Vapaus, October 10, 1959

              Sivu2 Lauantaina, lokak. 10 p.-i-Saturday, Oct. 10, 1959
V A P A U S
(UBERTD — Independent Labor
Orgän of Finnish Clanadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917. Authorized
as-£econd class mail by the "Post
Offtee Department,. Ottawa. Pub-llshed
thrice "»eekly: Tuesdays,
Tliursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing; Company; Ltd.,' at 100^102-
,,Elm St. .W;, SudbiuyitOnt.; Canada.:
Telephones: -Bus;^ Office: OS; 4.-4264; ;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor::W. Eklund: Mailing:
adc^ress: Box 69. Sudbury. Ontario.
Advertisingrates: upon; applicatlon;
j:tanslation'free of charge."
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk.-'4;S5
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.0O 6 kk. 4.80
Suomessa: I vk. 9.50 6 kk. 5.25
USA:n satama- ja teräslakko
Kuten uutistiedoissa on kerrottu. Yhdysvaltain presir
dentti. Eisenhower. aloitti tiistaina Taft—Hartley-lakiin pe­rustuvan
hyökkäyksen -lokakuun >alussa lakkoutuneita sata­matyöläisiä
vastaan. Presidentti Eisenhower perus'eli tätä
toimenpidettään_sillä, että satamatyöläisten lakko vaarantaa
Yhdysvaltain terveystilannetta ja turvallisuuta. Käyttäen
hyväkseen pahamaineista Taft—Hartley-lakia, Yhdysvaltain
yaltiövallan toimesta aiotaan siis ahtaa ratamatyöläisille
määräys, että meidän on mentävä "vilvpitteV mielessä" ta­kaisin
työhön 80 päivän ajaksi, jolloin on jall.ettava neuvot­telu
ja.
.Yhdysvaltalaiset ammattiyhdistysjc'itajat protestoivat
vöimkkkiaasti tätä toimenpidettä vastr sn selittäen, että käyt­täessään
Taft—Hartley-lakia satair.etyö' Jsia'vastaan, Eisen-höwerin
hallitus linjoittui avGincstl laivayhtiöiden ja nii­den
yhdistyksen puolesta sekä työläis ä vastaan "avoimessa
sodassa, mikä on jo käynnissä tässä rr.aassa työnantajain
ja työläisten välillä — 'toisen teollisuusvallänkumouksen' so­dassa
. . ." (Philip Deane, Globe and Mail lehden kirjeen-vaihtaja.)
Merkillepantavaa muuten onkin, että Taft—Hartley-lakia
uhataan nyt käyttää satamatyöläisiä vastaan ja satamtyöläi-siä.
syyetään hallitusvallan toimesta kuumapäisyydestä, kos­ka
kerran on tarkoitus lähettää heidät "jäähylle", vaikka to­siasia
on, että New Yorkin varustamojen yhdistys on vas­tuussa
lakon jatkumisesta. Se kieltätyi neuvottelemasta sa­tamatyöläisten
liiton kanssa ennen lokakuun 15 päivää, ellei­vät
lakkqlaiset palaa sitä ennen työhön! Valtiovallaij voimaa
ja auktoriteettia ei siis käytetä työnantajainyhdistystä vas­taan,
joka kieltäytyy julkisesti neuvottelemastakaan työläis-tensä
kanssa, puhumattakaan nyt siitä, että suostuisi työläis-tensä
esittämien epäkohtien korjaamiseen. Mutta sitä anka­rammin
käytetään valtiovallan koneistoa siinä mielessä, että
saataisiin työläiset suostumaan työnantajain vaatirhuksiin ja
palaaman töihin työnantajain ultimaattumin perusteella! Ei
siis ole lainkaan ihme vaikka yhdysvaltaiset ammattiyhdis-tysihmiset
ovat suutuksissaan tapahtumasta. Toisaalta tämä
on uusi esimerkki siitä miten Yhdysvalloissa harjoitettua
punakauhun lietsontaa ja työväenliikkeen mustamaalausta
yleensä on käytetty ovelasti ja tehokkaasti koko työväen-
. liikkeen pään menoksi!
Kun satamatyöläiset joutuivat näin äkiä Taft—Härtley-lain
uhreiksi, niin se herättää tavallaan kysymyksen siitä,
miksi sikäläiset lerästyöläiset ovat "saaneet rauhassa jatkaa
lakkoaan" jo yli 80 päivää? Voidaan kysyä, että eikö teräs-työläisten
lakko, todista, ettei Yhdysvalloissa olekaan mitään
työnantajain ja hallituselinten yhteisrintamaa työväenliik­keen
pään menoksi?
Asian vähänkin läheisempi tutkimus osoittaa kuitenkin,
(Bttä^ päinvastoin on asia. Todellisuudessa teräs- ja satama-työläistenlaköt
rtiiiodostavat saman mitalin vastakkaiset puo­let.
Satamatyöläisten lakossa joutui kolmen ensimmäisen
lakkopäivän aikana toimettomaksi yli 300 laivaa. Se oli kova
isku laivanvarustajille. Juuri laivanvarustajain etujen vuok­si
nyt aiotaan.(kirjoitamme näitä rivejä keskiviikkona) sata­matyöläiset
panna Taft—Hartley-lain pakkopaitaan.
' Mutta kuten yleisesti tiedetään, jättiläiskokoiset teräs-yhiöt
valmistuivat pitkän aikaa ja suurella huolella nyt käyn-nissäolevaa
lakkoa varten. Ne kehoittivat "asiakkaitaan",
autor, sähkö-, rakennus- ja muiden alojen teollisuuksia hank­kimaan
riittävän suuret varastot terästä ennen lakon puh­keamista.
Tässä varastojen kartuttamismielessä pidettiin te­rästeollisuutta
keinotekoisesti vilkkaassa käynnissä.
Kuten näkyy, terästeollisuus oli hsrvin varustautunut tä­tä
lakkoa varten, kuten oli jokin aika sitten Incokin varus­tautunut
nikkeiinkaivajain lakon varalta. Jättiläismäisten
teräsyhtiöiden tarkoituksena oli ja on antaa työläisilleen
sellainen opetus, jota he eivät hevillä unhoita.: Teräsyhtiöi­den
valtava mainoskampanja osoittaa^ että työnantajain tar­koituksena
on heikentää työläistensä unioturvaa siinä mää-
• rin;: että voidaan mielivaltaisesti: vähentää joukkomitassa
työläisiä. Tosiasiassa teräsyhtiöt vaativat sellaista huonon-niista
työehtosopimukseen, että yhtiö voi automatisoinnin
johdosta. vähentää kenen tahansa työläisensä mitään lupaa
•kysymättä uniolta.:Unio ei tietenkään tällaista vaatimusta
voi hyväksyä, sillä se tarkoittaisi vanhemmuusoikeuksien ro-muuttamista:
eli sitä, että yhtiö voisi automatisoinnin var-
. jolla lähettää kilometritehtaalle vanhemmat työläisensä. •
• ' Tämä on vain yksi tärkeä puoli Yhdysvaltain teräslakos-ta/
mutta' se osoittaa vakuuttavasti, että ; teräsyhtiöt eivät
^haluakaanisaada vielä koneitaanikäyntiin ja siksi t^
tä: suosiva hallituskoneisto istuu kädet ristissä. Washihgton
on siis ilmeisesti tässäkin teräsyhtiöiden puolella työläisiä
' Vastaan.
Ja miksi suuret teräsyhtiöt eivät halua panna vielä ko­neitaan
käyntiin? Ensinnäkin, ne uskovat vieläkin, että voi­vat
antaa opetuksen työläisilleen_ja pakottaa heidät hyväk­symään
paljon entistä huonomman työehtosopimuksen.
' Toiseksi on huomioitava tärkeä talousseikka. Teräsyh-
, tiöt ovat tuottaneet riittävästi varastoja^ lakon jatkaniista
vcrten. Niillä ei siis ole mitään kiirettä, sillä kuvaannollisesti
- puhusn nämä jättiläismäiset teräsyhtiöt istuvat Vuorenkof-kuistcn
rahasäkkien päällä. Toisaalta teräsyhtiöt tietävät val­lan
hyvin, että vaikka lakko jatkuukin vielä muutamia viik­koja,
ne voivat tuottaa "täyden kuotan" tätä vuotta varten.
y
kuin puolella kapasiteetillaan. Lakon edellä se toimi useita
ikuukatisia miltei täydellä kapasiteetilla: Ja jos lakon jälkeen
pannaan tehtaat taas käyntiin muutamaksi kuukaudeksi täy--
dellä kapasiteetilla,-niin varastot täyttyvät äkkiä.
Tilanne "teräslakkorintamalla" on siis vallan toisenlai-
, rten kuin satamalakossa ja tästä tilanteen erilaisuudesta joh­tuu
taktiikan erilaisuus. Mutta kuten sanottu, kummassakin
suurlakossa on Yhdysvaltain valtiovalta linjoittautunut sel­västi
J a avoimesti työnantajain puolelle työläisiä vastaan.
* * *
Näistä lakoista vetää Canadankin työväenliike omat ^h-topäätöksensä
jä^e "onkin tärkeätä, sillä meidän maassamme
on myös kehittymässä työnantajapiirien suurrynnäkkö työ­väen
elinoikeuksia vastaan.
• a 5 05'fl'0"6T>"fl'0T6'<nra'o'0'ttT0'Tnr
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
, ^
^ A. Kotila, Port Arthur. Ont., täyt­tää'keskiviikkona,:
lokakuun--11 päi­vänä
79 vuotta.
Alex Koskela; Timmins, Ont., täyt­tää
tjorstaina, lokakuun 15 pnä 75
vuotta.
, Yhdymme -sukulaisten, ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Jumala
Pappi joutuu oikeuteen
Madrid. — Täällä tledoitettiin maa-nantama,
etta yleinen syyttäjä vaa­tii
kolmen kuukauden vankeustuo­miota
protestanttiselle papille, jota
syytetään oman kirkkonsa oveen
pannun hallituksen sinetin rikkomi-sesta.."
Syytetyn. 38-vuötiäari pastori Ma­nuel
Nunezln kappeli, joka on täällä
esikaupungissa^ suljettiin kuusj^kuu-kautta
sitten ja ovelle pantiin sinetti
ilman, että olisi ilmoitettu syytä toi­menpiteeseen.
Kaksi kuukautta myö­hemmin
pastori rikkoi sinetin kap­pelinsa
ovessa ja piti jumalanpalve­luksen.
Veljeslehtemme ..Työmies-Eteen-:
päin julkaisi äskettäin erittäin mle-
. lenkiintoisen artikkelin,: missä ha­vainnollisesti
ja; tapahtuneisiin to-
^ slasloihin.' nojaten osoitetaan,, mi­hin
vie työväenliikkeen se: "kaksi­puoluejärjestelmän"
paratiisi, jön-a
puitteLssa kannatetaan sitä tai'
tätä "tyoväenystävää", joka on ja
toimii jommankumman porvari­puolueen
jäsenenä. Mainitussa ar­tikkelissa
sanotaan:
Kapitalistimielisten uniojohtäjien
politiikka ilmaisee itsensä mottona:
"Palkitkaa ystävänne ja tarikaiskaa
vihollisianne". Mitään rekordia ei
ole vihollisista, joita työväenjohtajat
rankaisivat viime marraskuun vaa­leissa,
mutta t vaalien jälkeisissä voi-tonsanomissaan
työväenjohtajat ää­nekkäästi
kuuluttivat ystäviensä va­lituksi
tulemisesta työväenäänien
Pai|on uusia
saatu Lunik II avulla
Moskova. ^ Tietotoimisto TASS
on antanut julkisuuteen seuraavan
t'cdonannon kuuraketin tutkimus
tuloksista:
Syyskuun 12 päivänä 1959 lau-k
a i i t u Neu<vostoliiton avaruusraket
ti**saavutti Kuun pinnan syyskuun
14 päivänä klo 00.02.24 Moskvoan
aikaa.
Neuvostoliiton monivaiheisen a-varuusraketin
lento Kuuhun tapah­tui
täsmälleen ennaitalaskettua ra­taa
pitkin. Kaikki raketin laitteet,
koneistot ja patterit toimivat len­non
aikana normaalisti.
Rakettiin asennetut radiotekn l i i -
.«t laitteet tekivät mahdolliseksi
seurata luot-^ttavasti Maasta käsin
sen lentoa lähtölaukauksesta alkaen
siihen hetkeen saakka, jolloin kär­kiosa
ja siinä sijainneet t'eteelliset
kojeet saavuttivat Kuun pinnan.
Maa sa olevan automaattisen mit­tauskeskuksen
hyvän työskentelyn
ansiosta voitiin tarkkailla yhtäjak­soisesti
raketn todellisen lentorä
dan ja la ketun radan yhd-npitä-vyyttä
antaa pätevä ennuste raketin
osumisesta Kuuhun ja määritellä o
sumiskohta.
Neuvostoliiton toisen avaruusra­ketin
f aktlllisen lentoradan analyy­si
kaikkien mittausmei-k ntojen ja
havaintojen perusteelta tekee mah-dollisek-
ri' suorittaa nyt ensimmäi­sen
täsmennetyn arvion raketin' vii­meisen
vjriheen j a tieteellset tutki-mu.
s- ja mittauskojeet sisältäneen
kammion putoamispaikasta. Ha­vaintojen
käsittely osoittaa, että
Neuvostoli ton toisen avaruusrake
tin kammio laskeutui Kuun pinnal­le
"Kirkkauden meren" itäpuolelle.
v\ristillus, Arkhimedes- ja .Autoly-kos-
kraatereiden läheisyyteen.
Kammion tullesca Kuun pinnalle
oli sen radan kallistuma Kuun pin­taan
60 astetta J a 1 ikkeen nopeus
Kuun suhteen noin 3,3 kilometriä
sekunnissa.
Saatujen tulosten käsittely osoit­taa,
että myös raketin viimeinen
vaihe saavutti Kuun pinnan.
Kuten aikaisemmin on jo ilmo''
tettu. oli tarkoitus Neuvostoliiton
toisen avaruusraketin lennon aika­na
suorittaa Maan magneettikentän
j a Kuun magneettikentän tutki­muksia
säteilyvyöhykke den tutki­muksia
Maan ympärillä, avaruussä
teilyn intensiivisyyden tutkimista,
avaruus:äteilyn sLsältämicn raskai­den
ydinten tutkimasta; planeetto­jenvälisen
avaruuden aineen kaa­sukomponenttien
tutkimista sekä
meteorihiukkasten tutkimista.
Suoritetuista tutkimuksista saatu
jen tulosten käsittely ocoittaa kamt
Rajoitetun V tilan vuoksi me
haluamme kiinnittää tässä yhr
teydessä huomiota vain yhteen
seikkaan.. Täällä Sudburyssa on
viimeaikoina keskusteltu;hyvin
paljon siitäi että olisiko; Ineon
työläisille ollut hyödyksi, jos
he olisivatv kuuluneet terästyö-läisten
unioon — CLC:rr liitty­minen
sen inykyisillä^ehdoilla
tarkoittaisi nimenomaan; teräj^,
työläisten uniooh liittymistä.
Mutta mitä opettaa meille puo­len
miljoonan terästyöläisen
lakko rajan eteläpuolella? La­kon
loppumisesta ei-ole vielä­kään
mitään tietoa, eikä var­muutta
siitä, miten se päättyy.
Ja kysymys on kahdesta sa­manlaisesta
lakkotilanteesta,
missä •Ätyönantajatpaköittivat
työläisensä yhtiölle •edullisellai
.ajalla lakkotaisteluun.
Terästyöiä^sten tapaus ei siis
suosittele kaivosmiehille oman
mainehikkaan unionsa murs­kaamista,
eikä missään tapauk­sessa
terästyöläisten unioon
liittymistä.
m oon asennettujen tieteellisten ja
telemeti-isten kojeiden toimineen
normaalisti.
Telemetriisten tutkiniusinateriaa-lien
aikuselvitys pn suoritettu. Saa­tujen
ennakkotietojen nojalla voi­daan
todeta jo nyt seuraavaa:
— Magnitometrin merkintöjen
mukaan sen herkkyyden ja devi-aattipoikkeaman
(60 gamman l u ot
kaa) puittei.-sa ei Kuun läheisyy
dessä ole_ havaittu magneettikent^
tää.
Sät-^ilyn intensiivisyyden mit­taukset
Kuun iä.hes.vydessä eivät
ole todenneet varaushiukkastensä-teilyvyöhykettä.
Tämä seikka so
pii yhteen magneettimittausten tu­lo
ten kan.ssa..
Kosmisessa avaruudcs.sa on rake­tin
lentpradaila suoritettu mittauk­sia
avaruussäte lyn yleisvirras.sa ja
avaruussäteilyyn kuuluvien helium-ydinten
(alfahiukkasten), hiiliydin-tcn.
typpiydinton. happiydinten. ja
näitä raskaampien ydinten v-rrois-sa.
— Oh saatu lisätietoja röntgensä­teistä
gammasäteistä suur a ja pie­niä
en?rgioita sisältävistä elektro­neista
ja suurenergiahiukkas'sta.
-—On suoritettu mittauksia Maan
säteily vyöhykkeen rajoissa.
— On rekisteröity virtoja ,joita
aivat aikaan kojekammioon asen­nettuihin
neljään positiivisten
hiukka,st"n varaajaan ulkoa joutu­neet
ionisoidun kaasun hiukkaset.
Rekisteröityjen virtojen suuruuS'
luokat muuttuvat ; raketin lento­matkan
en vaihei.ssa. Ennakkoar­viot
osoittavat, että Maan ja Kuun
välillä on alue ta missä ionisoitu­jen
hiukkasten vahvuus on vähem­män
kuin 100 hiukkasta kuutiohent-timetrissä.
Lähempänä Kuuta noin 10,000 ki­lometrin
etäisyydessä siitä rekiste­röidyt
virrat kasvavat. Tähän voi
olla sei tyksenä joko Kuun ympäril­tä
mahdollisesti oleva ionisoiduiista
hiukkasista muodostunut peite,
eräänlainen Kuun ionosfääri, tai
Kuun ympärillä on alue jos.sa esiin­tyy
tavallista suuremmassa konsen-traatiossa
korpuskeleita. joiden
energiat ovat kymmenien volttien
suuruuisluokkaa.
Saatujen tulosten käsittelyä ja
erittelyä jatketaan.
Tulokret julkaistaan sitä mukaa
kuin.työt saadaan valmiiksi.
Monivaiheisen avaruusraketin ra^
kentaminen. sen rakettimoottorei-den,
lennonohjausjärjestelmän ja
maanpäällisten rakennelmien air
kaansaaminen, joiden avulla on tur­vattu
täsmällinen lähtö, erittäin
täsmällinen kulku Kuuhun .sekä var­ma
tarkkailu siihen, hetkeen asti;
j o l l o n raketti kohtasi Kuun, ovat
Neuvostoliiton tieteen ja tekniikan
merkittäviä saavutuksia.
Neuvostoliiton toisen avaruusra­ketin
l a u k ä i s c m i n e n ^ s u o r i t e t l u t u tr
kimussarja ja Kuun pinnan tavöl-taminen
-merkitsevät huomattavaa'
lisää maailman tieteen ja ihmisen
avaruuteen pääsyn hyväksi.
MARS-JA VENUS
TAVOITETTAVISSA
Neuvostoliiton raketit ovat riit­tävän
voimakkaita ja nope'ta len­tääkseen
Marsiin • tai •Venukseen;
mutta sellainen matka vaatii tar­kempaa
:; valvontajärjestelmää ; kuin
oli lähetettäessä matkaan Lunik 11,
on venäläinen; geofyy.sikko Federov
maininnut. > '
Neuvostoliiton on' teknUlisesti
mahdollista: l ä h e t t ä ä raskaampia ra^
kettoja kuin oli Lunik IL Venäläi­set
tiedemieHet kykenevät mitä
suuirin\malla , varmuudella ^ laske­maan
eri rakettityyppien radat,
muttavpaljoni vaikeampaa ,on saada
raketti noudattamaan etukäteen
määrättyä rataa. Ei pitäisi.olla vai­keata
lähettää kuuhun F toisenkin-tyyppisiä
raketteja kuin oli Lunik
IL
avulla. Jatodellakin; V noin -80 -^^
senttiä niistä ehdoldcaista, jolta jär­jestynyt-
työväki kannattli: valittiin
kongressiin ;"työvaen ystävinä", etta
kaikki työväelle myötämieliset laki­esitykset
on helppo ajaa voimaan.
Joten suuri oli. heidän hammastykT
sensa, kun huomattava prosentti
naista "ystävistä" äänestikin . taan­tumuksellisten
mukana Landrum-
Grlffith lakiesityksen puolesta, jota
lakia yksinpä George Meany kuvasi
tyovaenlukkeen "tappajaksi".
Mutta työväenjohtajat esivät ole
vieläkään luopuneet uskollisuiidesr
taan tradltsionalista kapitalistimie-listä
uhioiden poliittista politiikkaa
köhtaan.^itä> seikkaa korosti äsket­täin
AFL-^CiO liiton sähkötyöläis-ten
unlon presidentti James B. Ca­rey,
joka kirjoitti kaksi kirjettä, kpn-gressimiehille.
Hän ylisti kongressi-miehiä.
jotka äänestivät yllämainit­tua
lakia vastaan. Ja lupasi niille l i ­sää
"palkkiolta". Mutta niitä, jotka
äänestivät puolesta, hän uhkasi ran­gaistuksella.
"Me tulemmö tekemään
kaiken, mikä oh meidän vallassam­me",
kirjoitti hän, todistaaksemme
työtätekeville miehille ja naisille tei­dän
piirissänne, että te olette äänes­täneet
heitä vastaan ja että heidän
näinollen tulee ryhtyä vastaavaan
toinienpiteeseen äänestysuurnalla".
Täten siis uniobyrokraattien poli-ciikka
op täydellisesti rappeutunut
yksinpä heidän oman standardinsa i
mukaan siitä, mikä muodosta työ- j
väen "ystävän". Tämän yhteydessä i
tulee palauttaa mieliin Fred A. Hart­ley,
pahamaineisen työväen orjalain,
Taft-Hartley lain toinen laaUja.
Häntä pidettiin "huomattavana työ-I
väen ystävänä". V. 1940, jolloin Hart­ley
oli uudelleen ehdokkaana kon­gressiin
New Jerseyn 10. piiristä, kuu- '
dennen kerran, senaikainen AFL:n •
presidentti William Green levitti '
kautta piirin kirjettä, jossa sanottiin:
Todistakaamme olevamme todella
lviitollisia kongrcssimies Hartleylle !
hyvästä palveluksesta, jota hän on '
suorittanut, palauttamalla hänet ta- .;
ka isin kongressiin suurella äänten-enemmistöllä".
Seitsemän vuotta myöhemmin .sa-
.ma Hartley hääräsi toisen isänä siit­tämässä
katalaa tvöväenvaitaista la- '
Icia, jonka tuhoisa vaikulu.s aletaan^
nyt vasta tuntea kaikessa alastomuu­dessaan.
Koska jokaisella n.s. työ­väen
ystävällä" on poliittinen filoso- ,
fia, joka kapitalistiselta , perusteel- i
taan on sama kuin Hartleynkin," niin '
jokainen niistä voi suorittaa samoja ;
palveluksia kuin hänkin kongressin \
todellisille isännille — kapitalistiluo- '
kalle. i
Mutta uniobyrokraUicn politiikan
va-ankkoutunersuus tule näkyviin:
myos. sima. kun kysymme, kuinka i
työväen vihollisia tullaan "rankaise- !
maan". Rangaistaanko niita siten, et­ta
työväkeä kehoitetaan pysymään
poissa äänestysuurnalta? Selvästi se i
vain, lakaisi niiden uudell(?envalitse-]
misen. Näinollen ainoa keino vihol-!
listen rankaisemiseen olisi .se. että-työläiset
äänestäisivät toisen valta- i
puolueen ehdokkaiden vastaehdokkai- i
ta. Se johtaisi vihollLston häviöön,'
mutta mita se .saisi aikaan positiivi­sella
puolella? , Toisenkin valtapuo­lueen
ehdokas, joka on työväen "vi­hollista,
vastassa, on myos työnanta­jien
kasin valikoima ehdokas.. Hän
saatta olla ja usein onkuv vieläkin
•taantumukselisempi kuin se työväen
"vihollinen", joka virallisesti siksi
julistetaan. Jokatapauksessa on us­kollinen
ja noyra kapitalismille —
valmis. Fred A. Hartley.
e
Kirjaltain union presidentti Elmer
Bro\vn puhui unionsa konventio-ssa
Philadelphiassa "työväen ystävistä"
kongressissa ja siita synkästä tilan­teesta,
joka parhaillaan on järjesty­neen
työväen edessä; Brown sanoi:
m.m.:
"On tärkeätä kiinnittää huomiota
tilanteeseen, josta yleinen työväen­liike
loytaa itsensä tanaan'poliitti­silla
ja lainlaadinnalllslUa aloilla.
Viime marrask; kongressimiesvaalien
jälkeen suurin osa meistä oli innois-,
saan äänestyksen tuloksista. Ja mei­dän
innostuksemme oh oikeutettua
tuona aikana.
"Emmeko olleet valinneet demo­kraattista
enemmistöä edustajahuo-nsessen
ja senaattiin jä "eikö demo-
-kratteja tavallisesti pidetä liberaaT
Jeina ja -järjestyneen työväen ystä­vinä?
Kuinka pahasti meitä petet­tiin?'
'. .•
"Niin pian kuin nykyinen kongressin
istunto kokoontui, hurja huuto nousi
Capitol mäeltä. Eräät lainlaatijat —
vanhoillisemmat heistä — huusivat:
'käykäämme käsiksi työväkeen!'
"Toiset, niiden joukossa meidän
n.s. ystäviämme, sanoivat: 'Refor-meeratkaämme
työväki'!"
Mitä molemmat ryhmät tarkoitti­vat
ja mitä ne ovat tehneet koko is­tuntokauden
ajan, se voidaan sum­mata
yhdeksi ja samaksi pyrkimyk­seksi:
"Antakaamme työväelle isku. An­netaan
rotille erikoisetuisuuksia
union ihmisten yli. Heikentäkäämme
työväkeä häväisemällä sen johtajia.
Murskatkaamme unionistinen liike
pukemalla unioiden toiminta lailli­seen
pakkopaitaan." -
Se on todellakin tarkka kuvaus sii­tä,
mitä todella tapahtui. Mutta eri
a.sia on se, ovatko työväenjohtajat
initään oppineet, vai ovatko he val­miit
johtamaan seuraajansa uusiin
pettymyksiin.
* • »• •
On selvää, että työväen oman po­liittisen
puolueen perustaminen te­kisi
lopun niistä pettyhiyksistä ja
huijauksista, joiden uhriksi työväki
joutuu työväenhikkeen huippujoh­don
onnettoman politiikan takia.
Vankeuteen
periaatesyistä
Ottawa. ~ Ottawalainen Robert
N.? Porter jRalasiitorstainasikotiinsa
oltuaan kaksi päivää vankeudessa
siitä, e t t ä hän o l i kieltäytynyt "pe­riaatteellisista
syistä" maksamasta
$3.00 parkkaussakkoa. ^
Porter oli sanonut tuomari Joac­h
im Sauvelle, että hänen autonsa
oli varastettu viime, maaliskuussa
ja poliisit eivät: ole vielä tähän'
mennessä löytäneet sitä. Hän oli
uudella autolla liikkeellä ^kun-pq-liisit
olivat antaneet hänelle park-kauslipun.
• .
"Olen sitä mieltä, että kaikkien
parkkauslippuja saaneiden auton-ajurien
tulisi kieltäytyä maksamas­ta
sakkoa ja mentävä vankeuteen
n i i n kauan'kuin'on olemassa yksi­kään
varastettu auto löytämättä tai
yksikään rikos selvittämättä. Jos
poliisit työskentelisivät rikoksien
selvittämiseksi sen sijaan että he
jakavat parkkauslippuja, n i i n asiat
olisivat paljon paremmassa mal­lissa",
sanoi Porter.
autoilla on
Kuusi neuvosto­kenraalia
saapui
Helsinki. — (SS) — Kuusi neu-vo:
töyenäläistä kenraalia käsittävä
Neuvostoliiton sotilasvaltuuSkimta
saapui 1. 10. erikoisientokoneella
l i c j s i n k i i n . vastav erailuksi piioliis-tusvoimicmme
komentajan viime
keväänä Neuvostoliittoon subi;itta
maan käyntiin. Sotilasvaltuurkun-nan
johtajana ja nakyvimp-nä hah­moina
ovat iNeuvostoli ton maavoi­mien
komentaja, marsalkka Gretsh-kon
sijainen armeijakenraall A . S.
Znadov )a kcnraalieveresti A. T.
Stutshcnko. joka on vuoden 1956
tammikuusta lähtien toiminut Neu­vostoliiton
ns. Pohjoisen sotilaspu-rin
(Neuvosto-Karjala) komentaja­na.
Sotilarvaltuuskunnan muut jä­senet
•— kenraaliluutnantti IL D.
Mansurov ja kenraalimajurit L L .
Mironenko. G. P. Artemjev ja K . T.
Tsedrik edu.stavat ilmavoimia,
panssarjvoim a sekä Neuvostoliiton
sotavoimien urheilujärjestöä pää­toimipaikkanaan
Moskova.
iNciivostoliiton solilasvaltuuskun-ta
vastaanotettiin Helsingin lonto-asemalla
sotilaallisn kunnianosoi­tuksin.
Kentälle olivat järjestäyty­neet
kunniakomppania ja soitto­kunta
ja valtuuskuntaa olivat vas­ta
sa piiolUiStusvoimain komentajan
sijainen, kenraaliluutnantti S. S i ­melius
sekä joukko muita korkeita
upseereja.
Vieraat viipyvät maassamme 10
-^14 päivää. vieraillen mm. Hami­nassa;
Karhulassa j a Kotkassa.'
Toronto. — Ford of Canada on tie-doittanut,
että uudet pienemmät
Fordin autot myydään Oakvillen teh­taalta
veroja hupmioimatta $2,048 ja
$2,060. Kysymyksessä ovat uudet Fal­con
ja Frontenac autot, jotka ovat
tavallista Fordia pienemmät ja ke­vyemmät.
Huomioiden verot kaksi-ovisen
Falconin hinta tulee olemaan
$2,345 ^ ja kaksiovisen Frontenacin
hinta $2,359.
Neliovisesta Falconista peritään
verot huomioiden $2,417. Neliovisesta
Frontenacista peritään $2,431. Näihin
hintoihin on ulkopaikkakimtalaisen
oitajan lisättävä vielä kuljetuskus­tannukset.
Frontenac on Fordin Canadassa
valmistama "pikkuauto" ja se on
kaikkialla Canadassa nähtävänä ku­luvan
viikon aikana. Samalla kertaa
esitetään myös tavallisia Fordeja ja
j Meteor autoja. ^
! Yhtiö on myös tiedoittanut, että
Fordin ja Meteorin hinnat tulevat
olemaan suimnilleen samat kuin vii­me
vuonna.
Vuoden 1960 kaksiovisen Fordin
hinta Oakvillessa on tällä kertaa
ilmoitettu olevan $2,729 jä sama auto
8-silinterisellä moottorilla maksaa
$2.857. Tässä hinna-sa on huomioitu
verojen osuus. Kaksioviseii Meteorin
hinta on $2.743 ja 8-sUinterisen ko­neen
kaiusa on hinta $2,871.
Amerikkalainen seurasi
H:n neuvoja ja on
metsästämässä NL:ssa
Moskova. — Maanantaina tiedol-tettiin
taalla, etta Yhdysvaltain val-tiodepartmentm
entinen virkailija
Charles Thayer on metsästämässä
Neuvostoliitossa villisikoja, hirviä ja
karhuja pääministeri Hrushtshevin
kehoituksesta.
Thayer seurasi Ne\v Yorkin kuver­nööri
Averell Harrimania hänen äs­keisellä
vierailumatkallaan Neuvos­toliittoon.
Vieradunsa aikana hän sa­noi
olevansa innokas metsästäjä, jo^
hon Hrushtshev oh sanonut: "Miksi
ette tule metsästämään tänne?"
Thayer otti huomioon neuvostojoh­tajan
kehoituksen ja saapui tänne
mennäkseen kuuden viikon metsäs­tysmatkalle
Kaukaastaan.
J A
IllJllillll TÄTÄ
E I NIIN E I M NÄIN'^y'"'i ^"/
Nieminen' oli työpaikallaan ker^
tonut sunnuntain tienoissa mene­vänsä
kalaan. - -
Tuli maanantai'ja kohta aamusta
kysyttiin Niemiseltä:'
— No, 'saitkos kalaa?
— Saanut? E i , en minä saanut.
— No, ottikos kalaa sitten?
— Mistäs ottaa, kun ei mitään
saanut.
Jodoin näkee
poliittisen toimin­nan
tarpeelliseksi -
Vancouver. — Canad-an Labor
Cpngrecsin presidentti Claude Jo­doin
korosti täällä tiistaina B . . C .
Federation of Laborin edustajako­kouksessa,
e t t ä uhioiden ön osallls-'
tuttava poliittiseen toimntaan. '
CLCn joihtaja sanoi; e t t ä h ä n e n:
sanojaan joitakin viikkoja sitten
pidetyssä imionistien ja CCFHV
edustajien seminaarissa oli väärin
tulkittu, jotta hän muka haluaisi
perääntyä uudon puolueen perusta-misajaluksessa.
Mainitussa senti-naarissa,
joidenkin tietojen mukaan
hänen väitetään hyljänneen lähei-,
set suhteet CLCn j ä CCFn välillä.
Täällä häri väitti taricbittaneen
s i l l o in samaa kuin nytkin. "Järjes­tynyt
työväestö ei halua hallita",.
ranoi hän, "se haluaa olla yhteis­toiminnassa
yhteiskuntamme kaik-'
kien muiden osien kanssa yhteisen
päämäärän saavuttamiseksi eikä'
jonkun puolueen kontrolloimiseksi..
Congressin it:e, joka on liittoutur
neista unioista muodostettu kan­sallinen
järjestö, ei tulisi liittoutua
m nkään puolueen kanssa Vaan uni­oiden,
ja erikoisestikin unioiden
jäsenien, tulisi siten tehdä."
Uuden puolueen tarve on yhä
suurempi, sanoi hän. Hän kehoitti
unioiden jäsen'ä liittymään farma^ .
rien j a pienliikemiesten s-jkä pien­ten
liberaalien kanssa tai'jotakseen-canadalaisille
tilaisuuden , valita .
keskustalta vasemman ja keskus­tasta
oikoan välillä.
CLC. sano' hän, on. annettava jo­kaiselle
uoiioUe täydellinen demok­raattinen
vapaus liittoutumiskysy-.
myksessä ja niillä on oltava jokai­sella
vapaus esittää lainlaadinnalli-nen
ohjelman:a mille tahansa halli­tukselle.
V •
4,000 km öijyjohto
NLista {^Eurooppaan
Moskova. — Neuvostoliitossa on
vahvistettu suunnitehna öljyjohtoje"n
rakentamisesta Neuvostoliitosta Puo- V
laan. Saksan demokrattiseen tasaval­taan,
Tshekkoslovakiaan ja Unkariin.
Johtojen yhteispituudeksi tulee 4,000 :
km. -^:
oljyjohtojen alkupää tulee' ole- •
maan- Kuibyshevin kaupungin lähet-.
tyvillä Volgan rannalla. Pohjoinen
johto vedetään Puolaan ja Saksan
demokrattiseen tasavaltaan, etelälr
nen Unkariin ja Tshekkoslovakiaan.
Matkan varrelle rakennetaan 20
pumppuasemaa, ja öljyn pumppaa­minen
tapahtuu automaattisesti;-
Kukin maa suunnittelee, rakentaa
ja kustantaa öljyjohdon omalla alu- :
eellaan ja siis myös omistaa sen. Ny-' f
kyaikaisten koneiden avidla johdot :
saadaan valmiiksi 3—4 vuodessa. / ..
Koirien päivä Napolissa
Napoli. — Kullakin koiralla on
oma päivänsä — tavataan sanoa^
ja Napolin VkoiraputkässaV olleil­la
piskeillä oli oma päivänsä sun­nuntaina,
lokakuun 4 pnä^
Johtuen siitä kun silloin vietet­tiin
St. . Francisin (F'ranciscus As-sisiiainen),
eläinten suojeluspyhi-.
/myksen juhlaa, kaikld koiratarhas­sa
olleet piskit vapautettiin — . j a :
niin he pelastuivat kaasukammio-?
kuolemalta.
Vapautumisensa jälkeen koirat ;
juoksentelivat Napolin koiraputkan>
ympäristöllä,:minne Italian kansal-,:i
linen koirien suojeluyhdistys. > o l i;
järjestänyt niille; juhla-aterian -r^ • •
lihaa, luita ja koirankeksejä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Hyvä vaimo" - Aleksis Kiven mukaan
"Kovan luunV yskän, nuhan ja
muun kylmettymisen kanssa kampr
paillessa, ja siitä: syystä: muutamia
iltoja, kolona jstuessa otimme kalT
seltayaksi Aleksis Kiven kuolemat-
-toman '-^Seitsemän veljestä" — huo­nompi
lukeminen' kun ei maittanut
-H^ ja. avasimme sen summassa, ku-,
ten mummo-vainajamme tapasi ava­ta
raamatun ja epistolan siclunruo*
kaa etsiessään, ja niin aukeni sil-mien^
ine eteen kahdennentoista lu­vun
kohta, missä seisoo:
"Aapo: Kas Timoa vaan! hän jut­telee
kuin kokenut mies. Onpa lai­ta,
niinkuin sanotv Vaimo huoneen:
joko nostaa ylös mahtiin ja kun­niaan
tai repii sen alas'aina multa­hirsiin
asti. Nyt en puhu talosta,
jossa isäntä on vallan villitty, joka
hetkessä menettää vuosien hedel­mät;
siitä talosta en puhu, siinä ei
alittaisi Moision rikkaus eikä vai­mon
emännyys, vaikka olisi hän vik­kelä
kuin kärppä ja kitsaskuinjuu^
talaisämmä.
"Mutta olkoon talo ja siinä isäntä
tavallinen tuhlaaja, mutta kas.'jos
talossa vaan on emäntä tiivis ja
säästävJUncn;: niin :seisoopa talo,
-seihoo _väkiston. Sitäpä vastoin,
liuoncjossa emäntä tuhlaa, käy pian
kjinioon ilman 7iu'moa,. käy, vaikka
kynsin isäntäilien. vastaan kymmer
Tien miehen kouralla. Tosin voi
isäntä : itsensä kulauttaa a i k a ; l a i l la
humalaan ja tappelee . h ä n . kylässä,
josta laki" a n t a a . h ä n e l l e ansion mu­kaan
suolaa sclkään.smutta kuiten­kin
taidamme, lukea tällaisia: haak-sirlkkoja
pieniksi turmioiksi,- veri-haavoiksi
ihmisen ruumiissa, johon
vertaan nyt talon. Mutta emäntä
joka: luhlaav,on talon; ruumiin joka­päiväinen
mato vatsassa, sen koi,
.sen syöpä, joka menettää kaikki
nesteet ja viimein koko rakennuk­sen
ransistaa ja kaataa . . .
Juhani , . . Huono ja tuhlaaja-emantä
on talon kaikki kuluttava
rotta Ja kurja katsella kuin poro-lammikossa
.vanha tallukkahaasu
"Aapo: Olkoon siis nainen, niin­kuin
sen olla pitää, elämämme an­karin
askel. Sillä huono emäntä
on miehen tuho. mutta kelpo ja ar­mas
vaimo on - hänen : onnensa iha­nin,
hänen paras ystävänsä, kultai;
nen kunniansa j a tekee; h ä n e n elä­mänsä
ilon ja rauhan satamaksi. Ja
sellaista vaimoa V h ä n : kohdelkoon
kuin omaa silmäteräänsä, kuin sie­lunsa
kalleinta aarretta . . ."
•;— Siinä sen kuulit, n y ^ meistä
yleensä mukiinmenevistä emännistä
on kirjoitettu huomautti :misus
selittäen, että niistä vaimoväen hy-vistäkin
puolista sopisi joskus kir­joittaa.
NoT sisä- ja ulkoministerin' käsky
"fuli/ täytetyksi; Samalla emme voi
olla ihailematta vanhan mummovait
najan. hyvää systeemiä saarnansa
etsimisessä:. Kovin uskovainen oli­kin
mummo, vaikka karttoi veroja
-perivää kirkkoa kuin ruttoa, ja ka­pinoi
"pappien ulkokultaisuutta
vastaan" yleensä kuten?.hän;sanoi;
Mutta kotona hän l u k i miltei joka
päivä raamattua ja löysi parhaiten
sopivan saarnatekstin siten, että
avasi "ison- kirjan" mistä se;sattui
kulloinkin aukeamaan.
Me~ puolestamme suosittelemme
^tämänpäiväiseksi ja sunnuntaiseksi
lukemistoksi Aleksis Kiven kuole­mattomia
teoksia, jotka antavat ai­na
uusia aatteita, avartavat katso-inuksimmb
ja lisäävät yleensä tie­toisuuttamme.
Kiven teosten tut­kiminen
j a lukeminen yhä uudel­leen
sopii kaikkina ^vuodenaikoina,
mutta, lokakuun kymmenes päivä
on omistettu Suomessa erikoiseksi
Kiven päiväksi, ja me Canadan suo­malaiset
teemme hyvän palveluksen
sekä itsellemme e t t ä uudelle koti­maallemme
jos osallistumme K i v e n;
päivän viettoon. Lukemalla jatku­vasti
Kiven,kirjallisuutta,esittämäl-i>
lä hänen näytelmiään ja omaksu­malla
Kiven hengen kotikurkemme
alle pysyväksi asukkaaksi, me saam­me
jatkuvasti uutta innostusta ja
uusia tienviittoja elämällemme. >
"Minä elän", sanoi Aleksis Kivi
viimeisiksi; jäähyväisiksi: kuoleman^
sa edellä — ja hän j ä i k i n elämään,
k u t e n e l ä v ä t vain harvat; suurihmi-set
ja nerot. Kivi on todella kir-,
jailija, jonka kirjojen pariin voi a i ­na
palata sillä niistä löytyy; vieläkin^^
raikkaan uuorekasta runoutta;-:Oler!-;
matta ?lainkaan,kansalliskiihkoisia :
voimme korostaa, e t t ä pohjoismais-;^
sa ei ole toista niin mittavaa kir­j
a i l i j a a kuin on Aleksis K i v i . Miksi
emme siis käyttäisi hyväksemme
hänen jättämaänsä kulttuuHperin'-'
töä?
Käyttäkäämme siis tänä viikon- '
loppuna hetkinen Kiven kirjojen
lukemiseen — ja me löydämme
niistä jotakin kohottavaa sitäVjö--
takin" mitä löytyy vain Kiven teolsr
sista! — Känsäkoura., ^