ameri­kan
kansaa sellaisella taloudellisella
ja sosiaalisella hevoskuurilla. Jonka­laista
ei ole ennen nähty. Hän uh­kaa
samalla koko ihmiskuntaa ato­misodan
helvetillisten liekkien sy­tyttämisellä.
Tämän vuoksi olisi
kaikkien hyvää tarkoittavien ame­rikkalaisten
pyhä velvollisuus huo­lehtia
siitä, että Pommi Barry ei
pääse missään tapauksessa laskeu­tumaan
Valkoiseen taloon.
Me siis toivomme hartaasti, et­tä
kaikki amerikansuomalaiset te­kisivät
poliittisista, uskonnolli-ta
j a muista mahdollisista erimie­lisyyksistään
huolimatta kaiken
mahdollisen osaltaan sen hyväk­si,
että senaattori Goidwater jou­tuisi
poliittiseen tappioon ensi
marraskuun presidentinvaaleissa.
• •••• #. •• »
Meiltä kysyttänee, miksi urhei­lemme,
voimistetemme, soitamme
ja laulamme sekä harrastamme
muuta kulttuuritoimintaa, jotka
vaativat meiltä niin paljon aikaa,
voimia ja varojakin? ,
Vastaus siihen on yksinkertai­nen
ja selvä: Sellainen kulttuuri­toiminta
auttaa meitä kehitty­mään
fyysiUisesti ja henkisesti
paremmiksi canadalaisiksi. Ja tä­mä
nuori, suuri ja luonnonresurs-seistään
rikas maa tarvitsee en­nenkaikkea
henkisesti Ja fyysiUi­sesti
terveitä kansalaisia; se tar­vitsee
miehiä ja naisia Jotka pys­tyvät
kilvoittelemaan sekä karun
luonnon voittyniseksi, että yhteis­kunnallisien
puutteiden korjaami­seksi.
Juuri nämä seikat ovat
kulttuuritoimintamme innoittaji­na.'
"Yiräsanotuista syistä me haluai­simme,
että tämä toiminta kansallis­ten
kulttuuriperinleidemme vaali>
miseksi ja samalla Canadan kulttuu
rin kehittämisen auttamiseksi saisi,
vieläkin suuremmat mittasuhteet.
Tähän perustuu meidän horjU:
mattomat käsitteemme siitä, että
kulttuuritoiminnan eri aloilla,' myös
suurjuhlien järjestämisessä olisi
päästävä kaikkiakäsittävään yhte­näisyyteen
eri kansallisuusryhmien
keskuudessa.
Me pahoittelemme sydämemme
pohjasta sitä, että vielä nytkin vie^
tetään osapuilleen samanlaisia suur­juhlia
sekä täällä Pohjantähden al­la,
että Sudburyssa, sen sijaan, että
niitä vietettäisiin yhteisin voimin
todella suurena kansanjuhlana mei­dän
kaikkien yhteiseksi iloksemme.
Se päivä on kuitenkin tuleva jolloin
ryhmäkuntalaisuus saa luvan väis­tyä
yhteishyvän tieltä ja täkäläiset
kansalaisemme tulevat yhteisvoimin
vaalimaan kansallisia perinteitään.
Minä puolestani haluankin ve­dota
tähän koko juhlayleisöön ja
täkäläisiin kansalaisiimme yleen­sä
heidän järjestöyhteyksistään
huolimatta: Tehostakaamme pon­nistelujamme
tällaisen yhteishy-vää
tarkoittavan yhteistoiminnan
saavuttamiseksi kulttuuritoimin­nan
eri aloilla. Tehkäämme väsy­mättä
ja lakkaamatta työtä yhteis­ymmärryksen
kehittämiseksi kai­kissa
ryhmissä, kaikissa järjestöis­sä,
yhdistyksissä ja seurakunnis­sa.
Ja mikäli on puhe tämän kahdek­sannen
liittojuhlan järjestäjistä
SCAUL.sta ja GSJ:stä sekä meidän
lehdestämme Vapaudesta, niin me
lupaamme puolestamme tehdä kai­ken
voitavamme tällaisen yhtenäi-
(Jatkuu,seuraavalla sivulla)
<f *
'^(^olijuomis^>^^;j^r08eQtUnoni W
L ä ^ r l n määr-äääämmiiässtää- IäiiHkpissä oii Canadassa |jitina]|äpn,ni-prosent-^^
Canada on maailmassa ainoa maa missä peritään äellaistaverqal'
lääkkeistä. Canada on ainoa maa koko maailmassa mikä,potkaisee i h ^ '
mlslä silloin kun se ^nlten sattuu j a jolloin he pvat puolustusky^tääiu*;i^s
heikommillaan — sairaana ollessa . . . , ^> • ' <
Salattu vero, mikä tekee Canadan rohdoskauppiaat "sairaiksi",-mak- ^
sa tämän maan sairaille ja tautisilK; ijbmisjlle lähes %nfi^sm y}i»il^*;!l?
dessa. — Elizabeth Graham, x - ^
Independent Businessman.
2 M A A I L M A N S O T A A JOHTOTÄHTENÄ . ;
Vastauksena. Der Spiegelin (länsi-saksalainen sanomalehti
kysymykseen, "olisiko hän valmiina menemään sodan partaalle", Gold­vvater
vastasi: ^•-""•»
"Kyllä, aivan samalla tavalla k u i n teidänkin maanne on vuosikausia-käyttänyt
niin menestyksellisesti ^hyväkseen sodan: partaalla lilkku-'• ' i'> ^
mlsta." — The Worker - '-f- '
K E N T Ä N L A I D A L TA
Kahdeksannet vuotuiset suurjuh­lat
on pidetty Pohjantähden alla. No
onnistuivat kaikin puolin niin hyvin,
että muuta toivomisen varaa ei Jää­nyt
kuin lauantaina vallinnut sade­sää
olisi: saanut olla aurinkoinen,
mutta sitl-enhän ei silmiä häikäissyt.
Urheilukentällä ja juhlasaleissa tu­li
tavattua kaukaakin tulleita juhla­vieraita
ja kaikilla näytti olevan vain
mieluisaa .sanottavaa näistä hyvin
järjestetyistä juhlista.
Maailman tumilta
K I S S A A J A T T I K E T J U K O L A R IN
Kissan rauhallinen kävely päätiel­lä
Kööpenhaminan. lähellä oli syynä
kuuden auton ketjukolariin viikko
sitten keskiviikkona. Aineelliset va­hingot
olivat 35,000 kruunua. Eräs
kuljeltajista sai lieviä vammoja,
mutta kissa sen sijaan selvisi louk­kaantumatta.
S U K E L T A J A T LÖYSIVÄT
L A I V A L A S T I N K I B V E I TA
Sukeltajat ovat nostaneet meren
pohjasta Beziereissä, Etelä-Ranskas­sa
3,000 vuoden vanhan pronssikau­den
aluksen lastin, Johon kuuluu m.
m. 300 kupari- ja pronssiesinettä,
80 kirvestä ja 50 kaulakorua. Asian­tuntijoiden
mukaan laivan hylky on
vanhin Ranskan rannikolta löytynyt.
TYTTÖ K I D N A P P A U T U I JA
KIRISTI V A N H E M P I A AN
FUssen, Länsi-Saksa. Muuan 17-
vuotias fUsseniläinen neitonen pii­loutui
vanhemmiltaan ja lähetti
näille sitten tekaistun "ryöstökir^
jeen" vaatien heitä maksamaan
1,500,Dmk (noin 1,200 nmk) saadak­seen
tyttärensä, takaisin. Kirjeessä
uhattiin vanhempia, että jos nämä
ilmoittavat asiasta poliisille he "voi­vat
samalla tilata hautajaiset". Po­liisi
sai kuitenkin tiedon kirjeestä
ja löysi tytön eräästä lähikaupungis-^
ta.
K U O K K A V I E R A S
A V I O S A N K Y YN
Stömstad. — Muuan strömstadilai-nen
mies heräsi eräänä aamuna
nukkuvansa kahden naisen välissä.
Toisella puolella nukkui hänen oma
vaimonsa ja toisella puolella hä­nelle
täysin tuntematon nainen.
Mies pelästyi tästä ja nousi varovai^
sesti vuoteesta hälyttäen paikalle
poliisin. •
Vieras nainen oli edellisenä ilta­na
ollut juhlimassa ja tuntiessaan
väsymystä oli mennyt sisään ensim­mäisestä
lukitsemattomasta ovesta
asettuen makuulle avioparin sän­kyyn.
Paavo Voutilaisen tapasimme ken-^
tän laidalla urheilukilpailujen aika­na
Ja siinä kiireessä hän kertoi, että
on ilahduttavaa nähdä taas niin pai- .
Jon nuorta väkeä osallistuvan kilpai­luihin.
Se tietää sitä, että olemme
noususuunnassa siinäkin suhteessa.
Paavon sydäntä lähellä on aina ollut
nuorisotyö Ja heidän kehittämisen- '
sä. Etankin alcrobatia eli taitovoimis­telu
on ollut aina hänen ohjelmis-tcssaan;
Tässäkin Juhlassa saimme
nähdä hänen kauniita Ja hyvin har­joitettuja
suorituksiaan^ joita yleisö
mielenkiinnolla seurasi.
Paavo Vaurio taas myhäili tyyty­väisenä
tapansa mukaan ^^a olihan
miehellä siihen syytäkin kun kaikki...
näkyi luistavan vain vähää vaille en- ••
nätyksiä.
Elsie Jokinen huokasi onnellisena- -
yhtelsvoimistelun päätyttyä. Kaikki
oli mennyt hänenkin mielestään oi­kein
hyvin. Hänellä olikin ollut suu­ri
työ Ja vastuu Järjestäessään Ja
ohjatessaan yhtelsvoimistelun, johon
tällä kertaa osallistui sekä naisia et­tä
miehiä.
Pitokokit saivat myöskin kiitosta
hyvistä moistaan Ja tarjoilu oli no­peaa,
joten sekin puoli oli Järjestetty
loistavasti. yh'^tään soraääntä el kuu­lunut
näistä Juhlista ainakaan niillä ;
nurkilla. Joissa tuli liikuttua ja nämä
suurjuhlat tuli kyllä haravoitua täl­lä
kertaa Jokaista s.oppea myöten.
Kiitos Juhlien, Järjestäjät hyvästÄ
suurjuhlasta. — L,
Teidän ja meidäni
. Emppu Ristonen. Torontosta, Ont.,
lomailee nyt Sudburyn seudulla Ja
poikkesi. samalla Vapauden kontto­rissa.
Emppu on. Pikku-Penagella
"ahvenia narraamassa". Toivomme
EmpuUe hyvää kalaonnea Ja miellyt­tävää
lomaa.
Lydia Ja Wm. Niemi sekä Albert
Ruuska, Torontosta^ poikkesivat kes­kiviikkona
lehtiliikkeessämme, olles­saan
kotimatkalla South Porcupinen
suurjuhlasta. Heidän tarkoituksensa
on viettää' loppuviikko kesäkämpällä
Sprucedalessa. Toivomme heille
hauskaa Ja viihtyisää loman Jatkoa
sekä onnellista paluumatkaa.
Martta ja Antti Rissanen. Mont-
'fealisita, pistäytyivät viikon alussa
tervehtimässä Maiju Majanderia ja
luoimollisesti myös Vapauden väkeä.
He olivat matkalla South Porcupi-nessa
pidetyiltä suurjuhlilta Ja sa-'
noivat olevansa erittäin tyytyväisiä ,
kuulemaansa Ja näkemäänsä siellä.
Toivotaan matkalaisille purjetuulta
kotiin mennessä.
PÄIVÄN PAKINA
ISHTIMIBSTiN ASIOISTA
Viikon vaihteessa kerrottiin c a -
nadalaisissa uutistiedoissa, että
MacleaR'8-julkaisun toimittaja -Ja
hänen kolme apulaistaan esitti ero­anomuksen
toimestaan viime per­jantaina.
Heidän eronsa syyksi sanottiin
se, että julkaisun omistajat olivat
sekaantuneet liian kovakouraises­ti
heidän toimitustyöhönsä.
Tunnetun sanomalehtimiehen
Blair Fraserin tilalle pari vuot­ta
sitten Maclean'sin toimittajaksi
tullut K e n Lefolli on Jo saanut lopr
putilln ja hänen työtoveriensa asia
on kuulema tutkittavana ennen
kuin he tulevat hutkittaviksi.
"Kolmfi kuukautta sitten piuodos-tetun
uuden hallinnon aikana on
tehty sarja päätöksiä, mitkä ovat
minun mielestäni kuluttaneet pois
Maclean>s-Julkaisun perinteellistä
toimittaja-vapautta", sanoo mn Le-folil
julkaisemassaan li^usunnossa
ja jatkaa:
"On useita tapauksia, missä liik­keen
^ hallinto on antanut toimit­tajille
määräyksiä, että he eivät
saa julkaista ainehistoa, mikä toi-mittajain
mielestä olisi julkaisu­kelpoista
— sellaista ainehistoa,
jonka julkaisemisesta Maclean's-julkaisu
on vuosikausia nauttinut
kunnioitusta."
Selvää puhetta siitä, miten "ra­ha"
eli omistussuhteet puhuvat
porvarilehdissä.
Porvarillisten lehtimiesten sana­vapaudesta
puhutaan pitkästi ja le­veästi.
Siltä "vapaudesta" on tehty
täälläkin eräänlainen myytti. Mut­ta
kuten ylläolevasta näkyy, jos
toimittajat eivät osaa ottaa lusik­kaa
kauniiseen käteen — toimia
Joko vaistovaralsesti tai määräyk­sestä
raharikkaiden kustantajien
toivomusten mukaan, silloin ei ole
muuta kuin kaksi mahdollisuutta:
On esitettävä eronpyyntö tai t u l ­tava
erotetuksi.
Esimerkiksi Helsingin sanomat
— yhden tunnetuimman tapauksen
mainitaksemme — on kuuluisa
juuri siitä, että sen toimittajat^
aina päätoimittajaa myöten ovat
ankaran kurin ja kontrollin alai­suudessa.
Siinä lehdessä ei ole
varaa poiketa siltä tieltä, minkä
herra Erkko on viitoittanut.
Suomesta tulleissa uutistiedoissa
; kerrotaan, että täkäläisillekin kan­salaisillemme
tunnetun, Vaasassa
ilmestyvän llkka-lehden päätoimit­taja.
Veikko Pirilä on lehden hal­lintoneuvoston
päätöksellä erotet­tu
toimestaan. Hänelle ei annettu
edes itse eroamisen mahdollisuut­ta!
Erottamisen perusteluina esi­tetään
ristiriitaisuudet. Jotka ovat
Jo kauan pesineet Ilkka-lehden
ympärillä ja joista päätoimittajan
vaihdoksella toivotaan päästävän.
Edellämainitusta erottamisesta
huomauttaa Kansan Uutisten paki­noitsija,
nimimerkki Taavetti, että
"selitykset ovat selityksiä, joiden
takana totuus lymyää. Arvelemme,
että osutaan lähelle totuutta, jos
sanotaan, että päätoimittaja Piri-
' Iän erottamisen syynä o l i se. että
hän edusti maalaisliiton piireissä
esiintyvää äärioikeistolaista kan­taa
ja toi sen myös selvästi julki
lehdessään."
Edellämainittu "Taavetti" esitti
mielestämme aika sattuvasti niitä
suntaviivoja, jotk^ lehteä kustan­tava
puolue on ohjelmassaan ja
kokouksissaan viivoittanut. Todel­lista
sanavapautta- tuntee-nautti­vansa
vain sellainen lehtimies, jon­ka
ideologiset Ja käytännölliset
katsomukset, ovat samat kuin hä­nen
lehteään kustantavan puolu­een
tai järjestön katsomukset.
Esim; vasemmistolainen lehtimies
ei voi sanoa julki ajatuksiaan oi­keistolaisissa
lehdissä, eikä kon­servatiivinen
oikeistolainen lehti­mies
menesty kauan vasemmiston
lehtien palveluksessa." .
Edelläs|inottu on käsittääksem­me
melko lähellä totuuttai mutta
siitä huolimatta olemme "Taavp-t
i n " kanssa samaa mieltä siitä, että
lehtimiehillä yleensä —• omalla
työllään eläviä kun ovat — on
sekä vapautensa että ammattiyl­peytensä
ja lahjomattomuutensa
kuten alussakerrottu Ma^lean's-jul>
kaisun toimitta jäin eroamistapaus
osoittaa.
Kaikista vaikeuksista ja vastuk­sista
huolimatta ovat työväenleh-tien
toimittajat sittenkin "onnen
myyriä". Työläisinä Ja työväen»
miehinä ja -naisina he ovat to­della
vapaita puhumaan ja kirjoit­tamaan
sydämensä syvyydestä.
Melko aiheettomasti sai siis leh­temme
toimittaja, W. Eklund, joka
ei satu olemaan kovinkaan kau­kana
tätä juttua naputtelevan ko­neen
vierestä. Suurjuhlassa "etelä-ontariolaisten"
tuntemattomina
esiintyvien arvokkaan lahjan
"hyvästä lehtityöstä". Eihän hänen
ole tarvinnut muuta kuin etsiä to­tuutta
ja kertoa sellaisena kun
on sen pystynyt löytämään — Ja
siihen pystyy kuka tahansa itsel­leen
Ja kanssaihmisilleen rehelli­nen
Ihminen.
Mutta kun tämä, tosin yksilölle
annettu lahja, oli kuitenkin pää­asiassa
tunnustuksenosoitus Va-paus-
lehdellemme, kuten lahjan
saaja mainltslkln, n i i n sanottakoon
tältäkin palstalta suurkiitos hie­nosta
kalastusvekottimesta lahjoit­tajille.
— Känsäkoura.