1960-10-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J;^^ , meJselU,Siltakin, huolimatta vaikka se on rajan takaa kiel-
-r" 'Luonnollisesti voidaan sanoa, että Yhdysvalloilla on "or=
' ^ myös itsenäinen maa, kuten cn Yhdysvallatkin, ja kun ta-
Jf.' 'lo(udells.esti ja S9tilaallisesti monta kertaa Kuubaa voimak-i
K ^ | ^ p § p l S e t ä ^ f | a ^^
maata (Kuubaa) vastaan, niin silloin ei ole enää 'kysymys
nide yhtyi tiistaista lähtien Daily
Maiiiip;- Saman lehdesi iltapainos
Star l i i t t y i samaan aikaan Evening
Nevvsiin., — , ' N ; ,•,
" Daily Mail j a Evening News kuuluvat
lordi Rothermeren johtamalle
Associated :Newspapers-Limitedille,
News Chronicle alkoi ilmestyä 1930-
luvuUa Daily Newsin ja Daily Chro-nielen
yhtymisen tuloksena. •
ihTOofii&uvoiÖeiui^
myksen - ratkaisemiseksi ja so-
. danvaaran. poistamiseksi. ^
, Neuvostoliiton ehdotukset eivät
tavoittele yksityisiä etiija: eivätkä;ne.
lälide tunnepohjalta.-^vaan järkyttä-J
vistä tositapahtumista, joita aseet
ovat ^saneet^aikaan. ^ Kahden mqa-ilmansodari.^
ihmismenetykset j a aineelliset
vauriot ovat Neuvostoliiton
ehdotusten , perustana. Se pyrkii
niideii ehkäiseiniseen niyöä uuäella
aselstariisilntaohjelmallaan,
" Vanhemman polven ihmiset muis-j
t a \ ^ i | i y i^
'oliyen'simmäihen.>ma'äilmansota.vSii^
hen osallistui 33 valtiota, joiden
väkiluku nousi - y l i 1,5 miljardin.
; Aseissa, olK\7p^inilj
olivat järkyttävät; 10 miljoonaa ihmistä
kaatui , r i n t a m i l i a ' j a ' 2 0 miljoonaa
^ jäi invalidiksi j a raajarikokf:
si. Se oli imperialististen valtioi-
^den aiheuttaman politiikan ja sodan
lopputulos.
EI E N A A K O S K A A N SOTAA^
, Ensimmäisen maailmansodan jälkeen^
oli sodanvasfainen ^mieliala
hyvin-voimakas^ Valtioiden väli-"
jf;" nalaiseh Amerikan maille, että Canada seisoo ainakin tässä
lv asiassa itsenäisenä maana vankasti omilla'jaloillaan.
nillä Kuuban kanssa voimme jotenkin loukata Yhdysvaltain
|f ' niitä piirejä,'jotka ovat hafllituksensa typerän politiikan ta-
||/ kia nyt menettäneet Kuuban markkinat. Mutta miksi pitäisi
y 'ystävällisten maiden kanssa?
Sitäpaitsi on muistettava, että Yhdysvaltain käupan-
\C käynti* Kuuban "kanssa on jo laskenut romahdusmaisesti.
f''. '- Vuonna 1957'vietiin Yhdysvalloista Kuubaan $616 miljoonan
t":' arvosta tavaraa, viime vuonna $435 miljoonan ja tänä vuon-
(arviolta) ivain $200 miljoonan arvosta. Tästä viennin
suurföta laskusta ei voida mitenkään syyttää Canadäa eikä
niitään-muutakaan maata. Mikäli yhd>>svaltalaiset haluavat
[ r ' l tässä i-yhteydessä syntipukkia katsoa suoraan silmiin, niin
^f-i katsokoot kuvastimesta omaa naamaansa.'
' r''^. ^' Meidän harkittu käsityksemme on, ja uskomme enem-h'
f . mistön canadalaisista olevan samaa mieltä, että jos Kuuba
sj'-*" ' önhalukas siirtämään Jiuomattavan osan Yhdysvaltain kanssa
kärinästään kaupasta Canadaan, meidän tulisi kansakun-i
~, tana .tarttua tähän'mahdollisuuteen molemmin käsin. Cana-
'h dan -tulisi omien kansallisetujensä takia myydä Kuuballe
; niin paljon kuin mahdollista ja kaikkea sitä, mitä meillä on
Xf:- mj^tävärtS,'Hallituksen tulisi vakavasti harkita myös pitkä-
|j' aikaisen luoton myöntämistä Kuuballe niin, että Kuuba voisi
1 ostaa tavaraa mahdollisimman paljon Canadasta.
sodan , f' ^ ' '' -•
Kaikki merkit viittaavat siihen,
että Algerian sodan johdosta
tilanne Ranskassa on, taas nopeasti
kiristymässä. Erfc selvä osoitus
tästä on se boigotti, jonka
Ranskan hallitus julisti koske-mas^
n niitä kirjailijoita ja taiteilijoita,
jotka allekirjoittivat ns. 121
henkilön vetoomuksen (allekirjoittajia
oli tähän mennessä jo
180). Allekirjoittajien joukossa
ovat mm. sellaiset henkilöt kuin
. Francoise Sagan, Jean-Poul Sartre,
Simone Signofet, Alain Res-nais
ja Simone de Beauvoir ja
heidän vetoomuksessaan huomautetaan
mm.; että kieltäytyminen
tarttumasta aseisiin algerialaisia
vastaan ei ole rlkosT. Ranskan
hallituksen toimenpiteet näi-tä
henkilöitä vastaan ovat herättäneet
valtavasti huomiota (mm.
4SngIannin lehdistö on käsitellyt
sitä poikkeuksetta Ranskan hallitusta
paheksuvassa hengessä) ja
viimeksi mm RansJiantv-näytteH-jät
järjestivät sen johdosta vuo-
' rokauden varoituslakon.
Mutta siitä huolimatta sota A l geriassa
jatkuu. E i kuitenkaan n i in
että edes Ranskan porvaristo (puhumatta
työläisistä; jotka aina ovat
sota» vastaan) enää olisi yksimielisenä
sen takana. Ristiriidat repivät-
sitä lnrioneieii'suU^
h ' l kaikkea- omien kansallisetujemme valvomisesta. Hädän het-kellä,
annettu apu on sellaista avunantoa, mikä muistetaan^
' kauan .^ikaa. Kuuba ei tietenkään ole missään välittömässä
hädässä Yhdysvaltain kauppasarrpn takia. Se tulee, epäile-
'l autojen >ja,muiden ajokkien sekä monenlaisten koneiden va-t-
faosista^jjne.'Myymällä niitä Kuubaan nyt, voimme toden-
X, näköisesti "saavuttaa sieltä pysyvät markkinat näille tuot-
^w teille. Eikä vain Kuubasta, vaan myös muista Latinalaisen
fr i Amerikan maista missä osataan arvostaa yhteistyö K u u -
' , ..,V.^^.V-»••..^.„.,,..:.:^.^..„V^,,^•.•.^..•.,-.-.
h ' ^ . Columbia-joen voimasopimus
1) ^,Ottawasta tiedoitettiin viime viikolla, että pitkän aikaa
; . ,käydyt neuvottelut ovat-johtaneet 60-vuotiseen sopimukseen
Menoista maksaisi Canadan
hallitus $344,000,000 ja British
Columbian hallitus $114,000,000
ynnä Yhdysvaltain puolelta
British Columbiaan rakennettavien
voimalinjojen kustannukset.
' Arrow Lake-piiriin tehtävän
suuren (nbin 15,500,000 eekke-rinalan
laajuisen) vesivaraston
takia joudutaan mainitulta alueelta
siirtämään pois noin :1,600
ihmistä;: Rakennettavien patojen
avulla nousee Ärrow L a ken
vesi noin 43 jalkaa.
Canadan pitäisi saada noin
$65,000,000 käteistulot Yhdysvaltain
tulväkontrollirahastos-ta
sitten kun k.o. patojen avulla
saadaan Columbia-joen vedet
kontrolliin.
Columbia-joen kehittämissuunnitelmasta
on keskusteltu
ja väitelty pitkän aikaa. Valitettavaa
tässä • yhteydessä . on
vain se, että tämän sopimuksen
perusteella jää Canadan puoli
tässäkin asiassa "veden kantajan-
ja puiden hakkaajan" asemaan:
Canadan puolelle rakennetaan
vain padot ja vesivoi-mavarastqt
— Yhdysvaltain
puolelle. varsinaiset voimalaitokset.
Toisin sanoen Canada
varaa. kansallisista voimaresursseistaan
halvat raaka-aineet
Yhdysvalloille, mistä sitten
joudumme (sähkövoiman
saannin muodossa) entistä suu-remjpaan
riippuvaisuusase-maan.
J a tämä tapahtuu hetkenä,
jolloin kaikki ajattelevat
canaäalaiser ovat jo huolissaan
Canadan itsenäisyyden^ kohta-lostä
• Yhdysvaltain jatkuvasti
kasvavan vaikutusvallan takia!
Tällä pohjalla uskomme, niin
lämpimästi kuin kannatamme-kin
Columbia-joen voimavarojen
kehittämistä' puhtaasti ca-nadäläisena,
yrityksenä siten,
että"esirhr Yhdysvallat"voisros=
taa, , jos haluaa,canadalaista
sähkövoimaa,-jotta > parlamen-huolfellisesti
.tämän "lahjahevot
sen*suuhun''?*ennen^ sopimuksen^
merkit ovat käyneet yhä selvemmiksi
sen" Jälkeen, kun hallitus ajoi
ehdoin tahdoin karille P a r i i s i n ' l i e peillä
Melunissa viime kesäkuun lopulla
Algerian vapausliikkeen, kanssa
käydyt neuvottelut. -Tiheä salaperäisyyden
verho on peittänyt näitä
neuvotteluja, mutta jotakin on
tihkunut päivänvaloon;! Niinpä tunnettu
"Le Monde"-lehti kirjoitti, että
yhä suurempi ristiriita on puljas:
tanut Palais de l'Elyseen (pres. de
Gaullen asunto) ja Hotel Matigno-riin:
(pääministeri Debren asunto)
välillä. Toisin sanoen: hallitus e-dustaa
jo jyrkempää kantaa kuin
de Gaulle — tai ainakin hiin, että
de Gaullen laskevaa suosiota.yritetään
ylläpitää sälyttämällä ikävien
asioiden paino haHitukseriharteil-'
le.
Jokainen kuitenkin ymmärtää/
että jfiiin de Gaulle kuin hallituskin
ovat vain keulakuvia,.jotka edusta<
vat tiettyjä intressejä .Mgerian sodan
ympärillä — puolesta tai vastaan.
Tätä kysymystä tarkastelee
ranskalainen Pierre Courtade erittäin
mielenkiintoisella tavalla neuvostoliittolaisen,
ulkomaanjulkaisun
"Internationa Affairsin" viiraie numerossa.
Tarkasteltuaan Malunin
neuvottelujen; taustaa ja todettuaan
että käymistila jatkuu yhä kiivam-pana
vniin - sotaa vastustavien- kuin
porvaristonkin keskuudessa,:/ Courtade
jatkaa, mm. seuraavasti:
ÖLJYMAGNAATTIEN
ASETELMA
"Mitkä de Gaullen päämäärät
lienevätkin, niin tosiasiana pysyy,
että hänen nousunsa valtaan kesäkuussa
1958 o l i välitön seuraus iskusta/-
jonka toukokuun^ 13 päivän
Icapinan osanottajat kohdistivat ta.-
savaltaan, samat miehet, joita hänen
olisi vastustettava j a kukistet-,
tava, jos hän aikoo päästä rauhaan
Algeriassa. Tämä ei tarkoita, että
de f G a u l l e j a siirtomaamiesten ää-rimmäisairiekset^
tnuodostaisivat y h tenäisen
kokonaisuuden, ja,. että
Ranskan ^ porvariston keskuudessa
ei esiintyisi mitään vakavia erimielisyyksiä
•• . siirtomaakysymykseslä.
Tietenkin vastakohtaisuuksia :esiin.-
tyy. mutta saa sen vaikutelman, että
nykytilanteessa Algerian -sotaa
jatkavien ja: sen lopettamista kannattavien
kapitalististen ryhmittymien
vaikutus on tasapainossa:
Ensin mainittu ryhmä käsittää
pääasiassa; öljymaknaatteja:);/Tätä
osoittaa heidän eduslajiiensa osallistuminen
Vincennessä, Melunin
neuvottelujen-aattona järjestettyyn
siirtomaamiesten^i: . ä^
ten 'keskusteluihin',, joita johtivat
Jacques Soustelle ja MSeorges B i -
dault. Siihen osallistuivat sellais;
ten suurten öljy-yhtiöiden edustajat
kuin Yves Perrin, Francarepin
pääjbhtajaiMajorelle Cofirepistaja
Mingiiet Cirepistä. 'Keskusteluihin'
osal 1 istui ;> myös s koneteollisuussyn?
dikaatin johtaja Williams Francois:;
Kaiken ' kaikkiaan on syytä otaksua,
että öljymagnaatit ja kevyt teollisuus^
kannattavat s voimapolitiikkaa
^Algeriassa. Ja toivovat kapitalistit
olisivat taipuvaisempia irtau;
tumaan-Algerian jupakasta,^ koska
se on' heidän välittömän etukenttiänsä
ulkopuolella ' Schneider-yh-tymän
(metallurgista'ja-terästeolli-siiutta)
, osakkeenomistajien tiedo-
^tuslehtisessä^ ilmaistiin :,kesäkuunra-lussa
valittelut sen vuoksi, että
Ranskan oli ylläpidettävä suurta
iarmeijaai^jokaresti: pääomasijoiluk-set
"raskaaii. aiseteollisuuden', kehit-
• ,>',> ' ' .,„.^ , ,.
nitut f ovat; kiinnostuneempia; 'isku-:
voiman' kehittämisestä tai laivaston
(sukelluveneitä; lentotukialuksia)
rakentamisesta; -mikä taasko
täysin hyödytöntä käytäessä; siirtQ-maasotaa.
<
On sanomattakin selvää, että näin
ylimalkaista- erittelyä ei pidä-käyttää
mekaanisesti selvitettäessä
Ranskan: monopolien asenne)la AI-,
gerian' kysymykseen. Tässä suhteessa
esiintyy erimielisyyksiä jo-pa|
öljy'trustienkin keskuudessa. Tämä
johtuu kenties: siitä; että näiden
trustien iwMajjlla, Oli e
tykset parhaisfa menettelytavoista,
j o i l la voitaisiin käyttää hyväksi Sa-
• haran öljyvaroja: (muutamat, heistä
ovat esim. sitä mieltä, että Ranskaa
siirtomaavalta ei: ole välttämä-:
töUj jotta voitaisiin saada öljyä ja:
siirtää: sitä putkilinjaa pitkin) tai
kenties sitä muutamat trustit halua'-
vai pitää miehensä .:kummassakin
leirissä.
OSAKKEET NOUSIVAT
Ja niin todella: vaikka suiirim
jiien öljytrustien edustajat osallistuivat
toimintaani joka olir-tälidätty
Melunin neuvotteluja vastaan, niin
uutinen' Algerian väliaikaisen ,:halii:
tauksen hyväksymisestä . osallistua
neuvotteluihin aiheutti, välittömhsti
•Pariisin pörssissä Saharan öljyosak:.
keiden nousun,:vaikka niiden ai-vo
oli useiden kuukausien ajan,horju-
.nut: Algerian sodan leviäniiscnvjoh.
dosta.
, On myös syytä huomioida, että
siirtomaamiesten; äärimmäisaines-ten
kapina Algeriassa edustaa vanhuudenheikon
maaomaisuuden etuja,
jonka tulevaisuus hyvin vähän
kiinnostaa Suuria Rahaa .varsinai
sessa'•emämaassa. Vain .muutamilla
aloilla (viininviljely, varhaisvi
hannebten ja -hedelmien kasvattaminen)!
se kilpailee;: ranskalaisten
tuottajien kanssa.
• "On~vaikeata, sanoa, miten nämä
erilaiset ristiriitaiset suunnat - vaikuttavat
hallitukseen. Yksi asia on
kuitenkin^selvä. / Hallitus ou: ja pysyy
^ suurpääoman hallituksena ja
noudattaa sen-toivomuksia; Yleinen
vaikutelma: on, 1 että' nykyisien olo
suhteiden ^vallitessa Ranskan suurella
monopolipääoriialla ei 'ole m i
tään halua käydä Algerian solaa
vain sodan vuoksi, vaan sp epäilemättä
pyrkii pitämään käsissään ja
kehittämään: sellaista .voiltolähteitä
kuin Saharan öljy."
van kuten nykyisinkin, 'mutta samanaikaisesti
valniistautuivat uuteen.
sotaan. Jä kun-kaksikyirimen-.
.tä puolta oli kulunut; Saksan militarismi
syöksi maailman uuteen tuhoon.
Länsivallat, erikoisesti' Englanti
ja USA, olivat auttaneet Sak-
VAIN NEUVOSTOLIITTO ON
SUPISTANUT ASEVOIMIA
, Neuvostoliitto on ainoana valtio-nV'käytännös^^^
tusvoimiaan ja o^ut esimerkkinä
^nrnUlöil^^
raimeetJesuipe
vubäen aikana se on Vähentänyt ar-saa
varustautumaan ja sen vuoksi muijansa miesvahvuutta 2 milj.
„vn<: h . i i i P , w„,.in„ v p . t „ . , tnkpn ^^^^^ • ^^^^^^y^^ «örkeimmän
neuvoston viime toukokiiun istunnossa
Kremlissä päätettiin 'supistaa
asevoimia, 'miljbohalla 200,0()b miehellä.
Nykyisin on Neuvostoliiton
puolustusvoimien miesvahvuus 2
milj. 423,0()0.i \ . ' •
II MAAILMANSOTA
Toinen maailmansota oli ensim-mäistä
, moninkerroin tuhoisampi.
Siihen osallistui 72 valtiota): joiden
asukasluku snouseevlähes:'-kahteen
-miljardiin, 'jAseissa, oli^ 110 milj.
ihmistä.;. Viisi;'vuotta kestäneen sq-,
dan tuhot olivat järkyttävät: noin
55-miljoonaa sotilasta ja siviilihen-kilöä
menetti henkensä ja 35 miljoonaa
tuli invalidiksi ja raajarikoksi.
Sodan aiheuttamat aineelliset tuhot
nousivat myös - valtavaan .summaan,
noin 1,100 miljardiin .dollar
i i n.
.\-LIITTO EHDOTTI ENSIMMÄISENA
ASERIISUNTAA '
v-OJenuvssaolonsa. ensipäivistä lähtien
on Neuvostoliitto johdonmukaisesti
ehdottanut kansojen välistä
n-aiihaa ja aseistariisuntaa.
: — - Rauhan ::puoIesta.imperialististen
solien •-lopettamiseksi. Tällä
kuuluisalla tunnuksella', joka oli
nuoren : neuvostovaltion ensimmäinen,
asiakirja, Neuvostoliitto : astui
kan.sakuntien keskuuteen.
— Vuonna 1922 Genovan konferenssissa-
kohtasivat Neuvostoliiton
edustajat ensimmäisen kerran kan-isalai.
ssodan-ja4 imperialististen: valtioiden
intervention jälkeen kapitalististen
maiden edustajat ja^esit-
1'väl Leninin ' aloitteesta ehdotuksen
yleisestä aseistariisunnasta. Se
o l i ; ensimmäinen aseistariisuntaehr
datus.
— Vuodesta 1927 lähtien aina
'loisen maailmansodan alkuun saak-
Ka tekivät Neuvostoliiton edustajat
Kan-sainliitossa-useita ehdotuksia
aseisUiriisunnasta ja olivat sen tar-mokkaimmat
asianajajat.
— ; Vuonna 1946 Yhdistyneitten
KaiLsakuntien ensimmäisessä ko-:
kouksessa Neuvostoliitto teki :ehdo-tuksen
asevoimien supistamisesta ja
atomiaseen kiellämisestä..- Jay siitä
1 ä htieh • jö r j QSlönt^
kouksessa Neuvostoliiton valtuutetut
ovat tehneet esityksiä asevoimien
supistamiseksi tai niiden lopulliseksi
hävittämiseksi.
— Syyskuun 18 pnä 1959j^päämi-nisteri
Hrushtshev:esitti-;;li^vosto-.
l i i t on "hallituksen; kuuluisan ehdo-,
luk.sen yleisestä ja täydellisestä
aseistariisunnasta.
~ Syyskuun 23 pnä 1960 teki
pääministeri Hruslitshev jälleen UU-.
dcn ehdotuksen; täydellisestä javlo-:
, pui!iscsta aseistariisunnasta/^^
ehdotus oli vuosi sitten tehtyä vieläkin
.selvempi ja yksityiskohtaisempi.
Se edellyttää kolmessa vaiheessa
tapahtuvaa • aseistariisuntaa, jonka
aikana:kaikki ihmisen tuhoamiseen
tarkoitetut aseet, laitteet ja tuki:
kohdat 'lakkäiitetaanv aseiden ja sotamateriaalin
tuotanto kielletään ja
niiden varastot hävitetään. Armeijat
-lakkautetaan: ja» määrärahojen^
i.ny,öntäminen sotilaallisiin tarkoituksiin
lopetetun. Tämän ohjelman
toteuttamisen jälkeen saisi vai-;
tioiden käyttöön jäädä ainoastaan
rajoitetut polisivoimat,'joiden :bies-;
vahvuudestaikunkin .maan:kohdalla
Viimeksi mainittu supistus mer-saii^
M^soTAiaEs&a
ilSVääpeU^okeili
l5i oryttäfjiaiflci^övi^li s;
^^'SahbkaäpaKMokas.Terikäi,,
Neuvostoliitossa pidetään varsin
suurena/koska näiden varojen•slJ^
joittaminen;;: kansantalouden ;palve-lukseen
tietäisi vieläkin-nopeampaa
taloudellista ja elintason nousua.
Y H D Y S V A L L A T LISÄÄ S O t l L A S -
MÄÄRÄRAHOJAAN
v;AmerikanrYhdysvallat on johdonmukaisesti
joka vuosi sijoittanut
yhä •enemmän; varoja sotilastarkoituksiinko-
Tilastotietojen mukaan on
USA vuoden 1945 jä'keen käyttänyt
aseistukseen 450 ':• i h i l j a r d ia dol-'
l a r ia eli puolitoista kertaa enemmän,
kuin toiseen .maailmansotaani
Tämän vuoden budjetissa on myönnetty
aseistukseen 40 miljardia do)^
laria eli noin viisi kertaa enemmän
kuin Neuvostoliitossa.
' Neuvostoliiton viimeisin aseista-riisuntaehdotusedellyttää;
sotalaitokseen
; varattujen vmäärärahojen
käyttöä. .;rauhanomaisiin:; tarkoituksiin.
USAn tekemä esitys tarkoittaa
yleistä ;aseistuksen;;ennenkaik-.
kea rakettien valvontaa, mutta ei
välitöntä i asevoimien;:supistamista:
Ehdotukset ovat hyvin erilaisia,
mutta; siitä huolimatta • kansat kaikissa
maissa odottavat jännityksellä
häiäeh-.kahdeh?stiui-e^
^•y:.'::/;:.--;-\;f;^:-;'-;:v::.^.W:-/-\'': -••''::^'^:v--- "':-•:.•.'^^v:,.v•-•'•^;;;vv••^f;;
edustavat kahta .erilaista ;valtaryh-
:määjf pääsevän sopimukseen aseista^
riisunnasta. ,
' — Antti Kovanen.
ajatteliii; että hän voi olla /äikkaf-if
•rroouuvvaaannnnee. , i
— Hänhän olikin minun rouvani. . T ,
vam. ^ _ , . I
Noin 5,000 kuollut jä
esin suistossa ;j
Dacca. — Lähes 90 prosenttia
Ramgatin saaren bambumajoista'tu->".\;, v'„
houtui viime viikolla Gangesin joen ' ' j / J
suistossa raivonneessa pyörremyrs-' ''"'f^t
kyssä, kertoo eräs lehtimies,' joka - i
keskiviikkona lensi onnettbmuusa-'" ""^-'^
lueen y l i . Pelkästään Ramgatin j a '
Hatiah; saarilla arvellaänCyli; 5j000
ihmisen saaneen surmansa. . .
Ramgat on täynnä majojen rau- ' '-"t
nioita ja mätäneviäruumiita. Elopn
jääneeMt rakentavat" itselleen väliaip " '^^^
kaisia suojiavpalmunlehdistä ja:ker'
peiistä.
Mainittu lehtimies laskeutui joi- „ ,
denkin hallituksen jäsenten kanssa "'^
amfibiokoneella saaren sellaiseen „ ^'^
osaan, josta ei onnettomuudesta oi-tu
tähän mennessä saatu tietoja. •> M ri'.
Helikopterit eivätkä veneet olleet ,, „
aikaisemmin päässeet sinne. 'Saa-,
ren asukkaat kertoivat, että rajusää
olii puhjennut: 9:' 10. iltapäivällä; ja
.se raivosi' puplitoista vuorokautta.
Sitä seurasi valtava tulva-aalto, jo
ka vei rannikolla mennessään majat
ja niissä olevat ihmiset.
m
Äärioikeiston puoltie
sanuman murhan takana •.«:\H:
Tokio. — Japanin poliisi on jatkanut
sosialistien johtajaa, Asa-nunian,.
murhaajan, . 17'-vuotiaah '
. Otoja Jamagushin kuulusttlemis-.
ta. Tähän mennessä no mm. käynyt
selville, että nuorukaisen i n noittajia
ovat olleet sotia edeltäneen
ajan "veriveljet", äärim-mäisoikeistolainen-
ryhmä, jonka
opin mukaan poliittinen murha
oli hyvä lyö. Poliisin tutkimusten
tulokset antavat lisäksi aiheen
-epäillä, että^ eräät äärim-mäiskansallisiin
kuuluvat henkilöt
ovat ollet murhahankkeessa
osallisia.
^räitä "Suur-Japanin isänmaalliseen
puolueeseen"^ kuuluvia ittenkH
löitä seisoi murhan tapahtumahetkellä
;lähellä;Asanumaa puhujakorokkeen
vasemmalla .puolella hälis-ten
.äänekkäästi, joten kukaan ei
ymmärtänyt tarkkailla oikealla
puolella olevaa
mm
mm
mm
"••'1
v:;c:«;;.is|
,.:•:• .::.>r:..:-:«'.=,,..• >:.v,; ^^^^^
puolestaan tuli' juuri oikealti ja . *:
pääsi Asanuman' luo kehenkään
häntä huomaamatta ja ennättämättä :
estää tekoa.' Myös Jamagushin tie- ,<
detään olleen mainitun puolueen
jäsen.
.Kuulusteluissa on havaittu, että
alussamainitun äärioikeistolaisen
ryhmän lisäksi on Hitler ollut mur-haajan'^
inn6ittajana, tämä .on i l moittanut
ihailevansa suuresti nat- ^ :
sijohtajaa. Lisäksi hä!i on kerto-' ' ' ,
nut aikoneensa surmata johtavan , ^ . >
japanilaisen kommunistin Sanzo
'Nosakan ja myös opettajaliiton joh- J
taja Takeshi Kobajashi on ollut b ä - . , < >
nen listallaan. Isänsä t i k a r i täskiisJ. ^
saan Jamagushi oli useita kertoja>
|tuhaajiSj^^
Hänen kerrotaan sanoneen, ettei
l i i
i t
'-•im-amerikkalainen
kapitalismi sellai-
•fsi^niBJan;!;^^
"sitä tulisi käyttää hyväksi ,kcm.-nUT
aa yleisöä. Jamagushi nismih kukistamiseksi';.
PkXMÄH PAKINA
mii el siinä auta
''•^'i ;;•••;;•• ~t S'-s-i ;;'?:';'W;iy;?:^-;: -K ^^.-^ -s;
koulujen, sairaalain ja kotien ra- ~.
kentamiseen, varattaisiin luovaa <•
työtä kymmenilletuhansillfe'työttö-^ *'
Puoskarointi ei taida auttaa juuri toimenpiteitä " työttömyystilanteen
Luonnollisesti voidaan työttö- :
hieman lieventää j Oiliakin
missään tapauksessa, mutta kaikkein
vähimmin on siitä apua työttömyyden
torjumisessa.
Kuten aikaansa seuraava lukija
tietää Ottavvassa on juuri nyt mellossa
liittohallituksen kutsuma ;22n.
kansallisen yi järjestön;: konferenssi,
missä keskustellaan työttömyystilanteesta.
Näitä,rivejä kirjoitettaessa
(perjantaina), ei öle tiedossa
tämiseksi. SS•:f;(m#;p$5vS!;
- ' •«mm
R A S K A S T E O L L I S U U S , ^ ; i p # i ^
V A S T A AN
Jos ,"siis lähestymme,;; kysymystä
hieman kaavamaisesti,-niin-voidaan
sanoa, etta_raskaita aseita tuottavalla
' Ranskan teollisuudella, on > vähän
tai ei lainkaan,[inieienkiintoa
Algerian sotaan. Sota imee huo-omatta
viapmaanaMkevyitäfpseitäv
niutta. tuo: vähählvöittojaipprihteieia
minkälaisia ehdotuksia tälle työttö-myyskonferenssiUe
esitetään hallituksen
ja erinäisien etupiirien toimesta.
^
^rSelväa kuitenkin on, että työttömyystilanne
on 00 kehittynyt niin
pahaksi, jolt^ sitä ei voida enempää
vaitiolalla sivuuttafi ^
Voidaksemme oikein ymmärtää
ja mista.on kysymys, meidän sietaa
palauttaa'mieleemme, että päämi-
: liisteri iv pief<m
tuksehsa'kieltäytyivät - ''tunnusta-
| n ^ t a ^ i y o t i ^
MimÄeloitu^^
^rannVoisetSäfleimasivatisJSumniamutiT;
;1cassaa*''t6ivottmuusmielialan liet-
:fe.:;:8,;-;'f;:tvvi?K'j:\»;p<;;:j;*;{
lieventämiseksi, i Meille vakuutettiin
hallitusministerien toimesta.sil
..inää. räpäyttämättä; että;; jo!s olemme
"tunnustamatta" työttömyyden olemassaolon,
niin siitä selvitään vaivattomasti
ja ilman mitään ponnisteluja.
"
^ Mutta^kun työttömyys"'paheni pa-
•ranemiseniasemesta niin silloin kat:
SOI liittohallitus vihdoin välttämättömäksi
tunnustaa joukkotyöttömyyden
olemassaolon. Työttömyys
oiniinitläin lakannut olemasta sen
paremmin kuin lakkaa , Kiinakaan
olemasta, sillä, että sen olemassaoloa
ei "tunnusteta"".''
Mutta lyötömyyden olemassaolon
"tunnustaminen", ei sellaisenaan ole
vielä tae siitä: että hallitus olisi
myyttä joillakin
toisarvoisillakin meentelmillä —
mutta asiah ytimenä on kuitenkin .''
lennokkaita puheita suurista 'kuun- haaskauksesta, < käyttämällä vaikka'-^
nitelmista. Työttömille luvataan pa vain toisen puolen varusteluun .-. ...t -
yhtä hyvää ja kahta kaunista, mutta 1.»:^*- :
ei paljoakaan hetikohtaista ^ työtä.
Lupaukset ovat tietenkin hyviä
sikäli, että "lupaajista" voidaan pitää
kiinni yleisen mielipiteen silmissä.
Mutta samalla ' kertaa on
muistettava esini." pääministeri Die-fenbakerin
vaalilupaus, että yhdenkään-
canadalaisen ei tarvitse kärsiä
työttömyyden takia, jos torypuolue
tulee valituksi. Siitä huolimatta
meillä on nyt lähes puoli miljoonaa
työtöntä ja porvarillisetkin talousmiehet
ennustelevat, että ensi talvena
_on työttömiä—ennätysmäärä
sodanjälkeiseltä ajalta,' ehkä miljoona
työtöntä, mikä tarkoittaa sitä,
että joka kuudes canadalainen työtätekevä
jdutiiu kävelemään työttö-mana'kaduilla!
, Kuten sanottu meillä ei ole näitä
rivejä kirjoitettaessa harmaata ajatusta
siitä,'mitä parannuskeinoja
Ottawassa kokoontuneelle työttö-myypkonferenssille
on esitetty.
< Mutta me saamme ,olIa vakuut-:
muodostuvaa työttömyy&tilannet-
' tamme:vei%voida;tuntuvammin;:pa>:;'
5irantaa|]^
vähentämättä, i Me olemme .nyt
kansakuntamme varoja hyödylliseeii '
rakennustyöhön. ^- f ;
Ja kun valtiovalta on lyhytnäköi- '
i y a s t ^ i n | c n ^^
Me puolestamme _toivomme,vettä J\ .1/^,
kansallinen ", työttömyyskbnfeirensslj
iWniiciciSs;;hiaft:rf^.vii'>timilctAn&ti>cnl1i»'«teS3,'^^
aalmaaniS^
Vci ,V/in';*tvffnmvvnens\nnistnmknlc- V '
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 25, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-10-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus601025 |
Description
| Title | 1960-10-25-02 |
| OCR text |
J;^^ , meJselU,Siltakin, huolimatta vaikka se on rajan takaa kiel-
-r" 'Luonnollisesti voidaan sanoa, että Yhdysvalloilla on "or=
' ^ myös itsenäinen maa, kuten cn Yhdysvallatkin, ja kun ta-
Jf.' 'lo(udells.esti ja S9tilaallisesti monta kertaa Kuubaa voimak-i
K ^ | ^ p § p l S e t ä ^ f | a ^^
maata (Kuubaa) vastaan, niin silloin ei ole enää 'kysymys
nide yhtyi tiistaista lähtien Daily
Maiiiip;- Saman lehdesi iltapainos
Star l i i t t y i samaan aikaan Evening
Nevvsiin., — , ' N ; ,•,
" Daily Mail j a Evening News kuuluvat
lordi Rothermeren johtamalle
Associated :Newspapers-Limitedille,
News Chronicle alkoi ilmestyä 1930-
luvuUa Daily Newsin ja Daily Chro-nielen
yhtymisen tuloksena. •
ihTOofii&uvoiÖeiui^
myksen - ratkaisemiseksi ja so-
. danvaaran. poistamiseksi. ^
, Neuvostoliiton ehdotukset eivät
tavoittele yksityisiä etiija: eivätkä;ne.
lälide tunnepohjalta.-^vaan järkyttä-J
vistä tositapahtumista, joita aseet
ovat ^saneet^aikaan. ^ Kahden mqa-ilmansodari.^
ihmismenetykset j a aineelliset
vauriot ovat Neuvostoliiton
ehdotusten , perustana. Se pyrkii
niideii ehkäiseiniseen niyöä uuäella
aselstariisilntaohjelmallaan,
" Vanhemman polven ihmiset muis-j
t a \ ^ i | i y i^
'oliyen'simmäihen.>ma'äilmansota.vSii^
hen osallistui 33 valtiota, joiden
väkiluku nousi - y l i 1,5 miljardin.
; Aseissa, olK\7p^inilj
olivat järkyttävät; 10 miljoonaa ihmistä
kaatui , r i n t a m i l i a ' j a ' 2 0 miljoonaa
^ jäi invalidiksi j a raajarikokf:
si. Se oli imperialististen valtioi-
^den aiheuttaman politiikan ja sodan
lopputulos.
EI E N A A K O S K A A N SOTAA^
, Ensimmäisen maailmansodan jälkeen^
oli sodanvasfainen ^mieliala
hyvin-voimakas^ Valtioiden väli-"
jf;" nalaiseh Amerikan maille, että Canada seisoo ainakin tässä
lv asiassa itsenäisenä maana vankasti omilla'jaloillaan.
nillä Kuuban kanssa voimme jotenkin loukata Yhdysvaltain
|f ' niitä piirejä,'jotka ovat hafllituksensa typerän politiikan ta-
||/ kia nyt menettäneet Kuuban markkinat. Mutta miksi pitäisi
y 'ystävällisten maiden kanssa?
Sitäpaitsi on muistettava, että Yhdysvaltain käupan-
\C käynti* Kuuban "kanssa on jo laskenut romahdusmaisesti.
f''. '- Vuonna 1957'vietiin Yhdysvalloista Kuubaan $616 miljoonan
t":' arvosta tavaraa, viime vuonna $435 miljoonan ja tänä vuon-
(arviolta) ivain $200 miljoonan arvosta. Tästä viennin
suurföta laskusta ei voida mitenkään syyttää Canadäa eikä
niitään-muutakaan maata. Mikäli yhd>>svaltalaiset haluavat
[ r ' l tässä i-yhteydessä syntipukkia katsoa suoraan silmiin, niin
^f-i katsokoot kuvastimesta omaa naamaansa.'
' r''^. ^' Meidän harkittu käsityksemme on, ja uskomme enem-h'
f . mistön canadalaisista olevan samaa mieltä, että jos Kuuba
sj'-*" ' önhalukas siirtämään Jiuomattavan osan Yhdysvaltain kanssa
kärinästään kaupasta Canadaan, meidän tulisi kansakun-i
~, tana .tarttua tähän'mahdollisuuteen molemmin käsin. Cana-
'h dan -tulisi omien kansallisetujensä takia myydä Kuuballe
; niin paljon kuin mahdollista ja kaikkea sitä, mitä meillä on
Xf:- mj^tävärtS,'Hallituksen tulisi vakavasti harkita myös pitkä-
|j' aikaisen luoton myöntämistä Kuuballe niin, että Kuuba voisi
1 ostaa tavaraa mahdollisimman paljon Canadasta.
sodan , f' ^ ' '' -•
Kaikki merkit viittaavat siihen,
että Algerian sodan johdosta
tilanne Ranskassa on, taas nopeasti
kiristymässä. Erfc selvä osoitus
tästä on se boigotti, jonka
Ranskan hallitus julisti koske-mas^
n niitä kirjailijoita ja taiteilijoita,
jotka allekirjoittivat ns. 121
henkilön vetoomuksen (allekirjoittajia
oli tähän mennessä jo
180). Allekirjoittajien joukossa
ovat mm. sellaiset henkilöt kuin
. Francoise Sagan, Jean-Poul Sartre,
Simone Signofet, Alain Res-nais
ja Simone de Beauvoir ja
heidän vetoomuksessaan huomautetaan
mm.; että kieltäytyminen
tarttumasta aseisiin algerialaisia
vastaan ei ole rlkosT. Ranskan
hallituksen toimenpiteet näi-tä
henkilöitä vastaan ovat herättäneet
valtavasti huomiota (mm.
4SngIannin lehdistö on käsitellyt
sitä poikkeuksetta Ranskan hallitusta
paheksuvassa hengessä) ja
viimeksi mm RansJiantv-näytteH-jät
järjestivät sen johdosta vuo-
' rokauden varoituslakon.
Mutta siitä huolimatta sota A l geriassa
jatkuu. E i kuitenkaan n i in
että edes Ranskan porvaristo (puhumatta
työläisistä; jotka aina ovat
sota» vastaan) enää olisi yksimielisenä
sen takana. Ristiriidat repivät-
sitä lnrioneieii'suU^
h ' l kaikkea- omien kansallisetujemme valvomisesta. Hädän het-kellä,
annettu apu on sellaista avunantoa, mikä muistetaan^
' kauan .^ikaa. Kuuba ei tietenkään ole missään välittömässä
hädässä Yhdysvaltain kauppasarrpn takia. Se tulee, epäile-
'l autojen >ja,muiden ajokkien sekä monenlaisten koneiden va-t-
faosista^jjne.'Myymällä niitä Kuubaan nyt, voimme toden-
X, näköisesti "saavuttaa sieltä pysyvät markkinat näille tuot-
^w teille. Eikä vain Kuubasta, vaan myös muista Latinalaisen
fr i Amerikan maista missä osataan arvostaa yhteistyö K u u -
' , ..,V.^^.V-»••..^.„.,,..:.:^.^..„V^,,^•.•.^..•.,-.-.
h ' ^ . Columbia-joen voimasopimus
1) ^,Ottawasta tiedoitettiin viime viikolla, että pitkän aikaa
; . ,käydyt neuvottelut ovat-johtaneet 60-vuotiseen sopimukseen
Menoista maksaisi Canadan
hallitus $344,000,000 ja British
Columbian hallitus $114,000,000
ynnä Yhdysvaltain puolelta
British Columbiaan rakennettavien
voimalinjojen kustannukset.
' Arrow Lake-piiriin tehtävän
suuren (nbin 15,500,000 eekke-rinalan
laajuisen) vesivaraston
takia joudutaan mainitulta alueelta
siirtämään pois noin :1,600
ihmistä;: Rakennettavien patojen
avulla nousee Ärrow L a ken
vesi noin 43 jalkaa.
Canadan pitäisi saada noin
$65,000,000 käteistulot Yhdysvaltain
tulväkontrollirahastos-ta
sitten kun k.o. patojen avulla
saadaan Columbia-joen vedet
kontrolliin.
Columbia-joen kehittämissuunnitelmasta
on keskusteltu
ja väitelty pitkän aikaa. Valitettavaa
tässä • yhteydessä . on
vain se, että tämän sopimuksen
perusteella jää Canadan puoli
tässäkin asiassa "veden kantajan-
ja puiden hakkaajan" asemaan:
Canadan puolelle rakennetaan
vain padot ja vesivoi-mavarastqt
— Yhdysvaltain
puolelle. varsinaiset voimalaitokset.
Toisin sanoen Canada
varaa. kansallisista voimaresursseistaan
halvat raaka-aineet
Yhdysvalloille, mistä sitten
joudumme (sähkövoiman
saannin muodossa) entistä suu-remjpaan
riippuvaisuusase-maan.
J a tämä tapahtuu hetkenä,
jolloin kaikki ajattelevat
canaäalaiser ovat jo huolissaan
Canadan itsenäisyyden^ kohta-lostä
• Yhdysvaltain jatkuvasti
kasvavan vaikutusvallan takia!
Tällä pohjalla uskomme, niin
lämpimästi kuin kannatamme-kin
Columbia-joen voimavarojen
kehittämistä' puhtaasti ca-nadäläisena,
yrityksenä siten,
että"esirhr Yhdysvallat"voisros=
taa, , jos haluaa,canadalaista
sähkövoimaa,-jotta > parlamen-huolfellisesti
.tämän "lahjahevot
sen*suuhun''?*ennen^ sopimuksen^
merkit ovat käyneet yhä selvemmiksi
sen" Jälkeen, kun hallitus ajoi
ehdoin tahdoin karille P a r i i s i n ' l i e peillä
Melunissa viime kesäkuun lopulla
Algerian vapausliikkeen, kanssa
käydyt neuvottelut. -Tiheä salaperäisyyden
verho on peittänyt näitä
neuvotteluja, mutta jotakin on
tihkunut päivänvaloon;! Niinpä tunnettu
"Le Monde"-lehti kirjoitti, että
yhä suurempi ristiriita on puljas:
tanut Palais de l'Elyseen (pres. de
Gaullen asunto) ja Hotel Matigno-riin:
(pääministeri Debren asunto)
välillä. Toisin sanoen: hallitus e-dustaa
jo jyrkempää kantaa kuin
de Gaulle — tai ainakin hiin, että
de Gaullen laskevaa suosiota.yritetään
ylläpitää sälyttämällä ikävien
asioiden paino haHitukseriharteil-'
le.
Jokainen kuitenkin ymmärtää/
että jfiiin de Gaulle kuin hallituskin
ovat vain keulakuvia,.jotka edusta<
vat tiettyjä intressejä .Mgerian sodan
ympärillä — puolesta tai vastaan.
Tätä kysymystä tarkastelee
ranskalainen Pierre Courtade erittäin
mielenkiintoisella tavalla neuvostoliittolaisen,
ulkomaanjulkaisun
"Internationa Affairsin" viiraie numerossa.
Tarkasteltuaan Malunin
neuvottelujen; taustaa ja todettuaan
että käymistila jatkuu yhä kiivam-pana
vniin - sotaa vastustavien- kuin
porvaristonkin keskuudessa,:/ Courtade
jatkaa, mm. seuraavasti:
ÖLJYMAGNAATTIEN
ASETELMA
"Mitkä de Gaullen päämäärät
lienevätkin, niin tosiasiana pysyy,
että hänen nousunsa valtaan kesäkuussa
1958 o l i välitön seuraus iskusta/-
jonka toukokuun^ 13 päivän
Icapinan osanottajat kohdistivat ta.-
savaltaan, samat miehet, joita hänen
olisi vastustettava j a kukistet-,
tava, jos hän aikoo päästä rauhaan
Algeriassa. Tämä ei tarkoita, että
de f G a u l l e j a siirtomaamiesten ää-rimmäisairiekset^
tnuodostaisivat y h tenäisen
kokonaisuuden, ja,. että
Ranskan ^ porvariston keskuudessa
ei esiintyisi mitään vakavia erimielisyyksiä
•• . siirtomaakysymykseslä.
Tietenkin vastakohtaisuuksia :esiin.-
tyy. mutta saa sen vaikutelman, että
nykytilanteessa Algerian -sotaa
jatkavien ja: sen lopettamista kannattavien
kapitalististen ryhmittymien
vaikutus on tasapainossa:
Ensin mainittu ryhmä käsittää
pääasiassa; öljymaknaatteja:);/Tätä
osoittaa heidän eduslajiiensa osallistuminen
Vincennessä, Melunin
neuvottelujen-aattona järjestettyyn
siirtomaamiesten^i: . ä^
ten 'keskusteluihin',, joita johtivat
Jacques Soustelle ja MSeorges B i -
dault. Siihen osallistuivat sellais;
ten suurten öljy-yhtiöiden edustajat
kuin Yves Perrin, Francarepin
pääjbhtajaiMajorelle Cofirepistaja
Mingiiet Cirepistä. 'Keskusteluihin'
osal 1 istui ;> myös s koneteollisuussyn?
dikaatin johtaja Williams Francois:;
Kaiken ' kaikkiaan on syytä otaksua,
että öljymagnaatit ja kevyt teollisuus^
kannattavat s voimapolitiikkaa
^Algeriassa. Ja toivovat kapitalistit
olisivat taipuvaisempia irtau;
tumaan-Algerian jupakasta,^ koska
se on' heidän välittömän etukenttiänsä
ulkopuolella ' Schneider-yh-tymän
(metallurgista'ja-terästeolli-siiutta)
, osakkeenomistajien tiedo-
^tuslehtisessä^ ilmaistiin :,kesäkuunra-lussa
valittelut sen vuoksi, että
Ranskan oli ylläpidettävä suurta
iarmeijaai^jokaresti: pääomasijoiluk-set
"raskaaii. aiseteollisuuden', kehit-
• ,>',> ' ' .,„.^ , ,.
nitut f ovat; kiinnostuneempia; 'isku-:
voiman' kehittämisestä tai laivaston
(sukelluveneitä; lentotukialuksia)
rakentamisesta; -mikä taasko
täysin hyödytöntä käytäessä; siirtQ-maasotaa.
<
On sanomattakin selvää, että näin
ylimalkaista- erittelyä ei pidä-käyttää
mekaanisesti selvitettäessä
Ranskan: monopolien asenne)la AI-,
gerian' kysymykseen. Tässä suhteessa
esiintyy erimielisyyksiä jo-pa|
öljy'trustienkin keskuudessa. Tämä
johtuu kenties: siitä; että näiden
trustien iwMajjlla, Oli e
tykset parhaisfa menettelytavoista,
j o i l la voitaisiin käyttää hyväksi Sa-
• haran öljyvaroja: (muutamat, heistä
ovat esim. sitä mieltä, että Ranskaa
siirtomaavalta ei: ole välttämä-:
töUj jotta voitaisiin saada öljyä ja:
siirtää: sitä putkilinjaa pitkin) tai
kenties sitä muutamat trustit halua'-
vai pitää miehensä .:kummassakin
leirissä.
OSAKKEET NOUSIVAT
Ja niin todella: vaikka suiirim
jiien öljytrustien edustajat osallistuivat
toimintaani joka olir-tälidätty
Melunin neuvotteluja vastaan, niin
uutinen' Algerian väliaikaisen ,:halii:
tauksen hyväksymisestä . osallistua
neuvotteluihin aiheutti, välittömhsti
•Pariisin pörssissä Saharan öljyosak:.
keiden nousun,:vaikka niiden ai-vo
oli useiden kuukausien ajan,horju-
.nut: Algerian sodan leviäniiscnvjoh.
dosta.
, On myös syytä huomioida, että
siirtomaamiesten; äärimmäisaines-ten
kapina Algeriassa edustaa vanhuudenheikon
maaomaisuuden etuja,
jonka tulevaisuus hyvin vähän
kiinnostaa Suuria Rahaa .varsinai
sessa'•emämaassa. Vain .muutamilla
aloilla (viininviljely, varhaisvi
hannebten ja -hedelmien kasvattaminen)!
se kilpailee;: ranskalaisten
tuottajien kanssa.
• "On~vaikeata, sanoa, miten nämä
erilaiset ristiriitaiset suunnat - vaikuttavat
hallitukseen. Yksi asia on
kuitenkin^selvä. / Hallitus ou: ja pysyy
^ suurpääoman hallituksena ja
noudattaa sen-toivomuksia; Yleinen
vaikutelma: on, 1 että' nykyisien olo
suhteiden ^vallitessa Ranskan suurella
monopolipääoriialla ei 'ole m i
tään halua käydä Algerian solaa
vain sodan vuoksi, vaan sp epäilemättä
pyrkii pitämään käsissään ja
kehittämään: sellaista .voiltolähteitä
kuin Saharan öljy."
van kuten nykyisinkin, 'mutta samanaikaisesti
valniistautuivat uuteen.
sotaan. Jä kun-kaksikyirimen-.
.tä puolta oli kulunut; Saksan militarismi
syöksi maailman uuteen tuhoon.
Länsivallat, erikoisesti' Englanti
ja USA, olivat auttaneet Sak-
VAIN NEUVOSTOLIITTO ON
SUPISTANUT ASEVOIMIA
, Neuvostoliitto on ainoana valtio-nV'käytännös^^^
tusvoimiaan ja o^ut esimerkkinä
^nrnUlöil^^
raimeetJesuipe
vubäen aikana se on Vähentänyt ar-saa
varustautumaan ja sen vuoksi muijansa miesvahvuutta 2 milj.
„vn<: h . i i i P , w„,.in„ v p . t „ . , tnkpn ^^^^^ • ^^^^^^y^^ «örkeimmän
neuvoston viime toukokiiun istunnossa
Kremlissä päätettiin 'supistaa
asevoimia, 'miljbohalla 200,0()b miehellä.
Nykyisin on Neuvostoliiton
puolustusvoimien miesvahvuus 2
milj. 423,0()0.i \ . ' •
II MAAILMANSOTA
Toinen maailmansota oli ensim-mäistä
, moninkerroin tuhoisampi.
Siihen osallistui 72 valtiota): joiden
asukasluku snouseevlähes:'-kahteen
-miljardiin, 'jAseissa, oli^ 110 milj.
ihmistä.;. Viisi;'vuotta kestäneen sq-,
dan tuhot olivat järkyttävät: noin
55-miljoonaa sotilasta ja siviilihen-kilöä
menetti henkensä ja 35 miljoonaa
tuli invalidiksi ja raajarikoksi.
Sodan aiheuttamat aineelliset tuhot
nousivat myös - valtavaan .summaan,
noin 1,100 miljardiin .dollar
i i n.
.\-LIITTO EHDOTTI ENSIMMÄISENA
ASERIISUNTAA '
v-OJenuvssaolonsa. ensipäivistä lähtien
on Neuvostoliitto johdonmukaisesti
ehdottanut kansojen välistä
n-aiihaa ja aseistariisuntaa.
: — - Rauhan ::puoIesta.imperialististen
solien •-lopettamiseksi. Tällä
kuuluisalla tunnuksella', joka oli
nuoren : neuvostovaltion ensimmäinen,
asiakirja, Neuvostoliitto : astui
kan.sakuntien keskuuteen.
— Vuonna 1922 Genovan konferenssissa-
kohtasivat Neuvostoliiton
edustajat ensimmäisen kerran kan-isalai.
ssodan-ja4 imperialististen: valtioiden
intervention jälkeen kapitalististen
maiden edustajat ja^esit-
1'väl Leninin ' aloitteesta ehdotuksen
yleisestä aseistariisunnasta. Se
o l i ; ensimmäinen aseistariisuntaehr
datus.
— Vuodesta 1927 lähtien aina
'loisen maailmansodan alkuun saak-
Ka tekivät Neuvostoliiton edustajat
Kan-sainliitossa-useita ehdotuksia
aseisUiriisunnasta ja olivat sen tar-mokkaimmat
asianajajat.
— ; Vuonna 1946 Yhdistyneitten
KaiLsakuntien ensimmäisessä ko-:
kouksessa Neuvostoliitto teki :ehdo-tuksen
asevoimien supistamisesta ja
atomiaseen kiellämisestä..- Jay siitä
1 ä htieh • jö r j QSlönt^
kouksessa Neuvostoliiton valtuutetut
ovat tehneet esityksiä asevoimien
supistamiseksi tai niiden lopulliseksi
hävittämiseksi.
— Syyskuun 18 pnä 1959j^päämi-nisteri
Hrushtshev:esitti-;;li^vosto-.
l i i t on "hallituksen; kuuluisan ehdo-,
luk.sen yleisestä ja täydellisestä
aseistariisunnasta.
~ Syyskuun 23 pnä 1960 teki
pääministeri Hruslitshev jälleen UU-.
dcn ehdotuksen; täydellisestä javlo-:
, pui!iscsta aseistariisunnasta/^^
ehdotus oli vuosi sitten tehtyä vieläkin
.selvempi ja yksityiskohtaisempi.
Se edellyttää kolmessa vaiheessa
tapahtuvaa • aseistariisuntaa, jonka
aikana:kaikki ihmisen tuhoamiseen
tarkoitetut aseet, laitteet ja tuki:
kohdat 'lakkäiitetaanv aseiden ja sotamateriaalin
tuotanto kielletään ja
niiden varastot hävitetään. Armeijat
-lakkautetaan: ja» määrärahojen^
i.ny,öntäminen sotilaallisiin tarkoituksiin
lopetetun. Tämän ohjelman
toteuttamisen jälkeen saisi vai-;
tioiden käyttöön jäädä ainoastaan
rajoitetut polisivoimat,'joiden :bies-;
vahvuudestaikunkin .maan:kohdalla
Viimeksi mainittu supistus mer-saii^
M^soTAiaEs&a
ilSVääpeU^okeili
l5i oryttäfjiaiflci^övi^li s;
^^'SahbkaäpaKMokas.Terikäi,,
Neuvostoliitossa pidetään varsin
suurena/koska näiden varojen•slJ^
joittaminen;;: kansantalouden ;palve-lukseen
tietäisi vieläkin-nopeampaa
taloudellista ja elintason nousua.
Y H D Y S V A L L A T LISÄÄ S O t l L A S -
MÄÄRÄRAHOJAAN
v;AmerikanrYhdysvallat on johdonmukaisesti
joka vuosi sijoittanut
yhä •enemmän; varoja sotilastarkoituksiinko-
Tilastotietojen mukaan on
USA vuoden 1945 jä'keen käyttänyt
aseistukseen 450 ':• i h i l j a r d ia dol-'
l a r ia eli puolitoista kertaa enemmän,
kuin toiseen .maailmansotaani
Tämän vuoden budjetissa on myönnetty
aseistukseen 40 miljardia do)^
laria eli noin viisi kertaa enemmän
kuin Neuvostoliitossa.
' Neuvostoliiton viimeisin aseista-riisuntaehdotusedellyttää;
sotalaitokseen
; varattujen vmäärärahojen
käyttöä. .;rauhanomaisiin:; tarkoituksiin.
USAn tekemä esitys tarkoittaa
yleistä ;aseistuksen;;ennenkaik-.
kea rakettien valvontaa, mutta ei
välitöntä i asevoimien;:supistamista:
Ehdotukset ovat hyvin erilaisia,
mutta; siitä huolimatta • kansat kaikissa
maissa odottavat jännityksellä
häiäeh-.kahdeh?stiui-e^
^•y:.'::/;:.--;-\;f;^:-;'-;:v::.^.W:-/-\'': -••''::^'^:v--- "':-•:.•.'^^v:,.v•-•'•^;;;vv••^f;;
edustavat kahta .erilaista ;valtaryh-
:määjf pääsevän sopimukseen aseista^
riisunnasta. ,
' — Antti Kovanen.
ajatteliii; että hän voi olla /äikkaf-if
•rroouuvvaaannnnee. , i
— Hänhän olikin minun rouvani. . T ,
vam. ^ _ , . I
Noin 5,000 kuollut jä
esin suistossa ;j
Dacca. — Lähes 90 prosenttia
Ramgatin saaren bambumajoista'tu->".\;, v'„
houtui viime viikolla Gangesin joen ' ' j / J
suistossa raivonneessa pyörremyrs-' ''"'f^t
kyssä, kertoo eräs lehtimies,' joka - i
keskiviikkona lensi onnettbmuusa-'" ""^-'^
lueen y l i . Pelkästään Ramgatin j a '
Hatiah; saarilla arvellaänCyli; 5j000
ihmisen saaneen surmansa. . .
Ramgat on täynnä majojen rau- ' '-"t
nioita ja mätäneviäruumiita. Elopn
jääneeMt rakentavat" itselleen väliaip " '^^^
kaisia suojiavpalmunlehdistä ja:ker'
peiistä.
Mainittu lehtimies laskeutui joi- „ ,
denkin hallituksen jäsenten kanssa "'^
amfibiokoneella saaren sellaiseen „ ^'^
osaan, josta ei onnettomuudesta oi-tu
tähän mennessä saatu tietoja. •> M ri'.
Helikopterit eivätkä veneet olleet ,, „
aikaisemmin päässeet sinne. 'Saa-,
ren asukkaat kertoivat, että rajusää
olii puhjennut: 9:' 10. iltapäivällä; ja
.se raivosi' puplitoista vuorokautta.
Sitä seurasi valtava tulva-aalto, jo
ka vei rannikolla mennessään majat
ja niissä olevat ihmiset.
m
Äärioikeiston puoltie
sanuman murhan takana •.«:\H:
Tokio. — Japanin poliisi on jatkanut
sosialistien johtajaa, Asa-nunian,.
murhaajan, . 17'-vuotiaah '
. Otoja Jamagushin kuulusttlemis-.
ta. Tähän mennessä no mm. käynyt
selville, että nuorukaisen i n noittajia
ovat olleet sotia edeltäneen
ajan "veriveljet", äärim-mäisoikeistolainen-
ryhmä, jonka
opin mukaan poliittinen murha
oli hyvä lyö. Poliisin tutkimusten
tulokset antavat lisäksi aiheen
-epäillä, että^ eräät äärim-mäiskansallisiin
kuuluvat henkilöt
ovat ollet murhahankkeessa
osallisia.
^räitä "Suur-Japanin isänmaalliseen
puolueeseen"^ kuuluvia ittenkH
löitä seisoi murhan tapahtumahetkellä
;lähellä;Asanumaa puhujakorokkeen
vasemmalla .puolella hälis-ten
.äänekkäästi, joten kukaan ei
ymmärtänyt tarkkailla oikealla
puolella olevaa
mm
mm
mm
"••'1
v:;c:«;;.is|
,.:•:• .::.>r:..:-:«'.=,,..• >:.v,; ^^^^^
puolestaan tuli' juuri oikealti ja . *:
pääsi Asanuman' luo kehenkään
häntä huomaamatta ja ennättämättä :
estää tekoa.' Myös Jamagushin tie- ,<
detään olleen mainitun puolueen
jäsen.
.Kuulusteluissa on havaittu, että
alussamainitun äärioikeistolaisen
ryhmän lisäksi on Hitler ollut mur-haajan'^
inn6ittajana, tämä .on i l moittanut
ihailevansa suuresti nat- ^ :
sijohtajaa. Lisäksi hä!i on kerto-' ' ' ,
nut aikoneensa surmata johtavan , ^ . >
japanilaisen kommunistin Sanzo
'Nosakan ja myös opettajaliiton joh- J
taja Takeshi Kobajashi on ollut b ä - . , < >
nen listallaan. Isänsä t i k a r i täskiisJ. ^
saan Jamagushi oli useita kertoja>
|tuhaajiSj^^
Hänen kerrotaan sanoneen, ettei
l i i
i t
'-•im-amerikkalainen
kapitalismi sellai-
•fsi^niBJan;!;^^
"sitä tulisi käyttää hyväksi ,kcm.-nUT
aa yleisöä. Jamagushi nismih kukistamiseksi';.
PkXMÄH PAKINA
mii el siinä auta
''•^'i ;;•••;;•• ~t S'-s-i ;;'?:';'W;iy;?:^-;: -K ^^.-^ -s;
koulujen, sairaalain ja kotien ra- ~.
kentamiseen, varattaisiin luovaa <•
työtä kymmenilletuhansillfe'työttö-^ *'
Puoskarointi ei taida auttaa juuri toimenpiteitä " työttömyystilanteen
Luonnollisesti voidaan työttö- :
hieman lieventää j Oiliakin
missään tapauksessa, mutta kaikkein
vähimmin on siitä apua työttömyyden
torjumisessa.
Kuten aikaansa seuraava lukija
tietää Ottavvassa on juuri nyt mellossa
liittohallituksen kutsuma ;22n.
kansallisen yi järjestön;: konferenssi,
missä keskustellaan työttömyystilanteesta.
Näitä,rivejä kirjoitettaessa
(perjantaina), ei öle tiedossa
tämiseksi. SS•:f;(m#;p$5vS!;
- ' •«mm
R A S K A S T E O L L I S U U S , ^ ; i p # i ^
V A S T A AN
Jos ,"siis lähestymme,;; kysymystä
hieman kaavamaisesti,-niin-voidaan
sanoa, etta_raskaita aseita tuottavalla
' Ranskan teollisuudella, on > vähän
tai ei lainkaan,[inieienkiintoa
Algerian sotaan. Sota imee huo-omatta
viapmaanaMkevyitäfpseitäv
niutta. tuo: vähählvöittojaipprihteieia
minkälaisia ehdotuksia tälle työttö-myyskonferenssiUe
esitetään hallituksen
ja erinäisien etupiirien toimesta.
^
^rSelväa kuitenkin on, että työttömyystilanne
on 00 kehittynyt niin
pahaksi, jolt^ sitä ei voida enempää
vaitiolalla sivuuttafi ^
Voidaksemme oikein ymmärtää
ja mista.on kysymys, meidän sietaa
palauttaa'mieleemme, että päämi-
: liisteri iv pief |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-10-25-02
