Vapaus, November 13, 1928

              TIisteinä mferaslniTO p;nä—Taes>t Nov. 13
VAPAUS «aa
A . TAAKA. B. A.
T O I M I T T A J A T i
T E N K C N E R . H. SDLA- PEHTOJfES
Ottava.
VAPAOS IUb«ty> ,
» e oalr «tt>a el r u a r i A W«ak«. {» C u m U . PabliAad daOy a> ga^aory. Oaaai».
T I L A C 3 H 3 0 t A T : _
1 T t M J O . C k k . t U f c « kk. » J S K t k L » Ä . - tka>«»Äoikia )> 5« o « »w awHr
OUOTCSHnOIAT VAPABDESSA:
m k«t». SOe. l i i i n s b a kiito*IaaM«]ia uitmmmariztrhi. — HÄt«»«Udat^ >•
\,ic^rcän,c^nio'M $34» Uk* * « U . . ~ - Kilt^fm^^ ^^"ÄS^'
tasaskaat.
Vapaadca
Lor« n m o f k - . Piaa d i . k « « « ~ v * i^ii^-^^^^iäniä^^T*
kosnori: Lil>ertf B s i U i a f . 35 Luruo S i . rsibclia 10J8. POÄIO»»»; BOX 49. S»<P»iirT. Oat.
Caacnl adtntö^um au, lie. €oV toe*, ^ioiiaaia cb^t» J»» l»»!» 75e.
«MTU* ^ d m S S 5 » S i a a « a o ^ t l . - FmniA PeopU te CnU^
sSDoia tahastt a u ««»lutrf er-uauivfra
ii2alSlBnaitI»rfB-. J . V . KA.NNASTO. »ilkk««vfc^«Ja
kir)e«waaM. k i n o m i a a aadrflae» li!kke«koiUjaa
Kahden minimtm^l^^
n ja S9Sia
ta isänmaata
* aattkn
Ketä kuBd Trotskin kantapäiM?'
Nykyisin, kun jälleen nousee ky­symystä
trotskismista, on muistetta­va
mitä Trotski merkitsi niille Neu­vostoliiton
proletaarisvastaisille ai­neksille,
jotka hänessä saivat johta­jan
hänen Neuvostoliiton puoluetta
vastaan taistellessaan. Trotskin op-positsioniesiintymiset
niin puoluees­sa
kuin sen ulkopuolella ovat saatta­neet
hänen nimensä kaikkien ei*
bolshevististen, ei-kommunbtisten ja
proletaarisvaslaislen syrjätaipumus-ten
ja ryhmittymisten lipuksi. Mus­tin'porvari
länsi-Europassa voi liit­tyä
Trotskiin syystä, kun tämä —
taisteli kommunistisia puoluetta
vastaan '— yritti liorjuttaa dikta­tuuria.
Yksinpä Suomen taantumus-porvaristokin
näki> Trotskissa mart­tyyrin,
tämä kun ei pystynyt murta­maan
kommunistipuolueen rivejä.
Trotskismi. tarkotlaa kommunismin
väärentämistä, kurin höltymisiä, jo­ten
se loppujen lopuksi ei ole muuta
kuin sosialidemokratiaa, mutta Trots­kin
naamarilla varustettua.
* Neuvostoliiton kommunktipuolue
erotti Trotskin puolueesta juuri näis­tä
syistä. Hänen taistelutoverinaan
esiintyi silloin m.m- Sinovjev. Kun
puoluekeskustelu pii käyty ja m.m.
hänetkin erotettu puolueesta, kirjotti
hän heti seuraavana päivänä puo­lueen
tp. komitealle kirjeen, jossa
m.m. lausui seuraavat kiintoiset aja­tukset:
"Perusvirheeksemme katsomme
sen, että me taisteiussa pupluecEa
keskuskomiteaa vaataan } läHdunmi^
tielle, joka teki puolueen vaaran
reaaliseksi.. . " S e , joka yrittää muo­dostaa
omaa puoluetta kommunisr
lista puoluetta vastaan, asettaa it­sensä
ehdottomasli Kominteniia ja
Neuvostoliittoa vastaan ja joutuu
välttämättä niiden vihollisten lei­riin.
Tämä ei koske vain Neuvosto­liiton
puoluetta, vaap Kominterniin
kuuluvia kaikkien maiden puoluei­ta".
Sinovjev näinollen sanoutui irti
trotskismista. Mutta Trotski on
edelleen kaikkien proletaarivastais-ten,
ei-kömmunististen ainesten; nii­den
mukana vaanivan valkokaarti­laistenkin
pyhä symbooli..
Miuiilman öljykartellin muodostaminen
öljy on nykyisin, kaikkein tär­keimpiä
tekijöitä , kansainvälisessä
politiikassa. Saadakseen haltuunsa
Venezuelan, Colombia*», Meksikon
y.m:. Keski- ja Etelä-Apjerikan mai­den
rikkaat öljyalueet, järjestele\'ät
Englannin öljykapitalistit, vuoroin
^kapinoita ja valladcumouksia näissä
maissa. Ne rahottavat ja aseistavat
milloin mitäkin klikkiä, joiden kans­sa
jo etukäteen on sovittu siitä, että
ne valtaanpäästyään antavat erikois­etuja
avustajilleen ~ öljyalueita
tai kayttäoikeuksia niihin. Jos taas
jossakin pikkumaassa yritetään ra-jöttaa
upporikkaiden öljykapilalis-
: tien riistoa, komentavat kapitalistit
valtioidensa uiko- ja sotaministeriöt-,
kin esiintymään. Tiukimmissa ta­pauksissa
lähetetään sotajoukkoja
öljymaihin pitämään, huolta siitä,
ettei kapitalistien riistoetuja louka­ta.
Kansojen itsenäisyys ei merkitse
silloin mitään. Öljykapitalisticn etu
on korkein laki. Sen vaatimusten
mukaan tanssivat ministerit ja hal­litukset.
Kun englantUaisramerikalainen,
tai oikeammin näiden maiden kapi­talistien
keskinen kilpailu kuitenkin
heikentää niiden toimintaa niitä
maita vastaan, joiden alueilla on
öljyä, - on kapitalistien ollut pakko
yritellä sovintoa. Mutta kun, kum-
' pikin ryhmä pyrkii hyötymään mah­dollisimman
paljon, on sopimuksiin
pääsy vaikeata. Varsinkin nyt, kun
Neuvostoliitto esiintyy markkinoilla
11 milj; tonnin öljytuotannollaan,
cn öljykuninkaiden asema käynyt
entistäkin vaikeammaksi, mutta kcs;
tinainen liitto sitäkin tärkeämmäk'
s!, liitto Neuvostoliittoa ja sen öljy-iuolantoa
vastaan.
?»Iclkein vuosi sitten pyrkivät eng-l
a n i i l a ! S 2 t ja amerikalaiset öl^yka-pilCiiGtit
sopimukseen. Multa 'ifcun
cmerikal.-.inen trusti hyötyi neuvos-toöljystä,
jota se saattoi; mukavasti
kuljettaa Intiaankin ja myydä siellä
halvemmalla kuin engTantilljnen
trusti, eikä siis tahtonut tästä kus­taan
luopua, ei sovinnosta tullut
sillä kerralla mitään. Englantilai­sen
trustin johtaja, häikäilraiätön
ja raaka V Deterding, alkoi silloin
syyttää araerikalaisia varastetun öl­jyn
ostamisesta^ venäläisiltä, vaikka
englantilaiset,: himoitsivat vsamaa öl­jyä
yhtä kiihkeästi kuin amerikalai-setkin.
Aivan viime aikoina on Lon­toossa
taas käyty heijvotteluja kum­pienkin
öljykapitalistiryhmien välil­lä.
^•;/\:v:':/^;;''-:v;-v;::
Parhaillaan neuvotellaan kansain­välisen
öljytrustin '^^miiodostamisesta.
Neuvotteluihin ösallistuvatt Englan­nin
puolelta öljy-yhtymät: Hoyal
Dutch Shell, BirmaOil ja Anglo-
Persian Oil Gompany. Amerikaa
edustaa taas Rodcefellerin suur-trusti
Standard Öil. Erinimiset eng­lantilaiset
trustit ovat tosiasiassa
kuin yksi ja vaitiolla:oh niissä suuri
osuus. Amerikalaisten ja englanti­laisten
öljytrustieh suunnitteleman
kansainvälisen kartellin tarkotukse-na
on Neuyösloliiton öljyteollisuu­den
saartaminen niin, ettei neuyosto-öljy
pääsisi maailmanmarkkinoille
lainkaan. Kun öljykysymys on erot­tamattomasti
sidottu ptolitiikkaan,
merkitsisi maailmankäftelIiii muo­dostaminen
sotaa neuvostovaltaa vas­taan.
Siihen öljykapitalistit pyrki­vät,
multa kaikki tapahtuu ensin
vain taloudellisissa mupdobsa., Sa­maan
aikaan /auttavat kapitalistit
Georgian sosialidemokraatteja niiden
kapinapuuhissa, koska kapinan on­nistuminen
takaisi kapitalisteille va­paamman
tien Neuvostoliiton öljy-rikkauksille,
kenties siitä on jo so-vittukin
Georgian sosdem johtajain
Canadan kommnnistipuolueeii toimeenpanevan
keskuskomitean julistus Bolshevikivallanku-mouksen
yhdennentoista vuosipäivän
johdosta .
C A N A D A N T T O L X I S I L L E J A V Ä H X V A B A I S H X E F A R M A B E H XE
Yksitoista vuotta voittoisan tais^ Iäisten, pettämiseksi ja ideologisesti
telunsa Jälkeen tsaaiivaltaa, imperta-
UstLsia ryöväreitä j a sos1aHdem<toaat-tisia
pettureita vastaan, uhkaa Neu­vostoliiton
työläisiä maailmanlaajuisen
imperialistisen, hyökkäyksen vaara. O l ­lessaan
kiinni sosialismin suurenmoi­sessa
rakennustyössä, on Neuvosto-
Uiton työläisten oltava- aina valmiina
tarttumaan aseisiin ja puoltamaan
tycUäisten valtiota. Koko maailman
työläisten velvollisuus on myös olla
valmiina astumaan aseisiin millä het­kellä
hyvään työläisten sosialistisen
isänmaansa puolesta. Neuvostoliitto on
näet meidän isänmaamme; meillä työ-läiällä
ei ole muuta isänmaata!
Maailman Imperialismin vihan keskus
EokaisemiseksL Taantumuksellinen p.
B. TT. kulkee näiden kanssa käsikä­dessä,
työläisten valtiota herjaavine
vaiheineen.
Canadan työläisten on suljettava nä­mä
petturit pois riveistään. Bfeidän
on tuettava urhokkaita veljiämme
Neuvostoliitossa, jotka rakentavat so­sialismia.
Meidän on valmentaudut-tava
vallankumouks^Uiseen taisteluun
imperialistisia voimia vastaan, työläis­ten
v^tion muodostamiseksi ja sosia­lismin
rakentamiseksi kautta maail-man.
Neuvostoliiton työläiset rakentavat
uutta yhtelskimtaa koko kapitalistisen
maailman silmien edessä. Maailman
imperialismi — joka perustuu työläis­ten
ruumiista puserrettuihin verivolt-tolhin
j a Jota ylläpidetään siirtomai­den
sorrettujen kansojen verisellä teu-^
rastuksella, palkkamurhaajiensa, so­sialidemokraattien
Ja työväenpetturei-den
kautta -—näkee kommunismin
perustuksia laskettavan Etuppan sydä­messä.
"Kommunismin aaveen" päälle
kasvaa lihaa Ja verta! Yhteiskunta,
Jossa ei ole kapitalisteja Ja. Joka vas­tustaa
kapitalisteja, yhteiskunta, joka
perustuu proletariaatin diktatuuriin,
Jdnka lippuun 6n Julkisesti kirjotettu
työväenluokan kansainvälinen . yhte­näisyys,
lähestyy lopullista sosialistista
päämäärää uhmaten imperialistisia
teurastajia ja murhaajia. Baldwinit,
Churchillit, hindenburgit, poincaret Ja
keUogglt käsittävät, että Venäjän työ­läisten
voitokas eteneminen merkitsee
heidän orjuuteen perustuvien valta-kuniiensa
perikatoa. Vaikka he ovat
hampaisiin asti aseistautuneina, yllä­pitäen
suunnattomia armeijoita Neu­vostoliiton
rajoilla ole^fissa' 'pieniäsä
valloissa valmiina koska tahansa käy­tettäväksi
tätä työläisten valtiota vas-tajMi,
niin kuitenkin he havaitsevat
suunnitelmiansa aina luhistuvat!. Siir­tokansat
jatkuvasti nousevat sorta­jiaan
vastaan, Joukkolakkoja on puh­jennut
Efaksassa, Rimskai^a ja Puo­lassa,
ristiriitaisuudet imperialististen
valtojen itsensä välillä uhkaavat puh­jeta
ilmoiUe uuden maailmanlaajuisen
imperialistisen teurastuksen muckiossa,.
Ja Kömmtmistinen kuisainvälinen voi­mistuu
Joka päivä. Mutta brittiläinen
Imperialismi väsymättömästi etsii poh­jaa
Imepriaiismin yhteiselle hyökkäyk­selle
Neuvostoliittoa vastaan. Se on jo
tehnyt salaisen sopimuksen Raniskan
imperialismin kanssa sotilaallisesi^ toi­minnasta
Neuvostoliittoa vastaan. B r i ­tannian
Ja Ranskan sotaministeriöt
ovat läheisessä yhteistyöskentelyssä
suunnitellessaan työväen vallan mur-liaavaa
tuhoamista.
VastarallankiunoiikseUIset yhteis-knnnalliset
pettnrit
kanssa.
Öljykapitalistien pyrkimykset maa-ilmankartelliin
ovat seurauksiltaan
niin vakavia^ että työväellä ori täysi
syy mitä tarkimmin seurata tapah­tumain
kehitystä. Niiden toteutumi-nen
merkitsisi ennen pitkää työ-
%äelle kiristyneitä oloja. Ja ennen
kaikkea ne ovat omiaan ^johtamaan
sotiin.
Juonittelut Neuvosto-Ukrainaa vastaan
"Berliner Tagebladt" on julkaissut
bukarestilaisen kirjeenvaihtajansa
kirjoluksen, jossa tämä selittelee sel­laisten
huhujen kumoamisyrilyslä
Pra^in taholta, että muka Ukraina
cioUian reväistä irti Neuvostoliitosta
ja mikä osuus Tshekko-SIovakialla
tässä yrityksessä on.
Sodan jälkeen, Idrjottaa kirjeen­vaihtaja,
Pra» on muodostunut avoi­meksi
.ukrainalaisen separatismin
propaiandakeskukseksi. Benescli te-mitä
saksalainen esikunta suoritti
sodan aikana — työtä Ukrainan e-rottaniiseksi
Neuvosloliitosta.
Nämä suunnitelmat yhdessä Rans­kan
samansuuntaisten suurinilelmien
kanssa olivat ranskalaisen kenraalin
Leroun propagandan perustana
idän blokin" niuödoslamiseksi,
Tsiiekkp-SIovakiassa vallitsevan mie­lipiteen
raukaan on blokki tähdätty
NeuYosloIiittpa vastaan tarkotuksella
kee;xaulian aikana niitä tehtäviäj ^"^'-^'^^ Ukraina siiriomaaksi.
Oleellisena osana näistä valmiste­luista
yhtä oleellisena kuin soti­laalliset
suuimittelutkin — ovat sosla-llstipetturit
työväenluokan riveissä
yrittämässä tukahduttaa työväenluo­kan
vallankumouksellisen energian Ja
saattamassa sitä kykenemättömäksi
puolustamaan NeuvostoUitossa olevia
veljiään. Englannissa porvarilliset po-litikpltsijat,
MaCDonald Ja Länsbuiy,
ja heidän naamioidut kannattajansa,
Maxton Ja kump; yrittävät tehdä Eng­lannin
työläisistä brittiläisen teollisuu­den
kahleorjia, viekkaalla Uittouttuni-sellaan
Mohdin Ja muiden Englannin
teollisuusparoonien kanssa, täten las­kien
perustaa brittiläisen teollisuuden
käsnriissä pitämiselle Neuvostoliittoa
vastaan käytävän sodan sUkana, Sak­salaiset
sosialidemokraatit rakentavat
risteilijöitä saksalaisille imperialisteille.
Englannissa, Saksassa, Ranskassa, Ja
jokaisessa muussa maassa maailmassa
sosialidemokraattiset petturit, imperia­listien
määrääminä, taistelevat hävit-tääkseen
kommunistisen puolueen, a i ­noan
vallankumouksellisen voiman. Jo­ka
voi todellisesti taistella Neuvosto­liiton
puolesta.
Mikä on asemamme Canadassa?
Canadan hallitus on avoimesti l i i t ­toutunut
brittiläisen imperialismin
murhapolitiikan kanssa, mikä ori suun­nattu
NeuvostolUttoa vastaan. Teko­pyhä
pasifisti, MacKenzie King, tosi-peräisesti
ilmaisi aseistarilsumispoli-tiikkansa
antaessaan iu^öitsijoffle 2
hä^SittäJälaivarj rakentamisen ca-nadalaista
sotalaivastoa varten. Työ­läisten
haUituksen suurvihollinen,- sir
Austen Chamberlain. viettää «lomaan­sa
» Canadassa, tiukentaen Kingin hal­lituksen
imperialistista Uittoa työläis^
ten valtiota vastaan. Sosialistiset i m ­perialistit,
Jimmy Simpson j|k kump­panit,
palvelevat samoja taxÄusperiä
käymällä taistelua Canadan^ommu-nistipuoluetta
vastaan, Canadan työ-
Sota Neuvosto^ttoa vastaan on
luokkasotaa maailman työläisiä vas­taan!
Valmistelkaa vallankiunouksel-lista
taistelua imperialisteja Ja työ-väenpettureita
vastaan!
Eläköön m^llman työläisten soäa-listinen
isänmaa!
CANADAN KOMMVNISTIPUOLITEEN
TOEMEENPANEVÄ KESKUS­KOMITEA.
tapahtumista
Hooveri "voitti",
sorroksi koitti
se Amerikari työläisille.
Sama oisi hitsi,
jos tuli Smithi
nukeksi riistäjille.
Minimipalkka
on vaivanen taala,
pesulari- naisille taksa.
Maakuntaherrat,
Quebecin ^porhot,
ei työstä nyt tarpeeksi maksa.
Kahdeksi minuutiksi pysähtyvä!
koneiden pyörät. Kahdeksi minuu­t
i k s i liikenne kaduilla pysähtyy.
K a i k k i touhu j a kiirehtiminen hetr
keksi unhoitetaan; ainakin ulkonair
sestl siltä näyttää, siUä onhan taas
ajassa saavuttu siihen hetkeen, j o l ­l
o i n maailmansodan, tai oikeam­min
aselevoii solmiamisen vuosipäi­vä
on muistuttamassa kansojen
kamppailun lopettamisesta.
J u h l a l l i s e n näköisenä seisoo juo­nikas
diplomaatti Naamansa on
verhoutunut totiseen ilmeeseen, n i in
että syrjäinen voisi luulla, että
siinäpä on itse kansojen rauhan ja
sotien lopettamisen sydämellinen
kannattaja. Mutta samalla hetkel­lä
voi sisimmässään kiehua aatok­set
loukatuissa kauppasuhteissa,
kansalaisten hengen j a omaisuuden
turvaamisessa ulkovalloissa, sotaliit-t
o j en solmiamisissa toisia valtoja
vastaan, uusien siirtomaiden anas­tus
y.m,s. Hänelle ei merkitse m i ­tään
ne miljoonat soturit, jotka
kapitalismin hjrväksi henkensä uh­rasivat
viimeksi käydyssä suurso­dassa.
Uusia I j u o n i a on hän herro-jensa
imperialististen raharuhtinait-teh
hyväksi punomassa j o k a hetki.
flartain ilmein pysähtyy hetkeksi
t e h t a i l i j a katukäytävällä. Hän ei
niinkään paljon ajattele niitä u i i -
r e j a , - j o i t a sota on niellyt. Vaan
hän ajattelee sitä kultaista aikaa,
j o k a teollisuudella o l i , k a n se kuu­kans
a s o t ima l l a selvittelemään, han
seuraa täydellä sydämellään j u h l a l ­lisuuksien
kulkua; ajattelematta sen
tarkemmin niitä lukemattomia tap-potantereen
uhreja j o i t a sota r i i s t i,
k u i n nutäkään, jotka lopun elämäs­tään
saavat invaliideina, silvotuin
jäsenin sodan kauhujen kertojina
o l l a . Hän ei ajattele, hän ei osaa
a j a t e l l a , , kenen hyväksi on kaikki
tämä tapahtunut. Hänen silmiään
hivelee sotilaallinen prameus j a l i i k ­keiden
ikkunoille asetetut sotasaa­l
i i n a anastetut lakit, käskit y.m.s,
"vihoUissotilasten" varusteisiin kuu­luneet
esineet.
M u t t a tnossapa on myöskin k a l -
vakas työläinen, joka sisimmässään
kiroaa sotaa, kiroaa niitä j o t k a kai­k
e n l a i s i l l a sirkusteluparaateilla Idi-hoittavat
mieiiä militarismin palve­lukseen.
Kiroaa niitä, jotka asele­von'
solmiamismuisto j u h l a n _ yhtey­teen
järjestelevät '"paraatin vas-
No. 250 — ijftfl
taanottojnhlaTliininkBia'*. Hän, f,*,;
Iäinen, joja^ ^^^Sifiarxa,sai länÄS^'
taman liejmsissa
rypeä ja vertaan vuodattaa, is-k
a i p a a kerranldua sanottavaksi to;
t u n t t a sodasta, imperialistisesta kas.
s o j en joukkomurhasta, hän halij^
k e r r a n k i n näytettävän, jotakin to.
t u u t t a . Miksikä ei järjeste^ j»^
raalän sotaraajarikkoisten tuhaaUst.
joukkoa. J a näissä kulkueissa k i j .
j e t e t t a i s i i n tauluja joissa sanottaa
s i i n suurin k i r j a i m i n : Katiphi
meitaf^ Tallaistksi raateli laeifit
kapitalismin pnolastamiuen ja itiä.
maallinen- >6ta-intoiIa. AJas toi»!
Ala» sbtira ^synnyttäjä, kapitali»^j
J a ' k a n s a ' j u l i l i i -aselevon sohnia^
misen vuosipäivää mikä milläkin mis*
lellä. Kunniaa kaatuneille I
n i a a kaatuville, jotka kerran roli*
kenevat uhrautua luokka vapaan ylj.
teiskunnan luomisen hyväksi, jossa
työtätekevä kansa on päässyt ie.
delli-seen raohaa' i ja kani^^en vel­jeyteen.
MAGNUS RAEUS.
Maanviljelys siirtymässä tehdasmaiseen
tuotantoon
Viljatuotanto, kuten iiseimmat muut­kin
amerikalaiset perusteollisuudet, on
laajentunut liikaa ja armoton kilpailu
syrjäyttää hiljaUeen pienen farmarin.
Tämä on todellisena maanviljelysväes-meisin
kiirein valmisteli sotatnrpei- tön tyytymättömyyden syynä, Se vas-
Miekillä lal
siihen on pakko,
metsissä Ontariossa^
He lakkonsa voittaa,
jos avustaa koittaa^
ellei "MaUia" kukkarossa.
Poincare lähti,
hallituksen jältif
luottoa •saanut ei enään.
Meni myös nosket,
pulleäposket,
herransa rakkahan perään.
Kolmetuhatta,
työläisten rakoja,
vei Simpsonin käskyläinen.
Olipa se harmi,
jo sisuansa karmi,
kun varas oli oikeistolainen.
Nöskille rahoja, ..
politiikkapalkkoja,
pankit nyt Saksassa maksaa.
Vorivärtz-lehti,
saada 'jo ehti,
lähelle miljoonan markkaa.
MAGNUS RAEUS.
t a armeijoille j a kasasi satumaiset
omaisuudet' tehtaiden omistajille.
Hän ajattelee niiden aikojen tuot­toisaa
teollisuuden kukoistusta
j a samalla sisimmässään ikäänkv.in
kytee t o i v o n kipinä, että alkaisi taas
j o k u sota, j o l l o i n olisi tilaisuus " a n ­s
a i t a " . Eihän hän itse luonnollises­tikaan
ole " k e l v o l l i n e n " armeijaan
henkilökohtaisesti. Saa niitä rahal­la
todistuksia, ettei tarvitse henke­änsä'
surmalle a l t t i i k s i raennä pane­maan.
Tapelkoot m j o i l l a ei ole
v a r a l l i s u u t t a kiertää sotaan menoa.
Aselevon solmiamista juhlitaan.
A h , miten juhlallinen tilaisuus on­kaan
tämä j u h l a n vietto Aivan on
rauhan j a sopusoinnun t u n t u ilmas­sa.
Kirkoissakin kohottavat ylis­tyksien
hyminän rauhan synnylle
ne, jotka sota-aikana " r u k o i l i v a t"
aseillemme menestystä j a vihollisso-t
i l a i d e n mahdollisimman tehoisaa
murhaamista. JJIutta nyt puhutaan
aselevoista j a rauhasta, vaikka ol­l
a a n tietoisia siitä, että entistäkin
verisempään sotaan on jokainen
suurvalta valmistumassa.
Kas, tuollapa " a s e l e v o n ' kmmiak-si
otetaan vastakin sotilasparaatia.
Soitto j a marssin töminä kajahtelee
siropukuisten» sotilasten astellessa
" k o r k e i d e n " sotaherrojen ohitse.
M i l i t a r i s t i s t a henkeä nostatetaan
taa vuosisata takaperin brittiläisten
tekstlilityöläisten keskuudessa vallin­nutta
"työttömyyttä; voimakoneiden
mullistaessa koko teollisuuden. Ny­kyään
tulevat f annitkin liitetyiksi teh­dasmaiseen
tuotantojärjestelmään.
Maanviljelysministeriön julkaisemat
numerot osottavat Amerikan vehnän-tuotannon
suurenmoista laajentumista.
Tämä tekee mahdottomaksi viljan
myynnin muilla kuin kaikkein tehok­kaimpien
tuottajain tuotantokustan­nuksia
peittävillä hinnoilla. Tänä
vuonna tuotti Yhdysvallat 903.865,000
bushelia verrattuna 872,595,000 bushe.-
liin vuonna 1927 ja keskimäärin noin
807,000.000 busheliiri vuotta päälle 1922
ja 1926 välisen viiden vuoden - aikana.
Mutta huomattavin saavutus^ on vuo­sien
1909—13 keskhnääräisen 690,108.-
000 bushelin sadon ylittäminen.
Canadan tämän vuoden 550,482,000
bushelin vehnäsatp on ennätys alal­laan.
Siihen voidaan verrata- vuoden
1927 440,025,000 busheUn satoa, ja
keskimääräistä 197,119.000 bushelin sa­toa
1909 ja 1913 välisenä viitenä vuo­tena.
Koko pohjols-Amerikan yhtei­nen
vehnätuotarito on lisääntynyt v i i ­dan
sodan edellisen vuoden keskimää­räisestä
898.708,000 bushelin sadosta
1,454,347.000 busheliin vuonna 1928, o l ­len
tuotannon lisääntymineri s.lis n.
62 prosenttia. Verrattuna vuoteen li927.
on tämän vuoden sato 130,000,000 bus-heliä.
xeli lähes 10 prosenttia "suurempi.
Europalaisen tuotannon pysyessä en-sentilla.
Viljan hinnat olivat syys­kuussa
27 pi-osenttia alhaisemmat kuin
tämän vuoden korkein hinta, ja le
prosenttia huonommat (kuin viime vuo­den
syyskuussa. '
Seuraava taulukko osottaa farmarien
viljasta saamia hintoja ja tehdastuot-teiden
tukkiimyyntihintoja, sekä yil-jabushelin
tehdastuotteiden ostokykyä.
Prosenttilukujen perustana on vuoden
1914. hinnat 100 ptosenttlna.
Tehdastuotteiden Viljan Viljan
hinnat hinnat ostokyky
1914 100.% 100.% lOO.r^
1915 102.5 116.4 113.6
1916 127.7 122.2 95.7
1917' 169.3 210.6 124.3
1918 187.3 219.3 117.1
1919L 197.1 225.1 114.2
1920 231.6 225.1 97.3
1921 150.0 • 108.8 72.6
1922 145.6 101.9 70.0
1923 150.9 110.6 73.3
1924 145.2 125.2 86.3
1925 151.8 151.5 99.8
1926 149.9 125.3 83.7
1927 141.3' 124.(S 87.9
Syyskuulla . V-
1828 144.6 113.6 78.6
nuorison keskuudessa, että se ker- nallaan. ei täten syntyneeUe huikealle
ran taas voitaisiin työntää "isän-* tuotannon yllJä&mäUe voida löytää
maan puolesta" tappelemaan sota-] markkinoita, muuten kuin aJennetuUla
kon^auksia riistoluokan hyväkd.' hinnoilla. Yksi^öseen yrittelljäisyy-
Näin juhlitaan rauhan Syntymistä.'t^en perustuvan Ja nykyään vallitse-
Eläköön "^aaha! Niin eläköön rau­ha,
ensimaiseen sodan alkamistilai-suuteen
saakka, ajattelevat ne. jot­ka
ovat varmoja siitä, että heidän
paikkansa ei ole etumaisessa juok­suhaudassa,
vaan kaukana varsinai­sen
tulilinjan takana.
Isänmaallisuuden -humalassa rype­vä
pikkuporvari, joka pitää kapita­listisia
sotia välttämättömyyksinä ih- hinta oli 37 prosenttia yläpuolella
iniskunnan liistoriassa>ja luonnoUi-i vuoden 1914 tason, mutta sellaiset
j sena asiana sen, että kruunupäiden 1 tehdastuotteet. Joita maanviljelijän on
ivälisiä riitoja pannaan työtätekevä• osotettava. oUvat nousseet 44.6 pro-vari
jakojärjestehnän aikana määrit­televät
ylituotannon aiheuttamat a l ­haiset
hinnat koko sadon myyntihin­nan.
Syyskuussa olivat maanviljelijäin v i l ­jastaan
saamat hinnat, maanviljelys-ministeriön
indeksin mukaan, keski­määrin
ainoastaan 13.6 prosenttia kbr-keanimat
kuin vuonna 1914. Kalkkien
maanviljelystuotteiden keskimäärähien
Olimme viisi päivää mukana Cana-1 lustusliitolle, liiton tarpeellisuuden
dan uuden ammattijärjestön konvent-sionlssa.
Sieltä sa^Euniämiae havaintoja
pitäisi tässä kuvailla, xnuttä kim när
mä kuvitusvälineet ovat meU^ vähän
^^Mjikommat kiiln Toronton . läiväleh-dillä,
niiln emme voi toivoa saavamme
S3mtymään ehdottoman selkeätä kuvaa
konventsionin siitä puolesta, jost» C a ­nadan
kansa haluaa olla tletiminen.
Canadan kansaa vielä nykyään kiin­nostaa
kuvat edustajain naamatauluis­ta.
Porvarilliset päi^ehdet. Jotka pal­velevat
kansaa, kiinnittävät kansan
huomion kuvien avulla huomiota he­rättäviin
j o h t a j i i n ,— tietysti tässäkin
tapauksessa porvarillisen siiven Johta­jiin.
Ja nuo lehdet kiinnittävät mah­dollisimman
vähän huomiota konvent­sionin
työhön, sikäli kuin todellinen
työläisaines on kysymyksessä.
-MeiUä ei ole mitään presidentti
Mosherin naamataulua vastaan. Se
kyllä kelpaa presidentille, mutta kun
me emme edustanut .tuossa kokouk­sessa
porvarillisesti hymyilevää:: naa­maa,
emmekä tavalli£iestl^ p
tä kansa yleisesti ; ^ r k ^ , vaan edus­timme
työlait j a tälläkertaa työläis­ten
ialvimmin^palkattua csaa, metsä-työläisiä,
niin haluamme kiirinittää
työläist-en huomion niitun seitoihin;
jotka ovat taisteleville työläisille tär­keitä
Vakavan yhteenoton oikeiston ja
vasemmiston välillä aiheutti tov. G i l ­bertin
ehdotus, että kokous myöntäisi
aikaa 15 min. Canadan työläisten puo*
tunnetuksi tekemiseksi edustajille. O l -
keistb keksi verukkeen ehdotusta vas­taan,
että jos tällainen oikeus myön­netään
yhdelle yhdistykselle, niin Jon­iakin
Columbian ritareilla tai millä
iriuulla aineksella tahansa on .oikeus
vaatia yhdistykselleen samoja oikeuk­sia.
Tähän tov. Gilbert teräTOStt huo­mautti,
että emme halua valmistaa
agitatsionitilalsuutta kukluxklaneille,
tai kenelle hyvänsä, mutta työläisten
puolustusliitto ön perin tärkeä jär­jestö
koko työväenliikkeelle, joten sen
tunnetuksi tekeminen on välttämätön
tällaisessa tilaisuudessa.
Me silti olemme sai^en auliita
myöntämään kunnian sille, joUe kun­nia
kuuluu. — Niin tulkoon tässä mai­nittua,
että vastustuspublta tässä ky­symyksessä
johti O. B. U . Voisimme
täs^ nyt kyssä.: ketä oikeastaan' e-dustaa
O. B. IJ;? Mainittu Järjestö
väittää edustavansa työläisiä ja vielä­pä
sucoranaisesti työläisten pohjajouk-koja.
Kenelle sitten työläisten puo­lustusliitto
on ehdoton välttämattö^
,m3?3?s? Mainittu järjestö on äidöton
viat^mättömyys fadkille taisteleville
työläisiire. sillä he ovat kaikenksurvais-ten
kapitalistien ja kapitahstieri käty-reittien
hyökkäyksen alaisena.
Mainitsimme aikaisemmin, että edus­timme
näillä käräjillä metsätyöläisiä.
Met^työL ovat taistelevaa ainesta. He
muodostuvat siksi olosuhteiden pakos­ta-
, Siis metsätyöiäismekin on perin
tärkeä työläisten puolustusl. olemas­saolo
j a sen tunnetuksi tekeminen.
Mutta kaikeri kaikkiaan on puolustus­liitto
kaikille työlälsteii järjestöille
välttämätön ja vieläpä tarpeellinen
työväenluokan yksilöille, kuten puolus­tusliiton
järjestäjä tov. Smith myö­hemmällä,
kysymyksen alaisessa 15 iri.
puheenvuorossa kerkisi toteamaan, että
puolustusliito oli ajanut tapaturman
uhiiksi joutuneitten yksityisten työ­läisten
asioita, joista kukaan muu ei
olisi huolehtinut.
Olemme aina ihmetelleet sitä itse­pintaisuutta,
mi^ä yleensä kaikissa Ko­kouksissa
pyritään toistamaan sitä m i ­tä
edellisissä puheenvuorols^ on jo
moneen kertaan vatkutettu. Tässä­kin
kokouksessa, jossa piti olla koolla
Canadan viisaimmat päät. käytettiin
kolme neljännestuntia keskusteluun
siitä, myöimetäänkö vai kielletään tuo
yllämainittu viisitoista minuuttia.
Yleensä kaikki edustajat, jotka pu­heenvuoron
tähän asiaan käyttivät,
kylläkin huomasivat tämäii ajanhu-^
kan, rijutta halusivat ainakin käyttää
muutaman minuutin puheenvuoron
huomauttaakseen kokousta tästä ajan­hukasta.
^ J a kun puolisen sataa
miestä käyttää puheenvuoron viiden­toista
riiinuutin ajanhukasta, niin
karttuu sutä helposti kolme neljännes­tuntia.'":
•
Mamitsimme alussa^-Tiiukan edusta­jain
naamatauluista ja niiden tär­keydestä
porvarillisessa mielessä Ha­luaisimme
tässä esitellä hiukan tov
Gflberidn höskiä. koska tuo hösM
on hiukan tärkeä kaildUe työläisille,
mutta nykyään eritoten kaivos- ja
metsätyöläisille. Tuo höski ei ole pyö­reä
porvarin höskL Sutä myöskin j siä Vastaa^'" v.
Yhdeksänä -näistä 14 vuodesta on
yiljantuottajain ostokyky ollut huo­nompi
ennen sotaa--•vallinnutta:-Sa­moin
on ollut jokaisena vuotena sit­ten
1919. Numerot osottavat far-mituottelden
hintojen suunnatonta
laskua vuoden 192Ö jälkeen, jolloiÄ
vuoden kiiluessa viljan hinnat laskivat
enemmällär kuin puolella. Vuosien 1915
ja 1927 välisenä aikana on viljan
ostokyky ollut keskimäärin 5 pro­senttia,
alhaisempi kuin ennen maail-riiansotaa.
Ja viimeisenä kuukautena,
jolta numerot ovat saatavissa, oli se
yli 20 prosenttia alhaisempi. ^
Pohjois-Amerikan farmarit kylvivät
tänä vuonna 57,750.000 eekkeriä veh­nää,
eli 1,5 prosenttia vähemmän kuin
vuonna 1927, mutta sato oli 3.3 pro­senttia
suurempi. Yritykset sadon
kontrolloimiseksi parempien hintojen
saamiseksi ovat satoon vaikuttavien
edellytyksien määrättävissä, joihin
nähden farmarilla ei ole mitään, kont­rollivaltaa.
Pyrkimys yhä suurempaan
tuotantoon kutakin maanviljelystyö-läistä
ja eekkeriä kohden on edisty­mässä
ja syrjäyttää sellaisen maanvil­jelijän,
joka ei voi kflpailla tuotan­tokustannuksien
halpuudessa yhä l i -
sääntyvieri koneellisten "viljatehtai­den."
kanssa. ' . '
puuttuu porvariUinien hymy. Se on te­rävä
Ja kulmikas. Mutta terävä ja
kuhnlkas on mieskin.^ Hän esiintyi
näillä käräjillä kaivos- ja metsätyö-
Iäisten pää-loijarina. Tässä ominai­suudessaan
on hän armotta ruoskinut
ja hakannut kaikkea porvarillisuutta,
sekä muita työväenluokallie petollisia
virtauksia mitä "kokouksessa on i l ­mennyt.
Tov. GUbieiiipn i«rkyään kai­vosmiesten
järjestäjänä pohjois-Onta-riossä
Ja siksi haluamme, että työläiset
hänet tuntevat, mutta ilman piirus­tus-
tai vaIokuvatisväline.itä; enime ky­kene
hänestä tämän selvempää kuvaa
esittämääh..
O. B. U . oU näillä käräjillä edustet­tuna
monella pyöreällä höskillä. Nämä
veljet näyttivät olevan kpkouksen l i -
havinta sakkia. Mistähän se mah-jtaa
johtua? Jos P n suuria äiskät, niin
suuret ön veljillä ttulieietkiri; sillä he
aivan vakavasti yrittivät todistella,
että pohjols-Ctatariossa ei ole Cana­dan
kalvosniiesteh liitoni alaisia osas­toja,
eikä Canadan kaivosmiesten liitto
yritäkään Järjestää Cariadan metalli-kaivajia,
vaani heidänVJärjestönsä on
amoa, joka tunnetaan iCanadanme-tallinkalvajain
keskuudessa.' Kokous
muuten aivan pätevästi totesi, että nä­mä
lihavat veljet; Jotka istuvat täällä
kokouksessa, ovat m i l t e i ainoat jäse­net
mitä 0 3 . U : l l a Canaiassa cn. Tä­mä
järjestö edustaa luokkauriionisinia,
mutta tuo luokka näyttää kuivuneen
verrattain pieneksi lihavain veljien
luokaksi
Tulevaisuus näyttää mistä merkityk­sestä
nämä käräjät tulevat olemaan
, oanadalaiBten työläisten taisteluitten
j ojaajana kapitalistien riistopyrkimyk-