Vapaus, October 18, 1956

              m
'Mm
m
Sivu 2 ToTstairm, Idkakuun XZ p, ^ Tbursday, Oct. 18,1956
«mttiiii
IsUMMtf Vm, 6, 1917. AutJiorized
^ioi aeeooA cJa» mail by cbe Teet
jaasee Pepartmeat» Ottairs. Pu)»'
Jigtietf tlisfee^ v a ^ f ; , fottOm.
TbStxwta7» and Satordayv Vapaus
•milsbingCQamy X/t<L. »t lOO-KO
'fim St W^ Sodtnu^, ODt, Canada.,
T«l«p})oi]e»: St». OI»ee 06.4-42M;
Bditcrtaj Office OB, «««Z». ittiMcer
Advnrtlctng xai» apoo «p^Ucatlon.
Ttenslation free of efaaire, '
TILAUBBIHNAT:
Sanadans: < i vt. ^JM 4 kk. 3.79
' i 3 kk, 236
Ybdysvfimsui 1 vk. JJOO « kk. 43D
Suomessa: x «k, 84» 6 kk. 4.75
n ' YKai
l i i
» s
vo^'. Vaikka esimerkiksi torontolairien aamulehti väitti toi-
'inituflkirjoituksesaaan, että Suezin kriisikysymys ori'muka
'fiKtinallaan" YK'.n Turvallisuusneuvoston käsittelyn jälkeen,
me rohtenemme kuitenkin olla sitä mieltä, että yllä-vl^
tatua lehden' järkeilyijperustana ovat tosiasiain asemesta
Jlren^oiiiat toiveet ja ennalckdluulot. r-
-=Ki' * Vähänkin läheisempi asiaan tutustuminen osoittaa, että
'.ivaikka S u ^ ^ kräsin lopullinen ratkaisu saattaakin olla vielä
'kajikana, niin kaikesta huolimatta YK:n Turvallisuusneuvos­tossa
otettiin'en tämän ongelman rauhan-
'^ofeaiista ratic"^ - .
Jo*asian'^oilessa'Turvallisuusneuvoston käsittelyn alaisena
ilmeiseksi, ett^ varsinkin Britanniassa oli tapahtimiaitea
^^^^ä kannan muutos. ^Vastuunalaiset valtiomiehet (erotuk-isdria
kentt^röpagandisteistay lakkasivat uhkailemasta aseel-
'5is01a'toimenpiteillä "jos ei muuten auta'*,'*uten'csitä^ennen
'^E^y^tia uhkailtiin. 'Asevoimilla uhkailun ja uhkavaatimus-,
f^^ii, esittämisen asemesta ruvettiin ilmaisemaan hal^ra' neu-
,,yoifeluun./, , j '
i^-i TälJjutien oli yleispiirtein se ilmapiiri, jolloin asi^nkäsit-
•tely siitrfettim Turvallisuusneuvostossa suljettuja o^eh ta-
*'kantf'pideffyih1n nelivottelufcokouksiin. Ja näiden, xieuvotte-'
«^en|>äi4xsteella ^ianömaiset maat, yhdellä puolemBdtanhia
''^T^siiäfsplxä'^ puolen EgypU pääsivät "peHaatesopi-
'^ÄJtÖ^^^i'^" seikoista, miten Suezin- ongelma* voidaan
^'';^ii^milis^U, asiapuoliä* tyydyttävällä tavall^.^^ ^JJäiden
.'7]nalden,^dhdotuk^sta'hyväksyi Turvallisuusneuvost.o.iseuraa-yat'kuijsi
kohtaa käsittävän periaatesopimuksen Sue2^n krii­sin^
ratkaisemiseksi:
1. Kanairjari' vapaa"" käyttöoikeus kaikille maille''ilman
jn^ltään^dlskriminatiotä.^ , J ^ " "
pTAT 2- Eg>^tWitseliallint^^ tullaan kunnioittaniaan.
fcf.i. 3. Kapayari käyttö eristetä^ kaikkien maiden politiikasta.
4.Tijdl^jlinuiddnipäVsujen määrittelytayästa päätetään
'Egjjrptln^^jaiiikennöitsijämaiden sopimuksen perusteella.
1^'^ :5^Kohtuttllinen osa tullituloista käytetään kanavan edel-
,^'kehittämis^en. , ^
^ ; Suezin Jrahäyayhtiö^ ja Egyptin välinen pnjähdollinen •
ferindelisyys kanäyalaitteiden^maks sovitaan tyydyttävin
'^menetelmin sovihto-oikeudessa. ' . . , ,
T.«t^ Luonnollisesti pn totta, kuten on sanottu, että "periaate-
^ Sopimuksesta" on Vielä pitkä matka ^'käytännölliseen toimin­taan".
^ SfelySä myösi on, että tulevissa neuvotteluissa'Britah-
^ ä i i ja Raiskan seka figyptin kesken tulee vielä monta iovaä
*^'Äikmä^purtavaksi. 'Mutta nyt tähty"periaatesopimus", jos
^2^0^ kirjaint^i^ ja henkeä seu^ataan^ tekee'sittenkin paljon hel-
>pcMoriflBaksi<;^yÖ?*3käytännjaii^^^ .
m V Sopimuksen ensimmäinen kohta määrittelee, että kaikille'
mirilleoh täattava'sopimusVoimaisesti Suezin kanavan käyttö-
-'^Ikeu^.- Egypti on suostunut tähän — ja loppujen lopuksi se
^ ori; Egyptillekin eduksi, sillä vain käytön avulla voi Egypti
"saada'tuloja^tästä kanavasta. , ,
n«A.,-< Periaatesopimuksen toinen kohta määrittelee, että Egyp-
;jjn Itsemäai^ämisoikeus on'taattava. , Tässä yhteydessä otti-
^yöt Britannia"^ ja' Ranska pitkän taka-askeleen *• oikeaan
•^^irttUntaan." ^Periaatesopimuksessa ei. puhuta enää mitään-
"^SnöaiAvalisTestä kontrollista" ja Egyptin oikeuksien muista
fa^oitulssista', vaan tunnustetaan, että Egyptillä oriitsemää-
^rääniisoikeus ^omassa maassaan, myös Suezin {kanavalla.
. . i * . J Nämä ovat olleet kiistakysymyksen perusongelmia ja nii-
^d6n periaatteellinen ratkaisu op selvästi askel eteenpäin.
^Ätldstaa myös sopii, että Egypti on jo aikaisemmih''iImoitta-
,^jnut,'kuten nyt tehty periaatesopimuskin edellyttää, feii:a se on
'valmis neuvottelemaan liikennöitsijämaiden kanäsVtullimak-
''Sajen määrittelystä — edellyttäen tietysti, että tullimaksut
; ' ^ r i i Egypti, joka on puolestaan valmis huolehtimaan omien
^etujensakin vuoksi siitä, että kanavalaitteita kehitetään jat-
^^ä^i^rvasti liikenteen kasvua silmällä pitäen. ' ^
t Mutta, voidaan i kysyä, mite sopii tähän kuvaan,lEJritan-
Tan ja Ranskan ehdotus, että .Turvallisuusneuvosto ant^^
, säiinauksensa ns. "liikennöitsijäinJärjestön" suunnitelmalle,
.fcl^ssä muun ohella vaaditaan vielä Suezin kaniavairf *1c|nsain-
* välistä kontrollia" — ja minkä Neuvostoliitto eittosi Turval-
"lisiiusneuyostossa, kuten Britannia ja Ranska ilmeisesti toi-yoivatkin,'
rnikaU voidaan luottaa asiaa koskeviin' myöhem-
'piin uutistietoihin? ' /
; .„ Kaikki merkif viittaavat siihen, että eitotuksi tulleen eh-
;;dotuksen ainoana: tarkoituksena oli rAianöö
1'
sestä ja samalla selittää "kotona", että kyllähän sitä loppuun
asti Eritettiin. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että tämä
-eitotuksi eli hyljätyksi tullut ehdotus olisi ollut pelkkä sil-mänkääntötemppu
eikä mitään muuta. Päinvastoin sitä voi-
^daan pitää merkkinä siitä, että Britannia ja Ranska tulevat
(^•periaatesopimuksesta" huolimatta edelleen yrittämään pai-
/nostustakin Egyptiä kohtaan. j^Mutta tämä ei "muuta miten-
;ikään sitä tosiasiaa, että YK:n Turvallisuusneuvoston pöriaate-'
•fsbpimits edustaa niitä saavutuksia; mihin neuvottelujen avulla
-tässä asiassa päästiin, ja ns. öittoamispä*ätös edustaa pää-
;asia&sa,
,''i»eittäniiseksi. . '
Kuten sanottu, "periaatesopimuksesta" on vielä pitkä
. jnatkä käytännölliseen toimintaan. Siksi olisi liarhaanjohta-
•vää odottaa, että Suezin kysyrnys saadaafa hetikohtaisesti pois
•j^Myäjärjestyksestä. Ilmeistä on,^"että "pääsyyllihen", jos
' asian' havainiiollistuttamiseksi voidaan tätä määritelmää
•'Kairttää Suezin entisestä kanavayhtiÖstä;^
Johdonmukaisen johtopäätöksen. Se^^
u ^ t , että Suezin kanaval^^
-iEgyptin kontrollissa, jä siksi ori "pelastettava hukkuvasta
laiväDsta xnitä pelastettavissa on". Vain täten voidaan selittää
»inuunitun Suezin kanavayhtiön juuri tekemä paatos, jonka
"perusteella se keskittää päähuomionsa siihen, että .yhtiön
# 0 1 ^ saamaan Egyptiltä mahdollisimjnfugt:|iyvän :
^ ^ n a n osakkeistaan. . Kuten muistetaan; Egyptin hallitus
^ lupasi ostaa käypään hintaan kaikki Suezin osakkeet. Nyt on
•iyyhtiöri johtokunta kuitenkin-esittänyt vaatimiikseff^j^
zin' kanavan' omistusoikeuden jatkamisesta, kuten, on tähän
Työväpstbn taistelua parempien'
elinebtojen puolesta vaikeuttaimt
prc^aganda temppu on «e yhtiöiden
kannattama vgite, että työpalkkojen
korottaminen aiheuttaa kork^n^pia
hintoja. "Vaikka tämä propaganda
ei f le miViSia iiutta. kukaan ei voi
Hitä huolimalta kieltää sen vaiku­tusta;
Sitä on toistettu niin usein
ja usealta taholla, että yksinoniasn
jotkut työläisetkin käyttävät sitä it­sensä
hävidkst
: Se on turmiollinen väite ja sitä
uskotaan vallan liian' laajasti sillä
näinä sodanjälkeisinä vuosina työ­läisten
voittamat palkankorotukset
011 latkuvastiiouuressa määrässä mi­tätöity
jatkuvilla hmtain Jiorotuksil-
13; Mutta sen seikan, että molemmat
koVotuksbt ovat tapahlimeet toisi­aan
seuraten, ei saisi olla minkään­laisena
syynä ajalella, eUä yksi on
riippuvamen toisesta.
; Teollisuuden omistaiat. itse tun­nustavat,
että juuri he ovat korot­taneet
hint(>ja ja sellaisista syistä,
joilla ei ole mitään tekemistä kor­keampien
palkkojen kanssa.
On kyllä osittain totta, että men­neinä
vapaan kaupankäynnin vuo­sina
kysyntä ja tarjonta ovat vai­kuttaneet
tavarain hintoihin. Ny­kyään
kuitenkin; hinnat asetetaan
niiden ihmisten tahotta jotka ovat
tilaisuudessa niin tekemään ja ai-vanvitse:
tunnustetuista syistä.• —
Mine-Mill News.
vashiiissa
Sf. lawrencen joen
ruoppaamista Can.
puoiella ehdotetlu
Toronto. — Vaikka vähän vasta­hakoisesti,
Yhdysvaltain taholta on
suostuttu maksamaan y l i $10 mil­joonaa
St. Lawren'cen joen pohjan
ruoppa^iseksi Canadan: rannalla
Cornwallin saaren pohjoisella puo­lella.
Täten voi joskus. tulevaisuu­dessa
olla mahdollinen rakentaa
täydellisesti; kanadalainen vesitie
St. ^ Lawrencen joella.
Asiasta ilmoitettiiiv jkahden Yh­dysvaltain
toimiston taholta, jotka
osallistuvat Str Lawi'encen meritien
rakentamiseen; sen«jälkeen kun,oli
käyty pitkästi neuvotteluja canada-laisten
virastojen < kanssa lukeutuen
niihinmyös Ontarion Hydro. Suun­nitelman
: mukaan ruoppaus tulisi
maksamaan kokonaisuudessaan $21
miljoonaa.
^ Sopimus on kuitenkin alistettava
niin'Yhdysvaltain kuin Canadankin
hallituksen hyväksyttäväksi.
Tänne saapuneiden tietojen mu­kaan
VVashington kuitenkin vaatii
takeita siitä', että Canadan puolelle
ei rakenneta meritielle välttämättö-miäs
sulkuja ennenkun^ on todettu
että Yhdysvaltain pyolella olevat
sulut eivät kykene käsittelemään
kaikkea laivaliikennettä.
Insinöörit sanoyat; että joen poh­jan
pohjoisella puolella ruoppaami­sen
jälkeen olisi verrattain; yksin­kertaista!
rakentaa .sulut Canadan
puolalle j a siten myös kauan unel­moitu
täydellisesti' canadalainen ve­sitie
valtamerelle aina; Järvienpääs-tä
asti.
USA:n. viranomaiset, ensin. olivat
haluttomia ; osallistumaan; ruop­paukseen'
:Canad'an puolella "jokea,
mutta kun insinöörit totesivat, että
joen pohjan ruoppaaminen eteläisel­lä
rannalla e i olisi tarkoitustaan vas­taava
eikä hidastuttaisi Joen virtaa
toivotussa määrässä, joka tapahtui­si
polijoisen rannan ruoppaamisen
kautta, Yhdysvaltain taholta hyväk­syttiin
ajatus —• mutta oltiin halut­tomia
maksamaan osuutta työstä
kflfituvlsta menoista. Nyt Yhdysval­tain
viranomaisten taholta on kui­tenkin
suustuttu raaksama:m puolet,
sillä siten: Yhdysvallat hyötyisi vas-;
taavasti eikä eteläisen rannan ruop­paaminen
tulisi sen johdosta mak
samaanniin paljon kuin aikaisem­man
suunnitelman:. mukaisesti. -
Asiaa seuruanneetJienkilöt ovat
sitä mieltä, että jos molemmat hal-r
litukset hyväksyvät tällaisen suun­nitelman
"se merkitsee suurta voit­toa
canadalaisennieritien viran­omaisille."
Julkaisemme o&eeUi$ena ^JLa-hor
Facf-Julkalsusta suomeime-fan
asiaa koskevan kifjoitnksen.
'; Valkfcai kirjoitoksessa pohutaa«i-kjn
Ybdysvaltain teollisuuden nu­meroita
esimerkkeinä käyttäen,
käemme sen sopivaksi myös o-mille
lukijoillemme.
ijfäni vuonna kulutustavarain hin­nat
alkoivat kohota ensimmäistä
kertaa moneen vuoteen. Kuten, on
aina aikaiseiniiiinkin tapahtunut,
suurpääoman puhemiehet koettavat
selittää meille, että kohonneet i>al-kat
ja ?muut tuotantokustannukset"
ovat syynä näiden'.hintojen kohoa­miseen.
Mutta tässä väitteessä! oö
liian monta heikkoa kohtaa-tullak
seenhyväksjrtyksr työkansan taholi
ta — voitot ovat Jcerrassaan; liian
suuret, kulutustavarain hinnatijpy-
: syivät neljän vuoden ajan Jokseen­kin
samalla tasolla vaikka palkkoj ä
korotettiinidn samanaikaisesti, kan­sa
yleensä ei hyväksy sitä ja näyttää
siltä, että suurpääomakaan ei: enää
usko'^siihen. Niinpä tuotantolaitok­sien
omistajien puhemiehet, silloin
kun he edes vaivautuvatkaan oikeut­tamaan
hintojen nousua, katsovat
palkkojen nousun olevan vain yhden
tekijän tai sitten esittäv|t vieläkin
mahdottomampia hintojen nousua
oikeuttavia seikkoja. ^ , .
Montrealilainen Le Dei^oir^lehU
ilmoitti syyskuiih 6^. päivänä paine­tussa
kirjoituksessaan magnesiumin
hinnan noususta seuraavasti:
VEräs yhtiön puhemies sanoi; ilr
man selostusta, että tämä hinnan
no\isu seuraa samanlaista hinnan
nousua Yhdysvalloissa; Magnesium
Co, of Canada on 100 Aluminium
Ltd:i^ omistama alayhtlö."
Ilmoittaessaan,hintojen korotuk­sesta
Algoma Steelin presidentti
David Holbrook sanoi:
"Hintojen nousu ei johdu koko­naisuudessaan
työpalkkojen nousus­ta,
mutta sen johdosta,:.että raaka-aineiden
hinnat ovat huomattavasti
korkeammat 'kuin viime vuonna.
Vaikka työvQiman hinta olikin : ^ i n
sivuseikka se siitä : huolimatta ;^oIi
huomattava tekijä." Globe and
Mail, elok. 9/56.
Wall Street Joiu-nal kirjoitti maa-'
lisk. 23 p. 1936: ^ "
• "Hän (National Steel Corp:n^?E.
T.'Weir) sanoi että on välttämät9n-tä
saada korkeampia hintojaj ^j^t
f saamme: enemmän ;'rahaa' m'däri7rJ
vitiemien uusien terästuotantolau
toksien rakentamiseksi." > '
PALKKOJEN J A HINTOJEN
SUHDE 5
Ellei mitään muuta„ niin alla jul­kaisemamme
taulukko osoittaa, että
palkkojen nousun ja kulutustava­rain
.hintojen .välillä: ei ole: mitään
välitöntä yhteyttä. Vaikka tehdas-tuota
nnossa ty äsken tele vien työl äis-ten
palkat kohosivat huomattavasti,
sitten V. 1952 kulutustavarain hin­nat
pysyivät jokseenkin samassa ai­na
tämän vuoden alkupuoliskolle as­ti.
tyvätkib huomattavasti. Saiwma'
lehtien iinansslsivulUa jatkuvasti i l ­moitetaan
yksityisten: yhtiöiden ? uu
sista voittosaavutuksista.
Tämän Iisaksi'meidän folisriokii
joillemme huomautti; etiiä yllä-;
oleva taulukko ei suinkäatTäiSna^^
aivaii täydellistä kuvaa^^voittiäento^
delli|«sta lisääntymisestä,IsiJ^^Sitä
laatiessa V e i ole otettu"^ Jiuoäiioon
uusia lakitekeleltäfjoiden^penisteel-la
yhtiöt kykenevät yhä lisääntyväsi'
sä määrässä kiertämään verolakeja.
PALKAT — YHJENÄ " /
VAIKUTTiaiENA
Tällaisten olosuhteiden vallitessa
on hieman vaikeatapääoman omis­ta
jlen puhemiehille; asettaa;^ syytä
kohoavista kulutustavaroiden hin
noista suoraltaan • järjestyneen, työ­väestön
oven eteen. He kyllä edel-:
leenkin: yrittävät tehdä siten, mutta
erilaisia 'menetelmiä käyttäen; Nyt
väitetään hintojen nousuun olevan
syynä työpalkkojen nousu "tois­ten
tekijäin" kanssa.
New Yorkin Federal Reserve-pan-kln;
julkaisussa; VI Monthly Review,
syyskuun numerossa, sanotaan: V :T
. "Useat tekijät ovat vaikuttamassa
vakiintuneisuudesta poikkeamiseen
vi me vuoden kuluessa. Suurimer-kitykseHisiri
'niislä:''on yleisesfi"koT-kea
ja :^hä lisääntyvä kysyntä koti­maassa:;
ja! ulkonäilla; joka vaikut­taa
useisiin avainteoUisuuksiin ja
huomattavat palkkojen v ja muiden
tuotantokustannuksien ,ko<^otekset.
Vaikka vhlntoihin'oli vaikuttamassa
samanlaiset tekijät aikaisempana'
hintojen vakiintuneisuuden v^aikana
VV. 1952—53. näiden tekijäin vaiku­tus
on huomattevasti lisääntynyt
viime vuoden kuluessa."
KYSYMYS iSUTA MITA OSTAJA
ON ViULMIS MAKSAMAAN
Selvästikin on >kysymys "kysyn­nän
tasosta" -T>- -tai. yksinkertaisem-biiäojeA
koroltaimneD ei ole vielä
aivan yleistä ^rastä käyttävissä te­ollisuuksissakaan,
fiiippnen kupaf»
luite, jotkut yhtiöt maksava^ itse li
fiääntyneet; '.tuotantekustaro
toiset odottavat > siksi kunnes ne
saavar tarkoin "tietää'-kuinka'suuri
tuotentokustannuksien nousu on ol­lut
ja^edelleen^. toiset, kuten autote
ollisuudessa^ säilyttävät tämän vuo­den
malUen hinnat entisellään sudt-i
nitellen seuraavien mallien hintojen
korottamiste."
;-rf-'^-';Ky--:^-''''^:v?^-:iy^^
YRITYS OIKEUTTAA
HINTOJEN NOUSU
Vaikka heUle esitetään eittamätr
tömät todisteet, niin vain' harvoin
erinäisten-! ^liikkeiden Johtajien te­holla
tunnustetaan, että bn'tapah­tunut
rajatonte voittojen kahmimis-ta.
mutte; joissain'.tapauksissa hei­dän^
taholte esitetään joitakin teo­reettisia
verukkeite oikeutteen sen
mikä on todella tepahtunut-
Yhä useammat liikemiespiirien
edustajat ovat väittäneet, että on
korotetteva hintoja, jotte yhtiöt sai­sivat,
suurempia voittoja nykyisten
sijoitustensa . rahoittamiseksi oma-kohteisesti.
- Wall;StreetJoumal:kirjoitti maa­liskuun
23 päivänä 1956:
"Veteraani terästehteilija Ernest
T. Weir kehoitti teollisuutta korot­tamaan
teräksen hintoja Äinä .määr
riii, että, saataisiin teollisuuden laa-jentemiseksitervittevat.
yarat ja eh­dotti,
jotte terästehtaiden johtohen­kilöiden
teholtetoimittaisUA siten
odottematte suurimman .tuottejan,
USA Steel^ Corporationin, johtoa
tässä suhteessa."
Tämä on häikäilemätöntä. Hyvin
yksinkerteis|esti sanottuna, nyt vaa<-
dittaisiin jotte kuluttejain olisi
maksettevä, ei. ainoastean niin: kpr-keite
hintoja että teollisuuslaitosten
o s t a j a t , saisivat voittoja j a voitto^
osinkoja aikaisemmista sijoituksis-laskemismenetelmi^
j a voitto«siih
kojen^pidättyväisen Jaon vaikutusta.
Uote^^nat toimenpiteet jQbtevAt ra*
ballistenvresemen?suu(«en Usään
tymisejpn, ?^ Juuri näistä reservfra-:
tiasteiste^on; rpääasialUsestLraboite^;
ta u f l ^ e n ^ l l i s u u s l a i t o k s i ^ raken-teniinen^^
Ime vuosien fliksma>^pi,; t;
.^Näiden Fesenrien^ltasyu jriippnu
Ioppukädessä?^yleimiäatiisi^'(VO^^^
tojen kiskonnasta J^'4(^^ yli^
jäämä'yI^;juketoijDUo^
k u s t a^n^en; j(dka, vucnr^taan
netaan" tevallisesuv6ittehaV^> AFL^
Clo^;Ecohomic^T^end4:and;jO^
julkaisu
seuraavasti: , ' --^i.ii-,;
•T>tt9.^j£yUä,^ Yhdysvalteini talöu^
den suurlmi^an:;osah;iilnia|ä0{^
mä i>p|is|pi:(SiUe.' ajahdc^
liikelaitoille, varataan ,-varoja „niii
den '^i)a^nnaanla^[ei^mis^
kohtaisesti!^ yahQittainiaeksi... tSuuf
rimmäAta os^teie^-;yli|^^^
hintensa.niinkorkeiksi jöttä4^^^aä*
vat kyllJUbl ^^ittöä;iiiia|en'sijo^ult
sien' rali^iittamisel^^ftaiyits^^
laskea A^skekU^^^^
tei llainaainatte: iuoreipil^ia^^
pankeilte täi. vakuutusy&tiöfltä.,iTa'
ma ei o^|amoastean. oleKamukselle
penistuvai^teoria,-vaan todellinen l i i - ;
ketoimintepa/'
.YHTEEB^yfiOV,
SITA
O U TOI >
Ranskassa kys^rt^ Ssltettäifl
deltäsadatta aviomiebeltS kuka
dän kotonaan juäärää. vi,
vaimo, 148 an^pl ja jIuU. (1))
itse." Tarkempi tutkimus bsoitO
tenkin. ettei'tilanne ollut niini
kidn muta näyttir Blies oU bllu
kaksi vootte leskenä.
vuofispaiva
YhteeilVetona; KikunV suurpääonian
puhemiehet .väittivät, >etta-hinteja
on korotetteva, jQtte.voitetfiiin-'iaa-
HelsinU. ~ SKDLtn.
teia^yapaa'slan^ppfoindtl^j^
taitoissa maanantaina, 5(^viiotii
vänään,' lukuisten onnittelujen']
teeksi,- > \ . f '
V, J o taamuvarhaisella Myivät 1^1
onnittelemassa. kotonaan .Vat
Sahan:jjohtokunte jai K u s t^äs
keyhtiS/ Yhteistyön -tjrönteö;
edustajat sekä monet; pMtoinät
Feniiasen ys'tavälL-V, Vapaa %i
toimituksessa ^onnittelivat päi
mittoja iJ^emiaste^. Vapaan >Sai
TySkansanvSanomainja ,Ny Ti
toimitiiskunte' sekä lehtien ni
toimiKynkilSt kukin jailahjoin:
säksi kävivät paätpiiniitejä petv
te. onnittelemassa häneii, toimi
>a^^an SKDi;.;n latto^iniilqa
Yleinen" Lehtimiesliitto;.,,$uoj
Työväen/Teatteri, Yleisradion',^
tedosasto, Nuoren Voiman liii^ti
Kerho, 33,1 Suomi.— Bulgai1a^'s
raii: johtokunto, ym. n ,, j "
. . Yksityisistä ..^onnittelijoista,
ka'muistivat päätoimittaja jpeni
ta;ktikin;javlahjoiii'mainittakoon
N-fUitosta, Romaniasta
ja Unkarista edustajia
seuraamaan USAm vaaleja
/IVashihgton. — Neuvostoliitto,
Romania ja .Unkari ovat suostuneet
lähettämään, edustajiaan ;'seuraa-maan
Yhdysvaltain presidentin vaa­lien
toimittamiste'.
Puola ja i;shekkoslovakia ovat i l ­moittaneet
etteivät ne lähetä edus-tejiaan
seuraamaan näitä vaaleja.
Puola on ilmoittenut, että puolalais­ten
lehtien kirjeenvaihtajat tulevat
pitämään huolen siitä, että puola­laiset
ovat hyvin tietoisia vaalien
kulusta ja teloksiste.
\ ^
III
ii'i|it
•2JJ". »ES: «<"
£ , BJ: O ; l i i -
5
1952 116.5 • i29.2
1953 115.5 135.8
1954 116.2 140.8
1955 116,4 144.5 ,
1956 tammik. 116.8 n47.5
helmik. 116.4 . 147.3
<^ maalisk. 116.4 148 5
huhtik. 116.6 150.5 '
toukok. 116.6 ' '150.5 '
kesäk. 117.8 151.8
heinäk. 118.5
elok. 119.1
min sanottuna, siitä mitä ostoja ontaan, lukeutuen siihen myös aikai-valmis
* maksamaan.^ Tämä~ on rat- semman sijoituksen maksaminen o
kaiseva tekijä hintojen nousussa. Sa- maisuuden arvon kuoletfamisen'
massa Julli^isyss^osöitetean myös, kautte,'mutte'heidän' olisi tämän
että silloin ,kun on olemassa kilpai- mukaan maksetteva vieläkin" kor-lu^
ios^äinbäärin; täten rajoitteen
ostajan halua maksaa, ylettömiä hin-;
: toja;: lisääntyvä -työn v-tuottavaisuus
yoi |a tioli vaikuttamassahintojen ra-jöitta^
seksi. /.
"Näitä va.kuttumia on vielä tähän
mermessä.jossain inäärinrajöittenuf
jbiUitlun tärkeiUä.sektbrei^la vallin-nut/
kilpa;lu,:; liiallista kysyntää H -
joittemaan; terkoitettii rahapolitiik
kai ja, tuotantolaitoksien'jatkuva laa­jentaminen
ja kehitffiminen; K^ikes-^
ta huolimatta teräslakkbaseuraiir
nutKlukerelämäntelevaisuuden-nä­köala
J a liikelaitoksien ja kulutte-jien
ostoksissa syksyllä mahdollises-tepahtuva
noqsu osoittavat/ että
hintojen .nousuun johtava painostus
voi edelleenkin kehittyä."
KATEVAVERUKE' , '
First Natidnal Cityrpankin' syys­kuussa
julkaistu jMonthly/Lettei:- o-soittaa.
kuinkaVteräshintojen nousu
oli kätevä veruke vkäyttötevarölden
(huonekalujen y.m) tuottejille hin­tojen
korottamiseksi. Kuitenk'n< on
selvääkin, että hintojen korotuste
rajoittaa ' "kilpaileva flanne" —
jälleen kysymys siitä mitä ostaja on
valmis maksamaan.' s
"Useimmat' kayttotivarain tuot­tajat
havaitsivat teräksen > • htenan
nousussa mainion^tilaisuuden korot-tea
hintoja samassa suhteessa kuin
oli. tepahtunut työvoimassa, raaka^
aineissa; ja rahtimaksuissa -ja elo­kuun
loppuun mennessä lukuisten
teotteiden/hinnati.oUvat korkeam­mat
kuin: aikaisemmin; ^ Kuitenkin
keampia hintoja, joiste saaduilla r a ­hoilla
voitaisiin rahoittaa yhä uu­sien
voittoa; tuottavien laitoksien ra-kentaminen^
v United Steel :Workers-
Nationar Economy"rjulkaisussa ase­tetaan
kysymys seuraavasti:"
".Oleellisesti t^rä^- ja'muiden ,le-olUsuuksienl
joiltaj at :-pj^ytava^
rikan kansaa rahbittamäah?. teblli-siiuslaitoliäieh
laajentamiste yhä
korkeampien ja: korkeampien hinto­jen
kautteTod^ellisuiidessa he eh­dottavat^
että kuluttejat: varustaisi­vat
heidät pääomalla ilman että yh-.
tiöiden taholte annettaisiin min­käänlaisia
sitoumuksia ja^man et­tä
.kuluttejat.saisivat minkäänlaisia
todisteita,: omistuksesta tai pakolli­sesti
''sijoituksestaan"; ; Sen: sijaan,
että he vaatisivat .kohtuullisia hinto^
ja ja.anteisivatfyhdysvaltelaisille si-joittejille
mahdollisuuden osallistea
yhdysvaltalaisen teollisuuden kas­vuun
nämä nsf "uhkarohkeat" lliker
miehet ehdottevatmäärätynlaiste
kuluttojan verottamiste sijoitustar-koituksia
varten; Suurin-vika tässä
järjestelyssä;onf se, että: kuluttaja
ei; mitenkään /hyödy "sijoitukses-tean*.'
MerkUUsin seikka tässä yhteydes­sä
ei ote se, että seUajnen ehdotus
on tehty, vaan se| että se todellisuu­dessa
on tarakka selostus siitä mitä
on todeUisuudessa tepahtunut.
OMAKOHTAINEN RAäOlTTAMlL
NEN JA TUOTTEIDEN HINNAT
Labor' Fact-julkaisun huhtikuiin
v.'1956. numerossa: selostettiin7:.uu-;
väitellä sijata kuka toi'nuka ameuc-|^
taa hiiitx^jen nousut.' Tosiasia o'n^'sW
että >Iiil»!lhiehet tulevat aina korot^
temaan hintoja silloin vkunheillä^n
siihen'-mahdölUsUutte. Ainoat ra-'
joittevat' tekijät ovat"kilpaUun'pel­ko
ja kyllin hyvin järjestetty ylei
nen mielipide.
Bconomie:Trehds and- Outl()ökiii
toukokuuh numerossa: sanaan::
"Olkobh^vaikuttimet' mitkä tahan­sa,
yksi sjiy tähän jatknvaah valheel­liseen
propajgandaan on se,^ että yri^
:tetään> 'Salate Yhdysvaltain kansalta
hintajärjestelmän todelliset puolet
On korkea aika kansan- nähdä miten
se on rahoittanut'ja edelleenkin ra-hoittaa;
miljardien: dollarienvarvois^
ten koneistojen-ja^^^uusien laitoksien
rakentamisen^ j a miten :tiiitä; raken-:
nuksia 'ja'koneita oniistea''ja kont­rolloi
se osa kansasta jonka sano-taan-^
harjoittevan yksityistä yrittelif
jäisyyttä.'?»
On selvääkin, että suurpääoma
katsoo tärkeäksi yleisen mielipiteen
kannaltelcatsottuna^: oikeuttaa ^jat­kuva;
hintekiskontansa.^^Missävaui
mahdoUiste.'se syytää,^j^^^i^
niskaan; ja;;syytteen palkankorotuk^
sia. 5.' r '
kansantasavallan ' va. asiainhoit
^VJGoiemanoy taiteilija'Ui|nq"
kola, Lilly Kajannus-]Blennerr:-y
rPessi,':Aimo:Aaltonen, Ii&eri'Lei
nen, .Tuure Lehen, Yrjö Murto? k
Mäkinen:^: Matti ^Janhunen, r Bu
Prestjänstin apulaisjotitaja Lenn
Malfält^Hellä ja Väinö Meltti>f
johtaja R, H . Oittinen, pääminfst
Kv A.[ Fagerholm, Ipäätoimlttajai:
te Pohjaninaä; 'Einar -Ketola, Ar
Nordman, Nelimarkat, Sasu .Haa
nen, Heikki A. Reenpää, Kerttu
Oiva Selroos,KI;U.Suoihela peri]
neen, Kiinan~kansantesavallan>Jci
tuuriättasea ^Wailg Ihi-ehing, Mrj
lija Olavi Paavolainen', kirjail
JUatti Kurjensaari; > Suomen Kirj
lijainliitto, «^Suomen Rauhanpuol
tajat ry.^:Kustannus OyTammiy^iSl
lehti;/Janne: Hakulinen,-KaBtloll
pelainen, Mirja ja Toivo Häniieran
£dit:Ginström;:Toini^aItonen; SU
ja Aimo Anttila, PeiittiSoirvali, V<
ra ja^ Aimo Kanerva, Else ja Mai
Tanttu, Kaarlo HiUi,, Unto Miel
nen, Alpo Rout^suo, Kati ja Ut
Pärnänen, Tarmo Manni, Kaisa (
jatsalo, Ren£e Ali joki, Roppos
joukko ammattiyhdistysliikkeen f
rissa toimivia tovereite ym.
:JWöstovkskaVkäytyje^
tuIok8ena::on / solmittu v NeuvostolUtonT
SSaksanvdemokraattlsenv tasavallan Ja
JugQsIavknl federatUvlsen-'kansanta­savallan;
vsopimus:'alumInlteolUsuudien
tuotaKiölaitosten rakentamisesta Ju-gosläiHa?
Ȋ: , ' . '
Sopiniu^essa on sanottu, että ^Ju-r^
ialavian''::halUtusjvaloittaan'; v^^
1956 :^alumiiUfcehtaap'v. rakentamiseni
Jonka: vuotuinen'tbotantötdio tulee
Olanaan 100.000^ tonnia. _ , ^
> lAIuminltehtaan ensi vaiheCT;.^
voimalaitq^en ^a tehtaan rakenta­mista
varten tarvitta^
toiaitos^n; rakentamisen.' rahoitta-:
mlsta r varten Neuvostoliiton: haUitus
Ja SDT:n. hallitus antavat :Jugps]
Vian hallitukselle s pitkäaikaista,'iu(
toa 700 miljoonaa, ruplaa., . ^
' ^Sopimuksen: OTUkaan soplmuspu)
teh,. asianomaiset Jäjjestöt ryhtyi
yhdessä: laatimaan rakennettävi
tuotantolaitosten: rakennussuunniti
mia Ja Neuvostoliiton sekä SDT
Järjestöt turvaavat tuotaniokon^ist(
toimituksen niille, antavat teknillis
apua : rakennusprosessissa,^ - kon'eid<
asennuksessa Ja .tuotantolaitost
käyntilnpanossa. Ne; antavat Jug
slaviaUe myös lisenssit Ja tekniUis
asiakirTat Ilman mitään korvaus
tuotannon järjestämistä varten r
kennettavissa' tuotantolaitoksiss^:.'
Tämän en tulisi aiheuttaa min^
käänteistä hämmästystä, sillä me 0^
lemme jatkuvasti osoittaneet,' että
työn tuottavaisuus voi, ja sen tulisi,
korvata korkeaippienpalkkojen»: ja
tuotantokustannuksien vaiheuttaina
vaikutus. Ja, luonnollisestikin,vei
ole olemassa*'mitään syytä miksi ko-^
honneet tuotantokustannukset eivät
osaltaan: saisi johtua myös suuresti
lisääntyneistä voitoista.: Mutta niin
ei ole .tosiasiassa tapahtunut, .v^; %
VOITOT LISÄÄNTYNEET
Yhtiöiden voitot neljännesvuosia
tain ennen veropoistoja
$ milj.
1939 172 1951
1946' 364 1952
1947 450 1953 ^5
1948 489 1954 598
1949 477 1955 "756
1950 627 1956 (l:nen 3 kk.) 728
: YUäolevassa ttftilukossa osoite­taan,
että. voitot eivät: ainoastaan
säilyttäneet korkeata Korean sodan
aikana saavutettua tasoaan: kulutes-tavarain
hintojen pysyessä jokseen­kin
ennallaan, vaan vieläpä lisäätt-
$milj.
^00
asti menetelty — etta Egyptin pitäisi maksaa osal^eenomis-tajille
markkinahintoja parenunan hinnan näistä osakkeista.
Miten tämä maksukysymys .tulee lopulta ratkaistuksi, se ei
liikuta meitä, sillä se on osakkeenomistajain ja Egyptin halli­tuksen
välinen asia. Mutta tärkeätä on huomioida se, että,
•"kinastelua'\tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa, vaikka Sue- '
zin kanavan uusia omistussuhteita koskevat tosiasiat tuleyat-kin
tunnustetuksi.
on selitetty. sUrtoinBiden^'vapautta* ne aina "suunnitelmien mukaan.
;'Aiäaän5sr-seuraavat :'kansalais^et( In-kevatMuonnollIsesö
myös SuUren Ra-'
hah -sanomalehtiä,' sillä niistä saa
paikallisesfifvenemmän tietoja Ja kau-^^
komallta nopeamman uutispalvelun;.:
: J a kaikki SuurenPItahanlehtiävlu-kevat;
kansalaiset ovat panneet myös
mextkille; että;. fcukium - ei v f vastustit'^
enää -siirtomaakansojen -vapaustoivei-ta.'
KatkklälTa hyväkäytäto rkSsityS.
että --slirtomaakansolUakinon. oikeus
oUa Isäntinä omlssa^maissaan. j.
.^l^ika:on-vain;dIiÄ; nä&
rotaan;;. että:, soriim^rja': ^rikoib^
alalsez^'; olevat; slirtomaak^nsat-"hä­täilevät"
liian paljon. J^^^ ne mfilt-talsivat
odottaa, kunnes oppivat ' i t ­seään
kunnollisesti thallitsemaan, niin
kalkki olisi:hyvinlw:
Kaiken^ lisäksi ovat kansallista'-it--
semääräSmisoikeutta :\:fr a v o I ^ tdevat
kansat:ääi^ettamlto.epäklitomsia hy-:
väntekljöilleen. ^Egypti onctSstä 'teo-rein
resimexkkL <: Britäniiia oli valmis;
kun: ei muukaan auttanut, tunnuste-inaan
Egyptin itsemääiSämisoäceuden
Ja ' viemään Jopa tibtafenkkonsakin
pois SUezin kanavalta, ^utta tämär
pä ei tyydyttänytkään kUttämatOptS
^Orptiaf nxeoreetUsen^ iteehallinta-oikeuden
:i, Iloksi v nämä egjjttOäiset
esittivät s e i l a i l i Julkean vaattmuk^
sen,'että heillä täytyyoUthoikensluä^^
Iita maataan Ja alueitaan omafcsi
hyödykseen Ja oman harklnten?»fpe-rusteella.
'.Voidaanko '.juuri :ajatella
paa.^ Vaikka ^E^yptilie oli Jo tunnus­tettu
"täydellinen Iteemääräämlsoi-keus",
se.ketales kehtasi: raveta:vvaa<^.
timaan:. tsäntaoikeutta N fflySi;^-^Sue
kanavalla;; Joka on yhtä h y ^ ^ O ^^
tin alueella ,kuin on, St^ ijawrencett'
meritie Canadan ^-alneeiial ,
Ja kaikeni,lisaksi_E0ypti edtti .tär
mto^iiävyttfimÄn vvaatim^^
attaisesti'V eU- odottaijaatta. titä,. jol­loin
^Suezin -^kanayayhti^^ iilkomaa-
IaIset.,rpm^Jat otfd^ulsivat, ^ettSr
egyptliäisetV^^pvat/vihdö^^^
vastaanottamaan:. selJ^ds^^^.; v
alaisen tehtävän kuin'on kanavalEU-^
toksen^^huoltaminep! , -\ ^
;.^Tämä-pakuttaaimieleemme u s ^
tnuita sanu^uuntaisia tapahtnmia^la
esiinetkkeiä '^hrtolaiskansojep^ ktttOl-mStt&
hyydestä: hallitsevl^f hyviintäcf-
JöitUn. kohtaan. ' i>
rMädän'' lpiyT«'ig^^TWTnA.srf' ^fffftoftltRftn
ole -Portugalin siirtomaatii:missä:;^^:
xDnto^:4>aiIy:^ Starin >U
Monroe,, Johnstonin:; selostuksen v m u -
kaän:;;:totentetaan: sellaista Jlndtaista
säädöstä, että Jos alknasttkkaat "vas­tustavat,-
bddät on -ammuttava** il?
man mitään muodoiUsik
Ottak«amme:.sen;^aaniiRnglatmTrt
^"vaiätunnt s^toxnaapeutiikka^; tnin^
kä';torkeiifntanä^^'^^
minen> Aivan'heti Icun he siintyvät
nita paljon; että voivat^ halUta itäeään.
Jötto meitä' ei syytettäisi "punal-aeksl".
tal^^^-puötueeUfeeksl", ^e pyy:
dämme käyttää tässä yht^dissä taa­tusti-'
porvarillista a&ulähdetiä,. 'To­ronto
IJiaily StärÄiylläÄialnlfun kir-
Jedivailttätian^ mr. Joihnötonbi äsket­täisiä:
Tan^Jikan'^kirj«ttä.^
Mr..-.|ohhston.tiedoittaa,, että täfflfr
brlttUähien protektoraatti JsuoJ^us-alue)
i on -sellainen . siirtomaa, misää
" k a l ^ oVat t&sa-arvoiJBia" -rr vaikka
siellä 'yllä|)ideginkin' ns._^kolmen ro»
;dim halUta;^omentoa;äina-4^ mäiä'
Iin, etta^yleiset^kä^nalatkn on luo­kiteltu,
' "euroo«»paiaIs-«Mmialiie. her-m'miiehine?
i;^aasial^-malll8iae^h^
rasmiehUler Ja ^ralrikkalals-mamsilie
heriBäiraäiille'*., V . .^
. Kuten * tapa'on,-flUle "täsa-ärviöi-;
suud^»'« |>eriaatteen. siunauksesta,
nautthnalle slirtonu^aUe ~— -.anfeelcsi
suojelus^ueelle oia. luvattu itse-määi^|
misoikeU8 IlietI ?kun 'y^ «««dn^n
väöfcö^ ^ t e t u k r f j s l l n i jBläJirin^t-tei
^ Jqudu^palMUisten ipiUkudik-taatt6;^^^
«nnoille i a -sltärt|etä ta-,
kal«i^;ihmfas5röjian:<te«ille. seUtttää,
meille mr. Jöhnsliim.'
' T^alnganjikflm :lcan6än 'vaUstämla
Ja opettamiseksi'eililoin Jätetä ktyeä"
käSn kaBätämättä.>>ili^ ^tavoitte^
on, kuten^yieen^ siirtomaisa;^!:^-
ganjlkyaijolutatteminki d^nOte^ttt-se^
Jtseballtotaaif vaJlbidES^^
tuksen &intta.
äto neefceracntäjäat: . \ •
iiDu|ra:;n2|^^
asi^WeIes^ QU hriftjRiitfim t^anfe-^nVmt s ^ n i i ä f n verrattiMr»
Htäl^^i<rimes&';iaädittii t^angän^^^ lioppullevat 4tsönäärlÖtiBi^
v.w •-^-"'oito-^^keuÖ^-Juöresii. Odottaisivat^
kuten suoma^Isen veikon.pai^ajs
sanotaan imenettelevän:''^Hakee, Ui
kee, vaan ei soisi löytävänsä".
Niinpä Tanganjikan haiueusherr
liavaiteivat,.^ttä heidän tulonsa-öTi
liian pienet, kertoo imr.-Johnston, .
nita he päättivät täysin'demokräatt
sesti ^antaa- ^itselleen palkankorötu!
sen.'Jakun tarvittavia varojaieiolli
saatavissa, niin viisaat liallitushern
muistivat, että "hätä ketaot keksU"*
tuumivat, että "hUJaa^kauan pääJ
täänr Tämän viisaan keksinnön p*
rusteella he päättivät, sanoo m
Johnston; ettäTangan^
tisen opetussuunnitelman .toteuttaml
n«a vesitetiUin-^siten, et^^se tulee tc
:teuteti&sl puolta hitaammin, eli kyn
mqnessä yuodMsa] . _ ,
: jHail^ä' siis, '.\a kiitos. herroje
'^toimäiamtsUädäf älykkyydene.' TS
vpitt^öia'pn ediEäle^' Tanganjika
kansan opettamhien ja va|istaiqin(;
niin;-:etta {se'pystyy, ;mahdol^^
pian')beäätt hallitsemaan f ,
Mut^ mikä^ mezma .merta edOT
mäkä^ kalaian. ^ AP:n 'ergissä Ifj^
Yoiikin juutistiedossa kerrottiin ^lokd
2;Tpiiä'oik'eIn/la(p8ai; iViattonmudelH
eth y l f ^ a l t ^ a i s e t lentomkennt^lf
tiöt Ckabdeksantolsta sellaista)
pahe .lentäJien'^ siditeen mitilän intri
ett' rotiirajoiälkäa ^ mutta sfiti m
dm palvduksessa ei ole jfhtään^ahl
vuotinen op^tutsuuniaieiaBia!.
Mtttta'TOlitettivaätl^^lS^^vÄ'"---
^ikessa''»uhassa, niin kyM'-'^
vs^ ^hsrvli' tulisi: ^ ^nSäkoonL'