1951-03-27-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
{Sivu t Tiistaina, maalisk- 27 p. — Tuesday, March 27 mtamo T Indepemim Xaboi aqcas/itf^FlnnUh Cana«llan». Es-tabltahea NOT> fitti. 1917. Autbori^ed aecond dass niail by the Post IQfOce Cepaitinent, Ottawa. Pub- Usbed, tbxioe jreeUy: T u e s d a y s, innnvdays and Sattirday» tqr vapaus ligBlliltehtng Conipany U d ^ at 10&-102 Wm fit. W , Sudbiny, Ont^ Canada. Telephones; Business Office 4-4264. Editorlal OffK^ 4-4265. Manager EL SuksL Editor W. EUund. MaiUng address Box 69, Sudbury. Ontarto. Adverti£lng rates upon appllcation; Traa«ilatIon Iree oX. charge. TILAUSHINNAT: Canada»»: 1 vk. 6JOO 6 kk. 3.29 3 kk. 2i)0 yhdysvaMoIasa: I vk, 7,00 6 kk. 3,80 Suomessa; 1 vk. 150 6 kk. 4 Ä ^ ^ Maidonajurien lakko 4X"'\\T^*äsiäisp edeilä Torontossa ollut imaitomiesten lakko ja sen ');;)r yititeydessä esiintulleet seikat ovat erittäin mielenkiintoisia ja opetta- K - ;;yäisla icaikille niille, jotka haluavat päästä selville siitä miten mono-k^ Xi.\ poUstit lypsävät samanaikaisesti työläisiä j a farmareita. Alkakaamme tämä asia alusta. Sofvittelulautakijnta määräsi toron- / / ' ^ ' ^öäaiset meijerit antamaan >maidonajureiH viikkopalkr "^^^^jöolhin.:; Meijerit panivat kuitenkin tämän korotuksen ehdoksi sen, että maidon haita nostetaan puolella sentilE -varttia kohti; , "Ontarion imaakuntahallitus puolestaan katsoi ja sillä pitäisi ofla 1^ „ tiedot asioista — että meijerit »vojvat näin pienen palkankorotuksen - '/antaa satumaisen suurista voitoistaan Ilman -maidpn vähittäishinnan kdtötusta. Tällä perusteella Ontarion hallitus "jäädytti" maidon jnnani kahteenkymmeneen senttiin.' I {Tässä tilantfössa syttyi lakko, .\lusta pitäen oli ilmektä että ''indjerit yrittivät käyttää hyväkseen vieläpä maidonajurien tyyty- •j;'rnjatt&ny3«ttäkin j a ajaa työläisten lakon avulla läpi maidonhinnan lu^tukseti, missä ne onnistuivatkin. Tässä yhteydessä olisi erittäin virr ftöelenkjinfoista ,tutustua myös reformististen tiniojohtain Tooliin, Cf.r-inytta se on tilanpuutteen vuoksi jätettävä joksikin toiseksi kerraksi, ' - Itodettakoon vain, että union johto vei vähemmän kaunista osaa eri- ' ^ , iooisesti tämän lakon repimisessä. i l ädytti" niäidoh kuftenkin puo-ÄnUllä--^ jailmeistäonjtt 'i^f'' '%v&& saavat koko sentin. 'Nyt nou.-X'e kysymys, että kuka tätä maa- „ ,J?feuhtaa hallitsee, Ontarion hallitus joka •mm jäädytti" maidon hinnart, ' ^ ^ - ^ / ^ i k o fflionopolistit, jotkii korottivat "jäädyttämisestä" h^uolrmatta f -Toinen kysymys, jonka oikeudentuntoiset ihmiset esittävät/ on ' l ^tamä: Oliko maidon vähittäishinnan korottaminen välttämätöntä, r j ^ttä meijeriliikkcet voivat palkankorotuksen suorittaa? ' i* Tähän kysymykseen kannattaa tutustua väiiän puolelta ja toiselta, ?;äsS!;^§Ciiten on lehdessämme kerrottu,^ työväenliike kokonaisuudessaan vas-xVl -ptisti maidon hihnan korottamista sillä perustt^ella, että meijerit ovat ,,|naksukykyisiä. Tässä on J , Salsbergin yksityiskohtainen ftanne- V\selostus: Hän sanoi, että suurin osa Toronton maidonajureista k u l - f -jettaa 400 «varttia imaitoapäivässii.Tamä tarkoittaa, että jos maidon - iliintaa nostetaan sentillä varttia k<^^^ niin meijerit saa;vat ajurinsa s llyöstä $24 lisätulot viikossa sen viistineeksi kun ne korottavat ajurien «/palkkaa $3 viikossa. Selvää on, että tällainen ratkaisu on erittäin ' "«xftillinen meijereille ja se selittää äenkin, miksi <meijeriHikkeet yrittivät ifJEäyttää lakkolaisiakin hyväkseen — ei vain suurta yleisöä lypsääk-vaan myös hallitusta painostaakseen. >)'*Tämän lisäksi on^otettava huomioon, että manopolipääoman kon-' sfftrölloimat su /^inisaikuppnkfen leikkaajaVeluvät kuin Intian ruhtinaat. Ottakaamme )ÄSimerkiksi Silvemöods Ltd., jonka Voitot ovat $800^^66. '^Kun s«^uistetaan> että tähän on sijoitettu pääoma $2,775,- feiOOO, nj jiähdään, että mainitun yhtiön voitot ovat lähes 33 prosenttia sijoitetustaa pääomasta. Ki ole lainkaan ihme vaikka , itämän yhtiön rciservirahasto on nyt $5,500,000 eli^kaksi kertaa niin ^Siiuri kuin yhtiön alunperin sijoitettu pääoma! • • ;*|,ejTässä^ on / se yksinkertainen kaava minkä avulla tällaiset voitot. ovat mahdollisia; Toronton meijereille imaitoa tuottavat farmarit ;enttiävarttilta. Tällä hinnalla farmarien pitää siioitaal ja Jypsää lehmänsä ja*^ kuljettaa maksuvapaaäti maidon meije- /reihih; -!''Meijeri onafe (farmarille): $2.65; kolmestakymme- >iiestäkahdestavarttista maitoa ja myy sen.(maitomäärän $6.40.hin- :ffla5ta*'.j totesi Ontarion Uberaalipuolueen johtaja mr. Thomson. Toisin-saöoen, maidon tuottajat saavat'vaivaiien 8 senttiä maitovarttista korvaukseksi lehmien ruoasta ja hoidosta <ekä maidon viennistä To-roötoon. -M^ 12 senttiä pelkjistä maidon puUot-il^ Bnisesta ja sen «kuljettamisesta! ' «"''Ja miten tällainen on mahdollista? Tyypillisenä voidaan mainita seuraava: Ontarion hallitus "jäädytti" anaidon hinnan. S'Mutta kun maitomonoi>olist!t vaativat kuitenkin hintaa nostettavaksi, ilUin hallitus nimitti erikoisen lautakunnan, jos^a oli meijerien edusta- ' ^ j j ^ iisäksi myös kuluttajain etuja valvomaan määrätty Toronton • jj^^fötariMcGallum. Ja jos asia ci olisi niin vakava, niin naurettavana hirtehrshuumorina voitaisiin pitää sitä, että juuri tämä 'yleisön" •|töja valvomaan nimitetty pormestari McCallum ehdotti maidon h i n - . nai» Icorottaanista sentilläl «fS«ix>puksi haluamme tässä yhteydessji kajota vielä kahteen tärkeään seSdcaan. Hyötyvätkö maitofarmarit nykyisestä hintojen koh^^^^ ^ l a vai häviävätkö he ja mitä tilanteen korjaaminen vaatii? ^^Kiistattomana tosiasiana voitaneen pitää, että maitofarmarien ta- Ijgi^dellinen asema on viimeksikulune;n viiden vi'"den aikana jatkuvasti iiuonontunut. Nykyinen inflaloorien hintojen korottaminen, ei lote auttanut maitofarmareita, vaan huon!>ntanut heidän taloudellisia •asemaansa, kuten esim. meidän lehtemme Vapaus selitti silloin kuin iästä maitoasiasta väiteltiin. ^iuTotta tietysti on, että maitlon hintojen suuresta korotuksesta on tlj^tanutpikkuosa farmareillekin. -.Mutta un ntiiistettava, että mai-tkjn vähittäishintojen kohottaminen on osa porvariston hiiinankorötus- «i^lmasta väestön yltisen elintäkin polkemiseksi. Ja jos me' kat-sotmne asiaa tältä pohjalla niin silloin niienime. että farmareilta on rinoninkerroin viety ne muutamat .sentit mitä he maidon hinnan köröt-- 'taantsesta' ovat saaneet it.selkejj. Lainatkaamme tässä e<lelleen mr. T ^ selityksestä: Samalla kun miaidon hinta on kaksinkertaistunut," rehun (feed) hinnat ovat nousseet nelikertaisesti. Brääni, ^ ^ ' i ^ tonni silloin kuin maidon vähittäishinta oli 10 vartti, (maksaa nyt S60 tonni. Kauran hinnat ovat sinä aikana nous-ii^ C»' f' « e t 20 dollarista 70 dollariin tonni. i ' Selvää siis on, että tämä hintapolitiikka on aiheuttanut suuria Tn *• «Äenetyksiä niin työläisille kuin farmareillekin — ja nämä ^ mene-i tj^iset ovat nyt suurten meijeriliikkeiden satumaisen suurina voittoina. j^Mitä sitten pitäisi tehdä? Ainoa ratkaisu nykytilanteessa on se, etiä onaidon hintaa alennetaan luovuttamalla viiden sentin tukiraha imitövaTltia kohti. Jos hallitus voi tukirahoilla autlaa sellaista ylelli-t% y^tuötantohaaraa kuin kultakairvoksia, niin totta kaiketi olisi tuhat 4r^tiaa tärkeämpää luovuttaa määrärahoja 'maitotalouden tukemiseksi, l i ^ n e t t a k o o n maakunnan suunnattoman suurista viinatuloista^Anisi ^JSS&Dttiä maitovarttin hinnan alentamiseksi nimenomaan siinä mielessä, ^filklÄ kuluttajat .saavat^^^^^l^^^ maitoa samalla kun farmareille gll^ldaari maksaa nykyistä parempi hinta; ^Että tämä on ainoa oikea jä H^iiitoTuiaituottava ratkabu, se ilmenee siitä, että tämä ajatus saa l i - ^i^SntyvässM naarassa' kannatusta Jiiin työväestön kuin farmarienkin;^^ ilcei^udessa. dm i rt V > O' SYNTYMÄ- P>^VIÄ J a r l Lind, Sudburysta, täyttää 60 vuotta tätien. Lydia Kfnos, Beaver lake, täytti viime lauantaina 70 -vuotta. V Toivotamme onnea, päivänsanka-xeille! Mitä muut sanovat EIKX MACABTHUB OLE VIKLXKÄXN TYVTyVXINEN SOTANSA LAAJUUTEEN : Korean hävitylsscn uskotaan; olevan paiiimplen Joukossa nykyaikaisten sotien historiassa. Yksinomaan Etelä- Koreassa on y l i kolmascsft Väestöstä asunnottomana Ja avun tarpeessa» Y - K : n 200 mailia pitkän.«tarviketlen varrelle ei ole Jätetty tuskin yhtään kylää; Suuremmat kaupungit T a i - Jon, Chonan, Cochiwon Ja Yongdofi on hävitetty m i l t e i maan tasalle. Taijonissa on Jätetty ainoastaan kak^i taloa pystyyn. Tämän raportin esitti viime viikolla Y K :n Korean avustus- Ja Jälleeiu-akentamisjohtaja j . Donald Kingsley. Tämän Y K m avustuslaito&sen edessä on hätätllanneavustuksen a n taminen 3^00,00b pakolaiselle maassa mikä on miltei kokonaan hävitetty — Toronto Xtelly Star. I * * * RAUHA PELOITTAA KUOLEMAN KAUPPIAITA "Kaksi mariinla on tullut takaisin ikotiln . "Antakaa se takaisin korealaisille, marilnltelvät sitä halua." (New York Post, maallsk. 21 p , sivu 37.) Täten puhuivat eilen nuoret amerikkalaiset sanonuilähdllle. Äskettäin Gallup-äänestys osoittaa, että 56 prosenttia väestöstä haiuaa Washingtonin poistuvan Koreasta Ja "antamaan sen taikaisin korealaisille", iMutta Truman-Dullips-Acheson Johtajisto c i halua tätä Washingtonissa, ;Truman, MacArthur Ja Achescn suunnittelevat' sodan laajentamista 38:nnen leveysasteen pohjoispuolelle. Tähän menessä Y K el ole tehnyt mitään tämän ehkäisemiseksi. : Me olemme lainanneet, säkettäisiä lehtlraportteja, että TVall Street on huolissaan raUhan: mahdollisuudesta Koreassa, •Valtiodepartmentti on v i - ralllsssti vakuuttanut sotavolttoilljoil-le, ettei mitään; rauhaa tule Jos Was-hingtcnilla : on Jotakin ^ n a n v a l t aa siinä. Korean . s o ta V on siksi suuria ;volttoJa tuottavaa isoisille etteivät he halua olla missään.tc&emlsls^ niin kauhistuttavan asian kuin rauhan kanssa! . . . —/Daily Worker, N. Y , KuonokoDpalaki esitetty Suomen eduskuhnalle Helsinki. — Eduskunnalle esitettiin helmLk. 27 pnä hallituksen esitys laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. Kysymj-itsessä on pyrkimys kansanedustajain tärkeiden oikeuksien rajoittaminen, parlamentaarisen kansanvallan rajoittaminen. Laklesi-t>^: csen oleellisimpia kohtia on se. Jossa ehdotetaan muutosta valtiopäiväjärjestyksen S7. wkälään. Se tähtää siihen, että (kansanedustajain puheoikeutta voitaisiin puhemiehen ehdotuksesta rajoittaa. K u n oikeistovoimilla on toistaiseksi eduskurmassa enemmistö Ja puhesmles on myös tämän enemmistön määrättävissä, on muutosehdotuksen Ilmeisenä tarkoituksena työväenedustajain . piiheol-keuden rajoittaminen. Mikäli voidaan päätellä sen n.s. Kekkosen komitean' työskentelystä, Jonka ehdotuksen hallituksen esitys perustuu, ovat oikeistososlalidemo-kraatit yksimielisiä porvarillisten e-dustajain kaassa tämän taantumuksellisen esityksen suhteen. Kirjoittaessaan asiasta, toteaa täkäläinen Työkansan Sanomat, että "Kansandemokraattisella ryhmällä on onneksi r i i t tävästi voimaa estää nHideh ehdotusten voimaantulo näillä valtiopäivillä Ja lykätä asla yli vaalien", Jot-ica pidetään tulevan helnäik. 1 Ja 2 pnä Ja Joista työväenliikkeen vasemmistolaisen siiven odotetaan suoriutuvan voittolsella tavalla. (Mainittu lakiesitys äänestettiin yli vaalien S K D L : n ryhmän Johdolla.) ' Viimeksi suoritetuissa vaaleissa suuria tappiolta kärsineet puolueet, maalaisliitto Ja sosialidemokraatit, ovat yhteisvoimin etsineet keinoja. Joita hyväksikäyttäen voisivat edes jotenkin selvitä tulevista vaaleista. Tässä mielessä on maalaisliiton edustaja Haapaniemi- tehnyt lakialoitteen yliden miehen listoista, ehdokkaan nimeämisen sallimisesta vain yhdcs-s l vaalipiirissä Ja Uudenmaan vaalipiirin Jaosto. Jolla maalaisliitto toivoo saavansa yhden lisäpaikan. Mainittakoon, että maalaisliitto saa Jo nykiistä vaaliloiia kiittää seitsemästä ylimdärSlsestä kansanedustajapaikasta. iNykyään äcuuUan paljon puhkuttavan politiikasta. Jpt^ctit sanovat, että po- Utimaa ei ote seloitettava siihen tai tuo^um asiaan. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki vrdt& me teemme on yhteydessä politiikkaan tavalla tai toisella, olimmepa sitten trippitien kaukaisessa päässä tekemässä paperipuita ^ t a i paperitehtaassa. Eikä se kosSce luoimollisestikaan yksin met-; sätyöläisiä vaan kaikkia ihmisiä miSf si maassa tahansa. Katsotaanhan aluksi. mitä tietosanakirja sanoo .politiikasta. Suomalainen Pieni V Tietosanakirja sanoo siitä mm. seuraavaan tapaan: "sisäpoli-' tukka kohdistuu valtion' Ja sen omien; kansalaisten välisiin suhteisiin.^? Tä-mänrmäätitelmän mukaan koskee pol i t i i k k a siis kaikkiin asioihin elämäsi säoune, olimmepa sitten työssä met-: sässä; kaivannossa, rarmilla tai: h a l l i tustoimissa. Politiikka siis koskee meihin kaikk i i n , halusimme sitä tai el. Kysymyksessä elivoi olla politiikan sekoittaminen: tmion :a^oiliin koska imiot ovatf ; ^ t y n e e t : Juuri huonon politU-kan Johdosta; Kysymys on sitä: m i n kä suunnan annamme politiikallamme niissä; asioissa. Joiden takia:uniot on muodostettu. 'Eikä siitä saa päättää kukaan muu kuin union Jäsenet itse. '^Koslka valtio oli olemassa ennen unioita, on ^sdvää, että v hallitusten huono politiikka kansaan nähden Johti unioiden perustamiseen. Minkä takia Jotkut ihmiset haluaisivat vpltää tmiot erossa politiikasta koska kerran uniot muodostavat osan kansan /poliittisesta elämästä? Jos tarkastamme asiaa niin saatamme havaita, että ihmiset, Jotka n i in p u huvat, ovat itse kaulaansa saakka sekaantuneet,politiikkaan. He/halua-vat'polltfkoIden saada' omat pyy teensä toteutetuiksi Ja Johtaa samaan a i kaan harhaan unioiden Jäseniä, sano- Kirj. Don MacJsaae Limiber and SavinIO WoriKers Unto» v Port Artbnite osaston presidentti' nomalehdistössä./ kirjal2suu2essa Ja radiossa, missä otetaan käsitys/että politii:c£ia kuuluu ainoastaan korkeUIe mahti-ihmisille. Politiikka ätuuluu Jo^ kaiselle, elJEä inuutamille harvoille. Minä" toivon kuitenkin, että - tätä < ei -käsitettäisi siten, eiiä. metsäty^äis-ten pitäisi kuulua jölioiildh määxät-t s ^ puolueeseen. Sillä meldän^^i-tyksemme on>; että - Jokaisella on: oir keus kuulua y a U t s e m a a m a k a^ suuteen, 'uiisontoon, kieleen l a i poliittiseen suiintaan: Tämä) o n . ; ]^ tettu slinäverikoisessa toimituksessa, että rikottaisiin; se hiljaisuuden seinä mikä on ollut v a l l a l la J a oti ifhkätssyt työläiset ilmaisemasta poliittisia käsityksiään, Kunkin"^ työläisen poUitti-nen tietoisuus sanoo' hänelle ^ mitkä ovat ne poliittiset; kysymykset^ Joiden puolesta hänen on taisteltava j a mitä hänen; on vastustettava.; Me emme ole toisen luokan kansalaisia; {meillä on puhe- J a äänioikeus. Käsittäkäämme niitä Ja Jos ne meiltä riistetään on meidän taisteltava niiden meille palauttamisen 'puolesta. Jos meiltä sattuisi puuttumaan viss i m a a l i t a u l u : n i i n siinä tapauksessa me voimme viitata - Y K : n yleisneuvoston jouluk. 10 pnä 1948 hyväksymään Julistukseen ihmisten oikeuksista, jossa sanotaan: "Jokaisella on oikeus sellaiseen; eliur tasoon. Joka rUttää Ihänen"" Ja perheensä terveyden - ja hyvinvoinnin suojelemiseen, kuuluen siihen ravinto, vaatetus, asunto Ja, lääketieteellinen sekä välttämätön yhie:äi palvelus ynnä oäceus toimeentuloon työttömyyden; sairauden, työkyvyttö-my^ nden, leskeksi Jäännin Ja vanhuu-^' den tähden t a i k im elämisen edelly-iySuet puuttuvat. olosuhteissa,; Joihin häJi e i voi vaikuttaa," F,&ö tämä ole isim^ Ja JalO; pääanäSrä Jokaisen :,yöläisen, miehen Ja naisen toimintaa varten?!;. iCanada oh Y K : n Jäsen, Mitä-CanadaÄ -hallitus 'tdcee itämän; Julistuksen kohdan käytäntöön saattamiseksi? Hyvin vähän, <tuskin- m i tään, omasta'aloitteestaan! Sen s i jaan vaaditaan enemmän; sotaväkeä.'; lisää rahaasotaa, varten,enemmän pommituskoneita, .enemmän veroja Ja entistä enemmän ^vyön kiristämistä. Onkohan vöissämme: tarpeeksi reikiä sitä varten — useimmilta ne lienevät Jo loppuneet. > Meillä on vielä oikeus puhua Ja' esittää anomuksia halUtuikselle. Tämä. Oikeus myönnettiin brittiläisille Jo vuonna \isäa'. Koska se ~on meillä, on meidän sitä käytettävä Jos mielimme suojella Ja parahtaa eIi£tasoamme Ja kansalaisvapauksiamme Ja . -oikeuk-siamme, ^Ensimmäisenä tehtävänämr me siinä stihteessa on sanoa m a l l i tukselle, että sen on lopetettava vehr keily Canadan 'saattamiseksi maailmansotaan sillä T T i i i f ^ n maa ei vaurasta sotataloudella. Tarkoitan tällä luonnollisestikin kansaa, eikä niitä sodanlietsojia. Jotka saavat miljoonien voitot sodasta. Meidän ei tarvitse olla mlJSän aat- TYOVAE.NVASTAINEN LAKI HYVÄKSYTTY NEVADASSA Carson City. — Kuvernööri Charles Russell rep.). oUekirJoltU vUme viikolla lalnlaatijakumian hyväksymän lakiehdotulcsen, joka kieltää union-työmaan määrittelevät sopimukset maila, että uniot voivat toimia menestyksellisesti politiikkaan sekaantumatta. Momen väite on samanlainen kuin sanoisi, että meillä voi olla lautaa vaikka ei olisikaan tukkeja niiden sahaamista varten. -Tarkastakaammepa Joitakin unioiden ,poliittisia pulmia;- esim.-meidän omaan tmloomme nähden, ikoskä me tunnemme sen parhaiten. Esimerkiksi unioiden timnustaminen: työläisten edustajaksi. Tässäkin asiassa on kysymyksessä. politiikka koska tunnustaminen tapahtuu hallituksen asetuksien pohjalla. Ilman tunnustusta ei unlollamme olisi edustusoikeutta, e i kä työehtosopimuksia yhtiöiden kanssa; - ^rässä^asiassa-on-ki'symyäsessä-politiikka alusta lähtien. Sopimusta tehdessä oh huomioitava • lukuisia ' l a - • keja '— politiikkaa Jällieen. K u n olemme saaneet työehtosopimuksen, on meidän sen Jälkeen Jatkettava taistelua niin poliittisessa kuin taloudellisessakin mielessä. K a t - sotaanhan esim. työtapatumiain korvauslakia tässä maakunnassa. Se hy-f väksyttlin työväen alituisesti jatkuneiden vaatimusten johdosta (mikä oli politiikkaa) vappuna 1914. Lakia on työväen vaatimusten johdosta (mikä oli Jälleen politiikkaa) sen jäl- ' keen parannettu kerta toisensa jälkeen. Meidän uniomme on lukemattomat kerrat vaatinut tämän l a in parantamista — ja kaikki se on ollut poUtlikkaa. Työttömyysvakuutus on suuri poliittinen kysymys. Jossa työväen uniot ovat esittäneet; hyvin huomattavaa osaa.; Vuonna 1935 Järjestynyt työväki pakoltti Bennettin hallituksen esittämään parlamentille samantapaisen lakiehdotuksen kuin on voimassa nykyään. Mutta Canadan korkein oikeusaste Julisti sen perustuslain vastaiseksi. Vasta sen jälkeen kun perustuslakia oli muutettu julistettiin asiaa koskeva- laiki voimaan elokuussa 1940. Se oli kaikki politiikkaa. Meidän unloaame on sen jälkeen taistellut, että metsätyöläiset pitäisi saada tämän lain alaisil-tsl. mikä viimein tapahtui noin vuosi s i t - : ten. Se o l i Jälleen politiikkaa. Marga.''llnillakln on poliittinen s i sältö. 5 E l i e l liittovaltion hallitus olisi saattanut sen valmistamista lailliseksi, cl meillä olisi margariinia kämpillä. Meillä on siten polltillckaa aamiaiseks i , päivälliseksi Ja lUaUlseksl, Kysy-käähän farmarilta tai pien>Tittäjäitä miten politiikka koskee heidän elä-mäUnsä niin saatte kuulla pitkän selityksen. Me voisimme jatkaa loppumattomiin osoittaaksemme miten politiikka koskee. jokaiseen meistä elämämme Jokainen tunti koska kerran Vpoli-tllkka kohdistuu valtion Ja sen o.mlen kansalaisten välisiin suhteisiin." , Meidän uniomme ovat syntyneet politiikan Johdosta eikä niitä voida eristää siitä sen paremmin kuin voisimme lakata hengittämästä ilmaa. Politiikka voi olla meidän hyväksemme tai meitä vastaan. Suuret raö-nopollstlt eivät haikaile käyttää politiikkaa hyväkseen, tosiasiassa he kontrolloivat politUkan hyvin suuressa määrin; Miksi me emme sitten käyttäisi politiikkaa eduksemme. Siihen o n a l n o tilaisuus Jos sitä tahdomme. Mutusta näyttää siltä k u i n jotkut i h miset haluaisivat puhua polltiUcasI^ samalla pldättyvälsyydelle kuin veneerisistä taudeista sekalaisessa seurassa.': Mistä Johtuu tämä valiiehemineti politiikan suhteen? Koska politiikka on kerran eroittamaton osa elämästämme on siltä puhuttava avoimesti' Ja käytettävä sitä hyväksemme. Tfii mä vastenmielisyys saattaa johtua suureksi osaksi siltäpnonopoolien kor^ Canadan naisten oikeuksien puolesta Yhdistyneiden; Kansojen Peruskirja, j c l ia on luvannut'"pelastaa tulevat sukupolvet sodan kauhuista", määrittelee nimenomahan ilman mitään epämääräisyyttä, "miesten Ja naisten t a - sa-arvolsuuden", 1 A l l a oi/^ "Vetoomus iNaisille", Jonka hyväksyi Ylelscana-dalainen (Naisten Konferenssi Torontossa maaliskuun 9—10 pnä, CANADAN N A I S ^: Me, Toisen Kansallisen Konferenssin edustajat, ojennamme -ystävällisen käden teille. Me pyydämme teitä työskentelemään yhdessä kaikkien cana-dalaisten naisten ofikeukslen puolesta. Meidän ensimmäinen kalkkein pyhin, oikeutemme on rauha; E i ole minkäänlaista ristiriitaa; el m i n k p n l a l s l a .erimielisyyksiä, ka ftimtlen välillä - Jotka oikeuttaisivat kolmannen maailman sodan, joka toisi mukanaan kauhistuttavan atomi-kuoleman. •.'Kansojen täytyy elää: rauhassa. Meidän täytyy karCcoittaa.sota, hävittäjä! Me pyydämme Canadan Jokaista naista kannattamaan rauhan suunnitelmaamme, jonka konferenssimme cslttl St. Laurentin hallitukselle. : ^ Canadan täytyy Y K : s s a lujasti puolustaa rauhaa. Meidän maamme' olisi vaadittava että suurvallat. Britannia, Ranska, VSJL., Kiina j a Neuvostoliitto, allekirjoittaisivat rauhansopimuksen vannoen ei koskaan alkavansa sotaa. Canadan olisi heti tuimustettava K i i n a n Kansantasavalta, Canadan olisi toimittava rauhaa palauttamiseksi Koreassa Ja Aasiassa j a poikiemme palauttamiseksi Koreasta.' ^ Koskaan ei Canadan tulisi suostua Saksan uudesti aseistamiseen. Atomipommi on julistettava pannaan. Sodan propagoiminen tai ylistäminen täytyy julistaa rikokseksi. Korottakaa äänenne rauhan puolesta, Canadan äidit Ja tyttäret. Suojelkaamme lapsiamme,: perheitämme Ja tnaatanune sodan tiUTniollisihidel-ta. Toimikaamme tehokkaasti rauhan puolesta, ' ^ C.^INADAN NAISET: Yhtyikää ..puolustaakseme.^ I)erhei-demme voita Ja leipää Ja pitääksemme kurissa ne kuoleman kauppiaat Jotka rikastuvat meidän uhrauksis-tamme. Me Jätinune 'hallitukselle seuraavat vaatimukset: Määrätkää 100 prosentin veroltus ; kohtuuttomista voitoista. Asettakaa tukirahat Joiden avulla ..alennetaan maidon, leivän, voin, l i h an Ja vaatteiden hintoja. Korottaa perheavustusta 50 prosentilla. .".>>v,. ' , •Myöntää vanhuksille 65 dollarin kuukausittainen eläke. ; Laatllkaa -laki Jonka mukaan tiaiset saavat saman palkan samasta työstä. ' : Me julistamme että palkkoja ja farmarien tuloja ei saa -jäädyttää. Sotavoittoilu on estettävä. Otta-i k a a voitot pois sodista. Meillä Canadan naisilla täytyy olla tasa-arvolsuus miesten kanssa kansallisten chjelmaln''ratkalsussa. Meidän ' täytyy pUhua ja työäkeimellä raiihan puolesta perheittemme Ja' maan turvallisuuden Ja onnellisen elämän puolesta. f Jos me olemme yhtenäisinä. Jos me Järjestämme voimamme, meidän toivomuksemme rauhasta Ja onnellisesta elämästä tulee täyttymään; 'Yksin me olemme avuttomia. Y h dessä me voimme siirtää vuoria; Sodan el tarvitse tulla, sitä ei ole ennakolta määrätty. Rauha, meidän toivomme Ja tmel-mamme saaviitetaan, Jcs sinä j a Jokainen tiainen tahtoo sen — Jos työskentelemme kuten meidän velvollisuutemme Ja omatuntomme /raatll. Yhtykää Canadan naisten oikeuksien puolesta! ^ . ' teeinsia Jättiläisiä &äslttää3csemme. että Jos ehdotettu 1,850 aniljoonan doll a r in sotabudjetti käytettäisiin elin-tasonyne korottamiseen -r^ sen sijaan, että: se ammutaan savuksi: olisi Canadan kansan paljon parempi olla/ Siitä Johtuukin, että ensimmäisenä Ja tärkeimplänä tehtävänämme on p i tää Canada erossa' tästä miljoonaa-: cien^sodasta. Vasta sitten voi; Cana? dan kansa vaurastua. •Uniomme; jäsenet f Me •• olemme saattaneet: Mnemme :-kuuluvilIe: menestyksellisesti monissa tärkeissä asioissa. Tänään on kysymys sodasta j a ratthosta kaikkein tärkein asia Cana-; dan kansalle;; Meidän hallituksemme^ Johtaa maatamme häikäilemättömästi sodan kauhuihin/ inflatioon; korkeim-; p i in veroihin ja- (pakolliseen asevel-; voilisuuteen. Ainoastaan kansan'ään i saattaa ehkäistä - tämän kaiken; toteutumasta. . Ellette ole sitä vielä tehneet, kutsukaa pikaisesti koolle kokous keskus-, telemaan;näistä >tärkeistä asioista Ja •Jos pöätätte antaa äänenne kuulua Ottawaan saakka, kirjoittakaa viipymättä pääministeri St. Laurentille sa-; noen hänelle teidän omilla: sanoillanne mikä on^teidän kantanne rauhaan j a K i i n a n tuimustamlseen sekä sen kanssa harjoitettavaan, kauppaan nähden. . Muistaikaa, että on paljon parempi ilmaista mielipiteensä k u i n kärsiä sen maailman sodan seurauksista; Joiika taistelutantereeksi Canadakin todennäköisesti joutuu. Aikaa: e i ole t u h lattavaksi: Nyt o n aika toimia ennenkuin se on l i i an myöhäistä. ? :TÄTX Mine-Mill tukee pakkaustyoiaisia Denver, Co — International Union of Mine, M l l l ,and Smeltcr Workersin neljä johtavaa virkailijaa lupasi "täydellistä tukea" pakkaamotyöläl-slUe, Jos he ovat pakoitettuja jlak-koutumaan. He antoivat lausimtonsa vähän ennenkuin talousvakauttaja 'Eric Johns-ton; ikieltäylyi hiyväksymästä yhdeksän sentin -korotusta 'pakkaamotyö-; Iäisten palkkoihin, jonka;' isännistö neuvotteluissa lupasi United Packing-house Workers- (CIO) Ja Amalga-mated Meat Cutters and Butchers WQrkmen , (APL) unioiden, neuvot-teluikutmalle. -Lausunnossa sanotaan: "Tämän palkaiikorotuksen kieltäminen tulisi olemaan lopullisena todisteena siitä, että kansakuhnan puolustusmobilisoitsija: on päättänyt Jatkaa sotatarvevolttoilijaln' Jasikujen täyttämistä. Yhdysvaltain työtätekevän väestön kustannuksella." . Lausunnon olivat.allekirjoittaneet M l n e - M l l l union presidentti' John Clark,, rahaston sihteeri 'Maurice TravTS, varapresidentit Orville L a r - son ja Charles Wilson. . -He kuvailivat . lausunnossa hallituksen palkkajäädytysmääräyksen "tie esteeksi miljoonien palkanan-saitsijain tielle, jotka tuntevat p u ristusta korkeimpien elinkustannusten j a verojen takia Amerikan historiassa. Tuon Jäädytyksen täytäntöönpano työläisiä vastaan pakkausteollisuudessa^ olisi erikoisen häikäilemätöntä, kun . otetaan huomioon yleisesti alhaiset palkat tuossa teollisuudessa Ja suunnattoman korkeat liikevoitot, joista pakkausmagnaatit ovat nauttineet viime vuosien aikan a . " Mlne-Mlll union johtajat erikoisesti tervehtivät kahden pakkaustyöläis-ten unibn pysjrväisen yhteisen ikomir-tean muodostamista. He sanoivat siitä, että se "takaa seUaisen yhtenäisyyden, joka aina merkitsee voimaa työväeUe". HXmiASTinrTAVAA -T- Nikotiini o n erSsvaar myrkkyjämme sanoi esitelmöitsijä kumartui ; uhicaavasti;. kuullj» kohti. - Tilasto' todistaa, Snm mies styttää savukkeen, häh tää eUnikäiknsä 2 timtla, 12 t l a j a 28 seikuntia.*' Tätä ' mullistavaa' tiedoitusta rasi hetkisen täydellinen h i r Sen keskeytti Icpulta eräs taka" lä istuva mies, joka o l i alkanut-peasti p i i r r eM numeroita kirj-ren takapuolelle, •—.Hyvänen aika, sanoi mies.' tapauksessa minä» olen ollut jo lähes 600 vuotta! LUPAUS : K i r j a i l i j a Jadk-London sai kustantajaltaan ilkeäsävyisen kir" jcssa tämä antoi määräyksiään: ; — E l l en saa luvattua käsikirj- 24 timnin/kuluessa, lupaan tulia' kalle henkilökohtaisesti j a potkia nut portaita alas. J a minä pidän' na lupaukseni. /Tähän::^jeeseen London — Jos minä tekisto kaikki työni loillani, voisin minäkin pitää liip seni. / Cana^alaiset söivät ' viime hornia lähemmän lihaa kuin 1949 - Ottawa. — Canadan f tilasto" toimisto on Ilmoittanut, että laiset söivät viime vuoden aikana haa keskimäärin 134.1 paunaa •kin asukasta kohden. Koska ed vuoden.:kulutus oli 138.5 paunaa keä/kohden, söivät canadalaiset kimäärin .4,4.paunaa vähemmän keäkchcten;. Johtuen arvelenkin ' han hintaiin alituisesta* kohoat Raavaatilihan käyttö väheni 565 nasta vuorina 1949 kuudella pa eli 50.5 paimaan feme vuonna.- paanlihan käyttö väheni. my. rauttaislanlihaa ja ikannutettuä 1 syötiin hiukan'runsaammin kuiii delllsen vuoden alkanal ; — Vuonna 1655 hollantilaiset sivat ruotsalaisten asutuk.set kassa. CNRrn V E L K A T A A K KA C N B : n päämies Donald Gordon eaiS äskettäin Torontossa pitämässään pi-heessa vaatimuksen, että. CNB:n nl-tavan _htiikeata velkataakkaa -1 hnojeimetfava.: 'Tämä Canadan sst r i n liikeyritys muodostettiin yhdbö-mällä neljä sorata vararikon pariasb ollutta rautatieyhtiötä valtion omlsU-maksi yhtiöksi, joka maksaa nyt v » slttaln korkoja niistä, valtavasti ve^ tetyistä pääomista, joiden maksaim-sesta olisi vapaudutta j « 3 yhtiöMo olisi aimettu mennä vararikkoon. PÄIVÄN PÄKINÄ Mennäänkö vai eikö mennä? MacArthuiin "vapauttamlsaimeija". Joka on Jo ehtinyt vapauttaa Korean noin miljoonasta korealaisesta' (suur i n . o s a lapsia,,naisia' Ja vanhuksia), lähestyy tätä, kirjoitettaessa 38. leveysastetta. • Koko maailma on nyt kysymysmerkkinä: "Ylitetäänkö tämä Pohjois- ja ; Etelä-Korean raja vai py-sähdytöänkö siihen J a ryhdytään neuvottelemaan rauhasta. Sellaiset: suurenrohan puhemiehet kuin esim. FOrd yhtiön canadalainen johtaja Sales ovat sitä role\tä, että päätöksen teko pitää Jättää sellaisille heidän luotetuille sotaratsulle kuin on esim; kenraali MacArthur. Heidän^ •mielestään ratkaiskoon hän asian sen mukaan "kuinka värkeissä näyttää iraraa olevan". VUme joulun edellä oll samanlainen tilanne. Sovinnolle Ja rauhanneuvotteluille oli tie auki. mutta MacArthur aloitti "Jouluksi; k o t i i n " .hyökkäyksen. Joka päättyi kymmei^en tuhansien amerikkalaisten, englantilaisten, turkkilaisten ym. sotilaiden menetykseen — sama£sa suhteessa tietenkin myös korealaisten menetykset — Ja hyök« lajien häpeälliseen pakoon Mantshurian rajoilta. Helmikuussa MacArthur uudelleen koetteU "kepillä JäStit" j a lähetU joukkonsa 38. leveysasteen' y l i . ; Josta ne Joutuivat heti suurin menetyksin Mitä nyt tehtaan? Maaihnan yleinen mielipide on rauhanneuvottelujen kannalla. Rauhan vaatimus on n i i n voimakas, että esim: Englannin päämitiisteri Attlee on asettunut vastustamaan sitä, että MacArthurhi annettaisiin päättää yUtetäänkö 38. leveysaste tai ei. Viime 'Viikolla Canadan ulkoministeri Pearson sanoi parlamentissa, että "jos olisi mahdollisuutta saada aikaan tulen lopettaminen jossakin 38. leveysasteen seuduilla, n i i n sitä pitäisi yrittää". Yhdysvalloissa, mikä ön hyökkäävien voimien keskus maailmassa, on valtava enemmistö ihmisistä sen k a n nalla, ettei 38, leveysastetta saa enää ylittää. .Gallup-toimiston toimesta, siellä toimitetussaVIbänestyksessä viime viikolla 73 pros. äänesti sen puolesta, että tulee pysähtyä 38. leveysasteelle. 16 pros. kaiuiattl marssimista y l i leveysasteen J a . l i pros. e i ilmaissut mle- Upldettään. ' Kun yleensä tiedetään, että Gallup-eli koeäänestys toimitetaan njs. vähän parennhan väestön keskuudessa j a : että kalkkein köyhin kansa on meUceln yksimielisesti knlkenlatsfa so-taseikkalluja v a s t a a n , n i i n voidasm o l l^ vakuutettuja ettei faySkkäyksen pysäbdyttäaaista ivaatlvlen prosentti-mfifirS ole ainakaan liioiteltu. sotatoimien lopettamista j a rauhi(n-neuvotteluja. Mutta ne jotka vaativat sotaa, verta j a hävitystä, hallitsevat dollareillaan liallltuksia ja liallltusmiehlä, sanomalehtiä j a muita-julkisuusvälineitä. He eivät välitä kansanmlellplteestä kissan liäntää, koska se on vastakkainen heidän volttollupyrkimyksilleen, ellei kansan vastarinta saa kyllin päättävää ja yhtenäistä muotoa. lEttä sodan lietsoJiUa el ole tälläkään kerralla vähäistäkään halua pysähtyä 38. leveysasteelle ja alkaa neuvottelemaan rauhasta' Korean Kansantasavallan Ja K i i n a n kanssa, siitä on selvänä osoituksena monisanainen propaganda sen puolesta, kuinka ei sitä n i in vaan ^ v i pysähtyä. Että 38; leveysaste ei ole sopiva paikka lopettaa etenemistä, vaan että ainak i n "Jonkin verran" sen y l i pitää mennä, Julian Ferguson; konservatiivien edustaja Canadan parlamentissa, p u hui viime viikolla Julki sen mitä so-danlietsojain leirissä ajatellaan, kun hän sanoi: "Me emme ylitä 38. leveysastetta eimenkuin me näemme sen edulliseksi. Jos meiiäemme tarpeelliseksi ylittää sen n i in me ylitämme. Jos me tiäemme tarpeelliseksi ylittää Mantshurian rajan n i in me ylitämme sen Ja Jos meidän tarvitsee mennä Moskovaan n i i n me meneoune sinne-k h i . " Kuten huomaatte, niin Julian pru-hui Icoko ajan vahi "meistä**, tarkoita taen sillä MacArthuria. Trumania. Yhdysvaltain Ja Canadan suurraha-miehiä. heidän paBtkalalsiaari Ja yleensä kaiken maailman sotavolttoili-joita. denmukalsuudelle j a rauhan saavuttamisen tarpeeUisuudelle. "Jos B» näemme V tarpeelliseksi", sanoo häs, mennä vaikka Moskovaan, niin "IB teemme sen". : 6e on selvää isännän kieltä ja tarkoitetaan sUlä sitä, että Yhdysvallä! — tarkemmhi sanoen Yhdysvaltaa suurkapitalistit haluaa määrätä 7^' sin mitä. tehdään Ja että jos «fl arvellaan olevan värkeissä varaa niö painellaan heti suoraan vaikka Moskovaan asti, turvaamaan Ylidysvsl-tain "uhattuja rajoja" Vain se; että on vielä tuoreesi muistissa Aatu-vahiajan JohdoB» tehdyn Saksan suurrahamlesten ma»- iimanvältausyrltyksen surkea lopP^ paneeyhdysvaTtalabet yli-lhmiset laskelmoimaan. , Vastassa. ei; ole yk^hiomaan -v»*; ikään vapautensa saavuttanut soos K i i n a n känsä Ja JättilälsvaulidiI» edistynyt ja rauhantyössä uurasta» voimakas Neuvostoliitto, mutu mJ* kalkkien maailman maitten Uunlstei valtava enennnlstö. Myöskin "Itäp valtain Ja Canadan kansojen eneffi-mistö. , Lujittamalla ja iiehostamall» kien rauhan rakastavien. rauhaD^ ja oikeudenmukaista eri kansojen'»' llsten suhteiden sovittelua; kannat* vien ihmisten yhtenäisyyttä j » [* mintaa, voidaan estää sotalntolj*» "näkemästä-- tarpeelliseksi' ^ edelleen laajentamista Ja J » * * * ^ • Tulcemalla / LTV>rontosEa . hubtiW: 7-8 nä kokoontuvaa Canadan rauhankokousta,/.- osallistuman»' auttamioUa sen onnistumista, • " ' ^ i lujittaa rauhanliikettä sen kautta voimistaa koko «»a»®'*' ' STyöKisten j a farmarien etlut ovat loppujen lopuksi Nevadassa, keapainelsesta sotopropagandasta sa-r kaapaisenuuin takaisin. . Ainerikan kansan enemmlstA hohua Hän antoi myöskin poUtua olkcu- rt^uhan vofaUen rintamaa.--^^ ^^HSMÄiiiiiiiiiÄ
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 27, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-03-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510327 |
Description
Title | 1951-03-27-02 |
OCR text |
{Sivu t Tiistaina, maalisk- 27 p. — Tuesday, March 27
mtamo T Indepemim Xaboi
aqcas/itf^FlnnUh Cana«llan». Es-tabltahea
NOT> fitti. 1917. Autbori^ed
aecond dass niail by the Post
IQfOce Cepaitinent, Ottawa. Pub-
Usbed, tbxioe jreeUy: T u e s d a y s,
innnvdays and Sattirday» tqr vapaus
ligBlliltehtng Conipany U d ^ at 10&-102
Wm fit. W , Sudbiny, Ont^ Canada.
Telephones; Business Office 4-4264.
Editorlal OffK^ 4-4265. Manager
EL SuksL Editor W. EUund. MaiUng
address Box 69, Sudbury. Ontarto.
Adverti£lng rates upon appllcation;
Traa«ilatIon Iree oX. charge.
TILAUSHINNAT:
Canada»»: 1 vk. 6JOO 6 kk. 3.29
3 kk. 2i)0
yhdysvaMoIasa: I vk, 7,00 6 kk. 3,80
Suomessa; 1 vk. 150 6 kk. 4 Ä
^ ^ Maidonajurien lakko
4X"'\\T^*äsiäisp edeilä Torontossa ollut imaitomiesten lakko ja sen
');;)r yititeydessä esiintulleet seikat ovat erittäin mielenkiintoisia ja opetta-
K - ;;yäisla icaikille niille, jotka haluavat päästä selville siitä miten mono-k^
Xi.\ poUstit lypsävät samanaikaisesti työläisiä j a farmareita.
Alkakaamme tämä asia alusta. Sofvittelulautakijnta määräsi toron-
/ / ' ^ ' ^öäaiset meijerit antamaan >maidonajureiH viikkopalkr
"^^^^jöolhin.:; Meijerit panivat kuitenkin tämän korotuksen ehdoksi sen,
että maidon haita nostetaan puolella sentilE -varttia kohti;
, "Ontarion imaakuntahallitus puolestaan katsoi ja sillä pitäisi ofla
1^ „ tiedot asioista — että meijerit »vojvat näin pienen palkankorotuksen
- '/antaa satumaisen suurista voitoistaan Ilman -maidpn vähittäishinnan
kdtötusta. Tällä perusteella Ontarion hallitus "jäädytti" maidon
jnnani kahteenkymmeneen senttiin.'
I {Tässä tilantfössa syttyi lakko, .\lusta pitäen oli ilmektä että
''indjerit yrittivät käyttää hyväkseen vieläpä maidonajurien tyyty-
•j;'rnjatt&ny3«ttäkin j a ajaa työläisten lakon avulla läpi maidonhinnan
lu^tukseti, missä ne onnistuivatkin. Tässä yhteydessä olisi erittäin
virr ftöelenkjinfoista ,tutustua myös reformististen tiniojohtain Tooliin,
Cf.r-inytta se on tilanpuutteen vuoksi jätettävä joksikin toiseksi kerraksi,
' - Itodettakoon vain, että union johto vei vähemmän kaunista osaa eri-
' ^ , iooisesti tämän lakon repimisessä.
i l
ädytti" niäidoh
kuftenkin puo-ÄnUllä--^
jailmeistäonjtt
'i^f'' '%v&& saavat koko sentin. 'Nyt nou.-X'e kysymys, että kuka tätä maa-
„ ,J?feuhtaa hallitsee, Ontarion hallitus joka
•mm
jäädytti" maidon hinnart,
' ^ ^ - ^ / ^ i k o fflionopolistit, jotkii korottivat "jäädyttämisestä" h^uolrmatta
f -Toinen kysymys, jonka oikeudentuntoiset ihmiset esittävät/ on
' l ^tamä: Oliko maidon vähittäishinnan korottaminen välttämätöntä,
r j ^ttä meijeriliikkcet voivat palkankorotuksen suorittaa?
' i* Tähän kysymykseen kannattaa tutustua väiiän puolelta ja toiselta,
?;äsS!;^§Ciiten on lehdessämme kerrottu,^ työväenliike kokonaisuudessaan vas-xVl
-ptisti maidon hihnan korottamista sillä perustt^ella, että meijerit ovat
,,|naksukykyisiä. Tässä on J , Salsbergin yksityiskohtainen ftanne-
V\selostus: Hän sanoi, että suurin osa Toronton maidonajureista k u l -
f -jettaa 400 «varttia imaitoapäivässii.Tamä tarkoittaa, että jos maidon
- iliintaa nostetaan sentillä varttia k<^^^ niin meijerit saa;vat ajurinsa
s llyöstä $24 lisätulot viikossa sen viistineeksi kun ne korottavat ajurien
«/palkkaa $3 viikossa. Selvää on, että tällainen ratkaisu on erittäin
' "«xftillinen meijereille ja se selittää äenkin, miksi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-03-27-02