Vapaus, February 22, 1958

              1
Söfu 2- Lauantaina, hehnik. 22 p. — Saturday, Feb 22, 1958
VAPAUS
«K-llfMEMl dMii by fhe Post
Qtftot I)ep«rtinientk Otteira. Pdb-
VmiO: ttoM v e ^ : TaesdavB.
tInlMrttjBi md SattBtfaTS Iqr Tapaus
9mkUiDgC6txuaxsU^ at 100-102
W^ aaäbtay. Oat, Canada.
Telepiionea: BäL OfBoe 08L 4-«M:
Bdttorial Office 0(3.4-4365. Uumger
S.8(ttsL •ditorW.Bdiiiid. Mafling
addron: B t ^M 4od!N9*^ C N ) ^ Admtistos «mtes i!po(i«|i^^
•Praittlftttiin frte; of ätatie..
TILAD8SINNAT:
Oaiuulana: tik. nM 9 VL VR
r • ^ : • »tt.aÄ
ThdysfaOoiafta: 1 vk. 6 kk. 4J0
SttomeBsa: l vk. &B0 6 kk. 4.76
leriasUJEO mm ?
, ll^Jndpncsiasta viimeaikoina saapuneet uutistiedot eivät ole
l i i q d i ^ lohdullisia. Mitään yllättävää ei luonnollisestikaan
j^i^B^iiäi, että vasta muutama vuosi sitten itsenäistyneessä
^1^^^ kuten «Indonesiassi^ vie^äaÄ masdl^^^
tjfi^Autiien estää kansaiivaltainexii kehitys ja nostattaa P ^ o -,
:|^öih vanha taantumus hal^tuspukiile, vaikka se tafkoit-jopa
maan itsenäisyyden menetystä. Suomalaisille^ ku-
^^fläui monille muillekin aikanaan alistetuis^ maissa ollei-
4^^iaiden kansalaisille, tämä on hyvin tuttua tarinaa.
i^JlÄtttta siitäkin huolimatta tilanne näyttää kdnttyneen
i^iäiltiiu pähei^ I^lliseUe ke^oishiölituks^e viha-
^y^a^"nuorten everstin" ka^inaiyhmä antoi eV^rstiluut-neintfii
Adunad Husseinin johdolla viime lauantaina julistök-seh;
toisen hallituksen, kapinallisten hallituksen iDuodoSta>
Keski-SyuUairalla.
lan laijUista esivaltaa vastaan n o u ^ e ^ kajpinahalli-
&lci»ii^paS- ja finänissiministerinä cm Indcmesian kes|uspan-
«ntinen johtaja, tri Sjafrudin Prawiranegara, joka ineni
niiä pitkälle, että esitti 17 maan noin neljiOle-le
pankille vaatimuksen, jotta ne pidättäisivät
\3äcioiiesian keskuishallituksen, kultavarat! Toisaalta,
i^VM^tfsuata^ laillinen: keskushallitus qn antanut
iällu» M l^P^ ]ä yksityislaitoksille mSäräykseii,
tiiie eivät ssui bi^^^ tekemisissä kapiiiallisteneversr
|i^:%aiitu1^kanssa. . • •
'Matta Siimaträk avoim^^^ kapinaii^ tidle ilhtene^t
^ x d M ^ ^ ^ m ^ jUlisiiilD^ ja
ettaiiiUnä^^I^ siimniiifaina
^i»i»lrii$M>»^ftiffqlla J:!jftlfe^van ilmavpixnien tukiasämäja.västaan
ja valtasivat sen. TiikilDDhtaa vainaan sätiotaän
ji^t^rl&iioin patkjooni^ miesvoimalla ja sitä oli puolusta^
' yidn Iloin 50 miesttu _
yiUkiäk kapinaliiisteil toimialueella, Sumatnin saarella
KUU suhteellisesti vain pieni osa Indonesian kansasta, minkä
' "^ on Javassa, niin t^tnä kapinaliike yaikeuttiaa, jos se
jattna melkoisessa määraRsä Indonesian aseinaa, sillä
Quinät^ saarella on Lidonesian rikkaimmat öljyesiintymät.
« Toisaalta <ä "^da olla huomaamatta, että vissi^ssa pii-ieissa^&
dönei^£^ suhtaudutaan meUcoi-
IfeUa myo^toia^ häihin kapinallikin eSkä tämä mjrqtä-l^
jtätu yksinoma$n Indcmesian entisiin siJirtotnaaher-ifoliaiitilaisiin
$u|iri>miistajiin. Vi^aasä jönielessä \fodo-äapb-^
iiuört^ evprst^ kapinaliike miiistuttaa suures^
ik€SD)?9ali Frai^eqp v/1936, aloittamaa kapin^^^ -lail-
IjffljdHllj^anitiiU^ JE^plinjassa; ' Ja:^^
" ""*"**JLtois. a'sää^ kädinsäj'täs^ Sääitäa
_ vJMun» eita everstit" — joilla ei ole Uniei-jfeätikaan^^
dönesiah kannatusta rupea­mat
isaä|t^ td&omäista apua ja tukea siinä määrin, että
voi puhjeta verinen, kansalaissota, mikä olisi
luri vadinko Indonesian koko kansalle. Toivottavaa onkin,
Indonesian keskushallituksen osoittama xauhalhsnus on
voixhan ja itsevairmuudäi mä-kldflä siitä, että
ttdta tahansa vaikeuteia on ratkaistavissa, maan demokraat-
« n ^ hallitus pystyy sen tekeinäsm.
t Tatotumuuspiirien kapinaliike ^
Jo piticah sulkaa. Viime syyskuusta alkaen ruvettiin puhu-inaan
kaikkien sanomalehtien palstoilla siitä kun tämän saari-faltaknnnan
kapinalliset "everstit" pitivät Sumatralla ko­jossa
vaadittiin puolustusministerin erottamista
mtensa" takia, kommunistisen puolueen lak-luttamista
ja masjumi-johtaja tri Mohammed Hat^n nos­tamista
jälleen "aurinkoon".
§ Noin kolmisen viikon kuluttua yllämainitun kokouksen
"kapinalliset" perustivat ''kansallisen kommimismio
rintaman", jonka cAjelmaan kuului^ ei vain keski-sotilasjohdon
perustaminen kapinallisille, vaan myös
fljytuotantoon perustuva taloudellinen saarto Jaavaa vas-iliaii,
sekä luonnollisesti yleinen taistelu "kommunismia vas-
9B«II" silla Indonesian kommunismi on ki^ulema "Allahin,
fbaö^an jä kansallistunteen" vastainen.
I -Täten; ke^ttelivät "nuoret everstit" kapinaliikettään
9fa^(yaii saiffdla olevaa laillista keskushallitusta vastaan. Nyt
^ s i t t e n kapinallisten toimesta annettu voimaan ja väkival-
|aäi pmistuva taisteluhaaste keskushallitukselle. Nyt ei riita
i n iS ^mmunistipuolueoi" laittomaksi jHlfetaminigi ja puo-
Sustu^ninisterin erottaminen ''kommunistisuutensa" vuoksi.
iUia Icapinalliset antoivat nyt taisteluhaasteensa seka päämi-
|riiittti OJuandalle että presidentti Sukamolle. Toisin, sanoen,
fäijdnallliset vaativat keskushalUtuksen ehdoitta (Uitautumis-.
Hiii^^äEki saattaa johtaa veriseen kansalaissotaan^ «llei keskus-de
nM>radi»esti ja aineellisesti luin suutta^^e^^
että se voi tukahduttaa kapinallisten väkivaltapoli-lafin."-
-• /""^
. . . • * • • * • •
f? Vaikka pinnallisesti katsoen näyttää siltä, etta "rintaman
Jcaantnminen" on Indonesiassa tapahtunut pääasiassa Sisä-
.ttisten kysymysten pohjalla, niin pinnan alla — ja hyvhi
pintaa — on paljon muutakin. Kuten ylempänä jo
mme, Indonesia oli vielä kymmenkunta vuotta sitten
fiollanniB siirtomaa. Olisi luonnollisesti sinisilmjiistä herk-
«oäcinsuutta otaksua, että hollantilaiset suuromistajat olisi-
JTftCrialin jalosydämisiä, etteivät he perusta tuon taivaallista
Entisistä riisto- ja rikastumislähteistään. Asia on sitäkin va-
«lavampi juuri nyt kun Indonesia oli joulukuussa pakoitettu
yhtymään kansallisetujensa vuoksi toimenpiteisiin myös ta-fmuddlisella
alalla ja ottamaan haltuunsa hollantilaisten suur-
^ndstajain käsissä olleita teollisuus- ja liikelaitoksia.
"Melkoisella varmuudella^aanune-uskoa^ttä hoUantilai-
Selli pääomalla on oma osuutensa niihin vaik<eidcsiin, mitä
indonesiassa nyt on poliittisella areenalla.
* Km tämän lisäksi huomioidaan vielä se tosiasia, että
|ndonesta on kieltäytynyt liittymästa Yhdysvaltain hallituk-
«en peukakm alla olevaan S£ATO-Uitto<m, kun s^on ottanut
«trtomaakomentoon nähden yleensä torjuvan asenteen ja
Sailbn liaksi vielä lähestynyt poliittisessa mielessä Kiinan
j^lBSantasayaltaa, niin MUoin on helppo ymmärtää miksi esi-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
I *o^**J
tae, Ont, täyttää tiistaina helmi­kuun
25 päivänll 76 vuotta.
Yhdynune sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sainovat
'«RAlTHANHTSTESiA"
Atlantin Liiton neuvoston kokouk­sessa
^ulukuussa Pariisissa meni­vät
voimapolitiikan JEtjajieia konsep­tit
hiukan isekaisin. Tösiii Yhdysvid-lat
sai ajettua läi^ periaatteellisen
päätöksen ohjustukikohtien sijoitta­misesta
Eurooppaan^ mutta Läitsi-
Euroopan maat saivat päätökseen
hyväksytyksi varauksen, jonka mu­kaan
kukin maa ratkaisee itse, ot­taako
ohjuksia vastaan vai ei. Ja
kun eri maiden edustajien' oli ko­kouksessa
esitettävä kantansa, naa­purimaamme
Norjff ja Tanska kiel­täytyivät
jyrkästi sallimasta raken­taa
ohjustukikohtia tiaä sijoittaa ato­miaseita
maaliansa.
Länsi-Saksa ilmoitti olevansa
liian lähellä rajalinjaa, että ohjus­tukikohtia
voisi sijoittaa sen alueel­le.
Hollantilaiset olivat tulta ja tap­puraa
sen puolesta, että ohjuksia
on sijoitettava Italian alpeille.
mutta pitivät Hollannin maaperää
liian heikkona ohjuksia varten. Bel­gialaiset
selittivät, ettil heidän
maansa on liian tiheään asuttu,
miitta ehdottivat ohjusten sijoitta­mista
Ranskaan. Ranskalaiset oli­vat
valmiita ottamaan ohjuksia alp­piseudulle,
sillä ehdolla, että saisi­vat
vapaat kädet Alj^eriassa. Vain
itBlian ja Turkin edustajat olivat
valmiina hyväksymään varauksetta
ohjusten sijoittamiseni maahansa.
Kerrotaan, että ulkoministeri
Dulles sanoi Länsi-Eoröopan olevan
"rauhanhysterian" vallassa. Käsite
on uusi. Tähän aisti ihmiskunta on
saanut nähdä sotahysterian seu­rauksia.
On nuelenkiintoista nähdä,
miten tämä uusi "rauhanhysteria"
vaikuttaa kansojen k<riitäloihiii...
— Rauhan puolesta lehti. Suomi.
jin|ii|>a[
— Syyriassa sijaitsevan Daihas-kuksen
kaup«|ngin saiiotaan olevan
maailittaii vanhimman kaupungin,
dliä siellä on ollut jälrjest^ kau­punginhallinto
jo: yli 4,000 vuotta.
. Vaneeaver. — Täällä iäkm pidetyn
Internatk»ttiri,#ödä*drl^ of Ame­rican
. "döm jpUrin vuosikokouksen
erääksi k(^lit>kähdaksi muodostui pää-tösiauseiraaiik
hyvSksjnninen, inissä
suositellaan' canadäläi^ta työläisistä
muodostetun edustajiston lähettäinis-tä
Kiinaan tutkimaan kauppamah-dollisuuksia-
BjbkotdEsessa myös hy-väkfgrttiiD
päätöslauselma, iqljsä kan­natetaan
union yhtymistä Piilp and
I^per Makers Union kanssa. .
Kokoukseäi osallistuneet 158 edus­tajaa
ja 105 veljesedustajaa antoiyat
selvästi ymmärtää, että t^ouddliset
tarpeet ja työnantajain hyökkäykset
työväestöä Vastaan ovat lujittaneet
yhtenäisyyttä jä teroi^^°^ teiste-luhalua
unionistien keskuudessa. -Ko­kouksessa
monessa mubdossa esilet-tiin
.tarro lujittaa imion neuvottelu­asemaa
laajemmalla yhtenäisyydellä.
Edustajat puhuivat teräväsii pape­rialan
työläistoi taistelusta, pahesne-vasta
työttömyystilanteesta ja olivat
sitä inieltä,/että työväestön olisi c ^ l -
listuttava poliittiseen toimintaan.
Melkein yksimieUsesti kannatettiin
vaatimusta, että Canadan olisi tun­nustettava
Kiina ja senV yhteydessä
myöis kehoitettiin Canadian ^Labor
Congressia lähettämään työväen val­tuusto
EUinaan tutustumaan todelli­siin
kauppamsthdollisuuksiin.
Keskeisenä työehtosopimusneuvotte-luyaatimuksena
tulee olemaan palk­kojen
korottaminen 10 prosentilla ja
ammattityöläisten palkkojen kohot­taminen
samoihin tasoihin kuin toi­silla
aloilla.
Kaikki korostivat sitä, että ei voida
periuintyä palkkavaatimuksissa. Vii­me
vuonna IWA vaati 20 prosentin
korotusta, mutta sai vain 7.5 pros.
Nyt on saatava vähintäin 9.5 prosent­tia
ennenkuin palkat ovat paperityö­läisten
palkkojen tasolla.
Kokouksessa h3)väksyttiin ajatus
lyhenunästä työviikosta (vähentä-mätfö
palkkoja) mutta sen toteutta­minen
jätettiin GLC:lle eikä tätä
vaatimusta pantu neuvotteluohjel-maan.
Se aiheutti Jonkun verran
pettymystä edustajahi keskuudessa.
Samaten alempipalkkaisten suhteelli^
sen aseman parantamisen puolesta ei
päätetty ryhtyä erikoisiin tohnenpi-teisiin.
Kokouksessa kannatettiin kansain--
välistä sopimusta atomiasevarastojen
Unkdriii pienteolli
IIII l i
isuus
u sa
Unkarin tyotdcevi^ el&^Ksi
! on viime Viiödetf 'iikiiui tapahta-'
nnt useita raOudsevia tQuntöksiii,
; jotka ovat kosixbeet ni&.^oläis-
' ten, tälonjppikien Itdin pientuötta-
: Jienkin elämiä. Vfimeinatoittiijen
kohdalla mailitoä ollut erikoi-'
sen merkittävä. Seöraavassa alan
asiantontija IHark EUnko kertoo
niistä mnatoksista, JMta Unkarin
pien- ja käslteelliMindeh alalla on
suoritetta viime vuonna Kadarin
hallituksen aikana.
Kuten ttumettua. toteutettiin Un­karissa
vuoden 1950 eräissä suh­teissa
virheellistä teollistamispoli­tiikkaa,
jonka tunnuksena oli.kaik­kien
voimien yicsipuolinen sijoitta­minen
raskaaseen teollisuuteen. Tä­mä
suunta oli tuhoisa maan käsi-ja
pienteollisuudelle, jonka harjoit­tajien
määrä esim. putosi vuoden
1949 -^.OOOsta vuoden 1953 5L
OOOieen. Aikaisemmin oli näiden
alojen palveluksessa ollut 150.000
työntekijää, joista oU jäänyt jäljel­le
vain viitisen tuhatta. Syynä pien­teollisuuden
surkastumiseen olivat
verot, toimilupien peruutukset, vir­heet
hintajärjestelmässä, raaka-ai­neiden
riittämätön saanti jne. Myös
valtion tilaukset pienteollisuudelle
olivajt:nunima«yUsi}k „ .
Viime vuoden tammikuun Un­karin
hallitus antoi asetttksen, jol­la
tehtiin mahdolliseksi Unkarin
pienteollisuuden vapaampi kehitys
ja korjattiin vanhat epäoikeuden­mukaisuudet
Uudet asetukset tidcasivat; että
merkiksi Yhdysvaltain ja Ca-nadankin
suuret {»iivälehdet
ovat omaksuneet yleensä viha­mielisen
asenteen Djuandaa ja
Sukamoa kohtaan, vaikka niitä
ei sentään ole avoimesti "kom­munisteiksi"
leimattu, kuten
Indonesian kapinalliset menet­televät!
Juuri näiden seikkojen vuok­si
on kaiketi ymmärrettävissä
— joskaan ei hyväksyttävissä
— se ilmeinen myötämielisyys
ja "ymmärtämys", mita vis­seissä
piireissä on ilmaistu Su­matralla
aseellisen taistelun
tielle lähteneitä "nuoria evers-tejä'^
ohtaan'
Mikä todistaa kertan uudel­leen
myös sen, että millä puo­lella
rintamaa harjoitetaan ja
hyväksytään menettelytavaksi
aseelliset kapinat ja väkivaltai-suudet
silloin kuin tarkoituq)e-riä
ei saavuteta rauhanomaisin
keinoin!
pienteollisuudenharjoittajat saattoi­vat
määrätä hinnat omaku^tannus-hlntojensa
mukaan. Veroja alennet­tiin
monella eri tavalla^ Verohelpo­tusten
vuotuinen määrä tällä sek
torilla kohoaa 140 milj. fonnttiih.
Niinikään,on asetuksilla turVatttf
raaka-aineen saanti. pienteollisuu­delle
ja se voi saada myös entistä
enemmän valtion tilauksia. Raaka-ainetilannetta
helpottaa sekin, että
pienteollisuudenharjoittajat voivat
entistä suuremmassa määrin käyt­tää
ulkomailta heille lahjatavaroi­na
saapunutta raaka-ainematerlaa-lia.
Pienteollisuuden harjoittajain oma
järjestö on myös elpynyt ja ajaa
nyt tarmokkaasti jäsentensä etuja.
Tässä sitä tukee hallitus, joka an­toi
viime vuonna 15 milj. forintin
määrärahan jaettavaksi lainoina
pienteollisuudenharjoittajille konei­den
ja työvälineiden hankkimista
varten. Pienteollisuudenharjoittajil­le
turvattu sairaus- ja vanhuuseläke
houkuttelee myös yhä uusia yrit­täjiä.
Kaikki tämä on saanut aikaan sen,
että yhä useammat ja useammat
työläiset pyrkivät pienteollisuuden-harjoittajiksi
ja arvioiden mukaan
näiden määrä on kohonnut jo
120.000:een.
Suurin osa pienteoUisuudenhär-joittajista
on liittynyt osuuskuntiin.
1500 osuuskunnassa työskentelee
nykyisin noin 150.000 työntekijää,
jotka valmistavat miltei kaikkia
tuotteita . raskaan teollisuuden val­misteita
lukuuttottamattia. 25 pros.
heidän työstään on erilaisia kor­jaustöitä
ja 10 pros. pienteollisuu­den
tuotannosta menee ulkomaiseen
vientiin. 1
. Aikaisemmin myös näiden osuus-käntien
toimintaa rajoittivat erilai­set
asetukset, mutta iiiiden lujuutia
kuvaa se, että vuoden 1056 loka­marraskuun
tapahtumien yhteydes­sä
vain. kolmisenkymmentä niistä
hajosi, kun saa iijaan 2 kuukauden
kuluessa noista tapahtnmikta perus­tettiin
SO uutta osuuskuntaa ja ny­kyisin
3—4 osuuskuntaa t>yytää päi­vittäin
sääntöjensä vahvistamista.
Kehittyneimpiä Unkarissa ovat
puf^ttiekaahiset ja kisttyttäisosous-kunnat
sekä hiionekalo-, metaUi-te<^
uus- ja erilaisten kojeiden val-mtstttsosuuskunnat
Niiden tuot­teita
tunnetaan ulkomaillakin, ku-leirkanluisaT
»tv8sheilnreita,-teoK
lisuuden röntgenkoneita, kudcmnai-sia,
jalkineita ja nahkatevaroita,
kansantaiteen tuotteita jne.
Saunnitelmien muluan Unkarin
osuuskunnat pmutavat pienteolli-
Mtnden ja kotiteoUisaudea vieaU-liikkeiU
ja ulkomaiUa osuudcunnat
estttiytyvät ensi kerran L e i f i ^n
messuiUa.
hävittämiseksi, JoUk k o tuhoaseiden
vateöistunlsen kieUämUekai Ja Tuai-saliiväiisiil
söpimu^ t k n iBMiCta
atomienergian I^yttätftiseksi rauhan­omaisiin
tarkoituksiin. Kokouksessa
oltiin myös sitä mieltäj että avaruus­tutkimukset
oUsl suoritettava yhtei­sesti
eUcä kilpailevassa mielessä ku­ten
nyt.
kokous kehoitti unidn kansainvä­listä
Johtokuntaa alkamaan uudel­leen
neuvottelut yhtymisestä Pulp
and Paper Makeirs imion ^^k^^ ja
samaten piirljohtoktuinän piisi alet­tava
Neuvottelut saman union piiri­järjestön
kanssa. ,; . -
Kokous kahnattl yalisiuskomiteain
muodostamista toimimaan kunnalli­sella
alalla ja i n 3 ^ luilaatetUin työr
väen ehdokkaiden asettamia^ vaa^
leissa.
Liittovaltion siirtolalsuuspolitiikkaa
arvosteltiin ja vaadittiin htdlitibta
laajentamaan asuiit(^uunnitelmiaan-sa
jä antamaan helpconmat ehdot ko­tien
rakentajille. Samaten kanbatet-tiin
uusien, sairaaloiden, koulujen pa­tojen
ja yleisien töiden rakentamista
ja asunnoiksi kelpaamattomien ra­kennusten
hävittämistä.
Poliittisen toiminnan alalla edusta­jat
hylkäsivät sahatyOläisten osasto
l-217:p ehdotuksen Labor-puolueen
peinistamis^ta, merkitsen tämä CCF-puolueen
edelleeti kannattamista.
Tänä vuonna ei suoritettu Vlrkaill-'
jäin Valintaa, vaan toisaalta voUnak-kaasti
vastustettiin ehdotettujen
muutosten tekemistä tmion kansain­välisiin
sääntöihin. Ehdotettujen
muutosten mukaan union sisäisistä
jäsenäänestyksistä luovuttaislhi ja
päätösvalta annettaisiin union presi­dentille
ja ne myös merkitsisivät Jä-senmakpijen
horottimh^^ huomatta­vasti
w : a aiiieella.
.BÖ:ti aiiieeÄ]»^
ön vastustanut näitä ehdotukida Ja
noin puolet «duellrjestöista vastus-:
tavat niitä,' .inutta kansatnvällseaBa'
Johtokuhpassa ahiciastaan presidentti
AI Barttmg y<m yastustavaflSi kannal­la.
Tämä äsla voi
si uiUon kaidäahtvälii^^ edustajalm-kouksessa.
joka alkaa maaUs^uun 29
päivänä.
Täällä on puhuuu.etlär^ useimmat
piirijärjestön Johtajista ovat vahnltna
muodostaqciakii iisepäisetf :<»nadtUal-sen
umojärjestön sensijaan iettä liy^
väksyisii^t muutOs^dottdcset.
muutostM» nojalla ösa Jäseälstöatäi
muutettaisiin toisten uniolden alai­suuteen,
j a jako suorltettalsUn am­mattien
[Heteellä eikä hiaianUeteel-llsetti
kutein,uyt. Nämä didotukset
koskevat lähemmin tukkilauttatyÖ-läisiä
Ja vaneerialan työläisiä, sillä
näUlä työläisillä on oma unionsa.
Yhdysvalloissa. Canadalaiset kuiten­kin
katsovat, että heidän on edufll-sempl
ona yleUessä pnutavarateoUI-suutta
käsittävässä uniossa. ,
Tällainen suunnltehna voi herättää
syytöksiä, että Yhdysvalloista sekaan­nutaan
Ulan paljon canadalatstoai
unionistien tolmbitaan ja samaten
on muistettava, että monella alalla
kuten vientialalla Canadan jäsenistön
edut ovat suorastaan vastakkain uni­on
yhdysvaltalaisten Jäsenten etujen
kanssa.
Kokouksessa myös epävirallisesti
kiinnitettiin paljon huomiota siihen
autonomiseen asemaan, Joiika Mlne-
Mill unio on saavuttanut Canadassa.
Tämä voi Johtaa siihen, että IWA:s-säkln
nousee esille'-voimakkaammin
vaatimus autonomien puolesta.
JOKOHAN SELVITTriN
KASSAKRIISIStÄ"?
Helshiki.— Puolustusneuvosto, jo
hon kuuluvat jäseninä pääministeri,
puolustusministeri, ulkoasiainminis­teri,
sisäasiainministeri, valtiova­rainministeri,
yuiä puolustusvoi
main komentaja ja yxeisesikunnan
päällikkö, piti perjantaina ensim­mäisen
kokouksensa. .\sian laadus-
.ta johtuen ei neuvoston kokouksis
ta anneta tietoja julkisuuteen. STT
on kuitenkin saanut käytettäväksieen
pääministeri Fieandtin ensimmäi­sessä
kokouksen pitämän puheen­vuoron,
j o ^ hän lausui mm. seu
raayaä:'
JCeyäällä 1945 asetettu puolustus
revisio edellytti v. 1949 jättämäs­sään
mietinnössä puolustusneuvos
ton uudelleen järjestämistä. Puolus-tusrevisio
katsoi, että valtakunnan
poiiitiisen johdon piti olla siinä vot-m^
akkaammin edustettuna kuin äi
kaisemmin, Sillä nykyaikaiset to
taaliset sodat vaativat kansakunnan
kaikkien voimavarojen keskittämis­tä
mahdollisimman tehokkaaseen
puoiustukseen. joka nojautuu maan
yleisen mielipiteen tukeen. Vain sei
laisin edellytyksin käyty puolustus­taistelu
voi täysin men'^tyä demo­kraattisessa
maassa.
Tässä vaiheessa on tärkeintä, että
puolustusneuvoston työ nyt saadaan
alulle ja että neuvosto ryhtyy suun
uittelemaan niitä toimenpiteitä, jot­ka
sille asetuksen mukaan kuuluvat.
Neuvoston työkenttä on laaja ja si­tä
odottavat tehtävät moninaiset ja
tärkeät. Kuten puolustusneuvostoa
koskevan asetuksen 2 §ssä todetaan,
voi tesavallan presidentti valtioneu
voston esityksestä nimittää neuvos­toon
myös muita jäseniä kuin siihen
nyt kuuluvat Työn jatkuvuuden tur
vaamiseksi lieneekin syytä harkita
neuoston täydentämistä joillakin
sen työhön jatkuvasti osaaottavilla
jäsenillä.
Puolustusneuvoston pääsihteerin
nimittää tasavallan presidentti val­tioneuvoston
suosituksesta, ja nimi­tyskysymyksen
odotetaan tulevan
esille lähiaikoina.
Uusi suurtehdas
toinen i»ivä
Peking.—^ Kiinan kansantasaval­lan
parlamentin, kansänvaltuut^tu-jen
yleiskiinalaisen koköoksen is­tunnossa
esitteli varapääministeri,
valtion taloustoimikttnnan puheen­johtaja
Po liiö viime vuoden fcan-santaloussuunnitelman
täyttämistä
ja kuluvan Vuoden taloussuunni­telmaa.
Ennakkotietojen, mukaan — sanoi
Po I-po r - oli pääomaisijoitusten ko­konaismäärä
viime vuonna 12,37
miljardia juania eli huomattavasti
enemmän kuin mitä suunniteltiin.
Viime vuoden aikana saatiin miltei
joka toinen p|uyä käyntiin uusi
suurtuotantolaitos.. Senvuoksi maa
voikin nyt aikaisempaa paremmin
turvata tarpeensa seos- ja muun
laatuteräksen ja alumiinin suhteen
ja samalla on rakennettu ajanmu­kainen
kemiateollisuuden tehtaiden
yhdistelmä. Teollisuuden teotanto
Icasvoi edelliseen vuoteen verrattu­na
6.9 prosentilla — ilmoitti Po I-po.
Maatalaustuotannon bruttoarvo on
Pianps räjähtänyt»'
ro^pr^^U^^yssä,
[••:liiHHi$i Japani, — Apierikkalait
ttfii; tyldn panos, joka öU «aajpiunut
japtyskat Ipmuraudail iJMjiko^ rS-Jtiitil|
g<Mb>3^ lutk^
Y8wate Rauta- ja Teiitoj^tiön pu-henales
sanoi, ettipanots oli osa 120
fohi(kt|^jr<Q0^ j4ka
tuli New Yorkissa toimivalta Luria
Brotheä ybtiöltä.
N"', • • ': •
MaäJIiiiankatqian
li^j^ID^ pros.
itfaaiimäii^auppa kaik
kien fr^dc^.vieiiniti muHaan lisään­tyi
viime v i i j ^ h eiisimmäisellä puo
Uskoja .yuiklen 1956 vastaavan ajan
tasosta ioii^jprosentilia, ilmenee äs­ken
julkaMlista Y K n tUastokat&auk
sesta. koico Länsi Euroopan vien
nin U s l ^ oli 13,6 prosenttia, mutta
se jakautui Sängen epätasaisesti. E-simerkikei
Englannin osalta lisäys
oli vain .5,2 %. Neuvostoliiton vien
ti lisääntyi sangen voimakkaasti cU
45,1 prosenttia. HuMa Itä-Euroo
pan maitta ei ollut vielä käytetiävis
sä täydellisiä tilastoja.
sosdemit
Rstpa^äkin kannalla
BeriliäLLänsi-Saksan sos.-
demi ^ U t e e n Uittopäiväedustaja
tohteii tteinemanh pnolä maa-nantai-
Utana HnnchenJssä erääs­sä
kokouksessa pitämässään pu­heessa
atöiniaseista vapaan vyö­hykkeen
luemlsta Eorooppaan.
Puotaik <f|Uk<>minis(eii Rapackin
esitnpnuä^ suunnitdnian mukai-s
e s t i r^
Heinfaaai^ lausui, että suunnitel­man
t o j ^ ^ n i n e n muodostaisi alun
atomikilpavanistelun lopettamisel­le.
Länsi-Saksan olisi erottava NA
TOste' ja ItS-Saksan Varsovan sopi­mukset.
«Heinemann esitti edel­leen
liittohallitukselle kehoituksen
lopettaa' 'Vihankylvöpropagahdansa.
Heineihismii" vaati myös poliittisten
vankibh armahtamista Länsi-Sak­sassa."''
"
Tohtori'Reinemaon, joka oli sisä­ministerinä
'Adenauerin ensimmäi­sessä'
Utailbiltee;^!, taiutta erosi hal-litaloen
pofitrikkaa koskeneiden eri
mielisylykäieii vuoksi, toisti Munc-henissä
M » liittopäivillä tammi-kjuuÄ
Ibj^li^ e ^ t t l i ^ sä Vaatimuk­sen;'^^
Aäenäiierin'biisi erottava.
Suurtit iAitimiotaherättäiie^ pu-heessabii^
fimoj^illä Helne-manil'^
A4efläii^ria Säksäli" yhdistä­misen
ja jämiityks^ lieVen^nisen
salMtoiMUite. <
; KHatillltaemokraatit > olivat jär­jestänet'
iluncheniii'-kokoukseen
vihellyilryliitiäään, !mutta niiden häi-rintäyritykset
hukkuivat yleisön
mielenosoituksellisiin suosionosoi­tuksiin.
'
Dakar^ S^iskatiLänSi-Afrikka. —
Ranskan'' asejoukot Mauritanian
maakunnassa, Randran Länsi-Afri­kassa,
bn.' asetetiu hälytysvalmeu-teen,
kösk4 kaksi yhteenottoa on ta-pahtuhtft
marokkolaisten sissisota-rien
kahssia' kahden viikon kuluessa,
tiedotbttiih täällä. Mauritania on
Espaiijaif''^haran rajalla oleva
maakunta jota Marokko omailee.
HAnf^UKVN : V
SANATdfttUMCStA
Oen lukenut .tääill parantolassa
tässä laajassa: Gana4an maassa i l -
mestyVät suonankieUiet lehdet —
ja lisäksi vielä jbitäkiii Yhdysval-loissakin
ilmestyviä — mutte en
ole nähnyt niissä mitään kirjoituk­sia
tästä parantolasta vsiikka tiedän,
että täällä on sellaisiakin'potilaita^
joita ei sairaus estä kokonaan kir-joittamaste.
Minä, joka. olen käynyt vain
maailman kiertokoulua, tj^ddiisin
kovasti, jos kouluja käyneet kirjoit­telisivat
asioista.
Tässä parantolassa on tällä~ ker­taa
yhdeksän suomalaista potilasta
— joteii me suomalaiset olemme
tääUä aika hyvin "edustettaina".
Suomalaisia naisia ei kuitenkaan
ole lainkaan tällä kertaa. Mutta
meitä entisiä kaivosmiehiä' ja met­sämiehiä
on; korostaen se näiden
alojen vaarallisuutta terveyden kan­nalta.-
Tällä kertaa me suomalaiset
olenoune melko hyvässä kunnossa l u ­kuunottamatta
kahta toveriamme,
jotka eivät vähään aikaan ole ol­leet
oikein hyvässä kunnossa. Luu­len
kuitenkin heidänkin pian toi­puvan
entiselleen.
Tänne tulee Vapaus lehti mak-sutte.
Emme tiedä onko se Vapaus-lehtiliikkeen
ystävällisyyttä, vai joi­denkin
muiden huomaavaisuutta.
Mutta kuulukoon kiitos kenelle ta­hansa,
kauniisti tehty joka tapauk­sessa.
Ottekaa siis vastaan kiitok­semme.
Tänne ei tule muute kuin
kaksi Vapautta ja siksi niillä onkin
kova vienti. *^
Pääsimme taas kahvinnälästäkin,
kun Cobaltin ystävät toivat tänne
hyvää kahvia ja myös leivoksia. Me
olemme tottaneet heitä odottamaan
tänne kun tiedämme, että lie eivät
meitä unhoite. Kiitos vain vieläkin.
Kiitos myös Kirkland Laken nais­ten
kerholle niistä savukkeista M i ­nä
jaoin ne objeittenne mukaisesti
kaikille.
Kaunista ke>^ttalvea ja hyviä
"kalakelejä" toivottaen,
— Wäinö Järvi:
Naislääkärit vastustavat
keinösiittämistä
Kölne. — Länsi-Saksan naislää­kärien
yhdistys on asettenut vastus­tamaan
keinosiitoksia täällä. T^ä
kertaa keibosiitoksia voidaan lailli­sesti
toimittaa Sakassa, mutta nais­lääkärit
ovat sitä inieltä. etta s e p i -
täisi olla rangaistuksen alainen te
ko.
Johtavassa lääkärien julkaisussa
väitetään, että keinosiitokset aiheut­tavat
psykcdogisia vaikeuksia lapsis­sa.
3.5 prosenttia edellisen vuoden tu­loste
suurenisi.
Kuluvana vuonna kohoaa ennak­kotietojen
mukaan pääomansijoi-testen
' Vhtbismäärä viimevuotiste
17.8 prosehttia suuremmaksi. Se
merkitsee; ;että vuoden 1958 aikana
saadaab'keskimäärin joka neljäs-kymmenbskuudes
(46) tunti käyn-tim
tilisi' suurtehdas, suurkaivos
telkka louhimo.
EI VÄHTTÄNYT
Kaksi naapuruste tepasi toisensa
rautatieasemalla matkalla kaupun­kiin.
— Ettekö kuulleet meidän kolis-tevan
seinään viime yönä?
— Ole kaveri huoletta me pidim­me
kohtalaisen paljon elämää pi­doissamme
itsekin.
MOLEMMAT HUMALASSA
— Kyllä sinä olit eilen illalla pi­doissa
jokseenkin humalassa, aivan
niin humalassa, että yritit myydä
minulle kaupungintaloa!
— Todellakin?
— Varmaan, ja minä hullu ostin
sen sinulte.
PÄIVÄN PÄKINÄ
NewyorkiIaisten lasten vanhem
pien asema ei ole totisesti kadehdit
teva.
Vajaa kaksi^vbkkba sitten saatiin
tietää, että sikäläisistä kansakoului-ta
oli erotettu .644 "tahdotonta"
oppilasta jä nyt pohuteäh, että ku
vemööri Avereil Harrimah aikoo
avate näitä lapsia varten neljä eri­koiskoulua.
C-Toisaalta
huhutaan viranomaisten
harkitsevan oikein vakavissaan vielä
herran vuonna 1958, että pakollista
kouluikää alennetean kuudestotois-ta
neljääntoiste vuoteen — että kou
lua vihaavat lapset voidaan
•iaUlisesti" ajaa kadulle.
Kuinka mahdottomaksi on koulu
laisrikollisuus siellä kehittynyt, se
näkyy London Observer Servicen
kirjeenvaihtajan Patrick 0'Donovan
New Yorkin kirjeestä, missä selite
tSän-tilannetta mm.^uraavasti:—
"Manhattan saarella asuvat eivät
pidä lapsirikollisuutte abstraktisena
tai edes etäisenä kysymyksenä. Se
on tullut hyvin läheisetei, aaapurite-lon
terttavaksi teudiksi . . .
"Sifctita piälljltakkiin pukeutu­nut
eris pUdnipoika joka erotettiin
iskettiin Cardinal Hays korkeakou-luste,
työnsi erään pikkutytön asun
tota}on (apartment) katolta maahan.
"Poikarybmä hyökkää kaduUa
kahden pojan kimppuun ;tolnen
heistä ei voi juosta hyvin, sillä hän
on sairastanut lapisihalvausta. Tä
mä poika murhataan ja toiste, joka
on esiaste antanut todistajajauBun-
-non, on terrorisoitu koulussa. Nuori
leikkikentän huoltaja kuoli poikien
puukottemana ilmeisesti Uman mi
tään syytä.
"Hyvistä kodeiste lähtöisin olevat
pojat polttivat.hyvikseen juopuneen
kulkurimiehen. Koululainen rais
kasi koulun kellarissa pikkutytön,
joka ei voi sanoa, kuka on syyllinen,
sillä tytön sUmissä on kaihi. NämS
ovat kaikkein räikeimpiä tepauk
sia mitä (tässä) suurkaupungissa
on usean kuukauden aikana tapab
tunut . . .
"Ne, jotka ovat ammatillisesti ti-lanteeste
huolissaan, tunteyaLj>te
van sitä mieltä, että viimeksikulu-neitten
vuosien aikana on tapahtu­nut
httomatteva muutos, että New
Yorkin .nuorisorikollisuus on tullut
väkivalteisemmaksi, sadistisemmak-si
. . . hy6kkiivimmlksi.
'JUU näitä rikoksia tekevät muutta
vat Ne Biyttivit talevan entistä
nuoremmiksi joka vuosL Se (rikol­lisuus)
oh paremmin järjestäyty­nyttä,
ci voittojen tevoittelussa,
vaan t^vdytyksen saamiseksi. Nä
mä gängit voivat esiintyä ylpeinä ja
ylevinä järjestöinä, jotka voivat
nostettaa sekä urheata lojaalisuut-te
että eläimellistä raakuutta...
"New Yorkin valtiossa on 16,000,-
000 sielua (asukaste). Vuonna 1955
tehtiin 35,<d00 vakavampaa rikoste.
Kahd^santubatta niistä tehtiin lap
siriköllisten, 16—20 vuotiaiden toi­mesta.
Vtibnna 1957 tehtiin 45,000
vakavampaa rikosta. Yksitoistetu-hatta
niistä saman ikäluokan toimes
ta ja niistäi lankesi 7,000 rikoste 16
—^18 vuotisten ojalle . . ."
Kauhistettavia ovat todella nämä
tilastot. Ei ole lainkaan ihme vaik
ka New Yorkin asukkaat ovat huo
lissaan. Kukaan ei tiedä minkälai­seen
"seuraan" joutau heidän lap­sensa
— joutevatko he näiden "su
permen" rikollisjoukkojen kidu­tettaviksi
tei tapettevlksi, vai saavat­ko
he "tartunnan" ja kehittyvät it
se tällaisiksi "supcrmen" raakimuk-siksi!
Viranomaisten piireissä on avoi­mesti
myönnetty, että köyhyys, huo
not ja ahtaat asunto olot sekä työt
tömyydestä johtuva suoranainen
puute kärjistää perbesuhteite ja
ajaa lapsia kadulle.
Mutte vaikka tässä onkin perää,
se ei kuitenkaan anna vasteusta s i i .
ben, i&lksi 'hyvistä perheistä lähtöi­sin
olevat pojat polttavat elävänä
juopuneen kulkurin ja miksi lapset
tekevät murhia ja muite kaubuntöi-tä
jrain "huvikseen".
Jotakin täytyy olla hirveästi vää­rässä.
"'
Olisiko syynä yleinen sotamieli­ala?
Lapset ja nuorukaiset kun ei­vät
näe mitään sen "kauniimpaa"
elämänkuvaa kuin sotakentillä kuo­lemisen,
niin onko ihme vaikka heil­le
kehittyy "anna-mehnä-hulinaksi"
mieliala
Tai olisiko nim, että kun nuoret
näkevät edessään pelkän ei^var-muuden
ja vetävät sellaisen johto­päätöksen,
että rehellinen työ eloi­nakaan
ketään rikasteta, niin he_an-tevat
jo nuorena vallan viidakkoelä-min
filosofialle^että voimakkaam­mat
syövät heikompansa! —
Tai olisiko nykyisillä elokuvilla,
TV ohjelmilla ja sarjakuvakirjoilla
mitään tekemistä siinä, että tuban-siste
lapsista kehittyy sellaisia eläi­mellisiä
raakimuksia, mistä ylem­pänä
mainitean?
Me emme luonnollisestikaan tiedä.
Mutte me tiedämme, että yksi­kään
normaalinen lapsi ei synny ri­kollisena.
Rikollisia kasvatetaan
visseissä olosuhteissa ja vissillä ta­valla.
Meistä tunteukin, että sen ^ a an
kun New Yorkissa erotetean sadot-tein
•*mä¥döttomlOäpäa"l»is1am
sakouluista, siellä pitäisi suorittaa
perusteellinen uudistus hallitudco-neistossa
ja yhteiskunnan ylemmällä
portealla yleensä että komento ja
elämäntahti muuttuisi sellaisiksi,
jotte lapsiste kehittyisi rdieiliäi.
kunniallisia ja työteliäitä ihmisiL
— Känsäkoura.