Vapaus, November 25, 1971

              Sivu 2 ^ 'Dorstai, marraslk." 25 p. Thursday, Nov. 25; 1971
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
^ ^ / O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) ' " " EstaMlshed Nov. 6, 1917
Edltor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Offlee and EAtorial 674-4264
PabUshed- tviee wee&ly: TnesdaTs and Thnntdays by Yapans Publishing
Co. Liimlted.l(H)Eldi 61. >West;Sudbat7. Ontario, C ä n ^
Mailing address: Box 69.
Advertlsing rates npon applicatlen, trensäation free of charge.
Second ^Jlass nfail registratlon Number 1076
i^^lMNÄDlAN,;lANjGUÄGEif>RESSi
TILAUSHINNAT:
Cana^assa: 1 vb. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n: 1 \k. $11.00, 6 kk. $5.75
3 kk. $3.00 Suomeen: 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Vaaratilanne Intian niemimaalla
V a i k k a ottaisimmekin epäillen vastaan v i i k o n alussa P a k i s t a ­n
i n radion lähettämät tiedot, että I n t i a n asevoimia on tunkeutunut
sotaa juiistämatta maan r a j o j en y l i -r- minkä I n t i a n puolustusminis-
1 eri N e w Delhissä jyrkä.sti kielsi — n i i n monet merkit viittaavat
Icnitenkin siihen, että t i l a n n e . I n t i a n niemimaalla on s i k s i sähköinen,
että mitä tahansa voi tapahtua, ellei kummaltakin puolen suhtau­duta
siihen mahdollisimman kylniästi asioita harkiten.
Eräissä lehdissä on avounesti "ennusteltu" Pakistanin j a I n ­tian
välisen sodan syttymisen kiertämättömyyttä. Nämä "ennus­t
a j a t " selittävät yhtäältä, että P a k i s t a n i n h a l l i t u s on ohjelmansa
perusteella ajautunut' täydelliseen umpikujaan; P a k i s t a n i n sotilas-iiallitus
ei ole pystynyt verisestä t e r r o r i s t a huolimatta hallitsemaan
tilannetta Itä-Pakistanissa, vaan näköpiirissä on e^ pitkä j a s i t ­keä
s o t a BahjE^a Deshin sissiarmeijaa vastaa.h. Sitä paitsi P a k i s t a ­nia
iihkaa taloudellinen perikato. Ainoa keino, nämä p i i r i t selittä­vät,
j o i l l a sotilashallitus v o i s i pelastaa valta-asemansa, olisi l y h yt
avoin sota Intian kanssa, j o n k a lopettaisi suurvaltojen välitystoi­minta.
Toisaalta o l i s i Intia muka laskelmoinut, että se sotilaallisesti
vahvempana pystyisi h y v i n nopeasti valloittamaan suuren alueen
Itä-Pakistanista, minne se v o i s i sitten työntää t a k a i s i n sieltä läh­teneet
n o in 10 miljoonaa pakolaista: Tämä muka pelastaisi, selite­tään
edelleen, Intian sisäpoliittisilta vaikeuksilta j a o l i s i lopulta
halvempi ratkaisu k u i n alati kasvaiVan pakölaisarmeijan ruokki-
'mincn.
Y l e i s e s t i k u i t e n k i n tiedetään, että Intiassa ei ole sotaa kannat-t
a h u t m u u t k u i n äärioikeiston voimat, joiden yhtenä pyrkimyksenä
on I n d i r a Gandhin hallituksen kaataminen.
Äskettäiseltä maailmanmatkaltaan palannut mrs Gandhi o l i
tosin huomauttanut, että kansainvälisesti tilanne on muuttunut
huonommaksi Pakistanille. Tällä hän mahdollisesti tarkoitti sitä
kun Yhdysvallat i l m o i t t i lopulta, ettei se enää lähetä aseita P a k i s ­tanille
j a k u n k i i n a n kansantasavaltakin on osoittanut pidättyväi-syyttä
P a k i s t a n i n tukemisessa. Selvää on kuitenkin, että lähiviik­kojen
aikana voi tapahtua miltei mitä tahansa Intian niemimaalla.
Toivottavaa vain o l i s i , että" järki voittaisi j a että kiistakysymykset
lätkäistäisiin p o l i i t t i s i n menetelmin eikä aseita käyttäen, mikä voisi
vetää koko ihmiskunnan suureen vaaratilaan.
Mr. Cohnally tietää asiat paremmin
Puhuessaan Canadan j a Y h d y s v a l t a i n suhteista siinä hengessä,
että Canadan pitäisi oikeastaan olla k i i t o l l i n e n siitä kun Washing­ton
v a a t i i canadalaisia maksamaan osan Y h d y s v a l t a i n sotalaskuista
i n d c k i i n a s s a j a muuallakin, U S A : n finanssiministeri John Connally
vetosi maanantaina t i l a s t o i h i n k i n sanoen, että Canadan j a Y h d y s ­valtain,
kaupankäynnissä o n Canadalla m i l j a r d i n d o l l a r i n ylijäämä,
mikämiika oikeuttaa äutosopimuksen uusimisen siten, ettei Canada
saisi enää " l i i a n s u u r i a etuisuuksia" siitä jne.
Tosiasia tietenkin ori, että Canadan, j a Y h d y s v a l t a i n kaiupasta
eri p a r i n viimeksikuluneen vuoden aikana koitunut Canadalle sie­voinen
ylijäämä, mikä on n y t siinä m i l j a r d i n dollarin paikkeilla.
M u t t a m r Connally jätti tämän itkunsa yhteydessä kokonaan huo­mioonottamatta
sen tosiasian, että viimeksikuluneen kahdenkym­menen
vuoden aikana on Washington saanut Yhdysvaltain j a Cana^
dan kaupasta vuosittain p u o l e n m i l j a r d i n dollarin ja sitäkin suu­remman
ylijäämän. Samoin hän jätti huomioonottamatta ne j a t k u ­vat
taloustulot, mitkä Y h d y s v a l t a i n rahamiehet saavat korkoina,
T'oitto-osinkoina, patenttien sekä toimilupamaksujen perusteella
Canadasta.
M i t e n yhdysvaltalaiset pääomasijoittajat kuorivat parhaan ker-mnan
Canadan talouselämän päältä, siitä antoi Canadian Forum-iohden
julkaisema " s a l a i n e n " Grayri raportti h y v i n hätkähdyttävää
ajattelun aihetta.
Y l e i s e s t i tiedetään, että Canadan tuotantolaitoksiin ön s i j o i ­tettu
prosentuaalisesti enemmän ulkomaalaista (yhdysvaltalaista)
pääomaa k u i n missään muussa maassa, j a vastoin muiden maiden
menetelmiä, missä ulkomaista pääomaa käytetään "takaisiri mak­settavina
l a i n o i n a " n i i n , että ko. tuotantolaitokset tulevat joskus
" o m i k s i " , Y h d y s v a l t a i n monopolit ovat useimmissa tapauksissa os­taneet
täällä kokonaisia tuotantolaitoksia omistukseensa j a kon­t
r o l l i i n s a .
G r a jm raportissa ehdotetaan nyt osittaista parannusta tilan­teeseen
n.s. seulomia- eli kontroUilautakunnan avulla niin, että
ulkomaiset monopolit eivät voi i l m a n muuta enää ostaa valmiita
canadalaisia tuotantolaitoksia.
Sen suurinitelman mukaan voisi yhdysvaltalaista pääomaa v i r ­r
a t a edelleen Canadaan uusien tuotantolaitosten perustamisen r a ­hoittamiseksi,-
vanhojen tuotaritolaitosten laajentamiseksi j a tekno­logisten
laitteiden käytäntöön ottamiseksi. Tällaista pääomasijoi­tusta
kannatetaan raportissa sillä perusteella, että se auttaa Cana­dan
taloudellista kasvua j a kehitystä — v a r s i n k i n jos k o n t r o l l i l a u t a ­kuuta
huolehtii, että ulkomaisesta pääomasijoituksesta saadaan
tehdyksi kussakin tapauksessa mahdollisimman hyvät sopimukset.
V i i m e k s i m a i n i t u l l a seikalla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi
Canadan luonnonresuräseja on kehitettävä Canadassa valmisteiksi,
sen sijaan että niitä lähetetään valmistettavaksi Yhdysvaltoihin,
kuten nykyään on aivari l i i a n usein tapana. Tähän l i i t t y y sekin, että
canädalaisilla l a i t o k s i l l a on oikeus ostaa käyttöönsä canadalaisia
t u o t t e i t a (seri sijaan kun amerikkalaiset sisaryhtiöt ostavat niitä
nyt l i i a n yleisesti r a j a n eteläpuolelta) j a että canadalaislaitoksilla
( v a i k k a n i i h i n o l i s i k i n s i j o i t e t tu ulkomaista pääomaa) jäisi täysi
vapaus myydä tuotteitaan minne tahansa koti- j a ulkomaisilla
m a r k k i n o i l l a .
T o i s e l l a puolen —• ja-tämä on erikoisen tärkeätä — G r a y n r a - ,
p o r t i s s a osoitetaan, että ulkonmiden monopolien Canadassa omista­mat
laitokset käyttävät joukkomitassa canadalaista pääomaa, cana^
dalaisten laitosteri ostamiseksi amerikkalaisten k o n t r o l l i i n ! Tämä
tuntuu pinnallisesti katsoen kummalliselta, mutta tottd se on k u i ­tenkin.
Helsingissäkilmestyvä SKDL:n Mnenkannattaja J^santJutir
set julkaisi marraskuun 18 pnä iP7i/0<SJ^saa n&inff u/sf a a^ipiftä
johtavan^oimituskirjoituksen missä mmiftan: ''•
Tavanomaisten energialähteidsn M.^!j^4!biiji ja öljy -.käytön^
kasvu on joko pysähtynyt tai.taantuu. Km''inergian tarve.seka v^^
maa'että lämmön lähteenä kuitenkin lisääntyy vuodesta toiseen,
ovat uudet energialsSitea yhtä vähtämättömiä kuin väistämättömiä.
Suomen osalta nämä uudet lähtettt ovat atomivoima ja maakaasu.
Kun suurimmassa osassa muuta teollistunutta maailmaa nämä ovat
jo' yanhoja. tuttuja' 'se^ä 'ammattimiehille että suurelle yleisölle,
niin Suomessa ne ovat uasia ja outoja. ^K^ näiden tulo Suomen
voimatalouteen on jo nyt sopimuksilla vahvistettu, samanaikaisesti
on määrätyissä piireissä herätetty melkoisen voimakasta epäluu­loa
niitä kohtaan sekä saastevaaraa että > luonnonsuojelun kamalta.
Kun tässä epäluulossa on ammuttu runsaasti yli maalin, on laaja
ja kansanomainen valistustyö yhtä tarpeellinen kuin itse uusien
energialähteiden taloudellinen välttämättömyys.
Kayttökeligoiaet vesivoitaiaimme
on suurin - p i i r t e i n valjastettu.
Saasteipitoisen j a epäedullisen h i i ­len
käyttö supistuu itsestään.
K u n jo nyt on selvästi todetta­vissa,
että v a i n raaka-aineen tuot
tajinst toiriiineet suuret öljyn-tuotti^
jamaat, jotka ovat kaikki
kehitysmaita, tulevat ottamaan
omiin käsiinsä nopeassa vauhdis­sa
ylbä määrääväminan osan k o -,
ko öljykaupasta, merkitsee se öl­j
y n hinnan voimakasta nousua ja
mahdollisesti myös tuotannon r a -
joituiksia. Tätä taustaa vasten
Suomen kannalta on käytettävis­sä
edullisesti käiksi uutta ener­gialähdettä,
atomivoima j a maa­kaasu.
Atomivoiman a&akauteen
olemme parhaillaan siirtymässä
L o v i i s a n rakenteilla olevan ato­mivoimalan
puiliteissa. J o s a t o m i ­voiman
rauhanomainen käyttö on
jo aikoja sitten saavuttanut t a ­loudellisesti
kannattavan rajan,
n i i n sen takaama turvallisuus on
myös taattua niin pitkälle k u in
se inhimillisesti katsoen on mah­dollista.
Tiettävästi johtavissa atomi-voimaianiiaissa
vain U S A :ssa ja
Englannissa on 60-luvulla t a -
tahtunut kummassaJkin yksi p a ­hempi
vuoto. Neuvostoliitossa ei
ole todettu yhtään tapausta. Neu­vostoliiton
omat atomivoimalat
ovat osoittautuneet käytännössä
luotettaviksi ja turvallisiksi.
Tässä yhteydessä on syytä k o ­rostaa,
että kansainvälinen ato-mienergiatoimisto
on asettanut
yleiskansainväliset turvallisuus­määräykset,
j o i t a jokaisen maan
on noudatettava. Tämän lisäksi
k u l l a k i n maalla on poikkeuksetta
omat kansalliset j a vielä tiukem­mat
turvallisuusmääräykset. Näin
on laita myös Suomessa. Tässä
yhteydessä on mainittava, että
L o v i i s a n atomivoimalalle ei s u i n ­kaan
myönnetty turvallisuuslu­pia
yhtenä pakettina, vaan tämä
tapahtuu asteittain.
Imatran Voima on sikäli o i ­kealla
tiellä, että se on j o jär­jestänyt
Loviisassa toimivari P R -
eli euhdetoimintaosaston, jonka
johdossa on insinööri ja;.jonka
tehtävänä on j a t k u v a s t i v a l i s t aa
L o v i i s a n asukkaita paikan pääl­lä
siitä, että kysymys ei ole mis­tään
pelottavasta • projektista.
Näin on meneteltävä, muitakin
atomivoimaloita suunniteltaessa
j a rakennettaessa. Sellaisesta aa-lamyhkäilyBtä,
j o l l a esimerkiksi
y k s i t y i n e n sektori on ajanut
omaa atomT^oimalasuunnitel-maansa
on tehtävä loppu.
TurvaUisuusnäköikohtien var­mistaminen
j a valistaminen ei y k ­sin
riitä. Tämän ohella on otet­t
a v a yhtä tiukasti huomioon
myös luonnonsuojeluseikat, joi­den
suhteen atorixivoimaloiden
rakentajien on päästävä yhteis­ymmärrykseen
luonnonsuojelijoi­den
kanssa. Valistus j a luotta­mus
on saatava puolin j a t o i s in
aikaari.
Mitä maakaasuun tulee niin
sen taloudellinen edullisuus on
yhtä kiistaton k u i n sen ihanteel­lisuus
sekä turvallisuus- että
luonnonsuojelunäkökohtien kari-naita.
Molemmat seikat on yhtä
helposti laskettavissa k u i n toteu­tettavissa.
Suuri yleisö kaipaa
kuitenkin tässä valistusta vielä
enemmän. On osoitettava, että
atomivoimala ei ole atomipommi
eikä maakaasu l i i o i n mitään si-^
nappikaasua.
Montreal. — Yhdysvaltain t a ­lousohjelmat
uhkaavat heittää
kansainvälisen v talouselämän t a ­k
a i s i n suuren talouskriisin olo­suhteisiin,
sanoi finanssiministeri
Edgar Benson torstaina.
Pääomasijoittajien konferens­sissa
pitämänsä puheen yhteydes­sä;
mr, Benson sanoi. Canadan t u ­kevan*
Y h d y s v a l t a i n ohjelmaa t a ­louskasvun
h y v ^ i , maksutase­vaikeuksiensa
voittamiseksi ja
toisten maiden kauppaesteiden
alentamiseksi.
M u t t a hän selitti, että Yhdys­v
a l t a i n ohjelmaan sisSltyy piir­teitä
— kuten 10-prosenttinen suo
jatuUi tuonUtavaroiUe — mitkä
"vahingoittavat" maailman kau­pan
kehitystä l u j a l l a perustalla.
" N y t pitäisi o l l a selvää, että jos
maailman vallat omaksuvat pro­t
e k t i o n i s t i s i a menettelymuotoja,
siitä k o i t u i s i tuhoisa askel taakse­päin",
sanoi mr Benson.
KMut1i|csi^ "^tikiteiih'' F-&lWiliS^f
kaasua
Suomem 1974
H e l s i n k i , T — Sopimus maakaa­sun
toimittamisesta Neuvostolii­tosta
Suomeen a l l e k i r j o i t e t t i in
viime perjantaina. Neste O y n : j a
Sojusnefto-Exportin edustajat oli
vat viimeistelleet koko viime v i i ­kon
ajan sopimusta. Ratkaisun
maakaasuputken suunnittelijasta
odotetaan myös tehtävän lähiai­koina.
.Kaasun tuonti Neuvostoliitosta
Suomeen alkaa vuonna 1974, jolr
loin sitä on tarkoitus tuoda 500
Lontoo'. — Kolmen korkea-arvoisen
englantilaisen virka­miehen
töimintaf jonka tarkoi­tus
oli tutkia englantilaisten SO
tilaiden mielivaltaa Pohjois-
Irtannissa, on. osoittautunut
täydelliseksi farssiksi. Komi­tean
kuulustelemasta 142 todis­tajasta
140 jon englantilaisten
joukkojen ja unionihallituksen
edustajia ja yainkkksi vankia.
Komitea perustettiin sen j ä l ­keen
kun tiedot fyysisistä. ja.
henkisistä kidutukpiäta Ulsterissa
olivat aiheuttaneet levottomuus
aallon paitsi Englannissa myös
(koko maailmassa. Heathin h a l l i ­tuksen
tarkoituksena komiteaa
perustettaessa : o l i tyynnyttää
yleistä mielipidettä luomalla sel­lainen
vaiOmtelma, että U l s t e r in
turvallisuusjoukkojeri toimiai v a l ­vottaisiin.
.•
P o h j o i s - I r l a n n i n kansalaisoi-keuisliike
p i t i E n g l a n n i n h a l l i t u k ­sen
toimenpidettä farssina, jonka
tarkoitus oli v a k u u t t a a itanisiä
siitä, että l a i l l i s u u s vallitsee U l s ­terissa.
Vankiloiden j a keskitys­leirien
vangit kieltäytyivät y h -
.teistyöetä komitean kanssa, joka
t u t k i asiaa suljetuin ovin eikä
päästänyt sisään asianajajia eikä
todistajia. Komitean kuulustele­mista
142 todistajasta 140 o l i
brittiläisten joukkojen j a unioni-hallituksen
edustajia j a v a i n k ak
si vankia.
miljoonaa kuutiota. Määrää p y r i ­tään
nostamaan tasaisesti niin,
että vuonna 1980 tuonti olisi 3
m i l j a r d i a kuutiota.
Komitea on todennut poikkeus-valtuuslain
nojalla vangittuina
olevia kohdeltavan huonosti. Se­lonteossa
ei puhuta sanaakaan
j u l m i s t a fjrysisistä kidutuksista
j a karkeasta ilkivallasta,: joista'
mielivallan uhrit itse j a heidän
omaisensa ovat useasti kertoneet
j a j o i s t a Pohjois-Irlaniiin,kansa­laisoikeustaistelijoiden
liitto ja
Pohjois^Irlannin parlamenl^in öp<
posltioeduartajat ovat kertoneet.
Comptoriin komitean ns. johto­päätökset,
joissa mainitjaan v a in
eräitä englantilaisten jouikkojen
mielivallan esimerkkejä,-eivät v o i
jahtaa harhaan Englannin j a k o ­ko
maailman edistykellisiä ihmi­siä.
Kaikkein vähiten komitean
johtopäätökset tyydyttävät m i e -
liv^^lan uhreja j a U l s t e r i n asuk­k
a i t a , jotka tietävät mitä todel­l
a tapaihtuu Ulsterin vankiloiden
j a keskitysleirien ristikoiden t a ­kana.
"
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Sam Rautanen. Redbridge,
Ont., täytti torstaina marras­kuun
18 päivänä 82 vuotta.
Aliina Rautanen, Redbridge,
Ont., täjrttää torstaina joulukuun
9 päivänä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tut­tavien
onnentoivotuksiin.
Suorittaessaan tutkiriiuksen 325
teollisuuslaitoksen. asioista, Cana­dan
teollisuus- j a kauppaministe-riö
sai selville, että vv. 1965—69
Canadan pankit j a muut finanssi­laitokset
lisäsivät miltei kolmin­kertaisesti
sijoituksiaan ulkomai­sessa
(yhdysvaltalaisessa) kon­trollissa
oleviin teollisuuslaitok­s
i i n . Tämän yhä voimistuvan me­netelmän
mukaan ulkomaisessa
kontrollissa oleviin laitoksiin s i ­j
o i t e t t i in canadalaista pääomaa n .
$2.3 m i l j a r d i a vuosien 1960—67
välillä. T o i s i n sanoen, nämä ulko­maalaisten
omistamat teollisuus­laitokset
saivat sinä ajanjaksona
canadalaispiireistä 21.3 prosenttia
k a i k i s t a tänne sijoittamistaan pää
omista — lisäten se ulkomaista
kontrollia vastaavasti tuotantolai-toksissamme,
Grayn rajaortissa esitetään
eräitä keirioja miten päästään
vapaaksi'siitä, että canadalaiset
rahoittavat omien teollisuuslaitos
tensa joutumista entistä enemmän
amerikkalaisen suurpääoman kon­t
r o l l i i n , mutta siihen asiaan voi­daan
palata joskus myöhemmin.
Todettakoon lopuksi vain se, et­tä
toisin kuin m r C o n n a l l y asiaa
selitti, meillä canädalaisilla ei ole
pienintäkään moraalista velvolli­suutta
lähteä sotapolitiikasta joh­t
u v i a Yhdysvaltain maksutaseva-j
a u k s i a maksamaan. Päinvastoin
kansallisctumnie vaativat päättä­viä
toimenpiteitä yhdysvaltalaisen
pääoman vallan rajoittamiseksi
täällä j a kansallisen itsenäisyy­temme
lujittamiseksi.
Kymmenen vuotta Kuuban san­k
a r i l l i s en vallankumiouksen jäl­keen,
j o k a merkitsi syvällistä laa­d
u l l i s t a muutosta maanosan tilan
teessä, on vallankumouksellinen
liike saavuttanut uuden kehitys­vaiheen
kansanrintaman voitet­tua
vuosi sitten Chilessä. Näin to­teaa
seitsemän latinalaisen Ame­r
i k a n kommunistista puoluetta l o ­kakuussa
laatimassaa:n asiakirjas­sa.
Lausunnossa korostetaan, että
oleellista maanosan tilanteelle on
vapautustaistelun voimistuminen
j a suurten joukkojen suuntautu­minen
poliittisesti vasemmalle.
Chilen kansan suvereeniuden
palauttaminen j a uuden hallituk­sen
saavutukset samoin kuin
myös edistykselliset imperialis­min
vastaiset rakennemuutokset
Perussa ovat kannustaneet koko
maanosaa, toteavat puolueet. Ää­rioikeiston
kaappaus Boliviaissa
toisaalta osoittaa, miten häikäile­mättömästi
j a vakavasti yhdys­valtalainen
imperialismi yrittää
estää tätä kehitystä.
Erittäin merkittävää vasemmis­ton
voimistumista jä poliittisten
voimien kokoamista (Frente A m -
pllo) on tapahtunut Uruguayssa,
jossa arvioidaa.n olevan mahdolli­suuksia
ratkaisevaan käänteeseen
tämän kuun lopussa pidettävissä
vaaleissa. Argentiinassa on s a ­moin
syntynyt laajapohjainen y h -
tenäisyysliike. Venezuelassa a n t i -
monopolistinen demokraattinen
rintama, jossa kommunstit ovat
mukana v a i k u t t i ratkaisevasti öl-jynjalostusteollisuuden
kansallis­tamiseen
tähtäävään l a i n hyväk­symiseen.
Ecuadorissa on komriiunistinen
puolue solminut l i i t on demokraat­tisen
ohjelman perustalla kolmen
muun poliittisen ryhmittymän
kanssa. Kolumbiassa on s y n t y n y t ,
A N A P O - n i m i n e n työväestöä ja
muita kansankerroksia yhdistävä
imperiailisminvastainen lii>ke. Jopa
Paraguayn diktaattori Stroessner
on saanut kokea entistä lujempaa
vastarintaa yhtyneen oppositioriri
taman taholta.
Yhdysvallat on tämän kehityk­sen
tuloksena menettänyt mm.
kansallistamistoimien j a l a t i n a l a i ­sen
Amerikan maiden yhteistoi­minnan
vuoksi eräitä saalistus-lähteitään.
N y t se joutuu luopu­maan
yhdestä tärkeimriiästä t u k i ­kohdastaan
ja siirtomaastaan.
Panaman kanaalivyöhykkeestä.
Toistaiseksi U S A on sitoutunut
Panaman sotilashallituksen kans­sa
tekemässään sopimuksessa luo­vuttamaan
Panamalle takaisin 16
km leveän j a 80 km pitkän kanaa-llvyöhykkeen,
jota se on pitänyt
hallussaan vuodesta 1903 lähtien.
Toistaiseksi laivaliikenteen val­vonta
kanavassa jäänee YHdysval
loille, samoin se v a a t i i yhä pää­osaa
kanavan tuotosta.
Jos Panaman sotilashallitus,
joka on luvannut ajaa kansallista
p o l i t i i k k a a , toteuttaa aikomuksen
sa, loppuu kanavavyöhykke^liä
myös vihreiden barettien koulu­tus
Indokiinan viidakkosotaa var­ten
j a latinalaisen A m e r i k a n mai­den
\^ upseerien valmentaminen
Pentagonin ' j a dollaripääoman
työrukkasiiksi omien maittensa
vapautusliikettä vastaan.
Lima. — Perun hallitus on hy­väksynyt
lain. jonka makaan ote­taan
valtion valvontaan kaikki
viestintä- ja joukkotiedöitusväli-neet.
jotka ovat yksityisten hen­kilöiden
ja yhtiöiden, myös .ulko­maisten
käsissä. Nämä toimet
suoritettiin maan kansallisten etu­jen
turvaamiseksi.
Uusi laki lopettaa ulkomaisen
pääoman • mcncpclivaukutusvallaQ
joukkcliedoiitusväSneisLin. Viestin­tä-
ja joukkotiedoitusväiineidsin
omistajat ovat kaikin tavoin boiko­toineet
mntä tärkeitä uutoluksla,
joilta presidentti Velasco Alvaradcai
jobtainia Penin nykyinen hallitus
suorittaa.
Radk>- j a televisioyhtiöt, jotka
kuuluvat suurille taloudellisille ryh­mittymille,
jotka ovat yhteydessä u l -
komaiseeen, pääasiassa amedkfcalai
seen pääonaaan, jätlbivät vaille huo­miota
maan karisaOiiset etkit.' Kak­si
kolmannesta lähetyksistä k o o ^
ulkcmaisisla ölijelm3t a, joista mo-t
avolmestit maiiosävst amerflc-kaIais^
a elämäiiitapaa. Vain 8 pto-senttiä
lähSityksistä c l i omistettu kas
vaitus ja sivistysaiheiBe,
Perun E^kenne j a viestintäminis-teri
Hanibal Mesa Quadra sanoi pu­heessaan
radfossa ja televiaossa,
että vaiHiranit jaukkotliedoJtuisvälinei-dca
nakenme jarrutti Perun kansal­lista
ketötystä. RadikaaHsia sosiaa-l
i s ^ k u d e U i s i a uudistuksia toteutta-
\Tassa maassa tulee myös näiden
joukkotsedoöitusväiltneiden paHvella
fcansakunnan etuja hän korosti.
_YK:päätti: ikiomia
ei saa tuoda USAhan
Rhodesiasta -
New York YK:n yleisko­kous
on hyväksynjrt päätöslausel­mani
jossa kehoitetaan Yhdysval­t
a i n hallitusta ryhtymään t o i m i in
kromin tuonnin kieltämiseksi, Eite
lä-Rhodesiasta.
Yhdysvaltain kongressi on vas­toin
Y K : n ohjeita antanut ame­r
i k k a l a i s i l l e yhtiöille luvan tuoda
kroriiimalmia Rhodesiasta j a näin
ollen asettanut Yhdysvallat s a ­maan
joukkoon rasistisen Etelä-
A f r i k a n ja Portugalin kanssa,
j o t k a avoimesti tukevat kaupan­käyntiä
Rhodesian hallituksen
karissa. '
Neuvostoliiton edustaja I. N e k -
less totesi sekä Yhdysvaltain, e t ­tä
eräiden länsivaltojen olevan
yhteistoiminnassa turvallisuusneu
voston päätösten boikotoimisessa.
Hän huomautti erityisesti l iSng-lännin
kantavan erittäin suuren
vastuun Etelä-Rhodesian tilan­teesta,
koska se ei ole ryhtynyt-mihirikään
toimenpiteisiin l a i t t o ­man
hallinnon kumoamiseiksi, j a
vieläpä neuvottelee sen kanssa.
Länsivaltojen antama tuki on i m ­perialististen
suurvaltojen poli­t
i i k k a a , .jonka sanelevat mono­polien
edut, monopolit kun ke­räävät
satumaisia voittoja'riistä-mällä
Etelä-Afrikan luonnonrik­kauksia
sekä ihmistyövoimaa.
SOLMITAAN PIAN
Lima. — Penin sotilashallitus a i ­koo
scbnia diplomaattiset suhteet
Kuuban kanssa, ilmcitti Perun u l -
Armeijan päämaja'
tulessa Portugallissa •
Lissabon. Portugalin armei­j
a n päämajarakennus syttyi.viime
v i i k o l l a tuleen j a k a i k k i Lissabo­n
i n neljä palokuntaa hälytettiin
taistelemaan liekkejä vastaan. .
Päämajarakennus sijaitsee k au
pungin keskustan pohjoisosassa.
Palon syytä ei toistaiseksi t i e ­detä.
Lissabonissa huhuttiin k u i ­tenkin,
että kysymyksessä olisi
sabotaasi.
Sabotaasitekojen aalto on viime
aikoina koetellut Lissabonia, ja
hyökkäyksiä on tehty mm. N a t on
laitoksia vastaan. "Vallankumouk
selliseksi prikaatiksi" itseään?
kutsuva maanalainen järjestö ori
ilmoittanut olevansa vastuussa
useiriimista näistä teoista. •
kcministeri kenrraali Edgardo Mer-cado
Jiarrin äskeStäin Limassa piV
dei^yssä teMi^tötäaisuu^^ Hän
ei kuitfinkaan ilmtxttanut suhteiden
sclmtmisen täsmäKstä «'taokobtaa,
mutta mainitsi sen tapahtavan plak-kc:
in. ' ••.: /
PÄIVÄN PAKINA
Näyttää siltä, että komeita
jääkarhuja on Canadassa sekä
l i i a n vähän että liian paljori —-
riippuen olosuhteista.
Ontarion maiden ja metsien
ministeriön Sioux Lookout p i i r in
villiriista-viranomaise t s u o r i t t i ­vat
elokuun kahden viimeisen
j a lokakuun ensimmäisen v i i k on
aikana lentokoneiden avulla jää­karhujen
"henkikirjoituksen"
Hudson Bayn j a James Bayn
ranta-alueilla.
He myöntävät, että lentoko­neista
on vaikea nähdä lumen
peittämässä maastossa olevia
jääkarhuja, elleivät ne ole l i i k ­keellä.
Mutta samanlaisia v a i ­keuksia
on t a v a l l i s e ^ aina ja
niinmuodoin eri vuosiö»^ tilasto­j
a voidaan yleispiirteisesti p u ­huen
verrata toisiinsa.
Nyt todettiin, että m a i n i t u l la
alueella bn (tai o l i nähty) vain
96 jääkarhua, ollen se pienin
määrä elokuun a j a l t a vuodesta
1966 lukien. Tämä elokuun "hen­k
i k i r j o i t u s " suoritettiin alueella,
mikä ulottuu Anabysko saares­ta,
Manitobnstn, Hook P o i n t l in
James Bayssa. E i niitä k a r h i i jn
ainakaan niin paljoa olp, etteivät
liikkumaan mahtuisi.
Se riittäköön nyt rajoitetun
tilan vuoksi jääkarhujen v i r a l l i ­sesta
"henkikirjoituksesta".
T Churchillissa, Man. (Hudson
Bayn rannalla) on k u i t e n k in j ää
karhuja n i i n paljon ,ettei sekaa,n
mahdu, mikäli eräitä uutistieto-j
a voidaan täydestä ottaa. J a
kuten tavalliista, siellä on myös
j o i t a k i n yliherkkiä eläinten y s ­täviä,
joiden maailmankatsomuk
sen mukaan esim. koko Vietna­min
kansa saadaan ehkä pom­mittaa
j ä myrkyttää s u k u p u u t -,
toon, kunhan ei vain näille eläin­paroille
mitään pahaa tehdä. .
Niinpä meille kerrotaan, että
eläinsuojeluun erikoisesti kiin­tyneet
yksilöt järjestivät äsket- V
täin kuukauden aikana 24 :lle jää
karhulle lentomatkan t u i ^ a l l i -
semmille metsästysmaille.
Tällainen lentokyyti tuli mak­samaan
$800 kahta jääkarhua
kohti, e l i $400 kustakin valkoi­sesta
kontiosta. .
Pulmana on nimittäin se, että
nämä vuosittain C h u r c h i l l i n a l u ­eelle
tulevat jääkarhut keräänty
vät paikkakunnan jätteiden k a a -
topnilmllo yrittäen siten joten­k
i n säilyttää henkiriepunsa. T o i ­saalta
nälkäiset jääkarhut voi­vat
o l l a j a oyatkin vaarana paik­kakunnan
asukkaille.
R i i s t a n v a r t i j a t selittävät, että
sillä alueella syntyy vuosittain
150 jääkarhun pentua ja että s i l ­lä
perusteella voitaisiin vuosit­t
a i n ampua 50 jääkarhua, alku­peräistä
karhukantaa vähentä­mättä.
—
Marraskuun alusfia suoritetun
lennon yhteydessä oli todettur-että
C h u r c h i l l i n itäpuolella ole­v
a l l a 30 m a i l i n pituisella alueel­l
a o l i 50—60 jääkarhua, j a että
läTTellä Cape C h u r c h i l l i a olevalla
40 m a i l i n p i t u i s e l l a alueella oU
lisäksi 166 jääkarhua.
Niitä on siis siellä vielä^jkä
runsaasti. Jotkut tietäjäV ovat
lisäksi selittäneet, että ne k a r h ut
j o t k a maleksivat C h u r c h i l l i n kaa
topaikalla, ovat oikeastaan sel­laisia
vanhoja urosköriläitä, j o i ­tä
ei enää "sivistyneiden" jää­karhujen
p i i r i i n hyväksytä — j a
joista ei siis lainkaan r i i p u se,
tuleeko suku jatkumaan tai ei.
Oli näiden asiain kanssa niin
tai.näin, mutta B r i a n Davleisin
johtaman ryhmän toimesta jär­jestettiin
erikoinen "lentosilta"
C h u r c h i l l i n "dumpan" jääkarhu­jen
elämän pelastamiseksi siten,
että dinakin 24 niistä vietiin
lentokoneella 150 m a l l i n päähän
suoraan ilriiateitse sellaiselle a lu
eelle, missä ei ole sen paremmin
ihmisiä kuin jätteiden kaato­paikkojakaan.
Mutta tulokset olivat hyvin
laihoja. V a i k k a karhut eivät saa­neet
$400 hintaisesta matkali­pusta
huolimatta muuta kuin
150 mailin ilmakyydin, niideri
täytyi kuitenkin maitse kulkien
taivaltaa peräti 300 m a i l i a , pääs­täkseen
takaisin C h u r c h i l l i n i h a ­nille
kaatopaikoille. , .
J a ainakin kaksi näistä k a r ­huista
o l i suorittanut tämän p a ­luumatkan
15—18 päivässä. K a i ­ken
epäilyn välttänliseksi meille
selitettiin, että karhut o l i mer­kattu
k o r v i i n kiinnitetyillä ren­k
a i l l a j a niiden takamukset o l i
maalattu maalitaulua muistut­taen
mustaksi.
K o v i n näyttää siis epätoivoi­selta
jääkarhujen hengen pelas­taminen
ilmasillan avulla.
T a i t a i s i sittenkin o l l a parem­p
i , että Churchillissa poltettai­s
i i n tai haudattaisiin jätteet,
n i i n etteivät ne olisi sen parem­min
jääkarhuja kuiri muitakaan
villieläimiä viettelemässä j a että
ne kyyneleet j a rahat, j o i t a : n yt
on käytetty jääkarhujen henki­rievun
pelastamiseksi, käytettäi­s
i i n vaikkapa sötaari köyhyyden
hävittämiseksi kotona ja. V i e t ­namin
sodan lopettamiseksi.
. — Känsäkoura.