Vapaus, April 17, 1951

              mm
m mm
Tiistaina, huhtikuun 17 p. Tuesday, April 17,1951^
CUBEBTT) — Independent Labor
Olgan o i Flnnifth 'Canadlans. Es-
4»blKbeiI Koir, 6, 1917. Authorized
aSi Mcond dass nuiil by the Post imu» Departixihit, Ottawa. Pub-llshed
tfarice «-ceUy: Tue«day«,
rnmiEdays and Saturdays by Vapaus
PDbUshios: Company Ltd., at 100-102
fi3m 6t. W., Sudbury, Ont., Canada.
Tclephones: Buslntvs Office 4>A264.
Editorial Ottke 4-4265, Manager
E. Suksi. Emot W. Eklund. Mailing
address Box 69, ^Sudbttiy. Onuuio.
Advertislng rates upon aiq^lScation.
Translation free of charge.
TILAUSHIKMAT:
Canada«sa: i vk. 7XKli 6 kk. 3.75
3 kk. 2.23
Yhdyr/allois^ia: i vk. 3i»0 6 kk! 4.30
Suomessa: l vk. 3J50 O kk. 4.73
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Mfs, Kcbna. >riemelä, Creighton
Minelfe täyttää 50 vuotta t^näda
ljuhtikuun 17 pn^.
Vjnno ViHa Xxmg Lakelta täyttää
tänään 60. vuotta.
Yhdymme onnitteluihin!
•SS*?
te
1 mm
m,
is
XUirkcjnssa piireissä oleva lienkalö sa­noi,
e t ^ vauriot o l m t ''raskaat", Han
sanoi, että Kauko-Idan ilmavoimien
B-29 pommittijläta "potkittiin pirut
pois", niiden ! suuressa hyokkäyksefsä
Yalujcep siltaa va.staan,mika joh­taa
Mantshuriasta Smipuun. Kore­a
s s a . . . — U P : n uutistieto.
'^Ulkomaan asiamiehistä'*
TaanlumukselJiset suuqjkäofnan %'oimai oval aina paenneet ylipat-riootUsuudenUpun
suojaan .silloin kuin niiden ryh
^ ' Jo • työväen cnäimmäijjcn kan<iainvälij<icn järjiis-tön
periiistamisen a^ ,«yyltä\ ällä sormella unionisteja ja
«anottiin lieitä "Lontoon a.sianjiehik.sV'.
; 'v. Sen jälkeen on suurpääo^ käytlanyt tätä syytöstä mielinmäarin
ja yrittänyt valehdellen j>clinää, että työväenliike on "ulkomaiata
s penla" ja vieläpä ''ulkomaalaiftten hommaa', kuten on esimerkiksi
täällä Canada&sa u^cin kuultu .sanottavan,
^ -M tämä ylipatrioottlsuus'- ei ole e.slänyt suuri)ääomaa sekaan-lumasta
ennen «)taj^esim£rkik.si Hitlerin sotakoneiiiton rakeniami.seen
ja Japanin militart!>niin kebittäwj>een, ".Nämä "ulkomaiden asia-nliehistä''
puhuvat isännät auttoivat .silloin vihollisen ka::>vattamiata
.«illä seurauk.<^tla, että tuhannet canada]ai.*et menettivät enncnaikai-
' scsti hengensä ja terveytensä. Samad ede.sottami.sia on
nyt taas havaittavitsa,
' ^Ivrikoiscn mielenkiintoista täs.-ä yhl£ydei.^ä on kuitenkin tämä:
'Meitä kansalaistuneitaM^
riistämisellä — ja se voidaan tehdäkin kaasalai-^uuslakiin tehtyjen
rouutostcn pohjalla — csin». serf perusteella jos ulk<miaiila käydes-isämme^
pidärame Canadan koskemattomuutta luokkaavan "epälo-jialisen"
puheen. .Me voimme kuvitella, että jo. e.,im. j(»ku va-sem- hÄn^^Tl"'^"^^"'^.. ''TdT.,;. i
, . . . , onen yk-si "kan«asta", minä halual-mistolatnen
-menjsi vaikkajia Kan.skaan ja banoM .siellä pitamas.saan esittää keskusteltavaksi aiheen,
puheesäay että hänen mielestään Canadasiapltiiisi kokeilla Tshekkos-j miniä pitäisi olla mielenkiintoisen
• kn-akiassa nyt olevaa kansandemokraattista hallitu.srfiuotoa. niin ije {«muiuntaikesku-iteiuksi: *;Pitäi.slkö h -
tulkittaisiin varmaan sellai.-iek.-.i •epälojaiiH.sek.Vi'- icok.si, että ien ! beraajipuoluc Jubstaa pannaan?"
•Minun miel&stäni poliittinen puo-hie
oikeuttaa plcmassaolön.9a. ainoas­taan
fillcin, jos 6^
kent«iee olosuhteiden parantamiseksi
iansan keskuudessa, jota sen pitäisi
edustaman;.;.'.''.:'
Henkilökofhtaisesti^ ^^p^
että liberaalipuolue pitäisi julistaa
pannaan! Se näyttää kiinnittävän e-nemmän
huomiota: EtSlä-Koreah
kuin Canadan kansaa,n,--Steel-'wror-fcers
& Minerin Sydneyssä, N.S. jul-kaL-
icniasta kirjeestä. .
Raubankongressi esitti protestin Toronton kontrolli-lantakunnalle
roskajoukon bolinoinnin johdosta
Toronto, pnt. - BEauhankongressin p ^ p , , , ^ g |^
Järjestämä laaja lähetystö kävi huhtu ' ' -
Mlta muut a a n O V A l l^^^y^^^ esutl vaatimuk-^en, e t t ä POLI-sin
on ryhdyttävä päättäviin. tolmen-f
piteisiin tällaisen huUnoimisen estä-öilsekäi
v3.staLsuudessa j a rikollisten
ranka isuun j-a3ttami5eksi. Lähetystö
«»yönsi että kokoontumisvapaus on taattava
lautakunnan puheilla protestoimaapa
sltarcjskajoukon hulinolmista vastaan:
Joka huhUk. 8 päivän iltana yritti
hallita Raiihankon^ressJn M3-'sey-haalim
järjestämää JouKkofcousta. Lä-
•l JXLKfMOKSAUTUS
Washington, hohtik. 14 p. — Venä­läistä
tekoa clevat jet-koneet aiheut- k^^utaä noin 200 henkeä j a sen johta­ja
edelleen, että te talaiatte täydelli­nen
polilslsuojeluksen silloin kuin se
teoittautxm tarpeelliseksi, etta kaikki
sitä haluavat kansalaiset voivat, va­paasti
ja rauhallisin mielm mennä
mihin sellaiseen kokoukseen tahan­sa.
tlvat torstaina luotcis-Koreassa käy- j jaha toimi Rauhankonijressin pr e s i - , Muistaen, että. TeJdän Kunnianar - .
d y « ä suure.s-a iJmataistelmsa enem- j deritti, tri Ji G . Ehdicott, Joka e:-itti volsuutehne j a lautakunta ovat aikai-
>aunoita Yhdysvaltain B-29 jEcntrollilautakunhalle asiasta Jseuraa- semrain lupautuneet kaikin, ieinom
ttaiille mitä • on vJrallL«esti ... ..........L . -.,i..s*>A»..,.,^ rM,si<.>>f l o i f t r . t n . i f ^ / ^ i m a f
t m an
pommlttajUle mitä - on -viralhiesU [^.g^ ^,j.jallisen lausunnon:
myönnetty, ilmoitettiin täällä tanaan. poÄMESTARILLE J.4 K O N T R O L L I -
MIELIPIDE >rYbs
•; Joitakin Viikkoja sitten minä kuun­telin
C J P X : n radioasemalta Antigo-nfcta
"kansan" koulim järjestämän
fee«ku3telun aiheesta "pitäisliö kom-i
perusteella rii5tettäi.siin kyseiieliä henkilöltä kansalaisoikeudet. Ja
: V tällaisensa oletetussa tapauk.se.H.sa ei kuitenkaan olisi kysymys mistään
"ulkovallasta", vaan Canadan ombla asioista — olkoon esitys sitten
; %'iisas tai ei,' •
'Mutta .\l*:n uuti>tiedos.sa huhtikuun 15 pna kerrotaan ettei sen
c pienempi tektj^ kyinXova Scotian maakuntahallituksen huolto- ja
^tentsysministeri Harold Conncflly .oli Miami Beachi.ssa, fla., (.•jiis
ulkomailla käydessään) pitänyt jiuheenj jonka yhteydessä hän oli
if'ennustanut'*, että Canada menettää 25 vuoden aikana itsenäisyy-
• ;^ Mainituissa uutisticdo.«sa kerrottiin:
. : Connotly .sanoi UAkovan^a, etiä kun laniä liittyminen tulee, niin
i; ilman mitään sanasarvertclua kansallLsuus-
€•1^ kysymyksistä^' 'Canadan kansa', hän .sanoi, 'tuntee suurempaa kiin-
^ tymystä Yhdysvaltoihin kuin Britanniaan . , .' "
i^^^^ • < *^ kaiketi voida .sanoa, että hallituk.sen ministeri puhuu
jotakin sellaista, <mikä sopii täydeltifesti Yhdysvaltam imperialismin
: TOaailmanv'altausaikeisiin. ^'^^ "ministeri ei voi liioin olla
\ tietämätön siitä, että Yhdy.^altain alistamat maat, aina Kilippiineistä
mustaihoisten kansoittamiin ele Pävaltioihin asti, ovat mitä räikcim-
* män ritson ja sorron alaisena — mikä asiain nykyisellään ollessa
^ tulisi tietysti Canadankin o.sakbi, jo< se 'iiittyisi' Midysvalloihin.
l^iXttslun voidaan .sanoa sitäkään, että liittohallituksen oikeus- ja pää-
^ «ninistcrit eivät näitä seikkoja tunne.
V Kaiken ylläesitetyn perusteella näyttää ilmeisellä, että 'laki on
V kuten sitä luetaan" silloin kun, on kahdenlaisia kansalaisia, sellaisia
»joilla on kaikki oikeudet ja .sellaisia, "joilta voidaan loputkin oikeudet
vottaa pois |}olitttisten puolueiden päämiesten mielijohteen [icrusteella^
oOi)
Kirjoitttspalkinnon-saanut
neekerityttö
evättiin hotellista
Loaisivme, Ky-.— (PP) Betty Pos-ter.
13 vuoden ikäinen neekerityttö,
voltti kirjoituskilpailun palkinnon,
mutta hänet ^kiellettiin astiunasta
Jalkaansa Brown hotellim. ottaak­seen
vastaan palkintoansa. Palkinto
aiottiin tytölle antaa Brown hotel-llsKa
pidetyillä lounailla.
Brown, Loulsvlllen johtava hotelli,
sallii ainoastaan alipalkattujen necr
icripalvclljain sisäa npää.syn. Todelli­suudessa
u<?eita satoja A F L : n unloon
kuuluvia työläisiä on lakossa protes­tiksi
siitä, että hotelli mak.saa niin­kin
alhaista kuin 25 sentin tunti-^
palkkaa. Hotelli Jatkaa aukioloaan
«'kdäppityOvoimalla.
' B e t ty oli- kirjoittanut kertomuk­sensa
Lions klubin toimccnpane-mnan
kilpalUmn. -Klubin virkailijat
muuttivat lounaansa Seelbach ho­telliin
kun Brown hotelli kielsi lap­sen
sisäänpääsyn..
Palkitussa kertomi^kscssaan Betty
kirjoitti: ^'Amerikka on kuin äiti,
Jonxa ktl.slvarteen suojaan voin pae-r
ta. Silvsi -minulla on oikeus rakastaa
slta. joka minua suojelee."
I.lon.<» klubin virkailijat sanoivat
Brown hotellin 'johtajien sanoneen,
ettrt olisi "epasuotavaa" tuoda Bet­tyä
hotelliin.
LAUTAKUNNAN J Ä S E X I L L E : ;
Can.idan Bauhankongressin ja tu­hansien
perfcoonallisesti osallisten To­ronton
kansalaisten samomkuin 1,323
Cansdan kaikista osLsta saapuneen
vierailijan puolesta haluan • kiinnit­t
ä ä huomionne ..siihen mlta tapahtui
Mas5ey Hallin luona sunnuntai-ilta-na
huhtik. 8 pna.
Canadan kanr-iankokouksen rauhan
turvaamista varten päättajäl^Ucsi pir
deltiin rauhallinen . yleinen kokous.
iosaa puhuivat mr. Jean-Jules Rich­ard
Mcntrealista ja valtuusmies tri
Christopher Woodard Lontoosta. Eng-laruilsta
ja mypskm minä.'^
Noin 221 ä s k e t t ä in saapuneen siir­tolaisen
sallittiin pitaa kolmen tun­nen
ajan meteliä haahn ulkopuolella;
Ee y r i t t i v ä t uhkailla rauhallisia k3n-salaUia:
Julkisesti he yrittivät pelot­teluilla
ehkäistä ihmiset osallistumas­ta
kokoukseen, uh3ten j a h ä i r i t e n yk­silöltä.
Heidän tarkoituksenaan . oli
kokcukKcn. hajoittaminen. Samaan
Järjestöön kuuluvat henkilöt saapui­vat
kokoukseen samassa tarkoitukses­sa.
tJseissa tapauksissa käytettiin vä­kivaltaa
kokoukseen pyrkiviä kansa­laisia
va.staan.
Henkllokchtai-icsti litkuin tämän
mielenosoittajien joukon keskuudessa
j a saatan todistaa heidän toistaneen
.sellaisia Hitlerin tunnuksia kuin "Sieg
Hell" j a e t t ä kaikki kuulemani mää­räykset
annettiin saksankielellä. Näin
aseita, joilla oU patukoita Ja siellä oh
suuret määrät pippurlpusseja.
Mina olen '.iinielnen cväämään Ca­nadan
kansalaLsllta oiäeuden rauhal­liseen
kulkueeseen ja mielipiteiden
julistamiseen, mutta minusta tuntuu,
e t t ä teldin pitää olla yhtä mieltä
kanssamme, että Hitlerin Euroopan
siveellisesti turmeltuneilla Jätteillä ei
ole oikeuden varjoakaan ehkäistä Ca-
-nadan kansalaisia laillisissa puuhls-saan.
•
Kaiken llsäfcsl on syytä palauttaa
mieleen, e t t ä olemme aikaisemmin to­denneet
tapauksia asettaa kyseena­laiseksi
pohism oikeus vangita kadun
kulmassa v-ksinään seisova nuorukai­nen,
joka cn rauhallisesti pjTtänyt
allekirjoituk-sia anomukseen. Se r i ­koslain
kohta. 222b, jonka mukaan
häntä 5:yvtettiin, olisi oikein pantu
rajoittamaan moiset laittomat voimat,
on meidän nuelestämme t ä h ä n men­nessä
saatu riittävä varoitus silta, et­tä
taman lucntoltta toimintaa ei o l i ­si
enää siedettävä ja etta moisen toi-mmnan
järjestäjät olisi käsiteltävä
•ain mukaisella tavalla. ^
Lopuk-si me voimaklcaasti painosr
tamme teita esittämään Ottaw3an, et­t
ä moiset voimat 61isi karkoltettava
valtakunnan turvallisuuden tähden ja
s t t ä kalkkien siirtolaisten mainetta ei
voitai.$l tahna tämän iljettävän vä­hemmistön
toime:-ta.
Canadan Naisten Kongressin pu-heenjt;
htaja, mrs. Rae Luckock esitti
myöskin kirjallisen lausunnon K o n -
gressm puolesta ja sen lisäni u s e a t
muut: lähetystön jäsenet selostivat a-siaa
suullisesti, korostaen hulinan yh-teydcMä
tapahtuneita eri seikkoja.
Näissä puheenvuoroissa selvästi todet-tiin,
etta tämä roskajoxikon mieleno­soitus
oli harkitusti järjestetty tarkoi­tuksella
estää Rauhankongressin kut­suman
joukkokokouksen pitäminen,
että hulikaanit olivat aseistettuja ke­peillä,
pampuilla, pilppuripussellla y.
m. samanlaisilla aseilla, ja e t t ä vain
kckoukseen pyrkivän yleisön rauhal­linen
ja maltillinen esiintj-mlnen eh­käisi
yhtcentörmäsksen roskajoukon
kaupungin puolesta, e t t ä kaikilla.kan- ! Ja/yleisön välillä,
salaisilla on oikeus osallistua kaik-j Kaikki muut kontroUilautakunnan
kiinlaUlisUn yleisiin kokouksUnnua-1 Jäsenet paitsi Balfour myönsivät, e t tä
fiä yleisessä kokouspaikassa tahansa;; kansalaisten kokoontumisoikeus. o i - ,
keu5 osallistua kalkkiin laillisiin ko-koufedixu
täytyy turvata, e t t ä kellään
c i olieolkeiiti^
tumista, vaikka he saituisivat käsit­t
ä m ä ä n asiat eri tavallakin- Btalfour
sensijaan ryhtyi heti puolustamaan
roskajoukkoa. työntäen koko ; syyn
"kommunistien" niskoille:: "Jos haa-lissa
el olisi ollut kommunisteja, niin
mielenosoitusta ei olisi syn^ynytkääif,
oli hänen kantansa J?i ;^6anottuaan
•kantansa h ä n poistui kokoushuonees­ta.
Pormestari McCallum, joka vir­kansa
perusteella on myöskin pohisi-komissionin
Jä^en Ja on siten välit­tömästi
vastuussa poliisin edesottanii­sistä,
yritti piiloutua tietämättömyy­den
taakse.: K u n ' h ä n e l t ä tiukattiin,
e t t ä miten tämän roskajoukon on
mandoilista Jatkaa-ihulinoimistaan
kolme. tuntia ilman poliisin antamaa
lupaa, vaikka kaupungin ohjesäännön
mukan kaikki mielenasoituksia varten
pitää hankkia lupa poliisikomissionil-ta,
niin h ä n selitti^ e t t ä h ä n ei tien­nyt
mitään kc*o Massey-haalin ko­kouksesta
°Ja mielenosoituksesta, että
hänellä ei ole aikaa lukea Staikkia sa-ncmalehti-
ilmoituksia Jne. Han k u i ­tenkin
lupasi, että poliisikomissioni
tulee suorittamaan perusteellisen tut­kinnon
tämän roskajoukon hyökkäyk­sen
johdosta.
Kauptmgm päivälehdet muuten
huusivat' kirkuvin otsikoin maanan-.
taipa. että; 3,000 "anti-kommunistia"
oli simnuntai-iltana mielenosoituk­sella
Massey-haalin edustalla kun
rauhanpuolustajat pitivät siellä ko­koustaan.
Tcslasla kuitenkin on, etta
ei t ä t ä roskajoukkoa ollut kuin pari-
TRI J. G. 'ENDICOTT
Ranskan hallitus yrittää
karkoittaa rauhan
Kirj. Joseph Starobin
sataa henkeä. Ne 3,000 kadidla ollut­ta
ihmistä,; Jotka sanomalehdissä leir
mattiin "anti-kommunisteEtsi", olivat
kokoukseen pyrkiviä rauhallisia ihmi­siä.
Roskajoukon hyökkäyksestä: huoli­matta
Masscy-haalin kokous onnistui
kohtalainen h3^in- Poliisin toimet­tomuus
vaikka heitä oli runsaasti
palkalla ja roskajoukon hulina, to­s
in saivat aikaan sen, että haaU ei o l ­lut
aivan tä3mnä yleisöä, joitain istui--
mia jäi tyhjäksi. Kokoukseen pyrki­vä
yleisö el kaikki olisi mahtunut
Massej-haaliin, vailcka roskajoukkoa
ja pohiseja c i olisi paikalla ollutkaan.
Tämä tiedettiin jt> edeltäpäin j a sitä
varten olikm varattu, toinen kokous­huone
niille jotka elväfsovi Massey-haaliln.
Mutta roskajoukon hulina
sai aikaan sen verran hämminkiä, et­t
ä tämä toinen kokous jäl pitämät­t
ä . -— g.
KAITPCXGISSA
OS E B I ASIA
Turisti: "Onko tällä paikkalEss
nalla koskaan s j n t y n n jhögT^
ta_mie3tä?- " — ^
Farmari: - E i . kaiKa ovat sns-neet
lapsena täällä. Kaupunsisj,^
nee kokonaan eri. asia." '"-'y^
« • , .
EI TAHTONUT KERSKUA
Irlantilainen ailkc saapui ^
luokse tdsemään synnintunauS
B ä n kertoi suudelleensa j-stäVä
Sullivanin vaimoa. ;
"Siis te tunnustatte tehneenne sr'
nm-, sanoi pappi. "Mutta saxttti
teko mrs. Sull^vania muuta kuin rt^
den kerran?"
"Kuulkaahan isä", sanoi Mike.T£
n ä olen tullut tänne tekemään to
nastuksen: e n k ä kerskumaan-"
• • »
VUOKRATAAN LAPSELLE
J O L L A E I OLE VANHEMPLl
Kaksi pientä tyttöä leikki ke^
naän. He p ä ä t t i v ä t leikkiä taloni
mistajaa Ja vuokraajaa, k o ^ a,
lemmilla oli leikkitupa.
"Onko teillä huoneita vuokrata
vafia?" , ^
"Ki-llä. matta oräio teillä TSI
hempia?"
"On kaksi; Isä 'sekä äiti."
"Olen pahoillani, silla me caai
koskaan vuokraa asuntoa' lapsia
Joilla on .vanhemmat, sillä he en
mm kovia huutamaan ja rlkkoaiji
paikkoja." ,
Kttherrusmatkahiset
nimittivät Jennisonin
kongressin sihteeriksi
Se on peloittava tie
Canadan sotaveteraanien järjestön (Canadian Legionan) uusi ukaasi
V . Canadan Rauhankongrcssin suhteen on peloittava esimerkki siitä,
'.mihin poliittinen ajatusten kontrolli Jojnilta Johtaa. -
. ' K u t c n ^ muistetaan iLe^jiona antoi jokin aika sitten ukaasin, ctlä
; 'V'eteraanit eivät saa kuulua LiU*:n jäsenyyteen, ja etta Lcgionasta
' A*oidaan erottaa jäseniä ja vieläpä osastojakin "kommunistisuuden"'
perusteella.
- Nyt tätä ajatusten kontrolliteoriaa on viety ;i5kel eteenpäin -r-täysin
hitlerimäiseen 10:111110.
« L e g i o n a n korkea johto ^— mikä sivumennen sanoen ;seuraa orja-
!j maisesti torypuolueen .sotaista johtua — antoi A^iikon lopulla ukaasin
: jonka mukaan Canadan Rauhankonyre.ssl Uimalaan ensin "kom-
^ munistiseksi'' järjestöksi ja sillä perusteella uhataan erottaa kaikki
.'Legionan jäsenet, jotka osallistuvat tämän "kommunistisen"' rauhan-
^ liikkeen toimintaan!
Tämä todista;i täydellisesti .sen minkä esimerkiksi nicidän lehtenmte
Vapaus on niin monesti sanonut; etta jos yhteiskunnan yLsi osa julis­tetaan
syystä tai toisesta laiiusuojattomaksi,-niin ennemmin taivmyö-ixemmin
joutuu koko kan.sakunta lainsuottomaksi, kuten tapahtui
kaikissa fasistiniaissa lvuroopas.sa.
Kun yksi osa kcins^ista julistetaan "koumninisiisten ajalcslen'* pc-
-Tustcclla l.'unsuojaltomaksf. niin ennemmin tai myöhemmin tulee ti­lanne,
missä tätä mielivaltai.sta "kommunlstinimitystäiV käytetään
kaikkia poliittisia oppositioryhmiä vastaan, kunnes jälclle jää vain
>^;si-erehtymätön" johtaja.
, Legionan Anikon lopulla antama ukaasi vahvistaa täydelli.sesti yllä-esitetjTi
katsomuksen, ja varmaa niyos on. että jos tätä jatketiian.
niin ennemmin tai myöhemmin leimataan jokainen lakkolainen ia
jokainen i>alkankurotu.st.'i vaativa työläinen ".kommunistiksi"', joka
«voidaan erottaii järjestön jäsenyydestä. Tämän vuoksi on tinkimättä
puolustettava niin kommunistien kansalaisoikeuksia kuin muidenkin
•-• väestökerrosten oikeuk.<ia. tai nuiu-s.sa tapauk.-ess;» tehdään vain huuli-pahtlusta
demokratialle samalla kun aulet:»an demokraattisen yhteis­kuntamuodon
hä\'ittämi^tä. Joka oh rauhanpuolustajain kokouk-i tyolamen Simko sanoi nimltyspuheen-
Legionan muut argumentit tämän uka;i-Nin tueksi o\-at mvös hyvin \ fe.ssn Vancouver Marme and Boiler-i.sa yhteydessä: "Ultetlyammc juun
hataralla pohjalla. Va>loin parcmpi.i tietoja .-^e vriltää'oikeuttaa ; makers Union virallisena edustajana.' kätemme avioliitossa, me tulhnme
' . Miss Mary JcnnJson nimityksen teki; Torontoon Uittääkscmme kätemme
teidän kanssanne taistelursa rauhicn
puolesta.'
Ranskan hallitus cn ottanut sen
ihmeellisen askeleen — v a i k k a tämä
ei o!e ensimmäinen kerta — e t t ä hääti
pois .Maailman Rauhanneuvoston.
Jonka päämaja oli Pariisi. ' Tämä.
on se toimisto, käsittäen 200 rauhan­liikkeen
edustajaa 81 maasta. Joka pe­rustettiin
viime marraskuussa pide­tyssä
Toiseisa Rauhankongresslssa. 30
päivän sisällä . t ä j l yy neuvoston toi­minta
loppua Ran.skassa j a uusi pää­majan
paikka loyt3'ä. ' T ä m ä seurasi
Ammattiyhdistysten Maailman Liiton
Ja Demokraattisten Naisten Maailman
LUtcn samanlaista häätöä.:
Me voimme ainoastaan kuvitella
täällä minkälaisen suuttumuksen
hanneuvoston Vatikaanin ja Kirkko­jen
iCTaailnKjn Neuvoston kohtehaan
kirjeenvaihdon Jälkeen.
Ranskan halUtus syjttäa»tietenkin,
e t t ä Maaliman Rauhanneuvosto on
"ulkomaalainen laitos". T;odellisuu-dessa
se on kansamvällnen laitos, pe­rustettu
kirkkaassa päivänvalossa sii­nä
kongressissa, joka oli alkujaan a i ­ottu
pitää Sheffieldissä mutta joka
-siirrettiin, vastom sen tahtoa. Varso­vaan.
Neuvoston toiminta ja Jase-tuistakaan.
olkoon päämaja sijoitettu
sitten Pariisiin tai ei.
Tama on ^yksinkertaisesti jonkinlai­nen
kiusatoimenpide. ' se on isku ei
ainoastaan rauhaa vastaan vaan koko
rauhanaatetta vastaan. Se c n täy­dellisesti
ristiriidassa . sen tosiasian
kanssa, etta Hanska sallii toisten
kansainvälisten liikkeiden käyttää
Parusia päämajanaan, esimerkiksi
"Maailman Hallituksen", liikkeen.
. Tunnetulta raunantaistelijalta, mrs.
Therese Robinsonilta, neekerien Elks
Neuvostoliiton ja
Tshekkoslovaldan .
kauppavaihtoa kasvaa ^
Praha. — Tshekkoslovakian
Neuvostoliiton kauppavaihto tulee ti
n ä vuonna olemaan 25% sumtaij
kuin viime vuonna. Neuvostoliitto ^
lee t ä n ä vuonna toimittamaan mj
vehnää ja ruista 155.030 tonnia»
nemmän kuin viime:Mionna. Samiä
se lisää raakaöljyn, harvinaisten ns
tallien.: typpilannokkeiden. selitiio»
san ja ravmtorasvojen vlentläs
Tshekkoslovakiaan.
Puolet Tshekkoslovaician ^leniuss
menee täriä vuonna Neuvostoliittos
tai kansandemokratian malliin. Jotti
taas toimittavat sille elintarvikkeSi
ja erikoisesti metalliteollisuuden laj.
ka-aineita.
Canadalaiset ja
jääkiekkopeli
järjestön kansalaisvapauksien komi­tean
puheenjohtajaa kiellettiin passi
sen syyn takia .etta han otti osaa
Varsovan Kongressiin:; mutta Norman
Cousins - Saturdiay Review cf Litera-nyys
on kansalnvllistä Ja sUnä ei ole turen kirjeenvaihtaja äskettäin pa­raltaan
mikä olisi "ulkomaalaista",
ellei rauhanasialle omistautummen ole
tullut "ulkomaalaiseksi."
Mutta tosiasia on. e t t ä sen p ä ä h e n ­kilöt
ovat ranskalaisia, Joliot-Curie
j a pääsihteeri Jean Laffltte. Rans-myrskyn
tämä varmasti sai aikaan i k an edustajisto on myös suurempi
käytäntöön j03 sitä olLsi sovitettu jo- Lansi-Euroopassa ja koko maailmassa,
kaiseen natsl-mielenosoittajaan sun-auntai-
iltana.
Me uskomme teidän yhdessä mei­dän
kanssamme lämpimästi ylistavan
sitä suurenmoista ja urheaa pldät-tyvalsyytta.
jota osoittivat ne tuhan­net
canadalaiset, jotka kestivät sen
solvausvirran. uhkaukset ja hyök­käykset
joutumatta provosoiduiksi,
koska heidän tarkoituksenaan oli p i ­t
ä ä rauhallinen kokous hyvässä jär­jestyksessä;
Joka olisi kunniaksi mil­le
canadalaiselle kaupungille tahansa.
Mc arvostamme sitä naita poliisi lie­nee
tehnjrtkaän ehkäistäkseen mie­lenosoittajat
saamasta aikaan täy­dellista
mellakkaa. Mutta sen Iisak­si
me pvrimmc saamaan selityksen t i l ­hen
miksi poliisi salli tämän laitto­man
toiminnan Jatkua kokonaisen
Kaikki näkevät sen todistuksena
Ranskan täydellisestä alistumisesta
Yhdysvaltain valtiodepartmcntinvoik-kulhln,
sillä tällaiselle demokraattis­ten
oikeuksien perinteiden loukkaa­miselle
ei voiUdytyä mitään muuta
selitystä, enempää kuin parempaa
todistusta sille, että ajatuskin "rau­hasta"
panee Ranskan hallitsijat'pel-kaamaan.
.
Tuntuu ironiselta, että Ranskan
sisäministeri käyttäytyy 4,aten Y K : n
sihteerin Tn-gi-c,Llen j a Rauhanneu­voston
presidentin Prederic- Joliot-
Curien jchtaman edustajiston neu­vottelujen
edellä Ja kaksi kuukautta
k u i n mtokään muun maan, ollen 27
200:sta. -Italian rauhanliike on edus­tettu
'25 jäsenellä; Britannialla on
•15 j a Saksalla 10 edustajaa. Neuvos­toliitolla
on amoastaan 12 jäsentä
Neuvostossa ja K i i n a l l a 11, samalla
kun kuudella kansan demokratian
maalla on yhteensä ainoastaan 19.
Mitä toivoo Ranskan sisänUnlsteri
saavansa aikaan h ä ä t ä m ä l l ä Rauhan-neuvosten?
Otaksuuko hän todella
heikentävänsä rauhanliikettä Rans­kassa?
Vastaus t ä h ä n on .että l i i ­k
e t t ä joka toi yhteen 120,000 edusta-
Jaa toistuvissa aineellisissa rauhan
kokoiiksifsa. viime syksynä.,ja 30.000
edustajaa naisten kongressin mar-
Toronto. — Huhtikuun 7-8 p n ä To-j kolmen tunnin ajan, ^ilkivallan llmal-rontossa
pidettyyn Canadan kansalll-! sut mukaan luettuina.. Me olemme
seen rauhankokoukseen oeallistuneet
edustajat valitsivat yksimieUsestl tri
James G. Endicottln uudelleen Cana­dan
Rauhankongrcssin kansalliseksi
puheenjohtajaksi. Jcau Pare valit­tiin
kongrcsfin varapuheenjohtajaksi
Ja niLss Jemiison sihteeriksi.
Kaikkien näiden virkailijain valm-taa.
tervehdittiin valtavilla suosion­osoituksilla
edustajain nousten seiso­maan..,,'.
vastahakoisia uskcmaan. että polii-si^
omisslo olisi antanut talle ryhmäl­le
luvan mielenosoitusta varten. Eras
poliisitarkastaja sanoi / meille pel­käävänsä
toista murhapoimnitusta,
sellaista, kuin tapahtui Joku aika sit­ten.
Bathurst St. varrella, osoittaen
siten olleensa Tietoinen rjhman o i ­keista
aikeista. Me haluaisimme myös-km
tietää miksi poliisin toimesta
! käännytettiin pois rauhallliia kansa--
sitten tapahtuneen Maailman Rau-1 räskuussa-,. ei tule pysähtymään h i ­lasi
äsken A-mpäri maailman »kiertu­eelta,
milla han oli valtiodepartmen-t
in :kustantamana. sanomalehtitiedoi-tusten
mukaan.
Rev. Donald Harnngton, N . Y . Com-munity
kirkosta, lentää maailman
hallitukeen kcnferenssiin Roomaan,
mutta Rev. ^ l U a r d Uphausia. uskon­nollinen
johtaja, jota menneisyyden
perusteella ei voi sanoa myötämieli­seksi
kommunisteiP.e, h ä v ä i s t ä ä n yksi­tyisesti
j a julkisuudessa, kuten esim.
tehtiin •Walter Wuichellin taholta v h -
me laiiantai-lltana, koska hänellä oh
sen verran kohteliaisuutta että otti
vastaan kutsun- vierailla Moskovassa.
« I ä n läpäisi "rautaesiripun" Ja tämä
oli anteeksiantamaton tekö niille Joi­den
täytyy ylläpitää myytia rauta­esiripusta
vaikka millä hinnalla.
Valtiodepartmentti ylläpitää sana­sotaa
"iEolatlonismia" vastaan' mutta
tekee kaikkensa kuitenkin eristääk-seen
kansalaisemme normaalisista yh­teyksistä
muun r maailman kanssa.
Äskettäin ilmestyneessä "VM
Who in Sports", jonka on toimilU-nut
.Stanley Woodward. mainitaa
mm. 75 tämän mantereen parasti
Jääkiekkopeluria, Joiden joukossa 0.
vat mm. vanhat ystävanune Pan;
Rönty Torontosta Pentti Lund Port
Arthurista ja Helsingistä. ; Luettei
tcdistaa canadalaisten olevan parha>
.ta jääkiekon pelureita koska maina-tussa
75, ammattilaista käsittäväsi
luettelossa todetaan kokonaista «
Canadassa syntyneiksi ja muuallj-kln
syntj-nelstä saattaa Jaku hiuulm
eika ainoastaan' Pentti Lund. olli
Canadassa syntynyt.
Lievä tuomio
natsimurhaajalle
PariisL — SotarlkolUnen natsikes-raali
Ramcke, tuomittiin BanÄan £»•
taolkeudessa -vain 5 vuodeksi vat
kilaan. vaikka, lukuisien todisUjas
todistukset osoittivat hänet syyllis«kä
saksalaisten laskuvarjojoukkojen suo-rlttamiin
lukuisiin raakalaistckofta
— Kuolleen Meren pinta on mai-ilman
alhaisin, 1290 Jalkaa meren­pinnan
alapuolella.
Näyttää sUtä, että tämä ajatuskanii
on viety^ myös Länsl-Eurooppaan.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kuin piru raamattua ...
T r i Endtcott;n nimityksen ehdotti) laisia; jotka hahisivat osallistua k o - '
Windsorin rauhanneuvoston puheen- koukseen. • ' i f i j
Johtaja B . K . Rodd. K C . Mcntreali-lalstn
sahktiryölälsten unlon varapre-! rinteet ovat tulleet uhatuiksi, me pyy-sidentti
Jean Paren nimityksen teki i dämme teitä Julistamaan Toronton
vancou veriin inen William Stcwart.l
Koska alkeelliset demokraattiset pe­tata
diktatoorista ukaasiaan väittämällä, että "Venäjä aloitti kaksi : buherrusmatkalla ollut nuorikko. He-vuotta
sitten rauhanliikkeen", ja että tarkoituksena on " h e i k e n t ä ä j ien ja Andy simko WindsorLsta. Auto-länsimaiden
uudelleen aseistumista" Tosiasia luonnollisesti on se, ——————r — ^'
9m
että rauhanliike on maailmanlaajuinen liike. Ihmiskunta on väsvmyt
sotiin jä sotavarusteluista johtuvien vorojenkin maksamiseen. Tästä
; johluul ettäi kaikissa maissa ja miltei kaikkien yhteiskuntapiirien
keskuudessa ilmenee voimaka.s rauhanhalu, mikä on kristalloitunut
kaiosainväliseksi rauhanliikkeeksi. Rauhanyuolustajäin kansaioyali-
• sep liikkeen tarkoitus ei suinkaan ole "vaikeuttaa länsimaiden uudcl-
'leen^ aseistumista" — v kaikkien «maidon aseistaminen ja
4|;:;\pvv^v^^ ••';,,
(iffii^i/',;?;' Maailman.rauhanneuvoston yaatimos viiden suurvallan
J i '-, rauhansopimuksen s6lm5ami.seksi EI KOHDISTL'MlT.\.XXMAATA
;:| mmm
'Mmi':- •
r||p|;|vASTVL\X,;'ErKÄ 0 L E : M I X K Ä Ä X MAAN PUOLESTA.'Rauhan-puoIustajaiD
maallmanliike bn todellakin muodostunut kutidenneksi
VKrn pääsihteeri mr. Lie on ilmoittanut vastaanottavansa maailman
rauhanpuolustajain lähetystön keskustellakseen virallisesti sen kanssa;
rauhan asioista. Juuri tämä rauhanliike on esittänyt niin "itä"' kinn
"länsimaillekin"', että ne tekisivät keskenään rauhansopimuksen.
Kaikilla suurvalloilla on tässä samanlainen tilaisuus joko kannattaa
tai vastustaa tätä ehdotusta. ' /•;
M u t t a jos kuitenkin olettaisimme, että Legiona on oikeassa sifcäU,
että kannattaessaan rauhanliikettä Neuvostoliitto on "heikentänyt''
länsimaiden uudelleen aseistumista, niin mikä estää länsivaltoja kan­nattamasta
rauhanpuolustajain ehdotuksia ja siten osaltaan heikentä­mästä
myös Neuvostoliiton asevoimia?
^Äjr^pi;]^^^ p maailmaniiike on muodostanut kuudenneksi Kalsotiajboon sm asiaa miUä puolen tahaiTsa, niin Legionan ajatus-osoittaa
yksinomaan sekin, etta ten kontrolU on tuonnttavaa ja tätä maata vahinogittavaa diktatuuriak via Pekan -kansalaisia''/elrflutl^ ^onktm Thomas Riehan! Hemi^ on sotavanistdustä •itb^äix^
Vaikka onkin päivänselvä asla. ettei
kukaan Järkevä Ihminen heilauta
karvaansakaan sille mitä Canadan
Vapaa Sanan Kivnperän Pekka sanoo
taikka sanomatta j ä t t ä ä , niin emme
malta olla kuitenkaan kajoamatta
hänen viimeaikaisiin hihkumisiinsa.
Varsinkin koska ne osoittavat, että
viimeisetkin lämpimillä olleet nurkat
Pekan yläkamartssa alkavat vetää'
huurteeseen.
Otamme tässä nyt ensin silmailtä-suhhon
verojen korotuksen johdosta.
.Tätilä ^ e n r y kuulemma sanoo: "Miksi
emme : ampuisi xhcitä', tarkoittaen
kommunisteja. ; •
[ ; J a Pekka joka on aina pörissyt kuin
j s o n t a k ä r p ä n e n kaikkein raaimpien
sodan j a m u r h a n hlmoojien ympärillä
.— Hitler, Mannerheim,-Rhee ym.-—
korkc'ur,«an 300. Totuus No. 2 on se. I kehaisee heti, että tämä sopii meille
etta poliisit eivät suojelleet rauhan-1 mainiosti.
kokouksen yleisöä, jota l i i k k u i kadulla Siis kun Canadan halUtus yhdysval-tuhatmäärln,
<^aan paremmlnkhi h u l i ­noitsijoita.
Se että Toronton kaupungin kon-trollllautakunta
— jonka Pekkakaan
tuskin voi v ä i t t ä ä olevan kommimls-teista
kokoonpannun — tuomitsi D P -
hulikaanien mellastuksen Ja lupasi
Toronton rauhanneuvoston edustajis­tolle,
että asian Johdosta toimitetaan
talaisten suurkapitalLstien Ja sodan-niittävien
suurbisneksen edustaja?
mielestä kuolemaiffikos ja .&
nuottia veisaa heidän takamuksisaa
riippuva ruskeasUpinen Pckka-pä?
riätaenkln. . ' : ,
Kukaan' Järkevä ihminen —:
tulkitse asioita kuin piru raanattaa-ei
v6I punastumatta väittää ranli»
liikkeen - esityksiä: mitään erib*»
valtaa vastaan kohdistuviksi, a i
rauhan liikkeen vaatimukset on osoi­tettu
kaikille kansoille ah-an saintt
»lietsojaln määräyksiä seuraten lisää laistaa.
vaksi huhtik. 12 pnä Ilmestyneessä j perusteellinen tutkimus Ja e t t ä kan-
"sanassa" Julkaistun Pekan jutustelun i salaisten kokoontumisvapaus tulee
Torontcssa tJc. 7-8 p n ä pidetystä Ca-!^'»"^"»*»' osoittaa senkta katsoneen
DP-sakin iiullnoimlsen laittomaksi Ja
sophnattomaksi.
Kaiken lisäksi on hj-vä imulstaa, et-t^
kokouksessa minkä huUnoltsijat
yrittivät estää! oli pääpuhujana brit­tiläinen
konservatiivi tri Woodard.
Uskommekin että pähinimin Pek­kaa
tässä asiassa Jutppli se. kun rau­hankokous
onnistui hiin valtavasti
kuin se ionnistui Ja c t t ä D P - h u l i i a a -
nien menestys supistui hyvin pieneen
rauhahkokoiikseen ösaUistimelden ih­misten
tyynen Ja harkitun eslintymi-seti'tähden."',':;",''•'.,;''"'^''
Mutta /os Pekan viha rauhan kan­nalla
Olevia ihmisia vastaan oli lähel­lä
punaista Titvaa Jp 12 pnä. niin 14
päivän .Vapaa Sana&sa se j o kiehui
e t t ä k o h i s l . . ''•,;•';:';
S i l l o in Pekka kehuu löytäneensä
nadan Kansan Rauhankokouksesta.
Pekka tietää kertoa, e t t ä "kolmisen
tuhatta kansalaista" oli lähtenyt seu­raamaan
"kommunistien rauhanko­kousta
Mas.sey-haalin edustalle. Edel­leen,
etta 100 poliisia oli lähetetty pi-
. t a m ä a n huolta, että "vieraan vallan
kätyrit saavat hihkaista mielipiteensä
toistaiseksi Julki".
Ylinialkaan Pekan JutUste^lussa an­netaan
sellainen käsitys, k u l i i rauhan­kokoukseen
osallistujat olisivat olleet
rauhanhäiritsljöitä Ja fasistiset saksaa
puhuvat hulinoitsijat,. faslsthiiiellset
DP:t rauhallisia kansalaisia:
Siis Pelcan selostus on («manlaista
kuin pirun raamatun lukeminen., Se
tapahtuu päinvaxtoin kuin asiat ovat.
Tosiasia ensinnäkin on. e t t ä DP-hulinoltstjoita.
hltlerismiä kannatta-kansan
verokuorman painoa, voidak­seen
• toteuttaa "tykkejä^voi asemesta"
ohjelmaansa, n i i n on paras alkaa am­pumaan
kcmmunlstcja. Se osoittaa
Pekan olevan uskollLsseti Kalle Kiis­taan
ja Aatu-vainajan "tappa -pois"
politiikan kannalla.
Kun muistamme, että Pekka Julis­taa
kommunisteiksi kaikki rauhan­liikkeeseen
osallLstm-at ihmiset, ama
lukuisten kirkkojen pappeja j a kon­servatiivisia
tohtoreita -myöten, niin
voimme laskea Pekan haaveilevan air
nakin 500—€00 tuhannen canadalaisen
ampumista.
Mutta Pekka sanoo, että ''vapau­desta
on maksettava" Ja mikä htata
se nyt oUsi, jcs ampumalla 500—€00
«tuhattaUunista yoittalsi "vapauden"
valmistaa tykkejä ja korjata voin Ja
lihan pois ruokapöj-dästä ilman että
tarvitsisi kuulla vastanaptaoita.
Entä minkä hirveän rikoksen nuo
rauhanliikkeeseen osallistuneet: Ihihi-sel
siften' ovat*tehneet? ;' • v ;
Se on sellainen, että he' vaativat
kansainvä tieten kiistakysymysten sopi­mista
neuvott/slujen ; avulla, Julista­maan
sodat laittomiksi Ja yähentä-maan
aseistusta, M
K u n .viiden suuren sopimusta Ttt-ditaan,
niin kuka hyvänsä. ol^.«|
sitten Neuvostoliitto, USA, Ranslai»
Joku muu Joka sUtä kieltäytyy, b » "
taan hySckääviä pyrkunyksiä onu*
vaksi. Samota suhtaudutaan laSa^
muihta maihto, ataa sUrtomaita nJI<^
tcn, Joita kaikkia kutsutaan
rauhansopimukseen osallisiksi. .
Rauhanliike ei vaadi cncnufiä^
dysvaltoja kuin Canadakaan yksiai^
supistamaan aseistusta, vaan kaa*»
yhteisesti yhteisen sopimuksen pö»
teellä. - •:• ^
Juuri siksi, e t t ä asia 6n näin
Ja kalkiUe ymmärrettävä. e i T ä t^
kapitalistien edustajat e n e m p ä ä^
Pekan tapaiset p ö r r i ä i s e t i ä f i n^
minkäänlaista e d ^ aslalliselt» to»'*
vaa esittämään sotaisen
puolostukseksLi ; Rauakalaisten i»!^
he turvautuvat Julmaan ci»lnt ^^^^
seen uhkaihiun Ja törkeään vaflKJa"
'luun, '•';,.-, •••V:,/'':^'';^'':'\\^,:
Rautianihnilset voivat
vastata sodanlletsojata Ja
kannattajaitisa raJtvoIsita . -.••^^^^
tehostamalla tofanintaans»
t y ö s ^ j a Idrjolttaniato
mensa' -irauhaiui^^