Vapaus, December 14, 1928

              Perjantaina, joolokmin 14 pma-^grL^ Dee. 14 Ne. 227-- 1928
ii
I SÄ
VAPAUS
T O I M I T T A J A T i
B. JU TESHDSEJI. H. SOLA- t-PKHKOSEK
rl
- VATAUS U A a t r)
OJfOmsHDOUT VAPAUDCSSAi
« a . k a c S2J> fcaloi kmtm. — ATIIIUIIUMM • — zr-^,~^
• i » c kSJlSo • - SfMyiOitaÄta^ Um. «*« » r
LM taiiTmrUM faM. - KtitidlmmMkmrUM k-t». - K.MUiMiii1«<»t«fc-
TOJUKHINaAT:
•s. ««Ji, • kk. «LS*. » kk. H . » }•
.m., I «k. c kk. t s j » . s kk. « u n i« 1 kk. I L M .
SS Lora. Se tSS. rt B M 6». SadboT. On.
r i T i r fr <MM 7Se. ptr M l . lack. ICUnni d u t c fo* «.«U t M K lM
I i « i .«««tiiias a a d i n a M g th. rUariA raapia t» CaaaAa.
7S«. Tka Vtfn»
> «M odSate tdkaaaa a a «wt*ajU cnafHtaaa. kbjaaai •S>g. •la.Cgt 1. V. KAIINASTO. Uiljgi^aiiaia.
kblaMkaa mdellaaa Iiikkaaabeita)aa
Pappien ja fascistien yhteinen hyökkäys
lehteämme vastaan
EilUeua lelidef»ainme inaiiut«ni-me
•udborylairten pappien Byokki-ykcestS
lekteimnie Tastaan paikal­lisen
"Tfce Sndbury Star"in kantta.
LeMen ja pappien hyökkäys osol-tautni
keti sannnitelmanmukaiseksi
hyökkäykseksi koko TalUnknmonk.
sellistä liikettä, seka paino- ja pu-bevapautta
vastaan, silla lehtemme
päätoimittaja toveri Vaara vangit­tiin
eilen myohaan illalla mainittu­jen
kirjotnsten vnoksL
Matta eiliset torontolaiset porra-rilehdet
kertovat asiasta vieläkin
enemmän. Ne tietavat kertoa, etta
hyökkäyksen takana pappien lisiiksi
on Canadan fascistijätrjesto, Cana­dan
legionalaiset.
MitE tämä tahtoo sanoa? Se osot-taa
sitä, että ensiksikin canadalai-set
papit toimivat käsikädessä taan-tumnksellisen
fascistijärjeston kans­sa
ja toiseksi sitä, että hyökkäyk­sen
kärki on täysin poliittinen vai-notoimenpide,
eikä mikään valtio­petosjuttu,
joka muka johtuisi ole­tetusta
kuninkaan kunnian halven­tamisesta,
kuten porvarien taholta
koetetaAn uskotella. Tätä tukee vielä
luäksi se seikka, että esim. Englan.
nissa ilmestyvissä radikaalisissa ja
työväenlehdissä sanotaan kuninkaan
sairaudesta puhuttaessa paljon voi­makkaammin
kuin mitä siitä teh­dään
Vapauden kyseenalaisUsa kir-jjotukslssa,
ja kuitenkaan ei siellä
ole nostettu lehtiä vastaan minkään­laista
juttua asian johdosta. Osot-i
taa siis päivänselvästi, että leh­teämme
vastaan nostettu juttu on
täysin poliittinen, harkittu yainotoi-menpide,
jolla tahdotaan lyödä Ca­nadan
nouseva vallankumouksellinen
liike alas.
Työläiset, toverit! Lehteämme
vastaan kohdistettu hyökkäys on o-tettava
vastaan vastatoimenpiteillä.
On järjestettävä yleinen, voimakas
vastalausemyrsky näiden tekosyiden
nojalla nostatettujen hyökkäysten
torjumiseksi. Kaikkialla siis pikai­siin
toimenpiteisiin v^stalauseliik-keen
kehittämiseksi fascistista väki-valtapolitiikkaa
vastaan! Tässä asi­assa
emme saa hukata hetkeiikään.
Toimintaa, suomalaiset! Vaikka o-lemmekin
siirtolaisia, "ulkomaalais-piruja",.
tulee meidän kuitenkin
näyttiiä ettemme ole orjia, jotka
polvillamme ryömien otamme vas­taan
iskut, jotka meihin kohdiste­taan.
#
KomiDterniD iaQdenneD kongressin teesit ]a
kansainvälisen sodanvastaisen iamppaj^^^
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Z Työväestön sahtaotiiiimien sotaan
Poryarilehdistö peittelee Kingin impe-
^^^^^^^^
Muutiunien viime viikkojen ajalla
on tullut ilmeiseksi, että tanadan
kapitalistinen lehdistö noudattaa yai-kenemi^
politiikkaa Mackenzie Kin­gin
sotasuunnitelmiin nähden, kuin
myös hänen liittoutumisestaan brit­tiläisen
imperialismin kanssa. Näi­hin
asti on ollut mahdotonta saada
tietää niiden ohjeiden alkulähteitä,
joita kapitalbtihen sanomalehdistö
näin yhdenkaltaisesti on täytäntöön-panemassa.
Tämän seikan osittain
sesti selostaa se, että konservatiivi­nen
opposilsionilehdislö *on täysin
tyytyväinen Kingin diplomatian ja
taituruuden johdosta, tämän kyetes­sä
sokaisemaan Canadan työläisten
ja farmarien silmät. Sillä Toronton
konservatiivinen lehdistö ei suinkaan
valiingossa ylistänyt jä sananmu­kaisesti
julkaissut Kingin Torontos­sa
pitämiä puolivirallisia puheita.
Pääministeri Kingin ensimäinen
tärkeä toimenpide Europasta palat­tuaan
oli kahden hävittäjäaluksen
rakentamissuunnitelmien toteuttami­nen,
ja toiseksi, pasifistisien harha-käsitteiden
levittäminen Canadan
työläisten ja farmarien keskuuteen.
Kapitalistinen lehdistö on todennä­köisesti
toiminut määrätyn ja yh-
- denmukaisen suunniteimffli mukai­sesti^
antaessaan huomiota loppu­mattomille
pasifistisil le lausunnoil­le,
joita pääministeri King on sin-gotellut
ympärilleen takasin palat­tuaan
Pariisin- ja Geneven-matkal-taan
samalla kertaa vaieten sii­tä,
että Canadan hallitus on alot-tanut
merivarusleluryntayksen. Tä­mä
vaikeneminen, todennäköisfesti-kin
annettujen määräysten mukaan,
on yhtenä osana yleisestä suunnitel­masta
Canadan työläisten ja työtä­tekevien
farmarien pettämiseksi. Se
on suunniteltu pettämään koko väes­töä,
eritotenkin nuorempia aineksia,
jotka ovat unohtaneet, että viime
sodan edellä toimeenpantiin saman­laisia
pasifistisia'ryntäyksiä.
Väestön suuret joukot, etenkin
alle 35-vuotiaat, ovat unohtaneet
kapitalistbten politiikkojen seuraa­man
politiikan valmistellessaan vii­meistä
maailmansotaa. Canadan far­marien
ja työläisten joukot ovat
unohtaneet, että surullisen kuuluisa
brittiläinen politiikko H. H. As-quith,
joka oli Suurbritannian pää­ministerinä
vuonna 1914, lausui
Englannin alahuoneessa kaksi viik­koa
ennen maailmansodan puhkea­mista,
että Englannin ja Saksan vä­liset
silloiset suhteet eivät olleet kos­kaan
ennen olleet niin rauhalliset
ja ystävälliset. Kaksi viikkoa myö­hemmin
brittiläisten ja saksalaisten
työläisten teurastaminen alkoi
brittiläisen ja saksalaisen imperia­lismin
hyväksi. Maailman kapitalis­tiset
politiikot toivovat jälleen voi­vansa
pitää työläisiä ja talonpoikia
narrinaan. Tällä kertaa Europan
imperialistiset politiikot suunnitte­levat
käyttää tätä tarkotusta var­ten
apureitaan, sosialidemokraatte­ja
ja reformisteja — pettämään
maailman työläisiä, ehkäistäkseen
heidät näkemästä maailman todelli­sen
tilanteeni ja, myydäkseen heidät
imperialisteille ratkaisevalla het­kellä.
Canadassa tulevat reformistit suo­rittamaan
samanlaista osaa. Heidän
tehtävänsä tällä kertaa on levittää
harhakäsityksiä "brittiläisen valta­kunnan
kansain tasavallasta", "aseis-tariisumissopimuksista",
"ikuisesta
rauhasta", y.m. Tätä tehdessään
suorittavat he yhtä oleellisen tär­keää
osaa imperialistien sotavalmis­teluissa.
Ennen kaikkea heidän teh­tävänsä
on nukuttaa työläiset va­kuuttamalla
» että sodan mahdolli­suuksia
ei ole olemassa, j.n<e., että
työläiset olisivat valmistautumatto­mat
toimintaan ratkaisevalla hetkel­lä
ja olisivat kapitalististen sota-rosvojen
yllättävän propagandan ar­moilla.
Näiden seikkojen vallitessa kom­munistisen
puolueen velvollisuus on
herättää työläiset havaitsemaan to­dellisen
tilanteen ja edessämme
olevan sodan vaaran. Ennen kaik­kea
Canadan työläisten ja vähäva­raisten
farmarien on selvästi käsi­tettävä
keinot seuraavan sodan vas-
7. Sota Ja kapitalismi Inraluvat
erottamattomasti yhteen. Taistelu
sotaa vastaan vaatii, ennenkaikkea,
kysymyksessa olevan sodan ja sen
syiden selvää ymmärtämistä. Taan­tumuksellista
sodan puolustelemista
vastaan, muka välttämättömänä luon­nonilmiönä.
Ja yhtä taantumukselli­sia
utopistisia suunnitelmia vastaan
sodan hävittämisestä tyhjillä puheen­parsilla
tahi sopimuksilla, kumouksel­linen
työväestö asettaa harkitun mar-xilais-
leniniläisen teariazi. ainoana
tieteellisenä iierustana todelliselle tais­telulle
sotaa vastaan.
Sodan syy historiallisena ilmiönä
efj perustu ihmisten "luonnolliseen
pahuuteen." eikä hallitusten "huo­noon"
politiikkaan, vaan siihen, että
yhteiskunta Jaicautuu luokkiin, riistä­jiin
ja riistettyihin. Kapitalismi, tä­mä
luokkayhteiskunnan viimeinen
muoto, — se on uusimman historian
sotien syy. Nämä sodat eivät suin­kaan
ole poildceuksia, ne eivät ole ris­tiriidassa
kapitalismin perusteiden Ja
tuotantovälineiden yksityisomistuksen
kanssa, eivätkä kilpaUu- ja rlistojär-jestelmän
kanssa, vaan ovat-v niiden
suoranaisena seuraulEsena.
- Imperialismi, kapitalismin monopo­lisena
vaiheena, siihen määrään kär­jistää
kapitalismin ristiriitoja, että
"rauha" muodostuu vain aselevoksi
uusia sotia varten. Maapallon pinta
j a sen taloudelliset rikkaudet (lukuim-ottamatta
sitä sen osaa, jolla on pys­tytetty
proletariaatin diktatuuri) on
muutamien suurvaltojen monopolisoi-ma.
Mutta eri maiden erilainen talou^
dellinen Ja valtiollinen kehitys yhä
uudelleen synnyttää maailman uudel­leenjaon
välttämättömyyttä. Täinä
maailman uudelleenjako on loppukä­dessä
toteuttavissa vain sodan kaut­ta.
Jota tärkeimmät imperialistiset
valtiot käyvät toisiaan vastaan. Mut­t
a samalla satojenmiljocmien työläis­ten
Ja siirtomaaorjlen riisto voi Jat-jpia
vain veristen riistosotien hinnal­la.
Sota kuuluu erottamattomasti yh­teen
kapitalismin kanssa Ja siitä
johtuu, että sota on "hävitettävissä"
vahi hävittämällä kapitalismi, s.t.s.
kukistamalla kapitalististen riistäjien
luokka, pystyttämällä proletariaatin
diktattmrl, rakentamalla sosialismi Ja
hävittämällä luokat. Kaikki muut teo­riat
Ja ehdotukset niin "realisUta"
kuin ne näyttävätkhi. ovat vain pe­tosta,
Jozika tarkotuksena on pitkittää
riiston Ja sotien Järjestelmää.
Senvuoksi leninismi hylkää kaikki
pasifistiset teoriat "sodan kieltämi­sestä"
Ja osottaa työväen Joukoille Ja
kaikille sorretuille ainoan tien. Joka
vie päämäärään: kapitalismin kukis­taminen.
8. !Mutta kapitalismin kukistaminen
on mahdoton ilman väkivaltaa, i l ­man
aseellista kapinaa j ä ilman pro­letariaatin
sotaa porvaristoa vastaan.
Nykyisenä imperialististen,^ sotien ja
maailmanvallankumouksen aikakaute­na
ovat kiertämättömiä, kuten todisti
Lenin, proletariaatin kansalaissodat
porvaristoa vastaan, proletariaatin
diktatuurin sodat porvarillisia valtioi­ta
Ja maailman kapitalismia vastaan,
sekä sorrettujen kansojen kansallis-vallankumoukselliset
sodat imperialis­mia
vastaan.
Jokainen sota on vain määrättyjen
luokkien poli^Ukan. jatkoa "muiUa kei­noilla".
NUn oUeri proletariaatin on
tarkasti eriteltävä jokaisen kysymyk-sessäolevan
sodan historiallinen Ja
poliittinen luokkamerkitys ja erittäin
tarkkaavasta tervlöitava hallitsevien
luokkien osa niissä sotaan osaaotta­vissa
maissa, kansainvälisen prole­taarisen
vallankumouksen näkökulmal­ta.
Nykyaikana voidaan erottaa seu­raavat
kolme eri lajia sotia: «isiksi
Imperialististen valtioiden keskinäiset
sodat; toiseflcsi imperialistisen vasta­vallankumouksen
sodat proletaarista
vallankumousta tahi sellaisia maita
vastaan. Joissa rakennetaan sosialis­mia.
Ja kohnamiriot kansallis-vallan-kumoukselliset
sodat, varsinkin siir-tOTnaissa,
imperialismia vastaan. Nä­mä
viimemainitut sodat ovat yhteydes­sä
imperialistien näitä maita vastaan
käymien sortosotien kanssa.
Enslmäisessä tapauksessa. Jonka
klassillisena esimerkkinä on maail­mansota
1914—18, molemmat puolet
käyvät taantumuksellista imperialis­tista
sotaa. Tcrisessa tapauksessa —
esimerkiksi aseellisissa hyökkäyksissä
Neuvosto-Venäjää vastaan (1918—21)
— taantmnuksellista sotaa käyvät
vain Imperialistit. Sitävastoin pro­letariaatin
diktatuurin maa käy sel­laisessa
tapaJiksessa vallankt&nouk-sellista
sotaa sosialismin puolesta ko­ko
maailman proletariaatin hyväksi.
Kolmannessa tapauksessa — esimer­kiksi
imperialismin sodassa Kiinan
vallankumousta, vastaan — vain im­perialistit
käyvät Itaantumuksellista
rosvosotaa; mutta sorrettujen kansal­lisuuksien
sota imperialismia vastaan
ei Ole ainoastaan oikeutettua, vaan
myöskin vallankumouksellista ja muo­dostaa
se nykyaikana yhden renkaan
yleismaailmallisen proletaarisen val­lankumouksen
ketjussa.
Sellaisen marxilaisen sotien arvioin­nin
pohjalla työväestö määrää peri­aatteellisen
kantansa ja menettelyta­pansa
niihin nähden. Työväestö t«ds-telee
imperialististen valtioiden keski­näisiä
sotia vastaan, ollen^-oman hal­lituksensa
tappion kannalla ja impe<
riallstisen sodan muuttamisen kan-nalla
kansalaissodaksi porvaristoa
vastaan. Samalla periaateellisella kan­nalla
on imperialististen maiden työ­väestö
imperialistien riistosodassa kan-salUsvallankumouksellista
liikettä vas«
taan, eimenkaikkea siirtomaiden kan­soja
vastaan, ja avoimen vastavallan­kumouksellisen
sodan sattuessa impe­rialismin
taholta proletariaatin dik­tatuuria
vastaaiL Samalla työväestö
tukee ja käy kansallisvallankumouk-sellisia
sotia ja sosialismin sotia Ini-perialismia
vastaan ja Järjestää kan­sallisen
vallankumouksen Ja proleta-
Konanmodpi^
riaatin diktatuurin valtioiden puolus
tuksen.
9. Siihen saakka kun proletariaatti
on pystyttänyt diktatuurinsa, on sen
menetelytavan määräämistä varten
sodan aikana omassa mnassaan tar­peen
käymässä olevan sodan kaikin­puolinen
arviointi. Ja myöskin jokiJ-sen
tämän sodan eri kauden arvKtin-tL
Kansalliset sodat voivat muuttua
imperialistisiksi.
Jonkun sodan luonteen tarkkaa ar­viointia
ei voida korvata millään muo­dollisilla
tunnusmerkeillä, sellaisilla
kxun esim. hyökkäyssodan tunnus-merkkL
Sellaisessa imperialistisessa
sodassa, kun oli sota 1914—18 on jär­jetöntä
pitää seUaisesta tunnusmer­kistä,
— sitä käytetään vain Joukkojen
pettämiseksi. Mutta imperialististen
valtioiden sodissa vallankumoukselli­sia
valtioita vastaan kysymys tällal-:
sesta tunnusmerkistä ei ole 3rmmä-rettävä
strategisessa, vaan historial-lls-
poliittisessa mielessä. Epäoikeutet­tua
sotaa ei käy se, joka on ensiksi al­kanut,
vaan se joka edustaa taantu­musta,
vastavallankumousta, riistoa
ja imperialismia kansallista tahi pro­letaarista
vallankumousta vastaan.
Malliesimerkin hyökkäyssodan tun­nusmerkin
valheellisesta käyttämises­tä
ovat antaneet ranskalaiset sosia­listit,
jotka V. 1925. tukivat Ranskan
sotaa kapinallista Marokkoa vastaan
muka sillä perusteella, etä Marokko
oli "hyökkäävänä" puolena. Samalla
kannalla englantilaiset Labor-rpuolu-een
johtajat imperialististen valto­jen
aseellisen sekaantumisen aikana
Kiinassa v. 1927 ("omaisuuden suoje­leminen
ja Britannian alamaisten
hengen varjeleminen").
(Jatk.)
Pohjois-Onterion metsätyöläisten lakkotaistela
paattyi täydelliseen haTioon
ALUEKOMITEAN SELO STUS TILANTEESTA
Aluekomitea, kokoontuneena harkit­semaan
viimeisinä päiviniä lakkoalu-eella
huomattavasti muuttunutta ti­lannetta,
päätti lakkoalueelta tullei­den
sekä sähkösanoma-, että lähettien
tietojen perusteella Julistaa lak-koUlantJeen
Pohjois-Qntariossa lop­puneeksi,
kehoittaen ' taisteluun val­miina
olevia Joulckoja pyssmiään tois­taiseksi
kämpillä.
Mikä aiheutu lakkotilanteessa tämän
nOpean käänteen?
Niinkuin julkaistuista sähkösano­mista
käy selville, päättivät Kapus-kasingissa
olevat lakkolaiset ensim­mäisinä
lopettaa taistelun, syynä va­rojen
puute. Samanaikaisesti muilla
alueenosilla valmistuivat suuret jou­kot
yhtymään taisteluun, tukeakseen
Kapuslcasingin ympäristön metsämies­ten
alkamaa taistelua. Innostus met­sämiesten
keskuudessa tuimusti ole­van
yleinen, huolimatta mihin kan­sallisuuteen
kukin kuului; joka puo­lelta
saapuen tietoja, että' siellä ol­laan
valmiina lähtemään ulos kämpil­tä,
joten lakkolskisten lukumäärän pa­rin
kolmen päivän sisällä odotettiin
nousevan toiselle tuhannelle.
Kun nyt otamme huomioon, että
Kapuskasingin alue muodostui suurim­maksi
lakkokeskukseksi sj^stä, että
suurimmat työmaat sijaitsivat maini­tun
kylän'ympäristöllä ja Usäksi, että
taistelu tällä alueella oli ensiksi saa­nut
suurimman alkusysäyksensä, jota
tukemaan toisten kämpikköjen mie­het
kiiruhtivat, voidaan arvioida min­kä
vaikutuksen taisteluinnostuksen
valtaamaan joukkoon teki tieto lakon
loppumisesta siellä. Niinpä äskettäin
Cochraneen saapuneet lakkolaisjoiacot
saatuansa Kapuskasingin tapahtiunas-ta
tiedon päättivät heU ilman muuta
tustamiseksi ja valmistauduttava
suunnitelmiensa toteuttamiseen. On
välttämätöntä käydä voimakkaaseen
ryntäykseen paljastamaan työläis­joukoille
Kingin imperialistiset sota­suunnitelmat.
Jokaisen Canadan työ­läisen
velvollisuus on rientää tähän
r>-ntäykseen. Jokaisen ammattiyh­distyksen
velvollisuutena Canadas­sa
oh vastata Kingin suunnitelmaan,
mikä tähtää canadalaisen :sotalaivas-ton
rakentamiseen ja Suurbritan­nian
imperialististen voimain avus­tamiseen
Neuvostoliiton murskaami*
sessa. ,
I
lopettaa taistelun myöskin, koska me­nestymisen
mahdollisuudet suiurim-man
alueen luopuessa rintamasta oli
menetetty. Yllämainittujen tietojen
saavuttua aluek(»nitealle, lyhtyi se
heti ehkäiseviin toimenpiteisiin, uu­sien
Joukkojen lakkoon yhtymistä vas­taan,
Icäsittäen asian siten, että K a ­puskasingin
alueen menettämisellä oli
myöskin menetetty pohja koko lakko-taistelun
onnistumiselta.
Miksi Kapnskasingissa luovuttiin tais-telnsta
j a ketä on pidettävä tähän
epäonnlstomiseen syyllisenä?
Kapuskasingista saapuneiden tieto­jen
mukaan lopetettiin lakko siellä
varojen puutteessa. Miehet olivat
ryhtyneet lakkoon luottaen ulkopuoli­seen
avustukseen, mutta koska suuri
osa joukoista heti ensimmäisestä päi­västä
lähtien joutui tiuvautumaan
avustukseen, ei avustus parhaalla tah­dollakaan
voinut ehtiä tarjpeeksi ajois­sa,
pelastamaan tilannetta, Kun Vie­lä*
ottaa huomioon äärettömän kai­hit
majoituskustarmukset, joita ei on­nistuttu
järjestämään luotolle siksi
kunnes avustusta olisi ehditty' saada
kokoon suuremmassa määrässä ja
näin ollen joud\ittiin heti alussa tar­vitsemaan
suurempia summia, joutui­vat
sikäläiset lähetit vetoamaan lak-kolaisim,
että heidän tulisi yrittää
tulla ommensa toimeen siksi, kunnes
imion järjestämällä keräyksellä eh­ditään
saada varoja kokoon. Mikäli
lähempiä selostuksia vailla olevista
tiedonannoista käy selville päättivät
lakkolaiset tilanteen näin oUessa i l ­man
muuta lopettaa lakon, ollen­kaan
neiivottelematta tästä lakon kes-kiiksena
olleen aluekomitean tai toi­sissa
keskuksissa majoitettujen lakkor
laisjoukkojen kanssa.
Kun lakko näin yhtäkkiä oli päät­tynyt
lakkolaisten täydelliseen hävi­öön,
syimytti se suurta katkeruutta
Joukoissa ja menetykseen syyllisiä.
Joiden niskoille taistelim epäonnistu­misen
sysrt voitaisiin vierittää, alet­tiin
kiireellä hakea.
Helpointa luonnollisesti oU vierittää
kaikki syy epäonnistumisesta lakon
organisoimisessa toimineien union ja
sen johdon kontolle, syyttäen union
toimitsijoita Joukkojen narraamises-ta,
jopa suorastaan pettämisestä.
Yllämainittujen sakkojen syven­tämiseksi
katsoo aluekomitea velvolli­suudekseen
selostaa muutamia tappi­oon
vaikuttaneita hucanattavia seik­koja
ja kenen kontolle ne on asetet­tava.
Pohjimmaisena syynä lakon epäon­nistumiseen
näkee aluekomitea metsä-naiesjoukkojen
suuren järjestjmeisyy-den
puutteen, joka kaikkein huomat-tavimpana
esiintyi kysymyksessä ole­valla
kämppäalueella Vasta toisena
taistelun epäonnistumiseen vaikutta­vana
tekijänä voimme pitää virheel­listä
taistelusuuimitelmaa, joka Joh­tui
väärästä tilanteen Jä lakkoon
osaaottavain Joukkojen arvioinnista.
Suoranaiseen imion syyttämiseen voi­vat
vain ryhtyä Järjestämistyötämme
vastaan kamppailevat, sille vihamieli­set,
tai sitten kokonaan tilannetta
käsittämään kykenemättömät henki­löt.
Aluekomitea' toivoisi, että Jokai­nen
työläinen eimenkuin lähtee ar­vioimaan
ketään muuta lakon epäon-nistiuniseen
syylliseksi, tarkastaisi
mitä hän on itse toiminut sen onnls-tumiseksL
Olisi aika Jo metgäipies-tenkin,
alkaa käsittämään, ettlT -Kei-dän
itsensä on luotava Järjestö voi­makkaaksi,
liittymällä sen riveihin,
toimimalla siinä, sillä niin kauan
kun metsämiehistä sUuret Joukot py­syvät
Järjestöstä Ja toiminnasta si­vussa,
ei järjestö parhaalla tahdolla­kaan
pysty kyllin tarmokkaasti val­vomaan
metsämiesten etuja. Ei riitä
se, että lakkojen ja suurempien ta-pahtiunain
aikana liitsrtään mukaan
ja osoitetaan lojaalisuutta järjestöä
kohtaan, vaan on jokaisen velvolli­suus
jatkuvasti kuulua tiukasti jär­jestöön
ja tällä tavalla yhteistoimin­nalla
tehdä se voimakkaaksi ja kyke­neväksi
mentötyksellfsesti (taistele­maan
työnantajia vastaan.
Metsätyöläisten suiu^t joukot ovat
tähän saakka oppineet vain vaati­maan
järjestöltä, antamatta sille mi­tään,
toimimatta siinä, jopa kuulu­mattakin
siihen. Lakkotilanteissa on
opittu nauttimaaii union antamaa
avustusta, ollenkaan katsomatta on­ko
koskaan kuulunut imioon. onko s i ­tä
koskaan edes sentilläkään avustet­tu,
onko edes aikomuskaan siihen vas­taisuudessakaan
liittyä. Samoin kuin
järjestön rakentamisen, samoin on
myös kaikki varustautuminen taiste­lujen
varalle jätetty huomiotta. Kaik­ki
nämä raskaat, jokaiseUe
työläiselle välttämättömät tehtävät on
suurien joukkojen taholta lyöty ko­konaan
laimin. Kaikki on vaha sä­lytetty
sen pienen joukon harteilla
mikä union rakennustyöhön on uh­rautuvaisesti
antautimut ja näiden
niskoille ollaan myös valmiit jokai­nen
epäonnistuminen heittämääii.
On itsestään selvää että moinen
menettely tulee joskus tuottamaan
raskaita seurauksia, joista yksi meillä
tällä kertaa on edessämme.
Kun metsätyöläisten edustajakoko­us
syyskesällä laati taistelusuunni-telman
ni^^yiselle katkaisukaudelle.
I I
KOMBfUNISTIPUOLUEEN SUO­MALAISEN
PUHUJAN TOV.
S. G. NEILIN
matkaohjelma
joBbdanilla:
POTt Arthur 16 p.
Millar 18 p.
Coimiee — 19 ]a 20 pi
Pbrt Frances 21 Ja 22 p.
Finland 23 j a 24 p.
Tov. Neil on Juuri palannut matkal-tfi^"
Neuvostoliitosta, Jossa hän. QU
Canadan Kommunlstipucdueen edusta­jana
Kommimistisen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa), ja vieraffl Neuvosto-Kar­jalassa,
sekä tältä manto^elta siirty.
neitten työläisten muodostamissa
Kommuuneisssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov. Neil selostelemaan tämän
vni]^TiiniTnQiikseni.«;gn proletariaatin
maailman kongressin päätöksiä ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksen
tärkeys ilmenee siitä, että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu­nistisen
Interziaticnalen ohjelma, kä­siteltiin
. sotavastainen työskentefly,
siirtomaasuhteet Ja imperialismin Ja
sen aseenkantajain n3^yinen asema
ja merkitys, sekä perinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
..ja tehtäväin.-STOmärtäminen.
Puolueen jäsenille ja työläisille y -.
leensä on tärkeää tutustua tov. Nelle­in
selostuksiin, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimien yllämainituU-la
paikkakunnilla tulee siis Järjestää
tilaisuudet ja ilmoittaa ne mahdolli­simman
hyvin. Myöskin toivotaan pal­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustazmuksien kor­vaamiseksi.
Kommunistisen tervehdyksin.
Kp. ke?kustoimeenpanevan komitean
puolesta,
A. T. HIIiL, sihteeri.
sekä asetti palkkataksat joiden puo­lesta
taisteluim lähdetään, ryhtjä uni-omme
kjukilla käytettävissä olevilla
keinoilla tukemaan ja eteenpäin vie­mään
näitä suunnitelmia, sitäkin
sumrenunalla syyllä, koska se näki et­tä
metsätyöläisten asema on niin kur­ja,
että heidän vaatimuksensa ovat
enemmänkin kuin oikeutettuja. Uni-omme
ollen taisteleva,' vallankumo­uksellinen
järjestö, katsoi tehtävänsä
olevan ryhtyä tukemaan ja Järjestä­mään
metsämiehiä taisteluun asetta­miensa
vaatimusten puolesta, siitäkin
huolimatta että taistelim Monistumi­sen
mahdollisuudet huonon järjestäy­tymisen
tähden ei näyttäneetkään
kovha suurilta, vaikka muut edelly­tykset
voittamiselle olivatkin olemas­sa.
. •
On kieltämättä väärin metsämies­ten,
nihikuin kaikkien muidenkin ta­holta
syyttää uniota taistelun epä­onnistumisesta,
sillä union toiminta
selvästi osoittaa, että sen taholta
tehtiin parhain mitä voitiin taistelun
onnistumiseksi, mutta että metsätyö­läisten
kyvyttömyys edes yhtä viikkoa
seisoa lakossa omin voiminsa, vastoin
olettamuksia. Johti tilanteeseen joka
oli unioUemmekin yllätys.
Myöskin syytökset, että union lä­hetit
narrasivat miehet kämpiltä ulos,
jäävät vain selväksi parjaukseksi, kun
otetaan tarkistettavaksi ne kurjat
palkka- ynnä muut olot, joiden alai­sina
metsämiehet tälläkertaa ovat pa-koitetut
työskentelemään. Samasta
syystä eivät metsämiehet myöskään
joutuneet taistelussaan mitään menet­tämään,
sillä ansiot kämpillä supistui­vat
suurelta osalta olemattomiin. Jo­ten
suiurin menetys taistelun epäon­nistumisessa
tapahtui joukkojen mo­raalissa;
Kuten lukijamme ovat, varmaan
huomanneet eilisestä lehdestämme, on
nyt amakin alkuun paikallinen por­varillinen
julkisuuskoneisto, nim. sa­nomalehti,
pappien avustamana ryh­tynyt
hyökkäykseen lehteänmae vas­taan.
K im tämä oli kirjoitettu, on hyök­käys
Jatkunut siten, että lehtemme
päätoimittaja tov. Vaara on joutunut
vangituksL
Satuimme nim. lausumaan Eng­lannin
kuninkaan sairauden yhtey­dessä
samalla mielipiteemme myöskin
koko kuninkaallisesta huushollista ja
sekös on monarkistiporvarin niskavil­lat
pörfaistänsrt pystyyn. Olemme
kuulema tehneet itsemme syypääksi
ihan valtiopetokseen, aivan lahtari-suomalaiseen.
malliin, jossa valtiope­tokseksi
lasketaan köyhän ihmisen
luulotellut ajatuksetkiiL Cana-dalainien
porvari näkyy alkavan seu­railemaan
samoja latuja Kaunis esi­kuva
täkäläisille porvareille seuratta­vaksi!
Mutta kauniimmaksi canadalaiselle
laisiaan myöskin vierailla mailla. Var­sinkin
sellaisia, jotka tahtovat yhteis­kunnan
pimennon puolelle jääneille­kin
ihmisoikeuksia. Vapaus on juuri
kovaosaisten ystävä, heidän tukijan­sa
ja opettajansa taistelussaan yhteis-kunnaUisista
oikeuksista. Siksi on leh­temme
joutunut porvarien ja heidän
kätyriensä l«rökkäyksen kohteeksi.
Olemmeko pahoillamme tästä hyök­käyksestä?
Emme luonnollisesti Se
osottaa, että olemme onnistuneet py­symään
selväUä luokkataistelulinjalla
Ja silloin siinä ei ole mitään pahot-telemista.
Olemme pyrkineet aina
työläisten asiaa ajamaan mahdolli­silla
käytettävissämme' olevilla voi­milla
Ja keinoilla ja jos tässä taiste­lussamme
joudumme porvarien kanssa
I
yltiömonarkistiselle porvarille muut­tuu
tämä Juttu Siina ,että se käyttää
meidän edesottamisiamme seuraiiles-saan
apunaan valkosuomalaisen ter-rorivallan
kiihkeimpiä puolustajia.
Sillä olemme siinä uskossa, että hen­kilö.
Joka täkäläiselle Star-lehdelle on
eräitä lehtemme kirjotuksia kääntä­nyt,
on otteistaan päättäen täysiveri­nen
valkoinen, jonka intohimoon kuu-lutt
vatoota t<dsin ajattelevia kansa-
— n«iiinaM
ristiriitaan, niin osottaa se selvääkin
selvemmästi kenen puolella taistelussa
yhteiskunnallisesta vallasta olemme.
Mutta ei tämä siidburylaisten mo^
narkistiporyarien hyökkäys ole ainoa
joka lehteämme vastaan on viimeai­koina
kohdistettu, vaikkakin tämä pu-heenoleva
onkin huomattavUi. Kai-
*^f^^gt«n ainesten taholta. Joista toi­set
kuakevat vapaamielisten, toiset
suorastaan "radikaalisten" nimellä, on Sfi*L Ifohdistettii kiivas
Viimeksimainitut, ovat
hyökkäystään käyneet etupäässä sa-l
a i ^ myyräntyön muodossa, koetta-"
mana kaikenlaisilla keljun tempuilla
saada aikaan hajaannusta J ä r J ^ i s -
^mme j ^ lehtemme lukijakunnan
keskuudessa. Monarkistit hyökkäävät
avonaisella rintamalla, mutta ystävik­semme
tekeytyvät kavalat salaa, o-sottaen
siis luonteensa epärehellisyy­det.
Porvari on julmistunut siitä, ettem­me
ole rukoilleet "taivaalliselta isäl­t
ä " terveyttä kuninkaalle; sanoneet
vain olevamme välinpitämätön koko
asian suhteen. Sievä juttu. ITäyt-tää
kuin monarkistien tekisi mieU
yllyttää virkakunta pakottamaan ru-koUemaan
meidät kuninkaan tervey­den
puolesta ja, eUemme sitä tee, ju­listaa
meidät valtiopettureiksi.
Hyökkäyksen takana olevat luul­laksemme
varsin hyvin tietävät, että
lehtemme on iiinfeki^traii?t-pluVft""»''<«-
olevien äänenkannattaja ja niinollen
kaiken järjen mukaan anti-monarkis­tinen.
Vallankumouksellisuus j a mo-naikistisuus
ei^«t sovi yhteen, ne ovat
toisiinsa. samassa suhteessa kuin tuli
j a vesL Mahdollisesti Englannin
maailmanvallan monarkistisuus on
vielä toistaiseksi tässä jutussa veden
asemassa, että voi sieltä täältä sam­mutella
liekkiin leimahtavaa vallan­kumouksellisuutta,
mutta tulee var­masti
aika jolloin monarkistieh vesi-pytty
el riitä sammuttadiaan vallan­kumouksellista
UekMä ja silloin oa
kdttaimt Ippun päivä niin monarkial­le
kilin myöskin'~koko kapitalistiselle
JärjestelmäUe.
Sen voi sudburylaisetkin mcbiarkis-tit
uskoa.
Mutta miten suhtautuu suomalai­nen
työväestö tämän hyökkäyksen
Jälkeen CMiadan legipnalaisiin ja
komppanioiden apuun turvautuvien
"hengenmiesten" edesottamisiin, —
sen olisimme halukas näkemään.
LnRiOTaanui Isico.
m
i