Vapaus, December 14, 1928

              komHean kdiotukaesta on Vapaudoi nyt juuri päät­tymässä
olevaa ti|ausryntäysaikaa jatkettu vuoden loppuun, ^ainakaapa
pojat njrt päälle kun on vielä hjnraL tilaisuus siihoi.
tov. VAPAUDEN KONTTORL
MffiiailtlftlilllilMlilllilillliM^^ '
fifiveht
Kaildden aiidea asiakkeiJen, joilla on velkaa Vapauden liikkeelle, on
haolehdittava, että velkansa tulevat maksetuksi tämän kaakanden ajalla.
Erikoisesti painostetaan pnolueen rykaua, järjestön osastoja, slmottajia-ilmotus-
ja muita asiamiehiä. Vapauden Bike tarvitoee rahte ja siksi ei
saoritnksia ole viivytettävä. SitapaiUi tilivuosi loppnn t.k. 31 p. ja siiken
mennessä on tilisaatavien oltava makdollisimman vähissä.
Valkösnonudaiiien^proimganda Ybdysvalloissa
Tov.
Vapauden Konttori»
Box 69, Sndbnry, Ont.
Taistdun antama opetus
VaikkaMn taistelu menetettiin täy­dellisesti
siinä asetettuihin vaatimuk­siin
nähden jä vaikka se muodostiii
odottamattoman lyhyeksi, on sen an­tamat
opetukset suurimerkitykselllset
ja näin ollen tarkasti mieliin painet­tavat
txilevien tapahtumain varalle!.
Yhtenä tärkeimpänä, joka tässä tul­koon
mainittua, on: anteeksiantama­ton
virhe metsämielullä on, että ovat
taisteluissaan jatkuvasti nojanneet
yksinomaan toisten alojen työläisten
tukeen, lyöden kokonaan laimin oman
varustautumisen välttämättömyyden.
Toivottavasti metsämiehet tämän
kouraantuntuvan opetuksen saatuaan
joukolla liittyvät L. W. I. U. of C a -
nadaan, luoden voimakkaan metsä-miesjärjestön,
luoden taistelurahaston
jonka turvissa tulevaisuudessa voidaan
käydä taistelua siksi kunnes laajat
työläisjoukot ehtivät tarjoamaan a-puaan.
Kenenkään ei tiile antautua epätoi­voon,
sillä tappioiden kautta käy tie
voittoon.
L. W .1. U . of Canadan puolesta:
L . Niemi K. Salo
J . K." — Yksityiskohtaisempi j a tar­kempi
selostus lakon kulusta seuraa
myöhemmin, sillä Kapuskasingin lak-kokc
«nitean ja lakkolaisten aluekomi­teasta
eristetty toiminta tekee sen
tällä kerta mahdottomaksi. Vasta
kun on asiain kulusta saatu lÄtevät
'tiedot, voidaan selostus saada täysin
"totuuden kanssa yhtäpitäväksi, siksi
emme katso olevamme oikeutetut sii­hen
tällä kerralla kajoamaan.
L Niemi K. Salo.
mutta hänen arvellaan työskennelleen
katossa olevan voimansiirtopyörän
kanssa ja jotenkin sieltä horjahtaneen
alas. Juuri tällä kohdalla on lat­tiassa
reikä, joten hän joutui pu­toamaan
kaksi kerrosta. Työtoverinsa
tapasivat hänet jonkun ajan kulut­tua
makaavan^^erissään pääluu s i -
säänmurtuneena ja kutsuivat pai­kalle
lääkärin, mutta jo ennen lää­kärin
saapumista hän heitti henken­sä.
Sananrieskaa '
on meillä arthurilaisilla viimeaikoina
ollut Ijanjolla lavallista enemmän.
Ensin kävi täällä toveri Halonen ja
muita osuustoimintamiehiä selosta­massa
meille osuustoiminnan merki­tystä*
ja käjiäimöllisiä toimenpiteitä
sen edistämiseksi. Toveri Neil meille
myöskin jutusteli j6'' Icerran, ja tulee
meillä vielä olemaan jtilaisuus kuul­l
a häntä t.k. 16 p, ensi sunnuntal-lltana.
Toveri Wm. Moriarty myös­kin
seisahtui täällä matkallaan itään
ja tov. Jack MacDonald on matkalla
tänne. Hänelle on järjestetty puhe­tilaisuus
Fort Willlamin audltoriumiin
tJc 13 päivän illaksi. Kylvömiehiä ei
täältä siis ole viime aikoina puuttu­nut,
kunhani jäiemen vaan ottaisi
itääkseen eikä lankeaisi tien oheea
Enemmän kuin koskaan ennen
Tänne järvien päähän on tänä
Toronton uutbia
JOTAIN UUTTA
Toronton suomalaisille tarjoaa Y r i ­tys
ensi sunnuntaina Don-haalllla.
Sinne on nimittäin Yritys järjest^yt
siksi illaksi uusien. jäsenien vastaan-ottoillan
hyvällä ohjelmalla. Ohjel­massa
monen muun hyvän numeron
ohella on myöskin Yrityksen jäsenten­väliset
nyrkkeilykUpailut. Siis jotain
sellaista mitä el ole ennemmin ollut
seiutimme, eikä koko liittommekaan
historiassa. Siis nämä ovat jo yksis­tään
"hist|oriallIseltar puoleltakin
katsottuina arvokkaat iltamat. Samalla
myöskin annamme pojille innostusta
jatkamaan eteenkinpäin. Sillä ilman
kilpailua ei mikään urheiliilajln har­joitus
pysy tehokkaana ja hyötys^
tuottav^oa. E i ainakaan vielä. Siis en-simälsto.
"nenänpieksäjäisiin" joka
sorkka, niin nuoret kuin. vanhatkin.
Ohjelmassa on myöskin joltain so­pivia
kupletteja Gunnar Myrskyltä.
Sitten loppuilta orkesterin soiton mu­kana
jalalla korlastl. Sisäänpääsy 25
senttiä,'oikeuttaa myöskin sisäänklr-joltusmaltsuun
seuran jäseneksi. Siis
el ole kovin kallista lystiäkään. T a ­paamme
siis Don-haalllla ensi sun­nuntaina
kello 7 m. — Koo.
vuonna tullut j a täältä lähetetty ulos
enemmän viljaa kuin koskaan en­nen.
Tl,män vuoden l l : s t a enslmäl-senä
kuukautena on tänne saapimut
erilaisia vUjalajeja yhteensä 362,841,-
945 bushelia ja samalla alkaa lä­hetettiin
ulos 368,676,311 bushelia. Tä-mä.
on lähes 40,000,000 bushelia enem­män
kuin paras tähän astisista koko
vuoden saavutuksista.
Joka tietää
jättäneensä tai unohtaneensa kin-taansa
Vapauden fökälälseen kont­toriin,
tekisi h3nin jos kävisi nouta­massa
ne i>oIs. — 8. •
"Toveri" kirjottaa: .
Kun valkoinen Suomi alkoi tästä
maasta hankkia itselleen lainoja sen
jälkeen kuin se oli "länsimaisen s i ­vistykset
Vartioasemansa" laskenut
Suomen työväenluokan parhaitten poi­kain
-ja tyttärien ruumiskasoille, he­räsi
välittäväin laitosten keskuudes­sa
tässä maassa kysymys tuon laina-homman
reklameerauksesta.
Mikä järjestö oli' voimakkain julki­sen
elämän keskus tämän maan suo­malaisten
työläisjoukkojen keskuu­dessa?
Suomalainen Työväenjärjestö. Sen
puolueen siis oli käännyttävä.
Ja niinpä tapahtui, kertoo Järjes-töifane
sen aikainen sihteeri, että pa­rin
kolmen viikon ajalla plstäyt3i
Järjestän keskusvirastossa Chicagossa
puolen tusinaa rahalaitoksen edusta­jaa
kohteliaasti esittämässä valkoisen
Suomen lainareklameerausta Järjes­tön
keskuksen kautta suoritettavaksi.
"Olemme saaneet selville", selittivät
nämä herrat, "että teidän järjestöm­me
pn ainca merkitylcselllnen jä vai­kutusvaltainen
Amerikan suomalaisen
keskuudessa. Jotta tämä lalnahom-ma
saadaan asianmukaisesti mene­mään,
tarvitsemme sellaisen järjes­tön
apua kuin on teidän järjestön­ne."
Näin puhuivat herrat. Ja sitte
ne vielä jatkoivat: . "Tämä laina
käsitetään vain yleisten tuotantolai­toksien
kehittämiseen — ei muuhun".
Järjestön sihteeri murahti: "Me k y l ­lä
tiedämme, mihin tarkotukseen se
käytetään. Totta kyllä on, että mei­dän
järjestönune on vaikutusvaltai­sin,
mutta me emme rupea Suomen
lahtareltten aslamiehlksi."
Herrat kumarsivat: "Se on valitet­tava
asla". Ja poistuivat.
Suomalainen Työväenjärjestö kes­kuksineen
edusti silloin, kuten nytkin,
Amerikan suomalaisten työläisten ja
työtätekevien farmareltten joukkojen
käsitystä.
Suomen herrat ajattelevat nyt, että
tässä suhteessa on muutos saatava
aikaan. On koettava Amerikan suo­malaisten
selvä proletaarinen luok-katunto
saada himmennetyksi.
"Puolueettomuus" ~ siinä tunnus­sana.
Aletaan saarnata Amerikan suoma­laisten
keskuudessa "puolueettomuu­den"
oppia Luokkien välisen tais­telun
yläpuolella — tai ulkopuolella
— on olemassa "puolueettomuuden"
pyhä alue.
Ja niinpä pikkuporvarillisista ainek­sista
muodostuu Amerikan suomalais­ten
keskuuteen tämän työn suoritta­jia.
Ne tunkeutuvat työlälsalneicsista
muodostuneihin joukkojärjestöihin —
avustusyhdlstykslin, veljeysseuroihin
ja muihin sellaisiin. Järjestetyllä toi­minnallaan
ne siellä alkavat tätä työ­läisten
luokkatuntoa hämäävää op­piaan
saarnata ja toimia sen mu­kaan.
Ja — kuten nyt xäkyy — val­koisen
Suomen hallitus pitää nyörejä.
Tämä puolueettömuushomma ale­taan
ensin puskemalla tässä maassa
valkoisen Suomen taiteilijoita — kos­ka
nj^ kerran "taide on puoluee­tonta".
Mutta el tämäkään yksin r U -
tä. Nämä ainekset ajattelevat muo­dostaa
pysyviä "puolueettomuusell-mlä"
tähän maahan niiden seurojen
yhteyteen, Johon ne ovat tunkeutuneet
ja muuttaa niiden alkuperäistä tar­ketusta
siten, että niistä tulee kilpai­levia
järjestöjä Suomalaiselle Työ­väenjärjestölle.
Perustetaan "puolu­eettomia"
näytelmä- ja huvlseuroja.
Siirrytään nuorison yhtelskimnallisen
kasvatuksen alalle. Näin toivotaan
voitavan murtaa tämän maan työläis­ten
luokkatuntoa j a auttaa valkoisen
Suomen propagandaa.
Ja Raivaaja, IndustriaUstl j a niiden
ympärillä ja kontrollissa olevat lai­tokset
rientävät auttamaan näitä val­koisten
pikkuryhmiä ulkoa päin, pu­haltaen
samaan, hiileen.
Tämän maan suomalaisten työläis­ten
on pidettävä silmänsä auki tähän
hommaan nähden.
PIETAM-PAA VALIN LINNA — KÄRSIMYS­TEN
MUISTOMERKKI
Pietari-Paavalin linna, tuo yksi It­sevaltaisen
Ven&J&n voittc^sien sotien
symboolelsta. on kuuluisin vanhem-man
«jan Udustuslaitoksista. Jo yksin
ioimi: Pietari-Paavali, herätti kam­moa
Venäjän kansan keskuudessa.
*%evan kaunotar", niinkuin sitä er&s
kiri&Uija nloiittää. oU muutettu "^e-ngjg,?^
TOii«Lnipimfvnir!q>n Golgataksi"
Pietari I hallituskauden lopulla kir­joitti
Berholts: "Linnoitus on aikan­sa
mukainen Parisin Bastilje". Bas-tilje
on tunnettu sorrcm ja kärsimys­ten
symbooli. Sellaisena esiintyy
myöskin Pietari-Paavalin linna ja sen-vuoksl
siihen kannattaa tutustua, vie­däkseen
helpommin käsittää venäläis­ten
vallankumouksellisten mittaamat­tomia
kärsimyksiä ja loppumatonta
Njrrkkeily teoriassa ja
kayiannossa
K i r j . V . L—1.
Kunnon
m
nyi1tkenij& jokapäiväisessä
. elämässään
Iskun iltajnat
Kiiten jo aikasemmln ön tässä leh­dessä
ilmotettu, panevat "iskuteiset*
toimeen iltaman Port Arthurissa jou-luk.
13 p. Sen suhteen nyt ei ole
mitään sanomista, . sillä silloin kun
tämä- ehtii luettavaksi ovat nämä
iltamat kaikesta ifiättäen olleet Ja
menneet. Mutta niille Jofka syystä
tai toisesta eivät voineet saapua tähän
tilaisuuteen pyydehän huomautta­maan,
että tämän vahingon voi vieS
korvata saapumaHa Fort Wllliamin
pirtille lauantai-iltanajouluk. 15 p.
Siena tullaan silloin esittämä&i suun­nilleen
sama ohjelma kun Arthuris­sakin
torstai-iltana. f)i
Tapatmmainen knobana
James McOee 25 vuotias sähk5-
monttööriif apulainen Joutui tH>atur-maisen
kuoleman uhriksi ik^ 8 päivän
aamuna taalla sijaitsevalla vehnän-myyntirenkaan
elevaattorilla No 6,
putoamalla päälleen ncän 30 Jalkaa a -
lempana olevaan semeattilattiaan. T a ­pausta
ei onut kukaan näkfmässft.
VAPAUDEN MONTREALIN KONT-TOBINHOITAJAN
VAIHDOS
Kuten jo aikaisemmin on Ilmoitettu,
lähti täkäläisen Vapauden konttorin-hoitaja
Ruotsin-Amerikan linjan jou-luhuvimatkan
Johtajaksi Suomeen.
Komea oli kulkue, kun viime tiistaina
t.k. 3 päivän aamulla marssi Jussi
lähes kahdensadan miehen kanssa a-semaUe,
sUhen saattojoukko lisättynä.
Vaikka Jussi lähtikin, niin saimme j
toisen Jussin sijaan, joten kauppa käy
entistä latuaan. Pistäytykääpä ennen
joulua katsomassa joululahjaksi so­pivia
tavaroita. Ja niitähän onkin
paljon ja hyviä saatavana, kuten kir­joja
kaikenlaisia, kyniä,' gramofoneja
ja levyjä yon y.m.
• SUOMALAISEN JÄRJESTÖN
OSASTON KOKOUS
oli sunnuntaina t.k. 9 p:nä. Jossa kes­kusteltiin
osaston sisäisistä asioista,
sekä-asetettiin puheenj(Äitaja- Ja Joh-tokxmnan
Jäsenehdokkaat ensi toimin­tavuodeksi.
Osaston vuosikokous lÄä-»
tettiln pitää tammik. 20 p:nä klo 2 xp.
johon mennessä ks^kklen toimikunti­en
on saatava tilinsä tarkastettuna
esitettäväksi Johtokumudle.
C. TYÖV. FUOLUSTDSUITON
Montrealin suomaL osaston kokous oli
samana päivänä. Toimikunnan rapor­tista
kävi ihni, että Suomen poliittis­ten
vankien Joulupakettien ostoa var­ten
oU lähetetty Smk. 1,200, Ja C T .
Puolustusliitolle 12 dollaria. Osaston
Jäseniä otti osaa kokoukseen vaan
pieni osa.. Olisi enemmän ruvettava
seuraamaan Ja toimimaan puolustus­liiton
hyväksi, sillä yhä useammat Jä
useammat työväenluokan esitaisteli­jat
Joutuvat porvariston vihan koh­teeksi
Ja heitä olisi velvollisuutemme
tukea. <•
TULEVIA *HUVEJA
Ensi lauantaina t i e 15 pnä on suu­ret
balloon tanssit j a seuraavana lau­antaina
t k . 22 p:nä suuret naamio­tanssit
Stanl^-haaliUa. Joolnjnhlan
Järjfötävät yhteisesti Montrealin suo­malaiset
työv. Järjestöt sujmontalna
Seuraamme nyrkkelijää kotimatkal­la
työväentalolla vietetystä valistus­tilaisuudesta.
Jonkun matkaa hänen
edellään kulkee samasta tilaisuudesta
palaava työläisneitonen. Hiljaisella
sivukadulla huomaa hän parin her-räshuliganln
siivottomin puhein lyöt­täytyvän
neitosen seuraan. Tämän
yrittäessä kalkin tavoin päästä eroon
vainoojistaan, käyvät nämä häpe­ällistä
väkivaltaa tehden häneen kä­siksi.
Samassa on nyrkkeilijä paikal­la.
Päättävästi hän asettuu heidän e-teensä
ja kehoittaa käyttäytymään
säädylllsemmln. "Tällaisia kohtaan
me käyttäydymme ^miten meitä hu­vittaa",
vastaavat herrat röyhkeästi,
"mutta sinulle me opetamme säädyl-lis3^
tä", hyökäten samassa njTkkei-lijän
kimppuun. Silloin paukahtaa v a ­sen
ja olkea — j a herrat makaavat
pltpnään kadulla
Työlälsvanhuksen on pysäyttänyt
kolme humalaista nuorta roikaletta.
He vaativat • vanhuksen tarjoamaan
heille tupakkaa, ja kun tämä vakuut­taa
ei voivansa sitä heille tarjota, lyö­vät
nämä vanhuksen katuun Ja pot­kivat
kasvoihin. Kohtauksen todista­jaksi
Joutuu nyrkkeilijämme. Tuulis-
^länä hän rientää paikalle Ja antaa
Jokaiselle päätähuimaavan opetuksen
lurJuQtnaisesta käyttäytymisestään.
Miesten kömpiessä Jalpilleen nuhte­lee
nyrkkeilijä heitä ankarin sanoin,
selittäen kuinka alhaista on kolmen
käydä yhden heikon vanhuksen kimp-pun
Ja kuinka sanain kuvaamattoman
halpamaista on käydä maassamäkaa-vaa
potkimaan, 'teidänlaisenne ovat
häpeäksi koko työväenluokalle", lo­pettaa
hän läksytyksensä. mapeissaan
t k . 23^ prnä. Pitäkää
mielessänne.
kaikki nämä
VAPAUDEN LEVmrSRYNTAYS
on täydessä käyimissä. Puolueen Jo­kainen
Jäsen (cm velvoitettu asiamier
heksL E^Däh^ niitä pisteitä näkyy
jo vähän olevankin, mutta voitto sar­jassamme
ei ole ollenkaan vielä taat­tu.
Joten lot^nikiri olisi otettava e l ­kein
suurrynhistykseUä. — A. H .
khrveltävin kuhnin jäävät miehet
miettimään saamaansa opetusta,
nyrkkeilijän poistuessa vanhusta t a ­luttaen....
Useat nsnrkkeilijän aikaisemmista to­vereista
' eivät hänen lukuisista kehol-tukslstaan
huolimatta ole tahtoneet
liittyä nyrkkeilysem-aan enempää kuin
muuhunkaan työväen joukkotolmin-taan.
Heidän kehityksensä on kulkeu-timut
vahingolliseen suuntaan. Heidän
parhaimpia harrastuksiaan ovat nurk­katanssit,
korttipeli Ja Juopuneina
räyhääminen. Nyrkkeilijä on alkanut
karttaa heidän seiu-aansa, sillä hän
ei voi sietää heidän elämäntapojaan.
Nämä taasen eivät voi sietää sellaisia,
Jotka eivät ryve rapakossa, kuten he­kin.
Tästä sjmtyy ristiriitaa. — Joutu­essaan
erään kerran sattumalta täl­laisten
entisten toveriensa pariin, o-solttavat
nämä selvän vihamielisyy­tensä
häntä kohtaan. He sanovat ot­tavansa
nyrkkeilijän jälleen toveruu­teensa,
jos tämä suostuu ottamaan o-saa
heidän juominkiinsa ja kustantaa
juotavat. NyrkkeiUjän päättävästi
kieltäytyessä ja ystävällisesti vakuut­taessa,
että hänen terveytensä ei kal­paa
väkijuomia, tarttuu eräs heistä
puukkoon kohottaen kätensä raivok­kaaseen
iskuun. Puukko viiltää tyh­jää
ilmaa, sillä nyrkkeilijä hypähtää
notkeasti sivulle, ja samassa silmän­räpäyksessä
Jysähtää tulinen ja sää­limätön
nyrkinisku puukkoon tarttu­neen
leukaan lennättäen hänet kaa­ressa
permantoon. — "Vain tylsäjär-kinen,
matalamielinen pelkuri tart­tuu
• puukkoon", lausuu nyrkkeilijä
poistuessaan setarad&....
(Jatk).
tahdon lujuutta.
Unnoitoksen rakentaminen
Jo Iivana Julma hallituskaudellaan
(1553—1583) asetu päämääräkseen
Nevan vesistön puhdistamisen ruot­salaisista
vallanpitäjistä, jotka olivat
jo kauan alkaa käyneet kauppaa Ve­näjän
kanssa ja ryöstelleet nykjisen
Venäjän yhteyteen kuuluvia pohjoisia
alueita. Ruotsalaiset olivat rakenta­neet
x m vuosisadalla Nevan suulle,
Smolnan seuduille, Landskrona nimi­sen
linnoituksen joka myöhemmin r a ­kennettiin
uudelleen Ja nimitettiin:
Nlentsants. Linnoitus oli aikansa
parhaita ja pidettiin voittamattoma­na.
Pietari I valloitti linnoitulcsen tou­kokuun
alussa V. 1703. "Akkuna Län­teen"
tuli avatuksi, joka oU Venä­jän
valtiollisen ja taloudellisen ke­hityksen
ehto.
Suuri Pohjan sota (v.v. 1700—1721)
päättyi Venäjän voitolla ja Venäjä
pääsi Itämeren herraksi, mikä mer­kitsi
käuppa!kapltaUsmln kukoistus­kauden
alkamista Venäjällä,
Venäjän armeijan voitto antoi Pie­tari
I mahdollisuuden ryhtyä raken­tamaan
Nevan suulle linnoitusta, jon­ka
vertaista ei siihen aikaan poh­joisten
vesiteiden ^ rantamiUi. ollut.
Linnoituksen paikaksi määräsi hän
pienen Jänissaaren. Rakennustyöt
sanotaan aletun toukokuun 16 p. v.
1703 Pietarin ollessa henkilökohtai­sesti
mukana. Linnoituksen oli mää­rä
valmistua saman vuoden syksyllä.
Työhön määrättiin saapumaan kaikki
lähiseudun talonpojat, mutta maini->
taan historiassa, että työvoimaa kul­jetettiin
aina Ukrainasta asti. Työs­tä
ei. maksettu palkkaa. Työvälineet
oli talonpoikain tuotava mukanaan.
Hallitus lupasi varustaa rakennustöis­sä
työskentelevät talonpojat elintar­peilla,
mutta ainoa mitä voitiin antaa,
oli musta leipä ja sitäkin v^sin pie­net
määrät.
Koko Nevan alajuoksun lähiseudut
olivat asumattomia soita ja epäter-veelUsiä
rämelkköjä. Rakennustöissä
työskenteleväin tuU viettää yönsä u l ­koilmassa,
asuinrakennuksia el olliit.
Raskas työ, tiälkä Ja kulkutaudit tap­poivat
joka päivä satoja työläisiä.
Joiden ruumiit kannettiin avonaisiin
hautoihin, joista maa oli kuljetettu
linnoituksen valleiksi. Kuvatessaan
niitä kärsimyksiä, joita taIonpo{|at
(pääasiassa Inkerin suomalaisia) sal­vat
kestää kirjoittaa eräs historioit­sija,
että "Pletari-PaavaUn linna on
talonpoikain luille rakennettu". Ja
että asia kuvannollisestl sanottuna
niin onkin, todistavat ne luukasat jol­ta
muutama vuosikjrmmen takaperin
löydettiin useita metrejä paksuina
kerroksina "Sltnol" rlntkan korjaus­töitä
tehtäessä.
Linnoitus valmistui syksyllä 1703 el
sellaisena kuin me sen nyt näemm%
mutta aikansa sotateknilkkaa vas­taavana.
Ruotsalaisten kulkutie tuli
suljetuksi, mutta se maksoi talonpo­jille
mittaamattoman määrän kär­simyksiä
ja uhreja Joista el ole ku­kaan
numeroita aikakirjoihin kirjoit­tanut.
Linnoituksen nykyinen ulkomuoto
Jokainen ohikulkija lienee kiinnit-tänjrt
huomiotaan linnoituksen ulko­muotoon
ja ennenkaikkea kirkon kor­keaan
piikkiin. Joka eroaa ulkonä­könsä
puolesta tavallisista venäläi-i
sistä kirkoista. Kirkon ulkoasu eslt- i
tetty paljon rautaa Ja kuparia. Esim.
tornin päällystykseen tai käytetty 11,-
&4i kg. kuparipeltUL Kirkko oU mää­rätty
Pietari Suuren ukaasina kei­sarien
Ja heidän perheidensä haiita-kammlok^
t Se vahnlstui v. 1731. V.
1756 kesänä ukonilma kaatoi toinin,
mutta rakennettiin se uudelleen Ja
on tälläkin kertaa'aivan alkuperäisen
näköinen.
Linnoituksen alkuperäisten maa­vallien
ympärille muurattiin X V m
vuosisadan puolivälissä tiiliseinät
Maa kulJetettUn pois Ja seinien vä­liin
saatiin suuret sotUaskasarmit Ja
laajennetut vankllarakeimukset Suu­ren
Nevan puoleinen fasaadi raken­nettiin
"Katarina n aikana uudestaan
harmaasta graniitista
Rahapaja, jossa metallirahaa val­mistetaan,
on linnoituksen kirkon
vastapäätä. Se valmisttd v. 1736.
Kirkon ja rahapajan välillä näemme
pienen paviljongin, jossa säilytetään
Pietarin Itsensä rakentamaa venettä.
•Venäjän laivaston esi-lsää", JoUa
Pietari Suuri ensikerran purjehti Suo­men
lahdella. Suuren Nevan puolei­sella
vallilla on tykki, joka vuodesta
1732 on Ilmoittanut kaupungin asuk­kaille
joka päivä kello 12.
Linnoitus vankilaksi
Etuvarustuksla, jotka palvelivat var­sinaisina
vankllahuoneustolna, oli kol­me:
Kronverskln kadun puolella J6-
hanan. VasUostrovln puolella Alek-sejevskln
ja Nevan puolella Nevskin
etullnnake, joka viimevuosisadan 60
luvulla rakennettiin uudestaan Ja n i ­mitettiin
Trubetskoln Unnakkeeksl.
Viimemainittu on säilynyt meidän
päiviimme Ja näemme sön sellaisena
kuin se oli ennen vallankumousta.
Siellä säilytettiin muutamia kuukau
sla Pietarin enslmäisen Työlälsneu-voston
Jäseniä ennen Siperiaan lä­hettämistä."
Vuosina 1905—17 säily­tettiin
siellä lukuisia vallankumouk.
sellisla työläisiä, mutta siltä kuinka
heitä kohdeltiin puuttuu yksityis­kohtaisia
tietoja. Pietari Suuren a i ­kaisista
vankilakopelsta ei ole säily­nyt
ainoatakaan, el myöskään ole
olemassa kirjoitettuja muistiinpanoja
sen ajan vangittujen kohtelusta.
Linnoitus ei joutunut koskaan ot­tamaan
osaa taisteluihin ja näinollen
sen sotilaallinen kestävyys jäi tunte­mattomaksi,
mutta sitä tunnetum­maksi
se tuli poliittisena vankilana.
Enslmälslnä vankeina olivat ruotsa­laiset
upseerit. Siellä sortui myös­kin
Pietari Suuren poika Aleksei, sil­loinen
perlntöruhtlnas, joka el saanut
isältään armoa jonkun rikoksensa
vuoksi.
(Jatk).
> . 1 1 1 : u I
koko Csaada» vntaB rattlttMi
kia BBMB TinUisttQa
BBatknatmta vaiteB iuitlauuihBB
rnvMlle» vahvistui «alaktaloJa» k U a -
nSktii tehrittli p«riiitft> la
muita Saonaa kaaaalaiiSo kobtUh
tovia adoita.
- - -jf".}
Oaolta:
CoBssUte GoMval of Fiafauii*.
Eoom 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer S t Catharina aäd Staalay)
AKSELI RAUANHEMO.
paikoiuaB
Listksi on Suomella «dosta^aa
Canadassa: Konsuli Eriek J . Koeta,
Port Arthur. Ont. — Adiel Saari*
mäki. 319 Bay S t , Toronto, Ont
H. F. Albert Hermanson, 479 Main
S t . Winnipe?. Man. — Thonaa
Franssi. Box Z J . Copper Cliff, Ont
Suurimerkityksellinen
keksintö teräksen
valmistuksessa
Minneapolis, Mlnn., — Minneapolis
Journal Julkasee kertomuksen, missä
sanotaan Miss Cora Helen Websterin
tehneen suurimerkltykselllsen keksin­nön
teräksen valmistusprosessissa.
Keksinnön sanotaan merkitävän ala-arvoisemman
rautamalmin käyttämUi-mahdolllsuuksia,
joten varsinkin Min­nesotalle
sen tuottama hyöty tulee
olemaan suuri. Keksinnön on jo os­tanut
Betlehem teräskorporatsioni.
Kehitettynä keksintö kaiken todennä­köisyyden
mukaan tulee ratkaisemaan
probleemin, jota ekspertit ovat koet­taneet
ratkaista vuosikymmeniä s.o.
miten alemman luokan rautamalmi
voitaisiin tuottavasti käyttää teräk­sen
valmistukseen.
Tehtyjen arvioiden mukaan alem­man
luokan rautamalmin muuttamis-mahdolllsuus
teräkseksi merkitsisi bil­joonan
dollarin teollisuutta Minneso­tan
valtiolle: Pohjois-Mlnnesotassa
on suuret varastot sellaista rautamal­mia.
Jota el ennen ole kannattanut
kalvaa, mutta Jos kysymys on nyt rat­kaistu,
niin tullaan se käyttämään.
Miss Webstcr on yksi niistä har-1
voista naisista. Joka on suorittanut
kemikaali-Insinöörin tutkinnon Min­nesotan
yliopistos.sa. Hän on ke-
AHA A
S U O M E E N
Knrssi Snomen Markkaa
3960
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTi
10c lähetyksistä allo |20.00, 60 e M -
hetyksistä (20.00—149.99, dOe
hetyksistä 160.00—$79.99 Ja fLOO
lähetyksistii $80.00—9100.09 mjfä
26c Jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SahkotanoBalihetykauUI ovat 1&*
hotyskulut $3.60 lähetykBeltA.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS. j
Bon 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJX MYYDJUN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOiTA
Vapaudelle ottava; rahaväUtyklift
mstaan myöskin:
/ A P A U S PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arthur. OaUrto
VAPAUS MONTREAL B R A N CH
1387 St, Antoine S t ,
Montreal, Q««. ;
A. T. HILL,
J67 Broadview Ave., Toronto, Oat.
J . OKSANEN \
Kirkland Lake, Ont T;
J O H N VUORI,
South Porcnpine, Ont
CHARLES HAAPANEN^ ^
OBunskaiippa, Timmlna, Oafc,
DAVID H E UN
i r f oaikkakunnilla PohJ.-OatMJOMa
:>
i '
I mlstl Ja metallurgisti (oppi metal-teen
uuden keksintönsä käytännölli­syydestä.
Hän esitti keksintönsä Betlehem
teräskorporotslonln virkailijoille. Jotka
tullessaan varmuuteen keksinnön hyö­dyllisyydestä,
ostivat sen keMUtä.
Pääproblemlna sanotaan nyt <mvan
sulatusuunin valmistamisessa. Jossa
prosessi voidaan toimittaa, se ktm
vaatii 1.000 astetta enemmän kuu­muutta
kuin mitä entiset sulatusuunit
kestävät.
Kokeiluissa Miss Webst€rln kek­sinnön
perusteella eksperttien lau­sunnon
mukaan voidaan alemman
luokan • rautamalmista valmistaa l u ­jempaa,
sltkeämpää ja kevyempää
terästä verrattain huokeilla kustan­nuksilla,
ehkäpä halvemmalla kuin
nykyisin valmistetaan terästä korke­amman
luokan rautamalmista.
Vapauden lukijat
tää länsimaisen rakennustaiteen mah-l„ , , ^ , i ^ * »
tavuutta ja Pietari I. Jota historiassa! ""/^^'"^^"'f^^^''^^'' suorittaen tut-kutsutaan
Pietari Suureksi, p y r k i - 1 ^ , u- ^
mystä osoittaa Venäjän valtakunnan! vuoden ajan han on | tekevät ostoksenaa ainoastaan niis-suuruutta.
VaScka kXkko ei ^ e k ^ kokeillut rautamalmin kanssa, u s l ^ n j tä liikkeistä mitta Vapaude«a fl-ensin
voivansa tehdä sUtä kultaa; mottaa Ja kehottavat naapureltaan-kerrotaan
Journalin kiertomuksessa, l Ida tekemään samoin. Siten mene*
Kokeiluissa kuitenkin tapahtui jota-i telien tuemme omaa liikettämme
kin odottamatonta. Hän oU kek-i »«kä aptamme «itä ^palvelemaan 11-
mottajta rahansa edestä.
meidän aikamme suurimpia raken­nuksia,
on se ollut aikansa mahta­vuus
venäläisissä oloissa parisataa
vuotta sitten. Kirkko on rakennettu
saksalaisten insinöörien johdolla, sen
korkeus on 121 m. 40 cm. eli 57 syl­tä.
(Iisakin kirkon korkeus 47 ja
puoli syltä). Rakennukseäx ^ n käy-slnjrt
avoimen uudelle teräksen val­mistustavalle
alemman luokan rauta- Yhteistyöllä olemme liikkeemme
rakentaneet Ja vein sen avulla me malmista Sen jälkeen hän on tehnyt edelleenkin kchittäi.
kokeiluja laboratorioissa täällä Jajgiitg syystä älkHäjnme nnhottalco
muualla Ja lopullisesti tullut varmuu-(Vapauden ilmottajia. '
Vapauden kirjakauppaan on saapunut Työn Joulua 1928* Julkaisu on
kerrassaan monipuolinen niin tekstinsä, kuvituksensa kuin ulkoasunsakin
puolesta. Kun saunme sitä liika paljon myynune sen alennetulla hinnalla«
60 senttiä kpL Tilatkaa nopeasti
Box 69 VAPAUS Sndbnry Ont
1
m
m
m