Vapaus, October 27, 1955

              Sivu 2 Torstaina, TolcaTc. 27 p. — Thursday, Oct. 21, 1955
V A P A U S
(UBKBTV} XDdeipexMlebt LaiMr
Qzgaa of Ftnottb Cäoadiai». JBs-tabUsbed
Sfov. e. U17. Auteorized
£5 second class m aU tqr the Post
OlCce ]>epastmeDi, Ott3wa. P u b -
Jlshed ttirl^ weeHyi Tuesdays,
Tbursdays and Satanlai)« by Vapaus
Pubiisbing Cknnpany Ltd., at 100«1Q2
EbD St. W,, SuAbuty, Ont, Canada.
Telerphones; Bu». Oföce OS- 4WB64;
EdJVjrial O f fice OS, 4-42e5, Manager
E. SutoJ. Bditof W. saUund. »Jaillcg
address: Box 69. Sudbuiy, Ontario,
Adverti5ins xates upon appUcation,
TransIatJon free of:charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: i vit. 7Ä> 6 kk. 3.75
•; 3. kJt,' 2,25
YhdysvaHolaaa: 1 vk, 800 6 kk, 4,30
Suomessa: 1 »k. 8,50 6 kk. 4.75
f -Kysyijbyi»;. O ^ "muusi'-
) i a .SUQ-Tjen h i r v i .sama. e l ä i n ? J a ' ö r i -:
i kf) C a n a d a n peura .«amä k u i n S u o -
i m f e n p o r o ? • Väitteljfyn' J o u t u n u t / ' - '
U'i: V a s t a u s : V a i k l i a ' ' m u u J s i t " : j a h i r v et
o v a t näöltään : j a e l ä m ä n t a v o i l t a an
h y v i n lähe-;3iä s u k u l a i s i a . k e s k e n ä ä n,
j nii.o a i v a n sai-ncija n e e i v ä t o l i ^ T ä m ii
; ' V Ic^illJa juJkaisj yhdysvaltain hallituksen puolus­tusministeriö
saläi.sia asiakirjoja Tyyne
V - - - . -ta; Na i s t a asiakiriojsta il1m enee^, k-u1t en .o •n •k oi- uutistiedoiIss -a •-k errottu, • näkyy.;.myö3 n i i d e n : tieteellisten. n i - . ..at„ , s « „ iw
• . im;en erosta; Aluusi.on Algongm^mu-että
yhdysvaltain koko korkein sbt^ Hirvi on.een-
> ^ sotaärt Japania vastasin: : ' . j sijaan ' ' A l c e 3 a l c e s ' ^ H i r v i - ja muusi
poikkeuksellisien aikainen'", julkaise- j ovat' kuitenkin n i i n läheiistä sukua
V minen tapahtui,; näin meille kerrotaan, sen vufjksi kun kenraali ^ l a c - ; 1 ^^«kenäänleUä vaikea on maallikon
. .Arthur julisti viime, maaliskuuissa, että hänen mielipidettään ei Jaitan
jiei»voltelujt jÖ.s Jiilä olisi tiedusteltu,
"niinä piisin ehdottomasti vastustanet Neuvostoliiton vetämistä T y y -
nehmereri sotkan myöhäisvaiheessa".
> Puoliistusministeriön ny julkaisemat salaiset ;asiäkirjät;osoitta-^
vat;^uit€nkin, kutfcn^:^ K^ri-
; raali Mac.Arthur .mukaanluelluna, pii sodan aikana sitä mi?ltä, iettä.
pNiCUvostolij^^ rriiikaan tulo TTyynenmereh sotaan on yälttämättö-
' my3rs, jota e i y ^ Tosiasiassa Yhdysvaltain kp
llasjöhtp, niukaanlukien kenraali MacArthur, esitti h^ti Pearl: Harbp-ri|
fl"*tehdyn hyökkäyksen jälkeen^ että Neuvo
• sotaan Japania vastaan.
. V . ettei Neuvostoliitto
halunnut siinä vaiheiessa liittyä sotaan Japania vastaan, sillä sen kah-jiettaväna
oli pääkuorma taistelussa Hitlerin Saksaa ja sen liittolaisia
Vastaan. Liittolaiset — erisi tilalla Yhdysvallat j a B r i t a n n i a — hy-väfayiyätNeiivostoIiitoh
asenteen tässä asiassa^
•' Tällainen oli tilanne vielä A'uöden 1945 loppupuolella,, jältän •:
konf-erenssin aikana, jolloin Ncuydstoliitto sUostui siihen, että .se
' liätyy sotään Japania vastaan kolmen kuukäiiden kuluttua setujälkeeri
kori Saksa on antautunut.. •
i • Nyt julkaistuista salaisista asiakirjoista ilmenee nimeripmaan
iny MacVrthiirin kanta, että Japaniin tehtävän hyökkäyk-scn
vaarat j a tästä hyökkäyksestä koituvat ihmismenestykset vähene-
•vät paljon,/jos Neuvpstoliitto hyökkäisi japanilaisia vastaan Siperias-kuten
hän toivoi jäj'halusi. Tämä ?iitä.
Professori Bonsdorfin puhe Porkkalan
kysymyijscri merkityksestä
• S£ n o a e s i m e r k i k i s i k u v i e n p e r u s t e e l l a,
mikä ero, niissä on-
. C a n a d a n poura j a S u o m e n ppj-o
o v a t •sen.';ljaan m e l k o : k a u k a n a . t o l -
;,si.staari,. v a i k k a n e m p l e m m ä t • k u u l u ­v
a t k i n ' p e u r a e l ä i m i i n . Mainittäkooni
e t t ä k a i k i l l a r p o r o i l l a , n i i n n a a r a i l la
. k u i n u r d k s i l i a k i n , 'on s a r v e t , j o t a y a s^
t e i n C a n a d a n p e u r o i l l a o n v a i n u r o s -
p u o M s i - l i a s a r v e t . P o r o n .englanninkieT
U n e n n i m i o.n ' " r e i n ' d e e r ' . ' . e i k ä "deer"'.
P o h j ö i s - . ^ m e r i k ä n ' carifaou-eiäimet
ö y a t p o r o j e n l ä h i m p i ä s u k u l a i s i a , e j -
i e i v ä t n e o l e a i v a n s a m o j a k u i n p o r o t.
Mctsätyöläisten
kulttuuripalvelu
. P e t r o s k o i . : : Tasavallan i i i l t t u u r i - , :^yvspoliiiikka Neu vostoliitton j a n i u i -
inistfirifi on-;vvs-talvlkäudak£i l a a - -^inM^sxihin nähden, jo^ä^oiiiioudatet-flelsjnki,
— Professori Bons­dorff
sanoi syyikuun lopulla Suo-mi-^.\
euvostoliitto-i>^uran ; Jtel-slnkiläisten
osailojeri jarjestä-mäs.
sä juhlassa Bälderin salissa,
että Porkkalan palauttaminen
vbidaari osaksi kä.sittää myöntei­seksi
. merkiksi eri yhtciskunta-järjesteimien
välisen rauhanonial-sen
rinnakkaiselpn saavutuicslsta.
Toisaalta se liittyy kysymykseen
vieraidcri maiden alaeclia olevien
<;otliastukiköhtien.. ty h jentämises-
• tä, siis kyimän sodan lopettaini-seen.
Prcf, Bonsdorff eritteli näl-..
ta näkökantoja j a tuli siihen j o h -
topä.ätökscen: että ns. iCieheyeh
henki on tulosia kansajen räu-
; hahpyrkimyksiatä. ;
; P u h u j a : t o t e s i a l u k . s i , , että MpskoV
v a s t a s a a t u s a i i o m a o n h e r ä t t ä n y t ko­k
o . kan-sassam- i i e s y v ä ä tyydytystä, ei
v ä i n s c i i v u o k s i , että m a a m m e : on saa­n
u t v a s t a a n o t t a a . l u r t i i u s t u k s e n , joka.
l u j i t t a a sen . k a h s ä i n v ä l i s t ä asemaa
yleensä, v a a n . m y ö s s e n v u o k s i , e t t ä pn
o t e t t u : u u s i . m e r k i t y i c s e l l i n e n a s k e l ys-.
t ä v y y d e n . t i e l l ä . Sopimus näytitää
v a h v i s t a v a n sitä ' s e i k k a a , ^että y s t ä -
minLsteriö ön syys-talvikäudeksi laa^
tinut suunnitelman metsäteoliisuus-työläisten
kulttuurlpaiyelustä/
t i i v u o d e s t a 1944 - l ä h t i en j a . j o t a S u o -
m i ^ N e u v P s t o l i i t t ö - S e u i - a on. t u k e n ut
Loka-huhtikuussa, metsätyöläisten-' ^.^^^syciämestääh,'on tarkoitettu v ^ f -
* Meitä ei kuitenkaan kiinnosta niinkään; paljoa se missä rnäärih
: Ivenraali M a c A r t h i i r i n neuvostöliittoyastaisuuspn sumentanut hänen
: ''muistiaan''. M u t t a sen sijaan Pn mielenkiintoista todeta, että näi­den
salaisten asiakirjain julkaiseminen tappoi : taas yhden ruman
uutis- tai paremminkin proi^aganda-ankan.
Kuten tiedetään, kylmän sodan propagandistit o\"at viimevuosien
ajan selittäneet ensinnäkin, että presidentti Ropsevelt-vainajä: teki
miltei inaanpetokseri, "supstuessaän*' siihen, että NeuvöstPlijttö ''sai''
ryhtyä sotaan Japania vastaan, Samaa nuottia seuraten pn meille
.selitetty väellä ja voimalla, että Neuvostoliitto halusi väkipakosta
ttilla sotaan Japania vastaan — tosin vasta viime vaihteessa, eli
"tasajakoa tekemään'' kuten on sanottu -— \>aikka Yhdysvallat ei
tällaista " a p u a " tarvinnut, Kdelleen on selitetty, että Xeuvostoliitpn .
sotaan yhtyminen Japania vastaan oli larpeetonta senkin vuoksi kun
Yjidy^vallpillä oli ätomippiTiriu','^^.W ratkaisi sodan kohtalon .
J2\p1tnin kohdalta,
/ * M u t t a nyt julkaistut Yhdysvaltain puolustusministeriön salaiset
asiakirjat osoittavat vallair toista. Ne osoittavat ensinnäkin, että ;
Yhdysvaltain korkein sotajohto -r~ kenraalit Mac,\rthur ja Eisen-
'hö^errhtikäanluetluina-— vaativat ensi^^ Raoseveltilta ja
sitten presidentti Trunnanilta., että Neuvostoliitto ori. Saatava l i i t t y ­mien
sotaan Japania vasta;an, sillä muuten on liian suuri " r i s k i"
Y M y s v a l t a i n kannettavana Japaniin hyökätessä, ja jokatapauksessa '
siitä tulee Yhdysvalloille liian suiiret niiesmerielykset, ellei Neuvos­toliitto
yhdy sotaan,
• » Toiseksi näihin "salaisiin asiakirjoihin" lukeutuu Averall Harri-manin
presidentti Rooseveltille syyskuun 23 pnä 1944 lähettämä
säl^e, missä sanotaan: ''Stalin tiediisleli, haluammeko mc panna
J a j ^ n i n polvilleen ilman Venäjän apua, vai toivotlcko te vieläkin, .
kuten Teheranissa esititte, X^eniijän osallistumista,"
; * Yllä on jo osoiteltu, että Yhdysvaltain koko korkein sotilasjohto
haiusi:NeuvostöIiitPn o ja niin sitä toivoi presidentti
Roosevelt-vainajakin.
."c J a kun Neuvostoliitto sitten liittyi sotaan Japania vastaan, sc
taf^htui liittolaisten kanssa etukäteen tehdyn sppimukseri.nvUkaisestij
mSjrättyhä aikana ja myös inäärätyhsuurui
ra^ksena Japanin armeijan päävoiniat tulivat muutamassa päivässä
lyödyiksi maan rakohon. Juuri tässä tilanteessa — välttyäkseen
tUiHiustamastä Neuvostoliiton osuuden tärkeyttä Japania vastaan .—
kj^st^^^^ Yhdysvaltain sptajohtajat Japania vastaan kerrassaan tup-m
^ ^ v a l l a tavalla atpmipommejä Hiroshimassa ja^^^^,^^^^^
a s u t u k s i s s a on. a i k o m u s p i t ä ä 1,200
esitelmää, joista s u u r i n osa t u l ee
p m i s t e t u k s i e t u m a i s e n työkokemuksen
p r o p a g o i m i s e l l e .
P i i r i e n ' v a l i s t u s t a l o t sekä,.; k y l i en
k l u b i t j a l u k u t u v a t t u l e v a t o s a l l i s t u ­m
a a n a k t i i v i s e s t i metsätyöläisten
k u l t t u u r i p a l v e l u u n . . N i i d e n t a i d e k e r ­h
o t a i k o v a t a n t a a metsätyöläisille 600
k o n s e r t t i a .
S u u r i , t a p a h t u m a metsätyöläisten
kulttuurieläinässä t u l e e o l e m a ä i i t a -
m l s t a m a a n S u o m e l l e m a h d o l l i s i m m an
s u u r i u l k o p o l i i t t i n e n t u r v a l l i s u u s j a
s i s ä p o l i i t t i n en toiriiintävapaus-
:; P u h u j a esitti o n n e n t o i v o t u k s et
pörkkaläiaisille j a i l m a i s i , t o i v p n i u kr
sen,, että P o r k k . i l a n k y s y m y k s e n j ä r ­j
e s t e l y h o i d e t t a i s i i n oikeudenmukaiT
s u u d e n v a a t i m u s t e n , hengessä. '
KANSAINVÄLISET NÄKÖALAT /
K a t s o t t a e s s a P o r k k a l a n k j ' s y n i y k -
s e n r a t k a i s u a kansainväliseltä . k a n -
s a v a l l a r r rnetisäteöllisauden: t y ö n t e k i - j ^ a l t u - s ^M puolta, - s a n o i
j ä i n . o m i n t a k e i s e n t a i d e t o i m i n n a n i. p r o f . B o n s d o r f f , O s a k s i se v o i d a an
kjjsittää myönteisenä merkkinä . e r i
i . y i i t e i s k u n n a l l i s e n jiirjestelrpän o m ä a -
k a t s e l m u s . '
. F i l h a r m o n i a n ' j a t a s a v a l l a n t e a t t e ­r
i e n n ä y t t e l i j ä t esltt^Lyät; ^ metsätyöi-läisille
s a t o j a näytelmiä j a k o n s e r t ­t
e j a . •
Japa ni helpottaa
kauppasopimuksia
v i e n v a l t i o i d e n r a u h a n o m a i s e s t a r l n -
• h a k k a l s e l o s t a - r j a tämä kansainvä^
l i n e n näkökohta o n myös e r i t y i s e ii
a r v o k a s S u o m e l l e — t o i s a a l t a se l i i t ­t
y y k y s y m y k s e e n m u i d e n v a l t i o i d en
a l u e i l l a ole.vien s o t i l a s - , m e r i - j a Ien-1
: t o t u i : i k o h t i e n tyhjentämisestä, j o ka
mistaa. tietä kestävälle rauhantilalle.
Itäyailan vaitlosopiniuk>esta päättä-i
.Tiinen viime keväänä, ; kysymyksen
ratkaiseminen, joka usean vuoden
, a j an oli muodostanut vaarallisen l e -
; vottomuutta herättävän tekijän E u -
: roojan politiikassa, edisti tien. tasaa-
: mistä. •.Oeneven konferenssille, jossa
; tehtiiii''päätöi uusiin toimenpiteLsiin
i ryhtyiöisestä • tilanteen vaklinnutta-l
misek^: makilinassa. O i f sahcCtu, että
i Genevessä ei varsinaisesti tehty m u u -
{ ta k u i n . päätös olla ystävällisiä > t o l -
I siaan kohtaan j a että tulos oli siten
j todellisuudessa vähäarvoinen; Tämä
i viirrieksimainittu. johtopäätös näyttäiä
I minusta väärältä ja o n todisteena
kansainvälisen politiikan luonteen
I h y v i n , vähäisestä tuntemukJsesta. S i ­tä,
mitä siellä päätettiin voidaan itse
asiassa verrata kertakaikkiseen asele­poon
kylmässä sodassa, joka antaa
aivan uuden perustan, uuden lälitb-kohdan
tuleville rieuvottelulUie, Tämä
ei. ehkä ole niinkään paljon konkreet­tinen
tulos, mutta mikä on yhtä. tär­keää
se p n edellytys uusien konkreet­tisten
tulosten saavuttamiselle. Seu­raukset
eivät myöskään ole jääneet
näkymättä, Eräs näistä seurauksista
pn se, että tehtiin päätös Neuvpsto-liitossa
jäljelläolevien saksalaisten
sotavankien kotiin lähettämisestä,
jonka johdosta maailmasta jälleen
poistettiin , eräs merkittävä leyotto-muudenaihe.
Kolmas seuraus ön
P c r k k a l a n alueen palauttaminen S u o ­melle,
j o k a muodosti erään eder.ytyk-sen
jännityksen lieventämiselle edel­leen,
P o r k k a l a n alueen palauttaminen
voidaan siten maailmanpolitiikan nä­kökulmasta
katsoen ikäänkuin. y h ­deksi
renkaaksi tapahtumien kulus­sa,
jonka tarkoituksena o n jäfmityk-sen
laukaiseminen maailmassa, älcilli-seh
sodanyaaran vähentäminen. Täs­tä
näkökulmasta ymmärretään, että
valtaosa maailman yleisestä mielipi­teestä
tervehtii ilolla; päätöstä tämän
merisotatukikohdan'poistamisesta. S i ­tä
suurenimalla hämmästyksellä lue­taan,
ettäi tunnettu englantilainen a i ­kakausilehti
"Economist" lausuu a j a ­tuksiaan
Porkkalan kysymyksestä
mm; seuraavalla t a v a l l a :
tunnustettava my&s vastapelaajan a n ­siot.
Eikö. olisi alheellistasoveltaa t ä ­tä
sääntöä myös maailmanpolitiikan
peiifisä? Jos englaritilaiset; tahtovat
saada tunnustusta senvuoksi, että he
- ovat luopuneet Suezin alueen valvon­nasta,
minkä me mieleilämme arinam^
me lieille, niin pitäisi heidän .omasta
ptioles^an. t u n n u s t a a Porkkalan t u ­kikohdan
hävittämisen arvo. myös jos
Neuvostoliitto jatkuvasti niaailmän-poliittisissa
keskusteluissa v i i t t a a t ä ­hän
toimenpitee«eeii seuraamisen a r ­voisena
esimerkkinä, mikä o n n e u ­vostohallituksella
täysi oikeus tehdä..
Se, että Porkkalan alueen l u o v u t t a ­minen
oli.arvokas voitto neuvoistohal-litukselle
maailmanpolitiikan pelissä,
ei kuitenkaan ole se näkökohta, joka
olisi n i i n paljon kiihdyttänyt minua,
k u i n . j u u r i Economistin v i h j a i l u , että
pitäisi alkaa kaivata takaisin j o n k i n -
; laiseen ihaailmanpolitiikan jännityk­sen
muodostamaan v a n h a a n hyvään
aikaan. O n kyllä l i i a n p a l j o n pyydet­ty,
että ihmiskimnan tulee kaivata
, t a k a i s in kylmän ; sodan kiristymistä,
pelon j a rauhattomuuden tilaan, j o l ­l
o i n . voitaisiin kuvitella, että atomi­pommit
milioin hyvänsä vöiyät alkaa
sataa kunkin päälle j a pyyhkiä pois
suuria osia ihmiskunnasta. Meidän on
oltava valmiita ymmärtämään pilaa
j a symboolisia viittauksia, mutta m i ­n
u n nähdäkseni on epämoraalista j ä
Neiiyostöliiton. maatalousnäyttelyn joht N,V. 1
Cänadalta lahjaksi 36 parasta Ganadassä kasvavaa
.' Ulkoministeri • Pearson . nähdään kuvassa antama
lahjrn maatalousministeri J, G. Gardinerin puole;
täysin sällimatonta tyhmyyttä käyt-,
tää sanontaa " v a n h a hyvä a i k a " k i -
' / P o r k k a l a n luovutuksen antama
pääläksy on se, että uudet venäläl-
Tokio. - - J a p a n i n o t a k s u t a a n p i a k - | tääs oti yhteydessä ns kylmän s o d a n ; ^et j o h t a j a t o v a t o i v a l t a n e e t — m i - ;
k o i n / h e l p o t t a v a n ^ k a u p p a s o p i m u k s i a <, a.st2ettai.3en lopettamisen:kansöa.- M i - . cs+ ö U r , V A ^ U ^ A ^ •«v.^^f -^^i^
K i i n a n k a n s s a , - j o s J a p a n i n l i i k e m i e s ­t
e n v a a t i m u k s e t o t e t a a n h u o m i o o n —
k a n s a s t a p u h u m a t t a k a a n . • Japanin,
k a u p p a k a m a r i on.; e s i t t ä r i y t h a U i t i i k -
.selle. m u o d o l l i s e n p y y n n ö n , e t t ä K i i -
tä ; t u l e e k y s y m y k s s e h : . i;äuhar,omai-s
i s t a r l n n a l i k a i s c l o s t ä i i i i h k u k a a n ei
yöi kieltää, että s e p n o t t a n u t m e r ­k
i t y k s e l l i s e n . a s k e l e e n , eteenpäin- t ä ­män
v u o d e n k u l u e s s a . J o k a i s e l l a s a ­n
a n k a n s a n t a s a v a l t a a n s a a t a i s i i n v i e - j m a r i t a p a i s e l l a a s k e l e e l l a ori k c n k r e e t -
dä s e l l a i s i a k i n • t u o t t e i t a k u i n +inol^ .v>Q, . i j - i f T > i y i : - o v.eö • i m f D . i u o f i , i f co
r a h t i l a i v a t ,
k a l u t yms.
ovat
veturit, teräs, konetyö-t
i n e n : m e r k i t y k s e n s ä k u t e n k e t j u s sa
o l e v a l l a r e n k a a l l a j o k a .vähitellen s i ­too
j a l a m a u t t a a , spdäri v o i m i a j a v a i -
EDBStYY
"Tää korutont' pn kertomaa" niille, jotka ovat ajattclcmatto-miHidessaan
uskoneet kylmän sodaii propauandistien juttuja Roose-velt-
yainajan "maanpetokiellisuutta" lähentyneestä 'lyhytnäkiHsyy-destä''
jä siitä,: miten N e u v o s l o l i i l l o n u r k a tuli Kaiikoicläri sptaan
tasajaolle päästäkseen". ;
. > Vapauden lukijat voivat kuitenkin tyydylyksellä panna merkille,
et^ä AVashiiigtonissa nyt paljastetut sidaiset asiakirjat vahvistavat
sataprosenttisesti kaiken sen, niitä on esimerkiksi meidän pieni mutta
paljon parjattu lehtemme Vapaus näistä äsoista sanonut — j a Jsanp-nut
silloinkin kun totuuden puhunviscsta ei ole kiitosta annettu!
: Tarkoituksemme ei kuitenkaan ole käyttää.tämän '•ankan" kuo-lepfaa
lehtemme mainoslariiiscn välikappaleena —^ niin hyvin kuiri^
se.'siihen sopisikin, vaan varoituksena täkäläisille maänmiehillemme
vastaisuuden varalta, että toisin kuin vanhan känsän ihmiset luulivat
aikoinaan, kaikki kirjoitettu ei ole totta. Sodanlietsojien asia on
sellaitien, ettei se kestä päivänvaloa eikä totuutta. Ihmiskunnan rau­hantahto
on niin A^^oimakas, etteivät pahimmatkaan sodanlietsojat voi
julKisesti sotasuunnitelmiaan, esittää. Mutta pahaa-aavistämattpmia,
pojiittisesti torkkuvia ihmisiä voidaan.toisinaan vähän aikaa huiiSuttaa.
suffriila valheilla. Kun suuret piiivälehdet, radiot, elokuvat ja muut
prqpagandavälineet takoivat jatkuvasti ihmisten mieliin sitä ajatusta, :
että Neuvostoliitto tuli_kulsumatta ja haluamatta Kaukoidän sota­näyttämölle
vasta sitten kun Yhdysvallat oli sodan jo a.*iallisesti
"voittanut'', niin miljoonat ihiniset uskoivat; että asia näin o l i . Riutta
nyt nämä herkkäuskoiset ihmiset saivat, kuulla ja lukea, että heitä •
on julkeasti petetty ja narrattu.
Kukaan ajatteleva.ihminen ei halua joutua sen paremmin sota-prbpagandistien
huiputuksen uhreiksi kuin varsinaisen sodankaan
jalkoihin. Siksi olisi myös otettava opiksi tästä propaganda-ankan
ktiolemastä, '''••:'•'/:•':} ' •.'V•^ • \-• ^ ,
."^^Muistaa myös sopii, että .Neuvostoliiton asemaa ei vähääkään
pahennettu tämän propagandavalheen avulla. / Siitä on kärsinyt tie-ty%
i rauhan asia kautta maailman ja ennenkaikkea sellaiset maat
k u i a Canada, . j o t ka ovat hienettäneet vuosikausiksi kipeästi tarvit-tavia
markkina-alueitaan.
Kirj. Imre Demeter
: V i L m e . k u u k a u s i n a o n ' U n k a r i n e l o -
k u v a m a a i l m a s s a k ä y t y m i e l e n k i i n t o i ­s
i a väittelyitä, ..v •
K t i n t a r k a s t e l e m m e U n k a r i n v i i me
v u o d e n elökuvatuotaritpa h a v a i t s e m ­me
^ttä tähän o h t o d e l l a o l l u t syytä.
V i i m e v u o n n a v a l m i s t u n e i s s a f i l m e i s -
s ä ; ö n p a l j o n riiieletikiintoisia j a u u s i a
p i i r t e i t ä ; I h m i s t e n k u v a u s . o n f i l ­meissämme
o l l u t k o r k e a t a s o i s e m p aa
j a t a i t e i l i j a t ovat o l l e e t lähiempänä
ihmistä. . ; M u i s t € t t o k o o n v a i n viifrie:
k a u d e n " h u o m a t t a v a a f i l m i d r a a m aa
" E l o n m e r k k i ä " ( E l e t j e l ) . P a l j o n väi-t
e i t y ; f i l r i i a a t t i s u i i s • o n tässä 'filmissä
t e h n y t , t a p a " h t u m a n . d r a m a a t t i s e m ­m
a k s i j a syVäliisemmäksi, f i h n i i i k e r ­t
o e s s a siuä, k u i n k a k o k o . k a n s a . r y h ­t
y y ' t a i s t e l u u n S a j o k u t i n : k a i y o s t y ö -^
Iäisten p e l a s t a m i s e k s i , E l o k u v a r i o h ­j
a a j a Z c l t a n F a b r y j ä k ä s i k i r j o i t u k s en
k i r j o i t t a j a T i b o r T a r d o s k u v a a v at
m u u t a m i n k o h t a u k s i n p i e n e n k a i V o s -
työläiskylän elämää j a s e n a s u k k a ir
den k o l i t a l p a . . ; F i l n u l l e o h l u o n t e e n ­o
m a i s t a syvä i n h i m i l l i s y j : s , s o s i a l i s t i -
.nen h u m a n i s m i . Tämä h u m a n i s mi
k u v a s t u u myös " M e n y h e r t S i m o n i n |
s y n t j - m ä " n i m i s e n e l o k u v a n t a p a h t u ­m
i s s a . T i b o r D e r y n ja- Z o l t a n V a r -
k o n y i n ' l i i u k u t t a v a h k a u n i s yuoristö-tarlnä
k e r t o o , . m i t e n i i i m i s e t l ä h t e v ät
B u k k - v u o r L s t o n l u m e n p i t t ä m ä l l e ylän
g ö l i e a u t t a a k s e e n m a a i l m a a n p i e n en
M e n y h e r t S i m o n i n.
M o l e m p i e n f i l m i e n y h t e i n e n p i i r re
o n j u u r i h u j n a n i s u u s , m i k ä o n l u o n ­t
e e n o m a i s t a y h t e i s k u n n a l l e m m e j a
e l ä m ä l l e m m e . . Säjokutin kaivostyö­l
ä i s t en p e l a s t a m i s e k s i käjyäään a n k a ­r
a a k a m p p a i l u a s a m o i n k u i n m e t s ä n ­v
a r t i j a I s t v a n S i m o n i n synty\'äh l a i ­s
e n p u o l e i t a . . . I n h i m i l i i s y y s k u v a s t uu
e l o k u v a n k o h t a u k s i s t a , s e n s a n k a r i en
l u o n t e i s t a , j ä k a i k i s t a t a p a h t u m i s t a ..
Näiden k a h d e n eipkuvän o h e l l a on
v i i m e v u o n n a v a l m i s t e t t u t ä h ä n a s t i s ­t
a enemmän k o m e d i o i t a . V: M i e l e ni
k i i h f o i s t a väittelj-ä o h k ä y t y " P ä ä
pyst>-yn" nimisestä f i l m i k o m e d i a s t a.
A i n e , -joka k e r t o o k l o v n i s t a , o n e r i t ­t
ä i n m i e l e n k i i n t o i n e n . K o m e d i a o n
m.vös n u o r i s o f i l m i " M i n ä j a I s o i s ä n i " ;
;Vaa urheiluleritäjien elämää, j a s en
v a i h t e l e v i s s a t a p a h t u m i s s a o n h i l ­peyttä,-
n i u s i i k k i a j a r a k k a u t t a . " V a u ­n
u i l l a k u l k e v a r a k k a u s " k e r t o o k a h ­d
e n n u o r e n r a k a s t a v a i s e n t a p a a m i ­s
e s t a k u v a t e n s a m a l l a U n k a r i n m a a ­s
e u d u n idylliä . j a : m a i s e m i a . ; E l o k u ­v
a n o n o h j a n n u t L a s z l o R a n o d y j a
k ä s i k i r j o i t u s , o h . E r n o " t J r h a r i i n ; , K o ­m
e d i a o n m y ö s L i l i o n i f i , j o k a o n v a l ­m
i s t e t t u U n k a r i n näytelmäku-joitta-j
a m e s t a r i n E d e S z i g l i g e t i h huvinäy­t
e l m ä n p e r u s t e e l l a . . L l l i o m f i i i f i l m i -
m u u n n o s — n o u d a t t a e n ' i i l m i t a i t e e h
k e i n o j a : ylittää näyttämöesityksen
k u v a t e n u s k o l l i s e s t i s a n k a r i r a k a s t a ja
L i l i c m f i n j a . k a u n i i n Märiskari s e i k -
k a i l u r i k a s t a ' r a k k a u t t a . - . F i l m i ä p i ­d
e t ä ä n n u o r i s o t i l m i n ä , j a . s e n o l i j a a ja
K o r o l y M a k k ; l e i k k a a , j a i s t v a n P a s z -
t o r sekä • s u u r i osa n ä y t t e l i j ö i s t ä oVat
h u o r i a . T ä m ä n k l a s i l l i s e n u n k a r i l a i ­s
e n k o m e d i a n fiimikäsittelylle : o v a t
l u o n t e e n o m a i s i a n u o r u u s , . v a u h d i k ­k
u u s j a p e r u s u a v a r y t m i . •;
M i e l e n k i i n t o i s t a o n n ä h d ä näissä
koniediöissa k e h i t y k s e n j o h d o n m u k a i ­s
u u s , f i l m a a t t i s u u d e n lisääntyminen
j ä lisäksi se, e t t ä k o m e d i a t y h ä e n e m -
m ä n . i ä h e s t y v ä t i h m i s i ä j a h e i d ä n j o ­kapäiväistä
elämäänsä. H u v i t t e l u n.
• t a r p e i d e n t.vy(^-ttäminen y h t y y näissä
k o m e d i o i s s a entistä p a r e m p a a n t a i -
t e e l l i s e e n tasoon. . T i e t y s t i filmeissä
. o n p u u t t e i t a k i n . ; . E r ä i d e n henkilöiden
k u v a u s e i o l e t a r p e e k s i syvällistä; tar-p
a h t u m i s s a ja.' r a t k a i s u i s s a o n k a a v a ­m
a i s u u t t a , m u t t a siitä • h u o l i m a t t a
e l o k u v a t k i i v a s t a v a t U n k a r i n f i l m i t a i -
• t e e n n o u s e v a a t a s o a , . : N i i d e n s a a ma
y l e i s ö m e n e s t y s k i n . o s o i t t a a ; s a m a a ,
inuttä f i l m i k o n f e r e n s s e j a edeltäneissä
väittelyissä, kriitiikissä . j a p u h e e n ­v
u o r o i s s a t u l i e s i l l e . f i l m i t a i t e i l i j o i d en
p y r k i m y s yhdistää näissä k o m e d i o i s sa
h u v i t u s : - j a k a s v a t u s t e h t ä v ä m a h d o l -
i i i m m a n k o r k e a t a s o i s e n a f i l m i n ä l P i l -
n i i t a i t s i l i j a m m e ; e t s i v ä t ^ u u t t a : F e l ix
M a r i a s s y . e t s i u u t t a Z s i g m ö n d M o r i c -
z i n " S u k u l a i s e t " n i m i s e e n r o m a a n i in
p e r u s t u v a s s a filinissä • j a n y t m.vös'
F e r e i i c K a r i n t h y n " B u d a p e s t i n kevät"
n i m i s e n r o m a a n i n p o h j a l l a v a l m i s t e ­t
u s s a filmissä.? K o r k e a t a t a s o a t a ­v
o i t t e l e e myös Z o l t a n V a r k o n y l u u -
d?s.sa filmissään' " E r i k o i n e n t u n t o -
tä Stalin ei: koskaan tehnyt — p a i ­kallisten
myöniiytysten arvon, k u n
ottaa huomioon, laajemmalla alueel­la
saavutettavat edut. Jos . Moskova;
jatkaa tätä sofistista poliittista so­dankäyntiä
tulee länsi piäri kaipauk­sella
rnuistelerhäan vanhaa hyvää a i -
kaai jolloin venäläisten suiuinitelmia
ei verhottu samantapaisella suniutuk-
.seila."-; ' v ' ; '''v •:, •':^- •:">'^--\.
/Sallittakoon • minulle tilaisuus heti
korostaa suuresti eroavaa Icäsitystä
aikakauslehti "Econprnistin". esittä­mästä
tulkinnasta; samalla kun ha^
luan korostaa, etten luule tämän nä­kemyksen
edustavan • englantilaista
mielipide.ttä. Minä en myöskään luu­le
että aikakauslehden käsitjre, ettei
E»orkkalan alueen palauttahiinen olisi
mitenkään myönteinen, j o t a ei p i t ä i ­si
tervehtiä ilo}la. tulisi saavuttaniaan
mitään suurempaa kannatusta maas-sanime.
Me. olenime tässä tekemisissä
täysin konkreettisen toimenpiteen
k a n s s a : J o s se tullatfn lyömään: esille
Eropagandatekeleenä hiin me t u l e m ­me
inielellämmehiiutamaan: Enem­män
tällaista propagandaa, olkaa h y ­vä,
Ö n olemassa eräs tunnettu eng-i
a n t i l a i n e n sanonta ' f a i r p l a y " , reilu
peli, j a siihen sisältyy, mikäli minä
olen ymmärtänyt asian oikein^ että on
r e a n 'maailmanpoliittisen jännityksen
aikakaudesta. N i i n törkeästi ei saa
tehdä pilaa ihmiskunnan vaikeuksil­l
a ja hädällä, ei ainakaan yastuun-tuntoineri
poliittinen aikakauslehti,-
P o r k k a l a i i kysymyksen ratkaisua
voidaan aivostella kuinka tahansa:
Se jää joka tapauksessa konkreetti-seksj
askeleeksi suhteiden parantä-^
misessa erilaisten yliteiskuntajärjes-telmän;
oinaavien valtioiden yäiillä.
•Miitta minä mainitsin, että se l i i t t yi
myös Vierailla alueilla oleVien sota.-
tukikohtien tyhjentäniistä koskevaan
kysymykseen. M e / / voimme tunnus-taiai
että samanlaiset. tukikohdat voi­vat
olla tarpeellisia: eräissä p o l i i t t i ­sissa,
tilanteissa j a tarjota välttämä­töntä
suojaa sille valtiolle, joka o n
ne perustanut. M u t t a silloin meidän
on / myös : oltava valmiit tunnustar
maan, että nämä tukikohlat hiiden
valtioiden kannalta,'^ j p i d eh alueilla
niitä löytyy, eivät koskaan/poista s i -:
tä, että,, n i i l i in EUhtaiidiitaan määrä­tyllä
epäluulolla, niiden - äluseliisen
itsemääräämisoikeuden supistamise­na,
j a piilevänä ieyottomuuden läh-teienä,
iSen vuoksi otettiin; Suomessa
suurella mielenkiinnolla vastaari tie­to
siitä, että neuvostohallitiiksen
edustaja Y K : n aselstariisuntaioniis-siössa,
J , A . M a / i k , esitti Lontoossa
10. pnä toukokuuta ehdotuksen, joka
koski varustelujen vähehtämiseri,
atomiaseiden kiellon j a uuden sodan
uhkan torjumisen kysymyksiä, joiden
j-hteydessä mm, edellytettiin, että
niiden valtioiden, joiden hallussa ori
sota-, sotalaivasto- j a lentptukikoh-r
t i a muiden valtioiden alueilla, pitäi­s
i ottaa velvollisuudekseen näiden t u ­kikohtien
hävittäriiinen, osaksi v u o n ­n
a 1956 j a lopullisesti seuraavan vuo­den
aikana. Ehdotus edellytti, • että
pn olemassa määrätty toimintatausta,
sillä olihan 'Neuvostoliitto K i i n an
kansantasavallan kanssa 1934 teke­mänsä
sopimuksen mukaisesti jo
päättänyt luopua tärkeästä Port
A r t h u r i n meritukikohdasta Tyynellä
merellä. J o tämän vuoden toukokiiun
31, pnä, kolme viikkoa yllämainitun
ehdotuksen esittämisen jälkeen, oli
Port Arthur myös lopullisesti luovu­tettu
kiinalaisille.
N y t - v o i d a a n l u o n r i o l l i s e i t i sanoa,
e t t ä P o r t / A r t h u r i n l u o v u t t a m i n e n o li
l u o n t e e l t a a n t o i n e n k y s y m y s - k u in
P o r k k a l a . K i i n a h a n o n j o k a t a p a u k ­sessa
s u u r i - a i t a , j o n k a e t u j a o n s i is
. k u r i n i o i t e t t a V a j a e d e l l e e n s e o r i k a n -
-säridempkrsättineri v a l t i o j a - k u u l uu
s o t i l a s p o l i i t t i s e s t i n s , i t ä b l o k k i i n . V o i -
. . d a a n s e n v u o k s i s a n o a : Port A r t h u ­rin
l u p v u t t - ' a _ p i n e n / o n k i n s a n g e n y m ­m
ä r r e t t ä v ä • t o i m e n p i d e . . . E ' p r k k a l a ri
k y s y m y k s e s s ä o n ' : ' t i l a n n e k u i t e n k in
• k o k o n a a n t ö i n e n k a i k i s s a m a i n i t u i s sa
s u i i t e i s s a . . S u o m i ei o l e m i k ä ä n s u u r -
. v a l t a j a s e n lisäksi o h e r ä s j o h t a v i s ta
s u u r v a l l o i s t a t ä t e n l u o v u t t a n u t o i k e u -
t e n s a sötatukikohtaän p i e n e l l e v a l ­t
i o l l e ; S u o m i e i o l e m y ö s k ä ä n k a n S a n -
d e m o k r a a t t i n e h •. v a l t i o : . n i i n m u o d o in
o n s o s i a l i s t i n e n v a l t i o t e h n y t k o n -
k r e s t t f ^ e n myönnytyksen p o r v a r i l l i ­s
e n : y h t s i s k u n L ä j ä r j e s t e l n i ä n o m a a ­v
a l l e v a l t i o l l e . J a l o p u k s i S u o m i h an
e i k u u l u ; n s . I t ä b l o k k i i n , v a a n b n s e n
u l k o p u o l e l l a , m i h i r i m y ö s tässä' y h t e y ­dessä
m e i d ä n o n s y y t ä k i i r i r i i t t ä ä h u p -
m i o t a . . /•;• ,'/, .;..'
;^ K a i k k i i i ä m ä s e i k a t tekevät P o r k ­k
a l a n t i i k i k o h d a n l i i p y u t t a m i s e s ta
s u u r t k ' : h u o m i o t a h e r ä t t ä n e e n m a a i l -
m a h p o l i i t f l s e n ' t s p a h t u m a r i , u u d e s sa
SITÄ
J A
O K U E N L A I N E N
' " H i t t o s o i k o o n , k a vei
o r i " t o d e l l a ohuet s2in
r a d i c k i n k u u l u u a i v an
tässä h u o n e e s s a ."
[\ « " S e i n ä t - p v a t - b h u e t . .
v o i d a . K u n minä saa:
s e n ; j o u t u u n a a p u r i . o tt
n i ä i r ' ' /
•''' :'• *• "y : ». •• •:
H A J A M I E L I S Y Y D E N
, ."Minä e n m e n e enää
h e n k a r i s s a " • sänpi s i
'Eillä / l i s k o n h a r i e n ole;
K a t s e s; e i l e n i l l a l l a kux
p o l v e l l a a n , hän / a n t o i
dessään m i n u l l e kello
l u k s i . "
n o a . että mikäli S u o mi
j o l l P i n s o p i m u s o l i s i jor
m e n n y t u m p e e n , j a t k u ;
d a t t ä n u t P a a s i k i v e n l i
• k a a , n i i n o l i s i sopimus
ja/m.ääl-ätyiSä mielesiEä y l l ä t t ä v ä n I i - £e.'?sa. uus i t tu. J o s m e llää
/sän. kansairlvälisEn : k a n s s a k ä y m i s e n i . e t t ä / P;:asikivcn l i n ja o';
mupdoissä;- Täi lä näkökaiin.alta on 'f- p o l i t i i k k a a ; j o t a ; k a i • t u s k i n ihmettelc-rniEtä'-siinä; e t t ä - m o - :'
n e t Mcskovas3a t e l - d y s t ä päätöksestä'
s a a p u n e e n e n s i m m ä i s e n t i e d o n yhtey­dessä
eivät a i v a n i l m a n ; h u s l t a ! a s s t - la' l i i o i / u i - (Jikeudestaai
..tärieet; kysymystä:. .mikä: tulee hin-_.| Se. o n . s e i k k a ; j o t a / n i e id
n a k s i ? Ö.i a i v a n y k s i n k e r t a i s e s t i vai- ! . n i m u k a a n ; r e h e j l i s j - y d:
t u k e v a t . n i i n n-e voimn
• N e u v o s t o l i i t t o . i l m a n va
s ä ä n m u o d o s s a t a p a h t ui
s y y t ä k o r o s t a a . . ;/
. ^ O l i s a n o t t u , että P o ri
t a m i n e n o n s e u r a u s ta
.hengestä, pyrkimystä .1
hilystäl j o n k a m e n y t : :
r . e m m e m e r k i l l e . M u t ta
t e n se, j o k a o n s j T . n y t t
kca.^-: k i i v i t e l i a , että s u u r v a l t a i l m an
mirikään. l 2 i s t a / k o r v a u s t a l u o p u u t ä -
mänlaatuiscäfa edusta. E r i . t a h o i l la
u l k o m s i l l a . v i i ; i t e t t i i n k a n n u n v a l a n t a a'
kä-asemia- p i t k p S u o m e n l a h d e n ' r a n -
kä-asernia p l t n i S u o r i i e r i l a h d e n r a n ­n
i k k o a , äb-evelVollisuiisajari; pideritä-rnistä,
j o h o r i s i - ä t y * i s e k ä a n t i i m i n e r i i h e n g e n ? J o k u o n s a n on
S u o m e n ' sisäisiin' a s i o i h i n ' j a ; m u u t a l a t c i r i i - j a / V e t y p o m m i t ,
t:imä'n. kaiiäista . I t s e a s i a s s a ' o s o i t - i k o t u h o a s e i d e n p e l k o , jo
t a u t u i , että N e u v o s t o l i i t t o k a t s o i tar-;|. v a l t i o m - i s h e t n y t tosissa.i
p e e l l i s c k s i ; v. 19't8 s o l m i t u n y s t ä v y y s - i h r i i i s k u n t a a u h k a a v an
j a a v u n a n t c . s o p i m u k s e n p i d e n t ä m i s en
20 v u o d e l l a eteenpäin.: T ä m ä ; m e r k i t ­see
.'•iis,- e t t ä N e u v p s t o l i i t t b et v a a t i ­n
u t S u o m e l t a m i t ä ä n u u s i a . v e l v o i t u k -.
siä; miiSään muödpsSa, Pres. P a a s i ­k
i v i c n . e r ä ä s s ä r a d i o p u h e e s s a a n m u u -
- m i s i ä . O m a l t a / o s a l t a ni
m i t ä ä n s u u r e m p a a a r v o i
s e l l e käsitykselle. -Myös
m a a i l m a n s b t a a , saatet:
u u d e n s u u r s c d a n seura
j o n k a b i i s i pitänyt sa
t a m a : päivä s i t t e n : k o r o s t a n u t , että: j ä r k e v ä i h m i n e n tekemä
ystävyys- j a avunantbsopimui muo­dostaa
:/tärkeän j a perustavan osan
Siiriä .politiikassa,^ joka kantaa hänen
nimimerkklään. Me voimme siis s a -
s e l l a i s e r i • välttämiseksi;
b a k t e e r i a s e e t o l i v a t esi
I i n t u n n e t t i i j a / j a tai-p-
( J a t k u u 4, s l v i
f f suurin renessanssi • f f
Käsikirjoituksen on kirjoittanut B b - merkki", jonka. käsikirjoituksen on
ris Palotai Ja se kuvaa pioneerien elä- laatinut E n d r e V e s z i , ja josta ilmei-mää.
"Kaksi kertaa kaksi o n toisi- sesti tulee U n k a r i n filmltalteen huo­l
i a an v i i s i " niminen operettifilmi k u - mattaya tapaus, ,
Vanhoja ' lehtileikkeleitä tarkas­taessa
havaitsimme, että / T o r o n t o —
vanha hiyvä Toroiito — ori nyt tullut
pelastetuksi, koska evankelista / B i l ly
G r a h a m ori puhdistanut sikäläiset
tomut jaloistaan j a mennyt takaisin
'isiensä tykö"- — yhdysvaltalaisten
rahamiesten helmaan.
K a i k k i e n vääfinkäsitj-sten välttä­miseksi
lienee paikallaan korostaa
sitä tosiasiaa, että meillä ei ole pie­nintäkään
halua sekaantua mihin­kään
uskonnollisiin asioihin. -iMaal-likkona
meitä ei suoraan sanoen
"tuonpuoliset" asiat kiinnosta.
M u t t a B i l l y G r a h a m i n puheet näis­tä
maallisista asioista ovat kysymyk­siä,
jotka kiinnostavat meitä maal­likkojakin,
j a niistä on syytä Vaihtaa
;mielipiteitä;':; ":-\'';.-',': "•-^
Torontolaisten syntisten sielujen
juuri täydellisen pelastumisen edellä,
e l i vähää ennen' h ä n e n " r l s t i r e t k e h -
s ä " päättymistä, Billy G r a h a m / j ä r ­jesti
sanomalehtimiehille haastatte­lutilaisuuden,
missä hän antoi huutia
taivaallisille asioille Ja selosti kau­nistelematta,
millä asialla hän l o p ­pujen
lopuksi On. -
Vaatimattomana miehenä, joka r a ­h
a a ''.halveksien" Ja siltä välittämättä
on antautunut vaiValsen 4115,000 vuo­s
i p a l k a l l a ' sielujen pelastajaksi, B i l ly
G r a h a m selosti tällöin torontolaisllle
saribmalehtimiehille, että usköii asi­asta
o n tullut erittäin haluttua luke­mistoa
sanomalehtien lukijakunnalle,
sillä maailmassa on uskonnpn; a l a l la
nyt tapahtumassa — kiitos Billy
G r a h a m i n herätystyölle — " h i s t o r i an
s u u r i n renessanssi".
H i s t o r i a l l i i s s t i renessansilla tarkoi­tetaan,
kuten tiedetään. Italiassa 1300
l u v i i n alkupuoliskplla alkanut j a pian
sen jälkeen •; yleiseurooppalaiseksi
muuttunut, henkisen elämäii kai­kille
aloille ulottunutta elämänkatso­musta,
joka syrjäytti keskiajan elä-mänkatsoriiuksen
jä sen muodot. .
M u t t a kuten sanottu, B i l l y Öraham
o n aikaansaanut •.'historian 'suurim­man
renessanssin" kuten iiäii vaati­mattomasti
huoiriautti. Että kysymys
on juuri Billy G r a h a m i n aikaansaa­masta
" h i s t o r i a n suurimmasta renes-sarissista",
Ise näkyy, torontplaisesta
uutistiedosta, missä kerrottiiri:
' K i r k o s s a käynti Skotlandissa, s a ­noi
mr, Graham, ön lisääntynyt 19-
pirosenttisesti' viimeksikuluneen 6
kuukauden ,aikana; Yhdysvalloissa
käy nyt kirkpssa 60 prosenttia väes­töstä
Ja jos otetaan huomioon myös
lapset, prosenttiluku on silloin 80;
V a i n jokin aika sitten, selitti hän,
ainoastaan 37 pros, Y h d y s v a l t a i n tie-
.demlehistä uskoi jumalaan, n y t uskoo
80 prosenttia.
" H ä n k e r t o i l y h y e s t i j o i t a k i n y k s i -
t;yiskohtiä E n g l a n n i n matkastaa,n,
missä h ä n s a n o i , : h ä n e n k o k o u s t e n sa
, L o p u k s i , e v a n k e l i s t a 1
e s i t t i k o l m e ' perussyyt£
häneri herätysiyöiisä o:
p i e n i n , j o u k k o , ' - 6 0 , C OO ihmistä; - / o l i a i k a a n . s a a n u t ; ; R a ji
A V e m b l e y / S t ä d i u m i l l a , s a i n a l l a k u n , v u o k s i m e / h u o m i o i mm
matkansa/viiriaeisenä; s e i s o v a n a k u u - j k a k s i : ' /
l i j a k u n t a n a o l i k o v a s t a i u m i F y r y s t ä ! / . . '.2. N y k y a i k a i n e n fil^
h u o l i m a t t a ,100,000. i h m i s t ä . " ' ^ ; .
; B i l l y G r a h a i r i siis s e h t t i , , v a i k ka
h ä n ei s i t ä k a i k e s s a y a a t i r n a t t o n i u u -
d e s s a a r i a i v a n s u o r a a n s a n o n u t k a a n,
että, hän.: e v a n k e l i s t a ' B i l l y G r a h am
o n a i k a a n s a a n u t • " h i s t o r i a n , s u u r i i n -
j r i a n r e n e s s a n s s i n " u s k o r i n o i l i s e s sa
elämässä./• V •,
O l k o o n meistä • k a u k a n a a j a t u s k in
siitä, ,että edes ePäili^^imme. h ä n en
n u m e r o t i e t o j e n s a paikkansapitävyyt­tä.
/ ; S e n s i j a a n täytyy u s k o a , että toir
n e n y h d y s v a l t a l a i n e n pääpaaVi; v a i -,
t i e l l i s i n p o l i i s i n , p e l ä t y n F B I i n päär.
m i e s , ' m r . H o o v e r o n v a r m a a n vää­rässä
k u n hän' p u h u u t i l a s t o i s s a a n,
e t t ä r i k o l l i s u u s — i h ^ L s t a p o t , r y ö s l ö -
m u r h a t , . r y ö s t ö t j a r a i s k a u k . ^ e t ; l y n k ­k
a u k s i s t a / j a v a r k i u k s i s t a / p u h u m a t ­t
a k a a n ;— o v a t Y h d y s v a l l o i s s a lisään­t
y n e e t j a t k u v a s t i . K u n m r . H o o v er
o n väin m a a l l i l r k o , hiin ; m i t e n : v o i ­d
a a n • a r v o s t a a hänen ti"ä'itojaan
" h i . s t b r i . a n s u u r i r h n i a n r e r i e i s a n s s i n"
a i b e i i t t a n i ^ e n : e v a n k e l i s t a n t i l a s t o i -
. h i n ? - V ' .•;
M u u t e n B i l l y G r a h a m pitää t a r k ­k
a a l u k u a h i i r i ' p e l a s t a m i s t a a n " - . s i e ­l
u i s t a k u i n iiiistäkin. j o t k a ovdt s.vy.'5- s e u r o i s t a o n löytynyt
t ä t a i . t o i s e s t a t u l l e e t k a t s o m a a n h ä - iniltä " t o s i i i s k o v a i s i x " —
rien näytöstään — t ä j s ä s u h t e e s s a ' s e n s a a n e i t a , j o i d e n vai
häntä v o i d a a n v e n a t a m a a i l m a n e n - t e n o n s e l i t e t t y alaikä:;
nätyksiä t a v o i t t e l e v i i n / j a l k a p a l l o i l i -
J o l h m , J o t k a laske-irat y h t e e n - k u n k i n
s e s o n g i n m a a l h n ä ä r i ä ä n!
k e i l i i o n epäonnistunut'
kelistä G r a h a m ; ' " K or
. m e n e t t ä m ä s s ä , p t e t t a an
' p a j s a / . • •
3. M a t e r i a l i s m i if: oli
d y t t ä ä Sielua j a e n e mm
k ä s i t t ä ä ' n y t , 'että taloi
v a i i i s u u s . e i ole täydell
h e etsivät j o t a k i n m i
a n d M a i ' i n ; u u t i s t i e t o ) .:
;• E v a n k e l i s t a B i l l y o ra
r e U i " ^ k o h d i s t u u , s i i s k ;
/ ' k o m m u n i s t i s t a f ilo-sof i
•kuteri k o h d i s t u u W a i i S
k i i r i e n j a h e i d ä n p o l i t i ik
p o l i t i i k k a k i n , j a sisäpcl
i ä i s t e n j a f a r m a r i e n :n
v a s t a a n , j o k a myös i l i t ty
t i n p a n k k i i r e i h i n Siinä
että k a n s a n pitäLsi t y y:
"jemman vähään, jotta; ;
p a n k k i h o l v e i h i n saatais
e n t i s t ä enemmän k u l t a:
E l s i i s ole i h m e , v a i kk
B i l l y G r a h a . m i n '•heräty.=
e h t y m ä t t ö m ä t r a h a t u l o t'
•ple m i t ä ä n i h m e t t e l e m is
v a i k k a e y a n k e l i s t a B i ll
v a n h u k s i a s e k a yleensä i
o v a t e n n e n k i n - h e r ä t j i ci