Vapaus, July 17, 1958

              Sivu 2 ' Torstaina, heinäk. 17 p. — Thursday, July 17, 1958
VAPAUS
(LIdEBTT) — nidependent Labor'
Orgaif öf FlnnlBh GÄnadiips. E s -
tabllslj«a Nö?. 6. 4917- Authorised
as oeoooid class mail by.tb^ Post
Office Department, .Dttawa. piib-
UsbM . ttarice .weekly: Tuesdays,
TbiiTfld^s aixläaturdaysby Vapaus
Publlshmg Company Ltd., at 100-102
Eim St^W., Sudbiury, Ont.,. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265, Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon application.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 k k . 3.75
3 k k . a J 5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 k k . 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.60 6 kk. 4.75
Avom hyökkäys Ubanoniin
Jos yhdysvaltalaisten sotavoimien maihinnousu Libano­nissa
jphtäa kolmannen maailmansodan syttymiseen — mistä
suuronriettpmuudesta meitä varjeltakoon — niin vastuu siitä
lankeaa ensikädessä ja yksinomaan Yhdysvaltain nykyisen
hallituksen kannettavaksi. Huolimatta lainkaan Yhdysval­tain
sjiunnattoman suurista taloudellisista ja sotilaallisista
voimista, meistä tuntuu kuitenkin, että edesvastuu kolman­nen
maailmansodan sytyttämisestä on niin suuri, ettei Wash-ingtonissa
ole nyt yhtään sellaista henkilöä» ryhmää tai ko­koomusta,
joka voi historian edessä tämän vastuun hartioil­laan
kantaa. , ^
Libanoniin nyt tehdyn avoimen hyökkäyksen yhteydessä
on muistettava seuraavat tosiasiat:
Tutkittuaan paikan päällä amerikkalaisten syytöstä, että
Libanionin kansannousu nykyistä amerikkalaismielistä halli­tustaan
vastaan on muka peräisin ulkomailta, YK:n pääsih­teeri
Hammarskjöld kumppaneineen tuli siihen lopputulok­seen,
eftä tämä väitös on perätön. YK:n tarkkailijat totesi­vat,
että tehdyistä syytöksistä huolimatta Libanonissa ei ole
mitään merkkiä muiden arabimaiden sekaantumisesta Liba­nonin
taisteluihin, ja näinmuodoin ei YK:lla ole mitään oi­keutta
lähettää sinne "poliisivoimiaan", kuten Yhdysvallois­sa
oli vaadittu.
Tämä oli tietenkin suuri "takapotku" niille yhdysvalta­laisille
piireille, jotka olivat sitä ennen suunnitelleet "uuden
Korean" kehittämistä Libanonissa.
Mutta — ja vaikka Washington on jatkuvasti kieltänyt
syytökset Libanonin sisäisiin asioihin sekantumissuunnitel-mista
— yhdysvaltalaiset mariinit nousivat kuitenkin tiis­taina
yhdysvaltalaisten meri- ja ilmavoimien tukemana mai­hin
Libanonissa. Pitäen mielessä YK:n arvovaltaista totea­mista,
ettei Libanonissa ole aikaisemmin ollut mitään ulko­maalaisia
voimia, WaShingtonissa ei enää rohjettu edes väit-tääicään,
etta kysymys olisi mistään muusta kuin "länsimieli-sen
hallituksen" ja ulkomaalaisen pääoman kontrollissa ole­vani
öljyn pelastamisesta! Mutta sitäkin kurjempana voi­daan
tässä tilanteessa pitää Yhdysvaltain YK:n Turvallisuus­neuvostolle
esittämää vaatimusta, että amerikkalaiset sota-
-joukot ovat muka valmiina lopettamaan hyökkäyksensä ara­bikansoja
vastaan, jos Y K suostuu tekemään tämän likaisen
työn yhdysvaltalaisten öljykuninkaiden ja heidän kumppa­niensa,
hyväksi!
Huono omatunto kolkuttaa ilmeisesti Washingtonin her­roja.
-He tietävät toimivansa vastoin arabikansojen ja vas­toin
maailman yleisen mielipiteen toivomuksia. Mutta kun
on syöty hävyltä häntäkin, niin Libanonissa suoritetun mai­hinnousun
johdosta pantiin Yhdysvallat suorastaan sotaja­lalle
- t r uhkauksena muulle maailmalle siitä, että nyt rupea­vat
vety- ja muut joukkotuhoaseet puhumaan, ellei koko muu
maailma tunnusta, että Washington on sittenkin koko maail­man
herra, joka tekee mitä tahtoo, ja jonka suhteen ei muilla
ole mitään sananvaltaa.
Selvää ört, että Yhdysvaltain hyökkaystoimet arabikan­soja
vastaan tulee nostamaan Keski- ja Lähi-Idän; sekä Afri­kan
ja Aasian kaikki kansat poliittiseen taisteluun Yhdys­valtoja
väistään. • Tämä pitää kirjaimellisesti paikkansa sit-tenkiji,
vaikka doUarimahdin ääntä kuuntelevat hallitukset
joissain ko. maissa polvistuisivat hetkellisesti herransa
edessä.-
TS^tä kirjoittaessa on ilman muuta selvää, että Yhdysval­tain
Jivoin hyökkäys arabimaita vastaan ei tule saamaan
YKri^ turvallisuusneuvoston hyväksymistä. Jos ei muut, niin
sosia^tinen, rauhantahtoinen Neuvostoliitto tulee sen estä­mään*—
mutta sen lisäksi me toivomme vieläkin, että myös
Canaäa tulee turvallisuusneuvoston jäsenenä äänestämään
U S A ^ yksipuolisia edesottamisia vastaan.
Ifitään varmaa ei liioin ole siitäkään, että Yhdysvallat
saa YKm Yleiskokouksen taipumaan tahtonsa alle. Päin-vastoMi
voi käydä niin, että YK:n Yleiskokouskin tulee tuo-mits€
önaan^ Yhdysvaltain hyökkäyksen — sillä Korean ja
Suez^i kokemukset ovat vielä tuoreessa muistissa.
Jokatapauksessa, jos mielitään selvitä nykyisestä suu­resta-
vaaratilanteesta, YKm velvollisuus on panna sulku
Libanonissa alkaneelle toisten maiden sisäisiin asioihin se-kantiimisyrityksille
— tässä yhteydessä odotetaan myös Ca-nada^
i virallisilta edustajilta harkittua, itsenäistä ja ennen­kaikkea
oman maamme etujen mukaista asennoitumista, mi­kä
edellyttää hyökkäyksen tuomitsemista ja rauhan puolus­tamista.
'Jätettäköön Irak irakilaisOle
^akin "länsimielinen" voimamies, pääministeri Nuri as-
Saidilja härfen hallituksensa kukistui viikon alussa omaan
mahdottomuuteensa. Hänen edustamansa "kuningasvalta"
ei kestänyt ensimmäisen kotoisen myrskyn tuulahdustakaan,
sillä Ikansan enemmistö halusi ja vaati ilmeisesti hallitusta,
jokavpanee etutilalle Irakin valtion ja kansan edut. Näin
luhistui tämä keinotekoisesti ja ulkomaalaisten pistinten
avulta ylläpidetty kuningaskunta ja sen tilalle muodostettiin
yhden myrskyisen päivän kuluessa tasavaltalainen hallitus­muoto.
Mutta niin yleisesti kuin tunnustetaankin, että kaikilla
kansoilla — myös pikkumaiden kansoilla — on oikeus päät­tää
omista sisäisistä asioistaan, meillä on tätä kirjoittaessa
(tiistaina) paljon huolestuttavia merkkejä siitä, että jotkut
impCTialistiset piirit etsivät keinoja ja tekosyitä voidjdkseen
sekaantua Irakin asioihin. /
Tässä mielessä on meille.selitetty tekopyhästi, että Ira­kin
kuningasvallan kukistuminen johtuu muka Egyptin ja
joidenkin muiden ulkomaiden "propagandasta". Mutta to­siasi^
luonnollisesti on, ettei mikään taitavinkaan propagan­disti,;
ulkomaisista propajgandisteista puhumattakaan, voi
saa4i missään maassa suuria'yhteiskunnallisia mullistuksia,
ellei ^ tämä yhteiskunta ole kjypsä ja valmis näille muutok-silleA
Tämä historiallinen tosiseikka paljastaakin kaikessa
alastomuudessaan sen, että ne, jotka nyt itkevät ^itä, että
Irakin kuningaskunta muka kukistui ulkomaisen propagan­dan
ja vaikutuksen johdosta, ovat todellisuudessa niitä, jotka
halufrvat itse sekaantua tämän kurjan tekosyyn perusteella
Irakia sisäisiin asioihin. '
Mitä muut sanovat
" H A U T A U S K I R J O l t U S K I N "
SIVU K U U R O J E N K O R V I EN
Presidentti Eisenhower otti vaa­rallisen
askeleen lähettäessääti ine-rijalkaväkeä
Libanoniin sen hata­ran
tekosyyn perusteella, että on
suojeltava Yhäysvältain kansalai-
,sia. Tosiasiassa hän sekaantuu si­sällissotaan
ja vaarantaa maailman
rauhan, Y K : n tarkkailijat eivät ole
havainneet mitään huomattavampaa
todistusta ulkopuolisten avustuk­sesta
Libanönih kapihallisille.
Amerikan edesottaminen on kor­vapuusti
Y k : l i e ja Canadan lähet-tilään^
pitäisi siellä vastustaa kaik­k
i a yrityksiä, joiden tarkoituksena
on saada Turvallisuusneuvosto myö­hästynyt
hyväksyminen tälle yltiö­päiselle
sekaantumiselle... Cana­dan
tulisi vaatia Turvallisuusneu­vostossa,
jotta Amerikka ja Bri­tannia
antaisi lupauksen, että Bei­rutiin
tehty maihinnousu ei enna­koi
samanlaisia toimenpiteitä Ira­kissa
j a J o r d a n i s s a . . .
Suezin seikkailun olisi pitänyt
olla hautakirjoituksena sellaiselle
tykkivcnediplomatialle mihin Yh­dysvallat
on nyt turvautunut...
Toimiessaan ilman Y K : n hyväksy­mistä
Yhdysvallat on heikentänyt
asemaansa kansainvälisep lain yllä­pitäjänä
. . . —Toronto Daily Star.
7 0 - 8 0 maan edjjstajat
kokoontuneet Tukholmassa
S E K A A N N U T T U ON MUTTEI
ASIOITA RATKAISTU
. . . Selostaessaan hallituksensa
toimenpiteitä presidentti Eisenho­wer
lausui, että merisotaväkeä
lähetettiin sinne presidentti Cha-mounjn
"kiihkeästä pyynnöstä"...
"suojelemaan amerikkalaisten hen­keä,
ja siellä ollessaan rohkaise­maan
Libanonin hallitusta puolus­tamaan
Libanonin hallitusvaltaa j a
koskemattomuutta."
Todellisuudessa ei ole selvää
merkkiä Libanonin hallitusvallan
ulkopuolisesta vaarasta. Kaksi kuu­kautta
(siellä) kestänyt taistelu
näyttää olevan kahden vastakkai­sen
poliittisen ryhmän sisäistä tais­t
e l u a . . . Mr. Eisenhower sanoi,
että Yhdysvaltain sotilaalliset toi­menpiteet
päättyvät silloin kuin
Y K ryhtyy toimenpiteisiin "kan­sainvälisen
rauhan j a turvallisuu­den
ylläpitämiseksi". Mutta ei ole
mitään varmuutta siitä, eftä Y K tu­lee
tukemaan Washingtonia tässä
a s i a s s a . ..
Merijalkaväkeä on laskettu mai­hin,
mutta tilanne ei ole hyvin
kontrollissa
—Globe and Mail, Toronto.
Canädalaisten keski­määräinen
ikä 30 vuotta
Ottawa. — Canadan liittovaltion
tilastotoimisto ilmoittaa, että cana-dalaisten
keskimääräinen ikä laski
vv. 1941 j a 1956 välillä 29.8 vuo­teen
30.4 vuodesta.
Tilastotoimisto selostaa, että mai­nittuna
aikana alle 15 vuoden ja
y l i 64 vuoden ikäisten lukumäärä
lisääntyi suhteellisesti ja työssäole-van
ikäluokan väkiluku laski suh­teellisesti.
Kysymys ei ole lainkaan sii­tä,
minkälaisen hallitusmuodon
me ulkomaalaiset haluaisimme
Irakiin — vaan siitä, millä ta­valla
irakilaiset itse haluavat
maataan hallita.
Tässä, mielessä vihjeet siitä,
että Yhdysvalloista on jo lähe­tetty
sotilaslentokoneita Eu­rooppaan,
että Yhdysvaltain
kuudes laivasto (jossa on 75 so­talaivaa,
mukaanlukien 3 len­tokoneiden
emälaivaa) on ydin­aseineen
odottamassa taistelu­komennusta
Välimerellä, ja et­tä
presidentti Eisenhow'erin
sanonnan mukaan, Yhdysval­tain
korkein sotajohto odottaa
vain "pyyntöä" sekaantuak-seen
Irakin ja Libanonin asi­ain
kulkuun, sekä että Lon­toossa
valmistellaan Suezin
opetuksista huolimatta uusia
sota^eikkailuja, ovat kerrassaan
tuomittavia. Yksistään p.o. län­sivaltojen
itsesuojelunvaiston
pitäisi sanoa, että aseellinen,
sekaantuminen Irakin ja Liba­nonin
asioihin ei voi muuta
kuin nostattaa koko arabimaa­ilman
ja sen ystävät sotajalal­le
niitä vastaan, jotka yrittä­vät
pakkoa ja voimakeinoja
käyttäen pitää Lähi- ja Keski-
Idän öljyn käsissään ko. mai­den
kansojen vastarinnasta vä­littämättä.
Me luonnollisesti toivomme,
että järki saisi sanantilan täs­säkin
asiassa, ja että Keski-
Idän kansat jätettäisiin rau­haan.
Canad^ on tässä suhtees­sa
asemassa, missä se voisi aut­taa
tilanteen vakautumista sil­lä
Canadalla ei ole öljyresurs-seja
siellä "puplustettavana".
Siksi tulisi Ottawan lausua
päättävän sanansa kaikkia so-taseikkailuun
tähtääviä edes-ottamisia
vastaan.
Keskiviikkona alkoi Tukholmas­sa
Maailman Rauahanneuvoston
koollekutsuma maailmankongressi,
jonka tarkoituksena on käsitellä
aseistariisuntaa j a kansainvälisen
yhteisymmärryksen aikaansaamis­ta.
Kongresisiin osallistuu alusta­vien
arvioiden perusteella noin
parituhatta osanottajaa 70—80
maasta. Esimerkiksi Suomesta on
matkustanut Tukholmaan lähes sa­ta
henkeä käsittävä ryhmä, joka
edustaa eri aloja j a järjestöjä. Ca-nadasta
on myi» mennyt Tukhol­maan
hyvin laajoja kansalaispiire­jä
edustava ryhmä.
Kongressi, joka pidetään Tuk­holman
Eriksdalshlenissa heinä­kuun
16—22 päivinä, työskentelee
sekä täysistunto- että valiokunta-muotoisena.
;
Kongressin avajaisissa, jotka pi­dettiin
keskiviikkona, esitettiin a-lustus
kongressin päämääristä ja
tarkoituksista. Tämän jälkeen
seuraa suunnitelmien mukaan
yleiskeskustelua, missä esitetään
eräitä keskeisiä ongelmia ja e r i
suuntien edustajat esittävät näkö­kantojaan.
Yleisistunnon jälkeen
on tarkoitus siirtää asiat valiokun-takäsitteljryn
kongressin itsensä
tekemien päätösten mukaan. Alus­tavasti
on kaavailtu, että valiokun­tia
olisi viisi ja ne olisivat: aseis­tariisuntaa,
poliittista j a taloudel­lista
yhteistoimintaa ja kulttuuri­työtä
käsittelevät valiokunnat se­kä
valiokunta, jossa käsiteltäisiin
mahdollisuuksia tehostaa yleisen
mielipiteen vaikutusta. Valiokun­nassa
valmistellut asiat on tarkoi­tus
tuoda yleisistuntoon ja koko­uksen
järjestäjät ovat kehoittaneet
valiokuntia valmistellessaan yleis­istunnolle
tehtävää selostusta tuo­maan
esille paitsi ne asiat, joissa
on saavutettu yksimielisyys, myös
ratkaisematta jääneet ongelmat.
KANSAINVÄLINEN
T U K I K O M I T EA
yKongressin takana on laaja kan­sainvälinen
tukikomitea, johon
kuuluu kansanedustajia, kirkon­miehiä,
ministereitä, tiedemiehiä,
ammattiyhdistylsliikkeen johtajia
jne. 27 maasta. Heidän joukossaan
ovat työväenpuolueen kansanedus­tajat
Gordon Bryant ja Frank
Crean Australiasta, kunnantyönte-kijäin,
metallityöläisten ja väate-tustyöläisten
liiton sihteereitä ja
puheenjohtajia samasta maasta,
Ceylonin oikeusministeri, Chilen
presidenttiehdokas Salvador A l ­lende,
Kiinan tiedeakatemian pu'
heenjohtaja Kuo Mo-jo, Prahan
teologisen tiedekunnan dekaani
Hromadka, radikaalisen puolueen
kansanedustaja Tanskasta, tiedea­katemian
kunniadekaani Albert
Chatelet, kirjailija Jean Paul Sar­tre"
ja entinen Y K : n apulaispääsih-teeri
Laugier Ranskasta, pastori
NieraöUer Länsi-Saksasta, prof.
Bernal ja Nobel-palkinnon saaja
lordi Boyd Orr Englannista, kong­ressipuolueen
johtavia hemkilöitä
Intiasta, elokuvaohjaaja . Cesare
Zavattini Italiasta,, ent. oikeusmi­nisteri
A k i r a Kazami j a Nobel-pal­kinnon
saaja Mukava Japanista, ta­loustieteen
prof. Lange Puolasta,
sosialidemokraattinen senaattori
Branting Ruotsista, ulkomaankau­pan
varaministeri Borissov ja sä­veltäjä
Shostakovitsh Neuvostolii­tosta
jne.
Albanialaisilla hyviä
lomamahdollisuuksia
Kymmenettuhannet työtätekevät
albanialaiset viettävät tänä vuonna
kesälomansa lepokodeissa, sanato­rioissa,
kylpylöissä ja turistiretkil-lä.
Lepokodit ja-sanatoriot ovat jo­ku
päivä sitten ottaneet vastaan en­simmäiset
lomalaiset.
Tasavallan lepokodeissa ja sana­torioissa
on viimeksikuluneen .seit­semän
vuoden aikana saanut hoitoa
ja lepoa lähes satatuhatta työläistä
ja virkailijaa.
Valtio ja ammattiliitot myöntävät
jatkuvasti entistä enemmän varoja
väestön kunnosta huolehtivien lai­tosten
ylläpitämiseen. Niinpä esim.
ammattiliittojen keskusneuvosto on
tänä vuonna myöntänyt tarkoituk­seen
y l i sata^miljoonaa lekia eli y l i
30 miljoonaa lekia enemmän kuin
viime vuonna.
Kysymyksiä ja
vastauksia
symys: Maksetaanko työttö­myysvakuutusta
naiselle joka ort
ollut 5 V. samassa 'työssä eikä ole
koskaan ottanut työttömyysvakuu­tusta?
Hän joutuu jättämään työ­paikkansa
siksi että hän menee
avioliittoon amerikkalaisen kanssa
ja muuttaa Yhdysvaltoihin asu­maan.
Jos maksetaan, niin maksetaanko
se sieltä vai lähetetäänkö raha Ca-nadasta?
— Väittelyyn joutunut.
Vastaus: Kyllä, jos hän muuttaa
sellaiseen osavaltioon, jolla on Ca­nadan
kanssa asiaa koskeva sopi­mus
— ja jos hän ei voi saada
sieltä itselleen työtä.
Tällaisessa tapauksessa kehoite-taan
henkilöä anomaan työtä USAn
osavaltion työnvälitystoimistosta.
Jos tällä osavaltiolla on sopimus
Canadan kanssa, henkilö voi silloin
anoa työttömyysvakuutusta Cana­dassa
suorittamiensa maksujen pe­rusteella.
Mutta jos kyseinen hen­kilö
muuttaa johonkin Canadan ra­jakaupunkiin
Yhdysvaltain puolel­le,
silloin hänen pitäisi esittää
työttömyysvakuutusanomuksensa lä­himpään
canadalaiseen työnvälitys­toimistoon.
Mahdollisesti olisi tässä
tapauksessa parempi, että kyseessä
oleva henkilö hakisi työttömyys­vakuutusta
täältä ennen kuin hän
muuttaa Yhdysvaltoihin.
Jos kuitenkin on kysymys, vain
joko pidemmästä/ tai lyhemmästä
vierailusta Yhdysvaltain puolella,
silloin henkilö ei voi siellä Yhdys­valtain
siirtolaislakien mukaisesti
anoa työtä. Tämä tarkoittaa lain
kirjaimen mukaan sitä, että henki­lö
ei ole työhön saatavissa (lai val­miina)
tai niinmuodoin hän ei ole
l i i o in oikeutettu saamaan työttö­myysvakuutusta.
Kulisi miljoonaa
työtöntä USAssa
Washington. — Työminjsteri
Mitchellin'. kesäkuussa esittämät
arvioinnit. työllisyystilanteen kehi­tyksestä
USAssa osoittautuvat
paikkansapitäviksi. Kesäkuun vii­meisissä
tilastoissa on työttömien
lukumäärä jälleen kohonnut uu­teen
.ennätyslukuun nykyisen la­man
aikana. Työttömien mprän
odotetaan heinäkuussa edelleen
kasvavan sillä toisaalta työtilai­suuksia
keväällä lisänneet kausi­luontoiset
tekijät ovat menettämäs­sä
merkitystään ja toisaalta kou­lujen
päättyminen lisää painetta
työmarkkinoilla.
Työttömien luku oli kesäkuun
lopussa 5,437,000. Edellinen, «Q-nen
koulujen päättymistä touko­kuussa
merkitty työttömien luku
oli 4,902,000. Lisäys on siis noin
puoli miljoonaa j a samanaikaisesti
työttöminä olevien osuus työläisten
kokonaisluvusta, on noussut touko­kuun
prosentista 7.7 prosenttiin.
Aikaisempi huippuluku on helmi-
SAVOLAISITTAIN
Alapertti kalvoi Jposun kanssa
ojaa maantien varteen, Jossa ohikul­kijat
yhtämittaa kävivät jututtele-
•massa. Tämä työlästytti Alaperttla,
joka manaili kulkevaisia kovin ute­liaiksi.
Joosu koetti lohdutella:
— No ee tässä aenakaan voejja
salaojjoo kaevoo...
SITÄI
IA
TÄTÄ
OSASI VASTATA
Afrikassa. Nuori arabialainen poi­ka
taluttaa aasiaan sotilasleirin
ohitse. Ranskalainen sotilas rupeaa
pilailemaan:
— Hei poika, miksi sinä pidät
veljestäsi noin lujasti kiinni? Pel­käätkö
hänen karkaavan?
— En, vaan pelkään, että hänet
värvätään armeijaan...
maaliskuulta, jolloin se o l i 5,2 mil­joonaa.
Heinäkuussa työttömien määrä
nousee todennäköisesti y l i 6 mil­joonan.
TYÖVÄENVALTUUSTOJA
SOSIALISTIMAIHIN
SKDL:n
NYT JO 450,267
Helsinki. — Hämeen läänin
kummassakin vaalipiirissä suori­tettu
tarkistuslaskenta on tuonut
kansandemokraateille niin paljon
lisä-ääniä, että kansandemokraat­tien
kokonaisäänimäärä on jo nyt
ylittänyt 450,000, sen ollessa tällä
hetkellä 450,267. Näin ovat kan­sandemokraatit
päässeet omille
kymmenille tuhansilleen, ja näyt­tää
siltä, etteivät enempää sosia­lidemokraatit
kuin maalaisliitto­kaan
pysty ylittämään 450,000 ra­jaa.
Sosialidemokraateilla on nyt
449,253 ääntä j a maalaisliitolla
Itä-Saksa sivuuttaa v. 1962 mennessä
Länsi-Saksan tavarain kulutuksessa
B e r l i i n i . — Melkein kaikkien
elintanikkeiden kuluti/s henkeä
kohti Saksan demokraattisessa
tasavallassa ylittää jo nyt Länsi-
Saksan kulutuksen. Vuosina 1961
—62 tullaan Länsi-Saksa saavut­tamaan
ja jopa ohittamaankin
myös tärkeimpien teollisuuslava-roiden
kulutuksessa,' totesi Sak­san
Yhtenäisyyspnolueen ensim­mäinen
sihteeri Walter Ulbricht
viime viikolla alkaneessa 5. edus^
tajakokouksessa pitämässään alus-t
u e s s a . Tuotannossa saadut hy­vät
tulokset tekevät mahdollisek­si
nostaa^ huomattavasti 5-vuotis-suunnitelmassa
vuosille -59—60
asetettuja tavoitteita. Sen saavut­taminen
taas merkitsee Länsi-
Saksan saavuttamista , j a ohitta­mista
elintason kilpailussa.
Edustajakokoukseen osallistuu
2,600 varsinaista edustajaa ja pari­tuhatta
huomioitsijaa ja vierasta,
joiden joukossa 46 maan veljespuo­lueiden
edustajat. Nikita Hrush-tshevin
johtama NKPn valtuuskun­ta,
johon kuuluu mm. Otto Wille
Kuusinen ja Janos Kadarin johta­ma
Unkarin sosialistisen työväen­puolueen
valtuuskunta saivat osak­seen
kaikuvimmat suosionosoituk­set.
Suomen Kommunistista Puo­luetta
edustaa Keskuskomitean sih­teeristön
jäsen Lars Junttila.
Kokouksessa oli sen avauksen
ajan länsä myös y l i 60 vuotta työ­väenliikkeessä
toiminut Saksan De­mokraattisen
Tasavallan president­t
i Wilhelm Pieck. Sydämellisten ja
myrskyisten suosionosoitusten saat­tamana
ja Walter Ulbrichtin ja
pääministeri Otto Grotewohlin tu­kemana
hän saapui kokoussaliin
tervehtiäkseen edustajakokousta.
Ensimmäisen kokouspäivän työ­järjestyksen
tärkein kohta oli Wal­ter
Ulbrichtin perusteellinen ja
erittäin harkittu alustus "taistelu
rauhan, sosialismin voiton ja Sak­san
kansan uudelleen syntymisen
puolesta rauRaa rakastavana ja de­mokraattisena
valtiona". Hän kä­sitteli
alustuksessaan taloudellisten
kysymysten lisäksi mm. demokraat­tisen
Saksan valtiokoneiston kehi­tystä
ja Berliinin asemaa Saksan
Demokraattisen Tasavallan pääkajj-punkina.
Tilanteesta Berliinissä U l ­bricht
lausui mm., että Länsi-Ber­l
i i n in senaatin edustajat puhuvat
hyvhi paljon suorien puhelinyhte­yksien
ja raitiovaunu- j a auto-bussiliikenteen
kuntoonsaattaniises-ta
ja tullitarkkailun holpottanii-sesta,
mutta he vaikenevat Länsi-
Berliinissä sijaitsevien agentti- ja
vakoilukeskusten hajoittamisesta
eivätkä sanallakaan mainitse va­luuttakeinottelun
j a demokraattista
Saksaa vastaan harjoitetun talou­dellisen
myyräntyön lopettamises­ta.
On vain yksi tie tilanteen nor­malisoimiseksi
Berliinissä, se on
"rintamakaupunkipolitiikan" j a kyl­män
sodan politiikan fopettamincn
Länsi-Berliinin viranomaisten ta­holta
ja Berliinin rauhaarakasta­vien
demokraattisten voimien yh­teiset
ponnistukset ilmapiirin ter­vehdyttämiseksi
J a kaupungin mo­lempien
osien välisten suhteiden
parantamiseksi. Kun tähän pääs­tään,
voidaan myös kaikki muut ky­symykset,
kuten liikenteen järjes­tely
ja tullitarkkailun lopettaminen
ratkaista.
448,151 ääntä. Neljäntenä seuraa­va
kokoomus on lähes 150,000
ääntä jäljessä 303,544 äänellään.
Kansandemokraattien aikaisempi
äänestäjäennätys on edellisiltä vaa­leilta,
jolloin saatiin 433,528 ääntä.
Lisäystä on siis vuoden 1954 vaa­leihin
verraten 16,739 ääntä ja on
todennäköistä, että se nousee vielä
17,G00:een.
Sosialideniokraatticn menetys
edellisiin vaaleihin verrattuna on
77.841 ääntä ja maalaisliiton 35.-
807. Aikaisemmin oli ilmoitettu
kansanpuolueen saaneen Hämeen
läänin pohjoisessa vaalipiirissä 11.-
550 ääntS, mutta nyt suoritetun
tarkistuslaskennan jälkeen ilmoi­tettiin
kansanpuolueen saaneen
vain 6.342 ääntä. Näin ollen
on kansanpuolueen kokonaistap­pio
edellisiin vaaleihin verrattuna
noin 44.500 ääntä, kun sen sijaan
ruotsalaiset ovat päässeet vajaan
9.000 äänen tappiolla ja saivat ääni-kadostaan
huolimatta hyvällä on­nellaan
jopa yhden lisäpaikankin.
KOKOOiMUS EI O L E VIELÄ
NYTKÄÄN OMILLAAN
Vaikka kokoomus lisäsi näissä
vaaleissa äänimääräänsä melkoises­ti,
ei se ole vieläkään saanut takai­sin
. vuoden 1951 vaaleissa kärsi-miään
menetyksiä. Mainituissa vaa­leissa
putosi kokoomuksen vuoden
1948 vaaleissa hankkima ennätys-äänimäärä,
320.336 ääntä, peräti
264.000cen ja edustajapaikat 33sta
28 paikkaan. Vuoden 1954 vaaleissa
kokoomuksen äänimäärä jäi 257.-
OOOeen. ja paikkaluku putosi 24ään.
Kokoomuksen olisi siis saatava vie­lä
noin 17.000 ääntä ja 4 uutta edus­tajapaikkaa,
ennen kuin se olisi
edes omillaan. — K U .
Kirj. Bruce
Toronto. — Poliittisen ennakko-luuloisuuden
j a propagandan paljous
ei voi peitää sitä tosiasiaa, että 900
miljoonaa Ihmistä parhaillaan r a ­kentaa
sosialismia ja kommunismia.
Ja siellä missä tätä toteutetaan työ­väenluokalla
on poliittinen voima ja
se on käyttänyt sitä yksityisten omis­tamien
teollisuussuhteiden poistami-seksi
ja saman tien on poistettu y h ­den
ihmisen toiseen kohdistuva riis­to.
Tämän tuloksena on ollut talous­kriisien
ja. työttömyyden täydellinen
poistaminen.
Kolmikymmenluvulla ka^pitalistisen
kriisin vallitessa Neuvostoliitto oli jo
silloin poistanut työttömyyden ja
Neuvostoliiton tilaukset pitivät
useat amerikkalaiset tehtaat käyn­nissä.
Siihen aikaan Neuvostoliitto
oli vielä lapsen kengissä eikä se o l ­lut
vielä saanut valtiollista tunnus­tusta
sellaisilta mailta kuin USAtlta.
Vienti Yhdysvalloista ja Canadasta
Neuvostoliittoon oli silloin vielä alle
$100 miljoonaa vuodessa. Vaikka sen
ajan myynnit JJeuvostoliittoon eivät
suurestikaan vaikuttaneet yleiseen
tilanteeseen täällä, niin se kuitenkin
varasi markkinamahdollisuuksia
eräille teollisuusaloille.
TäDä -kertaa, .vaikka 'kapitalistit
edelleen ylläpitävät vientikieltoaan
sosialistisiin maihin ja itsepintaisesti
kieltäytyvät' tunnustamasta Kiinan
kansantasavaltaa, kauppamahdolli-suudet
maailman sosialistinen osan
kansra ovat paljon laajemmat kuin
tavallisesti ajatellaan.. Esimerkin
vuoksi, Romania, missä on vain kak­si
prosenttia sosialistisen maailman
väestöstä, on tarjoutunut ostamaan
käteisvaroilla $100 miljoonan arvos­ta
tcollisuuskoneistoa Yhdysvallois­ta.
Viime maaliskuussa erittäin kon­servatiivinen
julkaisu Journal of
Commerce julkaisi haastattelun sen
toimittajain ja pääministeri Hrush-
*shevin kanjsa. Siinä sanottiin mm.
seuraavasti:
"Neuvostoliitto, Kiinan kansanta­savalta
ja toiset sosialistiset maat
voisivat ostaa suuria määriä amerik­kalaisia
tavaroita. Näin ollen nykyi­nen
lamakausi amerikkalaijcssa teol-lisuudes.
sa voitaisiin poistaa taloudel­lisesti
kestävällä pohjalla."
Työtätekeville ihmisille, joiden on
tehtävä työtä voidakseen .syödä, tä­mä
ei ole mikään joutava asia. Huo­limatta
siitä, mitä ajattelemme
Hrushtshevin rohkeasta arvioinnista,
on kieltämätön tosiasia, että Idän
ja Lännen välinen kauppavaihto voi­taisiin
helposti kaksinkertaistaa
vaikkapa $12 miljardiin vuoteen 1960
mennessä, jos poliittiset rajoitukset
Magnuson
poistettaisiin. Tämä ehdottomasti
auttaisi talouselämäämme.
Yhä suurempi joukko pankkiireita
ja liikemiehiä etsii aktiivisesti laa­jempia
kauppamahdollisuuksia, Idän
ja. Lännen kesken. Valtuustoja vie­railee
Neuvostoliitossa, Kiinassa ja
toisissa sosialistisissa maissa. Hei­dän
raporteissaan puhutaan loista­vin
sanoin kaupanvaihtomahdolli-suuksista
ja uusien suhteiden luomi­sesta
perustuen parempaan yhteis­ymmärrykseen.
Jos konservatiiviset kapitalistit
voivat menetellä näin, puhumatta­kaan
Cyrus Eatonista, koska järjes­tynyt
työväki yhtyy siihen? Tosi­asia
on kyllä, että unionistien k o -
ikouksissa ja' vuosikokouksissa on h y ­väksytty
päätöslauselmia, missä k e -
hoitetaan tunnustamaan K i i n a n hal­litus
ja ryhtymään kauppasuhteisiin
sen kanssa. J a eräät uniot ovat r y h ­tyneet
kehoittamaan kauppasuhtei­den
rakentamiseen Idän ja Lännen
kesken lariiakauden poistamiseksi.
Mutta ammattiyhdistysliike sinänsä
on tehnyt hyvin vähän kohottaak­seen
kansallista kampanjaa tämän
asian harkitsemiseksi järkevältä
kannalta.
Eikö Canadasta voitaisi lähettää
ammattiyhdistysväen valtuuskuntia
vierailemaan sosialististen maiden-työläisten
luona? Eikö voitaisi jär­jestää
vastavierailuja Canadan ja
K i i n a n työläisten kesken j a Neuvos­toliiton
ja toisten sosialististen mai­den
työläisten kesken?
Tämän asian suhteen kannattaa
olla järkevä. Sensijaan, että luotam­me
pankkiifien ja kapitalistien se­lostuksiin
niiden maiden työväestös­tä
ja heidän ""Elintasostaan, eikö olisi
parempi, että kävisimme henkilökoh­taisesti
katsomassa ja tekemässä
omat johtopäätöksemme. Kyllä on jo
korkea aika työntää syrjään ennak­koluulojen
verho, jotta totuus pää­see
esille.
Olen henkilökohtaisesti tavannut
työläisiä, jotka vakavissaan keskus­televat
tästä asiasta. J a miksi ei?
Se kuuluukin keskusteltavaksi k a l -
kis,sa ammattiyhdistysliikkeen piireis­sä
työmaalta lähtien. Idän ja Län­nen
'keskeinen kauppa on tärkeä asia
työpaikkojen varaamisessa ja myös
rauhan asian edistämisessä. Työ-väcnvaltuustojcn
vastavierailut voi­vat
tehdä paljon ystävällisten suh­teiden
luomisessa. Ammattiyhdistys­liikkeen
asennoituminen tässä asias­sa
voi olla ratkaisevana tekijänä työ­mahdollisuuksien
varaamisessa ja
rauhan lujittamisessa. Nyt on aika
sen kuulua eikä ole enää syytä vii­vytyksiin.
,
VmÄH PAKINA
Nykyaikainen Goljat-David tarina
Filistealainen Goljat oli miehek­si
pitkä ja romuluinen jättiläinen,
jonka David niminen nuorukainen
kuitenkin surmasi.
Tavallisesti luotettavista lähteis­tä
saamamme muistinpiristyksen
mukaan Goljat oli "6 kyynärää ja
kolme kämmeneh leveyttä" pitkä
mies — JQtai. vastoin David-nuoru­kainen
ei ollut oikein tämän jät­tiläisen
"miekankaan mittainen".
Kaikesta huolimatta muistamme
miten päättyi näiden miesten yh­teenotto.
David-nuoj-ukainen. jon­ka
puolella oli oikeus, käytti hy­väkseen
"apujoukkoja" eli linkoa
ja kun hän sai filistealaisen otsaan
"täysosuman", niin sitten hän kis­koi
jättiläisen miekan esiin ja hak­kasi
sillä Goljatin pään poikki.
Me emme nyt tietenkään tarkoi­ta
sitä, että nykyaikainen David-nuorukainen,
vasta noin 15 vuotta
sitten itsenäistynyt Libanon tulisi
linkoa ja sitten jänkkien omaa
miekkaa hyväkseen käyttäen sel­viytymään
yhtä ratkaisevalla ta­valla
sen kimppuun karanneesta
"filistealaisesta"' jättiläisestä. Y h ­dysvaltain
armeijasta. Mutta L i ­banonin
ja Yhdysvaltain välinen
suhde on kuitenkin verrattavissa
Davidin ja Goljatin väliseen suh­teeseen
— tosin sillä erotuksella,
että Yhdysvallat on y l i 100 kertaa
suurempi kuin Libanon, jota vas­toin
Goljat ei suuruudestaan huo­limatta
ollut paljon muuta kuin
kolme kertaa Davidia suurempi!
Yhdysvaltain väkiluku on kaike­ti
siinä 170 miljoonan paikkeilla ja
Libanonin ainoastaan noin puoli­toista
miljoonaa.
Saa nyt sitten nähdä pärjääkö
100 amerikkalaista poikineen yh­den
libanonilaisen kanssa, vai käy­kö
sille kuten edeltäjälleenkin?
Mielenkiintoista on myös nähdä
se, miten suhtautuvat tähän jätti­läisen
ja kääpiön epätasaiseen otte­luun
ne piirit, jotka ovat takavuosi­na
itkeneet erikoisesti pienten kan­sojen
oikeuksien vaarasta.
Ja mistä hyvästä tämä nykyaikai­nen
filistealainen jättiläinen sitten
karkasi pienen Davidin e l i Libano­n
i n kimppuun?
Ke.ski- ja Lähi-ldän kan.sojen ki­rouksena
on niiden alueilla olevat
suuret öljyrikkaudet — ja kuten
tiedetään, mikään rikos ei ole lii­an
suuri silloin kun on kysymys
öljyn kontrollista.
Selvää tietenkin on. että Keski-ja
Lähi-idän kansat myisivät öljy-ään
sittenkin, vaikka ne saisivat it-
"Se vapaasti päättää asioistaan. Mut­ta
kun heidän öljyäämnyydään ul­komaalaisten;
öljykuninkaiden o-maisuutena,
niin silloin ei tarvitse
maksaa siitä läheskään täyttä hin­taa
— ja sitten juuri karttuukin
satumaisen suuria voittoja ulko­maalaisten
öljykuninkaiden kassa-holveihin.
Antakaamme tässä yhteydessä
puheenvuoro UP-uutistoimistoUe,
joka'New Yorkista heinäk. 15 pnä
lähettämässään uutistiedossa se­lostaa:
"Irakin länsimielisen hallituksen
kukistaminen heittää yli kolmen
miljardin dollarin varjon niille
länsimaisille öl/y-yhtiöille jotka
ovat tehneet sijoituksia kiehuvaani
Keski-ltään.
"Lontoon ja New Y o r k in öijy-pifi-
inen suurena pelkona on, että
valtaan nousseet egyptiläismieliset
upseerit voivat (Irakiss^) kansal­listaa
öljyresurssit.
"Irak on . Keski-ldässä neljän­neksi
suui-in öljyn tuottajamaa ja
seitsemänneksi suurin koko maail­massa
. . . Irakin ainoa öljyntuot-tajayhtiö
on Iraq Petroleum Co,
jonka omistaa amerikkalaiset, brit­tiläiset
ja ranskalaiset piirit. Ira­kin
vuotuinen öljytuotanto on noin
220,000,000 tynnyriä . . .
"öljymiehet osoittavat, että Kes-ki-
ldän öljy on välttämätöntä va­paan
maailman ekonomialle ja so­tilasvoimalle,
sillä siellä on 70 pro­senttia
maailman tunfietuista öljy-resursseista.
—
"Sotilasjohtajat ovat varoitta­neet,
että jos vapaa maailma jol­loinkin
menettää tämän öljyn, sen
sotilaallinen voima heikkenee va­kavasti.
"öljy yhtiöt ovat sijoittaneet yli
$3.000,000,000 Keski-Idän. öljylait-teisiin
ja -tehtaisiin. Tästä sum­masta
lankeaa 47 % yhdysvaltalais­ten
öljy-yhtiöiden o s a l l e . . ."
Kysymys on siis amerikkalaisten
öljykuninkaiden riisto- ja ryöstö-oikeuksista,
sillä kuten näkyy, yh­dysvaltalaiset
öljykuninkaat ovat
sijoitustensa perusteella kukkona
tunkiolla Keski-ldässä.
Kuten sanottu, Keski-Idän kan­sojen
kirouksena on heidän suuret
öljyrikkautensa — minkä johdosta
ne ovat jälleen joutuneet maista­maan
ulkomaalaisten sotajoukko­jen
i-uoskaa.
Ans ny katto miten siin äijän
käy? — Känsäkoura.