Vapaus, August 29, 1957

              Torstaijia« elokuun 29 p. — Thursday, Aug. 29,1957
«
I
t
*
:.€LaKgKann- — Tndn>g»jlent,Labor
ÖDiili of Plnnbb Cftna^UuK.
.taUftfied Nor. 6, mi. Atttboxfzfd
M..Mefoaa cJaM mail br the Post
QfOee 47C|wrtment, Ottew«. Pub-
Udud tbrke veddy: Itiesdaj»,
Vtaondpum « q d JSaturdayvIqr Vapau»
Piibllrtrtng,Ow»^i^^
a m 8t. W M Sudbuiy, Ont:. Canada.
Telephonea: Boa. Office oe. 4-4aM;
E.JSt)k8i. editor W , fkitnML liaUJiig
addren: Box 69, «MilHirr, Ontario.
Adygrtlatog ra te» jty<jB a i y U^
^anadaaoa: 1 f t , 7JOP « kk. S,7»
^ a kfc 34»
/htfmOoiatf; S «JOO 6 kk. 4JD
suomesaa: 1 vk. «LGO e kk. 4.75
i9i7— Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
Tyotipaivan mietteitä
'^^|cuti9'cmiinmäi5tä-maanantaita (s^^ tulevaa maanantmta)
vietetään'IHidysvalloissa j a Canadassa perinteelliset tycppäiväoä,
Jonka ull^suaiäesti leimaa-antava suuret-paraatit yh­tiöiden
matoosvaunuineen j a työväen johta jäin pufa«et yleisissä joukko-tilaisuuk^
bsa.
; työnpäivän viettooQ ei osallistutakaan muualla ipaailmas-
^i^V ja vaQika se on alunperin järjestetty ikäänkuin vastapainoksi työ-
;:Väc^ kansaviväliselle vapunpäivän vietolle, niin siitä on täällä muodos-itqnut
kuitenkin perinteellisesti ammatillisesti järjestyneen työväenliik-
'keen suuri mielenosoitus parempien elinmahdollisuuksien puolesta.
Pinnallisesti katsoen nähdään tänäkin vuonna työnpäivän fcul-
: kueissa paljon yhtiöiden suuria mainosvaunuja, joilla ei ilmeisestikään
ole mitään 0'hteyttä työväenliikkeen varsinaisten tavoitteiden kanssa.
/Mutta mej saamme olla aivan varmoja siitä; että työpäivän suurissa
joukkotilaisuuksissa puhutaan työväkeä ens^ talvena uhkaavasta
työttömyydestä) j a ennenkaikkea niistä kovista taisteluista/ mitä
oy^t: käyneet I«v«r>Brösin>lakkoIaiset^^^T^ kuparin-kaiva
jat^Murdocl^viJlI^^ J a alumiinityöläiset Arvidassa.
' ^ r Työnpäivänä idullaan niel^ keräämään voimia
näiden lakkolaisten hyväksi/jotka tällä kertaa käyvät ammaUllis^
järjestyneiden t työläisteji etulinjataistelua niitä työnantajapUrejä vas-taj|
n^"|otk^?ibtteise^i< näkevät f'pienen pulakauden" jonkinlaisena her­ran,
liljjai^ai :jonka aikana voidaan kokeilla "Rautakorko-Bennettin"
ikl^Mis|oisia jpenetelmiä työtätekevien terrorisoimiseksi.^^^ M olemme
^vakuuttuneita siitä> että e miten
:työnpäivän juhlissa on luvattu moraalista ja aineellista tukea näille
lakkolaisille j a erikoisesti juuri Murdochvillen lakkolaisille.
.Työnpäivän juhlissa kiinnitetään epäilemättä huomiota ^ myös
i^iUien; murheelliseen tosiasiaan/ että nykyisten merkkien perusteella
on odotettavissa,-jotta Canadassa on ensi talvena 500,090 työtöntä
^ ja ehkä'enemmänkin, ellei hallitusvallan toimesta ryhdytä päättä-
^viin toimenpiteisiin kehittyvän työttömyyden torjumiseksi.
Ja vaikka vissit piirit haluavat pitää taloudellisesti järjesty­neen
työväeuUikkeen osan "irtit politiikasta", kuten sanotaan, niin me
rohkeiiiemmeodottaa/että useimmissa dönpäivän juhlissa korostetaan f
vaatimus, jotta .Dief^nbakerin; halFtqlfs^. tu^ee täyttää valitsijoille;
antamansa>vaalilupaukset^ kohottaa vanhuudene/äke ainakin $75:
kuukaudessa/ kaksinkertai^tuttaa .lapsiavusjtusten, määrä j a laatia
lietikohtaisestiehdotus'liaiksi kansallisenlsaiVaalavakuutuksenhyväksi.
Rinnan kotoisten kysymysten kanssa Työnpäivän juhlista tulee
kuulpmaan .myös iva^timuksia mi^l^ttömjinyarnsfeljukjlpailun lopetta­miseksi
j ^ ^ipoinmi^n k<^l<feiföj^h*MkäUtt4tni^Jcsi>'j^s^ei muuta nilh
ainakin^^äliailu^i^i^j^ jäillä ijuufi^ t)rö^^^
kein raskaimman': kuornmn kantamaan varustelukilpailusta. ' I '
Mutta huolimatta siitä, missä puitteissa jä miliä tavalla ori,kulla-
JcinJ:paikkakunnalla, .työnpäivän k^ järjestetty, ne
ovat tilaisuuksia, joihin meidän kaikkien pitäisi lyhtyä. Työn jätti­läinen
näyttää voimaansa työnpäiväjuhlissa ja kokoaa samalla uusia
voimia tulevia taisteluja varten. ' , ' ' '
Vapaus puolestaan toi ja ammatillisesti
järjestyneille työläisille yleensä hyvää onnea j a menestystä työväen­liikkeen
ylevien j a läpeensä inhimillisten tavoitteiden saavuttamisen
hyväksi.
Kiito8 ei) hänen '^suuraudelleeil^'
Kun n. s. "paremmat" ihmiset tulevat oikein lempeiksi ja aut-
^ tavaiseksi meitä tavallisia kuolevaisia kohtaan, niin he tavallisesti
" paljastavat myös k^salliskiihkoisenl^yleramyys"- eli ''paremmuus-tunnehnansa^',
mikä halveksii ja ylenkatsoo kaikkia tosiasioita jä
tietysti myös kansallisia vähemmistöryhmiä.
Tämä seikka tuli ilmi kouraantuntuvalla tavalla kun ICiwanis-
^ klubien kansainvälinen varapresidentti*Kenneth B. Loheed, Toron-;
tosta e ^ ns. "service klubien" (sellais-
> tien' järjestöjen kuin Kiwam's,-Rotaity, Lions jne) tulisi ottaa armol­listen
siipiensä suojaan ns. uudet canadalaiset ja opettaa heille,
'^että tämä on Canada ja kuinka ollaan canadalaisia". Toisin sanoen
' nir, Loheed suositteli Suomen historiassa tunnettua wrightilaisuutta,
joka perustui siihen hienoon käsitykseen, että kun työläiset eivät muka*
pysty perustamaan, ja johtamaan omia järjestöjään — siksi täytyy
työnantajain perustaa työläisille järjestöjä ja huolehtia siitä/ etteivät
nämä työläisiä varten perustetut järjestöt ajaudu mihinkään harha-tdlle,
kuten palkkojen korottamisvaatimuksiin jne.
~; : ^"^^ H olosuhteissa mr. Loheed lyö "tuhannen
prosentin" :canadalaisena rintoihinsa ja sanoo/ että eiväthän siirto-;
laiset osaa omia jasioitaan hoitaa ja sitäpaitsi on se vaara> että siirtolai­setkin
esittävät joitakin toivomuksia ja vaatimuksia valUtsevien olo­suhteiden
parantamiseksi,- Kaiken tällaisen jumalattomuuden välttä­miseksi
'olisi- ns. asrvice klubien (huolto- tai avustusklubien nimellä
tunnettavien porvarillisten : kjdttuuri- .j^ ajanvletejärjestöjen) ryh-
. dyttävä opettamaan meille "uusille canadalaisille" canadalaisuutta
sellaisena kuin hän ja hänen kaltaisensa sitä
Edessään ymmärtävät! - ^ - .• < • -
Ja tämän julkean ehdotuksensa perusteluksi mr. Loheed esitti
erään •esimerkin joistakin siirtolaisryhmien keskeisistä riidoistäj eri-nudi^
l^istä ja^ kahakoistakin. ^
, T4>tta. tietenkin on, etjta siirtolaisryjunienkin joukossa «n sekä hy-
''fvia että huonoja ihnusiä. Mutta suhteellisesti on siirtolaistyhmien
'^^edcuudessayähemmän'huonoja ihmisiä^k^ muiden canadalaisten <
^keskuudessa. Tämä eivtietenkään tarkoita sitä, että muut kansalUsuu-
:~det ovat parempia kuin tässä maassa syntyneet canadalaiset vaan
sitä, että uutterien työlfusten keskuudessa — niin paljon kuin sieltä
. pjäuttedlisuukaa löytyneekin —' on sittenkin iräbemmän rikollisia
kl^n joutilaiden keskuudessa, ja siirtolaiset ovat valtaosalta uutteria
^öläisiä. '
Canadan ijkostilastpt osoittavat, kuten John{jLovaidyhdistyksen
^edustaja A. "M. Kirkpatrick äskettäisessä Jausjunnossaan osoitti, että
4^, prosenttia Canadan, pakkotyölaitosten kaikista asukkaista on'
^^an^osaksilaisfa alkuperää ja että kokonaisa
j ^ t a ^n Canadassa syntyneitä. • '
>• /^^^jSiutol^iszyhmien, keskuudessa on valitettavasti omat lainrikko-
Jajisa^ja <wiat"niatämunansa" — mutta kutieat n a i ^ i i l s s t o ^ nä^ 1
. '.'Xiy^ tamärttosiaaa ei oikeuta näidNr imikkeustmausteit/j^s^taustä^
SYNTYA/\Ä-
PÄIVIÄ
M k A A ^•4
4fm ra», Wbitefisb, Q n t , täyt-
119 |tistaina,syyskiuiit 3 päivänä
60 vuotta.
ifibn Latva« Toronto, Ont., täy^
tää lauantaina, elokuun 31 pnä 73
vuotta.
Yhdymme suknlaisten^ «ja tutta­viin
onnentoivotuksiin; >
Mitä nmiif sanovat
Ffieilmv» SäJsia,,elok. 12 p; —
Freiburgin y l i o p i s ^ n ohjelmistoon
on otettu kurbsi atomlsäteilyn suoje-lustoimenpiteistä,
mitä tutkitaan
pian maan kaikissa korkeakouluis­s
a - - v ' •
^Neljäkymmentä lääkäriä ottaa tä­män
kurssiopetuksen yliopistossa.
Yliopiston eräs puhemies sanoi, et
tä tämän oppikurssin läksyt antavat
"rahoituslääkettä" atomisäteilyn
pelkoa vastaan. — U P : n uutistieto.
'^omniimisti''
arvostelee
Moloto^
Sfoskova. — Nenv^osfoliiton en­tinen
nlkoministeti Molotoy asete­taan
omaan erikoisasemaansa
neavostoUlttolfisessa aikakauskir­jassa
"Konunnnf stissa", joka snn-nnntaitaa
kohdisti uuden arvoste­lun
Moskovan äskettäin syrjä>-ttä-nään
piMlneelle vlbamieiiseen
ryhmjiän.
Pnoluevastalnen ryhmä Ja var­tinkin
Jlolotov käsittelivät prole
l^arisen faitemationalismin on­gelmia
ahdaskatseisesti Ja vastus-tiyatpnolueen
mahdollisuuksista
Välttää sota nykytilanteessa.
Molotovin ryhmällä o l i myös oma
mielipiteensä siitä, mitkä Uet joh­tavat
sosialismin rakentamiseen eri
maissa. Sen jäsenet esiintyivät
eräänlaisina johtajina pidettäessä
yllä lybteykslä mqihjn sosialistimai­h
i n ' eivätkä he oivaltaneet, miten
tärkeätä on solmia suhteita Neuvos-
USA, Neuvostoliitto ja Euratom
Adkaisenune seununrassa J 9 i i '
osan neovostöliitfoiaisesya ai|i^
kavdehdessa «^nroja VmnJa»-
sa" olleesta G . TAeroikiindnldjr-
Joitiiksesta *VwMpp» U Mi^
afom". Kirjoituksen tässä osassa
kästeliäänVerUyisesti suinralto-
Jen Neuvostoliiton. Ja: V S A n suh­detta
Enratom-sopimnlueeQ;; |Ur-
Ji^toksen ensimmäinen osa J n l -
' l u i s t l i t f lehdessämine 27. 8. A$7.
VABV I T S E N A I S T Y O E S TS
eräs kapitalistisen lehdistön
käyttämistä perusteista Ei^ralo-min
puolustamiseksi <on, että Jär­jestö'antaa
länsi-Enroopallejimah-döJlisnodeni^
i ^ i f t a u l n a Yhdys­valtain
'taljmdellis^sta holhouk­sesta;
Niinpä ranskalainen Cour-rier
de l'Onest kirjoittaa/että
Euratom on "ainoa mahdollisuus^
millä voimme irroittautua ame­rikkalaisten
toimituksista".
Tämä paljastaa sen vuosien var­rella
kertyneen kasvavan tyytymät­tömyyden,
mikä vallitsee länsi-Eu-roopan
suuren yleisön keskuudessa
USAn liikemiesten itsevaltiasta toi­mintaa
kphtaan Euroopassa. Se tuo
myöskin ilmi eräitten liikemies- ja
poliitikkopiirien halun päästä irtau­tumaan
Amerikan holhouksesta ja
voimistaa maittensa riippumatto­muutta
länsiliiton puitteissa. / . '
. jllntta onko Euroopan atomivoi- '
mapooli nyt suunnitellussa muo­dossaan
; ; kykenevä edistänuän
näiden pyrkimysten toteutumista?
Tosiasiat osoittavat päinvastaista.
Ensinnäkin perustettava järjestö
tulee toimimaan enimmäkseen' Y h ­dysvaltojen
kanssa. Euratomin kan
nattajat itsekin myöntävät tämän.
Järjestön tulevaa toimintaa tutki­van
komitean äskeisen raportin mu­kaan
se tulee olemaan suuresti riip­puvainen
USAn avusta. •
Tämän raportin laatijat, kaikki
johtavia teknillisiä asiantuntijoita
ja poliittisia johtajia Ranskasta,
Länsi-Saksasta j a Italiasta toteavat,
että
Vielä n i i n myöhään kilin'iäuah
na ilmoitettuh asioista; perillä ole-!
valla taholla Moskovassa, että Molo-toliitoh
kommunistisen puolueen j a tovtsaa uuden .toimen..; Tieto annet-muiden
maiden edistyksellisten puo­lueitten
väUllä. "Kommunisti" kir­joittaa,
.f delleen^ p
tiin kommenttina-Jiuhuun, jonka
mukaan Molotov olisi tehnyt itse­murhan.
-TTTTT
Brittien vältä horjuu
myös Guianan alueella
Eloknnn altnaa suoritettiin Britti-'
lätseasä .Galanassa, ainoassa eng-lanUlabessa
. siirtomaassa EteIä->>
'Amerikan mantereella, vaalit, Jois-:
sa yaVnottavan.'Voiton sai tri Ja­panin
johtama edistyksellinen kan-'
sanpnolue. Parhaillaan Gnianassa"
käydään neavoiteloja hallituksen
muodostamisesta tri Jaganin Joh­dolla,
mutta lopttBlsten tulosten
saavuttaminen el Ilmeisesti olekaan
niin helppo kuin .mitä vaalivoitto
näytti edellyttävän. Kysymys on
piitä, että Lontoo jatkuvasti jarrut­taa
tri Jaganin muodostaman halli-
Huksen hyväksymistä. Miksi näin
tapahtuu, sen selvittää tri Jaganin
puolueen lyhyen historian tutkimi­nen.
Brittiläisen Ouiwan edistykseUi-nen
kansanpuolue muodostettiin vas­ta
vuonna 19S0; mutta h^ti alusta asti
se sai laajan kannatuksen väestön
keskuudessa, l l m ä puolue vaatii o h ­jelmassaan
maan sisäisen elämän de-r
mokratisointia Ja väestön olojen pa­rantamista.
Puolue pyrkii parantar
maan työpalkkoja Ja työolosuhteita,
kehittämään kansallista teoUisuutta.
laajentamaan ammattiliittojen : o i ­keuksia
Ja suorittamaan maarefor­min.
Edistyksellinen kansanpuolue on
Jidlstanut, että vain tekemällä lo-p<
jin Imperialistien poliittisesta Ja
taloudellisesta herraodest» voi kan­sa
luoda cdeDyiyksetriippomatto-maDe
kehitykselle.
Tämänllsäksl kansanpuolue vaatii
sen veto-oikeudea kumoamista, Joka
englantilaisella kuvem6öriilä yhä
edelleen on, sekä ylähuoneen, taan-sensa
kiihkoilijat menettelevät.
Näille anglosaksilaista \ omafaiyväi-syyttä
halkeamiseen astt pursuville
herroille ja rouville on ^ t ä sanoa,
£ttä kuin heVauha^v^t' siirtohrslen
"sulattamisesta'' muuhun cahäda-laisväestöön,'
Ifeidän sopisi-yleiseksi
hyödyksi yrittää itsekin pikkuruisen
"sulautua" puoleltaan /siirtolaisia
kdhti sinä kaikessa vaatimatto-iftuudessaankin,
siirtolaiset ovat an­taneet
arvaamattoman suuren pa­noksen
tämän maan kulttuurikehi-tykselle—^
t^ouspoliittisista kysy­myksinä
puhumattakaan^ -
Me siis uskomine, että mr. Ix^-
faee^in halveksumat uudet cän^-^
laiset ttdevatpoMtisista ^^uskon-naJh'sista
niiellpide^e^vaisuukas-taan
^huolimatta sanomaan hänelle
tliA'uic^iils'eJi Ws:AÄältlohehvfe^^
Joittamista. ^ Tämän - ylähuoneen Jä­senet
nimittää kuvernööri. •
^iroimäkk^l. edis^]4k^lllnen
kansanpbolue vaatinut suurten sd- ~
keriviljclmlen kansallistamista —
nykyisin niistä suurin osa kuuluu
hrittiläiseUe pääomalle.
Kaikki nämä ohjelmalliset vaati-mulsset
Ja toiminta niiden puolesta,
ovat antaneet edistykselliselle puo­lueelle
suuren arvovallan Brittiläisen
Guianan väestön keskuudessa. Tämä
vaikutus on Jatkuvasti kasvanut/eikä
vaalien tulos itse asiassa ollutkaan
yllätys englantilaisille siirtomaavalti-aille.
Jo vuoden 1953 vaaleissa puo­lue
saavutti vakuuttavan voiton Ja
silloin' t r i Jagan muodosti maahan
hallituksen.
Niistä \päivlstä alkaen on britU-läinen
propaganda aloittanut hyök­käyksen
tri Jaganla Ja koko puo-'
luetta vastaan; Baskaimpana "syy­töksenä"'
on: esitetty, sekä puolueen
että tri Jaganin komnmnlstlsuns Ja
tämä onkln_ ollut kylUksi. Jotta
Englannin hallitus saattoi puuttua
asiaan Ja lähettää sotatuomlobtui-men
Brittiläiseen Gnianaan tutki-,
maan asioita.
T r i Jagan erotettiin tehtävästään,
hänen hallituksensa hajoitettiin Ja
hänen kannattajiaan vastaan aloiteta
tlin erinäisiä vahiotohnenpiteitä. Tä­ten
englantilaiset slirtbmaavaltiaat
antoivat alueen väestölle oppitunnin
porvarillisessa "demokratiassa": ja
"vapaudessa^r. Mutta oppitunti el
mennyt hukkaan. Kuluneet 4 yuottar
ovat osoittane'et. etteivät sotilaalliset
uhkaukset, ei vaalivapauden hävitt|^^
minen^ eivätkä vainotoimenplteet
edistyksellistä kansanpuoluetta vaa^
'taan voineet lopettaa .hansan taist^-:
lua silrtomaaorjuutta vastaan.
: Englantilaisissa -Johtavissa l e h d i^
on.vUäe alkbfiia'Julkaistu artikkel<|.
ta. Joissa syydetääfT vihaa "komn^.
nistisia salaliittolaisia" . v a s t a i^
Kaikkein taantumuksellislmmat I ^ -
min ydinaineilla |a (tffcalllirillä
tiedoUto'Ja mySvfcin nboiftamaan
sitä. Hddän vedestään lähes 50
. % atomit^l|isnnden kehittämi­seen
kaytJM^VsSkä svunnitellois-ta
varoista näissä inindessa maas­sa
tulee peitettaväfcsi ulkomaan
valnntalla, jjääasiassa VSAn^dol-
Raporfösa^viitatLä edelleen ^
hen, että, Euratomin niaat. joutuvat^
"suurelle' rasitukselle a l t t i i k s i " ta­loudessaan
j a ennen, kaikkea inak-sutaseissaan.
sekä yfaä.supremp^
riippuvaisuuteen..' Yhdysvalloista.
Epäilemättä U S A tulee sjaamaan oi­keuden
valvoa niitä: ydinaseita, j oi
ta se toimittaa Euratomille, samoin
kuin muttakki järjestön jäsennäai-dcn
hallussa olevia/aineita.
Puhuessaan heinäkuun 4 pnä
Ranskan kansalliskokouksen puo­lustuskomiteassa,
.riippumaton re­publikaani
Pierre Andr^ lausui:
"Mitä Euratomin tarkoitukset
määrittelevä asiakirja tarjoaa meil­le?
Englantilaisten j a amerikkalais
tean reaktoreiden ja rikastetun
uraanin ostoa amerikkalaisilta var­sin
kovilla ehdoilla. Meitä e i j a i n -
kaan hämmästytä se mielenkiinto,
jota amerikkalaiset osoittavat .Eu­roopan
atomienergiatuotannqn val­vontaa
kohtaan, m u t t a tällä e i ole
mxtään tekemistä kansallisen riip-pumattomuutenune
säilyttämisen
kanssa."
Yhdysvallat tarvitsee Eurato^
mia myöskin' välikappaleenaan
niiden pitfcälleulottuvien sotilaat-lispoliUtisten
suunnitelmien to­teuttamiseksi,
jotka liittyvät Län­si-
Saksan jälleenaseistukseen,
saksalaisten militaristien johta­man
-Jupcan sotilasryhmittymän
luomiseen Ja Amerikan poliitti­sen
herruuden voimistamiseen
länsl-Euroopassa.
Näin ollen: ei ole sattuma, että
USAn ulkoministeriö on nykypän
paljon toimeliaampi ja kiinnostu­neempi
sopimuksen, ratifiointiin
nähden kuin ne maat,< jotIi:a suora­naisesti
osallistuvat. Euratomiin.p
Euratom: perustetaan- s}is s e l l a i ­selle
pQbja}le,^;JoIca Väistämättä ivoJ-mistaa
sen jäsenteni riippuvaisuutta
Yhdysvalloista. .Tämä on ;5ynnyttä-det
neuvovat; hallitusta toistama^
vuoden ;953 kokeen.'toisin sanoen ha_-
Joittamaan l a l l l i s ^ t i valitun paria-'
mentin.
Siirt^imaavaltlaat eivät ole suotta
p e l o t h a n Brittiläisen Guianan vaa­litulosten
Johdosta. -Jopa senkin aH-"^
taan - perustuslain puitteissa; Jonka
shrltomaavaltlaat ovat Guianan väes-^
töUe r'lahjana'^ antaneet; on syntynyt
vakava uhka brittiläisten valtaa v a ^
ta8n•,^ ^a ^^ttävätpä, siirtomaa^
•tiaat mitä ke&iolal tahansa; "
vaalien tulokset puhuvat siitä.
känSaUinenr^vapautusliUffi yhä
yhtasdlä-Ta ~™nalla^^ ^ i ^ ä ÄOo^tojfeJeJSItototoy^^^ ynioseua -vannan? aanoia, Aasian Ja, Afrikan mantereilla;
vaaajnyCs.lattnalalspsaa
kipJtäy^ÄJpsallistumaste Eurato-rallf
».:, ^ij^tilaisHt:i^4i^U?<>t Ijija-vat
nk. ydinenergian Eurooppa-
^ ^ n t u u r i n . v pej;ustamlst§. ^u^f^pan
j3lQuilelli?'^n „y^teistyöj#ifj(Bstön
,^(;qp:gpjl .puit|:eissa. T^^nän jsjuiimi-
^telman .^jukaan, englai^t^aisi^t/ ei­vätkä
.aiQenl^lajsejt,^!^
vat suuremmat inahj^gUisuu^et toi­mittaa
^ .atqn^^qktqrpit^ >jst jnuitq
,a^9^iy^USte/t3 , läns|-.^^^
«laiAe.' ,^ ; 'j.
On yaifc^fa. sanoa,, tuleekp. tämä
.sunnnlteJlroa' Icoskaan toteutumaan,
sillä varsin vähän on tehty 'toistai­seksi
sen tofeuttamiseksl. Vielä vai­keampi
oh sanoa, mitä sen toteut­taminen
voisi merkitä Euratomin
jäsenmaille. •
ULOSPÄÄSY
Kansainvälisellä yhteistyöUä
atomivoiman rauhanomaiseni käy­tön
alalla on valtaisa taloudelli­nen
eikä yksinomaan taloudel­linen
— merkitys. Yieiscuroopr
palaisen atomienergiajärjestön
luominen voisi poistaa Euroopan
Jaon vastakkaisiin sotilaallisiin
liittotntnmiin Ja voimistaa rau­haa.
Euratom/ kuten ylläesltetys^
4ä käy selvUle, ei voi tehdä mi­tään
tässä'suhteessa.
^ Oikea ratkaisu ongelmaan on löy­tää.
yhteistyömuoto, jok^ vastaisi
kaikkien Euroopan maiden etuja.
Vähin mitä^voitaisiin, tehdä tämän
isaavuttafniseksi; kuten ranskalai­nen.
Liberatibn-lehti sanoo, on kaik­kien-
mahdollisten muotojen tutld-minen
parhaan löytämiseksi.
Neuvostoliiton hallitus ehdotti
kaikkien Euroopan maiden atomi­energiakomission
perustamista jo
huhtikuussa. 1958, Euroopan talou­dellisen
komission' 11/ istunnossa.
Heinäkuun 12 pnä 1956 neuvostohal­litus
ehdotti Euroopaomaitten vä­lisen
konferenssin koollekntsumis^
ta keskustelemaan tällaisen yleisr.
eurooppalainen Järjestön luomises­ta.
Tätä ehdotusta kehitettiin neu­vostohallituksen
julkilausumassa
maaliskuun 16 päivältä 1957.: -
Länsimaiden hallitukset torjuivat
N L n eb4pt;uk^n; J^orvari^inen
fdistöf leimaslk^en "pröpigäiidarod^r
nööveriksi",' vieläpä uhaksi länsi-
Euroopan maiden itsemSäräämisoi-
Nkeudelle.' Tyypillinen esimerkki on*
ttollantilaisen Algemeen 'Oagbtad-lehden
selitys: ^^Hollannin' vastaus
Moskovalle emme peräänny pei­tettyjen
uhkausten edessä".' ^ i *'
Blissä' suhteessa ;NLn ehdotukset
saattavat merkitä 'uhkaa floilanbU-ie
tai j o l l e k in muulle länsi-Euroo-
P9n maalle? Senkö vuoksi/ että ne
edellyttävät yleiseurooppalaista jär­jestöä,
joka tulee tervehdyttämään
ilmapiiriä Euroopassa. Vai siksikö,
että neuvostoliittolaisen ehdotuksen
mukaan atomivoiman käyttö soti-lastarkoitulcsiin
kiellettäisiin, sa­moin
k\iin saksalaisten militaristien
oikeus valmistaa atomiaseita?
Neuvostoliiton ehdotusten huo­lellinen
tutkiminen saa jokaisen
puolueettoman henlulön vakuuttu­neeksi:
siitä; että niiden viitoittama
tie on paljon tehokkaampi jo yk-sm
käytännön kannalta k u i n Eur­atomin
tie.
Euratomsopimulcsen mukaan sen
jäsenmaiden edellytetään oleyran
yhteistoiminnassaw tutkimustyön ; j a .
koulutuksen alalla, sekä. vaihtavan
tietoja ^aayutuksistaan atomivoiman -
käytössä. K a i k k i tämä sisältyy myös
neuvostohallituksen ehdotuksiin,
j o t k a mm. edellyttävät että tarkoi-'
tusta varten perustettaisiin erikoi
nen tieteellinen tutkimuslaitos.
' Tässä tapauksessa perustavaa
laatua oleva ero neuvostoehdotuk-sen
j a Euratomin välillä on siinä,
että edellinen kutsuu yhteistyö­hön
koko Euroopan puitteissa, jo­hon
siis osallistuisivat Neuvosto-liitto
«Ja kaikki muut maat J o i l la
on osoitettavanaan tiettyjä saa­vutuksia
tällä alalla. Neuvosto-asiantuntijoiden
-osanotto tekisi'
yhteistyön paljon tehokkaamnfak-s
i / myöskin fnillle maille jotka nyt •
perustavat Euratomin. ^
Euratomia koskevassa sopimuk-
!sessa'' <6n hatariav määräyksiä 'Uk.
suuntaa-antavan .ohjelman ' l a a t i m i ­sesta,
jonka perustarkoitus on vain
"innostaa yksityisten .henkilöiden
ja yritysten aloiUeelhsuutta...
ydinenergian aläfta". 1^40.*''artikla').'
:NL'< puolestaan 'tarjoutuu 'yhdessä
muiden:.-EuroopaiT maiden -kanssa
peirustamaan yritykS(i^ ,atom|voiman
.tuottamiseksi teollisuus-., j a tieteelr
lis-teknillisiin tarkoituksiin.^'-'
Yleiseurooppalainen konferenssi,
joka olisi kutsuttu koolle neiivoslo-hailituksen
ehdotuksen mukaisesti
tutkimaan kysymystä: k a i k k i e n E u ­roopan
maiden atomivoimaelimestä,
voisi keskustella\useista.muistakin
mahdollisista yhteistyön muodoista,
kuten esim. kysymyksestä länsi-
Euroopan atomiraaka-aineiden tur­vaamisesta.
^ erikoisvarusteiden mo­lemminpuolisesta
vaihtamisestanne.
Tällaisen yleiseurooppalaisen yh­teistyön
viitoittaminen voisi todella
voimistaa länsi-Euroopan maiden
taloudellista Tiippumattomuutta ja
antaisi niille mahdollisuudet huo­mattavasti
nopeampiin saavutuk­siin
• ^atomivoiman rauhanomaisen;
käytön alalla.
.4:,
THE FRENCH
P^ESS REACTS
to the
Yllä kuva katolisten/animattiyhdistysten englanninkieliin
sellei^^omalehdistölle lähettämän Jkirjasen kansisivustäV-Esipuhseessaan
GGWe:n presidentti Picard ja QU^m presi^'
dqnili J5*rovojst sanoyajfc: !!'Gaspen A s u k k n a t ovat kauemmin
mä£^ss^,-asuneiden joukossa. He ovat oikeutettuja saamäaö
osakseen samanlaisen union :tunnustamisen ja IcunnoUiset'
pälKäV/^oista toisetkincanadalaiset nauttivat; Me toivomme,
että td käytätte suafta voimaanne'saadaksenne tämän yh­tiön
^ohiaksumaan yhtä hyvin -20, vuosisadan spsiaal^
käyttäytymisen Jkuin 20. vuosisadan voittoilutekniikankin;^
Tällä hetkellä länsi-feidroopan
maiden parlamentit valmistautu'
vat ratifioimaan Enratom-sopi-muksen.
^äusi-enfboppalmsef^par-lamentarikot
j a poliitikot .tulevat
tässä yht(eydessä varmaan piihti-.
maan erästä uutta ;"eurooppalais-ta'^
yhteenliittymää koskevaa ky-
'symysta, - j o n k a / englantilainen
f*New Statesman and Nation"
muotoilee seuraavaan tapaan:
' « n syytä kysyä, miksi näiden
suunnitelmien toteuttamista niin
innokkaasti ajetaan, vaikka ne
ovat .täynnään vaaroja Ja lupaa­vat
niin ^älfän. Kuka niistä on'
loppujen lopuksi ~ hyötyvä?" '
Joäkkoliilce Ufikarissa
n raportjfl jölidosla
Budappst. — Unkarin työläisten
jo\ikkoii)ke,, j o k a i on* syntynyt vas­talauseeksi
Y K n " " U n k a r i n , r a p o r t - j
t i a " vastaan, on levinnyt koko i n a a'
hari; ' S i t a ' t i n täsiteltr monilla sett^^
* duilla-'ja '•Ynyös- ^äätninisteri Janos
KadaD vtuomitsi iaen-i^nkslrasti pe*
^-ustusli^i^ rPäivänlopltämä$$ään pu-'
he.e|^^a,,Pp^miht5t.eri',^9tes^, että se­lostuksen
on laatinut Ij-mi^
komitea, joka, on synlrayt'impfei.^toff tUaisuuä keskustella kaUd^en
ruiliätien i;^ätiöö<rlg!i:ien''titloksena.! \
'> - YKnä 'r^Unkaran^raportÖVion louk­kaus
jlfKttipejvsl^rjaa. vastaan^ j br
^a >^^deIJää iPpk??B^u((p\sen, Jä^^p^
Helsinki. Eduskunnan oikeus­asiamiehelle'
Jätettiin lauantaina/
elok/17' pnä eduskunnan kansande-mokrkatti&
ten Jäsenten allekirjoitta­ma
•• klrjämä,- jossa mm. lapsilisien
maksun .iBinvastalseen pitkittämiseen
jakmjitien yeroennakkojen lakfln pe-rustumattö^
naan pidättämiseen vedoi
ten eslbtään, että oikeusasiamies
klinnittkisf'huomiota näihin laltto-muufe3ifn'jk
kiireellisesti suorituttalsl
niistä tutkimuksen sekä ryhtyisi asian
vaatimiin:<':toimenpitei5lin: laittoman
tilan jlopettamiseksliv Ja laittomaan
menfitteJil^^ .syyllistyneiden ^enkilöK
den ' edesyastuuseen: saa^tamiseksL'
Kirjelmässä todetaan kassakriisistä;
että 'valUoH' tulot tänä 'vuonna nouT
sevat i ä h ^ >50 miljardia vllmevuotlsr
ta suutemmiksl. kuin budjetissa' ön
edgllytetty, i,mutta menot sitävastoin
halli^uls;3§}l^ antamien tietojen mu­kaan
.npin miljardia suuremmiksi:
Kassayfijäamää Jäisi tämän mukaan
vuodöii-' lopulla lähes, 30 miljardia
markkaa/^KirJelmassä viitataan myös
pääministerin Jä valtlovarainäfaiistef
rin: eduskunnalle antamaan tietoon,
että valMoh, tämän vuoden tuloja o l i -
fii.käj^ett^ viime ^vuoden . menojen
peittämTseföi Ja siten syyllistytty v a -
kaya^Hi^: J^l^tusmuodon ja eduskun­nan
budjettioikeuden loukkaamiseen.
tioiden sisäisiin aslollUn/ totesi pii-ministeri
Kadar. MikSU Y K tod(>)la
halUaisi tutkia Unkarin olojaolid
sen v i r k a i l i j o i l l a . : i ^ u t runsaasti
ihähdblUsduksia' tehdä se paikan
pääUä. Hallitus^ kutsui herra Em^\
niarskjöldin vierailulle- puoli viiot*
'ta'^^tten. Tämä'^kutsii on- voimassa
edelleen hän y o l , t u l l a ensi:vii^
fiölläv^^^jb^t haluaa^/Silloin ;hfiflelli
yhteiskuntaluokkien, edus^ien
kanssa. >>' •
•ccse^elin metaUitehtaidea t$fflil-set
Budapestissa bvat pitäneet sour-
•kokouksen, jössa^ lokakuun tafalh
tumien'aikana vastavallankuinoQS-ta'vastaan
taistelleet esittivät'pu­heenvuoroissaan
sultumukseasa sii­tä,
- että ' YK-rapibrtissa kuvataan
.Vastavallankumotiksellisten tiehn^
taa ''taisteluksi kansallisesta vapau­desta."'-
' "
Egerln kaupungissa ovat työlli­set
pitäneet kansalaiskdcotiksea
Isänmaallisen Kansanrintainag
aloitteesta. Siinä hyväksyttiin YKn
pääsihteerille Hammarskjöldllle l i -
hetettäyä kirjelmä, jossa vaaditaan
" U n k a r i n kysymyksen" poistamisto
yleiskokouksen "työjärjestykscs^
Myös Szolnokissa- ja DebraccöÖ-sa
pidetyistä työläisten kokouksisU
on lähetetty! vastaavanlaiset jarjrf-mät
Hammarskjöldllle.
PÄIVÄN PAKINA
f f
m i ^ S L ^ y i A TUOMITSEB ; *
"UNKABI-RAPOBtiN'''
Belgrad. — Jugoslavian komnts-n
i s t i s e n - p u o l u e ^ äänenkami!jtta}>
BotrbaarvbsteU terövästi k e s M -
kona Unkarin kysymyksen ottasus-tä
Y K : n yleiskokouksen päivai,är-jestykse,
en.'
Tämä on tapahtunut propaga^
syistä, kirjoittaa lehti. Unkarin fr
symyksen uusi käsittely ei voi f »
miksikään hyödyksi, vaan se p i k ^
minkin pahentaa kansainvälisÖ ti­lannetta.
Vahingolliset scuraog
tulevat yhä il^eisenupiksi, josj»^
kustelji tapahtuu ynmääräiscss* «•
tunnossa muutamia, päiviä eatm
varsmaisen isiunnon avf^mrta.;:.
;ii
^'Bajän ^e^IapupleUa, '^^^^^
maailman", sydanpije^ fl^k': j a vai­kuttaa
'"'NaUonaT^Guardi"an"-nimi-..
n e n . edistysnUetinen^tiettennne^lsa-;
noisi sosifjideinokr^ttii^^^^^
lehti, jonka kyltissä sanotaan, että
maanpakolaisuudessa > oleva I ^ d en
toimittaja on Cedric Belfrage-ninii-nen
henkilö.
V ' . Ennen vanhaan' tapasivat ^*vääriett
a j a ^ t e n " yupksi i maanpakolalsuur
teen ajetut sanomalehtimiehet, kir^-
j a i l i j a t Ja muut löytää pusko- ja tar^
vapfikan IQidysyallQista.. nyt
^ilmestyy; Yhdysvalloissa sanomBlejhr:
ti, jonka toimittaja on maanpako^
l a i s u u d e ^ — yanhaljia nutntereel-
Ajan meikld seU& ^
^iUutta äJatiikM-^' faa^'tetä vm^
4ialä!inoi9aV^1^i.<flje^h^^ n i i^
ädutomimalliefla^h^
^ ^ _^ . , . - - (.'•J'
Njinpä piemme saaneet hUom%-.
tai; että "tiuarclian" j u l ^ s e e tämän.
; t u o s t o . ; j n a a n p a k o l a ^ t o i M t ^ j a n sa
ndelenlgtintpisia raportteja e r i p u o '
P^.^^maailmaa. 'Viunekäi.[ ^lokuu^
ZB/p:iL numerps£^l^^l|rage',kertop
Moskovan,; kirjeessään (päivätty
elok. 1 p.^ maailman nuorisofesti­vaalin
kokemuksista seuraavaa:
"Moskova ' on tänään historian
avosylisin kaupunki. Täällä on to­teutunut
'katutanssi' ennen tunte-m^
attomassäv mittakaavassa; Kukaan
ei; näytä:= koskaan' anenevän: nukku^
maan. Sampanja virtaa alas 'taval­lisista^
k U r k u i ^ KahvSam tarjoi­lijat^:.
avat.-tnääiQtynusen:^^
li^redt^at r-'voii^i i o n ^ pii-fiietyksi
^,hkfiäti%ttä£nsä.£
vaiteÄr^fiejiÖ'-Ät^tr^Älfar'^
Jpitprfen ^k^Sajat J a , hmdät .J^ko^
painebian^ s e i x S i \ vasten lkesiknst&^ _
lema&n %^oista* tai viedään' käsi-kynkässä<
kadulle saattueessa...
Täällä halaa arabialainen venäläis­tä
tyttöä yhdellä kädeUäpitaeb toi­sessa
kädessään' ; ^ ' n a ^ a a ; v~^aksa-mästyttävän^.
s u n xB määrä' yenäläi-siä
tulee nyt toimeen ulkomaisista
k i e l ^ . | ? ^ o l ? e a i " r a ^ 9 h n n ^^
tä. llflritullen^^^^^^ kadut Ja to­rit
tnubitostuvat-amatöörin pauia-'
m e ^ ^ i ^ n u h ^ e n ro^^nföessa
i a n^|B4^ ^ a ä n , ' keskustelepiaan,
kyliflästa-^södasta ja-siitä miten se
yoida|mJ<^ttaa'ja niiten ^vmdaan
j a t k a j ^ l p i ^ elämää. 7
f ^'Vanhemmat ihmiset liittyvät
keskustekum, mutta maailma on
nuorläni<^^uolellaw^'|Arajal«jnIllan
p u h ^ ä ^ , kaikkien maidÖD l i p ­pujen
noustessa/ilmap^ojen ja
kyyhk$ssleni^ukana. j l l m ^ ^
sliilöy-Kifisutti huomiota ^nuorison
a v a u i £ a ^ j [ ^ ' . . , .
*^ei^äs:.^moskovalainen:'vaa'
-stten^s^öMj'.-»
'^(Okoinaanmaan, <iVenäJän)
kansafai#e»r.aiauta«a^^(^^MQe»--
)äani~-.ig nppwatj?aJioiijspflais^
semmhL J>ibpagianda to&nU, Wf
DuUeirjhoreMn päin. 1 ^ <^
tuhannella moskovalaisella ott^
rihfepid<lssf eriön mystillisen W
lanölaisei iounesta Jaettu-^;
j ä Ä r ^ ä t : ^ " f Xike Ike" (g»
Xs^iSSn Jkesta^eli Eisenhoirt»!
, J^ahdolllsesu; 'Hoveri" D " » ^;
ole täti piiolta' asiasta huoifl^ \
— tai iitfen Ääri epäilee, jdto oi^
asiansa kehnoutta M ameri»»? i
t ^ n n o ^ kykyjä?,, , ^ ' L i
^^Olkoini nädw'aäd»to kaflsJP
ten tahansa. ';Guardian"
puolfiNtaan:
' Tim^ikyj^mys oo^ehkä j * ^
tanut qiielieeane^ mutta
l^.jop ei ole, su^mfPP^^ L
' "Mikä Amkrflf»** ^k^upi'''''^ ^
kääntänyt' i^«aS^„|^ö»lag^
m ä n l ^ p ^ 'inyaa^^n; J W
l u a . J