Vapaus, June 6, 1922

              SIESI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI FMMIIRÄf
(asciitia
.l.i.i.l , ih.ycSökkkkäayys»taä kommuniateja
-li
Bologna, Italia. - Aseelliset lah-tmioukot
(fascistit) Icäsittäen noin
iotaekymmentä tuhatta miestä ovaj
! jokoontumassa tänne ja uhkaavat
^ksansaada sisällis-sodan nationa-
'jistien ja kommunistien .välilla. .
Fascistien sanotaan polttaneen
ioroksi kokonaisen kylän Boschissa,
Jota kommunistit ovat pitäneet kes-iksenaan.
Kaikki tiedonanto vä-
Jtys on katkaistu, joten tietoja ta­pahtumista
siellä on mahdoton saa­jia.
Tornissa hyökkäsivät fascistit en­tisen
pääministeri 'Giolittin oinis-tamaa
sanomalehteä junaan kuljet­tavia
ajureita vastaan ja pahoinpi-telivät
heitä, samalla kun hävitti­vät
30 tuhatta lehden numeroa.
Bypkteyksen kysymyksessä olevaa
lelteä vastaan tekivÄf fascistit sen-johdosta,
että lehdten toimituskirjoi-tas
oli arvostellut fascistien liiket­tä
vaaralliseksi.
Kaupungin kortteli on fascistien
lallussa, joitten joukkoja lisäävät
jDipäri maakuntaa tulevat jouko
Paikallinen sotaväki on vedetty syr­jään,
tarkoituksella siten estää yh­teentörmäyksen
tapahtumista.
Port Arthur. — Koski niminen
suomalainen, joka perjantaina tou­kokuun
26 pvä ajoi automobiililla
kuusi vuotiaan lapsen yli sillä seu­rauksella,
että lapsi vähän jälkeen­päin
kuoli, on asetettu Port Arthu­rin
poliisioikeudessa syytteeseen
miestaposta. Kun Koski oli polii-sioikeudten
alustavassa kuulustelus­sa,
oli hänen apunaan lakimies M.
J. Kenny. Asia lykättiin tuonnem­maksi
ja Kosken uskotaan tulevan
pyytämään takauksella itseään va­paaksi.
— o—
Ruotsin työttömäin
joukkolähetystö kool
le uudelleen
Makon jälii
Erilaisia oikeuipäätöksiS.
Norjan viime suurlakon aikana pi
ti sikäläinen toveri A. M. Nielsen
paheen erään Dovreradan varrella
sijaitsevan sahan työläisille. Pai­kallisista
viranomaisista oli puhe si
tä sisältöä, että se merkitsi vaaraa
jhteiskunnalle. Nielseniä vastaan
nostettiin kanne ja juttu on nyt
iäsiteity loppuun Opdalin oikeusis
tuimessa. Oikeuden jäsenet päätti­vät
kuitenkin yksimielisesti vapaut­taa
syytetyn sillä perusteella, että
«pulieen saattoi päinvastoin olettaa
"laikuttaneen rauhoittavasti, koska
m tarkoituksena oli laada kaikki
työläiiet mukaan lalAoon. Yhteis­kuntarauha
olisi tullut' suuremman
Taaran alaiseksi, jos jotkut työläi­set
olisivat tällaisessa tilanteessa
saaneet työskennellä lakonrikkuri-na.>
Tämän erinomaista ^harkintaa
«soittavan päätöksen vastapainoksi
on Kristianiassa tuomittu työläisiä,
jotka suurlakon aikana menivät
«rääseen varastohuoneeseen ja koh-
^•iaasti huomauttivat siellä työs­kenteleville
rikkureille näiden kun­nottomasta
menettelystä, 21-60 päi­vän
vankeusrangaistukseen.
Sanoo Canadan katkai­sevan
oman kaulansa
Port Arthur. _ «Canada on kat-haisemassa
omaa kurkkuaan kaup-
Paa koskevissa asioissa kieltäyty­j
i ä ottamasta Yhdysvaltain kans-
«a osaa neuvotteluun St Lawrencen
]«sitien rakentamisasiassa,»
''»^«Ph Radden antamassaan
»•alehti haastattelussa.
sanoi
sano-ael
päässyt van­kilasta
Knstianilaisen toverilehden toi-
"taja Tranmael pääsi toukokuun
Mjna vankilasta suoritettuaan por-
^"sen luokkaoikeuden säätämän
^Jgaistuhen. Ulalla . kokoontui
Io„ T°" 'kansanjoukko Kansanta-
» edustalle lausuak^een Tranmae-
^»jervetulleeksi vapauteen. Tflai-
"^p^ pitivät päivän sankari ja
• Egede-Nissen lyhyet priheet,
• ^ V riemuitseva kansan-
ITÄS' TranmaeUn käsillään
^^^r^istyksen h u o neuatoon,
chg„'"'^«t«'n jnhlatUaiauus, jonka
. " ^ a oli mm. pnoliicen pu-ijan
puhe Tranmaemie.
Yhä kärjistyvän nälkäsodan, hä-täavustusbyrokratian
yhä mielival­taisemman
esiintymisen, porvarilli­sen
valtiopäiväenemmistön härsy-tyksen
ja sosialidemokratisen halli­tuksen
lisääntyvän heikkouden ja
häilyväisyyden takia on Ruotsin
kommunistipuolueen työvaliokunta
saanut viime talvisen työttömäin
jpukkolähetystön valtuutetuilta teh­täväksi
näiden kokoonkutsumisen
toistamiseen. Työvaliokunta on suos­tunut
esitykseen ja päättänyt kon­ferenssin
kokoontumisajaksi kesä­kuun
4-6 päivät. Konferenssiin
lähimpänä ohjelmana on: 1. Työt-tömyyskomissionin
, ja hallituksen
työttömyyspolitiikka. 2. Työnanta­jain
jatkuva nälkäsota. 3 Hallituk­sen
politiikan tendenssit. 4. Yhtei-,
nen rintama.
Grand Trunk-rautatien osakkeenomistajat vaativat hallitukselta 4 pro
sentin voitto-osinkoja osakkeilleen, vaikka hallitukselle luovutta
mansa tie tuottaa huikeita summia tappiota. Oikea näyte porva
rillisesta liikemies moraalista. Hallitus maksaisi mutta ei siihen
kykene.
iurbttam nimaiui
taisteli toverien ?e-toinis
Samaan aikaan kun Viron porva-rispedot
ovat. tappaneet ^proletarlaa-tin
sankarillisimman esitaistelijan,
Kingiseppin, ovat ruraaanialaisetkin
valkopyövelit salakavalasti murhan­neet
maan jäntevimmän työläistais-telijan,
toveri Filipeskun. Tämän
rumaanialaisen hirmuteon johdosta
on maan sosialisti-kommunistinen
puolue Italian toveripuolueen väli­tyksellä
osoittanut koko maailman
proletariaatille vetoumuksen, jossa
protesteerataan maassa vallitsevaa
valkoista kauhua vastaan ja pyyde­tään
työväenluokan apua. Tässä
vetoumuksen kohta, jossa kerrotaan
toveri Filipeskun tappamisesta:
Winnipegi8fä on tuhahtia työttömiä
nälkäkuoleman partaalla.
Winnipeg, Man. — Täällä«on tu­hansia
työttömiä, jotka eivät voi
saada työtä mistään. «Kaupungin
isät» ovat näille miehille antaneet
kehotuksen mennä farmeille tai tie­tystikin
— kuolla nälkään. Mutta
aavikkomaakunnissa, enempää kuin
muillakaan farmialueilla ei ole ny­kyään
työtä saatavissa ja näinollen
farmeille. työnetsintään kehottami­nen
on pelkkää ivaa ja valhetta, jol­la
ainoastaan koetetaan saada työt­tömät
kaupungista ulos.
Winnipeg Free Press, joka on
yksi vanhöUisimmista sanomaleh­distä
mitä voi olla olemassa, myön­tää
sekin että kolmessa Keskilännen
maanviljelysmaakunnassa on nyky­ään
tarpeeksi työläisiä farmeilla,
siitä huolimatta, että palkkoja on
alennettu noin $15.00. Näinollen
siis^on niidien työläisten, jotka ovat
työttömänä Winnipe|nssä sekä muis­sa
kaupungeisia, joko saatava al­muja
taikka näännyttävä nälkään
Kuitenkin esim. Winnipegin kaupun­gin
hallinto on almujen annon jok­seenkin,
tyyten lopettanut. Kaupun­gissa
taas ei ole juuri mitään työtä,
sillä rakennustyötkin, jotka taval-isesti
kesänaikana ovat hiukan pa­remmassa
käynnissä ovat nykyään
jokseenkin kokonaan seisauksissa,
tehtaat ja rautateiden konepajat
niinikään käyvät myöskin vain ly­lyttä
työaikaa eikä ole edes tietoa-caan
niiden suuremmalla voimalla
käyntiin alkamisesta.
Liike on yleeniä «eiiauksissa.
Canadian Northern työnvälitys­toimiston
johtaja Winnipegissä il-mottaa,
että heillä ei ole minkään-aisia
vientejä miehille nykyään.
Suuret rautateiden konepajat Port
oguessa jaTranconassa niinikään
ovat nykyään käynnissä ainoastaan
yhennetyllä työajalla ja pienellä
;y5voimalIa, Manitoban hallituksen
puhelinlaitoksen toimesta myöskin
ilmotctaan että «liike on hyvin hil­jaista
verrattuna viimevuoden vas­taavien
kuukausien liikkeeseen ja
että mitään helpotusta ei ole edes
näkyvissäkään.)
Kaapnnki laUaattaDut avisstalnen.
Kuten jo mainittiin, on Winnipe-
300 kommunistin juttu uhkaa
käydä hallitukselle ja valkoterroris-tisille
roistojoukoille yhä edullisem­maksi
keinoksi päästä niistä par­haimmista
tovereistamme, jotka ovat
nousseet porvaristoa vastaan. Sa­laisissa
kokouksissa on päätetty,
ketkä tulevat tapettaviksi ja kutka
siten saavat hengellään maksaa
kommunistisen uskonsa ja proletaa­risen
rohkeutensa,
Leonte Filipesku, yksi laittomain
järjestöjen johtajista, on kaatunut
ohranan kädten ) kautta, on ilman
muutfk alhaisesti murhattu.
Toverit kautta maailman! Leonte
Filipeskun murha on alkuna uudelle
rikossarjalle jonka uhreina ovat 300
kommunistin juttuun sekoitetut par­haimmat
toverimme. On Bessara-biassa
käytäntöön otetun menette
lytavan pirullista sovelluttamista it­se
maan pääkaupungissa. Toverim­me
murha onkin vain verinen ensi
koe. Ja murhaajat saavat olla täy­sin
rauhassa, sillä rumaanialainen
porvarislehdistö on täysin välinpi-
• tämätön onnettomain työläisten su­kupuuttoon
lahtaamiseen nähden: ri­kokset
ovat jo ennakolta tuomitut
hiljaisuuteen.
Meidän suuhumme taas on pantu
kapula. Hallitus on osoittanut ole­vansa
yhtä mieltä murhaajain kans­sa
kieltämällä kaikki kokoukset, kai­ken
poliittisen aktiivisuuden,'
Teidän käsissänne, kansainväliset
Hoverit, on tällä hetkellä niiden kol­mensadan
henki, jotka ovat sotaoi­keuden
edessä, ja kaikkien niiden
Ottawa, kesäk. 3 p. -:- Canadan
hallituksen puolesta on hallituksen
asemaa käyty Englannissa selittä­mässä
Grand Trunlinn rautatien
osakkeenomistajille, jotka ovat teh­neet
vaatimuksen saada 4 prosentin
voitto-osingon osakkeillensa. Seli­tyksen
on' antanut G. A. Bell, Cana­dan
hallituksen rautateiden ministe­ri.
Selityksessään sanoo ministeri
että hallitus tunnustaa että osingot
olisi maksettava mutta että sitä ei
voida tehdä, kyseessäolevat tiet kun
tuottavat jatkuvasti tappiota.
Majuri Bellin esitys on siitä eri­koinen
että siinä yksityiskohtaisesti
selitetään minkälaisia tuon rauta­tien
synnyttämiä vajauksia Domini-onin
hallituksen rahastosta on jou­duttu
luovuttamaan tappioiden peit
tämiseksi. Silloin kun hallitus otti
kyseesäolevan rautatien haltuunsa
toukokuulla 1920, annettiin visseil­le
takaisin maksettaville osakkeille
takaus vuotuisesta voitosta, sillä eh­dolla
että omaisuudtet tuottavat voit­toa.
Voitonsaanniita ei ole tullut mitään.
Vaikkakin Canadan hallitus sai
täydellisen kontrollin Grand Trunk
rautatiehen vasta 1921, on se sitä
kuitenkin rahastanut vuodesta 1920
alkaen. Ensimäisenä y^iotena halli­tuksen
kontrollissa ollessa tuotti
kyseenalainen rautatie tappiota $6,-
527,243.77 ja vuonna 1921 oli tap­pio
$15,672,299.34 ja nämä tappiot
maksettiin hallituksen rahastosta.
Tämän lisäksi tarvittiin suuria sum­mia
pitämään tuota tietä kunnossa
ja täyttämään komppanian tarpeita
Näinollen hallituksen sijotus vuonna
1920 oli kaikkiaan $21,340,808.62
ga vuoden 1921 oli summa kohonnut
$73,702,154,42. Tästä näkyy että
Grand Trunk rautatie ei ole ollut
voittoatuottavassa kunnossa, josta
voitosta osakkeenmistajille voitai­siin
maksaa. Sen lisäksi mitä halli­tus
on sijottanut suoraan rahaa
tuon tien kunnossapitämiseen on
sen pitänyt antaa $60,000,000.00
takaus saman tien bontien myyn­nistä.
Enneminin tai
min on JaDani ajettu
Japanin ponnistelut turhia pytyäk
«een edes viimeiieKS rajalla, jo
hon Venäjä sen on saattanut. Ve
näjä Tyynenmeren rannikkoalu
een herrana ennemmin tai myo'
heinmin.
^rand Trunk Pacific myös tappion
puolella.
..,.Se osa kyseessäolevasta rautaties­tä,
joka tunnetaan Grand Trunk
Pacific nimellä on melkeinpä vielä­kin
kurjemmassa kunnossa kun it­se
Grand Trunk, Kokonais avustus
rahassa tuon tien ylläpitämiseksi
Moskova, — Pravdassa on jul
kaistuna Mäiskin artikkeli venäläis^
japanilaisten neuvottelujen keskey
tymisestä Dairenissa, lausuen: «Ta
pausten kulku tuotti Japanin impe
rialisteille kauhean pettymyksen
Hetkellinen Venäjän rappeutuminen
on sattunut. Kolmen vuoden aikana
jolloin Japanin interveiiUiota on oi
lut, on sen ollut pakko peräytyä
Uralilta Tyynellemerelle. Nyt yrit
tää Japanin interventsio kouristuk'
sentapaisesti pysytellä viimehetkellä
rajaviivalla.
Turhia ponnistuksia ne ovat joka
tapauksessa. Historian Nemesis on
taipumaton. Tätä nykyä eivät vielä
Venäjän voimat riitä heittämään in-terventsioniharjottajia
suinpäin me­reen,
vaan ennemmin tai myöhem­min
palautuu Tyynenmeren rannik­ko
Venäjälle, Intefventsionin jatka-raisyritykset
tuottavat Japanille vairi
uusia tavattoman kalliita rahallisia
ja ihmisuhreja. Japanin hallitsevien
piirien keskuudessa olevan järkevän
osan on tämä tosiseikka tarkoin
otettava huomioonsa. — Rosta.
Saksalaiset pyrkivät
sopimukseen Ame­rikan
kanssa
Berliini, — Saksan Wa»hingtonis.
sa olevalle lähettiläälle on annettu
ohjeet, neuvotella saksalais-ameri-kalaisen
sopimuksen aikaansaami­seksi,
ilmoitetaan täällä viime Der-jantaina.
hoidon mahdottomaksi, tuottaneet
tappiot ovat kerrassaan huikeat. V,
1921 käytti hallitus kaikkiaan täl­laisiin
tarkotuksiin kansan varoja
$119,078,392,00 ja tänä vuonna us­kotaan
tarvittavan vähintään $85,-
000,000.00 samoihin tarkotuksiin.
V, 1921 oli $82,480,303.66, jolle Niiden jotka uskovat että hallituk-
Toronton urakoitsijat
sulkeneet työ­maitaan
Toronto. — Seurauksena siitä
että useat suuret urakoitsijat ovat
alentaneet työläisten palkkoja tässä
kaupungissa, on toista sataa miestä
työttömänä. Rakennuspuuseppäin
union liikeasioitsija sanoi keskiviik­kona
antamassaan selostuksessa, et­tä
miesten taholta ei ole lakko ky­symyksessä,
mutta kysymyksessä on
sulku, jonka muutamat rakennus
urakoitsijain liittoon kuuluvat komp
paniat ovat toimeenpanneet,
o
Sovittelulautakunta
asetettu tutkimaan
Winnipegin palkka-riitoja
Ottawa, — Hallituksen ty^minis
teri on asettanut sovittelulautakun
nan toimittamaan tutkimuksia teo
lisuusriitaisuuksia koskevan lain mu­kaan,
Winnipegin sähköraitiotie
komppanian ja sen alaisten kaasu-laitostyöläisten
välisissä riitaisuuk­sissa.
Lautakuntaan jäseniksi on
nimitetty, puheenjohtajaksi W. H.
Trueman Winnipegistä, ollen nimi
tys tapahtunut kummankin puolen
edustajain esityksestä. Lautakun
nan jäseniksi on työministeri nimit­tänyt
C. E. Dafoen ja R, S, Wardin
komppanian ja työläisten edustajik'
si.
summalle on nyt kasaantunut $14,-
729,238.80 maksamattomat korot.
työläisten henki jotka kärsivät kau- Noin puolet tuosta korkosummasta
heata vankilakidutusta. ovat syntyneet silloin kun Grand-
Rumanian
nen puolue.
kommunisti-sosialisti- Trunkin yhtiö kieltäytyi-' jatkamasta
liikettä ja puolet sen jälestä kun
hallitus otti liikenteen ylläpidon
. huostaansa. Kuten muistetaan rik- Esittää tuloveron kan-jkoi kyseessäoleva komppania sopi-tamista
ulkomaa '""^^
laisilta
Hamilton, Ont, — Täkäläinen
kauppakamari on päättänyt vaatia
parlamenttia pikaisiin toimenpitei­siin
lain laatimiseksi, jonka mukai­sesti
maasta pois muuttavilta ulko­maalaisilta'
perittäisiin tuloveroa.
On nimittäin todennettu useitten
ulkomaalaisten , muuttavan maasta
ilman, että olisivat suorittaneet sel­laista
veroa ja maa kun on kipeässä
valtioverojen tarpeessa, niin tuota
tilaisuutta ei saisi sivuuttaa.
gin kaupunki katkaissut avunannon
työttömiltä. Samaan aikaan liike-elämä
jokaisella alalla on pidätyk­sissä.
Työtä ei^ole kaupungeissa ja
työtä ei ole farmeilla. Siksi työ­läiset
ovatkin alkaneet vaatimaan,
joko työtä, taikka täyttä avustusta
itselleen.. Suuret joukot niistä,
jotka nyt ovat työttöminä ja nälkäi­sinä
ovat taistelleet maailman suur­sodassa
kuninkaan ja isänmaan puo­lesta
ja nyt heillä ei ole isänmaata
ja kuninkaasta ei heille ole mitään,
toivoa.
sen olisi maksettava vielä voittoa
osakkeenomistajille kaiken sen li­säksi
mitä tappiota maksetaan olisi
pikkasen mietittävä canadalaisten
köyhien veronmaksajien asemaa.
Miksi hallitus otti rautateitä hal­tuunsa.
Canadan hallitus on joutunut ot­tamaan
sekä Canadian Northern et-tähden
että se halusi maksaa osak- i tä Grand Trrunkin sekä myöskin
keille voittoa niistä rahoista jotka
hallitus luovutti liikenteen ylläpitä­miseen
sanotulla tiellä. Kun halli-tus
lopullisesti kieltäytyi tällaiseen
tarkotukseen rahoja luovuttamasta,
lakkautti komppania liikenteen ra­doillaan
ja hallitus otti ylläpitääk­seen
liikettä sillä nimellä että ne
jotka olivat asettuneet tuon rau­tatien
varsille asumaan eivät jou­tuisi
kärsimään, Grand Trunk Pa-cificin
suoranainen tappio on ollut
V. 1919 $15,014,163.95, v. 1920
$18,029,173.91 ja v. 1921 $14,283,-
568,17.
Hallituksen rautateiden tappiot hui­keat,
, /'
Majuri Bellin mukaan Canadan
hallitus tunnustaa yKsityisille olevat
osakkeiden voitot, mutta rautateiden
tienistien ollessa sellaisessa kannos­sa
kun ne nykyään ovat ei hallitus­kaan
pidä itseänsä oikeutettuna kor­vaamaan
epaonliistDneitten sijotus-ten
tuottamaa häviötä. Niiden ca­nadalaisten
rantateiden, joita halli*
taa nyt hoitaa sen jälestä kun yksi*
tyiBet omjbtajat ovat nähneet niiden
Grand Trunk Pacificin tiet haltuun­sa
sentähden että niiden yksityiset
omistajat eivät kyenneet niitä hoi­tamaan
ilman saamatta tappiota it­selleen.
Ja porvaait ovat yleensä
sangen halukkaita luopumaan sellai­sista
busineksista jotka eivät tuota
voittoa. Porvarillinen hallitus taas
puolestaan on valmis auttamaan
luokkansa jäseniä pääsemään huo­noista
sijotuksista ja niin kävi täs­säkin
jutussa. Hallitus haali nuo
tappiolla liikettätekevät laitokset
käsiinsä ja on niitä hoitanut tappi­olla,
Mutta^ siitä huolimatta ne
jotka nuo omaisuudet hallituksen
käsiin työnsivät ovat nyt valmiita
vaatimaan voittoosinkoja laitoksista
jotka synnyttävät huikeita tappioita
joka vuosi. Toiseltapuolen on mei­dän
hyvä panna merkille se tosia­sia
että jos, nuo laitokset vain ai-kaislvat
tuottamaan voittoa niin
todennäköisesti hallitus heti silloin
olisi valmis ne työntämään yksityi­sille
rahamicsryhmille takasin. Por­varillinen
liikemieamoraali on veny­vä
ja notkea ja tekee melkein mitä
tahansa.
•Suursodan veteraanit
vaativat Maguiren '
vapauttamista
Edmonton, Alta. — Toveri E
Palmerin, Canadan entisten sotave
teraanien kansallisen liiton orkani-seeraajan
ollessa puheenjohtajana,
750 entistä sotilasta kokouksessaan
Empire teatterissa protesteerasivat
sen johdosta että Toronton poliisi
oli vanginnut toveri Maguiren syyt­täen
häntä kapinallisen puheen pi­tämisestä
vappujuhlissa, Seuraava
päätöslauselma hyväksyttiin koko­uksessa;
<Me, Edmontonin entiset sotilaat
,a työväenluokan jäsenet, käsitäm­me
että Canadan suursodan joukot
olivat koottuja meidän luokastamme,
jle myöskin käsitämme että tove­rimme,
joita joku vuosi sitten pi­dettiin
urhoina ja kuningaskunnan
pelastajina, ovat saaneet oikeudetto­muutta
sekä entisen että nykyisen
lallituksen toimesta, jonka johtajat
eivät ole enempää sotilaita kun työ-isiäkään,
ja
«iKoska meidän toverimme Tre-vor
Maguire on saanut kunniamer­kin
velvollisuutensa täyttämisestä
Cana(laa ja kuningaskuntaa kohtaan,
in me täten vaadimme hänen eh­dotonta
vapauttamistaan heti,>
Entisten sotilaidenkin joukossa
siis on luokkatietoisia jäseniä.
o
Tasavaltalaiset ja uls­terilaiset
kahakoineet
47 Britannian konetyöläisten nniotal
käsittävä sulku päättyy työläis*
ten hyräksyessa työnantajain äsot*
taniat ehdot.
Belfast, — Raskasta laukausten
vaihtoa Irlannin tasavaltalaisten ar-meijaosastojen
ja Ulsterin erikois-konstaapelien
välillä oli käynnissä
kesäkuun toista päivää vastaan yöl­lä,
Dungooley CrossMssa, Louth-Ar-maghin
rajalla. Ammuntaa kesti
7 tuntia ja kolmen erikoispoliisin
sanotaan saaneen surmansa.
Ammuntaa sattui myöskin Culle-villessä,
joka niinikään kesti useita
tunteja. Tasavaltalaisten armeijan
pääkortteerista ilmoitetaan, että
heidän tahollaan ei ollut mitään
mieshukkaa kumpaisessakaan tais­telussa.
DUBLININ ARKKIPIISPA ENNUS­TAA
SISSLLISSOTAA.
. Dublin, — Protestanttinen Dub­linin
Arkkipiispa, pastori A, F.
Gregg, alotti kokouksen täällä sa­nomalla;
«jos tne emme ole jo jou­tuneet
sisällissotaan Irlannissa, niin
se voi olla meidän päällämme tällä
tai ensi viikolla.»
17 kaivosmiestä kuollut
Kruppin kaivoksessa
Essen, Saksa. — Seitsemäntoista
kaivosmiestä menetti henkensä ja
25 loukkaantuivat räjähdyksessä,
joka ta/p^tui Helene ja Analien hii­likaivoksessa,
jotka kaivokset kaa-luvat
Krappin tehtaille. Kahdeksan
kaivostydläista on kadoksissa.
Lontoo. — Yhdeksälläkymmenellä
yhdeksällä tuhannella äänellä nel­jääkymmentä
kuuttatuhatta vaataan,
edustaen 47 eri konetyöläisten uni-ota,
joitten 600,000 jäsentä ovat
olleet työpaikoistaan suljettuna tou­kokuun
1 päivästä lähtien, on työ­läiset
hyväksyneet työnantajain aset­tamat
ehdot ja päättäneet alottaa
työt. Nämät miehet ovat ulkopuo­lella
Amalgamated Engineering Uni-oita
joitten jäsenet myöskin ovat
työstä pois suljettuja. Erimielisyy­det
kuten muistetaan* johtuivat palk-kariitaisuuksista
ja ammattitaidot­tomien
työläisten käyttämisessä am*
mattitaitoa kysyvissä töissä.
'- -o
Yhteisen rintaman j
hanke Tanskassa
Malnitessamme Tans/kan veljes­puolueen
vireille panemasta yhtei­sen
rintaman hankkeesta huomau­timme
jo, ettei sen toteumiseata ol­ut
sosiatidemokratien haluttomuu­den
takia suuri toiveita. Tämä
olettamus onkin n^t osoittautunut
oikeaksi, sekä sosialidemokratinen
puolue että ammattijärjestö kun
on lähettänyt kielteisen vastauksen
communistipuolueeh yhteistä rinta­maa
suosittelevaan kirjelmään. Tä­mä
vastaus on uskollinen jäljennös
' ^andervelden puheesta Beriinin kon­ferenssissa,
työläisten vaikea ase­ma
johtuu komrtiunistien "hajoitta-misyrityksistä
jne. aina nauretta­vuuksiin
asti. Kuten tanskalaisten­kin
oikeistososialistien kiannanotosta
selviää, eivät soaialidempkratiaet
ohtajat kiellä' itseäiän koskaan, ei­vätpä
haikaile edes asettua öuoraan'
istiriitaan materialistisen historia­käsityksen
kanssa, milloin— ja tä­mä
tapahtuu aina — heidän on saa­tava
kommunistit epäedulliseen va-oon.
" . "^1
Vastauksessaan «toteavat»' tans-calaiset
oikeistososialistit lisäksi, et-
«tätä ihajoitustyötä jatketaan
edelleenkin» esim, muodostamalla
communistisia soluja ammattiyhdis­tyksiin,
vaikka he varsin hyvin tie­tävät,
että juuri kommunistit eivät
rakasta hajoitustyötä vaan hajoitta-misen
sijasta päinvastoin tahtovat
lujittaa ammattijärjestöjä ja tehdä
ne entistä taistelukelpoisimmiksi.
Vastauksessa lausutaan lopuksi että
yhteisen rintaman tunnus on vain
«manööveri, jonka tarkoituksena on
palvella uuden hajoitusyrityksen
lähtökohtana.»
Kuten tästä näkyy, pysyvät tans­kalaisetkin
oikeistososialistiset joh­tajat
entisensä Iäisinä ykssilmäisinä
paaveina; eivät ole mitään oppineet
eivätkä unohtaneet, kunnes jonakin
kauniina päivänä saavat havaita, et­tä
aika on rientänyt läpi heidän kät­tensä
ja että maailmassa on muita­kin
voimatekijöitä kuin he — todel­lisia
voimatekijöitä.
Britannian uhkailnt ei
peloita de Valeraa
Irlannin tasavaltalaisten johtaja Ea-mon
de Valera sanoo, että Bri­tannialla
ei ole mitään oikeutta
sekaantua Irlannin asioihin.
Lontoo, — Tasavaltalaisten joh­taja
Eamond de Valera on asettu­nut
uhkaavalle kannalle Britannian
hallitukseen n ä h d e n . Winston
Churchiirin haaste Irlannille, pitää,
kiinni rauhansopimuksesta kirjaimel­lisesti,
eli alistua uudelleen Britan­nian
määräämisvallan alaisuuteen»
sai tasavaltalaisten johtajalta tyh­jentävää
laatua olevan vastaoksen.
«Herra Churchillin ttbkaas ei vai­kuta
meihin», julisti de Valera pu*
heessaan. <Me kiellämme kenen­kään
englantilaisen anktoriteetia
oikeuden olevaa määrätä ^ t ä ir­lantilainen
saa tehdä ja mitä se ei
saa tdidä.» i
j, I.'