Vapaus, November 9, 1963

              Maaottelun
Ic^utubs 6^
Tarof^, — ^fiijÖ-Ilä-Sak^a
1 :jjiäJ{:iekkomaäottclun toinen päivä
.'».'lamppr^ella keräsi erinomaisissa
.^Ipsujhteissa suoritettua ^ peliä seu-
';:räan^i^ 5442 nfaksaouUarkatsojaa.
: O^elu muodostui toisinnoksi Rau-
;; fljijin ottelusta sikäli, että suomolaisT
y- ien peili, joka.alussa oli:perin kan-
' kc^ta, parani sitä^mukaa kuin peli:
kehittyi. ~ 1,
i Jlnsimmäinen erä Dli saksalaisten,
, toinen erä hienokseltaan suomalais­ten
ja löysästi alkanut kolmas erä
l/»ppiju>saltaan melko:';selvästi Suo;
mejquPfiU päättyikin ansaitusti Suo­men
voittoon 3H2 (1—2, 1—0,
' 1 ^ ) . SaksaiäistM» i—Q johdon te-
[M^vat Nowy ja Fuchs. Suom^ ka-iyennusmaaUn
teki rSei^o Pulli ensi
: :£i:S5sji ja seucaavien erien n^aalit
iaukaisi K^^^
linian tulos mukaajqluettuna päättyi
'Siis Suomen voittoon 6—
^ Jtnjkai)^,. — SeMi-aävät leotopal-
?l0Jlun IIM-kisat,: jptka siuoril^taan
s^yuonna )|966, pelataaQ^^^^
ia Tsheiskoslovaidässa ja- naisten
/^Itli^Sajksassa, päätti' Kansainvälisen
l^ntoj^Uoliiton johtolomta torstaina
iSiikarestissa.
TLiiton uusiksi jäseniksi hyväksyt­tiin
Algeria, Englahti,Dahomey ja
Mauritania.
S A V N A L I I K E
MYYTÄVÄNÄ
«^Suomalaisille : sopiva saunaliike
myytävänä. Lähempiä tietoja ha­luavat
kirjoittakaa: .
JAOK A^O
19 Kirltland Str«et.
Kirkland Lake. Ont
(7-9)
AJANVIETE-
., LUKEMISTA
SUOMEN
. viikko- ja kuukausi-
^ julkaisuja saatavana
kirjakaupastamme
" A P U "
No. 2a.-3a-33-3'||-35ei«&-3»-40
.^/Irtonumeron UUSI HUQTA Me
' Postitse lähetettynä 45c
'halitut palat"
Irtonumeron hinta' 3öc
Postitse 40c-
Neuvostoljuitto
No. 7 4 - ^ V
Kerran ktiussa'llme3tyvft
kuvaleUU
HINTA 25c — PosUtse 35c
" S E U R A "
No. 10-dl-ei—24-29—30
31_33-ä4-35' - -
Koko perheen lehti
Irtonumeron HINTA 45o
PosUtse lähetettynä SOc
"Kotilieu"
- Irtonumeron HINTA 45o
Postitse lähetettynä 60c
" E E V A "
, f i y k y a u ^ i i s e i i naisen lehtt
, Saatavana no. 2—9 :
Irtonumeron HINTA 60c
Posthi kautta lähetettynä 65c
Eevan kauneus
Saatavana No. l : : ^ - 3 r - ^ —9
Irtonumeron HINTA 55c •
Postitse lähetettynä 60c
^^KuvaposH'' ^
18-22-23-2f>-29:-3(M-31—33
. ^ 3 4 f - 3 ^ - 3 6 - 3 7 - 3 a - ' 3 f t -^
Irtonumeron HINTA 45e
PosUtse lähetettynä 50c
^^Suomen
Kuvalehti"
No. 37
Irtonumeron HINTA ASe
Postitse lähetettynä' 50c
Seuratkaa Ilmoitustamme, sini
Joka viikko saapuu uuala Irtonu­merolta
yllämainituista vilkkojul-jcaisulsta.
Lähettäkää irtonUmeio-
Ulauksenne osoitteella:
Vipius PuUjsJiuig
Compaity Limited
IQQ SU» St. WMt Sudbnrf
^ P.O. B O X 6 9
I Ha^iUnen 277,5 kg —
Olavi Lehtinen 360 kg
Pyhäinpäivänä järjestetypsfi
T U L . n Suur-Helsingin piihin painpn.
npstomestaruuskilpailu^ssa saavutet­tiin
muutamia erinomaisia tuloksia,
joista vastasivat sarjassa "60 kiloa
Yrjö Haataflen tuloksella 277,5 Jti-
\oa j ^ 67,'5-kilon sarjassa Jyryn
erinomaisesti kehittynyt nuori, vas­ta
L8-vuoUas Markku Lehtinen. Jäi--
kimmäinen teki 332,5 kiloa, JQ^a on:
tämän vuoden toiseksi paras tu^Q^
TULissa. Myös sarjassa 82,5 kiloa
teki Jyryn Olavi Lehtinen maijiion
tuloksen 360 kiloa parantaen omaa
ennätystään 7,5 kiloa. Hän punnersi
115 kg jolla hän sivusi piirienuä-tystä.
Sarjassa alle 90 kiloa käytiin
jännittävä tasainen kilpa H T P N : n J .
Kuusiston j a saman seuran T. Nord­manin
välillä. Edellinen nosti tä­män
vuoden parhaansa 350 kg, jäl­kimmäisen
jäädessä 340 kiloon.
Kiinalle ydimijia
Tanäka nimesi
m-VQimisteUjat
Odense. — Tanska valitsi sunnun­taina
järjestettyjen karsintakilpai­lujen
jälkeen Pohjoismaiden voi-mistelumeslaruuskilpailuihin
lähe
tettävän joukkueen; Kilpailut jär­jestetään
16—17. marraskuuta Tuk­holmassa.
Joukkueeseen kuuluvat: Jörgen
Madsen, Börje Nielsen, ,Carl llspe,
Freddy Jensen j a Hans Peter Niel­sen.
. ••
Tokio.:— Kiinan varapääministeri
marsalkka Tshen J i sanoi ifiaanan-taina,
ct(ä K i i n a panisi lähitulevai­suudessa
toimeen ydipa^ekqk^ita,
koska Kiia^^la 9i ole V d r ^ j ä t t ^ -
tyä toisen lai kolmannen luokan val­tioiden
jp^^oon.
Marsalkka Tshen J i , joka pKhui
Pekingissä vieraileville japanjJai^ii-vie
lehtimiehille, sanoi että ydinasei­den
ja ohjusten omistaminen on pn-simmäisen
luokan vallan tunnjus-mei-
kki, joten K i i n a n arvovalta en­simmäisen
luokan valtana vaatii y-dinkokeisiin
ryhtymistä. Ydinasei
l a tarvitaan tietenkin myös maan
puolustukseen, hän sanoi.
" E n osaa ganpa tarkalleen, koska,
$aamm6 käyttöömme ydinaseita j a '
atomiaseiden joukkotuptantp,9n on
uult,avasti vielä p|tkä matka, m^j^ta
epäilemättä tulemme sujorit,ta,maan
kokeita j o muutaman vuoden ku­luessa",
sanoi marsalkka.
Osittaisesta ydinkoekieltosaopi-
.muksesta puhuessaan marsalkka
'Tshen J i sanoi, että sopimus merkit­si
vain Yhdysvaltojen, Englannin ja
Neuvostoliiton poliittista leikitte­lyä
tarkoituksella saada maailijna
näiden kolmen maan hallintaan.
Ainoa keino taistella tätä sopimusta
vastaan on jatkaa sen vastustamista
katkeraan loppuun saakka, sanoi
Tshen Ji'.
Neuvostoliiton ja K i i n a n nykyis^s-'
tä erimielisyyksistä marsalkka sa­noi,
että kyseinen kiista koski K i i ­nan
kommunistisen puolueen ja
Urushtshevin tulkintaa marxismista
ja leninismistä.
Kommunistinen Kiina antaa ar­voa
Neuvostoliiton kommunistiselle
puolueelle, kansalle ja sotavounil|[e,
mutta se ei voi myöntyä Hrushtshe-v
in revisionismiin, sanoi Kiinan va­rapääministeri.
Ruokailuaika voi olla niin koiralle kuijn ibmi^iUe^» raottava ja niin erään britishcolDmbialaisen
dalmatian-rotuisen Chloe-himinep koj^a käyttää hyt^äjkseen aitausta jotta pääsisi vähäksi aäkaa eroon
kymmenestä pennustaan. — .TNS-kuva
Lakkoiii
järjestelmää vastaan
mi ÄRTHURiM KUttiUMISIA
Port Arthur. — Lopultakin on
suoritettu saatujen kirjojen sovit­taminen
P A osaston lainakirjastoon'
ja päätettiin että lainakirjasto tulee
olemaan ' avoinna jokaisen viikon
maanantaina kello 6.30 illalla. Kaikr
kia lukemiseen kiintyneitä kehpi-tetaan
nyt ottamaan huomioonsa, et­tä
suomenkielisen kirjallisuuden va­paa
lainakirjasto on avoinna jo ensi
maanantaina, marraskuun 10 p: y l ­lämainittuna
aikana haalin ravintO;
lahuoneessä, 316 Bay St.
Täällä ja y l i maan tunnettu A r ­mas
Ruohonen hävisi v. 1959 jättä­mättä
mitään tietoa jälkeensä. V i i ­me
syksynä löydettiin n.s. Kööpen­haminan
tien läheisyydestä koiran
kuljettama pääkallo, jota poliisi j a
muut arvailivat kadonneen pääkal­loksi.
Silloin suoritetussa etsinnäsr
sä ei löydetty mitään muuta. Nyt
portarthurilainen Donald Currie
viime sunnuntaina metsästäessään
lähellä i s k u n puistoa osui ihmisluu-rankoon;
josta puuttui pääkallo. Po­liisi
on nyt tullut vakuuttuneeksi et­tä
viime vuoden lokakuun 12 p. löy^
detty pääkailo; j a nyt löydetty luu­ranko
sopivat yhteen. Myöskin on
paikalta löydetty vaatekappaleita,
jotka hiukan ennen hänen häviämis­tään
muistetaan olleen Ruohosen
päällä. Vielä jatkuu tutkimukset,
jotta saataisiin lähemmin selvyyttä
siihen mistä häviäminen ja kuolema
johtuivat.
Täällä tulee tavanmukaiset har-vestijuhlat
marraskuun 20 21,:_2j2
j a 23 päivinä Finnish haalilla. Täl­laisen
'bazaarin' on työväenjärjes­töjen
bazaarikomitea järjestänyt
vuosittain menneisyydessä kolmeksi
päiväksi, mutta tänä vuonna kestää
neljä iltaa. Lippuja myydään kuu­meisella
kiireellä 25 sentillä kappa­le
tai 5 dollarilla. Jokainen ^noista
illoista on omistettu seurapeleille,
jolloin saadaan kaikenlaisia harves-tituotteita
voittoina. Viimeisenä,
siis 23 päivän iltana jaetaan lippu­jen
ostajille 8 lahjapalkintoa: ensi-mäinen
on 50 dollarin arvoinen vaa-tetavaranostokuponki,
toinen on
ti-ansistoriradio, samoin ovat seuraa­vat
arvokkaita käyttötarpeita ja vie­lä
viimeisin on laatikollinen ruoka­tavaraa,
: Viimeisen illan nostossa voittojen
saamjlseksi ei tarvitse olla saapuvil­la.
Terve näkemiin!— A T H
Hearstissa oli
letitien hyväksi
Hearst. — Syksyn tei-vehdys tääl­tä
Hearstistakin. Ilmat täällä ovat
.olleet ihmeen kauniita eikä ole tar­vinnut
sateiden eikä tullienkaan
kanssa tuskitella.
Kaksi viikkoa sitten täällä suori­tettiin
joukkomitassa tuberkuloosi­tarkastuksia.
On ikävä asia, että
tällä paikkakunnalla on todettu ole­van
paljon sitä tautia sairastavia i h -
imisiä.'-
Meillä oli täällä 3. päivänä hans­at
paartit. Mr. ja mrs. Myllyniemi
järjestivät kotiinsa kahviaiset leh-tiemme
Liekm ja Vapauden ilmes­tymisen
tukemiseksi. Suomalaisia
saapuikin tilaisuuteen sievä joukko
j a tulokset olivat hyvät.
Olisi hyvä jos järjestettäisiin tois­tenkin
samallaisia tilaisuuksia. Kau­nis
kiitos teille Tyyne j a Martti j a
Hannalle hyvän kahvin keittämises­tä.
— Aune. . V
San Francisco. — Bostonilainen
kirurgiryhmä on ilmoittanut julkai­semassaan
selonteossa, että he ovat
äskettäin käyttäneet vallankumouk­sellisia
lazer-säteitä ihosyövän pa
rantamiseen eläimissä.
Kirurgiryhmään kuuluva Paul E ;
McGruff sanoi, että kokeilujen ai­kana
joita suoritettiin apinoilla,
noin 50 prosenttia eläinten poskissa
olevista syöpäkasvaimista oli saatu ^
poistetuksi lazer-säteillä. T r i Mc­Gruff
korosti kuitenkin, että tutki­mukset
ovat vasta kokeiluasteella.
Ranskan työväenluokka ja muut
palkansaajat ovat nousemassa de
Gaujlen yksilövaltaa vastaan yhteis­rintamassa.
Tehostaakseen taloudel­lisia
vaatimuksiaan kaikki ammatil­liset
keskusjärjestöt, • kommunisti-enemmistöinen
CGT, katolilaisten
CFTC, sosialidemokraattien FO ja
opetuslaitoksen työntekijäin F EN
ovat julistaneet järjestävänsä v i ­ran-
ja toiraenhaltijain, postimies-ten^
opettajien, julkisen palvelun
työntekijäin ja sairaaloiden. henjcir
lökunnan 24-luntisen lakon marras­kuun
6. päivänä. Se on osana kamp­pailusta,
jonka rautatieläiset aloitti­vat
mielenosoituslakollaan lokak^iun
23. pnä ja j o t a monien muiden alo­jen
työläiset tukivat. Työn j a pää­oman
välinen taistelu on kiihtymäs­sä
Ranskassa, jolle de Gaulle lu­pasi
viisi vuotta sitten "'hyvinvoin­nin
kulta-ajan".
K E N R A A L I N SUURET
L U P A U K S E T
Tavoitellessaan diktaattorin. ase­maa
ja hävittäessään parlamentin
oikeudc|t kenraali de Gaulle ei sääs­tänyt
lupauksia:. Hän ei luvannut
vain palkankorotuksia työläisille
vaan kukoistuksen koko Ranskalle..
Vallankaappauksen jälkeen elo­kuun
1. pnä vuonna 1958 maailmal­le
julistettiin: "Ranska on ottanut
lähtöasemat kukoistusta kohti."
Maaliskuun-26. pnä 1959 tätä l u ­pausta
täydennettiin: "Lähenee päi­vä,,
j o l l o in pääsemme liike-elämäm­me
, kunnostamisen jälkeen laajaan
kukoistukseen." Vuoden 1960 kesä^
kuussa tälle kukoistukselle asetet­tiin
jo täsmällinen määräaika: " V i i ­dessä
vuodessa Ranskasta tulee kak­si
kertaa kukoistavampi." J a vuoden
1962 suurten lakkojen aikana de
Gaullen äänenkannattaja La Nation
keksi jo vitsiksi leimatun viisauden,
että "Ranskassa eivät lakot johdu
työtätekevien kurjuudesta, kuten
Espanjassa, vaan kukoistuksesta".
Ja vielä viime syyskuun 25. pnä de
Gaulle julisti Orangessa: "Me olem­me
kaikkensa ponnistava maa, joka
marssii kukoistukseen." .
Jos maan kukoistus siis johtuisi
mahtipontisista sanoista, ei ranska­laisilla
pitäisi nyt olla leipähuolia.
Mutta touus on tietysti toista kuin
kenraalin lupaukset.
KÖYHYYTTÄ J A K U K O I S T U S TA
Puolueettomat tilastonumerot
osoittavat, että työtätekevien talou-xiellinen
asema on huonontunut vii­den
vuoden aikana.
Luvatessaan kansalle "kukoistus­t
a " de Gaulle lupasi ehkäistä hin-nanko^-
ptukset. Samassa vuoden
Jopluksi Siome^ii
OSAUISTUKAA nONfÄYTEISBBN J O U L U H U Y I M Ä T I ^ NI
ML RUHSSHOIM... JOUMISUUN 2 p » S , f ( 3
N«w Yofi(ulaX»li>faoisnii, {ptla •riiMXMtMt yhtaydM «ri piMltll» SimiMCk
Moricm iel»ta}ana4tr..erie G. Erlcnoit, SALnXMcofloa k o a ^ ^
rat voidaan VBSff^ »mivm Ufni Yorkttlp H«liinUin«TwMnm toi M^rfanlrai
JOULUKSI 25 PROS. MENNUKj^lEUA
i M »otkvttaHi Ufal^ N w r«f(Ula OOIPSHOUUUA •MTtotkmf M, tei J M A R B O ^ '
KUNOSHOMIUA iovMgiim
hta orioMMM» Mii»palu«npiiii lomofuiaaäu^; tao 2S%«>oI«miil[>M «aftn»»"»»»»*
- w a / 4 d M i o i t o . e « r o a ^ o l e MM fmM M pfltvao. SfiMB tur|t|Ui>oi(caM m 4 I M . - |>
t l ^ a M M s f i O ^ ^ KHr«ffljta«rY«fidBlM
ML GRIPSHOLM, Marrask. 16
> iK(tIlnlykMiM(a(plii^(l^^
636 fifth Ave., New York. N. Y, lOpgO^ ^ ^^^^^^^ /^^^
10 SUte SL. B O H 1 O ^ . ] U ^ . 02199 • 181 N. Mlchlgran Avc, Chicago. III. 60601
724 Weat 6th St., Lo« Anseles. CaUf, 90017 • 1 Bush St., San Francisco, CaMf. 94104
mi Foarth Ave.. Seaiile. Wash. 98107 e iZSn Phillips Square, Montreal S, Quebec
966 HaJlUnxa SJL, We8t, Vancouver, B. C. « 325 Logaik Ave., Wlrinlpegr 2; M i i h . -
1958 elokuun ensimmäisen päivän
puheessaan, jota edellä lainasimme,
de Gaulle selitti: "Olemme päättä­nyt
ehkäistä hintojen noui5un, ettei
elintaso alenisi vähimmässäkään
määrässä." Mutta tätä luapusta seu­rasivat
"hintojen nousun ehkäisy­toimenpiteet",
joilla erilaisten vält­tämättömyystarvikkeiden
hintpja
nostettiin syyskuussa 1959, syys­kuussa
vuonna 1960, syksyllä 1961
ja syyskuussa 1962. Tämän vuoden
syyskuussa, toimeenpantiin jälleen,
•'hintojen valcauttaminen". Kaikkien
näiden "hintojen nousua ehkäi;se-vien
toimenpiteiden" jälkeen hin­nat
ovat kohonneet viidessä vuo^
dessa 59 prosentilla!
Suorittaessaan näitä hintaoperaa-tioita
pankkimies Pompidoun johr
lama hallitus on käynyt laajamit­taista
propagandaa palkkojen koro­tuksia
vastaan: Samoin hallitus on
ollut toimelias säätäessään poikr
keusmääräyksiä työläisten lakko-oikeutta
vastaan. Mutta hallitus, jo­ka
Ranskassa on samaa kuin mah­tavat
monopoliyhtymät (pääministe­ri
Pompidou on Rothschildin pank-kiyhtymän
toimitusjohtaja) eivät
ole pystyneet ehkäisemään palkko­jen
korotuksia. Niiden on j o k a vuo­si
täytynyt taipua työväen ammatti­yhdistysten
vaatimuksiin, myöntää
pieniä palkankorotuksia ja m i l l o in
ne eivät ole taipuneetr silloin työ­läiset
ovat taivuttaneet jäykät nis­kat
lakon avulla. Vuosittaiset pal­kankorotukset
ovat liikkuneet 4—5
prosentin vaiheilla j a siten palkat
ovat jääneet hintojen ja palkkojen
välisessä kilpajuoksussa jälkeen. Se
on aiheuttanut työläisten ja mui­den
palkannauttijain keskuudessa
jatkuvaa tyytymättömyyttä.
Ammattiliittojen laskelmien mu^
kaan eräiden herrojen elintasossa
on kuitenkin tapahtunut sellainen
nousu, että voi puhua suoranaisesta
kukoistuksesta. Työläisten riistämi­seen
käytettyjen pääomien määrä
on kolminkertaistunut viidessä vuo­dessa.
Viralliset tilastonumerot ker^
tovat, että pääomien sijoitusten
määrä on lisääntynyt viidessä vuo­dessa
3,828 miljardista vanhasta
frangista 11,053 miljardiin. Pompi­doun
yhtiökumppanit ovat päässeet
kukoistukseen.
Työläisten asiat ovat nyt huonom­min.
Palkansaajien tulot eivät o le
rahan ostokyvyn mukaan laskettuna'
lisääntyneet lainkaan, mutta eräillä
aloilla ne ovat nyt 4—10% vuoden
1958 tasosta heikommat. Uusi tek­niikka
j a työn voimaperäisyyden l i ­sääntyminen
ovat johtaneet kansan­tulon
lisääntymiseeni mutta lisäys
on mennyt kokonaan kapitalistiyfi-tymien
hyväksi. Kun ihmisten elä­mäntarpeet
ovat lisääntyneet eivät­kä
työväenjoukkojen tulot ole ko-honeet,
on siirrytty entistä enem-
_män velkakauppaan, vähittäismaksu-järjestelmään.
Tämä- taoa sitoa työ­läiset
tiettyihin elämänehtoihin etu­käteen
on levinnyt .vuosi -vuoaelta.
Esimerkiksi 1962 yähittäi;^maksuos-tot
lisääntyivät neljänneksellä edel­liseen
vuoteen verraten. "Miltei pu,a-let
ranskalaisista perheistä (lasket­tuna
neljä henkilöä jokaiseen per­heeseen
) " n a u t t i i " nykyisip alle 93,-
OOP vanhan frangin kuukausituloja,
mikä on ammattiliittojen laskelmien
mukaan vähimmäismäärä sellaisen
perheen ylläpitoon. Kaksi miijpo-naa
perhettä "nauttii*- alle 37,290.
vanhan frangin .kuukausiti|loja, mi­kä
on vähimmäissumma yhflen hen­kilön
toimeentuloa varten. jKenraali
de, Gaullen kukoistavan.valtakunnan
alakeiTOksissA—kukoistaa siis kur­juus.
Ei ihme, jos itse Pompidjou ci ai­na
yhdykään yleisen hyvinvoinnin
julistuksiin^ Samaan aikaan, kun de
Gaulle puhui Orangessa "marssista
kukoistifksecn", Pompidou lausui
syyskuuh 12. pnä uudesta "hyvin
lessaan: " E n usko, että järjestelmäh
ja kenraali de Gaullen toiminnan
päätavoitteena olisi ranskalaisten
kukoistuksen edistäminen", sillä
arvovalta kulkee kukoistuksen edel^
lä".
KAMMOTTAYA ARVOlVALTA
Mitä' pääpinisteri Pompidou tar­koitti
arvovallalla, jol^a op'täi;keäi]i-pää
kuin kansalaisten hyvinvointi?
Hän tarkoitti valmistautumilta uu­teen
maailmansotaan. Kuten tunnet­t
u a / k e n r a a l i de Gaulje on julista­nut,
että Ranskan suuruus, j a arvo­valta
vaativat §en oman " y d i n a^
voiman" luomista. Tätä Ranska ei
de Gaullen mukaan tarvitse ainoas­taan
yhtyäkseen Atlantin sotaliiton
valmistelemaan sotaan sosialistisia
maita vastaan vaan myös Yhdysval­toja
j a Englantia vastaan^ jotta
Ranska j a Länsi-Saksa pääsisivät sa­nelemaan
näille maille imperialisti­sen
politiikan Euroopassa.
. Tämä ydinaseseikkailu vaatii i^e
varat, jotka Ranskan kaflsa pystyy
saamaan kokoon. Seitsemän vuojtta
Algeriaa vastaan käyty likainen so­ta
painoi raskaana taakkana" Rans­kan
valtion budjettia. Vuonna 1958
budjetin sotilaalliset menot olivat
1.070 miljardia vanhaa frangia, mut­ta
rauhan solmiminen ei vähenty­nyt
vaan lisäsi maan sotilaallisia me­noja,
sillä tämän vuoden budjetissa
sotilaalliset menot on merkitty nu­merolla
1,988 miljardia vanhaa
frangia. Kun siihen lisätään muut
sotilaallisluontoiset menot, nousee
summa lähes 3,000 miljardiin.
Nämä soda^almistelut joutuvat
tietysti varsinaisen kansan makset>-
taviksi. Jokainen ranskalainen per­he
(keskimäärin neljä henkilöä)
maksaa tänä vuonna~ vähintään 424,-
000 vanhaa frangia de Gaullen so-danvalmisteliijen
hyväksi.
LAKKOLIIKE KOKO
JÄRiESTELMAA VASTAAN
Ainakin yksi hj^vä puoli de Gaul­len
toiminnasta on ollut. Ne porva­ritkin,
jotka kannattavat tasavaltaa
samoin kuin sosialistijohtajat, jot­ka
yhdessä au ttoivat vuonna 1958
de Gaullen kaappaamaan vallan,
ovat nyt tulleet vakuuttuneiksi, että
tämä tie johtaa turmioon; Poliitti­set
puolueet ovat tasavaltalaisista
porvareista kommunisteihin saakka
sitä mieltä, että de Gaullen järjes­telmästä
on luovuttava. Laajat por­varilliset
ja sosialistiset ,piirit ovat
sitä mieltä, että taistelussa de Gapl-lea
vastaan on toimittava yhdessä
kommunismien katassa.
Näin on myös ammattiyhdistys­liikkeessä
syntynyt tilanne, että vie­lä
muutama vuosi sitten ainakin
kolmeen keskusjärj^töön • jakaul^u-nut
ammattiyhdistysliike on käsit­tänyt
voimansa olevan yhtenäisyy.-
dessä.- j Kommunistienemmistöiset,
katolilaiset ja sosialidemokraattiset
ammattiliitot ovat sopineet samoista
palkkatavoitteista ja' työehtova^ti-muksista.
Tällä pohjalla on päästy
yhteistyössä niin pitkällä, että ppliit
tiset- erimielisyydet .eivät ehkäise
yhteistä taistelua j a että esimerldk-si
man-^skuun 6. päivän lakko pn
sovittu yhdessä. Nyt lakon jäijestä­jät
pyrkivät laajentamaan sen mah­dollisimman
monta alaa käsittäväk
si. Muutamia päiviä sitten pidctjrssa
kaivostyöläisten kogressissai oli yh­tenäisyyden
vaatimus päivän tjoi-mintatunnuksena
ja GGTn siht9eri
Leon Mauvais kehotti kaivpstyöläi-siä
yhtymään lakkoon. Humaniten
viime sunnuntainumerossa julkais­tuista
' 'ammattiyhdistysjohtajien
haastatteluista näkyy, että palkka-vaati
muksia, jotka ylittävät suuresti
työnahtajien ja. valtion tarjoukset,
esitetään kaikilla aloilla. Eturinta­massa
ovat rautaticläiset,vivaltion
;ViranTi j a toimenhaltijat, pogUmie-het,
kaivostyöläiset, opettajat ja ko^
A. jaalalainen V^ij^fishtst^ 1^
hankfaitaosuas tSyttyL
Kirjailijoita kiinni
Portugal^sa
Lissabon. — Portugalin turvalli­suuspoliisi
on pidättänyt k i r j a i l i ja
Alves Redolin. jota pidetään Portu­galin
uusrealismin johtavimpana
edustajana, kerrottiin oppositiopiir
reistä Lissabonista. Pidätyksen syy­tä
ei" tiedetä. Kaksi muuta k i r j a i l i ­jaa,
Alexander Gabraljä Albert Fe-reira
pidätettiin myös jokin aika
sitten.
WTTA LUKIJAA
Tähän ^ mennessä ^oH •VapfttMlen
^ n - ' In^tysryiifösiltsen'' 'aiiiuina -'kuk-
Maan 56 uutta iilatutäT^jinsla^a.
navppaodeU' kanoaäajiOie, -lehUem-me
tilatiqMin h u U l ) p i M « d a i ^
le. Iertt<f^l^ > b d ^ l i ^ \
^yfla- lfi»rtiy ctjapif^ nnida ijlaiik.
sia s^jöcahvasti: ' * '
J ] ^ a r .l^hlo Port Aithnzista 2»
joten ^Axl Atthiuästa on.täh^n.mpj^-
nessä «aapnnnt lA nnttä .tJlajosta ^•
v o ä l ^ ollessa 6.
(.^jrUx^initea i:oi»»<iraia
2 tilausta kohottaen tähäosstis^n tii-
Ioksen9;ään tavoitteen ollessa 6.
ta2j»ji;l^l,teaatoessaj „
luiden taitiih n u m n e ^ i^^^bn^Ml
dellc. - ' ;
Neuvosl^i^tossa
- - i i i
kiila niuillakin aloilla;
Yhä laajemmalle leviää myös aja­tus,
ettei kysymys ole ainpastaan
palkkavaatimuksista j a muista ta­loudellisista
tavoitteista, joista tär­keimpiä
ovat työajan iyhentämistii
koskevat j a erityisesti kaivostyöläis^
ten vaätiipukset fäman teollisuus­alan
kansallistamisesta (ei kuiten­kaan
degaullistisen valtion puitteis­sa).
Työyäenluo{cka esittää vaati­muksen,
että näUä palkkaliikkeitö
ön pidettävä lähtökohtana sellaisen
työtätekevien yksimielisen rinta­man
luomiseksi, että de< Gaullen
järjestelmä voitaisiin kukistaa. E r i ­tyisesti
kommunistit korostavat ta­loudellisen
taisteliin yhdistämistä
poliittiseen taisteluun de Gaullen
<liktatuurijärjestelmää vastaan. Tä­mä
ajatus on jo saanut kannatusta
sekä sosialistien että tasavaltalais­ten
porvarien keskuudessa. Dema-kratian^
kannattajat kokoavat jo yh­tenäistä
rintamaa seuraavia presi­dentinvaaleja
varten. Pyrkimys
kaikkien tasavaltalaisten ja demor
kräattisten voimien yhdistämiseen
sekä taloudellisella että poliittisella
alalla järjestelmää vastaan; on voi­mistunut.
Tämä viittaa siihen, että
de Gaullen "kukoistuksen kulta-a
i k a " ja ranskalaisten alennuksen
aika alkaa olla päättymässä. Vapaut-tarakastava
Ranska ottaa ennen pit­kää,
omansa. — A r m a s Äikiä.
( j ^ . e#ii. sivj). ,
sille, - • -• ' ' ?'.
ÄW. a t VW^lö ^ajlysp,^ k ^m
p u l l i n ly|!%tl»4opi;niu^8eii-^.^^
mistäf PudhvuiJsittdin taS^^stti^en
tulokset' esitetään 4yontekTjältug|i&n
ylelsep, HQkouks^^ käsi^tfill^x^^. -
— Esiintyykö työriitoja? ' • j'-
— Esiintyy — toisissa tehtaissa
vähemmän; tjoi^issa useajnnijn.~.!|y))i-riida
esitel^,^ typijiij^komitean/^^^^
kittaviksi. Näihin k o j i f i t ^ i h i n J^uUt
luu yhtä paljon tehtaan j o M o ^ ' ja
ammattiliiton edustajia. .' Jps i;oSa-puolet
eivät pääse. sDyint090.Jto;iii-teassa
tai j o s se osapuoli,:jota;^ia
koskee, ei tyydyt komitean^pSS^k-seen,
kysymys siirretään i b l i ^ y an
kuluessa ammattiliittokpmite|lm|ut<
kittavaksi. .• '. • '
Aramattiliittokomitean r.at^ajisa
velvoittaa tehtaan johtoa.: Slitä:^pi-däan
valittaa vain oikeuteenija vain
mikäli työlakia on rikottu. 'v
Jos asia on koskenut laitonta
työstä erottamista j a työläinen'on
joutunut olemaan täin^p jj;ihd<Kiiä
pois työstä j o n k in ajanj' ämrhaltiUit-to
tekee päätöksen paUcaii.mal­misesta
pakkoloman a Jalta-te^^^^ .
johdon varoista. JoHdoh^on'täytet­tävä
tämä päätös, ällä se pn. s^Qj^if-arvoinen
kuin tuomioistuimen
tama pöytäkirja. '
— Miksi NenTOSto]iit«>sba e i ote
lakkoja? -f
— Neuvostoliitossa ei Ole: Ijrfclil,
joka kieltäisi lakof. K u n 'esim. I^^^^
pedan, Ventspilsin, Odessan ytnfi^sa-tamien
työläiset julistivat, Sblids^rf-suuden
osoituksena lak.ös^!^lev|ite
ranskalaisille kalvosmie^le-r Icäilt-kien
lippujen a^la p^r^eliUyat,
Ranskaan hiiltä lastaavat' -ajiil^söt
böiko^tiip, ei kenell^kääl^ol^dt'^ (Oi­keutta
kieltää heiltä tätä. • OMia^il
huQmioon työläiken -bpilfdtin i e i l -
vostohallitus j u l i s t i hiijen jkujjeti^lf^
sen Ranskaan lykättäväksi'.•^'J^
Neuvostoliitossa tyÖlBiiset"r.jelvät
kuitenkaan enää useaan iQrmmetii^n
vuoteen ole turvautuneet-lakkPibitt.
Neuvostoliiton työlätekfevillä ^irti
mahdollisuus työolpjepä 15«Wfll^-
miseen ja hyvinvointinsa;'jkphöttä-miseen
toisin keinoin — amTh5#l*
liittojen, neuvostojen tai .fiäriitjÄ-sessa'
olevien omien edustajiensa
välityksellä. He ovat vallassa i t t i,
ja siksi maassa ei ole lakkoja. , f -
, — A P N (jatkuu)
(Jatiuiu)
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S I A -
Suojatkaa; TsesäpaikkJanne. veneenne Ja moottorinne tarpeelHsella va-kuutuksella.
Lähemplä tietoja haluttaessa — Soittakaa- tai 'Mrjolttakaaiii
I pnh'. )SM 6.)
kotiin HI 4-3336 kolin WA 3-4S7ff
mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm
.voinnin^suunnitp.lmaata" .keskustel-tomaJtyöläiset,;.Mutta.liikettä.on,kJai,-
Hyvä kirja 011 paras seuratoyieii , v
pitkuiä syys- ja talvi-iltopia
TäM p(alstalla esHtetemme IdrjaUisuuden ystävSS^
eri romaaiieja, joita on saatavana Mrjaikauivsustaiii]E||ie
Mary Anne
Kirj. Daphae Du Maurier — 535 sivua — Hinta M. $3,00
"Mary Anne" on monivaiheinen kertomus kauniista ja häUcäilemättöm^tä
naisesta, joka Yrjö I I I :n ajan EnglannLssa pääsee huomattavaan asemaan
Yorkin herttuan rakastAjattarena ja joutuu päähenkilöksi erääseen-m^an
historian sensaatiomaisimmista:oikeusjutuista. ; ..
kuolemme yksin
Kirj. David Hpwarih — 257 sivua — Hinla sid. $2i75
Saksalaisten miehittämälle Pohjois-Norjan rannikolle on Shetlanhifsä,
olevasta tukikohdasta maaliskuun 29 päivänä 1943 läh<j[össä piehi kftias^-
alus. Se on Brattholra, jolla kahdentoista norjalnisen vastarlntamleraen,
mukanakin aseita, rajähdyrpanoksia j a radiolahettlmiä, on ipäärä.noiipta
salaa maihin ja- kouluttaa-isänmaanystäviä saksalaisia vastaan kft3rtäv&ftn :
taisteluun. ^
Jännittävä ku-ja. Sen lukeminsn on kouristuttavan jännittävä e l ä n ^ . ,
f ^ u kasvaa Brooklynissa
Kirj. Belly; SmiU^ — 459. sivua — Hinla, sid. $2^00
Eräässä BrookljTiin — New Yorkin esikaupungin •— lukemattomista :VU0k-rakasärmeista
asuu Nolanin siirtolaisperhe: Isä ön irlantilalBsyntyinenmtiu-
Eik.'to, huoleton elämäntaiteilija., joka. tekee työtä vain kerran viikossa, läu-antai-
iltalsin. ?erhoep varsinainen elättäjä on Tirhea, lämminsydäminen
äiti. jonta elämänuskoa puute "el kykene lannistamaan. Syvin vaUoittB[va
kirja, läfOimlttävä ja täynnä aurhikoa.
Mies ja telj^da^
Kiri. Väinö Riiklc:'ä — 192 sivua — Hinta sjd. $L75
Korkealla kontpDjs n hallin katossa kulkee nostoraana Jyristen. Könehgl-"
lissa käy. taukoamn on. huumaava surina ja jostakin .kuuluu viblovtm.ktts-kunna.
Hitsausliekit ,välähtelevät Ja vasarat kumisevat. Melun Ja pöW;l^^-
kellä kohisae voimakkaana työn rytmi. ' .
Tilatkaa osoitteella: V , ,
VAPAVS PUBLISHING CQ Ijp.
BOX 69, SUDPUBY. ONTARIO