Vapaus, November 25, 1954

              lämän synty
girj. A. L Oparin
top Tiedrahalfmian V
jäsen)
(Jatkoa)
7ai elää vain silloin, tom
Jaksi prosessia — samankaltaisr
- ja'hajaantuminen — kehit-gysin
nnnakkain, sUlä poiste-iätön
kompensoitava korvaa-liajaantunut
aine rakenneai-päästäSsemme
nyt perille.sei-;
proleiniolloMen ilmaantumi-j5i]
la on ameenvaihdanta —
synnystä tällaisenaan — mei-tiitkittäva
aineenvaihdannan
tautumlEen pohjalla saattoi proteinlen
j a niiden ympärjston välillä syntyä
vuorovaikutus, joka lopulta antoi alun
elämälle.
Keinotekoisesti tuotetuilla koaser-vaattipisaroilla
suoritetut kokeet ovat
paljarilaneet niissä kaksi jyrkästi
vastakkaista prosessia: hajaantumisen
j a synteesin joka tapahtuu siten, että
ne- vetävät puoleensa ympäröivässä
liuoksessa olevia orgaanisia aineita
Kumpi näistä, prosesseista on vallitse­vana,
se riippuu pisaroiden kokoon­panosta-
ja rakenteesta j a niiden vuo^
royalkutuksesta, ympäristön kanssa.
Jos synteesi on voitolla tuhoavasta
en ilmaantumista.-joka posessista, n i in pisarasta muodostaii
j^ganismille mahdolliseksi yUä-äiatoimintcOaan
tietylqsä elä-
•ffilaisten protehiiaineiden-tai
tapaisten aineiden lluok-ttnvät
keskenään, n i i n n i i -
ooleöylit nopeasti koostuvat
«teiksi; Tietyn koon: saavutet--^
vinneksi mainitut croittatitu-niln
sanottuina - k o a -
1, jotka näkyvät mik-
Samankaltaisia yhdistet-pbtelnikappaleita
on täj^ynyt
- alkuaikojen vesivyöihy|E-seii
kehityksen tietyssä y a i -
ija tämä on ollut merkkinäi;
tärkeästä askeleesta kohti elä-flmaantumista
sellaisenaan. S i i -
saakica orgaaniset ameet olivat
:^jakaantuneita maailman-muodostaen
eroittamät-osan:
vesivyöhykkeestä v^Xiyi
proteinien molekyylit olivat
-eetpiema pallosia, jotka
rajoittava pinta eroittaa - n i i -
päiistösta. Vam.tällaisen eroit-dynaamlsen
kestävä kokonaisuus, joka
pystyy pysymään koossa pitkän ajan­jakson;
j a lisäämään sekä kokoaan
että painoaan. Jos sille suodaan tar­vittavat-
edellytykset, niin se tietyn
koon saavutettuaan jakaantuu -tytär-pisaroiksi".
Jos taas toisaalta tuhoä-miaprosessi
kehittyy nopeammin kuin
irakentamisprosessi niin pisara osoit­tautuu
dynaamisen epävakaiseksi; j a
vaikka se voi pysyä koossa jonkin a i -
_kaa, n i in se siitä (huolimatta on tiio-
'mittu ha joamaan, jos ympäristö pysyy
muuttumattomana. Tietyn pisaran
rakenteen ja siinä tapahtuvien ke­miallisten
muutosten merkitys sen
jatkuvalle olemassaololle tietyssä ym­päristössä
on itsestään selvää.
V Samanlaisia suhteita on .täytynyt
'syntyä alkuaikojen vesivyöhykkeessä,
jossa proteiniaggregaatioprosessin
kautta inuodoawUneet.koaservaattipi-sarat
eivät uiskennelleet pelkästään
yedessä, vaan erilaisten orgaanisten
jfi epäorgaanisten aineiden muodos­tamassa
liuoksessa. Sellaiset pisarat,
KIEHTOVA SUKUROMAANISARJA
CANADALAISEN KIRJAILIJAN
MAZO DE llA ROCHEN
JALNA"-SARJAN ROMAANI ori nyt saatavana kirja-pastamme
suomenkielellä. Sarj assa on ilmestynyt
'toista teosta, jaiiiitä on käännetty kaikkiaan 14
-lelle. Suomessa "Jalna"-sarjan yhteinen painosmäärä
hoaa jo 350,000 kappaleeseen; "Jalna"-sarjän teokset
vat seuraavat:
JALNAN KOTIOPETTAJATAR
376 sivua,— Hinta sid. $2.75
kuvaa siinä niitä kaukaisia aikoja, jollohi Rennyn isä P h i l ip
Jataan isäntänä ja jolloin-^^isoäitl palatessaan Euroopan matkal-saa
kauhistuksekseen havaita, että Jalnan nuori kotiopetta-tar
on aivan liian nuori ja aivan liian kaunis.
JALNAN NUORI RENNY
337 sivna — Hinta sid. $2.75
Jalna-sarjan toisessa osassa kerrotaan niistä ajoista, jolloin
.2 iannöi AdelineVVhiteoakin nuorin poika Philip, ja Renny
vielä raisuja poikavuosiaan.
JAI.NAN KEVÄT
358 sivua — Hinta sid. $2.75
maanin. tätä kolmatta osaa hallitsee"Whiteoaken perheen
polvi, jonka jäsenistä jokainen on toisista poikkeava yksilö
lupnteenpih:teineen; «—Renny, suvun nykyinen päämies, ottaa
käsiinsä talon ohjat. Helteisen kesän aikana. hän; kokee
toisen, nytkin traagillissävyisen rakkauden.
JALNAN VELJEKSET
33S sivua — mnta sid^$2.75
Pahtumien keskipisteenä on 20-luvun Jalna ja päähenkilöhiä
vanhan ehnvoimaisen kartanon koko nuori polvi. Se on
eloa, hUpeyttä ja huumoria; tapahtumia ja henkilöitä.
JALNA
381 sivua —• Hinta sid $2.75
romaanisarjan vUdennessä osassa tekijä kuvaa Whiteoakien
_eri ikäpolvea erilaisine harrastukslneen. Varsinaisia pää­oma
ovat vanha temperämentikas isoäiti AdeUne Whiteoak ja
nykyaikaista amerikkalaisuutta edustava pojanpoikansa,
«annyyttä hoitava nuqri Renny sekä Eden, joka kaikkien
«eksi julkaisee huouMittavan runoteoksen ja saa Jataan
aikaa kaksi myrskyisää aviolilttokatastrofla. J
JALNAN PERHk
483 sivua — Hinta sid. $3.00
kerrotaan, miten oikukas mummo tekee pCTheelle viimeisen
antamalla odotetun perintönsä yllättän aralle " R n c h -
JALNAN PERINTÖ
511 sivua — Hinta sid. $3.00
^ A N PERINTÖ kuvaa miten rahat koituvat hyväsydämiselle
. kärsimyksen aiheeksi, kunnes hänen onnistuu sirotella ne
tuuliin.
JALNAN ISÄNTÄ
421 sivm^— Hinta sid, $2.75
Hennyn avioliiton myrakykäiisl päättyy ja Ptach rakastuu
öämmenyksekseen rikkaaseen tyttöön.
JALNAN KUKOISTUS
428 sivua — Hinta sid. $3.00
"S kartanossa versovasta uudesta eUnvohnaisesta sukupolvesta.
NÄKEMIIN JALNA
465 sivna — Hinta sid. $2.75
^rinan vihne maailmansodan aikaan ja tuo Jalnan ajka-r
monta uutta, jännittävää lukua.
JALNAN MIEHET PALAAVAT
506 sivua — Hinta sid. $3.00
feSffillrtymlskaudestar jolloin sodasta palaavat miehet
Mukautua Jataan oikukkaaseen elämään.
RENNYN TYTÄR
451 sivna — Hinta sid. $3.00
j«*ttämöiie jälleen uuden elinvoimaisen sukupolven: fee*^-
Jataan 'silmäterä' — Rennyn viehettävä AdeUne-tytär.
ÄtolS? erikoisesti lainakirjastoille kuta »yösMn
T H i A I K A A OSOITTEELLA:
PpiSHING CO. Hl
'•»•A-.!M,lflK,:t.f,^JlM,,.iM,.A,.,,..~-^jfJ,.uv.^^^
en
aikakausjulkaisuja
iialvoilia iiinnoiiia
Toronto. ^ Progress Subscriptiob
^ervicen syysryntays ori jo saanut l u -
ku.s.a uus.a tUaajia. joilla,ei ole en
tuudestaaa oUut tietoa niistä monista
Ja mainioista aikakausjulkaisuista,
joita julkaistaan englanninkielellä
Neuvostohitossa , ja kansandemokra-,
tian maassa. Eras naista uusista tilaa­jista
kirjoittaa WindsorisJa: " K un
kayin vierailulla erään ystäväni kodis­sa
sattui sieUa silmääni 'Soviet Uni­oni-
julkaisu, jonka havaitsin varsin
mielenkimtoueksi. Siitä syystä iialuäh
sennyt tUata. Voisitteko lähettää m i ­nulle
tietoja muista julkaisuista j a
lehdistä, j o t k a saattavat kiinnostaa
minua."
Samassa postissa oU .toinen kirje
Blairmpresta. Albertasta. Sunä sanot­tiin,
etta "Soviet UnIon"-julkäisun
nimeksi sopisi paremmin " S i l m i e h
avaaja". ' Se on paras julkaisu mitä
pien nähnyt talla mantereella.'v
Nama lainaukset sopivat varsin hy­vin
korostamaan sitä ajatusta- että
nama julkaisut soveltuvat varsin hy-;
vm lahjoiksi. Koska monet henkilöt
antavat joulun tienoissa lahjoja ystä­villeen
ja omaisilleen n im mikäpä oli­si
sen parempi lahja kuin vuoden t i ­laus.
Sita varten on tarjolla vaihtele-
•.^ kokoelma erilaatuisia julkaisuja
alennetuilla hinnoilla.
Vuoden loppuun saakka ovat voi­massa
seuraavat tilaushinnat: "So­viet
Union'i j a "Soviet (Women",.joi-;
den kummankin tavallinen tilaushin­ta
on $ 2 . 5 0 , voidaan nyt saada yhdes­sä
kolmella dollarilla.
New Times" ja "News"' maksavat
tavallisesti $3.50 mutta voidaan nyt
tilata 2 5 0 dollarilla.
'*People'sjEJhina" maksaa tavallisesti
$ 3 . 5 0 mutta voidaan nyt tilata 2 ; 5 0
dollarilla. "
'For a La-tlng Peace, For a People's
emocracy", jonka tavallinen tilaus­hinta
on $ 3 . 0 0 , voidaan nyt saada 1.50
dollarilla.
Naiden suuresti alennettujen tilaus­hintojen
pitaisI johtaa näiden julkai­sujen
käyttämiseen, lahjoina. Sen h -
säksi voivat monet kiinnostuneet l u ­kijat
laajentaa lukemisensa piiriä t i ­laamalla
näitä julkaisuja näölä alen­netuilla
hinnoilla.
Materialistinen puheenviioro
filosofiasta psykologiasta ^
Kirj. Mauri Ryöma
NiiUe. jotka syystä tai toisesta h a ­luaisivat
pysäyttää historian luonnol­lisen
kehityksen, -on tapana"! siionen-vedontapaisestl
tarrautua tleteenvasr
talsita, toistoaan mitäkummallisto;
pita oppirakenneUnlta, pyrWä, sullo-^
maan elämä, hhrvittävito t a i häiiretta-vlta
kaavoihinsa. ' s
Oli aika, jolloin featoltaen kh-kko
kieltäytyi tuimustamasta, että ^maa
kiertää auringon ympäri eikä pätavas-toin.
Englantilataen pappi; Malthus
todisteli, että ihmiskunta ön;'tuomittU;
nälkäkuolemaan, jollei sen keskuudes-'
sa säännöllisesti suoriteta timtuvaa
apuhan'enn\ista.; Saksalaiset natsit
kuuluvat kehltelleen teoriaa, että mei­dän
maailmamme:el olekaan suuren
paUon uiko- vaan sisäpinta, jonka
rauksla, nita ymmärrämme parem­min,
.että ihmisen on vaikea tuntea
itseään onnelliseksi." (Mt. ss. 152-153)
Säälinsekalsella IvaUa tri Freud
kertoo staisllmäi^en kommunistien
haa^elllsesta uskota, että agressii-vlsuus
tjaagressiot katoavat, kun kar
pitftlfottaen Järjestelmä poistetaan.
Sjr^Heluotaava 'ireudilataen ^ psykolo^
keskipisteestä aurtako mulkoUee kuiri
suuri sähkölamppu.
Tämän, tapaisten onnettomien a i -
vokummltusten suureen, veljessarjaan
kuuluu myös itävaltalaisen tohtori
Sigmund iVeudln: surkean-hiivittava
f i l o s o f i s-psykologinen tilkkutäkki
joiden rakerme antoi nhlle djmäämi-sen
kestävyyden tietyissä olosuhteissa,
imivät itseensä- näi4ä - aineita j a kas^
voivat kopltaan j a painoltaan: ne py­syivät
koossa pitkän ajanjakson ja j a ­kaantuivat
"tytarpisaroiksi". Ne, jois­sa
kemialliset muutokset (erityisissä
ympäristöolosuhteissa) ohvat voitto­puolisesti
tuhoavia, olivat tuomittuja
nopeaan haviamiseeri; niiden yksilöl-hnen
historia katkesi pian, ja raken-nemuodot,
joita ne edustivat eivät
voineet näytellä mitaan merkittävää
osaa proteiniolioiden vastaisessa ke­hityksessä.
Itse elaman ilmaantumis-prosessissa
syntyi eras uusi luoimon-laki,
joka voidaan luonnehtia yksityis^
ien proteinlyhdistelmien luonnollisek­si
valinnaksi; Proteiniaggregaattien
vastainen kehitys eteni tarketa tämän
latamukaisesti, ja ne saavuttivat tuon
ilmiöiden sisäisen säännöllisyyden ja
rakenteen, joka oh sopiva eltatoimin-tojen
suorittamiselle tietyssä ympäris­tössä
j a joka on luonteenomamen kai­kille
eläville organismeille. Nykyisin
olemassaolevien yksinkertaisten orga­nismien
aineenvaihdannasta suoritet­tu
vastaavanlainen tutkimus vahvis­taa
itämän olettamuksen siltä, miteii
erittäin yhdenmukainen toimintojen
järjestelmä, joka voidaan havaita kal­killa
elävillä organismeilla ja joka
voidaan luonnehtia ataeen hikunnon
erääksi muodoksi, asteittain syntyi. J a
niin ilmaantui elämä meidän planee­tallemme
ataeen kehityksen tietyssä
vaiheessa.
E i ole mitään epäilystä siitä, että
samanlaisia prosesseja, on tapahtunut
maailmankaikkeuden muilla taivaan­kappaleilla
ja että elainäa on ilmaan­tunut
kaikkialla, missä on ollut siihen
tarvittavat edellytykset. Me tiedäm­me
että uusia tähtiä ja planeettajär­jestelmiä
syntyy jatkuvasti. : Näin olr
Ien voimme otaksua, että myös elämän
syntymisprosessi on jatkuvasti käyn­nissä
Lirinunradan planeetoilla. Mitä
tulee meidän maahamme, pn syntynyt
uusia korkealle kehittyneitä tapoja
elottoman muuttumiseksi.. elolliseksi.
Entisen tuskallisen, hitaan prosessin
tilalle, joka vaati miljoonia vuosia, on­tunut
nopea muodonvaihdos.^jonka pn
aikaansaanut meidän ajanjaksomme
elävien organismien korkealle kehitty­nyt
aineenvaihdanta. Tästä syystä
me nyt voimme todeta elämän synty­mistä
vain jo olemasafeolevan elämän
välityksellä emmekä missään luon- tistämään,
liossa voi nähdä elämän alkuperäistä ~'
alkamista. Mutta se, mikä on kiistä­mätöntä,
on se seikka, että yksityis­kohtainen
tutkimus siitä aineen l U -
kunnan muodosta, jota me-kutsumme
elämäksi, ja erityisesti nykyista ole­massaolevien
organismien aineenvaih-.
dannasta tekee meille f mahdolliseksi
Jäljetellä tätä liikunnon muotoa, toi­sto
sanoen luoda elämää synteettisesti.
Ne edJStysaskeieet. Joita luonnontie­teen
alalla on otettu nalliin mennessä
tarjoavat runsaasti todisteita siltä,
ejStä tämä elole enää koyiii Ifaukaisen
tulevaisuuden kysymys.
Kenties sitä el enää latokaan olisi tar­peen
tuulettaa, jolleivät ne, joiden
mielestä kaksi maailmansotaa on l i l an
Vähän, olisi saaneet päähänsä, että
tästä t r i Freudin tilkkutäkistä voi olla
heille hyötyä.
Mainitun aatteellisen tekstiilituot­teen
synkkäkatseinen ja lohduton sa^
noma on se, että Ihmisen vaellusta
tässä murheen laaksossa eivät niin-'
kaän paljon määrää ne -olosuhteet!
joissa hän elelee, vaan "Se". Mikä
"Se" on^ Tri'Freud vastaa:
Oletamme, että sielunelämä on Belr
laisen apparaatin toiminto, jonka katr:
somme omaavan • ulottuvaisuutta ja
muodostuvan useanunasta kappaleesi;
ta, jonka siis kuvittelemme muistutta-;
van kaukoputkea, mikroskooppia ^tms.
Tällaisen käsityksen johdonmukainen
rakentaminen on ertaälslstä sUhen
tähdänneistä aikaisemmista yrityksis­tä
huolimatta-tieteelltaen uutuus.
Tähän sielulliseen aparaattlta olem-;
me perehtyneet tutkimalla Ihmisolen­non
yksilöllistä kehitystä. Varihlni-malle.
näistä sieliilUslsta alueista t a i
vataelsta annamme nimen Ser se s i ­sältää
kaiken, mikä on perittyä syn­nynnäistä,
ruumiinrakenteen määrää­mää,
siis ennen kaikkea ruumiin Jär-estelmään
perustuvat vietit ..
Tämä psyykillisen aparaatin van­hin
osa pysyy kautta koko elämän
tärkeimpänä." 1 ) . _ , , , : _ " ! : ':
"Olemuksemme y,timen muodostaa
siis hämärä Se,'jolla; e l o l e suoraa yh-^
teyttä ulkomaailmaan j a johon. tie-tolsuutemmekin
pääsee tutustumaan
vain erään toisen instanssin välityk-'
seUä. Tämä Se sisältää ja siinä vai­kuttavat
ellmilliset vietit, jotka • puo­lestaan
muodostuvat kahdesta alku­voimasta
(sukupuoli- ja hävitysvietti)
vaihtelevissa suhteissa . . ." (Mt. ss;
7 4 - 7 5 . )
Nämä kaksi "alkuvoimaa" '.rr suku
puoli- Ja Mvitysvlettl — Hallitsevat
tri Freudta . mukaan sekä yksilön
käyttäytymistä että sen kautta myös
historian kulkua. tEsim. omenan syö--
minen ei suinkaan ole ykstakertaisesti
omenan syömistä, vaan ensi sijassa
pyrkimystä omenan, tuhoamiseen. S u ­kupuoliyhdyntä
on agressio eli hyök­käys.
Saamme kuulla, että-ihminen
yleensäkta potee parantumatonta ag-ressnvisuutta
e l i hyökkäyshalua. Nito-muodota
toinen ihmtaen ei ole hänelle
vain mahdolitaen auttaja tai sukupuo­livietin
kohde. E i , t r i Freudta mukaan
ihmisen luonto kehdosta hautaan asti
on sellainen, että onnettomasta lä­himmäisestä
tulee hänelle kiusaus
tyydyttää hyökkäyshaluaan. käyttää
tämän työvoimaa korvauksetta, rais­kata
tämä, tuottaa tälle fuskaa, rää­kätä
ja loppujen lopuksi -tappaa.
Homo homtal lupus f (Ihminen on
susi toiselle ItimisellelV.julistaa tohto­rimme
olketa kursiivilla (Mt.vs. 149);
MlUota vain tilaisuus tarjoutuu, nita
Ihmtaen käyttäytyy kuta petoeläin,
sellaisen luonrton olemme t r i Freudta
mukaan - esi-islltämme pertaeet^ eikä
sille mitään inahda. Alvan väärin
olisi siis tuomita natseja eshn. l u u t a -
lalstcn kaasuttamisesta, sillä:
"EI myöskään oliut käsittämätön
sattuma, että germaanisen maailman­herruuden
unelmasai täydennyksek­seen
antisemltismta ." (Mt. 8. 153);
Kelpo tohtorin alkuvolmataen liä-vitys-
i Ja hyökkäyshalu'antaa selityk­sen-
historian .suuriin ratkaisuihin.
Nitapä 011 "psykologisesti" vallan y m ­märrettävää,
että bolshevilklt ryhtyi­vät
hävittämään porvaristoa. Syvästi
huolestuneena hän kultenkta aprikoi,
mtata ^neuvostot" sitten v allconevat
suunnata liävityssviettlnsä Ja agressli-vlsuutensa,
kun laajan-neuvostomaan
vllmetaenkta porvarien onnistuttu n i -
Jos j a kun inhimillinen yhteiskunta
kuil«nkto yleensä Joutuu rajoittamaan
Ja kahlitsemaan t r i Freudin ^'alkuvoi-mlen"
vapaata j a Ihanaa leiklclä. n i in
sen pahempi sekä yksilölle että y h -
tetekunnalle: ^
"Ilmeisesti ilimisUIe ei 4ule olexnaan
helppoa luopua tämän fiyökkäystaipu-muksensa
tyydyttämisestä;' lait eivät
tunne voivansa hyvin."
" K u n kulttuuri vaatii sekä itunisen
seksuaalisuudelta että myöskin hyök-käystaip^
mukselta; n i i n suuria u h -
1) Sigmund Freudr rAtnlcs der
Psychoanalyse/Das.Untiehagen'in der
m.
anhä. täUalseUe ^kuvitelmalle
vähäisintäkään-'tulceä'. " S e n .mukaan
kaplälisttaenlyl&ll^m^t^ vain
eräk^/iiimisen f syxm^imälscn aggressU-vl^
uijlen työkalu, »5elkä-^^
sälaioen^ .Vaikka taloudelliset^^^^^e^^
keudet poistetaankta. nita seksuaali­set
Jäävät Jälelle, ja sotatouhut jat­kuvat
kahta*kauheampina; Sitäpaitsi
tulee muistaa^ että luonto tekee ihmis­ten^:
iasa-arvolsuuden mahdottomaksi,
Ja "massan psykologinen kurjuus" u h ­kaa
sitä pahemmta, mitä tasaveroi-:
sompaan asemaan kansalaiset saate­taan,
ja mitä enemmän "johtajayksl^
löUtä" riLstetääri heidän ansaitseman­sa
merkitys (Mt. ss. 151—'154).
• Tosiaan, tri Freud on epäilemättä
oikeassa tunnustaessaan, että hänen
maailmankuvansa el ole • loHdulltaen.
V Onni onnettomuudessa on, ; että
freudilainen maailmankuva on pelk­kä
houre. On suorastaan luonnollis-:
ta;: että se nauttii eniten suosiota
maassa, joka on synnyttänyt sellaisen
valtiomiehen kuin edesmennyt puo­lustusministeri
Forrestal. Kuten tun­nettua,
tämäkin merkklmies löysi ag-resslivisuutta
etupäässä sieltä, missä
sitä ,ei todellisuudessa ollut. !
T r i Freudin filosofls-psykologlseii
"tieteellisen uutuuden" pertapohjäi­nen
epatieteellisyys, jonka opettavai­sista
seurauksista edellä on esitetty
vata muutamia valittuja paloja, alkaa
jo .hänen, "aparaattlnsa" hamasta
vanhimmasta ja tärkeimmästä osasta,
koko freudilaisen "olemuksemme yti­mestä",
nimittäta "Siitä" itsestään
kaikessa ylevässä hämäryydessään.
Yriitys selittää j a säätää sekä Ihmi­sen
että samalla vaivalla vielä pikku-serkkujemme
; mehiläisten, - muura-halsteri
ja termlltlten ns. sielunelä­mää
"kaikella, mikä on perittyä, syn­nynnäistä,
ruumiinrakenteen määrää­mää"
ei voi olla johtamatta maail-;
mankuvaan, joka tieteellisessä "kieles­sä
seisoo päälaellaan yhtä Ikävästi t a i
hauskasti kuin esim. Ptolemaioksen
tai Hegelin.
Mitään sellaista ihmisen psykolo­giaa
(el» voida katsoa tieteellisefcsij. joka
kieltäytyy tunnustamasta, että ihmi­sen
yhteiskunnallinen elämä määrää
hänen tietoisuutensa. . .Tieteellinen
psykologia nojaa seuraaviin perusperl-aatteisita:
ihmisen yhteiskunnallinen
olevaisuus määrää hänen tietoisuu­tensa;
-Ihmisen tietoisuus heijastaa
x)bjekeilvista todellisuutta; tletoaml-seri
elimenä ovat aivot. Se jpka hyl­kää
nämä periaatteet, poistuu tieteen
pohjalta. 2 )
Tri Freudin tilkkutäkta erottamat­tomiin
osasiin' kuuluu Weismanln ja
Morganin sekä heidän opetuslapsieasa
epätieteeUineri oppi "perinnölllsyys-ataeesta",
joka piittaamatta ulko­maailman
vaikutuksista kulkisi muut-;
tumattomana sukupolvesta toiseen/
Freudilainen "Se" lymyilee juuri tässä
s a l a myhkälseseä "perlnnöllisyysai-neessa"
Ja ammentaa siitä mainehik-kaari
hämäryytensä. Siten kumpikin
väistää ulkomaailman vaikutukset
yhtä taitavasti, puhumattakaan, että
näiden Vaikutusten elimistössä aiheut­tamat
muutokset saattaisivat periytyä
yksilöstä hänen jälkeläisUnsä,
Nykyaikaisen tieteen velvoUlsuukr
siin kuuluu kultenkta heittää romu­koppaan
sekä mainittu "perinnölUr
syysaine"-että samaUa sUnä piileske­levä
"Se". Koko elävä luomakunta
sarvtaeen j a hampalneen on altis u l -
kutusten kussakta yksilössä aiheutta­mat
muutokset saattavat periytyä.
JEläta- Ja Ihmlstyypta t a i . -luonteen
m'uodo8tumtaen riijipuu pohjaltaan
ulkomaailman olosuhteista.; Sen p i i r ­teet
muuttuvat ulkoisten l^osuhteiden
mukana. Lysenkon mukaan:
Syynä plävän ruumiin luonteen
muuttumiseen on muutos sen ataeen-vaihtotavassa
.;. K u n elävä ruumis
on sulattanut ulkopuolisen tekijän i t ­seensä;'
niin tämä lakkaa olemasta u i -
kopuoUnen j a muutiuu sisäiseksi teki­jäksi,
SO. elävän ruumiin osaseksi
3)
Sekä hermokudoksen että kaikkien
muldenkta elävien kudosten: eltatol-mlnnan
tunnusmerkkinä on keskeyty­mätön
aineenvalhto ulkomaailman
kanssa. Hermojärjestelmän toimtota
ohjaa ruumita kalkkien elinten a l -
neenväihtoa samalla kuin hermotoi-'
mintaan liittyvät Ja sen säätelemät
hermosolujen oman* aineen vaihdon
muutokset vaikuttavat tavattomassa
määrin niiden tilaan. Tämä taas hei­jastuu
-elätaorganlsmin kalkkien k u ­dosten
toimtanassa.
Kykyaikataen tieteellinen psykolo­gia
nojaa fysiologi I, F. P a vlovta tut-klmuksita:
Keskushermosto, joka liittää elimis­tön
yhdeksi kokonaisuudeksi, yhdistää
samanaikaisesti erityisten vastaanot­tajien—,
aisttaeltaten — avulla e l i -
mistöri v j a ulkomaailman toisltasa.
Keskushermostona välityksellä elimistö
vastaänottäa^-^kaikki; ulkomaailman
vaikutukset. Keskushermoston kor-keta.
Johtava osa;'.' jonka< tolmtanasta
siis koko elimistön tolmtata o n r i l p p u -
vataen, on ^ isojen aivojen kuorikerros
eli aivokuori.
Ulkomaailman vaikutukset -aiheut-tavat^
limlstössä ns. refleksejrell hei­jasteita.
Nämä ovat Joko "ehdotto­mia*',
tai "ehdollisia". JSdelliset pe­rustuvat
jo aikaisemman tai aikaisem­pien
sukupolvien aikana hanltittuihln
perlttyihinv yhteykslta; keskufihermos|
tossai Niiden joukkoon kuuluvat i » .
vaistot.
Ns. ehdolliset ^refleksit taas ovat
vastamuodostuneita. /^Niidentyyssija
on aivokuori. : Mutta..'tuoreudestaan
huolimatta nämä vastamuodosttmeet:
hankitut.' refleksit,'Jotka aiheutuvat
ympäristön - uusista . vaattmukslstay
uusista elinehdoista; kykenevät muut­tamaan
. / synnynnäisten refleksien
luonnetta Ja siten luomaan kokonais-:
organismin uusia edullisia mukautu-misreaktiolta.
Ehdoton refleksi voi
siis muuttua ehdollisen vaikutuksesta;^
Mitä kehittyneempi keskushermosto'
— aivokuori —'Sitä moninaisempia'
ehdollisia refleksejä, sitä täydellisempi
sopeutuminen' ulkomaailman vaati­muksiin
r-:- siis sitä suurempi ."viih­tyisyys
kulttuurissa", i eikä? suinkaan
päinvastoin, kuten tri Freud kuvit­telee.
: Esim. sellainen yksinkertainen ja
tavanomainen yhteiskunnallisen ym­päristön
ärsyke kuin ruoka aiheuttaa
Ihmisessä ehdottoman refleksin —- syl-;
j en erittymisen. Ruokakellon ääni
saattaa koirallakin muodostua ruoan
signaaliksi eli merkiksi, joka aiheuttaa'
saman ehdottoman; refleksin : kuin
ruoka itse. ^Tällaisia alemman asteen
signaaleja sanotaan yhteisellä nimellä
erisimmäiseksi signaalijärjestelmäksi.:
•Mutta ihmisellä on muodostunut
myös toinen, korkeamman asteen slg-^
naalijärjestelmä: sanat, kieli; puhe.
Sana on ihmiselle yhtä todelltaen eh-,
dollinen ärsyke k u i n kalkki ne ^alem­man
asteen ehdoUlset ärsykeket, jotka^
saattavat olla t eläimelle j a Ihmiselle
yhteistä, kultenkta muistaen sen eroa­vaisuuden,
-että ihmisellä molemmat
signaalijärjestelmät ovat samalla t a ­voin
yhteiskunnallisten ehtojen alal-^
set.
Ihmisen ajatSelu perustuu tähän
toisen asteen signaalijärJesteJmääni
sanoihin, kieleen, Ilman kieltä el voi
Olla minkäänlaista ajattelua. • Synty­köön
ihmisen päässä millaisia aja­tuksia
hyvänsä. Joka tapauksessa ne
voivat syntyä ja säilyä vain kieliai­neksen
pohjalla. E l ole olemassa aja­tuksia/
Jotka saattaisivat olla riippu­mattomia
kieliaineksesta.
Pavlov esitti hypoteesin, ~^ti^ taitei­lijalla,
jolle kuvilla ajattelemtaen ojn
luonteenomaista, voi ehkä ensimmäi­nen
signaalijärjestelmä olla tavallista
volkkaammin kehittynyt. Sensijaan
tiedemlehellä olisi toinen signaalijär­jestelmä
hallitsevana. Tässä el k u i ­tenkaan
voi olla kysymys toisen t a i
toisen järjestelmän ehdottomasta yli­vallasta,
eikä näitä kahta järjestebnää
voida ajatella eriUisinä, niiden välillä
valllteee alituinen vuorovaikutus.
Aivokuoren toiminta o n ainoastaan
siinä määrin tietoista toimintaa kuin
se tapahtuu toisen signaalijärjestel-,
män puitteissa, Sensijaan ne psyy-kllliset
prosessit; jotka pysyttelevät
e t i s 1 m maisen signaalijärjestelmän
puitteissa, eivät tule tietoisuuteen.
Ensimmäiseen signaalijärjestelmään
kuuluvalla ärsytyksellä täytyy olla
määrätty vähhnmäisvoimakkuus siir­tyäkseen
toiseen,'^.Täten psykoterapia
saa tieteellisen perustansa. Tiedoton
estymä tai ärsytys tulee tietoiseksi s i ­ten,
että aikaansaadaan yhteys ensim­mäisen
Ja toisen signaalijärjestelmän
välillä. Se tapahtuu sanojen, puheen
avulla; Tultuaan toisen signaalijär­jestelmän
pilrita siihen asti tiedoton
prosessi menettää patologisen vaiku­tuksensa.
/TieteeUinen psykologia tarjoaa tai­teilijalle
Ja kirjailijalle rajattomat
tehtävät Ja mahdUUsuudet "ihmissie­lujen
Inslnööseinä",
(Julkaistu Juuri ilmestyneessä
K i i l a n albumi VI:ssa).
2) Prof. Hbllitscber; "Die phlloso-phlsche
Bedeuttmg der Lehren,Paw-ows"
(PawIow-Tagun»,. Leipzig 15^16,
1, 53) s. 133.
2) T. D . Lysenlco; "AgroblologjT
— Ssinomalehtl on määräajoin
ilmestyvä painoiuote, lonka tar
leoiiuksena ton uttilsten |uUc»I<
sem&en jä erinäisien iapalitu-mien
arvosMleva käsittelemi­nen.
Sen taUa se on välttämä­tön
kaikille ihmisUle.
KIITOS
Sydämelliset kiitokset kaikille
ystäville jä tuttaville siitä suuresta
yllätyksestä. Jolla tulitte ilahdutta­maan
meitä.
Kiitokset lahjoista Ja onnitteluis­ta
oman ortemme alla.
Erikoisesti haluamme kiittää t o i ­mihenkilöitä
supresta uhrautuvai­suudesta,
Samalla tialuamroeJgit-tää
kaikkia Jotka ottivat osaa lah­jaani
vaan eivät voineet asapua.
KUtoUIsuu<tella teitä kaikkia
muistaen^
MB. JA MBS, KBTpLA
. , TORONTO, ONTABtO -
^:;Ä:;:?::i-;j;,r :^':,:v^i,:;;:;;;:<::,l•^.:;-^^^'i.•:;v-v•^,:•:,^
Torstaina, marraskuun 25 p. — -Thursday, Noy, 25,1954 . Siyu,5j; 'l 1
Joshidaii piioille
rakoilee' 5
Tokio. ~. Japanin eduskunnan 31
Jäsentä on päättänyt luopua päämi­nisteri
Joshidan lllieraallpuolueesta
protestiksi siltä"^un mainitusta puo­lueesta^
erotettiin: muutama' päivä a i ­kaisemmin
, kaksi veteraanljäsentä.
Yhdeksäntoista muuta Jäsentä har­kitsee
edelleen puolueesta eroamista.
.Joshidan amerikkalalsmleitaen-.r
taohjelma kohtaa: kasvavaa vastarta-taa
suurten kansanjoukkojen keskuu­dessa
kaikkialla Japanissa.
Koska suomessa a r v e l l a a n ' v o i n ^ f a - ; - » ' "^
tlniaisen kJJdutuksmkMvavÄnhlim»^^ -t)^
alennettua^on W n v i e a i l tiikomAlUe - ' »'^'%
toistaiseksi kielletty.- VUme'kuussa..;
päätti kauppa^ Ja ^ o l l i s u u a m^
500 tonnin suuruisen voi ndUbrftn^JöIoa^/ \|
viennistä.' mikä päätös o n nyitetnmlnt^<.
peruutettu.^ Volta on 4äi^ yuonnjA^^*jf>r.i;^
Suomesta viety uJlcömaill^^ xM>in''32:^ <
milj. kff,' Afoan volrarastot <rtttriiyi|^'(,>^ri
i e r t a a 95,000 drltfellä. eUnoln- e^.l- ;v>
^ drittellä suuremmat kuin kevilläUlL
ONNITTELUMME .
MARTTA JA JOHN MÄELLE
ff
iiisi
Toivotamme teille parhainta onnea omaan
. kotiin muuttonne johdosta mi
Mr. ja mrs. Clayton
Mr. ja mrs, Agner
Mr. ja mrs. W. Koski
<Mlmml ja U . Harju
Olga Ja V, Viren
Lempi ja E . Broljer
Mr. Ja mrs. Marklander
Irja ja Paavo
Lyyli ja J . Hormisto
Anni Ja At Kyröjärvi
Fina ja J . Terho
Qlvl ja E. Wuollet
Tatai, Sofi ja O. Lehto
Elma ja J . Lähde '
Mr. ja mrs. H . Williams
Reino Keto „
Ester ja H . Väisänen
Mrs. Aaltonen ' >
Mr. ja mrs..L. Saari
Arvo Vuori
Eric Närhi
«Uda Ja H . Carlson
Ester ja J , Aho
Hulda ja M . Ranta
M r . ' J a mrs. C. Mackey
Mr. Ja mrs. J . Johnson-
HUda Ja A. Laari
Irene j a « , Vuqrl ,
Jenni Ja J . Puusepp^
Rauha Ja K . Närhi
Kirrps
Sydämemme pohjasta tahtoisimme kiittää sukulaisiamme Ja sitä
suurta ystävien joukkoa, jotka tkl 21 pnä' saapuivat' yllättäöii'
kotiimme, j a minä sanon, että se o l i oikein tosiyilätys; kun/oven ,ii
täydeltä laulavaa sakkia alkoi tulla sisälle tervehtimään meitä/ ,y
tuoden^syömisct j a juomiset: mukanaan,'jota emme lainkaan-^ o s a n - ' ' : ' '
neet aavistaa. ' , ,< . ^
Kiitokset ystävät, kun nUn kaunita kahvipöydän koristitte Ja r.
sen suuren «rahalahjan jonka Jätitte käynttane muistoksi, Jolla. „
tulemme ostamaan maton lattiaamme,-joka tulee' monta duotta
muistuttamaan, että toverit ovat icäyneet kylässä. ' > > ^
Erikoinen kiitos homman alkuunpanijoille mrs, F l l n a Terholle, mrs. 1
S i i r i Koskelle, mrs, Elma Lähteelle j a mrs. H i l d a CarlsohiUe sUtä^ !3
suuresta'työstänne jonka teitte hyväksemme. ' ' — "
Myöskin tahdomme kiittää kalkkia nUtäkin. jotka' ottivat osaa
lahjaan, vaan eivät olleet tilaisuudessa saapumaan,' < v ^ ' - f
Vielä kerran kiitos teille kolkille. ^ . . , ' ' *t
Teitä kolkkia kunWttacn,
MARTTA J A JUSSI MAKI
92 M a i n St., St. Catharines, Ontario Marraskuun 21 p , 1954 X
1^
UUDET
'^;:.;"-,'.'7• ••^^'-^'•'S'y^i'/.^h'--'•V-;':''\'""^--^r.''>-Vi:^;-'v Decca-ju Ryfmh
ovat saapuneet varastopmme
Allaoleva äänilevyjen luettelo käsittää ainoastaan
.parhaat ja suosituimmat Dscca- ja Rytjhilevytykseti' ''C^
Levyt käsittää tunettujen Suomen laulajien .
• TAPIO RAUTAVAARAN
•HENRYTHBBL'in. ' ^
f OLAVI VIRRAN
• METRO-TYTTÖJEN
• MATTI LOUHIVUOREN ja
• JORMA IKÄVALKON levytykset )
• DECCA-LEVYJÄ ' , '
6D 6169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala -
' i . ' Kaksi yksinäistä ihmislasta ,tango, Martti Suuntala
SO 5181 Talvlsäällä. fox-trot, Metro-tytat
Valkea Joulu, 8lowfox, Henry Theel Ja Metro-tytöt
SD S107 Tulisuudelma, tango, Olavi Virta ja Metro-tytät
Ennen kuolemaa, tango, Olavi V i r ta
SD 5205 Kun kesä on nyt mennyt, valssi. Metro-tytöt ^ '
Hiljainen kylätie, tango, Metrd-tytöt
SD 5206 Viesti mereltä, tango. Olavi Virta
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Virta
SD 5218 '^Mustasukkaisuutta, tango, Olavi VUrta
L a Cumprasita, tango. Olavi V l r i a Ja Metro-tjrt^it
SD 5221 Valkoinen kukka, tango. Matti Louhivuori ^
Mua värien ei, tango, Matti Loutiivuori'
SD 5240 Missä lienetkään, tango hegutae, Olavi Virta
Tyttöni, luokseni jää, valssi, Olavi Virta - '
SD 5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi. Metro-tytöt
Sade kattoihin lyö, tango, Metro-tytöt
SO 5244 Mary-Anne Ja karjapaimen Tim, fox-trot. Matti Loutdvuori
Ja Metro-tytöt
' Mummon kaapplkello, fox-trot. Matti Louhivuori Js
. Metrotytöt ' "
1 >
& 1^'-:
»>
II
» '
¥
::'':;j«';l
*
M
\
&
«
«
••••mi
K
«t
U
*
«•
• RYTMI-LEVYJÄ .
VR 6001 Jannen Hanuripolkka, Veikko Sato
Maijun kanssa markkinoilla, polkka. Veikko Sato
R 6037 Siirtolaisen muistoja, Jenkka Jorma Ikävalko
Tukkilaisten tanssiaiset, .polkka, Jorma Ikävalko
. B 6099 Imatran xmreri, valssi, (Erkki Junkkarinen
' Kulta kuumetta, tango^ E r k k i Junkkarinen «
( B 6113 Sysmän Ltada, valssi, Veikko Sato "
Tämän kylän jenkka, Veikko Sato
B 0 t 6 8 Minä ja Mandoliini; Jenkka, Jukka Lönnqvist
^Culkurin viimeinen näky, fox-trot, JukkaLonnqvist
t B O l S f l Muista minua, tangoi Metro-tytöt * / " ' " -
Murtunut elämä, valssi, Motro-tytflt^ • / M v ''
' B 6200; RjmiareUumarillumarei, Jenkka, Jorma IkävallcoJ^^^^^^^^
tukkipojat
Säkkijärven pollcka, Jorma Ikävalko
B 6207 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta ' : , > '
Ajattelen sinua aina, fox<4rot, Olavi Virta /
m
m
i l a i i
, IJUitnriU^lME LEVY^JA KAIKKIALLE
HINTA $1,35 KPL.
' COstaJan maksettava lähetyskulut) '
Posti- Ja plkatavaratilausten tulee käsittää vähtatäta kolme levjri' 1;:^
Vapaus Publishing Coa^t^^
Leijotfo-, Beaiier- ja Fennia-levyjen tu^ktt^ jä. väkUiäfst»yy0'M
im
» V
• a*i '••
cm
i %
* 1-
I