Vapaus, May 24, 1958

              Sivu 2' : Läuantäinai toukok; 24 p. — Saturday, May 24, 1Ö58
'QÖ{WD^-flf 'Hnnlsh CftiiEdlaos. - ES"':
taU&bM Nbr. 6, 1917. Autborized
M^^oouid class ixui|) tJit Fioet^
Of0o9 Department, Ottava; Pub-
] f ä ^ tlirice we«Uy: Tdesdays.
VS^ndais and Saturdires by Vafiaus
RnbUshlng CammxKriM^tm^m
K lm 43t. Ww, Siidbuzy. O n t , C a n a ^ .
leleptaones} Bus. Office 08. 4HI3^;
Editoria! O f h e e ^ . 4-4265. .Mftnager
E. SukaL Editor W. EUtmd: MaUlng
address: Box 69, Sudbnry, Ontario.
Advertising ratqt vpaa applleath».
TraoalattoB tree of äiaige. \
' - ' lOXtAUSHlNNAT:
Canadassä: 1 l i c T.00 6 kk. S.75
3 kk. 3<25
ThdysvaUoissa: 1 vk. &00 6 kk. 430
Suome^: 1 vk. 8J50,8 kk. 4.76
työttömyysongebim j ä f t^
v^^,^,JCuluyain viiion aikana Suuret jmivälehdet ovat suurin
otsikoin jul&taneet jnaailmalle,. että työttömien lukumäärä
om vihdoin oäoittanut iaskUa Canadassä. Hallituksen julkai­sijojen
tilastotietojen mukaan näin on todellisesti tapahtunut,
sillä liallitiilcseh "virallisen" tilaston mukaan huhtikuun 19
päivänä oli'^änadai^ •'vain" 516,000 verrattuna
5JM,WK) k^
* V ^ ! ^ jatkuvasti noussut Ganadass^Ei
Taifi^p y i i ^ jolloin työttömiä virallisen
tai^tbnmukiaan oli {«2,000. •
' j^Iyöttöinie^ laskeminen on tietysti terveh­dittävä
ilmiö, vaikkakin lasku on kovin vähäinen, sillä monet
ovat olleet työttöjninä monia kuukausia ja monelta on lop­punut
työttömyysvakuutuksen saanti. Ja kaikesta huoli-mjattäi^
vaikka, työttömien lukumäärä onkin laskenut, hiin
virälUsteixkih tietojen mukaan lähes 9 prosenttia Canadan
typtätekevästä väestöstä on edelleen työttömänä. Toisaalta.
. tyjoitörayysvakuutuslaitoksen antamien tietojen mukaan,
hii&tikuun 18 pnä oH työttömyyskortistossa 825,359 työnetsi-j|^;
yerrättuna 883,660 kuukautta aikaisemmin. Tämän |uvun
mukaan noin 14 pros. työtätekevistä etsii työpaikkaa.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Canadan teollisuu­den
lamaantuminen tiilee edelleen jatkumaan ja työttömien
liifiaimäärä tulee olemaan tavallista huomattavasti suurempi
myjps kesäkuukausien aikana.
:-Cänadaläisilla on vielä muistissa Diefenbakerin vaalilu-.
paukset, sillä vaalikampanjansa aikana hän vakuutti, että jos
konseirvatiivienemmistö valitaan parlamenttiin, liän tulee
huolehtimaan siitä, ettei kukaan canadalainen tule kärsi­mään,
sillä yleisiä töitä voidaan järjestää tilanteen helpotta­miseksi.
I*ääministeri Diefenbakerilla on nyt suuri enemmistö
alahuoneessa, joten hänellä on täydet mahdollisuudet toteut­taa
lupauksensa. Jo tässä vaiheessa on selvä, että hätätila-vakuutuksen
saannin pidentäminen kesäkuun puolelle ei rat­kaise
tilannetta, vaikka se auttaakin joitakin työttömiä.
" Nyt on ryhdyttävä järjestämään työmahdollisuuksia
kaikuie. — ^
Ranska, ja Algeria
' .Tilanne Ranskassa tällä hetkellä osoittaa, miten heikoilla '
p^fustoilja .ylee^^ ,dpmökratia lepää sijloin,
^ip.pikeistoryhn]4liä on yaltaeUmiä^k^ Hetkessä on
xanskalainen • demokratia ja parlamentarismii johdettu soti-laskaappaukseh
jä fasistivallan uhkaamaksi ja maa sisällis­sodan
pifftaaUe.' Oikeiston' kunnioitus lakeja, parlamenttia
jä^f^iii^inmistÖQn n^^ yästaan loppui samalla
h«^teila,;i pitkän a^aa yaimisteltu —
j|^l^«^Vl(Su^pau^ Upseerijunr
taa valtteaimousua Älgem heijastivat Pariisissa fasisti-
4outic(»j(eha<]iuudOt '^heittäkää kansanedustajat Seineen" ja
Vaätimidset' kenraali de Gaullen diktatuurivallästa koko
Ranskassa. Epäilemättä äärimmäisoikeistön toiminta Alge-rri
«Ka }ä l*ariisissa ah^ yleiifepätevän kuvan taantumuksen
«olemuksesta tänään muissakin porvarillisen demokratian
Imaissa.;'-;^'.^ ^ ".• , : / ' ^ ' t,
; Nyk^j^ntilalntMn syntyminen olisi tuskin ollut mahdol-
'listai ellei Ranskan hallituspolitiikkaa viime vuosina olisi
•h^dettUruinäärunimäiseh onnettomasti. Mielettömät, hkai-sei
sodat Vietnamissa, Suezilla ja ennön kaikkea Algeriassa
.eiyät ole merkinneet, toinen toistaan tyrmäävämpiä iskuja
;v4in Ranskan talouspolitiikalle," vaan saattaneet samalla
; ntaan koko sisä- ja ulkopolitiikan yhä heiluvanmialle perus-
• talle. Samanaikaisesti on ranskalaista demokratiaa syöty
• pala palalta, yaalijärjestelniä muutettu epädemokraattiseksi,
isana- ja painovapautta hoidettu poliisipatukoin, nationalis-
; nfia kiihoitettu äärimmilleen ja määrätietoisesti lietsottu tyy-
|t3^mättömyytta koko parlamentaarista järjestelmää kohtaan.
• Suuressa yastuussa tilanteen kehittymisestä tällaiseksi ovat
.'sosialistit. Joiden osiius viime aikojen hallituksissa on ollut
j varan voimakas, jotka eivät suinkaan ole toimineet Algerian
! sodan lopettamiseksi, vscan sen jatkamiseksi, ja jotka ovat
^ pitäneet yhteistoimintaa porvarispuolueiden kanssa työväen
< yhteistoimintaa pareiifipana.
- R a n ^ äärimmäisen kriitillinen koko maail-im^
n kannalta. Jos fasistinen sotilasjuntta voi lähteä toteut-
;tamaan suurta tavoitettaan, Algerian sodan laajentamista
j|^E9rian;rajojeri ulkc>puolelle, merkitsisi se epäilemättä so-dan
leviämistä koko Pohjois-Afrikkaan, josta käsin sodan
- laajeneminen maailmanpaloksi asti ei ole mahdollisuuksien
ullDppuoIella. Ranskalaisten joukkojen hyökkäys Tunisiaan
.saattaisi liikkeelle koko voimakkaan arabimaailman ja toi-
' saalta vetäisi \ varmaäti pian mukaansa tavalla tai toisella
= myös ulkopuolisia suurvaltoja. Jo nyt on Välimeren alue
kuin rautityrinyri, Libanonissa riehuvat taistelut kansallisen
vapausuiKKeen^a anierikkalaissuuntauksen välillä. Englanti
ja YhdysvaUat lisäävät omalta osaltaan jännitystä, eikä tar­vita
paljoa, koko valtaisan alueen leimohtamiseksi liekkiin.
; Kun kansantasavaltalainen Pierre Pflimlin valittiin Rans-
'kah ^p^im^terpc^^ kommunistit äänestyk-sestt
ja Jatkaisivat siten äänestyksen Pflimlinin voitoksi;
. Ej^|ilftt|ätta' talla; tavalla estettiin. taantumiiksellisimpien v
hallitukiseen pääsy^ joten ratkaisu noissa oloissa oli^
parhain mahdollinen. On bWmassa kuitenkin suuri vaara; ^
toiisa Äijgerian sodasta antavat aihetCa tällaiseen olettamuk- -
seen. Täfnä johtaisi' vain' oikei^oh vdllankaappauloen siir-tymiseen,
ellei oikeisto katsoisi voivansa heittää heti epäröi-
1 ^ pSäministeriä syrjään. On selvää, ettei Pflimlin pysty
• peUdh |M>liisitoimenpitein lyömään maahan oikeistokaappaus^
ta, ellei hän samalla ryhdy määrätietoisesti auttamaan laa­jan,
kaikkia tasavaltalaisia voimia edustavan kansalaisrin-iaman
syntyä. Kuitenkin Pflimlin tuntuu kohdistavan poUi-sitoimintansa,
myös Ranskan laajinta ja voimakkainta demo­kraattista
ryhmittymää, kommunistista puoluetta vaataan.
Epäilemättä taistelu Ranskan demokratiasta on vasta
i^uinut Huolimatta oikeiston sotilaallisiesta voimasta ja
porvarillisen demokratian mädännäisilmiöistä, on myöskin
; kansallinen, demokraattinen rintama Ranskassa Länsi-Euroo-
• Ä S S S i ? ! ? ^ ^ ^ n v n u n i s t i n e » puolue on
69 iiiat|ai$fajai^
jäi vain 4 ^^locm
BrfssA — Belgialaisen lentoyh­tiön
Sabenan omistama liikenneko
ne syöksyi sunnuntaina maahan lä­hellä
CasaUancan loitokenttSI mu­k
a a n . 69 matkustajaa. Kaikki ko­neessa
olleet neljää Itikounottamät-ta
saivat surinansa.. Koneessa, joka
oy tyyppiä DC-7, oli yhdeksänhen­kinen
miehistö. Se oli matkalla
Brysselistä Leopoldvilleen Belgian
Kongoon ja yritti tehdä hätälaslnin
Ca^hlaneaan moottorivian takia.
Kolme henkiinjääneistä on belgia
laisia j a neljäs on sveitsiläinen. .
Laskeutuinisyritys epäonnistui, ja
kun ohjaaja yritti nostaa konetta
uudelleen, se kaarsi j a putosi maa­han.
Maasta käsin havaittiin! että
koiie lensi vain yhden moottorin va­rassa.
1 >
iKirj. Ehner Bendin«r
New Yoit^ — Viisitoista vuotta
sitten, keväällä 1943, YhdysValtain
varapresidentti oli L i m a ^ Perus­sa,
Hän ajoi avoimessa, ndjän he­vosen
vetämässä vaunussa viisivmai-lia
pitkästi katuja p i t k i n jajjbänelle
heiteltiin kukkia j a kivifetteja. Pre­sidentin
palatsin edustalle kokoon­tui
6b,000 ihmistä kuulemaan vara­presidentin
puhetta. Kansa huusi:
" V i v a Henry WäUace!"
Colombian pääkaupungissa Bo­gotassa
tuhansia ihmisiä odotti hän­tä
sateessa. San Josessa, Costa R i
cassa, 10,000 lasta järjestettiin vas­taanottamaan
häntä inutta tuhansia
ihmisiä mursi poliisiketjut ja ym­päröivät
Wallacen auton. Ecuado
Dulies veloaa jumaiattisuuteen
Moskova. — USAn valtiosihteeri
Dullesin Länsi-Berliinissä t k . 8 pnä
pitämän puheen «johdosta Prav­dan
ulkopollit^tihen huomioitsija
kiinnittää katsauksessaan huomion
Dullesin lausuntoon, että Neuvosto­liiton
kanssa on muka vaikeata olla'
yhteistoiminnassa, koska "sen joh­tomiehet
ovat jumalattomia mate­rialisteja".
Pravdan huomioitsija to.
^eaa:
— Yhteistoimintaa rauhan lujit­tamiseksi
ei saa aitoa riippuvaiseksi
siitä, mihin uskontokuntaan jokin
valtiomies kuuluu. Historia on
osoittanut, että eräiden usein py­hään
raamattuun vetoavien länsi­maisten
valtiomiesten suuret sanat
eivät ole koskaan vapauttaneet ih­miskuntaa
intrigeistä, juonitteluista,
kärsimyksistä ja ^sodista. Päinvas­toin
historia on todistanut, ettei ole
sen rehelliseinpiä sitoumuksia jjB
sanoja kuin ne, joihin sosialististen
valtioiden valtiomiehet ovat sitoutu­neet
ja sitoutuvat Neuvostoliitto
on todistanut toiminnallaan, että se
on-kannattanut ja k^mattaa edel­leen
yhteistoimintaa rauhan hyväk­si
kaikkien valtioiden kanssa. N i ­menomaan
USAn valtiodepartmen-t
^ olisi Jcäytännössä eikä vain pu.
heissä osoitettava, että se on val­mis
kansainväliseen yhteistoimin­taan.
" •
Viitattuaan Dullesin väitteisiin;
joilla pyritään vääristelemään Neu­vostoliiton
ulkopolitiikkaa, kirjoitta­ja
kiinnittää huomiota niihin tär­keisiin
seikkoihin, jotka Dulies täy­sin
sivuutti. Kirjoittaja jatkaa: —
Maailmassa kaikki ne, jotka eivät
ole joutuneet NATOn ihmisvihaa
huokuvan propagandan pauloihin,
näkevät tien kansainvälisen jänni­tyksen
laukaisemiseen olevan huip­putason
neuvottelujen koollekutsu­misessa.
Liekö sattuma, että Dulies
ei sanallakaan kosketellut valmis­teilla
olevia huipputason, neuvotte,
luja? Lehdillä on ollut täysi syy
kirjoittaa, että Dulies vaikeni huip­putason
neuvotteluista siitä yksin
kertaisesta syystä, ettei hänellä ol­lut
H^i^än sanottayaa siitä, mitä
USAiMraltiodepartementti olisi teh.
'LJJiyt kiirehtiäkseen näiden neuvotte­lujen
koollekutsumista. Kaikesta
päättäen NATOn eräät johtavat p i i ­rit
eivät halua kansainvälisen jän.
nityksen lieventyvän.
Jokainen käsittää, että huippu­tason
neuvottelut voidaan rakentaa
yksinomaan järkevälle pohjalle, ja
vain ne, jotka eivät halua kansain­välisen
jännityksen lieventyvän,
voivat asettaa yhä 'UUsia ja uusia
ehtoja vaikeuttaakseen huipputason
neuvottelujen järjestämistä. Jokai,
sen valtiomiehen, joka käsittää oi­kein
vastuunsa nykyisenä vakavana
ajankohtana, velvollisuus on, ei
suinkaan kärjistää kansainvälistä
jännitystä, vaan kaikin tavo'in lie.
ventää sitä. Tämä koskee tsfydellä
sy^Uä myös USAn valtiosihteeriä,
toteaa kirjoittaja.
V a l t i o n maioen
piehtaionpojilie Puolassa
Varsova. — Eiiolan parlamentti on
.äskettäin hyväksynyt kakä lakia, jot­ka
koskivat valtion maiden m|7ntiä
Ja eräitä maareformiin liltt3rviä kysy­myksiä
sdcä mä^ttyjen velkojen ja
obligaatioiden kuoletusta. Edellisen
lain perusteella tehtiin päätös valtion
maiden myynnistä ensi kädessä pien-vOjelijöille
niillä alueilla, joissa val­tion
tehokkaan ^viljatuotannon ai­kaansaaminen
vaatisi huomattavan
suurien varojen sijoittamista. Toisen
lain mukaan lopetetaan maareformi-kauden
päätöksiä kohtaan esitettyjen
valitusten käsittely, mutta seb sijaan
muodostetaan erityinen rahasto, jos­ta
annetaan avustuksia niille, joiden
valitukset ovat aiheellisia.
. Kun sejmissä keskustätiin ensim­mäisestä
näistä kahdesta laista, vas­tasi
maatalousministeri £ . Ochab s i i ­hen
liittyi^än neljään kysymykseen:
Miksi valtiontilat .aikovat luovuttaa
osan maistaan? Miten paljon luovute­taan
valtiontilojen maita Ja millä
alueilla? Keille ensi kädessä tämä
maa myydään? Mihin hintaan? Pul­ma
on siinä, totesi mJn. Öchab, että
valtion omistamien maiden ktmnolU-nen
viljeleminen: vaatii kymmenien
miljoonien zloUen sijoituksia mm.
asuntorakennukseen, kastelu- Ja^ k u i -
vaiislaitteisiin Ja konekeskuksiin. Näi­tä
summia ei ole täytettävissä nyt,
eikä aivan lähivuosienkaan kuluessa.
Pohjoisissa voivodjkonnlssa muuta­milla
muilla alueilla voidaan Ja p i ­tää
palstoittaa Ja myydä noin 300,-
000 ha valtion maita talonpojille. Jot­ka
pystyvät sijoittamaan, niihin va­rojaan.
Jotta myydystä maasta saatai­siin
täjrsi hyöty.
Nojaudumme tässä ensi kädessä
niihin pientilallisiin. Jotlca haluavat
hyötyä siitä suuresta hinnanerosta,
mikä irlljelyskelpoisella maalla on
etelän tiheästi asutun maatalousseu-dun
ja toisaalta tnaan pc^oisosan
maiden väUllä.
Olisi toivottavaa, että muutama
niin vÖiniakas ja jossa demo­kratian,
perin teet ovat niin laa­jat,
pystyy tasavaltalainen kan­sanrintama
varmasti lyömään
t a k a i sin fasistikaappauksen.
Ratkaisu ei ole kuitenkaan yk­sinomaan
kommunistien käsis­sä,
sillä vastuun kantavat en-lien
kaikkea sosialistit ja va­paamieliset
porvarit, jotka huo­nolla
politiikallaan ovat huo­mattavalta
osalta saattaneet
maan, nykyisä onnettomaan
tilanteeseen. . v
kymmenentuhatta Krakovan, R^eszq*
vrin ja Kieleen voivodikunnan pten-tilallisista
myisi kääpiötUansa, jotka
eivät voi heitä elättää, ja ostaisivat
maata halvalla Ja edullisin ^ehdoin
esim. Olsztjmfn Ja Koszalinin voivodi-kunnista..
Muutama» kymmenentu­hannen
hehtaarin myyminen eteläs­sä
lisäisi muiden perheiden viljelys­alaa
tällä ylikansoitetulla maatalous­alueella
ja samalla se saisi aikaan
sen, että entiset pienviljelijät voisi­vat
hankkia 15—20 ha maata, joka
avaisi heille näköalat paljon parem­paan
elämään.'
Hehtaari 3. tai 4. luokan v^Jelys-maata
maksaa Krakovan voivodikun­nan
tietyillä alueilla 60,000—70,000
zlotya Ja valtion arvioima hinta vas­taavan
maaluokan kohdalla pohjoi­sessa
olisi noin 6,000 zlotya. Uudella
tilalla aloittava valtion maiden os­taja
jQutuu sopimulcsen allekirjoit­taessaan
maksamaan vain 10 pros.
kauppahinnasta Ja loppuosa makse­taan
20 vuoden kuluessa. Edelleen
Valtio myöntää uuden .tilan rakenta­jalle
rakennustarvilckeita Ja lainoja.
Käsitellessään lakia, joka koskee
tiettyjen maahan liittyvien saatavien
kuoletusta, min. Ochab lausui mm.
seiu^vaa:
"Maareformin kautena ja läntisten
alueiden asuttamiskampanjan aikana
kansanneuvostot Ja maatalousviran­omaiset
eivät toimineet voimassa ole­van
lain kirjaimen Ja hengen mukai­sesti.
Olemme useiden vuosien aika­na
pyrkineet korjaamaan näiÄ'vil^-
heitä Ja monia virheitä on todella
korjattu. "
Näille väärinkäytöksien kohteeksi
Joutuneille talonpojille on Jo pitkän
aikaa sitten tarjottu muualta maata
Ja rakennukset menetettyjen vasta-painoksL
Osa heistä on hyväksynyt
tarjouksen Ja viljelee nyt kaikessa
rauhassa uutta tilaansa. Mutta osa
on myös Itsepäisesti vaatinut näiden
titojcnsa palauttamista. Joita uudet
asuttajat ovat kuitenkin viljelleet Jo
vuosikausia.
Olisi väärin korjata yhdelle kansa­laiselle
tehty ^ r y y s tekemällä vää­ryyttä
toiselle.
Perusteellisen , harkitihan Jälkeen
hallitus on päätynyt siihen, että maa-reformlkauteen
Ja siirt3rmiskauteen
Ja siirtymisaikaan liittyviä valituksia
ei sinänsä enää käsitellä, koska ta­lonpoikien
keskuudessa on lujitettava
käsitystä maaomaisuuden horjumat­tomasta
perustasta.
Tämän rinnalle «n muodostettu
erikoinen rahasto auttamaan niitä
henkilöitä. Joita maataloudellisten
vaatimusten kuolettaminen' on hai­tallisesti
koskenut."
rilaiset sanomalehtimiehet iloitsivat
siitä^ kun hän ilman takkia kulki
( ^ ä » ^ :S2mtia^ 10
soiliokuntaa oli s i j d t e t tu sen tien
vanreHe jpia varapresiiäehtti kulki
ja ne soittivat "The Stars^an^ Strips
Foreveria";
SiUpin' oltiin keskellä sotaa ja
latinalaiseii Amerikan kansat odot­tivat
rauhaa uutena päivänä. He
osoittivat suosiota Wallacelle, joka
Guayaquilliii yliopistossa pitämäsr
sään puheessa sanoi, että jos "suii-.
ret etuoikeudet harvoille ja kuivuus
ja köyhyys koko yleiselle väestölle"
jatkuvat sodan jälkeen, n i i n "nämä
uhraukset ovat olleet turhia".' "
KIVIÄ J A P U L L O JA
Mahdollisesti täyttämättömät l u ­paukset
olivat niiden mielissä, joit
ka tänä' keväänä seurasivat toista
varapresidenttiä samanlaisella mat­kalla
latinalaisessa Amerikassa.
Hyvin vähän kukkia oli Nixonin po­luilla.
Sensijaan kiviä, appelsiinin
kuoria, kananmunia ja pulloja. N i
xon yritti.keskustella opiskelijoiden
ja oleskella ihmisten kanssa kuten
Wallacekin teki, mutta Nixon ei
ole Wallace;. Rooseveltin fiyvä naa-puruuspolitiikka
on mennyttä; fa-sisminvastainen
sotainto on kadon­nut
ja Yhdysvallat on ylistänyt sel­laisia
liittolaisia k u in Franco, Batis
ta ja Trujillo ovat. Rauha ja yltä­kylläisyys
luvattiin, mutta niiden
tilalla on merkkejä siitä, että Y h ­dysvallat
on kuljettanut talouspu
lan etelään ja uhkaa uusilla tullies­teillä
pahentaen hiiden kansojen
asemaa, jotka ovat edelleenkin ta­loudellisesti
riippuvaisia Yhdysval
loista.
Kun Nixon astui maihin Montevi-deossa,
Uruguayssa, huhtikuun lo
pulla hallitus, jota pidetään amorik-kalaismielisenä,
siirsi asevoimiaan
$7,000,000 arvoiselle Armous &
Co:n pakkauslaitokselle. Tämä ame­rikkalainen
yhtiö oli joutunut halli
tuksen kanssa tiukkaan riitaan ja
se valmistuttiin sulkemaan jos lai­tos
takavarikoidaan. Yhtiö oli jo
pannut pois työstä 6,500 työläistä
ja myötätuntoisuuslakko levisi.
Ilman Armourin riitaa Uruguayn
taloudellinen tilanne, joka johtui
Washingtonin politiikasta, olisi ai­heuttanut
tympäisevän vastaanoton
Nixonille. Seits?män vuoden aika
na Uruguayn vienti Yhdysvaltoihin
on laskenut $129,000 O00:sta $12,-
000,000:iih. Nixon puhui kauniisti
Uruguaynin hallintovirkailijoille
kauppakanavien auki pitämisestä,
mutta sanat menivät tuuleen koska
Yhdysvaltain tullit estävät Urugu
ayn.villan pääsemästä Yhdysvaltain
'markkinoille.
Työttömyys ja taivasta hipovat
hinnat ovat saaneet uruguayalaiset
huolestumaan ja tämä huolestumi-;
j i ' n ilmaistiin huudoissa: :"Lähte-kää
pois, Nixon!" kun hänen auton­sa
liikkui kaduilla. _
Buenoa Airesissa häntä tervehti­vät
tunnuslauseet: "Argentiina on
vapaa — menkää kotiinne Nixon!"
Hän keskusteli henkilökohtaisesti
opiskelijoiden kanssa, mutta lopuk­si
hän nosti kätensä ja sanoi: "Me
emme voi istua täällä koko aamun
kun te sanotte, että me olemme se
kaantuneet Guatemalan sisäisiin a-sioihin
ja me sanoimme että me em­me
o l ^ koska sellainen ei ratkaise
mitään."
TULI V A H A N V A R O V A I S E M ­MAKSI
.
Yksityisissä keskusteluissa argen­tiinalaisten
kanssa hän sanoi ettei
Yhdysvallat ' anna lainoja öljytuo-tannon
kehittämiseksi niin kauan
kuin öljytuotanto on kansallistettu,
mutta sannalla antoi viitteitä siitä,
että amerikkalaiset öljy yhtiöt voi­vat
löytää teitä mit^n ne pääsevät
käsiksi Argentiinan koskemattomiin
öljyvaroihin. Hänen piti olla pää
vieras presidentti Arturo Frondizin
virkaanastumistilaisuudessa, mutta
tämäkin 'tilaisifUs meni ohi koska
hänen autonsa liikennehäiriöiden
takia oli myöhästynyt.
Uruguayssa ja Argentiinassa N i ­xon
puhui diktatuuria vastaan, mut­ta
Paraguayssa, joka on diktaattori
AUredo Stroesserin diktatuurihalli-tuksen
alainen, Nixon "puhui j u l k i ­sissa
paikoissa varovaisesti", kuten
Nev/r'ViH^^Itnk8 sanoin l ^ ö h i i i pu­h
i i n s a ' Astuiclonissa is-yuotias opis
k e l i j a huusi: ^Eläkö&^^^^v^ ja
^ISiPÖkratial" Paraguayn poliisi k u l
l e t t i hänet pois tilaisuudesta. He
jTittivät vangita amorikkalaisen va
Idkuvaajan, joka i^ai kuvan tapahtu­masta,
mutta luopuivat siitä kun-niöittaakseen
Nixonia. Paraguaylai-set
yrittivät antaa I^ixonilje j a hä­nen
vaimolieeqi; kirjallistai; lausuntoa
hallituksen rikoksista intitta ;he >on-nistuivat
antamaan h^itä vain vara-priesidentin\
kokousta seuraaville sa
nomalehtimiehille.
: ö N i « q i ^ i j ) a s >^
. Bolivian opi^elijät; ja';tjröyäen-johtajatj
sahöiyat Niixohille, että
'Yhdysvaltain äpii' ön sidottu'"alen­t
a v i i n " ehtoihin. Nixon sanoi ole
vansa iloinen päästessään tehokkaa­seen
keskusteluun ja ettei seHaista
voi tapahtua rautaesiripun takana.
Kun hän sanoi, että unkarilaiset
ovat yrittäneet protestoida ja jokai­nen
hakee mitä on tapahtunut, niin
takaa kuului kysymys: "Entä ete­lässä
olevat neekerit?"
Tie oli röykkyistä Limaan, Pe­ruun.
Perua myöskin uhkaa va-^
kava pula, joka hiipii pohjoisesta
päin ja yhä enemmän pelkoa on he­rättänyt
Washingtonista tulleet tie­dot
lyijyn ja sinkin mahdollisista
tulleista, jotka voivat johtaa Perun
kriisiin. Tämän lisäksi Perussa oli
juuri toimitettu ensimmäiset vapaat
vaalit vuosikymmeniin j a siellä-kat
keruudeila muistetaan sitä kuinka
Washington auttoi diktaattoria Ud
ria, joka oli ollut hallitussatulassa.
Bolivarin hotellin, jossa Nixon
vaimoineen asui, eteen kokoontu­neet
opiskelijat osoittivat mieltään
varapresidenttiä vastaan. Touko­kuun
8 pnä Nixon seurueir^een kä­veli
aukion poikki ja laski San
Martinin, kansallissankarin, pat­saalle
seppeleen. Noin 50 henkilöä
sourasi toimitusta vaiteliaana. Hän
heilautti käsiään ja huusi: "Viva
Peru!", mutta sama kylmä hiljai­suus
vallitsi. Nixon meni punai­seksi
ja valkoiseksi maalattuun a
voimeen Edsel autoonsa ja lähti
San Marcosin yliopistoon.
Yliopiston portilla odotti 2,000
henkilöä, jotka kantoivat tunnus­lauseita:
"Pois Nixon" ja "Nixon
mene k o t i i s i . " Hän pudisti nyrkki­ään
ja nousi ylös autossaan j a huusi:
"Mielihyvin menen kotiini, mutta
ettekö halua kuulla totuutta?" 0-
piskelijat vastasivat "Nixon mene
k o t i i s i " ja sen jälkeen^^^flDiKlvläVai
sataipaan Nixonin seullietta kohti.
Yksi kivistä hipaisi uahtS : ^ i j i l a a i|
ja toiii(^n kivi katkaisi «^läisrapor
liisin liampaan. Nixon otti k i i n i ii
ybdesitS oppilaasta JJET l ^ s y i oliko
hän opiskelija. Mies pudisti pää­tään
vastaathatta mitään.
Tähiän jälkeen hän meni katoli­seen
yliopistoon, jossa^ hänen vas
taanottonsa oli kohteliampaä,' mutta
hänelle tehtiin hyvin teräviä kysy­myksiä
kuten: " M i k s i te kannatatte
Batistaa?" Nixon väitti ettei Y h ­dysvallat
sekaannu kenenkään' s i ­säisiin
asiotiliii), eikä tehnyt sitä
Guatenulassakaad. ; ;
Kun hänen autokaravaaninsa lä-hestyi^^
hdtelliä näki hän kansanjou­kon
k^oöhtuneena.' Hän nousi au­tostaan
jä Hän käveli kolraiekätu-kortteliä
ja häntä pommitettiin ki
Viliä, hedelmillä ja kananmunilla.
Eräät Aiieiehosdittajat sylkivät hä­nen
kasvoilleen.
Hänen apulaisensa sanoivat, ettei
hän kphtaä opiskelijoita Ecuadoris­sa,
seuraavassa pysähdyspaikassaan
ja mahdp]|iaesti ei myöskään Vene­zuelassa,^
ijdssa opiskelijat olivat
päättäneet' järjestää hänelle kuu­man
vastaanoton. Hänen matkaan­sa
seuranneet sanomalehtimiehet
sanoivat, että kivien ja hedelmien
heittäjät sekä lentolehtisten kirjoit­tajat
olivat "kommunisteja", mutta
senaattori John-Sherman pooper sa­noi:
"Tämä o l i enemmän kuin kom
munistien näytös. Minusta tuntuu
son johtuvan syvästä loukkaukses
ta". Latinalaisen Amerikan p o l i t i i ­kan
perinpohjaista tutkimusta o-dotetaa.
n.^ Taisteluvalmiilla vara-presidenti^
a on kuitenkin yksi l o h ­dutus:
Hänen vaimonsa Pat Nixon,
joka seurasi hotellin neljännestä
kerroksesta kuinka hänen miehensä
käveli' hedelmäsateen läpi, sanoi tä­män
johdosta: " O l i n niin ylpeä Dic-kista,
että olin haljeta."
m
RyövM roii tuhkeutöunfttt^
papin huiÄiibeseen ja py|tfai herätes­sä
ryöväri sianoi: ^
. "Jos faäiri^te niinuä, niin k^^
iiette. Etsin ^faliojaiiii»:'^
"Antakaa valo", sa­noi
pappi, -"niin voimme etsiä yh­dessä."
.
MOLEMMAT O I K E A S SA
•Teidän viljelysmenetelmitiiie
ovat hyvin vanhanaikaiset",' sanot
maatalousneuvoja. "En ensinkään
bämttiästyisi vaikka ette saisi 10
paunaakiaaa omtatbita tuosta piius-,
t a . " .
" E n 'iDinikiin", sanoi farmiu-i.
"Sehän on pierslkkapuu."
M
Indeksi^iiousee myös
Norjassälkin
Oslo. — Norjan elinkustannusin­deksi
nousi huhtikuun 15 pnä 158
pisteeseen ilmoittaa tilastollinen
keskustoimisto. Syynä tähän oli
maataloustuotteid;:n tukipalkkioi­den
supistaminen! Indeksin odote­taan
yhä nousevan, kun tukipalkki­oiden
toinen supistus toteutetaan
kesällä.
kanssa
Koiko Suomessa on syntynyt vyörymäinen liike
sen puolesta, että lisätään kauppaa Neuvostoliiton
ja toisten piilasta vapaiden maiden kanssa
Helsinki. — (KU) — Maamme v i ­rallisten
elinten on kiireellisesti
ryhdyttävä toimenpiteisiin Suomen
j a Neuvostoliiton sekä muiden pur
lasta vapaiden maiden molemmin­puolisen
taloudellisen kanssakäymi­sen
laajentamiseen, sanotaan kan­nanilmaisussa,
jonka Turussa Kaup­patorilla
pidetty kansalaiskokous
hyväksyi. käsitellessään ulkomaan -
kauppamme näkymiä. Viime vuo­sien
talouspolitiikka on aiheuttanut
kansamme elintason laskun ja suur­työttömyyden,
todetaan kannanil
maisussa edelleen. Suuromistajien
asiaa ajaessaan - hallituspiirit ja
Suomen Pankin johdossa olevat o i ­keistolaiset
ovat laiminlyöneet ja
jarruttaneet toimei\pitoitä, joilla
voitaisiin nostaa kansan ostokykyä
ja parantaa yleisesti maan taloudel­lista
tilaa. Poliittisten tarkoituspe^
rien, mm. yhteismarkkinasuunnitel
mien toteuttamiseksi on myös ryh
dytty supistamaan Suomen ja. Neu
vostoliiton välistä kauppaa. Kokous
lausui ilonsa mahdollisuudesta, että
Neuvostoliitto voi tarjota nykyistä
enemmän työtilaisuuksia m.m. rau­tateiden
korjauspajoille ja raken­nustyöläisille
sekä maitotaloustuot­teiden
ostamisella pienviljelijäväes­tölle
ansiomahdollisuuksia. Tarvi­taan
vain maan.virallisten elinten
asiaan tarttumista.
Koko mäasa on noussut vyöryn
omainen liike sen puolesta, että
Suomen hallintopiirit käyttäisivät
hyväkseen Suomen ja Neuvostolii­ton
taloudellisen kanssakäymisen
tarjoamia mahdollisuuksia.
Paitsi Turussa, on asiaa käsitelty
m.m. rakennustyöväen liiton Oulun
ja Kainuun piirikokouksissa, kansa­laiskokouksessa
Kajaanin Kansan-pirtillä,
Rovaniem-in rakennustyö­läisten
kokouksessa. Sodankylän
Seesiössä j a Vaalajärvellä pidetys­sä
kansalaiskokouksissa, Oulun Kor-vensuoralla
ja Hiukkavaaran kksar
mirakennustyömaalla. Kaikista ko­kouksista
on käännjrtty valtioval­lan
puoleen vaatimuksin, että tulee
käyttää hyväkseen kaikkia Suomen
ja Neuvostoliiton välisen kaupan ja
muun taloudellisen kanssakäymisen
tarjoamia ' mahdollisuuksia työttö­myystilanteen
helpottamiseksi ja
elintason kohottamiseksi. On ryh-djrttävä
tarvittaviin toimenpiteisiin
jotta mahdollisuudet tulevat käyte­tyksi,
sanotaan mni. S K D L n Helsin­gin
läntisen yhdistyksen kannanil­maisussa.
KaikiStsa kokouksissa on
SKP saanut tunnustuksen aktiivi
suudestaan näiden kysymysten alal­la.
B e r l i i nL — Länsi-Saksassa Hes^
senin osavaltiossa on jo kolmessa
maalaiskunnassa suoritettu kansan­äänestys
atomivarustelusta kaikessa
hiljaisuudessa. Asia tuli ilmi Wies-badenin
valtion kanslian sunnuntai­na
antamassa tiedoituksessa. 91—94
% kaikista äänioikeutetuista N i e -
dershausenin. Obersbachin ja Bles-senbachin
kunnissa o l i Länsi Saksan
atomivarustelua vastaan. Aikaisem­min
Länsi-Saksassa suoritetut gal-luptUtBrniikset
ovat antaneet tulok­seksi
vain jonkin verran y l i 80 %.
Maiiiituissa kunnissa suoritettiin
äänestys niin hyvin valitussa muo­dossa,
ettei kuntia voida syyttää
perustuslain rikkomisesta. Äänioi­keutetuille
asukkaille annettiin n i ­mittäin
tilaisuus 8 päivän kuluessa
allekirjoittaa julistus "Me allekir­joittaneet
. . . . kunnan äänioikeute­tut
asukkaat vastustamme liittotasa­vallan
atomivarustelua. Me vaadim­me
pormestaria ja kunnallisten
edustuselinten jäseniä ryhtymääa
kaikkiin toimenpiteisiin, jotta estet­täisiin
atomiaseiden tai atomikonei-den
sijoittaminen ja varastointi
kunnan alueelle."
Kaikissa kplmessa kunnassa on
noin 700 asukasta. Adenauerin
kristillisdemokraattinen puolue sai
viimeisissä liitiopäivävaaleissa n i i ­den
alueella 20—25 % äänistä. 35
-440 % asiikkaista on roomalaiskar]
tolisia.
Berliinissä pidetään M A L n kool,^
lekutsumana atomisodan vastainen
konferenssi 20. 6 . - 22. 6. -58. A i ­kaisemmin
ilmoitettu konferenssi,
aika oli 13. R — 15. 6., joten sitä
on siirretty viikolla eteenpäin.
MALn Euroopan työläisiUe j a am­matillisille
järjestöille osoitettu ve­toomus
taistelun voimistamisesta
atomisodan vaaran ja ohjustukikoh.
tien perustamistavastaan, on posti­tettu
ammatillisille järjestöille, ja
julkaistu lehdistössä. Vetoomukses.
sa kehoitettiin työläisiä j a ammatil­lisia^
järjestöjä os^listumaan tätä
kysymystä käsittelevään, konferens­siin
Berliinissä. Ne järjestöt, jotka
ovat suunnitelleet edustajansa lä­hettämistä
konferenssiin huomioi:,
nevat muutoksen, joka konferenssin
ajassa on tapahtunut
Kun sodan vaara Euroopassa sa­moinkuin
Lähi-idässä.on viime päi-vien
aikana suuresti lisääntynyt, on
myös meidän maamme työläisten
ja muiden rauhaa kannattavien voi­mien
toimittava tarmokkaammin
vaaran torjumiseksi. Toimikunta^
joka järjestää suomalaisten osallis­tumisen
konferenssiin, toivoo jär.
jestöjen. myötämielistä suhtautumis-'
ta konferenssin ajan muutokseen ja
konferenssin päämäärään. — D L P .
Vieläfcifl fasismi pyrlcii vattaan
Kylläpä tämän viikbn uutisissa
on ollut yhtä j a toista. On tapah­tunut
kaikenlaisia maailmaa mullis­tavia
tapauksia. Milteipä joka kol­kalta
tätä matoista maailmaamme
on saapunut tietoja yhteenotoista,
aseellisista uhkauksista, kaikenlai­sesta
sapelien kalistuksesta j a vie-läpä
on uhattu oikein fasistisella
vallallakm. .
Tämä fasistisella vallalla uhkaa-minen
tapahtui Ranskassa. Siellä
itse de "Gaulle sanoi, että kyllä hän
löytää Algerian vapautta vaativalle
kansalle kurin kunhan vaan pääs­tätte
itse pappa-GauUen ohjaksiin
ilman minkäänlaisia rajoituksia ja
vieläpä siUä ehdolla, että Ranskan
parlamentti pantaisiin istdmaan vä­hintäin
kolmeksi vuodeksi.
Minkähänlaisessa mallissa Ranska-parka
ja erikoisestikin sen kansa
olisi kolmen vuoden kuluttua jos
tämä f asistimielinen saisi Siellä mie-linmäärin
hääriä.
Mutta kinaa näyttää oleVan por-värienkin
kesken j a niinpä Pflim­l
i n i n jokseenkin heikoilla oksilla
roikkuva hallitus on pannut kovasti
vastaan ja saanut niinkuin on saa­nutkin
Ranskan kansalliskokouksen
enemmistön kannatuksen.
Tämä kai vain siitä, syystä, että
pahempi olisi o l l a ' vielä fasistisen
vallan alaisuudessa kuin vielä siksi
kehittymättömän porvarin.
Lisäksi Ranska-paran asemaa vai­keuttaa
se, että se ei millään ha­luaisi
luopua siirtomaavallastaan
Algeriassa. Siellä heiluu eräs fa­sisti
de Gaullen ihailijoita, Ranskan
Algerian joukkojen päällikkö, joka
on kovasti vaatinut de Gaullea
muodostamaan Pariisissa diktaatto-rihalliluksensa,
jotta voitaisiin ulot­taa
Algeriassa tapahtunut valtio-kaappaus
myös Pariisiin.
Näin ei toivottavasti, tule tapah­tumaan.
Toivottavasti Pariisin halli­tus,
niin oikeistolainen kuin se on­kin,
kykenee Ranskan kansan- pa-koittamana
torjumaan nämä fasis­tien
valtaanpääsypyrkimykset.
Mieleemme palautuu vielä jok­seenkin
elävinä ne ajat jolloin H i t -
lerin, Aatu kuvitteli pääsevänsä
maailman herraksi.
Siiheh aikaaii sitä oltiin Cana-dassakin
jokseenkin totisia poikia.
Me kaikin 'tiesimme, mitä kolman­nen
valtakunnan mahti olisi mer­kinnyt
jokaiselle kansalle. Silloin
eivät rukoukset j a pyynnöt olisi pai-joakaan
auttaneet. On hyvin mah­dollista,
että jos Hitier olisi silloin
päässyt maailman ohjaksiin kiinni,
niin kaikM-muut paitsi "arjalaiset"
olisivat sani^t tallustella jokseenkin
"sukkasillaan" valmima kumartu­maan
suuren herran edessä.
Olkaamme kiitoUisia siitä, että
n i i n ei tullut sillä kertaa ainakaan
tapahtumaan. Siitä pitivät huolen
maailman kansat, jotka nousivat
tätä vaaraa vastasm.
Niinpä muistan kun Canadasta-k
i n lähti työtätekeviä Canadan ase­voimiin
sillä yksinkertaisella tarkoi­tuksella,
että maamme paras puo.
lustuS oli fasisminvaaran hävittä­minen.
Muistan useita niistä suo.
malaisistakin nuorista, jotka hen­keään
pelkäämätä ryhtyivät samaan
l e i k k i i n . ' K u n n i a olkoon heidän ja
kaikkien heidän toveriensa, jotka
uhrautuivat.
' Emme suinkaan halua nyt sanoa,
että fasismin valtaan nousun vaara
olisi tällä kertaa väistämätön. Pa-riisistä
saapuu nykyään tietoja
työläisten ja heidän järjestöjen-sä
muodostamista fasisminvastaisis-ta
valppauskomiteoista, joiden toi.,
vomme pakoiltavan Pflimlinin hal­lituksen
tarpeellisiin toimenpitei­siin
Jämän v j ^ a n estämiseksi —
vaikka niihin toimenpiteisiin k u u.
luisi itsenäisyyden myöntäminen
Algerian kansalle. — Nemo.