Vapaus, October 27, 1951

              ^TOi 2 Lauantaina, lolcakuun 27 p. — Saturday. Oct. 27,1951
OUDSEBTY) ~ iDdependeDt Labor
Xftgan of Ftnnlsb Canadian». Es^
itobUabed Nov. 6, 1917. Autfaorized
sas secosd d a » naii by the Post
«QfOee Oepartuent, ottaja. Pub*
^Uslied . tbxiee «eeUy: TUesdays,
«nntndajv and Saturdays bjr vapaus
iPubUBhlng Company Ltd., at 100>102
tSbn S t W;, Sndbuzy^ Ont., Canada.
Telephones: Busineas Office 4-4284.
Editorial Of/Jee 4-4265. Manager
B, Sukfi. Edltor W. SUusd. Mbiling
address Bo» 69. Sudbuiy, 'Ontaito.
Adveitising rates upoa appUcatlon.
Tramlation freeof cbaxge.
T H I A U S B Z N N A T :
Canadajgga; 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.75
-\ . •••.j k k . ' ' 2^
YbdysvaUofflsa: 1 vk. 8J00 0 kk. 4^0
^messa: 1 vk. 8^0 6 kk. 4.75
• i i i t l iita siirtolaisten kustannuksella
I Ldtteinme natisosastölfa kerrotthn vihne torstaina julkeasta ta-
^dksestä ainut laatuaan -—miten ryhmä mal-
^falaijaa anmiattitaitoisia työ^ oli narrattu Canadaan siinä toi­vossa
ja nskiossa; että he saavat Torontossa oman ammattialansa työtä,
^muttalälottttUnktiJtenkinr yhteen huonoimmin palkattuun hommaan
«Iita tässä i n a a ^ nimittäin rautatien korjaustyöhön — jonka
''kuuriiit'Iä|>ii niin monet sadat siirtolaiset ovat kieltätaitamattomina
ja maan o]oj|ä<tuhtefflattomina joutunut kulkemaan.
^< ^ kovasti suutuk-
'sissaan siitä: petoksesta; jonka alaiseksi he ovat joutuneet ja olisivat
iialokkaat palaamaan takaisin kotimaahansa, minne heiltä jäi parem­mat
työpaikatyjte vauti'saist^^
Toisella puolen, kuten torstaisesta uutistiedostamme ihneni, ta­pan
maan viranomaiset suhtautuvat tavalliseen epäinhimilliseen ta­an
näihin uusiin tulokkaisiin selittämällä, että he pesevät Pontius
'ilatuksen tavoin kätensä ja sanovat, että he eivät sekaannu koko j u ­pakkaan
niin kauan kun näillä siirtolaisilla on tarjolla jokin kurjakin
työpaikka.
• » •
^ Kun näin tapahtuu ^'tuoreessa puussa" ts. Britannian alamaisiksi
luokiteltujen siirtolaisten suhteen, niin mitä sitten "kuivassa puussa"?
Jokin aika sitten viittasimme tällä palstalla erään äskettäin Suo­mesta
Ontarioon tuotetun ammattimiehen kohtaloon. Hän meni erään
suomalaisen — häpeä tunnustaa — '-värvääjän" puheille j a tiedusteli
jaman alansa anrmattityötä. Tämä mies oli "onnellisempi" kuin yllä-niaUutut
maltalaisetsiirtolaiset. Hänelle luvattiin honmiata ammatti­työtä,
j a hommattiinkin, melko "vaatimatonta" korvausta vastaan
;tietysti, kymmenentuhannen Suomen markan hinnasta. Mutta kun
mies meni työhön niin hän havaitsi, että hänelle, vuosia ammattityö­tään
suo/ittaneelle miehelle maksettiin vain dollari tunnilta samalla
kuin toisille saman alan ammattimiehille maksettim lähes kaksi dol­laria
tunnilta!,
^ Me voisimme kertoa toisia samanlaisia tapauksia. Eräs suoma­lainen
mies, joka tuli muutama kuukausi sitten tänne Ruotsista, i l ­maisi
lehtemme edustajalle suuren pettymyksensä sanomalla, että
!"hän menee ensimmäisellä laivalla takaisin Suomeen" — saatuaan s i i -
^«jn tarvittavat matkarahaf. Hän kertoi tulleenja tähän maahan
^)pmattitaitoisena kaivosmiehenä. Ruotsissa hän oli mennyt tiukan
lääkärintarkastuksen läpi ja siellä oli, niin hän kertoi,-myös Canadan
edustaja vakuuttanut, että hän täyttää "kansainväliset mittasuhteet"
terveydellisessä mielessä ja voi siis sen perusteella odottaa saavansa
icaivostyötä Canadassa. Nyt on hänet "raakattu" erään tunnetun
jÖ<»hjoiS-Ontarion kaivosyhtiön lääkärintarkastuksessa sillä perusteella
Ikun hänen toinen silmänsä on Suome-ta .ahdöstään asti ollut vähän
Wrmaalia heikompi!
' ' Eräät toiset äskettäin Suomesta tulleet siirtolaiset ovat valitta­neet,
että heiltä on kielentaitamattomuuden vuoksi evätty oman alansa
l^mattityö ja heille myös on tarjottu metsä-jä s^katöitä, vaikka eivät
^ koskaan eläissään sellaista telineet ja vaikka värvärit Suomessa*
«rflvat vakuuttaneet, että he saavat täällä oman alansa ammattitöitä
satumaisen korkeilla palkoilla.
' - • Selvää on, että uusilla siirtolaisilla, vaikka heitä ei olekaan vielä
tervehtimässä~30-Iuvun joukkotyöttömyys, mikä oli sen aikaisten tu­lokkaiden
edessä, on nytkin -monenlaisia pulmia ja vaikeuksia ja että
i^mävaikeudet ovat vasta alussa.
, *i Ottakaamme yllämainittujen yksilöluo,ntoisten seikkojen lisäksf
jdfiä vaikkapa asuntokysymys, mikä on koko sodanjälkeisen ajan
dlut erittäin kireä. Juuri Ottawasta julkaistut viralliset tilastot osoit­tavat
että canadalaisten perheitten lukumäärä, ottaen huomioon kuole­mantapaukset
ja avioerot, on siirtolaisuuden vuoksi t.v. ensimmäisen
kuuden kuukauden aikana lisääntynyt seitsemällä tuhannella, " eli
prosenttia enemmän kuin on keskinkertainen normaalinen lisään-i
k i n e n . Samalla kertaa, vaikka vuoden alussa kotien rakennus-
\ ^ olikm osapuilleen samassa kuin vuosi sitten, rakennuskus­tannusten
huima nousu aiheutti sen, että heinä- ja elokuussa aloitet­tiin
vain 13,584 asuntoyksikön rakentaminen, ollen se 29 prosenttia
pienempi-määrä kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Jos asun-iojen
saanti on vaikeata muille, niin uusille tulokkaille se on kymme-nph
kertaa vaikeampaa ja samalla myös suuren rahan panttina.
I k a i k k i nämä seikat huomioonottaen on korostettava sitä, että
tämän maan asukkaina ja kansalaisina olleiden suomalaisten ja mui­den
tulee kiinnittää ^entistä enemmän huomiota uusien siirtolaisten
f)tobleemeihin. Tässä tilanteessa eivät liioin riitä tekopyhät taivas­telut
"uusien ja.vanhojen" siirtolaisten välisistä suhteista eikä poro­porvarilliset
korulauseet sen ajatuksen perusteella, että "jos sinä
kynsit minun selkääni, minä teen saman palveluksen sinulle".
Mitä tässä yhteydessä tarvitaan pn ensinnäkin se, että suh-f
" taudutaan rehdin avomielisesti edessäoleviin ongelmiin. On läh-
. dettävä siltä vankalta kalliopohjalta, että jos uude^ siirtolaiset
"voidaan pakoittaa siihen, että he työskentelevät halvemmalla
palkalla, asuvat huonommissa asunnoissa, syövät ja pukeutuvat
huonoimmin kuin muut, niin sitä käytetään keinona toisten cana­dalaisten
elintason polkemiseksi; Kysymys uusien siirtolaisten
oikeuksien ja eiinmahdollbuuksien puolustamisesta p n siis aivan
yhtä paljon "meidän oma" kuin "heidänkin" asiansa, jos asian
tähdentämismielessä saamme luvan käyttää tällaista sanontaa,
vaikka todellisuudessa on puhuttava vähäväkisten ihmisten y h ­teisistä
eduista.
Kysymys: Voisitteko ilmoittaa artb-ritiisen
suomenklcUsen; nimen Ja
määritelmän? — Reuxnatautinen.
Vastaus: Arthritis on suomenkieli­seltä
nimeltään nivelreumatisml (tai
niveltulehdus), jonka Pieni Tietosa­nakirja
vuodelta 1927 sanoo aiheutu­van
todennäköisesti tuntematomista
nflkro-organismelsta. Tälle sairau­delle
on omhiaIsta"äkUlisesti ilmene­vä
nivelten tulehtuminen, johon l i i t ­tyy
ankaria kipuja j a ajettumista,
siirtyen useimmiten, nivelestä toiseen.
TavälUsesti on potilaalla myös korkea
kmune. Sairauden syynä on useim­miten
vilustuminen j a se alkaa useim­miten
kui^^utulehduksen yhteydessä,
itkillisestä nivelreumatismista voi jat­kuvan
kylmyyden tai kosteuden vai­kutuksesta
kehittyä pitkällinen nivel'
reumatismi."
•Nivelreumatismin sanotaan olevan
yleistaimän kroonillisen sairauden
Canadassa sillä sen todetaan vaivaa­van
y l i eOO.COO maan asukasta.
Metropolitan Life Insurance Com­panyn
lääkärit sanovat, että " a r t h r i ­tis
on nimi, jota käytetään monista
erilaatuisista taudeista, jotka ovat n i ­velissä.
He sanovat edelleen, että
mitään varmaa taudin (parannuskei­noa
ei ole vielä tiedossa. Xäakärinr
hoidon väitetään olevan ainoan kei­non,
jonka avulla se voidaan paran­taa.
Nykyään sanotaan noin 60 pro­senttia
potilaista saavan huomattavaa
lievennystä sairauteensa j a joissakin
tapauksissa ovat Jotkut täydellisesti
parantuneet kun parannus on aloi­tettu
alkuasteella.
Lääkärit .kehoIttaväT- sairauden
välttämiseksi tai sen vaikutuksen lie­ventämiseksi
ihmisiä pysymään nor­maalipainoisina,
olemaah' ryhdikkäi­nä,
lepäämään; nukkumaan j a l i i k k u ­maan
riittävästi j a syömään moni^
puolista ravintoa sekä'olemaan tyyni-mielisiä.
Englannin kommunistinen puolue arvostelee
Lobar-hallituksen ''kansallistamis^-poli--
tiikkaa ja hahmoittelee tien sosialismiin
Tämän vnoden taxnmlknussa by- sotansa MaTaka ssa ja Koreassa, vas-
Mitä muut sanovat
; * Aikaisemmin tähän maahan tulleiden velvollisuus on kohdella
•uusia siirtolaisia aikuisina ihmisinä, joille \^idaan mitään merkitse­mättömien
korulauseiden ja kohteliaisuuksien asemesta kertoa koko
totuus epämiellyttävistäkin seikoista. Jä totuus on se, että yksilöinä
uudet siirtolaiset,, kuten muutkin työläiset, ovat voimattomia ja jou-tiivat
sekä julkeiden riistäjäin kynittäväksi että kaikenlaisten huija-rdtten
puijattavaksi. Vain uniotoiminnan ja'yleensä työväenliikkeen
väUtyksellä ja kautta me pikkuihmiset voimme elinmabdollisuuk-siämme
puolustaa ja parantaa,
' Kolmanneksi tämän maan varsinaisen väestön velvollisuus on 4^
julkisesti tuomita ne sydämettömät ••vätvääjäauttajat", jotka vasten
parempia tietojaan lupaavat "asiakkailleen" (tai "kaloilleen", kuten
täkäläisten maanmiestemme on tapana sanoa) yhtä hyvää ja kahta
kaunista, "myyden" korkeista hinnoista työmaita, mikä sivumennen
sanoen on suorastaan lakivastaista alamaailman hommaa tässä ma-kkuaassa^
Samalla kertaa on tiukasti vaadittava viranomaisilta,
että näille uusiHe tulokkaille varataan sellaisia töitä ja toimeentulo-
VIITTAAMME TÄMÄNPÄIVÄISEEN
TOIMITUSKIRJOITUKSEEN
•Viime sunnuntaina pidettiin Fort
Arthurissa uusien suomalaisten siirto­laisten
kokous. ..>Alustavan puheen­vuoron
käytti Mr. Paavo Lehtonen
mainiten m.m. seuraavaa:
Me kalkki olemme lähteneet parem­paa
etsimään kuten kymmenet tuhan­net
kansalaisemme aikaisempina vuo­sina.
' Niin meille, kuin myös heille^
ovat uudet olot tuottaneet pettymyk­siä.
Se johtuu puutteellisista ennak­kotiedoista
ja käsityksestä samaistaa
^Canada j a ^Yhdysvallat...
Suomalaiset ovat myös muilla työ­aloilla
saavuttaneet mainetta hyvinä
työntekijöinä. <XJusI siirtolaispolvl ei
saa tätä saavutusta himmentää, joskin
valkeutena on ehkä tottiunattomuus
siihen työhön jonka onnistuu h a n k k i ­maan.
Koulutus j a ammattihan ei
täällä erikoisen paljon merkitse...
Työtä, oilpa se sitten totuttua, t a i täy­sin
uutta, on suuremmitta valikointia
otettava vastaan, j a niinhän on teh­t
y k i n . . . — Canadan Uutiset, lokak. 24
pnä.
YHDYSVALTALAISTA . -
"RAVHANRAKKAUTtA'*
HyökkäysMd&n^ 'albittafainen voit­taisi
meille'yfceän ja kansanomaisen
nimityksen — olisimme ensimmäinen
hyökkääjä rauhan puolesta. — 'USA :n
lalvastoministerl Kenneth M»tfchews
Bostonissa, 26 p,elokuu98a 1950.
Suoraan sanoen: yleisesikunnan
käsityksen mukaan tämä s t r a t ^ I a se­koittaisi
meidät väärään sotaan vää­rällä
hetkellä ja väärän vihollisen
kanssa. — Kenraali Omar Bradley, 15
p. kesäk. 1951 vastustessaan MacÄrt-hurin
suosittelemaa södän julistusta
Kiinalle.. -v^^V'-; : /}
Rauha Koreassa saattaisi koitua t u ­hoisaksi;
— Kenraali Öma.r Bradley,
30j). heinäk. 1951.
MITÄ SENSUURI SAA AlKÄAN
Maalisk. 17 pnä tapahtui Koreassa
canadalaisten sotilaiden pUessa le-vähdysleirlllä
suuressa määrin salassa
pidetty murhenäytelmä. Juotuaan he­delmämehusta,
keittoalkoholista ja
kengänkiilloitusyoiteesta valmistettua
juomaa, menetti neljä sotilasta ensin
näkönsä ja sitten henkensä j a viisi
joutui sairaalaan. Tämän tapauksen
yhteydessä tapahtui myöskin' erään
korealaisen naisen raiskausyritys, jo­ta-
ehkäistessä kolme korealaista me­netti
henkensä ja neljä haavoittui. L o ­kakuun
15 päivän MacLean's Maga­zine
kertoo näistä alkoholisteista seu­raavaan
tapaan:
Mikäli keittoalkoholikuolemat ovat
kysymyksessä», salvat canadalaiset
niistä ensiksi tiedon lyhyestä mainin­nasta
eräästä yhdysvaltalaisesta uu-tisjulkaisusta.
Tässä oli jäUeen tär­keä
tieto, johon yleisö olisi ollut o i ­keutettu.
Joillakin kysymyksessä ole­villa
mIehUlä oU sivUlielämässä mai­netta
hieronta-alkoholin nauttijoina
ja yleisöllä oi oikeus tietää, että a r ­meijan
lääkärit olivat hyväksyneet
heidät fyysiUiscsti kelvoiuslna pikai-valcsyl
Enslannin fconunonistinen
p:-olne unden ohjelman "Englaa-nln
tie sosialismiin". Englannin
. parlamentinvaalien sikana Ja myös
kommnnlstisen poolneen osalllstn-essa
niihin aodellaobjelmailaan,
selostamme sitä pääpUrteittäia Ja
Jalkaisenune Helsingin Vapaa Sa­nan
saomennofcsena kokonaan oh­jelman
sosialistista kansallistamis­ta
koskevan osan.
Ohjelman johdannossa korostetaan,
että kommunistisella puolueella ei ole
eikä ole koskaan ollut muita intresse­jä
I ^ i n Englannin kansan edut, sosia­listisen
Englannin luominen. Laborin
jchtajilla sitä vastoin ei ole mitään
yhteistä sosialismin eikä työväenluo­kan
etujen. kanssa,: mitä asoittaa jo
se, että latjorhallltulcsen y l i 3 vuotta
kestäneestä valtalcaudesta huolimatta
1/10 väestöstä omistaa edeUeenVlO
•Snglannin rikkauksista. Labonhalli-tuksen
"kansallistamisen" epäonnistu­minen
ei kuitenkaan merkitse, että so­sialismi
olisi epäonnistunut. Se o-»-
soittaa vain, että laJbor-reformismi ja
labor-imperialisml, jotka edustavat
suurfinanssletuja, ovat epäonnistu-
.neet.-.
Siirtyen rauhankysymykseen ohjel­ma
vaatii, että'Englannin on. vapau­tettava
itsensä kaikista\otaliitoista ja
-velvoituksista, lopetettava siirtomaa-
~^me valvonnan turvaamiseksi j a talou-dellisen
suunnittelun muuttamiseksi
todellisuudeksi, sekä pohjan laskemi-seksi
kansan voimakkaasti paranne­tuille
elämänehdoille. Tämä tapa on
tustettava Länsi-Saksan Ja Japanin
JäUeenaseJstamista sekä ryhdyttävä
yhteistoimintaan Neuvostoliiton, K i i ­nan.
Intian j a muiden rauhaarakasta­vien
kansojen kanssa.
Edelleen ohjelmassa vaaditaan E n g ­lannin
irroittamista riippuvaisinissuh-teistaan
Yhdysvaltoihin sekä kansal­lisen
suvereenisuuden palauttamista
sekä täydelliseen kansalliseen itsenäi­syyteen
j a tasa-arvoisuuteen prustu-vlen
läheisten, veljellisten siäitelden
solmimista imperiumin vapautettui­h
i n kansoihin.
Ohjelmassa korostetaan, että on ole­massa
muita teitä sosialismiin kuin
Venäjän vallankumouksessa noudatet­tu.
Esimerkkinä tästä ovat kansande­mokratiat,
joissa sosialismiin sihry-tään
ilman neuvostosysteemiä. Eng­lanti.
tulee saavuttamaan sosialismin
omaa tietään; Tämä tie viitoitetaan
ohjelmassa seuraavasti:
Sosialistinen kansallistaminen \ on
kansanhallituksen taloudellisen poli­tiikan
kulmakivi. On välttämätöntä,
ettei ainoastaan kerta kaikillaan mur­reta
monopollsUen mahtia, vaan että
myös teollisuus siirretään kansan h a l ­tuun.
Sosialistinen kansallistaminen
on välttämätön työläisten kapitalisti­sen
hyväksikäyttämisen j a riistämisen
lopettamiseksi, taloudellisen elämäm-
Icapitalistiseen yksityisomistukseen pe-
'nistuvan järjestehnän muuttaminen
sosialisoiduksi kansanomaisuudeksi.
K a i k k i suurteollisuudet j a l i i k e n ­nevälineet,
pankit, monopollstisestl
omistetut ^suurkauppa-. ja = väJhit-täiskauppayhtymät
sekä suurtilat,
otetaan kansanvaltion sosialisti­seen
omistukseen. KansallisveUca
j a osakepääoma, joka edustaa a i ­kaisemmin
kansallistettujen teolr
lisuuksien korvaus^. Julistetaan
mitättömilcsi. -
K u n yritykset kansallistetaan tai
osakkeet Julistetaan mitättömiksi,
suoritetaan oättain korvaus niille, Jot-ka
: eivät vastiista kansanhallituksen
politiikkaa, mutta niille. Jotka vastus­tavat
kansanhallitusta, ei suoriteta
korvausta. ^
Tämä sosialistinen kansallistaminen
eroaa perusteellisesti kapitalistisista
kansalllstamlstoimenpiteistä. Joita
suorittavat oikeistohallitukset, vapaa-mieliset
halUtukset tai labor^halUtuk-set,
toimenpiteistä, joilla ei ole mitään
yhteistä sosialismin kanssa j a jotka
herättävät yleistä arvostelua työläis­ten
keskuudessa.
Ne kapitalistiset kansallistamistoi-menplteet,
Joita labor-hallitus on suo­rittanut,
ovat koskeneet vain vähäistä
osaa teollisuudesta Ja jättäneet yksl-tyiskapitalistien'haltuun
tärkeimmät
Meyerin vapauttaminen on
kaatuneiden häpäisemistä
Toronto. — Ontarion lainlaatija-kunnan
jäsen A. A. MacLeod piti
viime keskiviikkona C K E Y radioase­man
välityksellä voimakkaan puheen
natsi kenraali Kurt Meyerin vapaut­tamista
vastaan. Kuten muistetaan,
tämä Hitlerin myrskyjoukkojen paa­tunut
natsikenraali muiihasi kahdek­santoista
aseetonta canadalaista so­tavankia,
«ilden joukossa yhden C a ­nadan
suomalaisenkin nuorukaisen v.
1944. Mr. MacLeod, joka on yhdessä
J . B. Salsbergin kanssa uudelleen L -
P P : n ehdokkaana Torontossa, "lausui
puheessaan mm. seuraavaa: V;
. . . Se oli eräs kesäkuun aamu f v.
1944. Paikka, pieni kylä Norman-dissa.
Knnlui terävä komennas. Nai-:
sien teloitusjoukkne tähtäsi kivää­reillään
Ja -kahdeksantoista nuorta
canadalaista sotavankia kaatui maa­han
kylmäverisesti • murhattuna.
Nämä syyttömät sotavangit ammut­tiin
Hitlerin henkivartlojoukkojen
kenraaU Kurt - Meyerin välittömän
määräyksen perusteella. Canadalai-nen
sotaoikeus totesi Meyerin syylli­seksi
ja tuomitsi hänet kuolemaan.
Mutta, poUittisista syistä, hänen tuo­mionsa
lievennettiin elinkautiseksi
vankeudeksi j a hänet lähetettiin C a -
nadaan.
Viime viikolla St. Laurentm halli­tus
siirsi tämän murhaajan n.s. " t u n ­nesyistä"
ijänsi-Saksaan, missä häntä
odottaa lu^hon vastaanotto toisten
natsien toimesta, jotka nyt ovat kor­keissa
asemissa' Länsi-Saksan h a l l i ­tuksessa.
Häpeällisessä yrityksessä
välttää Canadan kanan oikeutta suut­tumus.
S t . Laurentin hallitus tiedoit-tl
ellen, että hallitus on hyljännyt
Länsl-Säksan" ahömuksen Kurt Me?
yerin vapauttamiseksi. Mutta mitä
seikkaa el korostettu, on se, että täniä
hylkäys tehtiin jo jokin aika sitten.
Nyt Meyer on salakuljetettu ijänsi-
Saksaan, missä hän todennäköisestt
on pian vapaana miehenä toisten a r ­mahdettujen
sotarikollisten kanssa.
Kuullcaa mrs. Wallace Pindlaytä
joiUca 19-vubtias poika Robert oli
yksi niistä murhatuista sotavärikels-ta.
"Meyerin kuolemantuomiota ei
öllsl saanut lainkaan armahtaa", häh
sanoi. "Minun pöiltanl Bob murhat­tiin.
Miltä luulette minusta; tuntuvan
ajatellessani sitä raakaa tapaa miten
poikani kuoli Canadan puolesta?"
Ja sitten mrs. HolnesMcMiurray-ka-dulta,
jonka poika Fred ammuttiin
myös Meyerin määräyksestä: "Minun
poikani öU kuollessaan vasta 20-vuo-tlas.
Kaikki muut murhaajat teloi­tetaan
tai pannaan elinkautiseen van­keuteen.
Miksi Meyerin suhteen p i ­täisi
olla eri tavalla?" Todellakin,
•miksi\- •
Canadan kansa esittää myös tä'
män kysymyksen, mr. pääministeri, j a
haluaa siihen vastausta! Te sanotte,
että Meyer siirrettiin "tunnesyistä"
Länsi-Saksaan. Onko teillä mitään
tunteita mrs. Findlayn ja mrs. H o l -
nesin suhteen? Onko teillä mitään
tunteita toisia canadalalsia äitejä, k u ­ten
minun siskoani, joka menetti kak-sessa
värväysryntäyksessä vuosi taka­perin.
Lopullisen Iroonlsta oli nähdä
miten kolmea heistä tervehdittiin m i l ­tei
urhoina kun heidät lähetettiin t a ­kaisin
Canadaah tänä kesänä.
si malnota poikaansa viune sodassa. Ja
joka vapisee nyt pelosta, että hän
voi menettää muutkin poikansa kun
on vapaana sellaisia raivohulluja kuin
Meyer? •••••
Ystäväni, minä syytän, että pää­ministeri
vapautti Meyerin YQidysval-tain
valtiodepartmentin pyynnöstä
siten, että han voi liittyä uudelleen
elvytetsm natsiarmeljan johtoon suo^
rittaakseen uusia rikoksia ihmiskun­taa
vastaan. Minä sanon edelleen,
että tämän murhaajan hellävarolnen
hoivailu takaishi rikoskmnppaniensa
luo häpäisee niitä 40,000 canadalaista,
jotka : antoivat henkensä taistelussa
natsismia vastaan.:-
Mhiua ihmetyttää miksi minun l i ­beraalinen
vastustajani Joseph Gould
ja minun toryvastnstajant mr. Y a -
remko ovat olleet äänettöminä tästä
häpeällisestä teosta... Heidän äänet-"
tömyytensä, minä pelliään. on hy­väksymisen
merkld. Mutta murhat­tujen
canadalaisten poikien haudat
Normandjrssa; natsien keskitysleirien
kaasu-uunit Ja maakin missä Kurt
Meyer ja hänen rikoslmmppanlnsa
murhasivat miljoonia, hnntavat tätä
häpeällistä toimenpidettä vastaan!
Niille canadalaistovereilleni. Jotka
kuuntelevat minua tänä iltana, h u o l i ­matta
siitä znlhin puolueeseen he l u ­keutuvat,
minä esitän vetoomuksen,
että, te puhuisitte tätä kuolleittemme
häpäisemistä vastaan. Priatestplkaa
sitä pirullista vehkeilyä vastaan, Jon-:
ka muicaan Meyer pantaisiin uudel­leen
johtamaan haniienmarssla k u l ­kevia
myrskyjoiikkolaisia kolmannes­sa
mäalhnansodassa,: missä meidän
omat poikamme olisivat iiäiden ku£-
jlen rappeutuneiden komennettava-lohkot.
Jotka suurfinanssi omistaa ja
Joista se saa voittonsa.
Teollisiuden kansallistettu lohko on
pääasiassa käsittänyt aputeollisuudet,
S.O. sellaiset teollisuudet. Jotka varus­tavat
kapitalistisen teollisuudert kulr
Jetusvälineillä j a : voimalla, ovat o-soittauttmeet
tehottomiksi sekä tuot­taneet
tappiota aikaisemmille kapita­listisille
omistajilleen. Nämä omai­suuden
kansallistamistoimenplteet Or;
vat siten osoittauttmeet edullisiksi k a ­pitalismille
kokonaisuudessaan ei­vätkä
ne ole millään tavalla muutta­neet
Englannin talouden kapitalistis­ta
luonnetta, eivät sen enempää kuin
Bismarckini Hitlerin tai Englannin
oikeistohallituksien vastaavat toimen­piteet
ovat tehneet sitä mennei^yy-des^.
Sosialistinen kansallistaminen, jon­ka
suorittaa kansanhallitus, ja Joka u -
lottuu kalkkeen suurteollisuuteen Ja
kauppaan, suurtilanomaistajien maa­han
j a pankkeihin, tulee ratkaisevalla
tavalla muuttamaan Englannhi kapi­talistisesta
maasta maaksi, Joka on
tiellä sosialismiin.
Kapitalistinen »kansallistaminen ei
merkitse mitään muutosta työläisten
voittojen lisäämiseksi ja rikkaitten o-mlstajien
vallan vahvistamiseksi.
Se tekee hallitukselle mahdoUiseksi
yhteistyössä työläisten j a teknikkojen
kanssa lopettaa rajoitukset j a toteut­taa
tuotannon suuri lisäys, varustaa
ja Järjestää uudelleen teollisuus kan­sallisen
suunnitelman pohjalla, jonka
tarkoituksena on maan/ tuotannollis­ten
apukeinojen lisääminen, paran­taa
paUOEOja ja työolosuhteita, alen­taa
hintoja, lisätä koko sosiaalihuoltoa
j a ainaiseksi poistaa taloudellisten
kriisien ja työttömyyden vaara.
Tuotanto-- j a kulutusosuuskunnalli-sia
yrityksiä rohkaistaan j a niille a n ­netaan
niiden kehittämiseksi avtis-tusta.
'Niiden hoidettaviksi annetaan
tietyjä palveluksia. Jotka nyt ovat
monopolien hallussa.
. Pienkaupplaat ja -liikemiehet
samoin kuin maaseudun pientilan- i
omistajaa j a talonpojat vapante-
-SITA:
:TÄTÄ.
OMA OLI SVT
— Haluaisin kertoa teille, että c
kihloissa tyttärenne kanssa.
— No mitä pahuusta siitä min-vaUtatte,
Mitä muuta hiulitte s
rasvan siltä, että kuukausia kiei
litte talomme ympärillä.
PITI JOSTAKIN
Khrjalllsuutta harrastava älU
haa tyttärelleen seuraavaan tapi
"Minä en voi ymmärtää miksi ti
tapaat sitä nuorta -miestä joka iU
Hän ei pidä Brownhigista, el Ibseafc
eikä muista tunnetuista kirjailij<^
Mistä hän oikeastaan pitää?"
"Hän pitää minusta", tokaisi tjti
MOLEMMAT OIKEASSA
— Mitä staä naapuri homma
siellä takapihalla?
—^ Hautaan^ meidän kanarialinb
amme.
— Vai niin . . . Mutta minäpä s
ttmkin tietämään, että sinä hauta;
minun kissaani.
— Niinpä niin, mutta minä sahi
tietämään, että minun kanarialiolt
nl on sen ^ s s a a n sisällä.
Usuuden koko tuotannon kansan c
maisuudeksi.
• • '•. Kapitallstlsesti kansaUistctta
teollisuutta hallitaan byrokmttl
sesti. KansaUistettnJen teolllsoak
sien johtokuntia hallitsevat entbt
omi^jat ja heidän apnrioa
. Muutos on pelkkä mnodolUsei
muutos: työläisiä hallitsevat edd'
leenkin fcapitaUstiset herrat
Sosialistinen kansallistamina
poistaa täydellisesti kapitalistit ^
heidän bulvaaninsa. Jobtoknuat
muodostetaan täydellisesti tjöfil.
sistä ja teknikoista.
Kaikissa teollisuuksissa ja tehtaissa
esitetään kaikUäidotukset, suunni-tehnat
ja tehtävät työläisille kesku^
teltav&si ja yhteisesti päätettävM!
Työläisten j a heidän ammattiyhdu-tykslensä
demokraattinen osallistumi­nen
halihitoon turvataan siten jokai­sessa
vaiheessa ylhäältä ja alhaalta.
Kapitalistisen luokan samoin kuin ka­pitalistisen
voitto- ja riistojärjestel-taan
rajoltuksisto, jolta monopoUt i"än poistamisen jälkeen muutturat
ovat pakottaneet nlUIe, ja he tule- ammattiyhdistykset ja työläiset pää-
KURT MEYER,
canadalaisten sotavankien ammutta-misesta
ensin kuolemaan tuomittu,
sitten elinkautiseen vankeuteen mää­rätty
ja nyt Saksaan palautettu natsl-kenraali.
na.:.'-
Teidän edustajananne lainlaatija-kunnassa
minä käsitän yleisen mieli­piteen
tärk^-den. Teidän äänenne
pn osa siitäsuuresta voimasta. N i i n ­pä
mhiä keholtankin teitä kh"joitta-maan
tai sähköittäinään päämhiiisteri
St. Laufeniiile. Vaatikaa että tappa­j
a Meyer tuodaan talcalsln Cairiadaan
palveleman koko tuomionsa. Meyerin,
palauttaminen; Canadaan olisi voitto
rauhan asialle, olisi martyyrehiä
kuolleiden poi^emihe kunnioittamis­t
a . ; - •• :;::-;^'
vat hyötymään lisääntyvästä ta-varanvalhdosta.
minkä uudet olo­suhteet
aiheuttavat. ^
Ulkomaankauppa muutetaan h a l l i ­tuksen
monopoliksi, joka palvelee
kansan etuja, j a kauppaa kalkkien
maiden kanssa kehitetään.
.'Erikoista (huomiota kiinnitetään
maatalouden kehittämiseen. Työtäte­keville
talonpojille armetaan apua, ja
osuustoiminnallisen kaupan sekä y h ­teisen
koneiden käytön kehittämistä
kilholtetaan. Kaikki käyttökelpoinen
maa otetaan viljelykseen, ja uuden­aikaisen
maataloustieteen avulla.
Mutta kapitalistisen kansallistamisen
maksamhien entisille omistajiUe; Sen
tarkoituksena on myös mmm teolll-tarkoituksena
el ole vain korvauksen
suuden yrittäjien hyödyttäminen s i ­ten,
että heille varataan halpoja t a ­varoita
j a palveluksia. Juuri näistä
syistä kiihdytetään kansallistetuissa
teollisuuksissa työtahtia j a jätetään
työläisten palkat alhaisiksi. Kapita­listista
kansallistamista käytetään
kapitalismin hyödyttämiseksi kokonai­suudessaan
kansallistettujen teolli­suuksien
työläisten kustannuksella, v
Sosialisthien kansallistaminen sitä
vastoin tekee kerta käikltiaah lopun
työläisten riistämisestä yksilylsten o-mistajlen
hyödyksi, nostaa yuokra-,
korko- j a voittokuorman työtätekevän
kansan (hartioilta sekä muuttaa teol-volmaksl
työn tuotta vaisuuden lisää­misessä,
koska' tuotannon jokainen
lisääntyminen merkitsee lisääntyneitä
ansiolta ja korkeamapaa elintasoa.
Kapitalististen monopolien valvon­nan
poistammen maan taloudellisesta,
poliittisesta ja sosiaalisesta elämästä
vapauttaa yhteiskunnan siitä rajoitta­vasta
vaikutuksesta, mikä onpi^jt
sitä takapajuisena, ja vapauttaa sumi'
nattomia voimia teollisuuden, kaupan
ja yhteiskunnallisen huollon nopeaa
kehittämistä varten. Lisäksi se tuo
mukanaan turvallisuutta ja pitkäBe
ulottuvia parannuksia elinehdoissa el
ainoastaan työväenluokalle, vaan
myös vapaiden ammattien harjoitta­jille
ja yhteiskunnan keskikerroksille.,
Sosialistinen kansallistaminen antaa
siten yhteiskunnaUlseen käyttöön val­tavia
rikkauksia, jotka tähän asti on
käytetty kapitalistien hyväksi. Tuo­tantoa
tullaan lisäämään siinä tarkoi­tuksessa,
että Englannin riippuvai­suus
eUntärkelden elintarvikkeiden ul-koniaiSista
toimituksista vähenee.
SUOMEN PAINIJAT
NITISTIVÄT TANSKAN
Deventer.; — l ^ U ä ; lokakuu 20
päivänä suoritetussa ipaihinMiaotte-lussa
nujersi Suomeii joukkue Hol-
. lannhi joukkueen peräti 8-^. Suo­malaiset
olivat ylivoimaisia kaikiss»
sarjoissa.
Lulmihe äskettäin torontolaisesta
suomenkielisestä aviisista erään Manu
Matlnppjan Suomen kirjeen, Jossa p u ­huttiin
siltä sosialidemokraattisesta
j a {Mivarillisesta siunauksesta, jossa
Su(»nen työtätekevä kansa rypee nihi
vallattomasti, että on pitänyt panna
kortUle etteivät söisi itseääii vota
paljouden takia hautausmaalle, S i l ­tä
se kirje meistä tuntaii ja arvelem­me'
! toistenkin mainitun kyhäyksen
lukijoiden ipäässeen asiasta saman­laiseen
käsitykseen. K u n siellä Suo­messa
eletään moisessa yltäkylläisyy­dessä
nhn meitä j a monia multakin
Ihmetyttää miksi maan asukkaat pyr­kivät
pois sieltä nUnrunsaslukulslna
tolin Canadan viimealkaln sllrtolais-tllastot
osoittavat.
Manu Mattapolka sanoo kirjeessään,
että voin varastoon ostamhien aUieut-t
i sen kdrtUle panemisen kun hams­traajat
kiilkivat kaupasta kauppaan
j a ostivat .voita n i i n iiaijon^kun^JakT
soivat kotiin kantaa. "Hallituksen ei
auttanut •muu kuin .panna voi kor­tille."
Se ei tietenkään ollut voin
kortille panemisen syy sillä Mattikin
paljastaa tarinansa alussa, että tämä
mahdollisuuksia, mitä heille on kotimaasta lähtiessään luvattir Ei riitä
sellaisiit väitökset, että Airanomaiset eivät ole vastuussa yksilövärvää-jien
lupauksista — kuten on nyt sanottu esimerkiksi yllämainitui:ie
maltalaisille siirtolaisille sillä tosiasia on, että viranomaiset katse­levat
mukavasti sormiensa välitse tätä värväystyötä ja niinmuodoin
halätusvalta on vastuussa vär\'ääjienkin kullanhohtcisista "liipauk<fis-t
a " , koska niitä ei ole oikaistu eikä kumottu.
ostopänlikki syntyi sen johdosta, e^tä
eräs sanomalehti julkaisi :uutlsen —
j a kaikesta päättäen aivan oikean
uutisen — että voi pannaan lähiai­koina
kortille. Todellinen syy vöin
Ja vieläjpä margariininkin kortille p a ­nemiseen
on kansan elintason mah­dollisimman
alhaiselle tasolle paina­minen.
Joka on Suomen sosdem-her-r
a l n j a porvarienkin "vakauttamispo-litiikan"
tarkoitus. Toisena «tarkoi­tuksena
on pitää 'voivarastot suurina
j a saada varoja sotavalmistelulta
varten. Kun kansa syö vähemmän
voita j a margariinia tulee se toimeen
alhaisemmilla palkoilla, arvelevat
herrat kaikessa viisaudessaan. Sa­malla
säästyy rahaa sotavalmistelui­h
i n jne. : •
Mahilttu Matti, mikähänUe miehi­ään.
Valitti kirjeessään sen johdosta,
että Suomen, kansa rypee yltäkylläi­syydessä
jä voin runsaudessa; mm.
seuraavaan tapaan:
"Voin kulutus on muuten suuresti
lisääntynyt viime aikoina, johtuen
osaksi sen halpuudesta (saakohan hel­sinkiläinen
rakennuspuutyömies sitä
tuntipalkallaan 1.3 luloa kuten toron-tolalneri
karpenteri), mutta myös s i i ­tä,
kun Ihmiset syövät entistä p a ­remmin",
sanoo Mattlmme. Hän y r i t ­tää
edelleen puolustella voin kortUla
panemista tilastojen avuUa. Hän sa­noo
voin 'kulutuksen olleen >Suomes-sa
vv."-'1937—39 noin 11 kilcia henkeä
ja vuotta kohden. Muista lähteistä
saatujen tietojen mukaan se. oli v i i ­me
vuonna noin 13 kiloa ja Matti
arvelee tämän vuoden kulutukseen
nähden, että se olisi saattanut koho­ta
15.S kiloon, ellei voita olisi pantu
kortiUe.
K a i k k i oikeamieliset, ihmiset ovat
vannaattkin* iloissaan sen johdosta, et­tä
Suomen kansan mahdollisuus voin
syömiseen on lisääntynyt, eikä siinä
niinollen olo^UCään moitittavaa —
vaan päinvastoin iloittavaa. Mutta
Öuomein porvari on sen johdosta huo­lissaan
sillä mitä enenunän kahsa
syö voita sitä enemmän sille pitää
maksaa palkkaa.
''Eniten koskee voin kortlttaminen
kommunistejamme, jotka jatkuvasti
ovat nälkiintyneitä, näiden (raukkojen
kun täytyy elää jlle toimeentuloml-nunin".
päättelee Matti. Hän on i l -
meisestikta johtunut tähän päätel­mään
siitä, että kansandemokraatit
taistelevat Suomessa kansan elhita-son
kohentamisen puolesta kuin sitä­vastoin
sosdenUt ovat kiintyneet por­varien
kanssa "vakauttamaan" elin­tason
nykyiselleen tai .vieläkin alhai­semmalle
tasolle, että porvareille saa­taisiin
entistä enemmän voittoja ja
lisää rahaa sotaa varten. . Matti el
ole Ilmeisestikään pitänyt siitä, että
työväestön kesöcuudessa on ilmaantu­nut
voimakas liike voin kortile pane­mista
vastaan ja että kansandemo­kraatit
ovat olleet tämän taistelun
jolhdossa. '
Sen jälkeen kun edelläoleva oli
kirjoitettu, saapui Suomesta tieto, et­tä
Kekkosen kolmannen tulemisen ja
sen mukana olevien sosdem-pomojen
on täytynyt peruuttaa voin kortille
panemisen marrask. alusta laskien.
Samalla annettiin tieto, että toimen­pide
johtaa voin hinnan kohoamiseen
120—140 markalla kiloa kohden.
Tämä voin kortille panemisen pe­ruuttaminen
on voitto työväelle mikäli
vohi vapaa kauppa on kysymyksessä.
Se saattaa Kekkosen hallituksen h i u ­kan
kyseenalaiseen asemaan omitui­sine
tempauksineen, sillä miksikään
muuksi ei mokomaa voih kuukauden
ajaksi kortille panemista voi sanoa'
kuin omituiseksi tempaukseksi. * ^
Toisaalta se todistaa, että herrain
"vakauttaminen" ei todellisuudessa
merkitse hintain alentamista. Josta
edellämainittu Matti niin suuresti pu­huu
.väittäessään, että "rahapalkkojen
korottamisen sijaan hallitus, pyrta
htanan alennuksim. Nykyinen halli­tus
on päättänyt koettaa toista kei­noa
markkaparkamme pelastamise­s
i : määrät hintoja alennettavaksi ^
räille. välttämättömyystävaroiUe.r VB-meisin
"alennus" oli voin hintojen
korottaminen.
•Varsin outoa välttämättömyystan-ran
hintain alentamista kuvaavat seu­raavat
etusivun otsakkeet SuomHi
lehdistä: , j
Syysk. 18 pnä :Tukkuhintalndeö
kohosi elokuussa 57 pistettä.
Syysk. 19 pnä: Ellnkustannusiaier-slkohosi
elokuuna i t pistettä. ^
syysk. 21 pnä: Alentunut elint»»
pyritään ikuistamaan. . _ ,.
Lokak. 19 pnä: (ElinkustamiushKiei-si
kohosi syyskuussa ,18 P^^^*^ ^
Samanlainen prosessi on «^J^
sä täällä Canadassakin. ^ ^ ^ ^
hoavat alituisesti ja palkat pitä^ j »
dyttää; Se on siis sama ohj*^
fcuin suomenkin porvareilla,
kyUä 'käytetään varoja - .""J,
simniän laskun mukaan noin^»^
miljoonaa doUarla vuodessa.
yritetään saada varat kansan eun-tason
polkemisen avulla.
Tähän canadalaiseen ^^akautUfflB-ohjehnaan
sisältyy myöskin^ci^
lllxan käyttämmen i^mlsravtoM^
Meillä el ole mitään hevosen^
syöntiä vastaan sellaisenaan
ta kun sitä tyrkytetään
elintason polkemisen «aerkeissi o »^
iljettävää. Tilastot osoittavatK^
että yom.kulutus on v ä h « t ^
kun. työväen ansiot el%rat riita » « ^
Jonka takia on t y y d y t ^ ^ ^ J J^
nito. Mitä enemmän « y ^ f ^
vosenlihaa ja margariinia d » * ^
miin riittää ja .saadaan varoja
varten. — KaUe Terä.