Vapaus, October 15, 1959

              \
mm
x;Sivli'2v Torstaina,.lokak. 15 p. — Thursday,^Oct. 15, 1959^
V
1 "f;
'SI
m
Y A P A U S
(UBEBTT) — Independent Lfibor
Organ of Finnish -Canadians Es-tabllshed
,Nov. 6, 1917. Authorized'
a!!5 secondi class mail by the, I*ost
.Office, /Department, ^ Ottawa. Pub-lished
fchrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
EHm St, W.. Sudbury. Ont, Canada.
: : 1 L
Telephones: Bus; Office OS. 4-4264;
editoria! Office OS. 4'-4285. Manager'
E. Suksi. Editor W. E^dimd. Mailing
address: Box ;69, ;SudbUl7;^^Onterlo.:
Advertismg ratesvupon?applioatioav
TransI»tioni free, of cliarge.'
TILATJSHn^AT:
Canadassa: 1 vk. &00 6 kk. 425
^ S kk. 2.60
Yhdysvalloissa:' 1 vk. »Me kk. 4.80'
Suomessa: 1 vk. 9,80 e kk. 5.25
Britannian vaaleista
,r ..Kuteneen lehtemme'uutisosastolla kerrottu, Britaiuiian
torypuolue voitti viime viikolla "pidetyissä parlamentin, ala-
\ huoneen-vaaleissa kolmannen peräkkäisen kerran — ja^kai-
V ken kukkuraksi l&ääntyneellä etumatkalla. Ei siis ole^ lain-
.'kaan ibm6, vaikka Britannian torypuolue ja oikeistopiirit
"yleensä;ovat. riemuinneet tämän yaalivoitonvjohdostaj; jota
• 'sivumennen 'sanoen on aiheettomasti mainostettu; erikoisena
oikeistosuunnan "voittona.
v.Tosiasia nimittäin on, että pääminlslari Macmillan ja
: hän^n johtamansa torypuolue saavutti tämän vaalivoittonsa
ensikädessä ulkopoliittisen-ohjelmansa perusteella. Hänen
.vierailunsa Neuvostoliitossa ja.sitä seurannut Hru^tshey—
Eisenhower; vierailujen järjestäirinen sekä toivo siitä, että
kaikki tämä johtaa kansainvälisen jsnnitystilanteen huoje-nemiseen
sekä-yleiseen aseistarJsumiseen r—kuten päämi­nisteri
Macmillan vakuutti — vaikutti ratkaisevalla tavalla
vaalitulokseen. Jos koskaan on mikään puolue vaaleja voit­tanut
ulkopoliittisten vaikutteiden johdosta, niin tässä on
siitä loistoesimerkki.
Meille sanottaneen, että lupasihan työväenpuoluekin
kansainvälisen jännityksen lieventämistä, ja että myös työ-*
väenpuolueen johtomiehet kävivät Moskovassa "vaalipaä-omäa"
hakemassa. Tämän vastapainona näyttää kuitenkin
kansan mielessä olleen käsitys, että kun kummankin puo­lueen
ulkopoliittinen ohjelma on perusolemukseltaan miltei
samanlainen, niin mitä hyödyttää puoluetta vaihtaa — sem­minkin
kun torypuolueella oli jo joitakin tuloksia näytet­tävänä
kansainvälisen jännitystilanteen huojentamiseksi, jo-tavastoin
työväenpuolueella oli vain lupauksia — joiden vas-tapamona
on aktiivisen tuen antaminen sellaisille sotaisille
yrityksille kuin NATO:lle ja muille sotaliitoille. Toisaalta
tuntuu silta kuin työväenpuolueen johtajäin vierailu Mos­kovassa
oli5i saanut kansanjoukkojen keskuudessa sellaisen
. sehtyksen, etta tässäkin asiassa työväenpuolue varjostaa
vain hallitsevan luokan ulkopoliittisen suunnan muutossuun­taa,
kuten se on aikaisemmin vastannut kaikuna hallitsevan
luokan seuraamaan "kylmän sodan" ohjelmaan. Toisin, sa­noen,
työväenpuolueella ei ollut asiallisesti puhuen ulkopo­liittisesti
paljoakaan enempää tarjottavana kansalle mitä to­rypuolue
lupaili ja se ilmeisesti ratkaisi pelin toryjen hy­väksi.
Nimpa esimerkiksi Reuterin uutistoimisto esitti vaali­tuloksesta'sellaisen
arvion, että "epäröivien mielestä ei ollut
mitään syytä vaihtaa hallitusta, koska puolueiden vaalioh­jelmat
poikkesivat, niin vähän toisistaan."
* * • • • •
Poliittiset huomioitsijat ovat esittäneet melko yksimie­lisesti
sellaisen käsityksen, että tämä työväenpuolueen tule­vaisuuden
kannalta murskaava vaalitappio tulee aiheutta­maan
koko lyoväenpuolueessa uuden sisäisen suuntataiste­lun.
Tähän on olemassa suuret mahdollisuudet.
Tosiasia nimittäin nn; että työväenpuolue ei voi täyttää'
työtätekevän kan.san .sille asettamia vaatimuksia sillä, että
se varjostaa' torypuoluetta, tahtoo sanoa sillä, että se on
\ hallitsevan kapitalistiluokan "minä myös" varjona niin, jotta
sen ohjelma perusolemukseltaan lyö aina yhteen-torypuo-lueen
ohjelman kanssa. i,"
Melko varmana voidaan siis pitää, sitä, että työväenpuo­lueen
rivijäsenet tulevat vaatimaan puolueohjelmassa jjrrk-
, kää muutosta — vasempaan. Suuret jäsenjoukot tulevat vaa­timaan,
että työväenpuolueen pitää kerta kaikkiaan sanoutua
_irti sekä torypuolueen taktillisesta kannatuksesta että Wash-
^ingonin sotaliittojen tukemisesta. Rivijoukot tulevat vaati-
- maan sitä, että työväenpuolueen täytyy omaksua selvä ja
i määrätietoinen ohjelma täydellisen aseistariisumisen ja sii-
J" heh* tähtäävien Edesottamuksien puolesta.
' V Ja mikäli oikeistojohto tulee pitämään kiinni vanhasta
-hapatuksesta, luokkasovinnon ja -yhteistoiminnan ohjelmas-
"taj; se joutuu lisääntyvässä määrässä vastatusten^ puolueen
jäsenistön ja:kannattajajoukon kanssa.
Nähtäväksi vain jää, osaako työväenpuolueen johto ot-
;taaietsikkoajastaan v a a r i n v a i luisuuko se sille turmion
'ja perikadon tielle, nukä vei esimerkiksi Väinö Tannerin
sodan aikana ainoaksi tunnetuksi sosialidemokraattiseksi joh-
?tajaksi joka oli liitossa ja avoimessa yhteistointiinnassa^^^ffi
' lerin kanssa ja joka vielä nyt vanhuudenpäivinään käyt-vl
.tää'viimeisiä voimavarojaan kokoomustaantumuksen hyväksL
Rakennustyöläisten kokous
* Lehtemme lukijoita, joiden joukossa on prosentuaalisesti
ehkä suurin ryhmä rakennustyöläisiä tai ainakin sillä "alalla
^^.jonkin aikaa 'työskennelleitä kansalaisia; 'kiinnostaa epäile
! mättä tieto siitä, että vastikään lO-vuotispäiväänteä viettänyt
. Kansainvälinen Rakennus-, Rakennusaine- ja Puutyöväen
, Liitto järjestää lokakuun 24 pnä Budapestissa, Unkarissa al-ckavan
kansainvälisen konferenssin •;missäkeslaistellaan m
ilman mittakaavassa tämän alan työ- ja palkkaoloista seka
' ajan vaatimuksista yleensä.
Totta on, että tämän alan canadalaiset ammattiyhdistyk-
, set' eivät kuulu tähän kansainväliseen järjestöön. Asiallisesti _
: Krpuhiienvnäiden alojenT;ammattjyhdistyfa
] jisti yhdysvaltalaisten amriiattiyhdistysbyr.okraattien kont-
' roiyisa ja siis^ilman mitään varsinaisia yhteyksiä.
Mutta tämä ei muuta toiseksi sitä tosiasiaa, että raken­nus-,
rakennusaine- ja puutyöväen alalla työ^entelevillä ca-
^ nädaläisilla työläisillä on paljon varteenotettavaa ja oppi-
, mistä kansainvälisestä kanssakäymisestä ja niistä rikkaista
kokemuksista mitä näiden alojen työläiset ovat maailman­laajuisesti
saaneet taistelussa paremman toimeentulon puo-
- lesta. ' ' '
Budapestissa noin viikon kuluttua kokoontuvaan raken-niis-'
ja puutyöalojen ammattiyhdistyksen kansainväliseen
; konferenssiin odotetaan ^ ennakkotietojen mukaan yli 200
edustajaa ja tarkkailijaa eri maista. Merkillepantavaa on,
että tähän konferenssiin on'kutsuttu myös sellaisia ammatti­yhdistyksiä'ja
niiden jäseniä; joilla ei ole mitään järjestö-yhteyksiä
tähän kansainväliseen ammattiyhdistykseen. Ku-
^,.ten sanottu, monet näiden alojen canadalaiset'työläiset seu­raavat,
mielenkiinnolla tämän konferenssin työtä ja erikoi­sesti
sitä, miten näiden alojen työläiset suhtautuvat tämän
Suurkavaltaja rouva K arin Sauramo
sai vain viiisi l<uritushi]0neila
Helsinki (KU) — Rapakonta­kaisen;::
alamaailman paatuneimpieoi
pomojen tyyliin, vähäisintäkään
mielenliikutusta osoittamatta kuun­teli.'
kenraali Mannerheimin la^sten-suojeluliiton
entinen toiminnanjoh­taja
Karin Sofia Sauramo tuomio­taan
Helsingin raastuvanoikeuden
kahdeksannella osastolla. Tuo pit­källe;
venyny^ julkeudessaän ver-
^taansa hakeva"juttu saatiin, vihdoin­kin
päätökseen, tosin ensimmäisel­tä
osaltaan, sillä molemmat osapuo­let
valittivat päätöksestä Helsingm
hovioikeuteen. — Oikeuden päätöt
sen mukaan tuomittiin Karin Sau­ramo
jatketusta erittäin raskautta­vien
asianhaarojen A^allitessa teh­dystä
yli 30 miljoonan markan ka­valluksesta
3 vuodeksi 6 kuukau­deksi
kuritushuoneeseen ja jatke­tusta
julkisen asiakirjan väärentä­misestä
2 vuodeksi 6 kuukaudeksi
kuristushuoneeseen, eli rangaistuk­set
yhdistettynä pidettäväksi 5
vuotta kuritushuoneessa ja olemaan
5 vuotta yli vapausrangaistusajan
kansalaisluottamusta vailla. Karm
Sofian aviomies eversti Lauri Jo­hannes
Sauramo puolestaan tuomit­tiin
jatketusta ryhtymisestä rikok^
sen kautta saatuun omaisuuteen 8
kuukaudeksi vankeuteen. Tämän
r a S 6 o'a o~d o'fl coTommnrgTs a Ö o
o SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
JLSLSLASLSiSLSiSiSLkSLSlJ^ P.B^
Frans Wuorinen^ Port Artiiur,
Ont.. täyttää tiistaina, lokakuun 20
päivänä'77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
rangaistuksen Sauramo saa-sovittaa
ehdoUisena-koImenvuoden koetus-:
ajalla. : . 'L molemmat tuomit­tiin
lukuisiin korvauksiin.;; ^Eversti
Sauramo hermostui silmiinpistäväs­ti
"saamastaan tuomioita. Suurten
hikikarpaloiden helmeillessä otsalla
hän tyhjää: nieleskellen poistjii oi­keuspaikalta
hyvästeltyään nyt ensi
kerran erossa olevaa vaimoaan läm­pimällä
katseella.
Mannerheimliiton asiamies, tuo­mari
K. K; Kankaanranta esitti oi^
keudelle kirjelmän,~jossa hän mair
nitsi muun muassa:
PAATUMUSTA JA
KYLMÄVERISYYTTÄ
"Oikeudenkäynti on osoittanut,
e^tä Karin Sauramon väärinkäytök­set
ovat osittain suoritettu erittäin
taitavan ja systemaattisen suunni­telman
mukaan, osittain tilitosittei-ta
väärentämällä. Väärennykset
on suoriteltu niin taitavasti, että
vasta tarkan tutkimuksen jälkeen
on ne voitu paljastaa ja selvittää.
Karm Sauramon kavallukset on
tehnyt mahdolliseksi se, että s han
Sotakummivaliokunnan paäsihtee-rina
olisi ollut velvollinen huoleh­timaan
sutä, että organisat4o ei ohsi
jäänyt puutteelliseksi. Sattumalta
juuri Karin Sauramo siirtyi pääsih­teeriksi
Uudenmaan Sotakummiva-liokunnasta,
jonka hoitamista lian
pääsihteerinäkip jatkoi. Osoittaa
vaan rikoksentekijän kylmäven-syyttä
ja suunnatonta paatumusta,
kun hän jatkaa toimintaansa vuosi­kymmenen
muka sotaorpojen avus­tustoiminnan
tarlceimpäna henkil.-
na käyttäen koko ajan avainase­maansa
hyväkseen sotaorvoille kuu­luvien
varojen anastamiseksi itsel­leen.
38 vuotta ^kadoksissa^
kotitalonsa ylisillä
Hämeenlinna. — (KU) — Tou-i ÄITI JA ISÄ MOITTIVAT MUTTA
T o d 1 s tellessaan-syyttömyjrttaän
Lauri;Sauramo on vaitioUen sivuut-;
tanut sen seikan, että sodan aikana
kertyneiden säästövaroj en : olemas-r
saolo ja niiden mahdollinen käyt­täminen:
^ Rauramon perheen' osta­man
omaisuuden hankkimiseen on
jäänyt kokonaan selvittämättä: Jos
heilläi kuten he kumpikin yhtäpitä­västi
ovat selittäneet; olisi ollut so­dan
: päättyessä huomattavia raha­varoja,
olisi ollut; hyvin yksinker­tainen
; asia esittää .tästä; seikasta
joko pankin todistukset tai setelien
leikkauksen yhteydessä saadut to­disteet.
Poliisitutkinnassa molem­mat
ovat yhtäpitävästi vakuuttaneet
rahalähetysten Lauri Sauramolta\
Karin Sauramolle tapahtuneen joko
kirjatuissa kirjeissä, postiosoituksi-na
tai pankin välityksin. Yhden
käden sormilla voidaan kuitenkin
lukea todella näin tapahtuneet lä^
hetykset.
Kun syyte Lauri Sauramoa vas­taan
perustuu siihen, että hänellä
on ollut syytä ainakin epäillä niit­ten
varojen saantoa laittomaksi,
joita hän yhdessä vaimonsa kanssa
on käyttänyt perheen omaisuuden
hankkimiseen, ei viittaus mustan
pörssin kauppaan suinkaan ole omi­aan
syytettä torjumaan. Missä mää­rin
Lauri Sauramo on ollut selvillä
vaimonsa väärinkäytöksistä jää sen
'selvityksen ::vai;aani:: mitä oikeuden­käynnissä-
on esitetty, mutta; Lauri
Sauramon todistajina kipuiluille
henkilöille esittämät ? kertomukset
vaimonsa varallisuudesta "hyvistä
tuloista", jotkai^todellisuudessa ovat
olleet muutamia kymmeniä tuhan­sia
kuukaudessa ja maatilasta Kai­vopuistossa,
eivät suinkaan tue hä-nen
väittämäänsä vilpitöntä mieltä.
Pakostakinherää kysymysjv kuka on
se henkilö, jota Karin Sauramo it-;
sepäisellä vaikenemisellaan tahtoo
suojellaT"-
Samalla hän jätti jutun päätet­täväksi.
Karin Sofia Sauramon, jolta on
saatu takaisin anastettuja varoja
984,374 markkaa, velvoitettiin kor­vaamaan
kenraali Mannerheimin
lastensuojeluliitto r.y:lle 30.212,364
mk viiden prosentin vuotuisine
korkoineen luettuna tästä päivästä
kunnes täysi maksu tapahtuu, jo­hon
määrään. Lauri Johannes Sau­ramon
tulee osallistua yhteisvas­tuullisesti
Karin Sofia Sauramon
kanssa 2,293,830 markan osalta.
Lisaksi tulee Karin Sofia Sauramon
ja Lauri Johannes Sauramon yh­teisvastuullisesti
korvata Manner­heimliiton
o i k e u d e n käyntikulut
300.000 markalla.
Ravensbruckin muistomerkki
on pysyvä rauhan vetoomus
o
o0
1
=9 , «"sir %
TOIMTETANIJT EEVA
Liian Huorina, naimisiin
i
Filmitähti Claudette Colbert piti
tunnm: .kestävän esitelmän GBC:n
"Naisten ohjelmassa" aiheesta
"Miksi he menevät naimisiin liian
nuorina"?
TSmä'53 vuoUas filmitähti on it-'
se ollut naimisissa-.23r vuotta ^Los
Angelesilaisen tohtori Joel J.
Pressmanin^^ssa ja se- on-jonkin­lainen-
ennätys - Honywood>n mitta-puutakäyttäen.
Ja jos heidän avio-liKossaan
ehkä joskus onkin ollut
erimielisyyttä, niin eivät tiedot sii­t
ä ole päässeet kodin seyiien ulko­puolelle.
Hän sanoikin puheessaan,
että kun ihmiset.ovat terveitä niin
ei voida olettaakaan heidän olevan
kaikissa- asioissa ehdottomasti sa­maa
mieltä; Näyttäkää nunulle pa-riskuntai
joka sanoo, ettei heidän
välillään ole oUiit minkäänlaista
erimielisyyttä ni<'n sanon, että toi­nen
heistä valehtelee. Tytöt mene­vät
nykyään naimisiin' liian nuori­na.
Hän jatkaa, että avioliittoon
mentäessä olisi se käsitettävä
enemmän huvin kannalta^' silloin
• • *
1
J |
'Mm
kykenisi'ottamaan kaiken kevyem*- >
min/nauramaan sille ja joskus. t^i-"-|^i'f
nen toiselleen, r " , / ^
Jos avioliitto perustetaan yksin^ ^-"Sk
sukupuoliselle tunteiUe i i i n slitS' '5,^
seuraa vaikeuksia. Elokuvat ^"ovät •"f'j
syynäx^ monen ?nttoi^en-kMsit^kslJ^;"^^
avioliitosta. HeiUeoh-tarjoftuclil.'
an kauan ruusuja 'ja: kuutambi^4
Onnellisesta lopustaZontullufheilld
luonnollinen avioliiton jatko ilman";
omaa elämisen i taitoa: :xHollywoodin;
avioliitoista hän sanoo:esimerkiksi;
että kauan, kestävät avioliitot; eiyäti;
anna yleisiä puheenaiheita.^ HäUv
jatkoi vielä, että on hänen oma mie-v
lipiteensäi että tytöt v menevätJ ny­kyään
liian nuorma naimisiin; Vii­meisten
70 vuoden aikana-tämä ra-,
ja on aina vaan alentunut: j a hänes­tä
tuntuu^ että se on nyt saavutta­nut
aallon, pohjan, s i l l ä ' s e on. jo
alempana kuin missään muussa
läntisessä maanosassa. Tyttöjen
tulisi nauttia nuoruudestaan, joka-ei
kestä kauan, eikä sitoa' itseään.
l'ian nuorena vastuunalaiseen per*,
he-elämään. , :
k -k •
^'1
I
^1
'-im
kokuun 18. upnä 1921 karkasi Lap
peenrannasta Uudenmaan Rakuu-
OTTIVAT POJAN SUOJIINSA
Saavuttuani vrikoii kestäneeltä
narykmentin rekryytti Vämö Jo- karkumatkaltani kotiin Kuitillaan
hannes Kilpinen, Joka on kotoisin kerrom vanhemmilleni karkaamise-
Rengosla. Siita lähtien tämä sil­loinen
nuorukainen, nyt jo 58-vua-lias
mies, on ollut kokonaan yhteis­kunnan
ulkopuolella vain lähim­pien
oma stensa tietoisuudessa, elä­en
askeettista erakon elamaa ensin
Vehmaisten, sittemmin Kuittilan
kylässä. Pari päivää sitten konst.
Ilmari Vilkkinen kävi noutamassa
miehen takaisiin yhteiskunnan pa­run
saatuaan silä ennen vihjeen, et­tä
Väinö Johannes mahdollisesti on
jossakin kotinurkissaan. Kirkonkir­joihin
on V . 1930 pantu merkmtd
ni. Nämä moittivat tekoani ja ke-hoittivat
ilmo'ltautumaan poliisille
ja sovittamaan rangaistukseni. En
kuitenkaan uskaltanut niin tehdä,
s llä pelkasm saavani teostani suu­ren
rangaistuksen. Piilouduin met­sään
ja lahiiatoihin koko . kesän
ajaksi, Rengossa oli silloin polii­seina
Johan Fredrk Sara ja Juho
Jutila joista Sara oli käynyt mmua
koloani "peräämässä". Vanhem­mat
eival antaneet minua ilmi,
vaan suojelivat minua lain koural­ta.
Talvella olivat oleskelupaikko-
"kadonnut". Sitä hän olik-n. sillä jani sauna ja muut rakennukset,
vain hänen sisarensa ja veljensä
olivat tietoisia veljensä salaisuudes­ta
eivätkä kertoneet sila edes muil­lekaan
veljilleen ja sisarilleen. Väi­nö
Johanneksen molemmat van­hemmatkin
ovat tämän 38 vuoden
"maan alla" olon a'kana kuolleet
hänen itsensä katseltua hautausme-noja
ladon seinien raosta. Kaksi
sotaakin on käyty tänä aikana. Sii­tä
oli karkulainen hyvin selvillä, sa­moinkuin^
muistakin näiden vuosi­kymmenien
aikana sattuneista suu­remmista
tapahtumista. Sen saat­toi
edustajamme todeta kuulustele­malla
häntä näistä tapahtumisia.
Väinö Johannes istuu haastattelun
tapahtuessa: ensimmäistä kertaa ko­titalonsa
sohvalla lakkiaan käsis-sääp
hermostuneesti. hyperrellen.
KARKUMATKA KESTI VIIKON
—Minut määrättiin asevelvolli­suutta
suorittamaan ^vUudenmaan
Rakuunarykmenttiin Lappeenran:
taan 20. 4. 1921, jolloin olin 20 vuo^
tias. Olen syntynyt 29. 4. 1901 Ren­gon
Vehmaisten kylässä.. Minun
mielestäni oli sotaväessä paha; olla.
Koiriento oli liian tiukkaa, enkä ol­lut
tottunut hevosiin; Tästä syystä
putosinkin monta'kertaa hevosen
selästä ratsastusharjoitusten aika­na.
~ Olisin mieluummin halunnut
jalkaväkeen, mutta kun siihen_ei
ollut mahdollisuutta, päätin kara­ta^:'
:j:räänä aamuna ennen harjoi­tusten
alkamista toteutin :karkaar
mispäätökseni. Olin silloin ollut
vajaan kuukauden väessä.' Suun­tasin:
jalkamatkani;Lappeenrannas
tä Kouvolan kauttaOLahleen ja siel
tä edelleen Hämecnlinnaanvja.Ren
koon.
hetken polttaviin päivänkysy-myksiin,
kuten työpäivän ly-hentämisvaatimukseen^
näillä
aloilla :tapahtuvan;:automatir:
soinnin ja siitä johtuvan työt­tömyyden
takia, ja palkkavaa­timuksiin
sekä ydinaseiden
kieltämisvaatimukseen ja kaik^
kia ihmisiä, mutta erikoisesti
työtätekeviä läheisesti koske­vaan
yleiseen aseistariisumis-kysymykseen,
mainitaksemme
vain jpuutamia hetken kysy­myksiä,
:
nyt VI meksinavetta ja sen ylmen.
SEURASI MAAILMAN
TAPAHTUMIA
Kotinurkkia kauempaa en ole
käynyt, eikä olemassaolostani ple
tienneet muut kuin lähimmät omai­seni..
Äitini opetti minut lukemaan
ja kirjoittamaan op:n itse._ Luku­taitoni
perusteella olen voinut seu*
rata maailman tapahtumia aina vii­meaikaisiin
rake^eihin saakka. Sen
sijaan en ole nukkunut vuoteessa 38
vuoteen, en ole nähnyt autoa, en ra-d'ota
enkä ketään vierasta ihmistä.
Rahoja en ole nähnyt enkä käsitel­lyt
koko aikana.. Olen tehnyt tuok­kosia
ja luudaksia, mutta en ole o-sallistunut
talon töihin.- Terveenä
olen yleensä ollut, ^vain hammas­särkyä
ja reumatismia olen pote­nut,
mutta en ole voinut käydä lää­kärissä,
: koska silloin olisin- paljas­tanut
salaisuuteni.
YKSINÄISTÄ OLI OLLA PIILOS
SA ^ OUTOA YHTEISKUNNAN
KIN PARISSA
;. Yksinäistä on ollut piilossa olö
Ja paljon on näiden vuosien aikana
tapahtunut: .Sotiakin on: ollut kak-.
si. Niistä kertoi sisareni Elli ja
l u n niistä lehdistäkin^: Kuulin ker­rottavan,:
että renkolaisiakin kaatui
runsaasti.; Isani kuoli 1939 ja äitml
1954. En ollut kumpaisenkaan
hau taj a isissä, mutta katselin tuolta
jiavetan ylisiltä seinien raosta, kun
arkkuja; lähdettiin^.'k^
täältä kotitalon pihalta kirkkomaat
le7 _
Yksinäisyydessäni pidin alkuvuo
sinaV.päiväkirjaa,; johon .merkitsin
muistiin elämyksiäni:: j a - ahtaiasta
näkökulmasta tekemiäni i! havainto
ja:.rNiissä:oli myös merkinnät sääs­tä
jne. Nämä muist'inpanoni hävi
Iin jo aikoja sitten j a : vuodet ovat
kuluneet pääasiassa .lukuharrastus­ten
ja pienten askareitten ja puhde­töiden
parissa.'
: Jos.oH.yksinäistä olb
myös sanottava,: e t t ä outoa on: olla
ihmistenkin parissa. Yhteiskuntaan
palaaminen tuo tullessaan monia
pulmia. Ensi töikseen Väinö Jo­hannes
joutuu menemään pappi­laan
> saadakseen sinne uuden - mer­kinnän:
Palannut elämään ja yh­teiskunnan
ja kirkon piiri<n 10. 10.
1959 'oltuaan kadoksissa "38 vuotta
neljä kuukautta ja 22 päivää.
Ainoana suomalaisena kutsuvieraar
na palasi rva Tomi Iversen hiljattain
Saksan Demokraattisesta tasavallal­ta
Ravensbrilckissa sijainneen nais­ten
keskitysleirin muistomerkin vlh-klasltilaisuudesta.
Han lausui mm.
seuraava tasta historiallisesta tilai­suudesta:-
LÄHES SATATUHATTA
TUHOTTUA
132,000. naista ja n. 38.000 lasta
miltei kaikista Euroopan maista —
Suomea Ja Ruotsia lukuunottamatta
I— /joutui vuosien 1939—45 välisenä
aikana RavensbrUckin keskitysleiril­le.
Heistä tuhoutui n. 92,000. Osa te­loitettiin,
osa naantyi nalkaan ja tau­teihin
ja tieteellisen tutkimuksen koe-kanllnema.
Osa keskitysleiriin joutu­neista
naisista oli odottavia ai^tjä
ja tietojen mukaan syntyi slelU n.
863 lasta, joista vain muutama pe­lastui.
Juhlatilaisuuksissa oli lasna
eras 15-vuotias tyttö, joka oli synty­nyt
Ravensbriickissa Ja pelaäiuniit
sattumalta. Luultavasti Joku hieman
inhimillisempi vartija tai joku muu
henkilö oU piilottanut hänet heti
syntymisen jälkeen Ja nain pelasta­nut
taman ihmistaimen. Tyttö näytti
n, 10—11-vuotiaalta ja selvästi nakl
etta tahan^- normaalisen herttaiseen
lapseen äidin keskitysleirissä olo oli
jättänyt jälkensä. Sen ymmärtää hy­vin
kun muistaa, etta v. 1944 32,000
naista Ja lasta oli nääntynyt nälkään
ja sairauksiin.
-r- Juhlatilaisuuden paapuhujana
oli rva Rosa Thalmann — hankin
tyttarineen taman keskitysleirin en­tinen
vanki. Hänen sanansa olivat
voimakas vetoomus taisteluun sodan
ja väkivallan tuhoamiseksi Ja rau­han,
vapauden Ja ihmisarvon Ja -oi­keuksien
turvaamiseksi tuleville su­kupolville.
Kieli, maailmankatsomus,
uskonto Ja kansallisuus eivat saa ol­la
esteenä voimakkaan rasisminvas­taisen
yhteisrintaman luomisessa.
KESKITYSLEIRIN KAUHUJA
J A RAUHAN SANOMA
. N. 50,000 saksalaista ja n. 1,700 ul­komaalaista
siirtyi' puheiden jälkeen
kukittamaan parakkirakennusten ul­kopuolella
olevien nurmikenttien
alueita, Joita reunustivat eri maiden
nimin:.varustetut matalat muurit.
Järven rannalle pystytetyn: patsaan
juurelle sijoitettiin suurimmat, sep-^
peleet. Tutustuimme keskitysleirto
selleihin, kaasu-uuneihin, "kuoleman
kuj»an", jossa vangit oU teloitettu
niskan ampumalla. Kuulimme hirvit­täviä
kertomuksia leirin oloista mu­kana
olevilta eloonjääneiltä leiriläi­siltä.
Naimme aitojen valokuvien suu­rennuksia
luonnollisessa koossa ih­misruumiin
osista — käsivarsia, saa­ria
y.m., joita o l i kasattu kuin halko­ja
sekaiseen kasaan muka armdjan
tarpeita varten. Naimme kuvia sii^a,
miten laakant olivat leikanneet
esim. saaresta toisen luun kokD pi­tuudeltaan
poLS. kokeillakseen Kyke­neekö
Ihminen kävelemään .va:n yh­den
luun varassa. Kaikkien näiden
kuvien keskellä ylen kuumassa au­ringon
paahteessa Punaisella Ristillä
oli riittävästi tyota korjatessaan sy­dänkohtauksia
saaneita ja pyörtynei­tä
ambulanssilla pois.
Niin ulkolaisten puheissa kuin sak­salaisten
omissa sanoissa kuulsi voi­makkaana
ajatus: "Tama ei sa tois­tua'.
SUURIA JUHLATILAISUUKSIA
Sunnuntaina pidettiin suuret jul­kiset
'tilaisuudet. Ministeri Rau oli
paapuhujana. Han puhui siita nuten'
tarkeaa on keskittää kaikki voimat
taisteluun rauhan säilymisen puoles­ta.
Ato.misota on estettävä ja ydin­aseiden
valmistus kiellettävä. Saksan
kysymys on ratkaistava rauhanomai­sin
keinoin, aseriisunta toteutettava.
Nama sanat toistuivat eri maiden.
Englannin. Ranskan; L-Saksan, N-liiton
ym. edustajain tuodessa ter-vehdyk.
sensa RavensbrUckm uhrien
muistolle.
Saksan Demokrattinen Naisliitto
kutsui meidät paivalla tbloonsai jos­sa
Ilse Thielen. Rosa Thälmann'in ja
Schirmer-Proscherin johdolla kes­kusteltiin
RavensbrUckin asioista.
Mitä Barbarasta on tullut
Kuuluisuudet ovat kuin tähden­lentoja,
hetken loistavat, sammuvat
ja heidät undidetaan. Mitä heistä
kaikista tulee sen jälkeen kun jul­kisuuden
suuri kohu on tauonnut
heidän ympärUtSän. Liikemiehiä
ja -naisia, perheenäitejä, tavallisia
rauhallista elämää eläviä, jos he ei­vät
eläisi tavallista elämää niin sil-lomhan
he antaisivat puheenaihet­ta
edelleenkin.
Yksi tällainen loistava tähti oli
jääprinsessa Barbara Ann Scott.
Hänen nykyinen elämänsä ei kai
paljoa poikkea rikkaan rouvan elä­mästä
mutta kuulu'(suudesta on
mukava tietää kuinka hän on elä­mänsä
järjestänyt. Hänhän meni
• • •
naimisiin Tom Kingin kanssa ja;!
muutti Chicagoon ripusti luistimen-v
sa. naulaan ja alkoi hoitaa kotiar'^';
Aviomies Tom teki pitkiä työpäiviä:
varapresidenttinä kauppaliikkeessä.'?
Barbara Ann, joka oli tottunut kii-.<i
reiseen elämään, huomasi aikansa'^
tulevan pitkäksi. Hän keskustelin
kampaajansa Philipin kanssa j a täs-?.
tä oli seurauksena Barbara Ann;:
Scott kauneussalonki lähellä Glen-;
coe'a, jossa kampaaja Philip^oja •
liikkeenhoitajana. Barbara Aan.
viettää siellä aikaansa päivittäin ja'
silti häneltä jää aikaa vielä miehel-<-
leen Tomille. Siis hyvm kilttiä., ja^^ *
rauhallista elämää hänkin viettää v:
tästä päätellen. • p
Kauneininat jalat
Atomivoimalla kulkeva
jäänsärkijä kokeilun
alaisena N-liitossa
Lontoo. — Neuvostoliiton atomir
voimalla kulkeva jäänsärkijä Lenm
on suoriutunut hyvin ensimmäisestä
koeajostaan merellä, tiedoitettiin
taalla kuluvan viikon alussa.
.Mo.skovan radiotiedoissa sanottiin,
etta laivan voimakoneisto on ollut.jo
aikaisemmin käynnissä • ja toimii
moitteettomasti.
Pohjois Amerikan naisilla on
parhailta näyttävät sääret j a jalat
koko maailmassa, mutta he hoitavat
jalkineitaan kaikkein huonommin
kuin kukaan miui, sanoo Virginia
Williams muot johtaja kenkäfir-massa.
Hän on matkustellut ympä­ri
maailmaa 36 tuhatta mailia.
Ei ole epäilystäkään siitä, ettei
tällä mantereella olisi naisilla si-roimmat
sääret ja hoikimmat ja­lat,
mutta ihmiset muualla maailr
massa pitävät -paljon parempaa
huolta jalkineistaan. Ehkä se joh­tuu
säästäväisyys syistä^ Saigonis­sa
jokamen sandaali oli kiilloitettu
ja Indiassa kaikkien jalkineet oli­vat
puhtaat ja siinä oli työ pitää ne
pölystä vapaina.
Miss Williams, chicagolainen
muotiasiantuntija; entinen sanoma^
lehtinainen, kulki ristim rastiin
Now Yorkista länteen ja itämaille
ja takaisin kotiin mennäkseen In^
diaan, Keski Itään ja Eurooppaan.
Palattuaan eivät: kipeät jalat vai­vanneet
häntä, mutta hänellä oli­kin
18 paria jalkineita mukanaan
sandaaleista puorkorkeisiin korkoi­hin
j a iltakenkiin asti. HäUiSanoi,
että jokaisen naisen tulisi vaihtaa
jalkineita ainakin kahdesti päiväs­sä.
Kauniit: jalat ovat myöskin sia^
milaisilla ja indialaisilla naisilla,
jotka käyttävät sandaaleita koko
ikänsä: Mutta hän. ei sanonut mis­sä
maassa naisilla on vähemmän
kauniit sääret ja jalat: Vahvat jal­kineet
hallitsevat katukuvaa poh­joisissa
Euroopan maissa ilma6toni>
takia lämmittäen ja suojaten kos-r;'
teudelta. . \ -»
• • •
K U K K I E N KASTELU'.
Eräs kokenut kukkien viljelijä ker-too
ama käyttävänsä kastelukannu-/;:
na pulloa. Siina voi vesi seistä seu-:^
raavaan päivään, jolloin se on huo?- %
neenlampöista. Samohi voi lannol-i:
tusatoe jäädä pullon pohjalle. Kas-telukaimut
ruostuvat ja menevät:-:.:
helposti rikki Jos niihin jää vettä tal^
lannoitusainetta. Kun kiäcat on fcas-^ >:
teltu, täytetään pullo taas vedellä.^,:
joka saa seistä seuraavaan kasteluun:«:
asti. Tallöhi siihen sekoittuu ilmaa ;:
ja se tulee huoneenlämpöisdcsl, jav?
ennen pitkää huomat^ kasveista, kuin-/?:
ka kiitollisia ne ovat tästä hoitajan--,
sa pikku huomaavaisuudesta.
•k ie k
PIHLAJANMARJOJA TALVEKSI
Kaunimpunaisia pihlajanmarjoja '<
voi oksineen "säilöä" talveksi, JoUolu ;i
ne ovat-värikkäänä koristeena. Pihla-janmarjaoksa,
jonka piimaUa:: ei saa ;:
olla hiukkaakaan - kosteutta, .kaste-.e:
taan pariksi kolmeksi sekunniksi su-::-:
latettuun parafiuuin; liilca parafiini': :
poistetaan karistamalla oksaa; Ne säi-:.:
lyvat sellaisina mainiosti talven ylt
* • •
Perheessä, Jossa lapset Ja miehet
kuluttavat paljon sukkia, on hyvä
hangata' sukan/kulutuskohtiin,: etu- :
paassä varpaisiin ja kantapäähän, pa-.
rafiinia tai kynttUaä. Se lisää niin
paljon sukkien ikää, ettei U^oisi, jos
ei kokeile.
Viimeiseen hikipisaraanltin asti
. . r M e i t ä tavallisia- :kuolevaisias:o
hämmästyttänyt.' ylenpalllisesti.: se
inliimillisen. tietoisuuden rajmttu-mattomuus
ja syvyys,;mitä;vissien
y h d y s valtalaisten : TV-ohjelmien
"quiz" eli kyselyohjelmat ovat
meille esitelleet,
Näissä ohjelmissa jaettiin suuria
rahapalkintoja niille tietojättiläi-sille,
jotka osasivat antaa oikeita
.vastauksia vmitä: monitahoisempiin
kysymyksiin;. - Monta kiperää: tilan-,
netta nälitiin siinä kun vastauksen
antaja mietti j a hikoili yksinäisessä
kopissaan;; pyysiilupaa jättää, kysy::
myksen ensimmäisen • osan vastaa­misen
vähän myöhempään — ja
sitten ratkaisi suuren sisäisen hel-poituksen
tunteen ilmaantuessa
kasvoilleen kysymyksen visaisim-mankin
kohdan. l
Kaikki eivät tietenkään olleet ai­van
yhtä älykkäitä — mutta ylei­sesti
puhuen kyselyohjelmista-sai­vat
tällaiset neropatit: suuria raha­summia
ja suuri :kansa: ihmetteli
sekä-tälä inhimillisen tietoisuuden
rajoittumattomuutta: että- suuryhti­öiden:
suurta anteliaisuutta: mainos-tarkoituksissa.
' ^
. : Mutta hämmästys oli valtava kun
saatiintieto; että ainakin osa näistä
kyselyohjelmista oli pelkkää -ilvei-'
lyä, näyttelemistä ja .pitkätukkais­ten
jymäyttämistä.
Korkea esivalta on rajan etelä­puolella
nyt tutkinut (ja tutkii
edelleen) sitä systeemiä ja menet­telymuotoa,
mitä visseissä kysely­ohjelmissa
on käytetty. Niinpä
Washingtonista, lokakuun 7 ^pnä
tulleessa eräässä uutistiedossa se­lostettiin
näiden tutkimusten kul­kua
seuraavasti:
•"Ne, ainakin yhden TV quiz-oh-jclinien
hikoilevat kilpailijat, eivät
hikoilleet; suljetussa kopissaan: ai­nakaan
aivojensa piinaamisesta.
Heillä oli jo vastaukset ja heille
oli tarkasti sanottu, milloin pyyhkiä
kulmakarvojaan, milloin epäröidä
tai änkyttää ja milloin hengittää
raskaasti äänenlaa;jentajaan.
: ''Hikoilukin oli tarkoituksellisesti
: j ä i - j e s t e t t y . J a ne pitkät, dramaat­tiset
tauot — näytöksen yhdessä
vaihessatekniikot mittasivat niiden
ajat sekunttikellojen avulla saavut­taakseen
suurimman mielenliikutus:
vaikutuksen hyväsydämisen yleisön
keskuudessa
"Tämän todistuksen antoi nyt
lakkautetun NBCn:kyselyohjelman
'21' eräs rahavoittaja kongressin
valiokunnan kulustelussa eilen . .
"49.500 voittanut Herbert Stem-pel
sanoi tehneensä järjestelyt
apulaistuottaja DanvEnrightin kans^
sa. joka varasi hänelle: vastaukset
> Snodgrass (James E. Snodgrass,
joka sai kyselyohjelmasta $4,000
voiton) avasi dramaattisesti kir­jeen
jonka hän kirjoitti itselleen 28
kuukautta sitten. Siinä oli ne ky­symykset,
mitkä "21" ohjelman yh­teydessä
hänelle esitettiin kahden
päivän kuluttua siitä, jolloin hän
kirjeensä pani postilaatikkoon.
< "Snodgrass sanoi pettäneensä
Freedmanla toukokuun 20 pnä 1957
esitetyssä ohjelmassa antamalla oi- ^
kean vastauksen kysymykseen, mis­tä
hänen oli määrä an^taa väärän
vastauksen. ,
"Hän sanoi Freedmanin protes­toineen,
että 'minä tuhosin hänet-
Stempel, jokajesiintyi kahdeksas
sa^naytöksessä, sanoi aina^saaneen-sa
vastaukset etukäteen . . . " <
Mitä tähän lisätään, se on oi-^
keastaan pahasta. '' \
Mutta ken ei haltia joutua joka*
päiväisessä elämässä samanlaisen
huijauksen alaiseksi, hänen sietää
harkita sitä, kuinka kauan käu"
nattaa ostaa ja lukea porvarien sa­nomalehtiä
ja niitä matkivia pis­kejä,
sillä sanoihan Britanniantyö-vaenpuolueen:
sodanaikainen joht<h:
mies, edesmennyt mr. Bevin. että
"porvarilehtien tehtävänä on hu­vittaa
ja harhaanjohtaa lukijoi­taan."
' '
'"Porvarilehtien tilalle me suosit-''
telemmekin tilattavaksi t ä t i Va-paus-
lehteä, jonka tehtävä on val-'>>
lan päinvastainen totuuden 1 et--
siminen ja totuuden kertominen"
silloinkin kuin isoiset eivät siitä '
syystä tai toisesta pidä.
^•;::jS:v>V::S#;;3vi^:;:;
-Känsäkoura.
i
-•»Tl li® mm